Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä"

Transkriptio

1 1(30) Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti Raportti R6a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke (VeTe) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala hanke (VeTeVT) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä 1

2 2(30) Versiohistoria Versio Päivitys Tekijä Kuvaus 0.1 2/2011 Maarit Kalasniemi Ensiluonnos 0.2 3/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin kommentointi 0.2 3/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.3 3/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.4 4/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.4 5/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin kommentointi 0.5 8/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin viimeistely 0.6 8/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tarkastus ja kommentit 1.0 9/2011 Senja Kuiri Hyväksytty / PKSSK 2

3 3(30) Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala osahanke (VeTeVT) on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanketta. Osahanke liittyy Kaste Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteeseen 17 ja siinä kohtaan Vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma. Ensisijaisena tavoitteena on moniammatillinen potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen vieminen käytännön tasolle hoitotyössä ja johtamisessa. Lisäksi osahankkeeseen sisältyy teemat: johtaminen, potilasarvio, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi, jotka liittyvät useisiin toimintaohjelman kohtiin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) on ollut hankkeessa mukana toteuttamalla Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä kehittämistehtävää. Kaste ohjelmaan sidottu tavoiteltava tulos oli opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. Tavoitteet ja tulokset PKSSK:n osahankkeessa toteutettiin Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön - toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita: a) Luomalla opiskelijaohjauksen rakenteet kunkin toimintayksikön tarpeiden mukaisesti => pilottiyksikkökohtaisesti kehitetyt ja kuvatut opiskelijaohjauksen prosessit. b) Kehittämällä opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää => SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. c) Kehittämällä kliinisiä oppimisympäristöjä => ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava osin verkko-oppimisympäristössä toteutettava ohjaajakoulutus. d) Luomalla alueelliset opiskelijaohjauksen kriteerit => Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla. e) Luomalla alueellisen yhteistyön menettelyjä osana hoitotyön yhteistyöverkostojen toimintaa => SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Näyttöön perustuvaa toimintaa toteutettiin ja kehitettiin tiedonkeruulla ja kehittämistehtävän arvioinnilla pilottiyksiköissä. Yhteistyökumppanit ja kohderyhmä Kehittämistyötä tehtiin yhdessä viiden PKSSK:n pilottiyksikön kanssa. Kehittämistyössä olivat mukana myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (SoTe ala) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (SoTe ala) aikuis- ja ammattiopistot. Kehittämistyönä tehtävään harjoittelunohjauksen laatuvaatimusten ja kriteereiden laadintaan kutsuttiin myös Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon edustajat. PKSSK:n kehittämistyön kohderyhmänä oli kuntayhtymän eri vastuualueilta nimettyjen pilottiyksiköiden henkilöstö. Välillisiä kohderyhmiä olivat PKSSK:n eri yksiköissä ohjattua harjoittelua suorittavat opiskelijat sekä ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö. Johtopäätökset Pilottiyksiköissä toteutetun kehittämistyön tuloksia ja ohjaajakoulutusta voidaan laajentaa myös muissa yksiköissä sovellettavaksi ja näin vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista koko organisaatiossa. Myös muut organisaatiot voivat hyödyntää hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä. Onnistuneen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla voidaan tukea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja työllistymistä harjoittelupaikkoina toimiviin yksiköihin ammattiin valmistumisen jälkeen. 3

4 4(30) Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta ja tarkoitus Kehittämistehtävän tavoitteet Kehittämistehtävään liittyvät aiemmat selvitykset Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävässä tehty yhteistyö Kehittämistehtävän organisaatio Tulokset Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Arviointi Tavoitteiden saavuttaminen Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen) Kehittämistehtävän yhteys Kaste ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resursointi kehittämistehtävässä Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävästä tiedottaminen Kehittämistehtävässä tapahtunut verkostoituminen Pohdinta Kehittämistehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Kehittämistehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle 20 Lähteet Liitteet 4

5 5(30) 1. Johdanto Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) kehittämistehtävä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä sijoittuu kansallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeeseen ja on osa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelman (STM 2009b) alueellista toimeenpanoa. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä -tehtävän kautta PKSSK:ssa lähdettiin vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ajankohtaiseen haasteeseen eli alan ja/tai organisaation vetovoimaisuuden sekä henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen (= pitkän aikavälin tavoite). Kuntayhtymän eri yksiköissä työskentelevästä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä noin 30 % jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä (PKSSK 2008). Henkilöstön ikärakenteen muutos asettaa haasteita henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiselle. PKSSK:n henkilöstöpalvelujen strategiassa vuosille korostetaankin henkilöstön riittävyyden varmistamista yhtenä suurimmista henkilöstöpalvelujen haasteista. Kehittämistehtävän tavoitteet nousevat VeTeVT-osahankkeen Kaste ohjelmaan sidotusta tavoitteesta henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. VeTeVT-osahankkeessa yhtenä tehtävänä on myös hyvien yhteistyöverkostojen luominen organisaation ja ammatillisten oppilaitosten välille. Johtaminen takaa edellytykset hyvien hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjen luomiselle hyödyntämällä aiempia sekä kehittämällä uusia opiskelijaohjaus- ja perehdytyskäytäntöjä ja osaamisen arviointimenetelmiä. Näillä toimilla parannetaan organisaation vetovoimaa, joka on edellytys henkilöstön rekrytoinnille ja sitoutumiselle tulevaisuudessa. (http://www.vete.fi/vetevt.html) 2. Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Lähitulevaisuudessa työvoiman saatavuus heikkenee - työvoimaan tulevien osuus on jo vuodesta 2003 alkaen ollut pienempi kuin työvoimasta poistuvien osuus (Opetusministeriö 2004, 2008). KASTE ohjelman yksi päätoimenpidealue on henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Hoitotyön uudessa toimintaohjelmassa puolestaan korostetaan yhtenä päämäärätavoitteena alan vetovoimaisuuden parantamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b). Myös Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) alan henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen ovat ajankohtaisia haasteita. Kuntayhtymän eri yksiköissä työskentelevästä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä noin 30 % jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä (PKSSK 2008). Henkilöstön ikärakenteen muutos asettaa haasteita henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiselle. PKSSK:n henkilöstöpalvelujen strategiassa vuosille korostetaankin henkilöstön riittävyyden varmistamista yhtenä suurimmista henkilöstöpalvelujen haasteista. Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittämisen tarve on kasvanut entisestään työelämän nopeiden muutosten, väestön ikärakenteen muuttumisen ja tekniikan kehittymisen myötä (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2006). Työelämän ja koulutuksen välinen tiivis yhteistyö edistää koulutuksesta valmistuvien työllistymistä ja yhteistyön avulla voidaan varmistaa koulutuksen vastaamista työelämän tarpeisiin (Opetusministeriö 2008; Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b). Sosiaali- ja terveysalalla työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö korostuu erityisesti alan opiskelijoiden käytännön oppimisympäristöissä suorittamien ohjattujen harjoittelujaksojen yh- 5

6 6(30) teydessä. Käytännön harjoitteluilla ja niissä tapahtuvalla ohjauksella on merkittävä asema ammattitaidon tiedollisen ja taidollisen perustan syntymisessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Sosiaali- ja terveysministeriö (2004) onkin antanut suosituksen terveysalan koulutuksen työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun kehittämiseen. Suosituksessa korostetaan ohjauksen opiskelijalähtöisyyttä, ohjaajien valmiuksien kehittämistä ja toiminta- ja koulutusyksiköiden yhteistyörakenteiden vahvistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (2009b) julkaisemassa hoitotyön toimintaohjelmassa opiskelijaohjauksen kehittäminen kuvataan osana henkilöstön saatavuuden edistämistä ja osaamisen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan käytännön oppimisympäristöissä tapahtuvan harjoittelun ohjauksen kehittäminen on noussut Suomessa erittäin ajankohtaiseksi teemaksi. Viime vuosina on ilmestynyt useita aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Sosiaali- ja terveysalan ohjattua harjoittelua on myös kehitetty erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Muun muassa Pohjois-Savossa vuosina toteutetussa LYHTY -hankkeessa on saatu onnistuneita kehittämistuloksia, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan vallitseviksi käytännöiksi myös hankkeen päättymisen jälkeen (ks. Jokinen ym. 2005). Kliinisen oppimisympäristön tutkimiseen ja arviointiin on puolestaan kehitetty CLES -mittari (Saarikoski 2002), jota on kansallisella tasolla enenevässä määrin otettu käyttöön kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen arvioimiseksi. Terveysalan ohjatun harjoittelun laadun ja sisällön kehittämisen tueksi on myös perustettu valtakunnallinen ohjatun harjoittelun kehittämisverkosto, jonka toimintaan osallistuu klinikkaopettajia ja opetuskoordinaattoreita eri puolelta Suomea. Ohjatun harjoittelun harjoittelupaikat tarjoavat opiskelijoille tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia (Konttila 2006; Kajander 2007). Hyvässä oppimisympäristössä on myös myönteinen ilmapiiri, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua (Papp ym. 2003). Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat suorittavat ohjattuja harjoitteluja hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikat eroavat toisistaan myös laadultaan (Tanskanen 2005) ja ohjatun harjoittelun laadun käsitteissä on eroja (ks. Hulkari 2006). Käytännön ohjatun harjoittelun oppimisympäristöissä toimivien ohjaajien ohjausvalmiudet eroavat toisistaan ja ohjaajien koulutusta järjestetään vielä varsin eri tavoin. Tutkimustulosten perusteella terveysalan opiskelijat kaipaavat ohjaajiltaan valmiuksia erityisesti palautteen antamiseen (Luukka 1998; Talvitie 2003; Konttila 2006). Ohjaajan tukevaa roolia oppimisen mahdollistajana pidetään myös tärkeänä (Watson 1999; Chow & Suen 2001; Öhrling & Ingalill 2001; Papp ym 2003). Ohjattujen harjoittelujen oppimisympäristöissä toimivat ohjaajat ovat puolestaan tuoneet esille tarvitsevansa lisää tietoa ja osaamista muun muassa arvioinnista (Övermark 2001; Kukkola 2008), oppimiskäsityksistä (Lyytikäinen 2000) ja opetussuunnitelmista (Mölsä 2000). Harjoittelun ohjaajien ja oppilaitosten opettajien välistä yhteistyötä pidetään pääosin hyvänä, mutta yhteistyötä kaivataan kuitenkin lisää (Luukka 1998; Hinkkanen 2002; Helin 2004; Tanskanen 2005; Korhonen 2008). Ohjaajille järjestetyn ohjaajakoulutuksen on osoitettu vahvistavan ohjaajina toimivien henkilöiden ohjaustaitoja ja panostusta opiskelijaohjaukseen (Tolonen 2007; Kukkola 2008; Lehtola & Vehkaperä 2008, ks. myös Suen & Chow 2001), ja ohjaajien koulutuksen on myös koettu tuoneen työssä jaksamista edistäviä muutoksia (Tolonen 2007). Toimivat ja yhdenmukaiset opiskelijaohjauksen rakenteet ja yhteistyöverkostot edistävät ohjauksen laatua ja arviointia. Kliinisiä oppimisympäristöjä tulee kehittää ammatissa vaadittavien osaamisvaatimusten mukaista oppimista vahvistaviksi sekä ammatillista kasvua ja urakehitystä edistäviksi. Toimivat opiskelijaohjauksen rakenteet edellyttävät opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää. Toisen asteen koulutuksen näyttöjen onnistunut käyttöön ottaminen puolestaan edellyttää työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b.) Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eri yksiköissä suorittaa käytännön oppimisympäristössä tapahtuvaa harjoitteluaan noin 300 opiskelijaa lukukaudessa. Valtaosa 6

7 7(30) opiskelijoista on opintojen eri vaiheissa olevia sairaanhoitajaopiskelijoita. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lisäksi opiskelijoita tulee myös terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin, jalkaterapeutin, välinehuoltajan, sosionomin, bioanalyytikon, röntgenhoitajan ja lähihoitajan koulutusohjelmista. Opiskelijoiden harjoittelujaksojen kokonaislaajuus vaihtelee opintopisteen välillä. Eri koulutusohjelmista tulevien opiskelijoiden opetussuunnitelmien eroavaisuudet ja harjoittelujaksojen erilaiset tavoitteet ja arviointikriteerit asettavat monimuotoisia vaatimuksia ohjaajina toimivan henkilöstön ohjausosaamiselle. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on vuodesta 2008 alkaen työskennellyt opetuskoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu opiskelijasijoitusten järjestäminen sekä opiskelijaohjauksen koordinointi, arviointi ja kehittäminen. Tällä hetkellä oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa harjoittelujaksoja edeltävien infotilaisuuksien muodossa. Infotilaisuudet on kohdennettu ohjaavalle henkilöstölle ja niissä esitellään harjoittelujaksoille tulevien opiskelijoiden opintojaksojen tavoitteisiin ja arviointiin liittyviä asioita. Kuntayhtymässä on käytössä sähköinen opiskelijapalaute, jonka opiskelijat täyttävät harjoittelujakson päättyessä. Vuonna 2009 PKSSK:ssa oli käytössä sähköinen opiskelijapalautelomake, jonka pohjana oli osittain käytetty Mikko Saarikosken (2002) kehittämää CLES -mittaria. Vuoden 2010 alusta alkaen sähköinen opiskelijapalaute on kerätty Saarikosken CLES+T -mittarilla, mikä mahdollistaa entistä paremmin saatujen tulosten vertailun myös muiden organisaatioiden kanssa. Mittarin T-osio tuottaa tietoa opettajien roolista opiskelijaohjauksesta. T-osiosta saatuja tietoja voidaan hyödyntää oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Laadukkaan opiskelijaohjauksen edelleen kehittämiseksi ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi olemassa oleviin opiskelijoiden ohjauskäytänteisiin tarvitaan edelleen yhtenäistämistä, ohjaajien ohjausvalmiuksien vahvistamista ja opiskelijaohjauksen yhteisen toimintamallin kehittämistä. PKSSK:n hankeosuus käynnistyi näistä lähtökohdista. 2.2 Kehittämistehtävän tavoitteet PKSSK:n osahankkeen kehittämistavoite oli henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vetovoimaisuuden lisääminen liittyen erityisesti VeTeVT -osahankkeen tavoitteeseen 3) Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelmassa (STM 2009b) esitetyistä opiskelijaohjauksen kehittämistavoitteista Pohjois-Karjalan -osahankkeessa toteutettiin erityisesti ennakoivan rekrytoinnin ja opiskelijoiden alalle sitoutumisen edistämistä opiskelijaohjausta kehittämällä. Tavoitteena oli myös toimintaohjelman mukaisesti ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen ja arvioinnin laadun parantaminen oppimisympäristöjä ja ohjaajien ohjausvalmiuksia kehittämällä. Välittömät tavoitteet olivat: 1. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 2. Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittäminen 3. Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen 4. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Pohjois-Karjalan osahankkeen välittömät tavoitteet ja niiden toteuttaminen olivat osa hoitotyön uuden toimintaohjelman alueellista toimeenpanoa. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmassa (STM 2009b) esitetyistä hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä PKSSK:n osahankkeessa toimeenpantiin seuraavia toimenpiteitä: 1. Luodaan opiskelijaohjauksen rakenteet kunkin toimintayksikön tarpeiden mukaisesti (tavoite 1.) 7

8 8(30) 2. Kehitetään opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää (tavoitteet 1. ja 3.) 3. Kehitetään kliinisiä oppimisympäristöjä (tavoitteet 1. ja 2.) 4. Luodaan alueelliset opiskelijaohjauksen kriteerit (tavoitteet 1. ja 3.) 5. Luodaan alueellisen yhteistyön menettelyjä osana hoitotyön yhteistyöverkostojen toimintaa (tavoite 3.) 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aiemmat selvitykset Kehittämistehtävässä hyödynnettiin Sosiaali- ja terveysministeriön suositusta Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu, suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille (STM 2004), ohjattua harjoittelua ja työssäoppimista käsitteleviä tutkimuksia sekä kokemusnäyttöä. Lisäksi kehittämistehtävässä huomioitiin valtakunnallisen ohjatun harjoittelun kehittämisverkoston linjauksia. 2.4 Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hanketyöskentely toteutettiin ajalla Taulukossa 1. on esitetty hanketyöskentelyn sisältö ja aikataulu. Taulukko 1. Kehittämistehtävän sisältö ja aikataulu. Syksy 2009 Toimenpiteet Aikataulu Aikaisempiin tutkimuksiin ja hyviin käytänteisiin perehtyminen /2009 Hankesuunnitelman tarkentaminen /2009 Hankkeen esittely kuntayhtymässä (ylihoitajat, opiskelijavastaavat jne.) ja pilottiyksiköiden rekrytointi. Pilottien valinta ja kehittämistyön käynnistäminen - tutustuminen pilottiyksikköjen toimintaan ja opiskelijaohjauksen käytänteisiin Alkukartoitus pilottiyksiköille alkukartoituksen valmistelu tiedonkeruu pilottiyksiköissä tulosten analysointi ja raportointi tulosten esittely pilottiyksiköissä ja työkokouksissa Alkukartoitus opettajille opettajien haastattelut (amk, ammattiopisto) 08 09/ / / /2009 Keväällä 2009 kerätyn sähköisen opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta. Ohjaajien koulutuksen (2 op.= 54t) suunnittelu yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. 9/ /2009 Ensimmäinen yhteinen työkokous (pilottiyksiköt). 12/2009 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa (koulutuksen sisällön suunnittelu) 12/2009 Taulukko 1 jatkuu 8

9 9(30) Kevät 2010, Toimenpiteet Pilottien opiskelijaohjausprosessien kuvaaminen sekä yksikkökohtaisen kehittämistyön käynnistäminen ja toteuttaminen. Ensimmäisen koulutuksen suunnittelu kanssa ja toteuttaminen koulutuksen edustajien. Aikataulu 01 06/ /2010 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. 05/2010 Verkko-oppimisympäristössä toteutettavien ohjaajakoulutuksen osioiden suunnittelu yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. alkaen 03/2010 Toinen yhteinen työkokous (pilottiyksiköt). 06/2010 Syksy 2010, Toimenpiteet Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, yhteistyön ja ohjaajakoulutuksen tilannekatsaus. Aikataulu 08/2010 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, verkkokurssin suunnittelu. 09/2010 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, verkkokurssin suunnittelu. 10/2010 Toisen ohjaajakoulutuksen toteuttaminen osittain verkko-opintoina (2op). 10/2010 1/2011 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. Opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta. 12/2010 1/2011 Verkko-opintoina toteutettavan ohjaajakoulutuksen edelleen kehittäminen. syksy 2010 Laatuvaatimusten ja -kriteerien laadinta yhteistyössä koulutuksen, pilottiyksiköiden Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden edustajien kanssa. Yhteiset työkokoukset pilottiyksiköissä (56; Etappi, 3A) laatuvaatimusten ja -kriteereiden työstäminen. Väliarviointi pilottiyksiköissä (sähköpostikysely pilottiyksiköiden esimiehille työajan järjestämisestä verkkokurssilla opiskeluun). Koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön ja vastuunjaon edelleen selkiyttäminen sosiaali- ja terveysalan opiskelijan ohjatun harjoittelun/ työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessin kuvaus Yhteistyökokous koulutuksen edustajan (P-K amk) kanssa, ohjaajakoulutuksen jatkosta sopiminen. alkaen 10/ / / /2010 2/ /2010 Taulukko 1 jatkuu 9

10 10(30) Kevät 2011, Toimenpiteet Aikataulut Verkko-opintoina toteutettavan ohjaajakoulutuksen edelleen kehittäminen. kevät 2011 Kolmannen ohjaajakoulutuksen toteuttaminen osittain verkko-opintoina (3 op = 81h). 2/2011 5/2011 Verkkokurssin käyttöön liittyvät tekijänoikeus -sopimukset. kevät 2011 Laatuvaatimukset ja kriteerit, sähköinen julkaisu. 05/2011 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. Opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta /2011 Hankkeen tulosten ja mallien esittely pilottiyksiköissä /2011 Hankkeen vaikuttavuuden arviointi, pilottiyksiköiden henkilöstölle suunnattu päätösvaiheen tiedonkeruu ja opiskelijapalautteiden tarkastelu. 05/2011 Hankkeen tulosten raportointi / Kehittämistehtävän toteutus PKSSK:n kehittämistyön kohderyhmänä oli kuntayhtymän eri toiminta-alueilta nimettyjen pilottiyksiköiden henkilöstö. Erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi kehittämistyössä oli mukana sosiaalipalvelujen toiminta-alueelta yksikkö. Sosiaalipalvelujen toiminta-alueen osallistuminen hankkeeseen tuki Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmassa (STM 2009b) esille tuotua suositusta kehittämistyön toteuttamisesta myös sellaisissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä, joissa toimii terveydenhuollon ammattilaisia. Hankkeen aloittamisvaiheessa pilottiyksiköiksi haettiin vapaaehtoisia ja kehittämistyöstä innostuneita yksiköitä erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen vastuualueilta. Hankkeen kehittämistyöhön valittiin yhteensä viisi pilottiyksikköä: 1) aikuispsykiatrian viikko-osasto ja kotisairaala osasto 56 2) nuorten asumisyksikkö Etappi/Startti (sosiaalipalvelut) 3) sydänosasto 3 A 4) leikkausosasto 5) silmätautien osasto 11 ja poliklinikka Välillisiä kohderyhmiä olivat PKSSK:n eri yksiköissä ohjattua harjoittelua suorittavat opiskelijat sekä ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen (tavoite 1) Pilottiyksiköiden kehittämistyön käynnistämisen vaiheessa syksyllä 2009 pilottiyksiköissä suoritettiin alkukartoitus, jonka avulla selvitettiin ohjaajien valmiuksia ohjata opiskelijoita, ohjaajien arvioita omasta toiminnastaan opiskelijan oppimisen tukemisessa ja oppimisen mahdollistamisessa. Lisäksi selvitettiin ohjaajien ohjaus- ja arviointitaitoja sekä arvioita yksikön ohjausvastuun jakautumisesta ja ohjaukseen saadusta tuesta. Alkukartoituksen kyselylomakkeena käytettiin Turusen ja Jamookeeahin (Turunen, H. ja Jamookeeah, D ) kehittämää QPL (Quality of Placement Learning) -mittaria, jota täydennettiin lisäkysymyksillä. Lisäkysymysten avulla selvitettiin opiskelijaohjauksen haasteita yksikkötasolla sekä koulutus- ja kehittämistarpeita. Alkukartoituksen jälkeen pilot- 10

11 11(30) tiyksiköiden kanssa tarkennettiin kehittämistyön käytännön toteutustavat ja toteutuksen aikataulut sekä sovittiin vastuuhenkilöt kehittämistehtävän toteuttamiseksi. Toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja vastuiden selkiyttämiseksi kuvattiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjauksen prosessit. Opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla kehitettiin pilottiyksiköiden ohjausprosesseja, nostettiin esille sekä yhtenäistettiin ja vahvistettiin olemassa olevia hyviä käytänteitä. Prosessikuvausten laadinta auttoi pilottiyksiköitä tunnistamaan oman yksikkönsä opiskelijaohjauksen kehittämistarpeita. Malli toimii esimerkkinä organisaation muiden yksiköiden kehittämistyössä. Prosessikuvaukset tehtiin Open office ohjelmalla. Hankkeen edetessä järjestettiin pilottiyksiköiden yhteisiä työkokouksia, joihin kutsuttiin ajoittain myös opiskelijoiden ja oppilaitosten edustus. Lisäksi hankeprosessin aikana laadittiin Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terveysalalle (2011). Laatukriteereiden laadintatyöhön kutsuttiin mukaan perusterveydenhuollon sekä vanhuspalvelujen ja oppilaitosten (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ammatti-/ aikuisopisto) edustajia. Työryhmä kokoontui kolme kertaa syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Kokousten välillä laatuvaatimuksia työstettiin sähköpostitse. Laatuvaatimukset ja -kriteerit yhtenäistävät opiskelijaohjausta harjoitteluyksiköissä. Niitä voidaan hyödyntää alueellisesti eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden opiskelijaohjauksen ja -arvioinnin yhtenäistämisessä. Laatuvaatimuksista ja kriteereistä tehtiin sähköinen julkaisu. Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittäminen (tavoite 2) Hankkeessa toteutetun alkukartoituksen avulla selvitettiin pilottiyksiköiden henkilöstön arvioita opiskelijaohjauksen kehittämistarpeista. Alkukartoituksessa esille nousseiden kehittämis- ja koulutustarpeiden pohjalta suunniteltiin 2 ja 3 opintopisteen laajuinen, ohjaajien koulutus ohjausvalmiuksien lisäämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Alkukartoituksen tulosten lisäksi koulutuksen suunnittelussa huomioitiin aiemmissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa esille nousseet opiskelijaohjauksen kehittämistarpeet ja suositukset sekä valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkoston tapaamisissa esille tulleet ohjaajakoulutuksen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi koulutuksen suunnittelun pohjana käytettiin sosiaaliterveysministeriön (2004) antamaa suositusta työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta. Ohjaajakoulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun että toisen asteen lähihoitajakoulutuksen edustajien kanssa. Hankkeessa toteutettava ohjaajien koulutus kohdennettiin ensisijaisesti pilottiyksiköiden henkilöstölle ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksia vahvistettiin järjestämällä koulutus kolme kertaa hankkeen aikana. Tavoitteena oli ohjaajakoulutuksen vakiinnuttaminen myös hankkeen päättymisen jälkeen jatkuvaksi koulutukseksi. Syksyllä 2011 ohjaajakoulutus toteutetaan henkilöstökoulutuksena. Ensimmäisen kerran koulutus järjestettiin kevättalvella Koulutukseen osallistuneilta henkilöiltä kerättiin tietoa koulutuksen edelleen kehittämiseksi tarkoitusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Ensimmäinen ohjaajakoulutus järjestettiin lähiopetuspainotteisena, mutta hankkeen aikana kehitettiin ja toteutettiin ohjaajakoulutusta osin verkko-oppimisympäristössä toteutettavaksi. Palaute lähipäivistä oli pääasiassa myönteistä. Hyvänä pidettiin etenkin ryhmätöitä ja mahdollisuutta keskustella ohjaukseen liittyvistä asioista. Koulutusiltapäivät olivat sisällöltään monipuolisia ja kouluttajat asiantuntevia, joten uusia ideoita ja näkökulmia saatiin ohjaukseen. Lähipäivien pituutta oli pohdittu muutamat pitivät päiviä liian pitkinä ja muutamat liian lyhyinä. Lisäksi toivottiin vielä enemmän mahdollisuutta keskusteluun; joissakin lähipäivissä keskustelulle ei ollut riittävästi aikaa. Asioiden tiivistystä toivottiin sekä konkreettisia ohjeita erilaisiin ohjaustilanteisiin. 11

12 12(30) Opiskelijaohjaajakoulutus oli kohdennettu VeTe -hankkeen aikana hankkeessa mukana olevien pilottiyksiköiden henkilöstölle. Pilottiyksiköt oli nimetty eri aikuispsykiatrian, konservatiivisen, operatiivisen ja aistinsairauksien hoitotyön alueilta ja sosiaalipalvelujen toiminta-alueen yhdestä yksiköstä. Ohjaajakoulutukseen otettiin enintään 25 opiskelijaa kerrallaan hankkeen aikana. Koulutuksen verkkokurssiosio toteutettiin hankkeen aikana kaksi kertaa: syksyllä 2010 ja keväällä Hankkeen jälkeen koulutusmallia hyödynnetään PKSSK:ssa ohjaajakoulutuksessa. Sitä voidaan hyödyntää myös sekä alueellisesti että valtakunnallisesti eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden ohjaajakoulutuksissa. Ohjaajakoulutukseen osallistui sekä keväällä 2010 että syksyllä henkilöä. Osa koulutettavista ei osallistunut kaikkiin lähipäiviin ja osa osallistui vain lähipäiviin jättäen verkkokurssiosion suorittamatta erinäisistä syistä. Keväällä 2011 koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Kohderyhmän erityispiirteet haluttiin huomioida ennen koulutusta opiskelija-analyysillä. (webropol kysely). Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen (tavoite 3) Hankkeessa järjestettävä ja kehitettävä ohjaajien koulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. Merkittävää on, että yhteistyössä oli mukana terveysalan ammattikorkeakoulutuksen edustajien lisäksi myös sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen edustajia. Hankkeen aikana luotiin pohja hankkeen jälkeen jatkuvalle yhteistyölle. Syksyllä 2010 koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana oli myös terveydenhoitajaopiskelija, joka suoritti hankkeessa opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin vapaamuotoisen haastattelun avulla ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksen opettajien näkemyksiä ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen opiskelijaohjauksen nykytilan haasteista ja ongelmakohdista. Hankkeen aikana selkiytettiin oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä vastuita kuvaamalla ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen yhteistyöprosessi. Ohjatun harjoittelun yhteistyöprosessin kuvaaminen ja selkiyttäminen oli yhteistyön vahvistamisen ohella osa opiskelijaohjauksen alueellisen koordinointijärjestelmän vahvistamista. Hankkeen aikana järjestettiin säännöllisesti työelämän ja koulutuksen edustajien välisiä yhteistyötapaamisia. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen (tavoite 4) Hankkeen kehittämistyössä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa ja olemassa olevia hyviä käytänteitä (LYHTY -hanke, aikaisemmat tutkimukset, KYS). Alku- ja päätösvaiheen tiedonkeruu pilottiyksiköissä tehtiin ohjaajien QPL -mittarilla. Hankkeen aikana kerättiin palautteita opiskelijoilta (CLES + t mittari), opettajilta sekä pilottiyksiköiden esimiehiltä (sähköpostikyselyt) ja henkilöstöltä (koulutuspalautteet, palaute verkkokurssilta). Hankkeen päätösvaiheessa vakiinnutettiin hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä osaksi oman organisaation toimintaa. Hankkeen tulosten laajempaa alueellista käyttöönottoa vahvistettiin tuomalla hankkeen kehittämistyössä syntyneitä hyviä käytänteitä esille PKSSK:n jäsenkuntien hoitotyön esimiehille järjestetyissä tapaamisissa. Hankkeessa tehty kehittämistyö ja hankkeen aikana luodut mallit ovat myös muiden sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden hyödynnettävissä. Projektisuunnittelija osallistui valtakunnallisen ohjatun harjoittelun kehittämisverkoston tapaamisiin, joissa tiedotettiin ja keskusteltiin hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Valtakunnallisen verkoston tapaamisissa tuotiin esille opiskelijaohjauksen alueellista kehittämistyötä ja hankkeen kehittämistyön eteenpäin viemisessä puolestaan huomioitiin valtakunnallisen kehittämisverkoston tekemiä linjauksia. Kenen hyväksi Hankkeessa toteutetun koulutusmallin avulla voidaan vahvistaa henkilöstön ohjausvalmiuksia PKSSK:ssa ja muissa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Hyvällä ohjauksella voidaan sitouttaa opiskelijoita jo harjoittelun aikana työyksikköön. Pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla tunnistettiin yksikön opiskelijaohjauksen kehittämistarpeita ja selkiytettiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessia sekä eri osapuolten vastuita opiskelijaohja- 12

13 13(30) uksen eri vaiheissa. Laadittua mallia voidaan hyödyntää myös muissa yksiköissä ja organisaatioissa. Kehittämistyössä mukana olevat pilottiyksiköt edustivat useaa eri klinikkaryhmää, mikä jatkossa auttaa hankkeessa tehdyn kehittämistyön eteenpäin viemistä laajemmin koko organisaatioon. Laadittujen laatukriteereiden ja vaatimusten avulla voidaan vahvistaa opiskelijaohjauksen tasalaatuisuutta eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa alueellisesti. Hankkeen aikana vahvistettiin ja selkiytettiin myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä kuvaamalla opiskelijaohjauksen koordinointi- ja ohjausprosessi organisaatiotasolla. 2.6 Kehittämistehtävässä tehty yhteistyö Paikallinen yhteistyö PKSSK:n kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä kuntayhtymän eri toiminta-alueilta nimettyjen pilottiyksiköiden kanssa. Ohjaajakoulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen tapahtuivat yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto) sosiaali- ja terveysalan kanssa. Yhteistyötä jatketaan myös hankkeen jälkeen. Alueellinen yhteistyö Opiskelijaohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit laadittiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto) sosiaali- ja terveysalan, Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen sekä pilottiyksiköiden edustajien kanssa. Tämä verkosto muodostettiin hankkeen aikana kyseistä kehittämistehtävää varten. Suunnitteilla on yhteistyön laajentaminen maakunnan alueelle (molemmissa kohdissa) maakunnallisessa hoitotyön kehittämisverkostossa. Tässä verkostossa on esitelty hanketta. Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallisesti yhteistyötä (opiskelijaohjauksen kehittäminen) on tehty valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. 3. Kehittämistehtävän organisaatio Pohjois-Karjalan osahankkeen vastuuhenkilö oli hallintoylihoitaja Senja Kuiri. Projektin toteuttajat PKSSK:ssa: Projektisuunnittelija Riitta Piitulainen Projektisuunnittelija Maarit Kalasniemi Opetuskoordinaattori Kaisa Laatikainen oman työn sallimissa rajoissa Hankkeeseen nimetyt pilottiyksiköt: Sydänosasto 3A, leikkausosasto, aikuispsykiatrian kotisairaala ja viikko-osasto, silmätautien osasto 11 ja silmätautien poliklinikka, nuorten asumisyksikkö Etappi/Startti (sosiaalipalvelut) Projektisihteeri (osittainen työpanos) 13

14 14(30) 4. Tulokset 4.1 Kehittämistehtävässä saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Taulukossa 2. esitetään kehittämistehtävän tulokset, mallit ja hyvät käytännöt tavoitteittain. Taulukko 2. Tulokset, mallit ja hyvät käytännöt tavoitteittain. Tavoite Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen (tavoite 1) Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Pilottiyksikkökohtaiset opiskelijaohjauksen prosessit. (Prosessikuvaukset) => Yhtenäistetyt opiskelijaohjauskäytännöt Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla. Sähköinen julkaisu. (Opas 1.) Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittämien (tavoite 2) Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen (tavoite 3) Ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava ohjaajakoulutus. (Malli.) Opiskelijaohjauksen verkkokurssi Moodle oppimisympäristössä. (Raportti) SoTe-alan opiskelijan ohjatunharjoittelun/työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Osapuolien vastuiden ja tehtävien määrittely. (Prosessikuvaus) Vahvistetut ja selkiytetyt koulutuksen ja työelämän yhteistyön menettelyt osana hoitotyön yhteistyöverkoston toimintaa ja opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen (tavoite 4) Toteutettu tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi pilottiyksiköissä ohjaajien QPL mittarilla: Yksikkökohtaiset arviot ja kooste (Raportti) Kerätty ja seurattu CLES + T mittarilla opiskelijoiden palautetta ohjauksesta hankkeen aikana Opiskelija-analyysi webropol kyselynä verkkoopetuksen suunnittelussa (Raportti) 14

15 15(30) 5. Arviointi 5.1 Tavoitteiden toteutuminen Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen aikana luodut mallit ja käytännöt tulevat kehittymään ja muuttumaan ajan myötä. Hankkeen aikana luotiin kehittämistyölle pohja, josta käsin kehittämistyötä jatketaan. 5.2 Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen) Hankkeessa tehty kehittämistyö ei automaattisesti vakiinnu hankkeen päättymisen jälkeen jatkuvaksi toiminnaksi. Hankkeessa tehdyn kehittämistyön vakiinnuttaminen osaksi organisaation toimintaa ja muodostuneiden hyvien käytänteiden laajempi hyödyntäminen vaativat resursseja, hankkeen suunnitelmallista viemistä käytäntöön ja hyvää tiedottamista myös jatkossa. Organisaatio- ja alueellisella tasolla tuloksia viedään eteenpäin mm. hoitotyön kehittämisverkoston kautta. Erityisvastuualueilla (Erva) sekä valtakunnallisella tasolla tiedotuskanavana käytetään valtakunnallista ohjatun harjoittelun kehittämisverkostoa. Uhkana voidaa pitää sitä, jos kaikki ohjaajakoulutuksessa mukana olevat tahot eivät pysty esimerkiksi niukkojen resurssien vuoksi sitoutumaan ohjaajakoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen hankkeen jälkeen. Eri osapuolien tasapuolista sitoutumista voidaan vahvistaa jakamalla ohjaajakoulutuksen toteutusvastuuta eri osapuolille. Ohjaajakoulutuksen kautta työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö voi jatkua ja kehittyä entisestään. Vakiinnuttamalla ohjaajakoulutus pysyväksi toiminnaksi pystytään kehittämään ja yhdenmukaistamaan opiskelijaohjauksen käytäntöjä entisestään. Koulutuksen avulla lisätään myös ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksia ja osaamista PKSSK:n muissa toimintayksiköissä ja alueen muissa organisaatioissa. VeTeVT-osahankkeessa yhtenä tehtävänä oli hyvien yhteistyöverkostojen luominen organisaation ja ammatillisten oppilaitosten välille. Johtaminen takaa edellytykset hyvien hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjen luomiselle hyödyntämällä aiempia sekä kehittämällä uusia opiskelijaohjaus- ja perehdytyskäytäntöjä ja osaamisen arviointimenetelmiä. Näillä toimilla parannetaan organisaation vetovoimaa, joka on edellytys henkilöstön rekrytoinnille ja sitoutumiselle tulevaisuudessa. (URL: 5.3 Kehittämistehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet liittyivät Kastetoimenpanosuunnitelman toimenpiteen 17 kohtaan Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma (STM 2009b). Ensisijaisena tavoitteena oli moniammatillinen potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen vieminen käytännön tasolle hoitotyössä ja johtamisessa. Lisäksi osahankkeeseen sisältyivät teemat: johtaminen, potilasarvio, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi, jotka liittyvät useisiin toimintaohjelman kohtiin. (http://www.vete.fi/vetevt.html) Kaste-ohjelmaan sidottu tulos kehittämistehtävässä oli opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. 5.4 Kehittämistehtävän resursointi 15

16 16(30) Ajallinen resurssi hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi oli jokseenkin riittävä. Hankesuunnitelmaan asetetut tavoitteet saavutettiin. Osahankkeessa työskenteli päätoimisesti yksi projektisuunnittelija. Projektisuunnittelijan työpanos riitti tavoitteiden saavuttamiseen, kun PKSSK:n opetuskoordinaattori työskenteli hankkeessa perustehtävänsä sallimissa rajoissa. Ohjaajakoulutukseen kuuluvan verkkokurssin suunnitteluun ja tuottamiseen tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijaresurssit olivat niukat. Lisäresurssi olisi nopeuttanut ja helpottanut kurssin rakentamista. Oppituntien laatimiseen ja tekstin muokkaamiseen olisi pitänyt olla enemmän aikaa. Verkkokurssin asiantuntija-arviointi jäi myös puutteelliseksi. Pilottiyksiköistä hankkeeseen oli nimetty vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöille oli resursoitu melko hyvin aikaa hanketyöskentelyyn. 5.5 Käytettyjen menetelmien osuvuus Quality of Placement Learning (QPL) -mittari Pilottiyksiköissä tehtiin alku- ja loppukyselyt Hannele Turusen ja David Jamookeeahin kehittämällä Quality of Placement Learning mittarilla (QPL 2006 ), jota muokattiin hieman kehittämistehtävään paremmin sopivaksi professori Turusen luvalla. (Turunen, H. ja Jamookeeah, D ). Muokkaukset ja lisäykset QPL-mittariin: Alkuperäisessä mittarissa käytettyä mentorointi/ mentori käsitettä haluttiin selventää käsitteellä harjoittelun ohjaus/ ohjaaja, koska oletettiin, että viimeksi mainitut käsitteet ovat vastaajille tutumpia. Taustakysymyksiin lisättiin kysymys työyksiköstä, koska kyselyllä haluttiin yksikkökohtaista tietoa. Samoin lisättiin vastausvaihtoehtoon ammatillisesta koulutuksesta vaihtoehto sosionomi, koska kysely kohdistui myös sosiaalipalveluihin. Perushoitajan rinnalle lisättiin vastausvaihtoehto lähihoitaja. Kysymyksestä Ymmärrän selvästi hoitotyön opiskelijan harjoittelun arviointikriteeristön (kysymys 24 alkuperäinen mittari) jätettiin pois hoitotyön, koska ohjaus kohdistui myös sosiaalialan opiskelijoihin. Tuen saantia ohjaukseen kysyttiin oppilaitoksen yhteysopettajalta saatavan ja esimieheltä saatavan tuen lisäksi kysymällä työkavereilta saatavan tuen riittävyyttä ohjaukseen. Ohjausvastuun jakautumista ja harjoittelupaikan sopivuutta kysyttiin seuraavilla väittämillä: - Yksikössämme opiskelijoiden ohjausvastuu jakaantuu kaikille tasapuolisesti - Yksikössämme on sopiva määrä opiskelijoita. - Yksikköömme harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat opiskelussaan oikeassa vaiheessa ajatellen yksikössämme tarvittavia tietoja ja taitoja. Lomakkeen loppuun lisättiin avoimia kysymyksiä, joilla haluttiin selvittää yksikön opiskelijaohjaukseen liittyvät keskeiset haasteet sekä kehittämis- ja koulutustarpeet: - Mitkä asiat ovat mielestäsi haasteellisimpia/aiheuttavat ongelmia opiskelijaohjausta toteutettaessa? - Mainitse kolme tärkeintä opiskelijaohjaukseen liittyvää asiaa, joihin tarvitsisit lisäkoulutusta? - Mikä on mielestäsi tärkein opiskelijaohjaukseen liittyvä asia, jota työyksikössäsi tulisi kehittää? 16

17 17(30) Muokatulla QPL mittarilla saatiin hyvin kehittämistehtävään tarvittavaa tietoa ohjaajina toimivien näkökulmasta. Mittaria on aikaisemmin käytetty Paula Nojosen (2008) Pro gradu tutkielmassa Hoitotyön opiskelijaohjaus erikoissairaanhoidossa kyselytutkimus mentoreille. Mittarin pilotointi on raportoitu ko. opinnäytetyössä. Mittaria on käytetty myös Tarja Koposen (2009) Pro gradu tutkielmassa Hoitotyön opiskelijoiden ohjaaminen ohjatussa harjoittelussa kyselytutkimus mentoreille, tutkimus liittyi VeTe hankkeeseen. Laatutyöryhmän työskentelymenetelmä Laatutyöskentelyä varten perustettiin työryhmä, joka kokoontui kolme kertaa syksyn 2010 kevään 2011 aikana. Tapaamisissa laatuvaatimuksia ja kriteereitä työstettiin pienryhmissä ja yhteenveto pienryhmien työskentelystä tehtiin tapaamiskertojen lopuksi. Tämä työskentelytapa osoittautui tehokkaaksi. Tapaamisten välillä projektisuunnittelija ja opetuskoordinaattori työstivät tuotosta. Kommentteja pyydettiin sähköpostin välityksellä. Kommentteja ei tullut toivotulla tavalla, joten useampi tapaamiskerta keskustelun käymiseksi olisi kenties ollut tarpeen. Open office ohjelma opiskelijaohjauksen prosessikuvauksessa Sosiaali- ja terveysalan opiskelijan ohjatun harjoittelun/ työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessit kuvattiin Open office ohjelmalla. Ohjelmaa käytetään yleisesti PKSSK:ssa erilaisten prosessien kuvaamisessa. Ohjelma perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten erillisiä lisenssejä sen käyttöön ei tarvita. Ohjelma sopii hyvin prosessikuvausten tekoon ja esittämiseen. Kuvauksen voi tallentaa samassa ohjelmassa pdf-muotoon, jolloin se säilyy muuttumattomana ulkopuolisten käytössä. Ohjelman käyttöön liittyi yksittäisiä teknisiä ongelmia. Prosessikuvauksia on tarkoitus tehdä hankkeessa luodulla mallilla pilottiyksiköiden lisäksi myös muissa PKSSK:n yksiköissä. Tämä edellyttää ohjelman lataamista työyksikön tietokoneille sekä resursointia vastuuhenkilöiden Open office koulutuksiin ja tukeen. Weboropol kysely, opiskelija-analyysi Ohjaajakoulutukseen ilmoittautuneita pyydettiin vastaamaan opiskelija-analyysiin, joka oli kehitetty hankkeen aikana verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen tarpeisiin. Kysely toteutettiin webropol kyselynä PKSSK:n Intranetissä. Kyselystä tiedotettiin sähköpostitse. Kyselyllä haluttiin tietoa kohderyhmän sekä yhteisistä että erityispiirteistä, jotka tuli huomioida koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Taustakysymyksien (ikä, työkokemus, toimiminen opiskelijaohjaajana, aiempi osallistuminen ohjaajakoulutuksiin) lisäksi selvitettiin tietoteknistä osaamista ja kokemuksia verkkokurssilla opiskelusta (vrt. verkkokurssilla opiskelun taidot ja ohjaustarve), motivaatiota ja syytä koulutukseen osallistumiseen, odotuksia koulutukselta sekä käsityksiä mielekkäistä opetusmenetelmistä. Opiskelija-analyysin toteuttamista pidettiin tarpeellisena, jotta kurssista voitaisiin suunnitella osallistujien tarpeita vastaava. Anonyymisti toteutettu Webropol- kysely sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Muutamat vastaajat ilmoittivat, että eivät pääse kyselyyn annetusta linkistä; teknisesti kysely toteutui kuitenkin pääasiassa ongelmitta. Koulutuksen kehittämisen kannalta opiskelijaanalyysin tekeminen on myös jatkossa tarpeellinen. Opetusmenetelmät ohjaajakoulutuksessa Opiskelijaohjaajakoulutuksessa opetusmenetelminä olivat PKAMK:n ja PKKY:n sekä PKSSK:n asiantuntijoiden luennot ja alustukset, ryhmätyöskentely, learning cafe - menetelmä ja itsenäinen opiskelu verkkokurssilla. Opetusmenetelmät verkko-opiskelua lukuun ottamatta olivat melko perinteisiä, mutta koulutuspalautteiden mukaan nämä menetelmät koettiin kuitenkin sopiviksi opetusmenetelmiksi ja niillä päästiin koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Menetelmät vastasivat myös opiskelija-analyysissä esille tulleisiin toiveisiin. Menetelmien sopivuutta tulee edelleen arvioida jatkossa. 17

18 18(30) Palautekyselymenetelmä ohjaajakoulutuksen lähipäivistä Ohjaajakoulutuksen lähipäivistä pyydettiin palautetta nimettömänä kirjallisesti päivän lopussa tarkoitusta varten kehitetyllä lomakkeella. Näin palautetta saatiin objektiivisesti ja kattavasti jokaisesta koulutusiltapäivästä (numeerinen tieto - keskiarvot ja laadullinen tieto), mutta palautteen käsittely manuaalisesti oli melko aikaa vievää. Jos palaute olisi pyydetty esim. webropol kyselyinä, palautteesta olisi saanut suoraan vertailutietoa. Tällöin taas vastausprosentti olisi saattanut olla pienempi, koska kyselyyn ei olisi voinut vastata koulutuspaikoissa heti koulutuksen päätyttyä. Jatkossa palautekyselyn toteutustapaa tulee pohtia, koska henkilöstökoulutuksena toteutettavan koulutuksen osallistujamäärä on suurempi kuin pilotoinnin aikana Kehittämistehtävästä tiedottaminen Share Point alustalle toimitettiin ohjeiden mukaan kuukausi- ym. raportit hankeohjeiden mukaisesti. Share Pointin käyttöön liittyi joitakin teknisiä ongelmia, jotka rajoittivat sen tehokasta käyttöä. Lisäksi tehokas käyttö olisi edellyttänyt perehdyttämistä ohjelmaan. Videoneuvottelut toimivat hyvin johto/projektiryhmän yhteydenpidon välineenä. Osahankkeesta tiedotettiin paikallisella, alueellisella, erityisvastuualueella (Erva) sekä valtakunnallisella tasolla. Tehokkaammalla tiedottamisella olisi voitu herättää vielä laajemmin kiinnostusta opiskelijaohjauksen kehittämiseen, siihen sitoutumiseen ja hankkeen tulosten hyödyntämiseen sekä pilottiyksiköissä että muualla. Osahankkeesta kirjoitettiin artikkeli Sairaanhoitaja lehteen (julkaisuajankohta ei tiedossa. artikkelin otsikko: Harjoittelun ohjaajien koulutus esimerkki tavoitteellisesta yhteistyöstä ohjauksen laadun parantamiseksi ). Artikkeli kirjoitettiin yhteistyössä PKAMK:n ja PKKY:n koulutuksen edustajien kanssa. Lisäksi kirjoitettiin artikkeli Pro terveys lehteen (3/11); Kalasniemi Maarit, Tervo- Heikkinen Tarja, Kuiri Senja: Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Oheisessa taulukossa on kuvattu tahot, joille/ joissa osahankkeesta tiedotettiin. Koulutukset ja tilaisuudet esitetään Liitteessä 2. Taulukko 3. Kehittämistehtävästä tiedottaminen. Paikallinen, yksikkötaso Alueellinen taso Erityisvastuualue Valtakunnallinen taso Hoitotyön johtoryhmä Maakunnallinen hoitotyön KYS- Erva-alueen VeTe - tiedotteet PKSSK kehittämisverkosto opiskelijatyöryhmä Osastonhoitajat PKSSK Joensuun kaupungin avoja laitoshoidon osastonhoitajat Erva-alueen johtoryhmien kokous Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto ja alaverkostot Pilottiyksiköt henkilökunta Kaste -alueseminaarit VeTe -tiedotteet VeTe-loppuseminaari PKSSK Opiskelijavastaavat VeTe -tiedotteet PKSSK Asterit verkosto PKSSK VeTe -tiedotteet Pro terveys lehti 3/11 Suakkunat - henkilöstölehti PKSSK Sairaanhoitaja lehti (julkaisuajankohta ei tiedossa) VeTe -tiedotteet 18

19 19(30) 5.7. Kehittämistehtävässä tapahtunut verkostoituminen Ohjaajakoulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen toteutuivat yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) sosiaali- ja terveysalan ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän PKKY) sosiaali- ja terveysalan (ammattiopisto/ aikuisopisto) kanssa. Yhteistyötä jatketaan myös hankkeen jälkeen. Koulutus suunnattiin hankkeen aikana PKSSK:n pilottiyksiköiden henkilökunnalle. Ensimmäistä kertaa ohjaajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana sekä sosiaalialan että terveysalan ammattikorkeakoulun opettajia ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen edustajia. Aiemmin yhteistyötä PKSSK:ssa ohjaajakoulutuksessa on tehty PKAMK:n kanssa. Opiskelijaohjauksen laadun kehittämistä toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto), Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kanssa. Tämä verkosto syntyi hankkeen aikana (laatuvaatimusten ja -kriteereiden laatiminen, ohjausprosessi). Suunnitteilla on yhteistyön laajentaminen maakunnan alueelle maakunnallisen hoitotyön kehittämisverkoston kautta. Tässä verkostossa on esitelty hanketta. Valtakunnallisesti yhteistyötä on tehty valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. 19

20 20(30) 6. Pohdinta 6.1 Kehittämistehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Hankkeessa järjestetyn koulutuksen avulla vahvistettiin pilottiyksiköiden henkilöstön ohjausvalmiuksia. Pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla selkiytettiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessia ja eri osapuolten vastuita opiskelijaohjauksen eri vaiheissa. Laadittujen laatukriteereiden avulla vahvistettiin opiskelijaohjauksen tasalaatuisuutta eri yksiköissä. Hankkeen aikana vahvistettiin ja selkiytettiin myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä laatimalla opiskelijaohjauksen koordinointi- ja ohjausprosessi. Pilottiyksiköissä tehtyjen alku- ja loppukyselyiden tuloksista ei voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, mutta niitä voi käyttää suuntaa antavina kehittämistyötä jatkettaessa. Pilottiyksiköissä toteutetun kehittämistyön tuloksia ja ohjaajakoulutusta voidaan laajentaa myös muissa yksiköissä sovellettavaksi ja näin vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista koko organisaatiossa. Ohjaajakoulutus toteutetaankin jatkossa PKSSK:ssa henkilöstökoulutuksena. Myös muut organisaatiot voivat hyödyntää hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä. Onnistuneen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla voidaan tukea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja työllistymistä harjoittelupaikkoina toimiviin yksiköihin ammattiin valmistumisen jälkeen. 6.2 Kehittämistehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Tehtävän toteuttaminen osoitti, että tämänkaltaista kehittämistyötä kannattaa jatkaa. Tehtävän aikana löydettiin pilottiyksiköissä opiskelijaohjauksen toteutuksen kohtia, jotka sujuvat hyvin sekä myös kehittämiskohteita. Opiskelijaohjauksen käytäntöjä yhtenäistettiin ja työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä selkiytettiin ja vahvistettiin. Ohjaajakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuivat työelämän edustajien, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun opettajien ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa yhteistyössä ensimmäistä kertaa. Tällainen yhteistyö vaatii resursseja, mutta tuo koulutukseen ja yhteistyöhön tärkeän, moniammatillisen ja organisaatiorajat ylittävän näkemyksen. Ohjaajakoulutukselle on olemassa selvä tarve, opiskelijoiden ohjaus on yksi ammattitaidon osa-alue ja sen kehittämistä tulee tukea. Harjoittelun ja työssäoppimisen aikana toteutettu laadukas ohjaus sitouttaa opiskelijoita jo harjoittelun aikana alalle. Osallistujien palaute koulutuskokonaisuudesta oli myönteinen. Kokemukset verkko-opiskelusta ohjaajakoulutuksen osana olivat pääosin myönteisiä ja rakentavia, joten koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä verkkoympäristössä kannattaa jatkaa. Riittävä ajan resursointi opiskeluun, opiskelun ohjaukseen sekä tekniseen tukeen on varmistettava. Organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteistyön sekä kokemusten hyödyntäminen verkko-opiskelun kehittämisestä ja toteuttamisesta on tärkeää koulutuksen tasalaatuisuuden ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. QPL mittarilla saatujen suuntaa antavien tulosten perusteella opiskelijaohjauksessa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota edelleen/enemmän seuraaviin tekijöihin: Mahdollisuus päivittää ohjausvalmiuksia Ohjaukseen resursoitava aika Oppilaitoksen yhteysopettajalta saatava tuki Opiskelijan ohjaaminen käyttämään tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja käytännön harjoittelun aikana Opiskelijan kohtelu hoitotiimin jäsenenä Työajan järjestäminen niin, että ohjaaja pystyy ohjaamaan opiskelijaa suurimman osan työvuoroistaan 20

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely)

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely) 29-211 1(15) Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla

Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Huhtikuu 2011 Julkaisija: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Teksti: Alueellinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä Tämä kuvaus sisältää: 1. yleistietoa Aipal-palautejärjestelmästä ja käyttäjätasoista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014 TOT-HANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessin selkiyttäminen Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessi selkiytyy siten,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1 (16) Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 1 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016 TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus 2014-2016 1 Aloitus ja sitoutuminen lajivastaavan tehtävään Opintojakso 1 21.3.14 Lajivastaavakoulutuksen 1. lähipäivä (Seinäjoki) 3.9.14 Valtakunnallinen 1.

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot