Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) osahanke

2 2(15) Versiohistoria versio pvm Tekijä Kuvaus Minna Taam-Ukkonen Ensiluonnos teksti ja kuviot Marjut Heiskanen Kommentit Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasu, pääversio, pdf Sisällysluettelo Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä... 3 Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulokset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus- viitekehys Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen Opiskelijaohjauksen kehittämisen tilan nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet... 10

3 3(15) Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Opiskelijaohjausta kehitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä VeTeVT- osahankkeen aikana projektin alussa laadittujen saavutettavien tulosten pohjalta. Opiskelijaohjauksen kehittäminen linjattiin yhdessä Kuopion yliopistollisen sairaalan Hoitotyön opetustiimin sekä Ve- TeVT- osaprojektin ohjausryhmän kanssa. Opiskelijaohjauksen kehittämistä linjasivat Hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma, KYS-Erva strategia, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) strategia ja henkilöstöstrategia sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmat. VeTeVT osaprojektin alussa laaditut opiskelijaohjauksen kehittämiseen liittyvät saavutettavat tulokset: 1. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus, viitekehyksen luominen 3. Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen 4. Opiskelijaohjauksen kehittämisen nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen. Opiskelijaohjausta on kehitetty systemaattisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä usean vuoden ajan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osa kehittämisestä oli alkanut jo ennen VeTeVT-osaprojektia, osa käynnistyi projektin aikana sekä kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti. Tulosten lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä opiskelijaohjauksen kehittämiseen muodostui erilaisia verkostorakenteita, joka on tulos, jota ei alkuperäisessä suunnitelmassa ollut laadittu. 5. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet

4 4(15) Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulokset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 1. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset laadittiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. Tässä verkostossa toimii sairaanhoitopiirin eri terveydenhuollon organisaatioiden edustajia, oppilaitosten opettajia sekä opiskelijoita. Nämä yhteistyössä laaditut laatusuositukset päivitetään jatkossa vuosittain opiskelijaohjauksen yhteistyöverkostossa. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset pohjautuvat Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopistollisen sairaala LYHTY-projektissa ( ) kehitettyihin laatukriteereihin, STM:n terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu-suositukseen, tutkittuun tietoon sekä käytännön toimijoiden kokemustietoon. Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää harjoittelun toteutusta ja yhtenäistää harjoittelun ohjauksen käytänteitä. Niiden tavoitteena on varmistaa jokaiselle opiskelijalle turvallinen ja laadukas harjoittelu terveydenhuollon organisaatioissa. Laatusuositukset sisältävät laatuvaatimukset ja kriteerit: sopimuksiin ja resursseihin, tiedottamiseen, harjoitteluyksikön toimintaan, perehdytykseen, teoriaan ja käytäntöön, opiskelijaan, ohjaajaan, ohjaajakoulutukseen, ohjaavaan opettajaan ja arviointiin liittyen. Laatusuositukset laadittiin sekä kirjallisen muotoon, että verkkomateriaaliksi. Laatusuositukset ovat avoimesti saatavilla seuraavasta linkistä. 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjaus- viitekehys Turvallisen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen viitekehys kehitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön opetuksen tiimissä.turvallisen ja laadukkaan harjoittelun edistämiseksi on luotu opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmä, joka on toiminut vuodesta 2007 alkaen. Opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmän tavoitteena on luoda Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYSin) työyksiköistä turvallisia, laadukkaita ja vetovoimaisia oppimisympäristöjä. Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen koordinoinnista vastaavat opetuksesta vastaava ylihoitaja sekä kliinisen hoitotyön opettajat. He muodostavat hoitotyön opetuksen tiimin. Kliinisen hoito-

5 5(15) työn opettajien ja ylihoitajan työnkuvat on määritelty, ne on osittain kuvattu myös opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessissa, kuvio 1. Heidän työtehtävistään 50%:a sisältyy opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessiin sekä sen kehittämiseen ja 50%:a henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi erilaiset ammattitaitoa kehittävät koulutukset. Hoitotyön opetustiimi on laatinut tiimisopimuksen, jossa on sovittu muun muassa tiimin tavoitteet, palaverikäytännöt, yhdessä sovitut toimintatavat, tiimivastaava ja hänen tehtävänsä. Opiskelijoiden turvallinen ja laadukas harjoittelu on edellyttänyt opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessin kuvaamista, kuvio 1. Prosessissa on kuvattu opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtävät ja vastuut opiskelijan oppimispolussa (www.psshp.fi/hoitotyo -> opiskelijat -> ohjausprosessi -> opiskelijan oppimis- ja ohjausprosessi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa). Kuvio 1. Opiskelijan oppimis- ja ohjausprosessi Jokainen opiskelija saa organisaatio- ja työyksikkökohtaisen perehdytyksen harjoittelun alussa ja jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen ohjaaja/ohjaajat. Opiskelija harjoittelee nimetyn ohjaajan työvuorojen mukaisesti omat tavoitteensa huomioiden. Jokaisessa työ-

6 6(15) yksikössä on opiskelijavastaava/-t, jotka ovat kehittäneet opiskelijaohjauksen osaamistaan mm. opiskelijaohjaajakoulutuksissa sekä opiskelijavastaavien koulutuspäivissä. Opiskelijavastaava suunnittelee ja neuvottelee työyksikön opiskelijamäärän yhdessä kliinisen hoitotyön opettajan kanssa, nimeää lähiohjaajat, vastaanottaa ja perehdyttää opiskelijat työyksikköön sekä tukee opiskelijaohjaajia. Ohjaaja tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä harjoittelun aikana. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opiskelijan olohuoneeseen, joka on vertaisoppimistilanne merkityksellisistä oppimiskokemuksista. Opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittymistä tuettiin ensimmäisessä erikoissairaanhoidon harjoittelussa, esimerkiksi seminaarissa, jossa käsiteltiin ja analysoitiin jokaisen opiskelijan merkityksellistä potilaskohtaamista. Opiskelijoiden toiveiden mukaan järjestettiin myös seminaari kivun arvioinnista ja hoidosta. Opiskelijaohjauksen laatua mitataan säännöllisesti CLES+T (Clinical Learning Environment Scale, Saarikoski)-mittarin avulla. Vuosittain palkitaan kolme parasta opiskelijaohjauksen laatuyksikköä. Tarvittaessa puututaan mittauksessa esille tulleisiin epäkohtiin ja ongelmiin muun muassa opiskelijaohjaajakoulutuksissa sekä opiskelijavastaavien palavereissa. Kuvio 2. Turvallinen ja laadukas opiskelijaohjauksen viitekehys

7 7(15) 3. Opiskelijaohjaajakoulutus verkko- tai virtuaalioppimista hyödyntäen VeTeVT- osaprojektin alussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä lähdettiin ohjaajakoulutusta kehittämään Moodle- oppimisympäristöön. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä päädyttiin odottamaan tätä verkkokurssia, joka voitaisiin ottaa käyttöön myöhemmin kurssin valmistuessa. Verkko-oppimisympäristöjen suurin etu olisi se, että ohjaajat voisivat opiskella opiskelijaohjaukseen liittyviä asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi verkkomateriaaliin voi palata tarvittaessa. Tavoitteena olisi saada kaikille opiskelijaohjaukseen osallistuville opiskelijaohjauksen peruskoulutus. Virtuaalioppimisen hyödyntämistä hoitotyön oppimisessa kartoitettiin projektin aikana kirjallisuuskatsauksella ja perehtymällä Second Life- oppimisympäristöön. Virtuaalinen oppiminen on tulevaisuuden mahdollisuus ohjaajien kouluttamiseen. Virtuaaliseen oppimisympäristöön pystytään rakentamaan sairaaloita, joissa ohjaajat voisivat harjoitella opiskelijaohjaukseen liittyviä tilanteita esimerkiksi tavoitekeskusteluja, väli- ja loppuarviointeja sekä erilaisten opiskelijaohjaukseen liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuja. Virtuaalioppimisessa voidaan hyödyntää yhteistoiminnallista ja kokemuksellista oppimista. Tämä oppimismuodon toteuttaminen vaatii opetuksesta vastaavien kouluttautumista virtuaalioppimiseen sekä riittävää resurssointia. Virtuaalisen oppimisympäristö kokemusten mukaan virtuaalimaailmassa opitut tiedot ja taidot on helposti siirrettävissä todellisiin tilanteisiin. 4. Opiskelijaohjauksen kehittämisen tilan nykytilan kuvaaminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja visioiden muodostaminen Opiskelijaohjauksen nykytila on kuvattu turvallisessa ja laadukkaassa opiskelijaohjauksen viitekehyksessä, kuvio 2. Opiskelijaohjauksen kehittämisen tulevaisuuden suunnitelmat ja visioiden muodostaminen sisältää: Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Ohjaajien ohjausvalmiuksien lisääminen Harjoittelupaikkojen riittävyyden takaaminen ja harjoittelujen kehittäminen potilaan hoitopolkujen mukaisiksi Opiskelijoiden opinnäytetyöt

8 8(15) Opiskelijat tulevina työntekijöinä Hoitotyön opetuksen laadunarvioinnit. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellisessa opiskelijaohjauksen yhteistyöverkostossa laaditut laatusuositukset otetaan käyttöön kaikissa KYSin työyksiköissä ja mahdollisimman monessa sairaanhoitopiirin terveydenhuollon organisaatiossa. Laatusuosituksista kerätään palautetta ja ne päivitetään vuosittain opiskelijaohjauksen alueellisessa yhteistyöverkostossa. Tulevaisuudessa opiskelijaohjauksen valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa arvioidaan, kuinka laatusuositusten käyttöä seurataan ja voidaanko siitä muodostaa laadunmittauskriteerit eri terveydenhuollon organisaatioissa. Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Tavoitteena on, että opiskelijaohjauksen laatua arvioidaan säännöllisesti CLES (Clinical Learning Environment Scale)-mittarilla, joka on yksi Kuopion yliopistollisen sairaalan tuloskortin mittareista. CLES-mittari sisältää työyksikön ilmapiirin, hoidon lähtökohtiin, ohjauksellisiin lähtökohtiin ja ohjaussuhteen toimivuuteen liittyviä väittämiä. Koko KYSin tavoitetasona on vuonna 2011: 8,3 (asteikolla 0-10, jossa 0=täysin eri mieltä, 10= täysin samaa mieltä). Tavoitetaso määritellään vuosittain. Tavoitteena on lisäksi, että jokainen KYSissä harjoittelussa ollut opiskelija täyttää sähköisen palautelomakkeen harjoittelun päätyttyä. Vastausprosentin tavoitetaso on yli 70%:a. Kliinisen hoitotyön opettajat raportoivat tulokset työyksiköille ja yhteistyökumppaneille puolivuosittain. Hoitotyön ja kuntoutuksen alan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Opiskelijan olohuoneeseen (merkityksellisistä oppimiskokemuksista keskustelutilaisuus) harjoittelun aikana. Opiskelijan olohuoneen merkitystä opiskelijan omalla oppimiselle arvioidaan CLES-mittarin lisäkysymyksissä. Kliinisen hoitotyön opettajat analysoivat Opiskelijan olohuoneen laadulliset päiväkirjat vuosittain ja raportoivat tulokset työyksiköille ja yhteistyökumppaneille.

9 9(15) Ohjaajien ohjausvalmiuksien lisääminen Tavoitteena on, että opiskelijaohjaajilla on riittävät ohjausvalmiudet sekä he ylläpitävät ja kehittävät ohjausosaamistaan. Kaikki opiskelijaohjaukseen osallistuvat ovat käyneet ohjaajakoulutuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Ohjaajakoulutuksia järjestetään verkkoopiskeluna Moodlessa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hoitotyöntekijöiden ohjausvalmiuksia arvioidaan osana ammatillisen osaamisen arviointia ja kehityskeskusteluja. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön ohjaajien ohjausvalmiuksia arvioiva mittaristo vuoden 2013 aikana. Harjoittelupaikkojen riittävyys ja harjoittelujaksojen kehittäminen potilaiden hoitopolkujen mukaisesti Hoitotyön ja kuntoutuksen alan opiskelijoille turvataan riittävä määrä harjoittelupaikkoja. Jokainen työyksikkö arvioi yhdessä kliinisen hoitotyön opettajan kanssa harjoittelupaikkamäärän suhteessa henkilökuntaan ja potilaspaikkamäärään. Harjoittelupaikkojen määrän riittävyyttä ja laatua arvioidaan vuosittain oppilaitosten edustajien kanssa. Poliklinikat otetaan harjoittelupaikkoina aktiiviseen käyttöön. Harjoittelupaikkojen tarjontaa kehitetään potilaiden hoitopolkujen ja - ketjujen mukaisesti yhteistyössä oppilaitosten, perusterveydenhuollon ja KYSTERIn kanssa. Oppilaitosten kanssa tehdään tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, jotta opiskelijoiden harjoittelujaksot jakautuisivat tasaisesti lukukauden aikana. Mahdollisesti myös kesä- ja muut lomaajat otetaan käyttöön. Opiskelijoiden opinnäytetyöt Tavoitteena on, että opiskelijoiden opinnäytetöiden aiheet liittyvät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaan. Kliinisen hoitotyön opettajat ylläpitävät aihepankkia ja välittävät tiedot säännöllisesti oppilaitoksen yhdyshenkilölle. KYSin ja oppilaitosten

10 10(15) kanssa kehitetään yhteistyömalli opinnäyte- ja kehittämistöiden ohjaukseen ja tulosten hyödyntämiseen vuoteen 2013 mennessä. Opiskelijat tulevina työntekijöinä Tavoitteena on, että opiskelijoita kohdellaan tulevina työntekijöinä. Heille järjestetään jo harjoittelujen aikana organisaatioon, työyksikköön ja työtehtäviin liittyviä perehdytyksiä sekä erilaisia rekrytointitilaisuuksia. Lisäksi heille kerrotaan KYSissä työskentelymahdollisuuksista erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa mm. rekrytointipäällikön tapaaminen ensimmäisten harjoittelujen aikana ja valmistuvien opiskelijoiden kahvitilaisuus. Hoitotyön opetuksen vaikuttavuuden arvioinnit Kliinisen hoitotyön opetuksen toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan joka toinen vuosi siihen kehitetyllä mittarilla, joka perustuu kliinisen hoitotyön opettajien työnkuvaan. Kyselyyn vastaajina ovat hoitotyön johtajat, osastonhoitajat ja opiskelijavastaavat sekä oppilaitosten opettajat. Tavoitetasona väittämissä (asteikolla 1-10, jossa 0=täysin eri mieltä, 10= täysin samaa mieltä) sekä yleisarvosanana on 8. Kliinisen hoitotyön opettajien toimintaa arvioivat opiskelijat CLES-mittarin lisäkysymyksissä. Tavoitetasona on 8. Kliiniset hoitotyön opettajat arvioivat vuosittain toistensa toimintaa (seminaari, perehdytys, koulutukset tms.) vertaisarvioinnin avulla. 5. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteet VeTeVT-osahankkeen alussa laadittujen tulosten lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä opiskelijaohjauksen kehittämisessä muodostui uusia verkostorakenteita KYSissä, Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin ja Erva-alueella sekä valtakunnallinen opiskelijaohjauksen verkostoyhteistyö tiivistyi.

11 11(15) KYSin sisäiset opiskelijaohjausverkostot Kuopion yliopistollisen sairaalan sisällä toimii verkostoina opiskelijavastaavien palaverit sekä opiskelijaohjausneuvosto. Opiskelijavastaavien palavereita järjestetään säännöllisesti, yhdestä kahteen kertaa lukukaudessa. Palavereissa ovat läsnä opiskelijavastaavat kliinisten harjoittelujaksojen/koulutusohjelmien mukaisesti, harjoittelun vastuuopettajat oppilaitoksista (amk, ammattija aikuisopisto). Palavereissa teemoina ovat olleet muun muassa opiskelijoiden harjoitteluun liittyvät ajankohtaiset asiat, arviointi, palautteet, harjoittelupaikkojen määrät ja hyvien käytänteiden jakaminen. Nämä palaverit ovat olleet tärkeitä kliinisten harjoittelupaikkojen edustajien ja oppilaitoksen opettajien yhteistyön kannalta. Opiskelijaohjausneuvosto aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Opiskelijaohjausneuvostossa on edustaja/-t kustakin palveluyksiköstä KYSin nykyisen organisaatiorakenteen mukaan (opiskelijavastaavat tai opiskelijaohjauksen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt), kliinisen hoitotyön opettajat ja ylihoitaja. Tapaamisissa on joka kerta jokin tietty teema, joka on yhdessä valittu. Kustakin teemasta pitää alustuksen kukin palveluyksikön edustaja vuorollaan. Tämän jälkeen on reflektoiva keskustelu aiheesta eri yksiköiden näkökulmista juuri tästä tietystä teemasta. Opiskelijaohjausneuvostolla on yhdessä laaditut toiminnan pää- ja alatavoitteet: 1. lisätä tietoisuutta laadukkaasta opiskelijaohjauksen oppimis- ja ohjausprosessista a. jalkauttaa opiskelijaohjauksen laatusuosituksia sekä osallistua niiden päivittämiseen b. tiedottaa opiskelijaohjauksen PSSHP:n, ERVA ja valtakunnallisten verkostojen toiminnasta 2. lisätä opiskelijamyönteisyyttä työyksiköissä a. tukea ja motivoida opiskelijaohjaajia 3. jakaa opiskelijaohjaukseen liittyviä hyviä näyttöön perustuvia käytänteitä a. perehdytys, tiedottaminen, viestintä b. moniammatillisuus 4. vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista a. koulutukset, teemapäivät ja seminaarit b. verkostoituminen ja yhteistyö KYSin sisällä sekä oppilaitosten kanssa c. kansainvälisyys ja monikulttuurisuus d. opiskelijavastaavan rooli

12 12(15) e. opiskelijalähtöisyys, oppimistyylit f. moniammatillisuuden hyödyntäminen g. ongelmatilanteiden ratkaisut Opiskelijaohjausneuvosto arvioi säännöllisesti tavoitteiden saavuttamista ja tarvittaessa niitä tarkennetaan. Se jatkaa toimintaa normaalina pysyvänä rakenteena KYSin sisällä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella verkostona toimii opiskelijaohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto, joka aloitti toimintansa vuonna Tässä on edustajia PSSHP:n alueen terveydenhuollon organisaatioista, oppilaitoksista opiskelijoita ja opettajia sekä yliopiston edustaja. Tapaamisia on kahdesta kolmeen kertaan lukukaudessa. Yhteistyöverkosto on laatinut yhdessä toiminnan tavoitteet ja alatavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista on arvioitu systemaattisesti yhden kerran toiminnan aikana. Yhteistyöverkoston tavoitteet ja niiden saavuttaminen: 1. Päätavoite: kehittää opiskelijaohjauksen laatua ja verkostoitua sekä laatia suosituksia ohjaukseen alueellisesti Alatavoitteet Kuvata opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessit eri organisaatioissa Opiskelijoiden oppimis- ja ohjausprosessi kuvattu Yhtenäistää opiskelijaohjauksen laatukriteerit Laadittu yhteneväiset laatukriteerit v Yhtenäistää opiskelijaohjauksen laadun mittausta Yhteisestä laadunmittarista sovittu Jaettu opiskelijaohjauksen laadunmittauksen liittyviä käytäntöjä sekä tehty vertailua tunnusluvuista Tiedottaa ja ideoida opiskelijaohjaajien koulutuksista Selkiyttää yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa Opetussuunnitelmayhteistyö Kehittää opiskelija-arvioinnin ja ohjauksen uusia käytänteitä Edistää opiskelijoiden hakeutumista ja sitouttaa alalla pysymistä Jalkauttaa yhteistyöverkoston tavoitteet ja toiminnot kliiniseen työhön

13 13(15) Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteisyö muodostaa oman verkostorakenteensa opiskelijaohjauksen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään opiskelijavastaavien palavereissa, yhdysopettajatapaamisissa (kliinisen hoitotyön opettajat mukana), lukukausipalavereissa (amk, ammatti- ja aikuisopisto), työssäoppimiskoordinaattorin tapaamisissa (työssäoppimispaikat ryhmittäin), hallintoylihoitajan, ylihoitajan ja rehtoreiden tapaamisissa. Lisäksi oppilaitosten opettajat ovat mukana kokouksissa, palavereissa ja koulutuksissa. Jatkossa eri oppilaitosten harjoittelusta vastaavien opettajien ja kliinisen hoitotyön opetuksen pitävät palavereita kaksi kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa. Pohdittavaksi ja sovittavaksi tulee erityisesti harjoittelupaikkojen tasa-arvoinen jakaantuminen eri oppilaitosten kesken, tasainen harjoittelujaksojen jakaantuminen lukukausittain (yhtenäinen suunnitelman laatiminen) sekä suunnitelman ja toteutuksen arviointia koskeva palaveri, perutut ja keskeytyneet harjoittelut. Erva opiskelijaohjauksen kehittämisen yhteistyö ERVA-yhteistyötä tehdään sairaanhoitopiirien opiskelijaohjauksesta vastaavien yhteistyökokouksissa. Kokouksia pidetään yhdestä kahteen kertaa lukukaudessa. Kokousten aiheina ovat olleet muun muassa opiskelijaohjauksen ajankohtaiset asiat sairaanhoitopiireittäin, opiskelijamitoitukset (opiskelijat työyksiköittäin), valtakunnallisen verkoston toiminta ja vertaistuki opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Opiskelijaohjauksen valtakunnallinen yhteistyöverkosto Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ollut mukana valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa sen perustamisesta vuodesta 2007 alkaen. Yhteistyöverkoston toiminta tehostui ja tiivistyi projektin aikana. Valtakunnallisella yhteistyöverkostolla on tapaamiset kerran vuodessa teemoitetuissa vuosipäivissä, jotka sovitaan edellisen vuoden yhteistyötapaamisessa. Verkoston jäsenet ovat sairaanhoitopiirien opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöitä muun muassa kehittämispäälliköt, opetusylihoitajat, opetuskoordinaattorit, kliiniset opettajat ja kliinisen hoitotyön opettajat.

14 14(15) Valtakunnallisen verkoston tarkoituksena kehittää harjoittelun laatua ja hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Tavoitteina ovat opiskelijaohjauksen kehittäminen ja laadukkaan potilashoidon turvaaminen näyttöön perustuvien opiskelijaohjauksen käytäntöjen vahvistaminen ja juurruttaminen opiskelijaohjauksen asiantuntijuuden vahvistaminen ja vertaistuki terveysalan vetovoimaisuuden ja rekrytoinnin edistäminen Valtakunnallisessa verkostossa toimii aktiivisesti neljä alaverkostoa 1. Opiskelijaohjauksen laadunarviointi Alaverkosto arvioi opiskelijaohjauksen laatumittareita ja yhdenmukaisti laadunmittausta valtakunnallisesti. Tapaamisten aiheena on ollut muun muassa CLES+T (Clinical Learning Environment Scale+ Teacher) tunnuslukujen benchmarking vuosittain. 2. Opiskelijoiden perehdytys Alaverkosto toimii opiskelijaperehdytyksen laatukriteerien ja niiden toteutumisen edistämiseksi kliinisessä harjoittelussa. Alaverkosto on laatinut yhteisartikkelin eri sairaanhoitopiirien perehdytykseen liittyvistä hyvistä käytännöistä suhteessa laatutavoitteeseen ja laatukriteereihin. 2. Opinnäytetyöt Alaverkosto on vertaillut ja koostanut yhteenvedon sairaanhoitopiirien opinnäytetyölupakäytänteistä. 3. Ohjaajakoulutukset Alaverkosto on laatinut suositukset opiskelijaohjaajakoulutuksiin sekä osallistunut Ve- TeVT-osahankkeessa kehitetyn opiskelijaohjauksen verkkokurssin ideointiin.

15 15(15) Kuvio 1. Opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteen eri tasot Projektin alussa laaditut saavutettavat tulokset toteutuivat hyvin Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä. Lisäksi kehittämisessä painottui opiskelijaohjauksen kehittämisen verkostorakenteiden muodostaminen. Verkostorakenteen avulla pystyttiin edistämään näyttöön perustuvaa opiskelijaohjauksen kehittämistä sekä erityisesti jakamaan hyviä käytäntöjä.

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Sisällysluettelo Johdanto 5 1. Sopimukset ja resurssit 7 2. Tiedottaminen 9 3. Harjoitteluyksikön toiminta 10 4. Perehdytys 11 5. Teoria ja käytäntö 13 6. Opiskelija

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset Opiskelijaohjauksen laatusuositukset VeTe Julkaisija: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Teksti: Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto Valokuvat: KYS arkisto/olli Horto, Soili Jäntti

Lisätiedot

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Huhtikuu 2011 Julkaisija: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Teksti: Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä

Opiskelijaohjauksen laatusuositukset osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä osana Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Sopimukset ja resurssit... 2 2. Harjoitteluyksikön

Lisätiedot

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä 1(30) Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti

Lisätiedot

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ ELLILÄ HEIKKI, ELORANTA SINI, FRANCK TEIJA, LAKANMAA RIITTA-LIISA, MYLLYMÄKI ANNUKKA, MÖRT SUSANNA, NUMMELIN MERJA JA WALTA LEENA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 1 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely)

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely) 29-211 1(15) Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä YHDESSÄ ENEMMÄN 2012 Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "YHDESSÄ ENEMMÄN" 2012 Tausta ja tavoitteet: Ohjattu harjoittelu on olennainen osa sote- ja

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUSUOSITUKSET VAASAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2013 Sisällysluettelo: SAATTEEKSI... 3 JOHDANTO... 5 SUOSITUS 1. HARJOITTELUN SOPIMUKSET JA RESURSSIT... 7 SUOSITUS 2. VIESTINTÄ... 9 SUOSITUS

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

3 EPSHP JA SEN TOIMINTAYKSIKÖT HARJOITTELUYMPÄRISTÖNÄ... 11 4 VALMISTAUTUMINEN HARJOITTELUUN... 13 5 HARJOITTELUN AIKAINEN TOIMINTA...

3 EPSHP JA SEN TOIMINTAYKSIKÖT HARJOITTELUYMPÄRISTÖNÄ... 11 4 VALMISTAUTUMINEN HARJOITTELUUN... 13 5 HARJOITTELUN AIKAINEN TOIMINTA... 2 (30) ESIPUHE Tämä uudistettu opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksia ja kriteereitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käsittelevä ohje perustuu vuonna 2012 laadittuun esitykseen, jota valmisteltiin

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Yhteenveto VeTeVT-osahankkeesta Raportti R0 2(16) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot