MH LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS"

Transkriptio

1 MH LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ehdotus

2 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma... 4 Keski-Suomen maakuntakaava... 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS KUMOTTAVAT MERKINNÄT OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Strategiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Naapurimaakunnat Kaavaratkaisun kaupallisten vaikutusten arviointi Alue- ja yhdyskuntarakenne Virkistys Liikenne Kulttuuriympäristö Keskeiset vaikutukset TOTEUTUS JA SEURANTA LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET LIITE 2. KAAVAPROSESSIN KUVAUS LIITE 3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY LIITE 4. VÄHITTÄISKAUPAN RYHMITTELY... 61

3 2 JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 4. vaihemaakuntakaava (Paikko) täydentää merkittävältä osalta kokonaismaakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava sai lainvoiman Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla. 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös saatiin ja lainvoiman kaava sai Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan ja lainvoimaiseksi se tuli Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan ja päätti alistaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4. vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen sekä puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Aluevarauksia osoitetaan yleispiirteisesti. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton alueidenkäytön yksikkö. Vastuullisena johtajana on toiminut Olli Ristaniemi, joka on vastannut suunnitteluprosessin käytännön edistymisestä. Kaavasisällön vastuut ovat seuraavat: kauppa Jarmo Koskinen, puolustusvoimat Olli Ristaniemi, virkistystoiminnot ja taajamarakenne Hanna Kunttu ja Olli Ristaniemi, Länkipohja Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi sekä kartografia Juuso Huhtala. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Olli Ristaniemi Suunnittelujohtaja

4 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE 4. vaihemaakuntakaavan käynnistyspäätös tehtiin Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvia melu- ja suoja-alueita suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistuspäätös Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti ja tavoitteellisesti: kaavan mittakaava on 1: ollen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen ja aikaulottuvuus on pitkä (noin 20 v.). Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus ) oli päivitystarvetta osalla seutukuntakeskuksia ja Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kaupallisen palveluverkon muutos on nopeaa. Ympäristöministeriön opasluonnoksessa Vähittäiskauppojen suuryksiköiden kaavoitus ( ) esitetään selvitysten päivitysnopeudeksi viittä vuotta. Kauppaa koskeva maankäyttöja rakennuslain muutos tuli voimaan Ympäristöministeriö vahvistaessaan Keski-Suomen maakuntakaavan ( ) antoi liitolle jatkosuunnitteluohjeen: Keski-Suomen liiton tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon puolustusministeriön lausunnossa viitatut Keuruun Pioneerirykmentin lähialueen melualuetta ja Vuohijärven räjäytyspaikan melualuetta koskevat selvitykset. Tässä yhteydessä, kun kaavassa tarkastellaan myös taajamia ja melualueilla voi olla niihin maankäytöllisiä vaikutuksia, on perusteltu tarkastella puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta on maakunnassa tehty useita matkailuun liittyviä MasterPlanselvityksiä. Myös uusia reitistö- ja liikuntapaikkasuunnitelmia on valmistunut. Näiden todettiin täydentävän merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavan virkistysteemaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan maakuntakaavan Kun Längelmäen kunta jaettiin, siirtyi osa kunnasta Jämsään. Tässä osassa, Länkipohjassa, on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se poikkeaa esitystavaltaan ja ratkaisuiltaan jonkin verran Keski-Suomen maakuntakaavasta. Päivitys 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta on luontevaa tehdä tämän kaavaprosessin yhteydessä.

5 4 LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman yksi keskeinen tavoite on nykyistä eheytyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kunta- ja aluetalouden sekä ilmastovaikutusten kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa taajamien tiivistämistä ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden osoittamista taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Erityisesti tämä tulee korostumaan kansallisesti merkittävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeellä, jonka väestö on alkaneen vuosikymmenen alussa asukasta. Virkistyksen osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Keski-Suomen virkistysalueiden toteutuksessa ja ylläpidossa Metsähallitus on ollut keskeisessä roolissa. Metsähallituksen hallinnoimat virkistysalueet liittyvät kansallis- ja luonnonpuistoihin. Myös maakunnan muissa osissa on yksittäisiä Metsähallituksen ylläpitämiä virkistysalueita, erityisesti vesistöjen rannoilla. Päijänteen virkistysalueyhdistys on vastannut Päijänteellä hallinnoimistaan alueista. Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistys ei ole toiminut aktiivisesti. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu virkistykseen ja matkailuun liittyvät keskeiset kehittämiskohteet, alueet, yhteystarpeet, tärkeät vesialueet sekä reitit ja väylät. Edelleen todetaan, että maakunnan vetovoiman, luontomatkailun ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja reitistöt otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Monimuotoinen vesiluonto, vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen sekä virkistysmahdollisuuksien lisääminen ovat elinkeinopoliittisesti ja maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

6 Keski-Suomen rakenne 2030 (Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030) 5

7 6 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu 9 keskustatoimintojen aluetta tai kohdetta. Nämä ovat Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä ja Jämsä ovat aluevarauksina, muut kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alakeskuksia on myös 9. Ne sijaitsevat Jyväskylän kaupunkiseudulla ja ovat Laukaa, Muurame, Keljonkeskus, Kuokkala, Lievestuore, Seppälä, Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski. Taajamatoimintojen alueita lainvoimaisessa maakuntakaavassa on 49. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä on 12. Suuryksikkömerkinnät sijaitsevat taajamatoimintojen alueella ja ne ovat Hankasalmen asema, Palokka, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletti, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärven Asemankannas ja Uurainen. Taajamatoimintojen alueella sijaitsevassa Jyväskylän Viherlandiassa on päivittäistavaramyymälöiden pinta-alarajoitus kerros-m 2. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu puolustusvoimien alueet ja niillä sijaitsevat ampumaradat. Melualueista on osoitettu Lievestuoreen varikon ja Etelä-Pohjanmaan Ähtärin Palolammen alueet. Kaavassa ovat lisäksi Hallin ja Tikkakosken lentokenttien melualueet sekä Joutsan ja Jyväskylän varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Maakuntakaavan virkistykseen liittyviä kehittämisen kohdealueita ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (8), vesimatkailun kehittämisen kohdealue (7), ulkoilun yhteystarve (8), vesiliikenteen yhteystarve (3) ja vesialue (15). Varsinaisia virkistysalueita on 93 ja matkailupalvelujen alueita 22. Lisäksi kaavassa on ulkoilu- ja moottorikelkkailureittejä, laiva- ja veneväyliä sekä 3 vesiretkeilyreittiä. 4. vaihemaakuntakaavaa koskevat seuraavat Jämsän Längelmäen alueen Pirkanmaan voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät: - keskustatoimintojen alue - taajamatoimintojen alue - työpaikka-alue - venesatama - vene- ja melontareitit Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

8 7 Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

9 8 Kauppaan liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan (9 a luku). Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Muiden suuryksiköiden sijaintia ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (liite 3). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Edelleen maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Ohjauksen piiriin kuuluu lakimuutoksen jälkeen myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus

10 9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavalla on erityisen vahva yhteys VAT:n aluerakenne- ja yhdyskuntarakennetavoitteisiin. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojenalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Puolustusvoimien alueiden osalta VAT:ssa todetaan, että: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita

11 10 melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Keskeiset virkistykseen liittyvät VAT:n sisältövaatimukset ovat: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski-Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää seuraavasta linkistä: > Maankäyttö ja rakent... > Maankäytön suunnittelu > Maakuntakaavoitus

12 11 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue käsittää kaupallisen palveluverkon ja virkistyksen osalta koko maakunnan. Tarkempia kohteita ovat Jämsän Länkipohjan alue, Keuruun Vuorisjärven varikon melualueet ja Tikkakosken lentokentän melualueen tarkistus sekä Kalettoman, Toivakan, Hartolan varikkojen ja Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen maakuntaan. Vaikutukset asiointi- ja työmatkaliikenteeseen ulottuvat myös naapuriliittojen alueelle. Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue

13 12 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA Maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ovat osa kaavamateriaalia. Kaavan tietopohja on seuraava. Lainvoimaisen maakuntakaavan taajamatoimintojen ja kaupallisen palveluverkon päivitys Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/2008 Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/2007 Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/2009 Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 4. Helsinki 2001 Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG Joutsan kunta. Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys ( ) ja muut yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset Jyväskylän läntinen ohitustie (esiselvitys 2009). Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu. Jyseli Jämsän rakennemalli Loppuraportti Kanninen, V. ym. 2010: Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot. Aalto yliopisto. Tekninen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. FCG Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Jämsä. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Keuruu. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Muurame. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Viitasaari. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Äänekoski. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/kaupan työryhmän muistio 2012 Keski-Suomen ilmastostrategia Keski-Suomen liitto Julkaisu B 183 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi. FCG Koulutus ja konsultointi Oy 12/2012 Keuruu. Kaupallinen asema. Entrecon Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll Kuntien yleis- ja asemakaavat. Kymppi R 2010-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki

14 13 Laukaan Ale-Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys Insinööritoimisto Lidea Oy Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys. Keski-Suomen liitto Julkaisu B 184 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto Julkaisu B 173. Taajamarakennetarkastelu YKR 2010 pohjalta. Keski-Suomen liitto Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöministeriön ohjeluonnos Äänekoski. Rakenneyleiskaava Strategiaraportti ja kaavaselostus Keuruun varuskunnan ja Vuorisjärven varikon melualueet sekä Kalettoman ja Toivakan varikkojen suoja-alueet Keuruun varuskunta. Ympäristömeluselvitys ( ). Pääesikunta 2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ohjearvo. Työterveyslaitos 1999: raskaiden aseiden melupäästömittaukset 1998, Niinisalon koeampuma-asema. Raportti , p Ympäristöministeriö 2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Työneuvottelut puolustusvoimien ja Keuruun kaupungin kanssa. Virkistystoimintojen tarkistus Arvoitusten Päijänne kehittämishanke Enonniemi - Etelä-Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke Esite. Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke Jyväskylän sisäjärvien vesireitit. Kehittämissuunnitelma Laulavan Mörön polku. Syvälahden kyläyhdistys, Äänekoski Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma Metsäpeuranmaan matkailun Masterplan esiselvitys Metsäntutkimuslaitos. Luonnon virkistyskäyttö Pohjoisen Keski-Suomen MasterPlan suunnitelma Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelma Suomen Latu. Sulka II Uusitalo, A. Kellomäki, E. & Vääriskoski-Kaukanen, S. 2008: Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2008. Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. Jyväskylän seutu-rakennemalli 20X vmk/virkistys (selonteko tarkistuksesta, kuntien esitykset).

15 14 Jämsän Länkipohjan alue Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Tuolloin Längelmäen kunta kuului Pirkanmaan maakuntaan. Kunta lakkasi olemasta , jolloin osa siitä liitettiin Jämsän ja osa Oriveden kaupunkeihin. Jämsän puoleiseen osaan jäi mm. kuntakeskus Länkipohja. Jämsän puoleisella entisin Längelmäen alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaava poikkeaa asutusrakenteen osalta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Pirkanmaan kaavassa Länkipohjassa on keskustatoimintojen alue ja sen ympärillä taajamatoimintojen alue sekä laidalla pieni teollisuusalue. Pirkanmaan maakuntakaava muutetaan Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Länkipohjan alueen tarkistuksen lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset. Tarvetta uusille selvityksille ei ole ilmennyt. Yhdistelmäkartat Kaavan tietopohjaan kuuluvat myös yhdistelmäkartat. Näitä ovat 4. vaihemaakuntakaava/lainvoimaiset maakuntakaavat ja 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö. Perusteltu väestökehitysarvio Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin asukasta. Valtaosa Keski-Suomen väestöstä (64 %) asuu Jyväskylän seudulla. Jyväskylän kaupungin alueella asuu 48 % koko maakunnan väestöstä. Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla ( ) yhteensä noin asukkaalla (+3 %). Väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla kuitenkin vain Jyväskylän seudulla (noin asukasta), muilla seuduilla väestömäärä on vähentynyt. Jyväskylän seudun väestömäärä kasvoi 2000-luvulla keskimäärin asukkaalla (1,1 %) vuosittain. Väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin (0,4 % / vuosi). Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren sekä Äänekosken ympäristöön. Keski-Suomessa asui vuoden 2011 lopussa noin asukasta. Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+8 %). Jyväskylän seudulla väestö lisääntyy tarkastelujaksolla, mutta muissa seutukunnissa väestö vähenee. Jyväskylän seutukunnan väestölisäys kohdistuu kaikkiin kuntiin. Keski-Suomen väestöennuste (Tilastokeskus 2009) Väkiluku kunnittain 2011 sekä väestöennuste Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä

16 15 Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski KESKI-SUOMI Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m 2 ( Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG 2012) Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi

17 16 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1, prosessikuvaus liitteessä 2, käsitteiden määrittely liitteessä 3 ja vähittäiskaupan ryhmittely liitteessä 4. Kaupallinen palveluverkko Kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, ca), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km-1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Perusteluna kaupallisen palveluverkon päivitykselle ovat kuntaliitokset, taajama-alueiden muutokset sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskeva lain muutos, joka astui voimaan Keskustatoimintojen alueiden päivitys on osaksi teknisluonteista. Päivitysmuutokset perustuvat keskusta-alueita koskeviin asema- ja yleiskaavoihin, keskustasuunnitelmiin ja rakennemalleihin. Jyväskylässä yhtenäisellä keskustaajama-alueella (km-2) tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) v luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa puolestaan pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Tavoitteena on kehittää Seppälän aluetta keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi, jonne sijoittuu runsaasti asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva keskustarakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Kaupan osalta päivitys perustuu koko maakuntaa koskevaan selvitykseen Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys sekä sitä täydentäviin kuntakohtaisiin kaupallisiin selvityksiin (ks. kappale Maakuntakaavan tietopohja). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksikköratkaisuun on vaikuttanut luonnosvaiheessa laadittu vaikutuksia koskeva arviointiselvitys. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin.

18 17 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on k-m² muissa taajamissa erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Keskustaajamalla tarkoitetaan edellä nimettyjen kuntien kuntakeskuksia. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta-alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät). Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. (Ympäristöministeriö 2000: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta). Keskustatoimintojen alueita on 8 (liite 1): Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, mitkä esitetään alueina sekä Joutsa ja Karstula, mitkä esitetään kohdemerkinnällä. Merkinnöille on asetettu kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Poikkeuksena on Jyväskylän keskusta, jolle enimmäismitoitusta ei aseteta. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Joutsa Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä Karstula

19 18 5. Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina niiden laajuuden vuoksi, muut kohdemerkinnällä (liite 1). Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella. Merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Osaa alakeskuksista (*) koskee yleinen vähittäiskaupan suuryksikköjen suunnittelumääräys, mutta osalle on asetettu sitä korkeampi kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi Eteläportti Jyväskylä Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä Palokka Jyväskylä Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame Petäjäveden keskusta Petäjävesi Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) merkittyihin alakeskuksiin voidaan toteuttaa paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä (yksikkökoko alle 3000 k-m 2 ). Vähittäiskaupan suuryksiköitä esitetään 11 kappaletta (liite 1). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama-alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva suunnittelumääräys.

20 19 Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä Palokankeskus Jyväskylä Paletti Kyyjärvi Rokkakangas Laukaa Saunakylä Muurame Putaanportti Pihtipudas Asemankannas Saarijärvi Mustaniemi Viitasaari Hirvaskangas Äänekoski Kotakennäs Äänekoski Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho (liite 1). Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Vyöhykkeille ohjataan sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus on tarpeen sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota Palokankeskus-Kirri Jyväskylä Jämsän Risteys Jämsä Ei arviota Humppi Karstula Ei arviota Yliaho Keuruu Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue (liite 1). Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Suunnittelumääräys esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1.

21 20 Taajamatoimintojen (A) päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan taajamatoimintoja (liite 1). Taajamatoimintojen alueita on 4. vaihemaakuntakaavassa 48 kappaletta. Niiden lähtökohtana ovat Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (2010). Taajamarajausten tarkistamisessa on otettu YKR:n ohella huomioon kuntakaavoitus sekä kunnissa tehty rakennemallityö. Väestökehitysennusteet huomioon ottaen merkittäviin uusiin laajenemisalueisiin ei juurikaan ole ollut tarvetta. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Taajamatoimintojen alue on YKR-määritelmän mukaan seuraava: Vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajamatoimintojen alue pitää sisällään myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelualueita. Taajama-alueeseen voi kuulua myös venesatamia ja satama-alueita, kuten esimerkiksi Jämsässä. Myös reitistöt kulkevat paikoin taajama-alueilla. Vähittäiskaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on erikoistavarakaupalla k-m² ja päivittäistavarakaupalla k-m². Muiden taajamien A-alueilla niin erikoistavara- kuin päivittäistavarakaupassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on k-m². Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa taajama-alueille kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Joutsan keskustan taajaman pääasiallinen laajentumissuunta on etelään, Hirvaskankaan etelään, Korpilahdella suunta on itään ja Kinkomaalla luoteeseen. Karstulan keskusta kasvaa koilliseen Humpin suuntaan. Saarijärven keskustan pääasiallinen laajenemissuunta on itään, Toivakan lounaaseen ja Uuraisten keskustan kaakkoon. Eräille taajama-alueille annetaan taajamakohtaisia suunnittelumääräyksiä, joilla kasvukehitystä ohjataan ottaen huomioon kulttuurimaisema-arvot ja taajamia rajaavat valtatiet. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Taajamatoimintojen alueet (A) Taajamatoimintojen alue 1. HANKASALMI (Keskusta) 2. Hankasalmen as. 3. Niemisjärvi 4. JOUTSA (Keskusta) 5. Leivonmäki 6. JYVÄSKYLÄ (Keskusta) 7. Korpilahti 8. Kuohu 9. Säynätsalo 10. Tikkakoski 11. Vesanka 12. JÄMSÄ (Keskusta) 13. Halli 14. Kaipola 15. Koskenpää 16. Länkipohja 17. KANNONKOSKI 18. KARSTULA 19. KEURUU (Keskusta) 20. Haapamäki 21. KINNULA 22. KIVIJÄRVI 23. KONNEVESI

22 KUHMOINEN 25. KYYJÄRVI 26. LAUKAA (Keskusta) 27. Kuusaa 28. Leppävesi 29. Lievestuore 30. Vihtavuori 31. LUHANKA (Keskusta) 32. MULTIA 33. MUURAME (Keskusta) 34. Kinkomaa 35. PETÄJÄVESI (Keskusta) 36. Kintaus 37. PIHTIPUDAS 38. SAARIJÄRVI (Keskusta) 39. Kolkanlahti 40. Pylkönmäki 41. TOIVAKKA 42. UURAINEN (Keskusta) 43. Hirvaskangas 44. VIITASAARI 45. ÄÄNEKOSKI (Keskusta) 46. Konginkangas 47. Sumiainen 48. Suolahti Työpaikka- ja teollisuusalueiden tarkistuksen lähtökohtana on edellä kuvattu taajamatoimintojen tarkistus ja työneuvottelut kuntien kanssa (liite 1). Uutena työpaikka-alueena esitetään Laukaan Vehniä (10). Alue on kaavoitettu tähän tarkoitukseen ja sillä sijaitsee valtakunnantason jakelukeskus. Lisäksi uutena teollisuusalueena osoitetaan kohdemerkinnällä Joutsan Karimäki (17) kunnan osayleiskaavan mukaisesti. Lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan tehdään seuraavat tarkistukset. Jyväskylän/Muuramen Eteläportin (2) työpaikka-alueeseen tehdään teknisenä korjauksena alueen siirto etelämmäksi ja aluevaraus vaihtuu kohdemerkinnäksi. Jyväskylän Seppälänkankaan-Palokankaan (4) työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen Laukaan Vihtiälään, jossa jo on merkittävä työpaikkakeskittymä. Äänekosken ja Uuraisten Hirvaskankaan (8) työpaikka-alue laajenee itään yleiskaavan mukaiseksi. Viitasaarella Mustalahden (13) teollisuusalueen osalla tehdään tekninen korjaus, jossa alue sijaitsee kokonaan valtatien 4 itäpuolella. Samaten Jämsän Jämsänkosken (6) sekä Äänekosken Koukkuniemen (9) työpaikka-alueet täsmennetään teknisluontoisena korjauksena.

23 Keskusverkko, kauppa ja taajamat 22

24 23 Puolustusvoimien melualueiden ja suojavyöhykkeiden lähtökohtana on ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä antama jatkosuunnitteluohje. Vuorisjärven räjäytysalueen melualue perustuu Pääesikunnan logistiikkaosaston tilaamaan selvitykseen Ramboll Finland Oy:ltä. Puolustusvoimien suojavyöhykkeiden osalta on käyty työneuvotteluja puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan kanssa. Uusia melualueita esitetään Vuorisjärven räjäytysalueelle (me1,1; me2,1). Lisäksi tarkistetaan lainvoimaisen maakuntakaavan Tikkakosken lentokentän melualue uuden selvityksen mukaiseksi (me). Suojavyöhykkeet osoitetaan Kalettoman (sv1,1; sv3,1), Toivakan (sv1,2; sv2,2) ja Hartolan (sv2, 1) varikon Keski-Suomen puoleiselle osalle sekä ilmavoimien varalaskupaikoille Joutsaan ja Tikkakoskelle (liite 1). Hartolan varikon suoja-alue esitetään myös Päijät-Hämeen puolelta, koska Joutsan kunnalla on enklaavi Hartolan kunnassa.

25 Melualueet ja suojavyöhykkeet 24

26 25 Virkistys Virkistystoimintojen tarkistuksen lähtökohtana ovat monet virkistykseen ja ulkoiluun liittyvät selvitykset ja MasterPlan-suunnitelmat. Virkistystoimintakyselyllä selvitettiin kunnittain maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, reitistöjä ja matkailualueita sekä virkistystoimintoihin liittyviä kehittämisperiaatteita. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä käydyissä työneuvotteluissa kuntien kanssa kartoitettiin virkistysalueiden ja virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden täydennyksiä. Myös kuntien yleisja asemakaavoituksissa on tullut esille maakuntakaavatason virkistystarpeita. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen uusina kohdealueina esitetään 7 aluetta (liite 1). Nämä ovat Jyväskylän ja Muuramen Kotanen-Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jämsänniemi (mv11), Keurusselkä (mv12), Laukaan Mustavuori (mv13), Pihtiputaan Niemenharju (mv 14) ja Viitasaaren Hännilänsalmi (mv15). Jämsänniemi ja Keurusselkä ovat Keski-Suomen maakuntakaavan vastaavien laajennuksia. Uusina virkistysalueina esitetään Laukaan Multamäki (94) sekä Uuraisten Huutoniemi (95) (liite 1). Kaavassa laajennetaan Keski-Suomen maakuntakaavan Himoksen (7) matkailupalvelujen aluetta osayleiskaavan mukaiseksi. Kannonkosken Öijanniemi (23) esitetään uutena matkailupalvelujen alueena. Öijanniemi liittyy kiinteästi Piispalan leirikeskuksen matkailu- ja virkistyskokonaisuuteen. Lievestuoreen Nokkakiven huvipuisto (24), Uuraisten Marjoniemi-Akonniemi (25) ja Viitasaaren Muikunlahti (26) esitetään myös uusina matkailupalvelujen alueina. Uusina ulkoilureitteinä osoitetaan seuraavat reitit (liite 1): Revontuli-Lievestuore, Lievestuore- Toivakka, Lievestuore-Vihtavuori, Laukaa-Palokka, Leivonmäen kansallispuisto-korpilahti, Korpilahti-Muurame ja Laulavan Mörön Polku Äänekoskella. Reitit perustuvat Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaan ja Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelmaan. Laulavan Mörön Polku on toteutettu. Lisäksi kaavaan merkitään toteutettu ulkoilureitti Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti ja ulkoilun yhteystarve Himos-Korpilahti. Taajama-alueilla reittejä ei esitetä, kuten on toimittu myös lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Veneväylänä on osoitettu Laukaan Kuusveden veneväylä osana Lievestuoreenjärven ja Saraaveden veneilyreittejä. Veneväylä on viitoitettu. Längelmäen kunnan jaon yhteydessä Länkipohjan alue tuli osaksi Jämsän kaupunkia. Jämsän Länkipohjan alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavassa on osoitettu veneväylä Länkipohjan venesatamaan. Uutena vesiretkeilyreittinä osoitetaan Jyväskylän pienten sisäjärvien melontareitti (liite 1). Virkistykseen liittyen kaavassa osoitetaan Länkipohjaan (44) venesatama ja Lullinmäen (38) ampumarata (liite 1). Konnevesi ja Päijänne ovat kaavassa erillisinä kehittämisalueina kehittämisperiaatemerkintöinä. Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä alueelle. Pohjois- Savon maakuntakaavan Suonenjoen ja Rautalammin alueen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen suunnittelusuosituksessa esitetään, että alueen kuntien tulisi tehdä maakuntarajan ylittävää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa alueen kestäväksi hyödyntämiseksi matkailussa ja virkistyskäytössä. Konneveden kehittämisaluemerkintä tukee tätä ylimaakunnallista kuntayhteistyötä. Päijänteen kehittämisalueella on tarkoitus edistää ajatusta Unescon alaisesta Päijänteen biosfäärialueesta (liite 1).

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Toimiston esitys maakuntahallitukselle 14.3.2013 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 14.3.2013 JOHDANTO...2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE...3 LÄHTÖKOHDAT...4

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus 15.6.2012 1 KESKI SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (4.VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MUUTOKSET PUNAISELLA (28.11.2012) Maakuntahallitus 28.11.2012 Maakuntahallitus 19.5.2010 Yva-ryhmä 21.6.2010

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 22.8.2017/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TIIVISTELMÄ Maakuntavaltuusto 1.12.2017 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS Sisällys LAINVOIMAISET MAAKUNTAKAAVAT... 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 2 MAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen.

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen. KAAVOITUSKATSAUS 2018-2019 UURAISTEN kunta Uuraisten kunta Virastotie 4 41230 Uurainen www.uurainen.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 11.10.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi ja

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO PÄIVITETTY 6.11.2017 / OR Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013 Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 1. YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2017

KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSKATSAUS 2017 Petäjäveden kunta Petäjäveden kunta Suutarintie 4 41900 Petäjävesi www.petajavesi.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 22.5.2017 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 12.5.2016 Kaavoituskatsaus 2016 Uuraisten kunta Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017 Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017 Ulla Järvinen, aluearkkitehti 18.8.2017 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Markus Erkkilä 14.10.2016 Esityksen sisältö Kaavajärjestelmä (MRL, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava,

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN

Lisätiedot

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys 18.4.2013 KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1 Sisältö Vähittäiskaupan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään: LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 1(5) Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään: Otteet maakuntakaavan tarkistusehdotuksesta (ei mittakaavassa) LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (4.VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA Maakuntahallitus 19.5.2010 Nähtävillä 9.8 10.9.2010 1. viranomaisneuvottelu xx.xx.2010 Sisältö: Maakuntakaavan

Lisätiedot

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

EHDOTUS TAAJAMARAJAUKSEKSI (4.vmk) KUNTIEN

EHDOTUS TAAJAMARAJAUKSEKSI (4.vmk) KUNTIEN TAAJAMARAKENNETARKASTELU YKR 2010 POHJALTA (Ehdotusvaihe) 4. vaihemaakuntakaava MÄÄRITELMÄ: YKR-taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten tiheys, kerrosala ja ryhmittyminen muodostaa taaja-asutusta.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

25.8.2014 Kaavoituskatsaus 2014. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

25.8.2014 Kaavoituskatsaus 2014. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 25.8.2014 Kaavoituskatsaus 2014 Uuraisten kunta Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot