PÄÄTÖS Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen DNr:o YM3/5222/2013 ASIA Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Puolustusministeriö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston päätös Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja päivittää Keski-Suomen maakuntakaavaa (vahvistettu ) kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen, virkistystoimintojen sekä puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueiden osalta. Lisäksi 4. vaihemaakuntakaavassa muutetaan Längelmäen kunnan Jämsän kaupunkiin siirtyneellä alueella voimassa ollut Pirkanmaan 1. maakuntakaava vastaamaan edellä mainittujen teemojen osalta Keski-Suomen maakuntakaavaa. Puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sisäasiainministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä ei ole lausuttavaa kaavasta. Puolustusministeriö toteaa vaihemaakuntakaavan sisältävän monia puolustushallinnon kohteita, joiden toimintaedellytysten turvaaminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Puolustushallinnon näkökohdat on kaavan valmistelussa otettu huomioon, ja ministeriö puoltaa kaavan vahvistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittaa pyytäneensä vaihemaakuntakaavasta lausunnon edelleen Museovirastolta. Ministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavasta. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, ettei kaavan vahvistamiselle ole ministeriön näkemyksen mukaan estettä. Ministeriö haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota eräisiin seikkoihin. PL 35, VALTIONEUVOSTO

2 Kaupallisen palveluverkon muutosten seurantaprosessia harkittaessa tulisi ottaa huomioon resurssitarve ja mahdollisuudet kehittää maakunnan muuta maankäyttöä. Maakuntien kehittämisen ja toiminnan kannalta oleellisia palveluverkon kehittämistarpeita ovat väestön ja elinkeinoelämän tarvitsemien peruspalveluiden saatavuus, saavutettavuus ja tarjonnan monipuolistaminen. Nämä seikat, kuten kaupallisen toiminnan sijoitushalukkuuskin, eivät ole kaavoituksella ratkaistavia seikkoja, vaan edellyttävät muita ohjaustoimia. Keski-Suomessa on myös otettava huomioon maakunnan maaseutuvaltaisuus valtakunnallisten kaupallista palveluverkkoa koskevien yleislinjausten soveltamisessa maakunta- ja kuntakaavoitukseen. Esimerkiksi maatalous- ja puutarha-alan kauppa voi hyvin soveltua sijoittuvaksi kuntakeskukseen, vaikka sille ei suurilla kaupunkiseuduilla olisikaan samanlaista kysyntää. Maatalous- ja puutarha-alan kaupan erilliset isot keskittymät voivat myös mahdollistaa muiden niiden toimialaan liittyvien palvelu- ja liiketoimintojen lisääntymisen, mikä on tarkoituksenmukaista erityisesti alueilla, joilla luonnonvarojen hyödyntäminen voidaan kytkeä osaksi liiketoimintaa. Taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksistä puuttuvat rakentamista ja miljöön muodostamista koskevat määräykset. Rakentamisen laatua koskevilla suosituksilla ja määräyksillä olisi mahdollista vahvistaa maaseutumaisten taajamien vetovoimaisuutta. Nyt suunnittelumääräyksissä korostetaan seikkoja, joita on kaavoituksen keinoin vaikea tai mahdoton ohjata, kuten maiseman avoimuuden säilyttäminen. Koska maakunnan taajamatoimintojen alueet ja niiden lievealueet ovat suhteellisen harvaan asuttuja ja niitä usein rajaavat pelto- ja metsäalueet, olisi maisemaasioiden edistämiseksi voinut antaa ohjeita ja määräyksiä, joihin kaavoituksen ja rakentamisen keinoin voisi kuntatasollakin vaikuttaa. Näitä olisivat mm. monipuolisten elinkeinojen toimintaa turvaavat ja huomioon ottavat rakentamisen ohjausratkaisut. Peltomaisemien avoimuuden turvaavat parhaiten elinvoimaiset elinkeinot. Maakuntakaavaselostuksen tekstiä kaavan oikeusvaikutuksista tulisi täsmentää ja korjata. Selostuksesta tulisi selvemmin käydä ilmi se, että maakuntakaavalla ei voida viranomaisen puolesta ennakolta ottaa kantaa siihen, millaisia päätöksiä se tulee oman toimivaltansa puolesta tekemään. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja ohjeellinen, mistä johtuen sen valtion viranomaisen tukitoimintaan kohdistuvista edistämisvelvoitteista olisi tarpeen esittää kaavaselostuksessa käytännön esimerkkejä. Maakuntakaavaan on merkitty laajoja matkailun ja virkistyksen kohdealueita sekä kaksi muuta kehittämisaluetta. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, ettei yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa aseteta esteitä maaseutuelinkeinojen monipuoliselle kehittämiselle tai yleensäkään maa- ja metsätalouden harjoittamiselle näillä alueilla. Ministeriö toteaa, että metsä- ja maatalousalueiden jättäminen maakuntakaavan valkoisiksi alueiksi on merkintätapana oikea ottaen huomioon luonnonvaraelinkeinojen kehittämismahdollisuudet. Ministeriö pitää lisäksi tärkeänä, että reitistöjen ja virkistysalueiden verkostoja muodostettaessa neuvotellaan maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien kanssa sekä pyritään välttämään reittien ja virkistysalueiden mahdollisia haittavaikutuksia asukkaille, elinkeinonharjoittajille ja muille toimijoille. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että taajamarakenteen ja kaupallisen palveluverkon osalta on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen ja kaupan suuryksiköiden sijoittaminen tukemaan yhdyskuntarakennetta. Vaihemaakuntakaavassa on myös otettu huomioon Liikenneviraston kaavaehdotuksesta antama lausunto, jossa viitataan maankäytön lisäämisen ja etenkin kaupallisten palvelujen sijoittamisen liikenteellisten vaikutusten huomioimiseen ja ratkaisujen toimivuuden varmistamiseen jatkosuunnittelussa. Täydennetyissä suunnittelumääräyksissä rajoitetaan taajamien maankäytön leviämistä valtatien taakse ja edellytetään sitomaan kaupan suuryksiköiden toteuttaminen ajallisesti muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Kaavaselostuksen mukaan kaavan lii- 2

3 kenteelliset vaikutukset ovat vähäiset ja kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä, kävellen ja pyöräillen lukuun ottamatta Humpin ja Hirvaskankaan alueita. Seutukeskuksiin sijoittuva kauppa vähentää selostuksen mukaan seuduilta Jyväskylään ja muihin suuriin keskuksiin suuntautuvaa asiointiliikennettä, mikä lyhentää asiointimatkoja ja pienentää päästöjä. Ministeriö pitää tätä suuntausta perusteltuna ja hyvänä. Sosiaali- ja terveysministeriö VALITUKSET Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaavassa on otettu riittävästi huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä ihmisten terveyden edistäminen ja suojelu. Keski-Suomen liiton vastine Maakuntavaltuuston päätöksestä ei ole valitettu. Keski-Suomen liitto on antanut vastineen lausuntojen johdosta. 3 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Ympäristöministeriö toteaa, että puolustusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön lausunnot eivät anna aihetta kannanottoihin. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa seuraavaa: Ympäristöministeriön oppaassa Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus todetaan, että kaupan palveluverkkoselvitys on syytä saattaa ajan tasalle säännöllisin väliajoin. Oppaan mukaan ohjeena voidaan pitää selvityksen päivittämistä noin viiden vuoden välein. Maakunnan liitto seuraa maakuntakaavojensa toteutumista ja ratkaisee selvitysten sekä maakuntakaavan päivitystarpeen perustaen harkintansa mm. tähän seurantaan sekä muihin tekijöihin, kuten toimintaympäristön tai lainsäädännön muutoksiin. Ympäristöministeriön oppaassa todetaan, että kaupan toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä aiheuttaa selvitysten tiheämpää päivitystarvetta. Maakuntakaavalla ohjataan vain vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Merkitykseltään paikallisia yksiköitä voidaan sijoittaa kuntakaavoituksen keinoin. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maatalous- ja puutarha-alan kaupan seudullisesti merkittävienkään yksiköiden sijoittumista keskusta-alueille siellä, missä se on tarkoituksenmukaista ja tilantarpeen kannalta mahdollista sekä täyttää keskustatoimintojen tai alakeskusten suunnittelumääräyksissä esitetyt vaatimukset. Kaavalla pyritään rajoittamaan keskustahakuisen kaupan sijoittumista keskustojen ulkopuolisille alueille. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytön järjestämisestä. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alue -merkinnän yhteydessä käytetyt suunnittelumääräykset ovat maakuntakaavan tarkkuustasoon soveltuvia. Rakentamisen laatua ja miljöön muodostumista koskevia määräyksiä voidaan antaa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavan selostus ei ole vahvistuva oikeusvaikutteinen asiakirja. Maakunnan liitto voi täsmentää kaavaselostusta mm. kaavan oikeusvaikutuksia kuvaavan tekstin osalta tarpeen mukaan kaavan vahvistamisen jälkeen.

4 4 Korjauskehotus Vaihemaakuntakaavan koko maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen mukaan erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella k-m 2. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus on tekemällään päätöksellä hyväksynyt näitä alueita koskevat kartat Keski-Suomen liiton näkemyksenä niiden laajuudesta noudatettavaksi maakuntakaavan tulkintaohjeena. Ympäristöministeriö kehottaa Keski-Suomen liittoa täydentämään 4. vaihemaakuntakaavan kaavaselostusta edellä mainituilla kuntakeskusten yhtenäisiä asemakaava-alueita kuvaavilla kartoilla. Maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö katsoo, että Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava täyttää sille maankäyttöja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Maakuntakaavan voimaantulo Jatkotoimenpiteet Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Keski-Suomen liiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Keski-Suomen liiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Oikeusvaikutukset Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1 momentin mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa maakuntakaavamerkinnät ja määräykset sisältävässä maakuntakaavan osassa mainituilla alueilla. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 3 mom., 9, 17, 24 2 mom., 25, 27, 28, 29, 30 1 mom., 31, 33 ja 201 Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1, 10, 93 ja 95

5 5 Muutoksenhaku Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 ja 66 Ympäristöministeriön asetus ( ) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen Yli-insinööri Petteri Katajisto LIITE Valitusosoitus MAKSU JA JAKELU Päätös, maksutta Keski-Suomen liitto, Sepänkatu 4, Jyväskylä Tiedoksi Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto

6 VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Siltä osin, kun ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavan vahvistamatta, muulla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta (maankäyttö- ja rakennuslain momentti). Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 226 euroa (laki 1213/2010). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite: PL 180, Helsinki käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde: telekopio: sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi