opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori

2 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ Aihealueeseen liittyy rakenteellisia, asenteellisia ja rahoitusjärjestelmää koskevia jännitteitä Asiasta pitää käydä avointa ja reflektoivaa vuoropuhelua 2

3 TYÖSSÄOPPIMISEN/ OHJATUN HARJOITTELUN MÄÄRÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA - Lähihoitajakoulutus, työssäoppimista vähintään 29 opintoviikkoa oa - Kätilökoulutus, harjoittelun osuus 120 opintopistettä p - Terveydenhoitajakoulutus, harjoittelun osuus 85 opintopistettä - Muu terveysalan koulutus, harjoittelun osuus 75 opintopistettä - Sosionomi koulutus, harjoittelun osuus 45 3 opintopistettä

4 HISTORIASTA Terveydenhuolto-oppilaitokset maksoivat lisäpalkkion lkki opetuksesta t vastaaville osastonhoitajille ja terveydenhoitajille. Palkkion peruste oli työnjohdollinen vastuu. Vuonna 1991 ammattikasvatushallitus asetti työryhmän laatimaan uutta sopimusmallia. Tarkoituksena oli löytää valtakunnallinen sopimusmalli. 4

5 HISTORIASTA Vuonna 1993 toteutettiin valtionosuusuudistus, jonka perusteella tehtiin silloisiin opiskelijaharjoittelukorvauksiin muutos. Silloiset terveydenhuolto -oppilaitokset olivat valtioin omistuksessa ja korvauksissa oli kyse kuntien ja valtioiden välisestä rahaliikenteestä oppilaitokset it t kunnallistettiin ttii ja sen seurauksena muuttui maksuliikenne kunnan kahden eri hallintokunnan väliseksi. 5

6 HISTORIASTA Vuonna 2005 annettiin suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä: opiskelijalle tai työntantalle ei makseta palkkaa tai korvausta. Arviointineuvoston kehittämissuositus/2006: työelämälle äll on hyötyjä työssäoppimisesta. i t Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto/2009: eri koulutusalojen tulisi harjoittelukorvausten suhteen olla tasa-arvoisessa asemassa. Maailma muuttuu, mutta koulutuskorvaukset ovat ja pysyvät. 6

7 TULEVAISUUDEN JA YHTEISEN HYVÄN NÄKÖKULMA Keskeistä olisi suunnitella koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja sen kehittämistä ja syventämistä sekä koulutuskorvauskeskustelun liittämistä yhteistyöprosessiin kokonaisuudessaan. Nykyisellään korvaukset ohjauksesta/ suojavaatteista/ yms ovat jatkuvasti vain nousseet työnantajien yksipuolisilla päätöksillä. Vuonna 2011 satakuntalaiset oppilaitokset maksoivat korvauksia noin

8 TULEVAISUUDEN JA YHTEISEN HYVÄN NÄKÖKULMA Kaikkien työnantajien t kanssa ei voida enää tehdä sopimuksia kalliin hinnan vuoksi. Opettajien ohjausresurssia vähennetään entisestään ja ohjaajina toimivat menettävät opettajien antaman pedagogisen tuen ohjaustyölleen Opiskelijat ovat entistä useammin palkallisessa työsuhteessa, jonka jälkeen oppilaitokset tunnistavat ja tunnustavat työn harjoitteluksi/ työssäoppimiseksi. i i 8

9 TULEVAISUUDEN JA YHTEISEN HYVÄN NÄKÖKULMA - Mistä maksetaan ja mikä oikeuttaa perimään maksua? - Onko kyseessä oikeasti opiskelijoista aiheutuvien välittömien kulujen kompensaatio? - Onko kyseessä oikeasti korvaus siitä, että opiskelijaohjaus järjestetään laadukkaasti työelämäorganisaatiossa? 9

10 TULEVAISUUDEN JA YHTEISEN HYVÄN NÄKÖKULMA Voisiko nykyiseen maksujärjestelmään panostetut resurssit kohdentaa toisella tavalla? Pitäisikö työnantajien huolehtia entistä enemmän ennakoivasta rekrytoinnista? Pitäisikö strateginen kumppanuus nostaa entistä enemmän esille? Pitäisikö tutkimus- ja kehittämistyötä korostaa entistä enemmän? 10

11 TULEVAISUUDEN JA YHTEISEN HYVÄN NÄKÖKULMA - Motivoituneista sosiaali- ja terveysalan osaajista kilpaillaan! - Sosiaali- ja terveysalalla tullaan tarvitsemaan enemmän työntekijöitä kuin pystytään kouluttamaan! 11

12 LÄHTEITÄ - Työelämän tulevat osaajat! Kuka maksaa viulut? Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin. Leena Lehtinen. Suomen Kuntaliitto Terveysalan koulutuksen työssoppiminen ja ohjattu harjoittelu suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:22. Heinonen N, Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministeriö. - Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen. Kuntaliiton yleiskirje 19/80/ Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Opetusministeriö Osaamista rakentamassa. Ammattikorkeakoulut harjoittelujen ja työelämäyhteistyön kehittäjinä. Virolainen M, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto Hoitoalan käytännön koulutuksen toteuttaminen. Pynnönen H. Raportti. 12 Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Tutkimusjulkaisuja 3/90.

13 KIITOS! Annan mielelläni llä i lisätietoja: t anne.laine@sataedu.fi Puh