AKTIIVISEN TUEN MALLI
|
|
- Esa-Pekka Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työhyvinvinnin edistämiseksi HENKILÖSTÖHALLINTO 1 / 13
2 2 / 13 SISÄLLYS TOIMINTAMALLIN TARKOITUS VARHAINEN TUKI... 4 Varhaisen tuen keskustelu eli puheeksitt... 4 Hälytimint ppuluksessa... 5 TEHOSTETTU TUKI... 6 Rlit työhyvinvintineuvttelussa... 6 Työkyvyn arviintiprsessi... 6 PALUUN TUKI... 8 Työhön paluun valmistelu... 8 Svittujen timenpiteiden tteutus työn alkaessa... 9 Työhön paluun nnistumisen seuranta... 9 KORVAAVA TYÖ... 9 TUKEVAT TOIMINTAMALLIT Päihdehjelma Epäasiallinen käytös työpaikalla LIITTEET Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun Varhaisen tuen keskustelulmake Esimiehen pyyntö työterveyslääkärille työkykyarvista... 13
3 3 / 13 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS Työhyvinvinnin edistäminen ei le yksittäinen tek tai hanke. Se n jatkuvaa, työnten arkeen kuuluvaa työyhteisön timintaa, jta vidaan tukea erilaisilla rganisaatin yhteisillä timintamalleilla ja hjeistuksilla. Yksilön työhyvinvintia tuetaan Tekmessä mm. nudattamalla aktiivisen tuen mallia, jnka tarkituksena n työhyvinvintia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen sekä niihin puuttuminen välittömästi ngelmien tultua ilmi. Puuttumisella tarkitetaan asiiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jtta hyvinvintia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötaslla saadaan pistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin tteutuminen vaatii Tekmessä nnistuakseen työntekijöistään aidsti välittävää esimiestä työyhteisön jäsenten situtumista timintamalliin; vastuu masta sekä työtverin hyvinvinnista n jkaisella meillä. Usein työtverit humaavat ensimmäisenä yksilön hyvinvintia uhkaavat varhaiset hälytysmerkit, esim. työkaverin muuttunut käytös jhdn ja henkilöstöhallinnn sekä työsujelu- ja luttamusmieshenkilöstön tukea tiivistä yhteistyötä työterveyshulln kanssa. Työterveyshulln suus n kuvattu tarkemmin työterveyden vusittaisessa timintasuunnitelmassa. Mallia vidaan sveltaa mm. pitkittyneissä ja usein tistuvissa pissalissa satyökykyisen työssä jatkamismahdllisuuksien selvittämisessä pitkältä sairauslmalta palatessa työpaikan ristiriitatilanteissa (mm. työntekijän muuttunut käytös) Henkilöstöhallint seuraa mallin käyttöä, timivuutta ja vaikutuksia.
4 4 / 13 Aktiivisen tuen malli jaetaan klmeen saan. Varhainen tuki Tehstettu tuki Paluun tuki 1) Varhainen tuki n sa esimiestyötä Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehstetun tukea tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen timet eivät riitä. Tehstettu tuki käynnistyy työhyvinvintineuvttelulla, jnka esimies, työntekijä tai työterveyshult vi kutsua klle. Neuvttelun tavitteena n etsiä keinja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehstetun tuen keinja vat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen kuntutus (mm. työkkeilu), sa-aikaeläkeratkaisut, satyökyvyttömyyseläke, kuntutustuki ja rganisaatin mat timet, mm. uudelleensijittaminen. 3) Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän pissaln jälkeen. Myös paluun tuki n sa esimiestyötä. Paluun tuki käynnistyy j pissaln alkaessa ja ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä svitaan seurannasta. Työhön paluu pitkän sairauslman jälkeen n mahdllista myös sasairauspäivärahan turvin (12 72 arkipäivää). Työhön paluun tuki vi krstua myös muista kuin terveydellisistä syistä pitkään pissalleilla (esim. vanhempain, vurttelu- tai pintvapaa). Tuen tarve kartitetaan ennen työhön paluuta ja tarpeen mukaan tehdään paluusuunnitelma. VARHAINEN TUKI Varhaisen tuen keskustelu eli puheeksitt Varhainen tuki n parhaimmillaan ennaltaehkäisevää ja hyvinvintia edistävää timintaa, jka sisältyy esimiestyön perusedellytyksiin; Esimies n kiinnstunut työntekijöistään ja heidän työstään. Varhaisen tuen keskustelu n esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu, jnka tarkituksena n selvittää syitä työkyvyn heikkenemisen taustalla. Keskustelun keskiössä n henkilön työ ja työkyky.
5 5 / 13 Keskustelu n ensisijaisesti esimiehen vastuulla, mutta myös henkilö itse tai työtverit vivat esittää tiveensa keskustelun käymiselle. Keskustelun käymiseen riittää esimiehen tai työtverin epäilys työkyvyn heikkenemisestä: Työntekijän työssä alkaa ilmetä ngelmia Työntekijän käyttäytymisessä tapahtuu muutksia Työntekijän sairauspissalt vat alkaneet lisääntyä Työntekijän sairauspissalt liittyvät tiettyihin ajanjaksihin (juhlapyhät, lmat, viiknlput) Esimiehen n käytävä varhaisen tuen keskustelu työntekijänsä kanssa viimeistään, kun, työntekijällä n tistuvia lyhyitä sairauspissalja yli viisi kertaa vudessa työntekijällä n yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksinen tai kumulatiivinen sairauspissal vudessa. Sairauspissaln jatkuessa, aina 30 päivän välein (30, 60, 90, 120, 150, 180 kalenteripäivää yhtäjaksisesti tai kumulatiivisesti) Esimiehen tulee ilmittaa pissalista työterveyshultn kun, työntekijän sairauspissal n kestänyt 30 kalenteripäivää. Työntekijän työkyvyn arviinti ja selvitys työssä jatkamisen mahdllisuuksista n tehtävä yhteistyössä työterveyshulln kanssa, kun sairauspissal n jatkunut 60 päivää. Varhaisen tuen keskustelun tukena käytetään yhteistä muistiphjaa (liitteenä), jhn kirjataan keskustelun pääpiirteet, svitut timenpiteet ja seurantapalaverin ajankhta. Valmiista muistista lähetetään kpi henkilöstöhallintn sekä työterveyshitajalle. Varhaisen tuen keskustelun vaiheet 1. Tunnista tarve (hälytysrajat tai muu epäilys työkykyngelmista) 2. Selvitä tilanne 3. Aseta tavitteet 4. Svi timenpiteistä (tarvitaank ulkpulista tukea, esim. työterveyshult?) 5. Svi seurannasta Hälytystimint ppuluksessa Työhyvinvintia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpttamiseksi esimiehille n lutu Ppulus-järjestelmän yhteyteen timint, jka ilmittaa esimiehille sähköpstitse kun jkin hänen työntekijänsä pissalrajista (yli 5 lyhyttä sairauspissala vudessa tai 30, 60, 90, 120, 180 kalenteripäivää yhdenjaksisesti tai kumulatiivisesti kalenterivudessa) täyttyy. Timint n esimiehen apuväline alaisen sairauspissalrajjen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdllistamiseen. Tarkemmat hjeet löytyy erillisestä esimieshjeesta.
6 6 / 13 TEHOSTETTU TUKI Kun työyksikön varhaisen tuen timet eivät riitä tai 60 päivän sairauspissalpäivät täyttyvät, tarvitaan tehstettua tukea yksilön työkyvyn ylläpitämiseksi. Työntekijän työssä jaksaminen ja työkyky arviidaan yhteistyössä työterveyshulln kanssa klmikantaperiaatteella (työntekijä työnantaja työterveys) käytävässä työhyvinvintineuvttelussa. Tavitteena työhyvinvintineuvttelussa n löytää kaikkien sapulten edun mukainen ratkaisu työntekijän työkyvyn ylläpitämiseksi. Rlit työhyvinvintineuvttelussa Työterveyshulln edustaja Tu esiin lääketieteellisesti tdetut rajitteet työntelle; mitä työntekijä pystyy ja ei pysty tekemään Kirjaa neuvttelumuistin Esimies Kert mat havaintnsa tilanteesta ja ttaa kantaa työjärjestelymahdllisuuksiin Työntekijä Päättää, mitä hänen terveydentilastaan kerrtaan Tu esiin man käsityksensä työjärjestelyistä ja masta työkyvystä Henkilöstöhallinnn edustaja Auttaa selvittämään yli rganisaatirajjen tapahtuvia työjärjestelyjä Timii tarvittaessa esimiehen tukena Saa kpit neuvtteluissa kirjatuista muistiista Luttamusmies tai työsujeluvaltuutettu Timii tarvittaessa työntekijän tukena Työkyvyn arviintiprsessi Työkyvyn arviintiprsessi käynnistyy esimiehen, työterveyshulln tai työntekijän itsensä alitteesta työhyvinvintineuvttelulla, jhn sallistuvat asianmaisen lisäksi hänen esimiehensä sekä työterveyshulln edustaja. Lisäksi asiantuntija-apua antavat tarvittaessa henkilöstöpäällikkö sekä työsujelu- ja luttamusmieshenkilöstö. Esimiehen ja työntekijän kannattaa yhdessä miettiä mahdllisia vaihtehtja tilanteeseen ennen työhyvinvintineuvttelua. Työhyvinvintineuvttelussa laaditaan suunnitelma timenpiteistä, jihin ryhdytään työkyvyn palauttamiseksi tai työn vaatimusten ja surituskyvyn ristiriidan minimimiseksi. Prsessipluista valitaan jk yksi tai useampi seuraavista timintatavista: 1) Hit ja tutkimukset
7 7 / 13 Henkilö hjataan työterveyslääkärin tutkimukseen. Lääkäri päättää tarvittavasta ireen mukaisesta hidsta. Työterveyslääkäri hjaa tarvittaessa henkilön asiantuntijalääkärin tai työpsyklgin arviintiin tai hitn 2) Kuntutus Työterveyslääkärin lähetteellä henkilö hjataan lääkinnälliseen kuntutukseen jk terveyskeskukseen tai erikissairaanhitn Kelan kuntutukseen työfysiterapeutin antamaan kuntutukseen työpsyklgin arviintikäynneille Muut kuntuttavat timenpiteet erilaiset työnantajan järjestämät kuntuttamiskurssit esim. niska-selkäkurssit tupakasta knsultinnit tuetaan sallistumista liikuntaan sekä muuhun kulttuuri ja virkistystimintaan 3) Työjärjestelyt Mikäli työkyvyn ja työstä suriutumisen välillä n ristiriita, ryhdytään työkykyä ylläpitäviin ja kehittäviin timenpiteisiin, jssa vaihtehtina vat mm. a) Omassa ammatissa jatkaminen Tdetaan, että entisessä työssä jatkaminen edellyttää työjärjestelyjä, jita vivat lla mm. työn keventäminen / krvaava työ työajan tai -tehtävien uudelleen järjestely määräajaksi tai pysyvästi työnkiert sasairauspäiväraha työkkeilu muissa tehtävissä tai lyhyemmällä työajalla (KEVA) täydennyskulutus (saaminen ja työn tavitteet vastaavat tisiaan) ergnmiset järjestelyt työyhteisön vaiht työvälineiden tehkkaampi hyödyntäminen Timenpiteiden tteutuksesta vastaa esimies. Tarvittaessa esimies vi pyytää apua henkilöstöhallinnsta, työterveyshullsta, pääluttamusmieheltä ja työsujeluvaltuutetulta. b) Uusi työ Mikäli kyse n pitkittyneestä tai pysyvästä vajaakuntisuudesta, jka saattaa jhtaa työkyvyttömyyteen, laaditaan yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshulln sekä Kevan kuntutusasiantuntijan kanssa suunnitelma, jka sisältää seuraavia asiakknaisuuksia: uudelleensijittaminen uuteen ammattiin Kevan ammatillisen kuntutustuen turvin. ammatillisen kuntutuksen tuen (Keva tai muu eläkeyhtiö) turvin uudelleenkuluttautuminen muun työnantajan työtehtäviin
8 8 / 13 sa-aikainen sairauslma sairauslma satyökyvyttömyyseläke työkyvyttömyyseläke palvelussuhteen irtisanminen PALUUN TUKI Uudelleensijittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnn perusteella. Uudelleensijittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntutuksen turvin, mikä sisältää nin klmen kuukauden työkkeilun. Esimies ja työntekijä vastaavat malta saltaan valittujen timenpiteiden eteenpäin saattamisesta yhdessä työterveyshulln ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Uusi työ edellyttää usein myös uuden työspimuksen slmimista palvelussuhteen jatkuessa ennallaan. Uudella työspimuksella/ svitaan työtehtävistä, työajasta sekä palkasta, jka määräytyy vimassa levan työehtspimuksen sekä mahdllisen työn vaativuuden arviintijärjestelmän mukaisesti. Aktiivinen työhön paluun tukeminen pitkän sairauspissaln tai muun pissaln jälkeen n tärkeä sa aktiivisen tuen timintamallia, jlla sitetaan välittämistä työntekijästä, madalletaan työhön paluun kynnystä sekä ehkäistään työkyvyttömyyden pitkittymistä tai uusiutumista. Tärkeää n humata, että paluun tuki käynnistyy j pissaln alkaessa. Yhteydenpit pissaln aikanakin n tärkeää, jtta sapulet pysyvät ajan tasalla tilanteesta ja saavat varautua paluuseen mahdllisimman varhain. Yhteydenpit työntekijään ei le kyttäämistä tai epäluttamuksen situsta, vaan se n tapa ylläpitää esimiehen ja työntekijän välistä vurvaikutusta myös pissaln aikana. Paluun tuki kstuu viidestä vaiheesta: Sairaslmalle lähtö Yhteydenpit Paluun valmistelu Työhön paluu Seuranta Työhön paluun valmistelu alkaa samaan aikaan kuin sairauspissal. Spikaa yhteydenpittavasta pissaln aikana yhdessä työntekijän kanssa. Spikaa työhön paluuta tukevista timenpiteistä, jita vivat lla mm. työn keventäminen tai muut muutkset työn kuvassa (väliaikaisesti tai pysyvästi) KEVAn-työkkeilu, Kelan sasairauspäiväraha Näissä tapauksissa henkilö n yhteydessä työterveyslääkäriin, jka päättää miltä työhön paluuta tulevaa mallia haetaan. Työtehtäviä vidaan jutua näissä tapauksissa vaihtamaan/järjestelemään.
9 9 / 13 Lmien sijittelu Työaikajärjestelyt Infrmi työyhteisöä työntekijän työhön paluusta. Varaa aikaa perehdytykseen ja kulutukseen sekä pissaln aikana tapahtuneiden muutsten läpikäyntiin Svittujen timenpiteiden tteutus työn alkaessa Humii työntekijä hänen palatessaan töihin, anna hänelle riittävästi aikaa Tue palaavan työntekijän liittymistä työyhteisöön tarpeen mukaan Esittele työyhteisön uudet jäsenet. Varmista työhön palaajan työtilanteiden sujuvuus ja perehdytys sekä hulehdi kehittymismahdllisuuksista Työhön paluun nnistumisen seuranta Esimiehen tulee seurata työhön paluun nnistumista ja tehdä tarvittavia muutksia, js työntek ei jstain syystä nnistu. Seurantaa varten n hyvä spia ennakkn palaveriaika spivan ajan päähän työhön paluusta. Vinkki! Työhön paluu sa-sairauspäivärahalla Osa-aikainen työhön paluu n vapaaehtinen järjestely kkaikatyötä tekeville, jlla vidaan helpttaa työhön paluuta. Järjestelystä svitaan aina yhdessä työntekijän ja esimiehen välillä eikä se saa vaarantaa terveyttä tai tipumista. Työajan n vähennyttävä % nrmaalista. Osittaisen sairauslman aikana työntekijä saa timeentulnsa siis kahdesta paikasta: työnantaja maksaa palkkaa tehdyistä tunneista, Kela sasairauspäivärahaa sairauslmapäiviltä. KORVAAVA TYÖ JA TYÖSKENTELY SAIRAUSLOMAN AIKANA Mikäli työntekijä itse haluaa, eikä työntek vaaranna työterveyttä tai -turvallisuutta, pitkän sairauspissaln vaihtehtna vidaan harkita krvaavan työn tekemistä tai sairauslman keskeytystä sittain tai kknaan. Krvaavalla työllä tarkitetaan työn uudelleen rganisintia tapauksissa, jissa yksilön missa työtehtävissä suriutuminen n sittain tai kknaan heikentynyt, esim. leikkauksesta tai vammasta tipuessa. Tämä vi tapahtua jk maa työtä räätälöimällä tai kknaan tisenlaisten tehtävien tekemistä tietyn määräajan. Sairauslman sijasta tehtävän työn ten tulee perustua yhteiseen näkemykseen työntekijä tai työnantaja ei vi yksipulisesti päättää työn tekemisestä.
10 10 / 13 Lisäksi henkilölle n löydyttävä terveydentila humiiden spivaa työtä järjestelyn mahdllistamiseksi. Krvaavana työnä vidaan pitää esimerkiksi etätyömahdllisuutta tietyissä työtehtävissä. Työjärjestelymahdllisuuksia kannattaa phtia laaja-alaisessa yhteistyössä yli sast- ja rganisaatirajjen. Js esimies n epävarma henkilön työkyvystä, hän vi tarvittaessa pyytää työkyvyn arviintia työterveyslääkäriltä. Työterveyshulta kannattaa knsultida myös krvaavaa työtä suunniteltaessa mahdllisista työnten esteistä. Humii kuitenkin, että laki yksityisyyden sujasta estää saamasta tieta työntekijän terveydentilasta ilman työntekijän sustumusta. Humi 1 Työnantajan tulee työturvallisuuslain 2 luvun 8 :n njalla varmistaa, että työntesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja että työ ei aiheuta tapaturmariskiä. Salliessaan työnten sairauslman aikana työnantaja kantaa riskin mahdllisesta työturvallisuusvelvitteidensa laiminlyönnistä aiheutuvien vahinkjen syntymisestä. Työnantaja tuleekin tarkin harkita tilannetta ja asian ratkaisemiseksi tarpeellisia selvityksiä. Humi 2 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vimassal n sidttu työsuhteeseen ja palkan maksamiseen työnten ajalta. Kun työntekijä työskentelee sairauslmansa aikana, n spimuksen mukainen palkka aina maksettava. Tapaturmavakuutus n siten nrmaalisti vimassa. TUKEVAT TOIMINTAMALLIT Tekmessä n laadittu useampi timintamalli työyhteisön hyvinvinnin edistämiseksi. Mallit vat tisiaan tukevia ja timivat esimiehen työkaluina erityistilanteissa. Aktiivisen tuen mallia tukevia timintahjeita vat: Päihdehjelma Tekmessä n erillinen päihdehjelma, jssa käsitellään tarkempia timintahjeita päihdengelmien ilmetessä. Epäasiallinen käytös työpaikalla Tekmessä n erillinen timintamalli epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn ja käsittelyyn. LIITTEET Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun Muistiphja varhaisen tuen keskusteluun Esimiehen pyyntö työkykyarvista
11 11 / 13 Vinkkejä esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun 1. Varhaisen tuen keskustelu nnistuu, kun valmistaudut siihen hulellisesti. 2. Valmistautumisen tueksi kannattaa jäsentää itselleen esim. paperille faktat mitä n tapahtunut mitä let esimiehenä havainnut miten havaitut asiat vaikuttavat työn tekemiseen, tunteet (mat tunteet, työntekijän tunteet ja työkavereiden tunteet) mahdlliset asiaan liittyvät lettamukset 3. Esimies vastaa keskustelun etenemisestä ja hallittavuudesta keskustelu pysyy työssä ja esimies tu lähtökhtaisesti esiin vain asiita, jtka liittyvät työn tavitteisiin ja työssä käyttäytymiseen. 4. On tärkeää, että esimies kuuntelee mitä työntekijällä n santtavana. 5. Keskustelussa n hyvä tehdä avimia kysymyksiä (mitä, mikä, millin, kuka?) ja välttää miksikysymyksiä, sillä ne saavat usein syyttävän sävyn. 6. Keskustelussa n hyvä ttaa humin seuraavat vaiheet, vaikka keskustelu ei käytännössä niiden mukaan etenisikään: a) Kutsu työntekijä keskusteluun. Kutsu esitetään kahden kesken ja siinä kerrtaan, että kyseessä n varhaisen tuen keskustelu. Spikaa mlemmille hyvin spivasta ajankhdasta. Varaa keskustelua varten rauhallinen tila, mielellään muu kuin ma työhune. b) Keskustelun aluksi kiitä työntekijää, että hän varasi aikaa keskustelua varten ja kerr minkä verran let varannut aikaa ja miten let ajatellut ajan käytettäväksi. c) Kerr miksi tilanteessa llaan sinun pulestasi eli työn näkökulmasta. Tu esiin mitä let havainnut ja mitä sinulle n kerrttu. Tu esiin muuts aikaisempaan nähden ja hulesi tilanteesta. d) Pyydä työntekijää kertmaan miltä tilanne vaikuttaa hänen näkökulmastaan. Kuuntele mitä hänellä n santtavana ja tarkenna kuulemaasi kysymällä. Anna työntekijälle tilaa kerta. e) Kun mlempien näkökulmat vat selvillä, kerr minkälaisia ratkaisuvaihtehtja tilanteessa n ja mistä saa tukea. Kysy työntekijältä minkälainen ratkaisu spii hänelle. f) Tee yhteenvet spimistanne ratkaisusta ja jatktimenpiteistä. Spikaa seuraavasta vaiheesta (esim. mikä n ensimmäinen käytännön tek). g) Spikaa aina seurantapalaverin ajankhta vaikka asia tuntuisikin lppuun käsitellyltä h) Arviikaa yhdessä keskustelun hyödyllisyys ja kysy työntekijältä miten hän kki keskustelutilanteen. i) Täyttäkää ja allekirjittakaa varhaisen tuen keskustelulmake.
12 VARHAISEN TUEN KESKUSTELULOMAKE 12 / 13 Varhaisen tuen keskustelu työhyvinvinnin edistämiseksi Keskustelu n esimiehen ja työntekijän apuväline vurvaikutukselliseen keskusteluun työntekijän tämän hetkisestä työkyvystä. Keskustelun tarkituksena n kartittaa ensisijaisesti työhön, työpaikkaan ja työlihin liittyviä kurmitustekijöitä ja kehittämistarpeita. Terveystiedista puhutaan vain työntekijän ehdlla. Varhaisen tuen keskustelu n luttamuksellista ja avinta työntekijän hyvinvinnin edistämistä ja yhteisen ymmärryksen saavuttamista varten Keskustelun sapulet Päivämäärä 1. Perustelut varhaisen tuen keskustelulle 2. Mitkä vat keskeiset asiat, jtka vat aiheuttaneet muutksia työkykyyn? (esim. fyysiset tai henkiset syyt, vapaa-ajan ngelmat, työhön liittyvät ngelmat) 3. Js varhaisen tuen keskustelu liittyy pissalihin liittyvätkö ne tiettyyn ajankhtaan, esim. vapaiden jälkeisiin työvurihin, vusilmien jälkeen tms.? Mikä tähän n syynä? 4. Mitkä tekijät työssä vaikuttavat pissaljen syntyyn? (esim. työn kurmittavuus, työn ja saamisen ristiriita, työilmapiiri, työpaikan lsuhteet / ergnmia) 5. Tarvitaank yhteydentta työterveyshultn? kyllä ei 6. Mahdllisia ratkaisukeinja tilanteeseen? 7. Svimme yhdessä seuraavat timenpiteet: Esimiehen vastuut: Työntekijän vastuu: 8. Spimamme seurantapalaverin ajankhta: ALLEKIRJOITUKSET Työntekijä Esimies Tulsta lmake kahtena kappaleena, kpi alkuperäisestä henkilöstöhallintn ja työterveyshitajalle
13 ESIMIEHEN PYYNTÖ TYÖKYKYARVIOSTA 13 / 13 Täytetään vain työkykyarvita pyydettäessä Esimiehen pyyntö työterveyslääkärille työkykyarvista Työntekijän työkyvyn alennettua terveydellisillä perusteilla n esimiehen mahdllista pyytää työterveyshullsta lausunta työntekijän työkyvystä. Pyyntö työterveyslääkärin tutkimuksesta tulee tehdä työterveyshulllle kirjallisesti yksilöiden pyynnön taustalla levat syyt. Esimies Puh. Sähköpstisite Työntekijä Syntymäaika Ammatti Työyksikkö Pyynnön taustalla levat syyt: Lmake timitetaan työterveyshitajalle sekä kpi henkilöstöhallintn
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI SOITESSA
OMAISHOIDON TUKI SOITESSA Omaishidn tuen määritelmä Laissa (Laki maishidn tuesta 2.12.2005/937) n määritelty seuraavasti; Omaishit n iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hidn järjestämistä
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotTyösuhdeasiat ja työntekijän ohjaaminen palkkatuella työllistettäessä. Lieksa 23.1.2014
Työsuhdeasiat ja työntekijän hjaaminen palkkatuella työllistettäessä Lieksa 23.1.2014 Ohjelma - Tervetula - Lakisääteiset työnantajavelvitteet Piia Heikkinen, Kristiina Turunen - Miten työnantaja vi tukea
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotPäihdeohjelma Sivu 1. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän päihdeohjelma 2. Päihdeohjelman kohde 3. Vastuiden ja tehtävien tarkistuslistat 4
Päihdehjelma Sivu 1 Sisällysluettel Länsi-Pirkanmaan kulutuskuntayhtymän päihdehjelma 2 Periaatteet 2 Päihdehjelman khde 3 Vastuiden ja tehtävien tarkistuslistat 4 Timintamallit 8 Tavitteellisen puheeksittkeskustelun
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotYstävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-
Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin
LisätiedotTavoitteellisuutta työterveysyhteistyöhön
Työterveysyhteistyö 1 (6) Tavitteellisuutta työterveysyhteistyöhön Vaikuttava työterveysyhteistyö edellyttää rganisaatin mien työhyvinvinti-, työkyky- ja työterveystarpeiden määrittelyä haluttujen tavitetasjen
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotKirkkonummen kunta. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2019
Kirkknummen kunta Henkilöstö- ja kulutussuunnitelma 2019 Yhteistimintaryhmä 30.11.2018 Henkilöstöjast 12.12.2018 1. Jhdant Valtuustkauden alussa hyväksytyn kuntastrategian mukaisesti elinvimaisen, ketterän
LisätiedotFC HONKA AKATEMIAN ARVOT
FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotSisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---
Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
Lisätiedot20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.
SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,
LisätiedotTunnistetietojen merkitseminen tarkentaviin VES- /TES -asiakirjoihin ja asiakirjojen toimittaminen Valtiokonttoriin
Kumttu 9.12.2015 hjeella Valtiknttri Ohje 1 (5) VK/1043/00.01/2015 Hallinnn hjaus 11.2.2011 Dnr 88/03/2011 Valtin virastt ja laitkset Tunnistetietjen merkitseminen tarkentaviin VES- /TES -asiakirjihin
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotKehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011
Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset
LisätiedotVaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen
2012 Vaaratilanteet - ilmittaminen ja hyödyntäminen Tilastllisesti yhtä vakavaa tapaturmaa khden sattuu samankaltaisessa työssä: 1 10 30 600 Vakava tapaturma Lievä tapaturma Materiaalivahink Vaaratilanne
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotKirkkonummen kunta. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018
Kirkknummen kunta Henkilöstö- ja kulutussuunnitelma 2018 Yhteistimintaryhmä 1.12.2017 Henkilöstöjast 13.12.2017 1. Jhdant Kirkknummen kunnan strategiaprsessin uudistaminen n llut käynnissä uuden valtuustkauden
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotTYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotHenkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011
Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten
LisätiedotHakemuslomake: Kevan työelämän kehittämisraha vuonna 2019
Hakemuslmake: Kevan työelämän kehittämisraha vunna 2019 (Diaarinumer 1/2019) Työelämän kehittämisrahalla haluamme edistää kunta-alan ja kirkn työnantajien työelämän kehittämistimintaa. Tuemme innvatiivisia
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotB2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS
PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotKelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.
11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotTuottavuusohjelma 2013-2016
Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotUINTIJAOSTON! TOIMINTAOHJE
UINTIJAOSTON TOIMINTAOHJE 1 Sisältö SEURAN JA UINTIJAOSTON ESITTELY... 3 TOIMINTAOHJEET... 4 UINTIKAUSI... 4 VAKUUTUKSET... 5 BLUE CARD LISENSSI... 5 KAUSIMAKSUT... 5 VALMENTAJIEN JA HUOLTAJIEN VUOROVAIKUTUS...
LisätiedotKOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN
KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotHenkilöstöhallinnon allekirjoitettavat / dokumentinhallintajärjestelmään vietävät asiakirjat Ohje
Valtiknttri Ohje 1 (7) Kieku-yksikkö Prsessikehitystimist 3.10.2013 Henkilöstöhallinnn allekirjitettavat / dkumentinhallintajärjestelmään vietävät asiakirjat Ohje Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14,
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotMUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä
MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotSaksanseisojakerho ry:n vastaukset Kennelliiton kyselyyn uusittavista vakiosopimuslomakkeista
Saksanseisjakerh ry:n vastaukset Kennelliitn kyselyyn uusittavista vakispimuslmakkeista 1. Astutusspimus - Ehdtamme seuraavaa lisäystä spimukseen: Urksen mistaja vakuuttaa kertneensa tiedssa levat kiran
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotOminaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta
www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho
RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ
LisätiedotEtunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?
Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet
LisätiedotMelonta- ja soutuliiton yleisiä periaatteita koskien valintoja
Sumen melnta- ja sutuliitt ry 20.2.2014 Melnta- ja sutuliitn yleisiä periaatteita kskien valintja a. Valinnat ja taludellinen tuki Valinnat hyväksyy SMSL:n Kilpailu- ja valmennusvalikunta lajivastaavan
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?
LisätiedotLasten mielenterveystyön hoitoketju
Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka
Lisätiedot