Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä"

Transkriptio

1 1(30) Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti Raportti R6a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke (VeTe) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala hanke (VeTeVT) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä 1

2 2(30) Versiohistoria Versio Päivitys Tekijä Kuvaus 0.1 2/2011 Maarit Kalasniemi Ensiluonnos 0.2 3/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin kommentointi 0.2 3/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.3 3/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.4 4/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin muokkaaminen, sisällön tuottaminen ja tarkentaminen 0.4 5/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin kommentointi 0.5 8/2011 Maarit Kalasniemi Tekstin viimeistely 0.6 8/2011 Tarja Tervo-Heikkinen Tarkastus ja kommentit 1.0 9/2011 Senja Kuiri Hyväksytty / PKSSK 2

3 3(30) Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala osahanke (VeTeVT) on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanketta. Osahanke liittyy Kaste Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteeseen 17 ja siinä kohtaan Vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma. Ensisijaisena tavoitteena on moniammatillinen potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen vieminen käytännön tasolle hoitotyössä ja johtamisessa. Lisäksi osahankkeeseen sisältyy teemat: johtaminen, potilasarvio, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi, jotka liittyvät useisiin toimintaohjelman kohtiin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) on ollut hankkeessa mukana toteuttamalla Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä kehittämistehtävää. Kaste ohjelmaan sidottu tavoiteltava tulos oli opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. Tavoitteet ja tulokset PKSSK:n osahankkeessa toteutettiin Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön - toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita: a) Luomalla opiskelijaohjauksen rakenteet kunkin toimintayksikön tarpeiden mukaisesti => pilottiyksikkökohtaisesti kehitetyt ja kuvatut opiskelijaohjauksen prosessit. b) Kehittämällä opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää => SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. c) Kehittämällä kliinisiä oppimisympäristöjä => ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava osin verkko-oppimisympäristössä toteutettava ohjaajakoulutus. d) Luomalla alueelliset opiskelijaohjauksen kriteerit => Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla. e) Luomalla alueellisen yhteistyön menettelyjä osana hoitotyön yhteistyöverkostojen toimintaa => SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Näyttöön perustuvaa toimintaa toteutettiin ja kehitettiin tiedonkeruulla ja kehittämistehtävän arvioinnilla pilottiyksiköissä. Yhteistyökumppanit ja kohderyhmä Kehittämistyötä tehtiin yhdessä viiden PKSSK:n pilottiyksikön kanssa. Kehittämistyössä olivat mukana myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (SoTe ala) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (SoTe ala) aikuis- ja ammattiopistot. Kehittämistyönä tehtävään harjoittelunohjauksen laatuvaatimusten ja kriteereiden laadintaan kutsuttiin myös Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon edustajat. PKSSK:n kehittämistyön kohderyhmänä oli kuntayhtymän eri vastuualueilta nimettyjen pilottiyksiköiden henkilöstö. Välillisiä kohderyhmiä olivat PKSSK:n eri yksiköissä ohjattua harjoittelua suorittavat opiskelijat sekä ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö. Johtopäätökset Pilottiyksiköissä toteutetun kehittämistyön tuloksia ja ohjaajakoulutusta voidaan laajentaa myös muissa yksiköissä sovellettavaksi ja näin vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista koko organisaatiossa. Myös muut organisaatiot voivat hyödyntää hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä. Onnistuneen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla voidaan tukea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja työllistymistä harjoittelupaikkoina toimiviin yksiköihin ammattiin valmistumisen jälkeen. 3

4 4(30) Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus Tausta ja tarkoitus Kehittämistehtävän tavoitteet Kehittämistehtävään liittyvät aiemmat selvitykset Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Kehittämistehtävän toteutus Kehittämistehtävässä tehty yhteistyö Kehittämistehtävän organisaatio Tulokset Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Arviointi Tavoitteiden saavuttaminen Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen) Kehittämistehtävän yhteys Kaste ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resursointi kehittämistehtävässä Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävästä tiedottaminen Kehittämistehtävässä tapahtunut verkostoituminen Pohdinta Kehittämistehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Kehittämistehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle 20 Lähteet Liitteet 4

5 5(30) 1. Johdanto Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) kehittämistehtävä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä sijoittuu kansallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeeseen ja on osa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelman (STM 2009b) alueellista toimeenpanoa. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä -tehtävän kautta PKSSK:ssa lähdettiin vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ajankohtaiseen haasteeseen eli alan ja/tai organisaation vetovoimaisuuden sekä henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen (= pitkän aikavälin tavoite). Kuntayhtymän eri yksiköissä työskentelevästä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä noin 30 % jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä (PKSSK 2008). Henkilöstön ikärakenteen muutos asettaa haasteita henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiselle. PKSSK:n henkilöstöpalvelujen strategiassa vuosille korostetaankin henkilöstön riittävyyden varmistamista yhtenä suurimmista henkilöstöpalvelujen haasteista. Kehittämistehtävän tavoitteet nousevat VeTeVT-osahankkeen Kaste ohjelmaan sidotusta tavoitteesta henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. VeTeVT-osahankkeessa yhtenä tehtävänä on myös hyvien yhteistyöverkostojen luominen organisaation ja ammatillisten oppilaitosten välille. Johtaminen takaa edellytykset hyvien hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjen luomiselle hyödyntämällä aiempia sekä kehittämällä uusia opiskelijaohjaus- ja perehdytyskäytäntöjä ja osaamisen arviointimenetelmiä. Näillä toimilla parannetaan organisaation vetovoimaa, joka on edellytys henkilöstön rekrytoinnille ja sitoutumiselle tulevaisuudessa. (http://www.vete.fi/vetevt.html) 2. Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Lähitulevaisuudessa työvoiman saatavuus heikkenee - työvoimaan tulevien osuus on jo vuodesta 2003 alkaen ollut pienempi kuin työvoimasta poistuvien osuus (Opetusministeriö 2004, 2008). KASTE ohjelman yksi päätoimenpidealue on henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Hoitotyön uudessa toimintaohjelmassa puolestaan korostetaan yhtenä päämäärätavoitteena alan vetovoimaisuuden parantamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b). Myös Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) alan henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen ovat ajankohtaisia haasteita. Kuntayhtymän eri yksiköissä työskentelevästä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä noin 30 % jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä (PKSSK 2008). Henkilöstön ikärakenteen muutos asettaa haasteita henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiselle. PKSSK:n henkilöstöpalvelujen strategiassa vuosille korostetaankin henkilöstön riittävyyden varmistamista yhtenä suurimmista henkilöstöpalvelujen haasteista. Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittämisen tarve on kasvanut entisestään työelämän nopeiden muutosten, väestön ikärakenteen muuttumisen ja tekniikan kehittymisen myötä (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 2006). Työelämän ja koulutuksen välinen tiivis yhteistyö edistää koulutuksesta valmistuvien työllistymistä ja yhteistyön avulla voidaan varmistaa koulutuksen vastaamista työelämän tarpeisiin (Opetusministeriö 2008; Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b). Sosiaali- ja terveysalalla työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö korostuu erityisesti alan opiskelijoiden käytännön oppimisympäristöissä suorittamien ohjattujen harjoittelujaksojen yh- 5

6 6(30) teydessä. Käytännön harjoitteluilla ja niissä tapahtuvalla ohjauksella on merkittävä asema ammattitaidon tiedollisen ja taidollisen perustan syntymisessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Sosiaali- ja terveysministeriö (2004) onkin antanut suosituksen terveysalan koulutuksen työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun kehittämiseen. Suosituksessa korostetaan ohjauksen opiskelijalähtöisyyttä, ohjaajien valmiuksien kehittämistä ja toiminta- ja koulutusyksiköiden yhteistyörakenteiden vahvistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön (2009b) julkaisemassa hoitotyön toimintaohjelmassa opiskelijaohjauksen kehittäminen kuvataan osana henkilöstön saatavuuden edistämistä ja osaamisen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan käytännön oppimisympäristöissä tapahtuvan harjoittelun ohjauksen kehittäminen on noussut Suomessa erittäin ajankohtaiseksi teemaksi. Viime vuosina on ilmestynyt useita aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Sosiaali- ja terveysalan ohjattua harjoittelua on myös kehitetty erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Muun muassa Pohjois-Savossa vuosina toteutetussa LYHTY -hankkeessa on saatu onnistuneita kehittämistuloksia, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan vallitseviksi käytännöiksi myös hankkeen päättymisen jälkeen (ks. Jokinen ym. 2005). Kliinisen oppimisympäristön tutkimiseen ja arviointiin on puolestaan kehitetty CLES -mittari (Saarikoski 2002), jota on kansallisella tasolla enenevässä määrin otettu käyttöön kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen arvioimiseksi. Terveysalan ohjatun harjoittelun laadun ja sisällön kehittämisen tueksi on myös perustettu valtakunnallinen ohjatun harjoittelun kehittämisverkosto, jonka toimintaan osallistuu klinikkaopettajia ja opetuskoordinaattoreita eri puolelta Suomea. Ohjatun harjoittelun harjoittelupaikat tarjoavat opiskelijoille tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia (Konttila 2006; Kajander 2007). Hyvässä oppimisympäristössä on myös myönteinen ilmapiiri, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua (Papp ym. 2003). Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat suorittavat ohjattuja harjoitteluja hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä. Harjoittelupaikat eroavat toisistaan myös laadultaan (Tanskanen 2005) ja ohjatun harjoittelun laadun käsitteissä on eroja (ks. Hulkari 2006). Käytännön ohjatun harjoittelun oppimisympäristöissä toimivien ohjaajien ohjausvalmiudet eroavat toisistaan ja ohjaajien koulutusta järjestetään vielä varsin eri tavoin. Tutkimustulosten perusteella terveysalan opiskelijat kaipaavat ohjaajiltaan valmiuksia erityisesti palautteen antamiseen (Luukka 1998; Talvitie 2003; Konttila 2006). Ohjaajan tukevaa roolia oppimisen mahdollistajana pidetään myös tärkeänä (Watson 1999; Chow & Suen 2001; Öhrling & Ingalill 2001; Papp ym 2003). Ohjattujen harjoittelujen oppimisympäristöissä toimivat ohjaajat ovat puolestaan tuoneet esille tarvitsevansa lisää tietoa ja osaamista muun muassa arvioinnista (Övermark 2001; Kukkola 2008), oppimiskäsityksistä (Lyytikäinen 2000) ja opetussuunnitelmista (Mölsä 2000). Harjoittelun ohjaajien ja oppilaitosten opettajien välistä yhteistyötä pidetään pääosin hyvänä, mutta yhteistyötä kaivataan kuitenkin lisää (Luukka 1998; Hinkkanen 2002; Helin 2004; Tanskanen 2005; Korhonen 2008). Ohjaajille järjestetyn ohjaajakoulutuksen on osoitettu vahvistavan ohjaajina toimivien henkilöiden ohjaustaitoja ja panostusta opiskelijaohjaukseen (Tolonen 2007; Kukkola 2008; Lehtola & Vehkaperä 2008, ks. myös Suen & Chow 2001), ja ohjaajien koulutuksen on myös koettu tuoneen työssä jaksamista edistäviä muutoksia (Tolonen 2007). Toimivat ja yhdenmukaiset opiskelijaohjauksen rakenteet ja yhteistyöverkostot edistävät ohjauksen laatua ja arviointia. Kliinisiä oppimisympäristöjä tulee kehittää ammatissa vaadittavien osaamisvaatimusten mukaista oppimista vahvistaviksi sekä ammatillista kasvua ja urakehitystä edistäviksi. Toimivat opiskelijaohjauksen rakenteet edellyttävät opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää. Toisen asteen koulutuksen näyttöjen onnistunut käyttöön ottaminen puolestaan edellyttää työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b.) Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eri yksiköissä suorittaa käytännön oppimisympäristössä tapahtuvaa harjoitteluaan noin 300 opiskelijaa lukukaudessa. Valtaosa 6

7 7(30) opiskelijoista on opintojen eri vaiheissa olevia sairaanhoitajaopiskelijoita. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lisäksi opiskelijoita tulee myös terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin, jalkaterapeutin, välinehuoltajan, sosionomin, bioanalyytikon, röntgenhoitajan ja lähihoitajan koulutusohjelmista. Opiskelijoiden harjoittelujaksojen kokonaislaajuus vaihtelee opintopisteen välillä. Eri koulutusohjelmista tulevien opiskelijoiden opetussuunnitelmien eroavaisuudet ja harjoittelujaksojen erilaiset tavoitteet ja arviointikriteerit asettavat monimuotoisia vaatimuksia ohjaajina toimivan henkilöstön ohjausosaamiselle. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on vuodesta 2008 alkaen työskennellyt opetuskoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu opiskelijasijoitusten järjestäminen sekä opiskelijaohjauksen koordinointi, arviointi ja kehittäminen. Tällä hetkellä oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa harjoittelujaksoja edeltävien infotilaisuuksien muodossa. Infotilaisuudet on kohdennettu ohjaavalle henkilöstölle ja niissä esitellään harjoittelujaksoille tulevien opiskelijoiden opintojaksojen tavoitteisiin ja arviointiin liittyviä asioita. Kuntayhtymässä on käytössä sähköinen opiskelijapalaute, jonka opiskelijat täyttävät harjoittelujakson päättyessä. Vuonna 2009 PKSSK:ssa oli käytössä sähköinen opiskelijapalautelomake, jonka pohjana oli osittain käytetty Mikko Saarikosken (2002) kehittämää CLES -mittaria. Vuoden 2010 alusta alkaen sähköinen opiskelijapalaute on kerätty Saarikosken CLES+T -mittarilla, mikä mahdollistaa entistä paremmin saatujen tulosten vertailun myös muiden organisaatioiden kanssa. Mittarin T-osio tuottaa tietoa opettajien roolista opiskelijaohjauksesta. T-osiosta saatuja tietoja voidaan hyödyntää oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Laadukkaan opiskelijaohjauksen edelleen kehittämiseksi ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi olemassa oleviin opiskelijoiden ohjauskäytänteisiin tarvitaan edelleen yhtenäistämistä, ohjaajien ohjausvalmiuksien vahvistamista ja opiskelijaohjauksen yhteisen toimintamallin kehittämistä. PKSSK:n hankeosuus käynnistyi näistä lähtökohdista. 2.2 Kehittämistehtävän tavoitteet PKSSK:n osahankkeen kehittämistavoite oli henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vetovoimaisuuden lisääminen liittyen erityisesti VeTeVT -osahankkeen tavoitteeseen 3) Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelmassa (STM 2009b) esitetyistä opiskelijaohjauksen kehittämistavoitteista Pohjois-Karjalan -osahankkeessa toteutettiin erityisesti ennakoivan rekrytoinnin ja opiskelijoiden alalle sitoutumisen edistämistä opiskelijaohjausta kehittämällä. Tavoitteena oli myös toimintaohjelman mukaisesti ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen ja arvioinnin laadun parantaminen oppimisympäristöjä ja ohjaajien ohjausvalmiuksia kehittämällä. Välittömät tavoitteet olivat: 1. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 2. Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittäminen 3. Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen 4. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Pohjois-Karjalan osahankkeen välittömät tavoitteet ja niiden toteuttaminen olivat osa hoitotyön uuden toimintaohjelman alueellista toimeenpanoa. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmassa (STM 2009b) esitetyistä hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä PKSSK:n osahankkeessa toimeenpantiin seuraavia toimenpiteitä: 1. Luodaan opiskelijaohjauksen rakenteet kunkin toimintayksikön tarpeiden mukaisesti (tavoite 1.) 7

8 8(30) 2. Kehitetään opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää (tavoitteet 1. ja 3.) 3. Kehitetään kliinisiä oppimisympäristöjä (tavoitteet 1. ja 2.) 4. Luodaan alueelliset opiskelijaohjauksen kriteerit (tavoitteet 1. ja 3.) 5. Luodaan alueellisen yhteistyön menettelyjä osana hoitotyön yhteistyöverkostojen toimintaa (tavoite 3.) 2.3 Kehittämistehtävään liittyvät aiemmat selvitykset Kehittämistehtävässä hyödynnettiin Sosiaali- ja terveysministeriön suositusta Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu, suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille (STM 2004), ohjattua harjoittelua ja työssäoppimista käsitteleviä tutkimuksia sekä kokemusnäyttöä. Lisäksi kehittämistehtävässä huomioitiin valtakunnallisen ohjatun harjoittelun kehittämisverkoston linjauksia. 2.4 Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hanketyöskentely toteutettiin ajalla Taulukossa 1. on esitetty hanketyöskentelyn sisältö ja aikataulu. Taulukko 1. Kehittämistehtävän sisältö ja aikataulu. Syksy 2009 Toimenpiteet Aikataulu Aikaisempiin tutkimuksiin ja hyviin käytänteisiin perehtyminen /2009 Hankesuunnitelman tarkentaminen /2009 Hankkeen esittely kuntayhtymässä (ylihoitajat, opiskelijavastaavat jne.) ja pilottiyksiköiden rekrytointi. Pilottien valinta ja kehittämistyön käynnistäminen - tutustuminen pilottiyksikköjen toimintaan ja opiskelijaohjauksen käytänteisiin Alkukartoitus pilottiyksiköille alkukartoituksen valmistelu tiedonkeruu pilottiyksiköissä tulosten analysointi ja raportointi tulosten esittely pilottiyksiköissä ja työkokouksissa Alkukartoitus opettajille opettajien haastattelut (amk, ammattiopisto) 08 09/ / / /2009 Keväällä 2009 kerätyn sähköisen opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta. Ohjaajien koulutuksen (2 op.= 54t) suunnittelu yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. 9/ /2009 Ensimmäinen yhteinen työkokous (pilottiyksiköt). 12/2009 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa (koulutuksen sisällön suunnittelu) 12/2009 Taulukko 1 jatkuu 8

9 9(30) Kevät 2010, Toimenpiteet Pilottien opiskelijaohjausprosessien kuvaaminen sekä yksikkökohtaisen kehittämistyön käynnistäminen ja toteuttaminen. Ensimmäisen koulutuksen suunnittelu kanssa ja toteuttaminen koulutuksen edustajien. Aikataulu 01 06/ /2010 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. 05/2010 Verkko-oppimisympäristössä toteutettavien ohjaajakoulutuksen osioiden suunnittelu yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. alkaen 03/2010 Toinen yhteinen työkokous (pilottiyksiköt). 06/2010 Syksy 2010, Toimenpiteet Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, yhteistyön ja ohjaajakoulutuksen tilannekatsaus. Aikataulu 08/2010 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, verkkokurssin suunnittelu. 09/2010 Yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa, verkkokurssin suunnittelu. 10/2010 Toisen ohjaajakoulutuksen toteuttaminen osittain verkko-opintoina (2op). 10/2010 1/2011 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. Opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta. 12/2010 1/2011 Verkko-opintoina toteutettavan ohjaajakoulutuksen edelleen kehittäminen. syksy 2010 Laatuvaatimusten ja -kriteerien laadinta yhteistyössä koulutuksen, pilottiyksiköiden Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden edustajien kanssa. Yhteiset työkokoukset pilottiyksiköissä (56; Etappi, 3A) laatuvaatimusten ja -kriteereiden työstäminen. Väliarviointi pilottiyksiköissä (sähköpostikysely pilottiyksiköiden esimiehille työajan järjestämisestä verkkokurssilla opiskeluun). Koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön ja vastuunjaon edelleen selkiyttäminen sosiaali- ja terveysalan opiskelijan ohjatun harjoittelun/ työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessin kuvaus Yhteistyökokous koulutuksen edustajan (P-K amk) kanssa, ohjaajakoulutuksen jatkosta sopiminen. alkaen 10/ / / /2010 2/ /2010 Taulukko 1 jatkuu 9

10 10(30) Kevät 2011, Toimenpiteet Aikataulut Verkko-opintoina toteutettavan ohjaajakoulutuksen edelleen kehittäminen. kevät 2011 Kolmannen ohjaajakoulutuksen toteuttaminen osittain verkko-opintoina (3 op = 81h). 2/2011 5/2011 Verkkokurssin käyttöön liittyvät tekijänoikeus -sopimukset. kevät 2011 Laatuvaatimukset ja kriteerit, sähköinen julkaisu. 05/2011 Koulutuspalautteen kerääminen ja analysointi. Opiskelijapalautteen tulosten tarkastelu pilottiyksiköiden osalta /2011 Hankkeen tulosten ja mallien esittely pilottiyksiköissä /2011 Hankkeen vaikuttavuuden arviointi, pilottiyksiköiden henkilöstölle suunnattu päätösvaiheen tiedonkeruu ja opiskelijapalautteiden tarkastelu. 05/2011 Hankkeen tulosten raportointi / Kehittämistehtävän toteutus PKSSK:n kehittämistyön kohderyhmänä oli kuntayhtymän eri toiminta-alueilta nimettyjen pilottiyksiköiden henkilöstö. Erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi kehittämistyössä oli mukana sosiaalipalvelujen toiminta-alueelta yksikkö. Sosiaalipalvelujen toiminta-alueen osallistuminen hankkeeseen tuki Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmassa (STM 2009b) esille tuotua suositusta kehittämistyön toteuttamisesta myös sellaisissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä, joissa toimii terveydenhuollon ammattilaisia. Hankkeen aloittamisvaiheessa pilottiyksiköiksi haettiin vapaaehtoisia ja kehittämistyöstä innostuneita yksiköitä erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen vastuualueilta. Hankkeen kehittämistyöhön valittiin yhteensä viisi pilottiyksikköä: 1) aikuispsykiatrian viikko-osasto ja kotisairaala osasto 56 2) nuorten asumisyksikkö Etappi/Startti (sosiaalipalvelut) 3) sydänosasto 3 A 4) leikkausosasto 5) silmätautien osasto 11 ja poliklinikka Välillisiä kohderyhmiä olivat PKSSK:n eri yksiköissä ohjattua harjoittelua suorittavat opiskelijat sekä ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen (tavoite 1) Pilottiyksiköiden kehittämistyön käynnistämisen vaiheessa syksyllä 2009 pilottiyksiköissä suoritettiin alkukartoitus, jonka avulla selvitettiin ohjaajien valmiuksia ohjata opiskelijoita, ohjaajien arvioita omasta toiminnastaan opiskelijan oppimisen tukemisessa ja oppimisen mahdollistamisessa. Lisäksi selvitettiin ohjaajien ohjaus- ja arviointitaitoja sekä arvioita yksikön ohjausvastuun jakautumisesta ja ohjaukseen saadusta tuesta. Alkukartoituksen kyselylomakkeena käytettiin Turusen ja Jamookeeahin (Turunen, H. ja Jamookeeah, D ) kehittämää QPL (Quality of Placement Learning) -mittaria, jota täydennettiin lisäkysymyksillä. Lisäkysymysten avulla selvitettiin opiskelijaohjauksen haasteita yksikkötasolla sekä koulutus- ja kehittämistarpeita. Alkukartoituksen jälkeen pilot- 10

11 11(30) tiyksiköiden kanssa tarkennettiin kehittämistyön käytännön toteutustavat ja toteutuksen aikataulut sekä sovittiin vastuuhenkilöt kehittämistehtävän toteuttamiseksi. Toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja vastuiden selkiyttämiseksi kuvattiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjauksen prosessit. Opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla kehitettiin pilottiyksiköiden ohjausprosesseja, nostettiin esille sekä yhtenäistettiin ja vahvistettiin olemassa olevia hyviä käytänteitä. Prosessikuvausten laadinta auttoi pilottiyksiköitä tunnistamaan oman yksikkönsä opiskelijaohjauksen kehittämistarpeita. Malli toimii esimerkkinä organisaation muiden yksiköiden kehittämistyössä. Prosessikuvaukset tehtiin Open office ohjelmalla. Hankkeen edetessä järjestettiin pilottiyksiköiden yhteisiä työkokouksia, joihin kutsuttiin ajoittain myös opiskelijoiden ja oppilaitosten edustus. Lisäksi hankeprosessin aikana laadittiin Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terveysalalle (2011). Laatukriteereiden laadintatyöhön kutsuttiin mukaan perusterveydenhuollon sekä vanhuspalvelujen ja oppilaitosten (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ammatti-/ aikuisopisto) edustajia. Työryhmä kokoontui kolme kertaa syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Kokousten välillä laatuvaatimuksia työstettiin sähköpostitse. Laatuvaatimukset ja -kriteerit yhtenäistävät opiskelijaohjausta harjoitteluyksiköissä. Niitä voidaan hyödyntää alueellisesti eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden opiskelijaohjauksen ja -arvioinnin yhtenäistämisessä. Laatuvaatimuksista ja kriteereistä tehtiin sähköinen julkaisu. Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittäminen (tavoite 2) Hankkeessa toteutetun alkukartoituksen avulla selvitettiin pilottiyksiköiden henkilöstön arvioita opiskelijaohjauksen kehittämistarpeista. Alkukartoituksessa esille nousseiden kehittämis- ja koulutustarpeiden pohjalta suunniteltiin 2 ja 3 opintopisteen laajuinen, ohjaajien koulutus ohjausvalmiuksien lisäämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Alkukartoituksen tulosten lisäksi koulutuksen suunnittelussa huomioitiin aiemmissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa esille nousseet opiskelijaohjauksen kehittämistarpeet ja suositukset sekä valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkoston tapaamisissa esille tulleet ohjaajakoulutuksen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi koulutuksen suunnittelun pohjana käytettiin sosiaaliterveysministeriön (2004) antamaa suositusta työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta. Ohjaajakoulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun että toisen asteen lähihoitajakoulutuksen edustajien kanssa. Hankkeessa toteutettava ohjaajien koulutus kohdennettiin ensisijaisesti pilottiyksiköiden henkilöstölle ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksia vahvistettiin järjestämällä koulutus kolme kertaa hankkeen aikana. Tavoitteena oli ohjaajakoulutuksen vakiinnuttaminen myös hankkeen päättymisen jälkeen jatkuvaksi koulutukseksi. Syksyllä 2011 ohjaajakoulutus toteutetaan henkilöstökoulutuksena. Ensimmäisen kerran koulutus järjestettiin kevättalvella Koulutukseen osallistuneilta henkilöiltä kerättiin tietoa koulutuksen edelleen kehittämiseksi tarkoitusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Ensimmäinen ohjaajakoulutus järjestettiin lähiopetuspainotteisena, mutta hankkeen aikana kehitettiin ja toteutettiin ohjaajakoulutusta osin verkko-oppimisympäristössä toteutettavaksi. Palaute lähipäivistä oli pääasiassa myönteistä. Hyvänä pidettiin etenkin ryhmätöitä ja mahdollisuutta keskustella ohjaukseen liittyvistä asioista. Koulutusiltapäivät olivat sisällöltään monipuolisia ja kouluttajat asiantuntevia, joten uusia ideoita ja näkökulmia saatiin ohjaukseen. Lähipäivien pituutta oli pohdittu muutamat pitivät päiviä liian pitkinä ja muutamat liian lyhyinä. Lisäksi toivottiin vielä enemmän mahdollisuutta keskusteluun; joissakin lähipäivissä keskustelulle ei ollut riittävästi aikaa. Asioiden tiivistystä toivottiin sekä konkreettisia ohjeita erilaisiin ohjaustilanteisiin. 11

12 12(30) Opiskelijaohjaajakoulutus oli kohdennettu VeTe -hankkeen aikana hankkeessa mukana olevien pilottiyksiköiden henkilöstölle. Pilottiyksiköt oli nimetty eri aikuispsykiatrian, konservatiivisen, operatiivisen ja aistinsairauksien hoitotyön alueilta ja sosiaalipalvelujen toiminta-alueen yhdestä yksiköstä. Ohjaajakoulutukseen otettiin enintään 25 opiskelijaa kerrallaan hankkeen aikana. Koulutuksen verkkokurssiosio toteutettiin hankkeen aikana kaksi kertaa: syksyllä 2010 ja keväällä Hankkeen jälkeen koulutusmallia hyödynnetään PKSSK:ssa ohjaajakoulutuksessa. Sitä voidaan hyödyntää myös sekä alueellisesti että valtakunnallisesti eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden ohjaajakoulutuksissa. Ohjaajakoulutukseen osallistui sekä keväällä 2010 että syksyllä henkilöä. Osa koulutettavista ei osallistunut kaikkiin lähipäiviin ja osa osallistui vain lähipäiviin jättäen verkkokurssiosion suorittamatta erinäisistä syistä. Keväällä 2011 koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Kohderyhmän erityispiirteet haluttiin huomioida ennen koulutusta opiskelija-analyysillä. (webropol kysely). Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen (tavoite 3) Hankkeessa järjestettävä ja kehitettävä ohjaajien koulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä koulutuksen edustajien kanssa. Merkittävää on, että yhteistyössä oli mukana terveysalan ammattikorkeakoulutuksen edustajien lisäksi myös sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen edustajia. Hankkeen aikana luotiin pohja hankkeen jälkeen jatkuvalle yhteistyölle. Syksyllä 2010 koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana oli myös terveydenhoitajaopiskelija, joka suoritti hankkeessa opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin vapaamuotoisen haastattelun avulla ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksen opettajien näkemyksiä ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen opiskelijaohjauksen nykytilan haasteista ja ongelmakohdista. Hankkeen aikana selkiytettiin oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä vastuita kuvaamalla ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen yhteistyöprosessi. Ohjatun harjoittelun yhteistyöprosessin kuvaaminen ja selkiyttäminen oli yhteistyön vahvistamisen ohella osa opiskelijaohjauksen alueellisen koordinointijärjestelmän vahvistamista. Hankkeen aikana järjestettiin säännöllisesti työelämän ja koulutuksen edustajien välisiä yhteistyötapaamisia. Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen (tavoite 4) Hankkeen kehittämistyössä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa ja olemassa olevia hyviä käytänteitä (LYHTY -hanke, aikaisemmat tutkimukset, KYS). Alku- ja päätösvaiheen tiedonkeruu pilottiyksiköissä tehtiin ohjaajien QPL -mittarilla. Hankkeen aikana kerättiin palautteita opiskelijoilta (CLES + t mittari), opettajilta sekä pilottiyksiköiden esimiehiltä (sähköpostikyselyt) ja henkilöstöltä (koulutuspalautteet, palaute verkkokurssilta). Hankkeen päätösvaiheessa vakiinnutettiin hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä osaksi oman organisaation toimintaa. Hankkeen tulosten laajempaa alueellista käyttöönottoa vahvistettiin tuomalla hankkeen kehittämistyössä syntyneitä hyviä käytänteitä esille PKSSK:n jäsenkuntien hoitotyön esimiehille järjestetyissä tapaamisissa. Hankkeessa tehty kehittämistyö ja hankkeen aikana luodut mallit ovat myös muiden sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden hyödynnettävissä. Projektisuunnittelija osallistui valtakunnallisen ohjatun harjoittelun kehittämisverkoston tapaamisiin, joissa tiedotettiin ja keskusteltiin hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Valtakunnallisen verkoston tapaamisissa tuotiin esille opiskelijaohjauksen alueellista kehittämistyötä ja hankkeen kehittämistyön eteenpäin viemisessä puolestaan huomioitiin valtakunnallisen kehittämisverkoston tekemiä linjauksia. Kenen hyväksi Hankkeessa toteutetun koulutusmallin avulla voidaan vahvistaa henkilöstön ohjausvalmiuksia PKSSK:ssa ja muissa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Hyvällä ohjauksella voidaan sitouttaa opiskelijoita jo harjoittelun aikana työyksikköön. Pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla tunnistettiin yksikön opiskelijaohjauksen kehittämistarpeita ja selkiytettiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessia sekä eri osapuolten vastuita opiskelijaohja- 12

13 13(30) uksen eri vaiheissa. Laadittua mallia voidaan hyödyntää myös muissa yksiköissä ja organisaatioissa. Kehittämistyössä mukana olevat pilottiyksiköt edustivat useaa eri klinikkaryhmää, mikä jatkossa auttaa hankkeessa tehdyn kehittämistyön eteenpäin viemistä laajemmin koko organisaatioon. Laadittujen laatukriteereiden ja vaatimusten avulla voidaan vahvistaa opiskelijaohjauksen tasalaatuisuutta eri sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa alueellisesti. Hankkeen aikana vahvistettiin ja selkiytettiin myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä kuvaamalla opiskelijaohjauksen koordinointi- ja ohjausprosessi organisaatiotasolla. 2.6 Kehittämistehtävässä tehty yhteistyö Paikallinen yhteistyö PKSSK:n kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä kuntayhtymän eri toiminta-alueilta nimettyjen pilottiyksiköiden kanssa. Ohjaajakoulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen tapahtuivat yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto) sosiaali- ja terveysalan kanssa. Yhteistyötä jatketaan myös hankkeen jälkeen. Alueellinen yhteistyö Opiskelijaohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit laadittiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto) sosiaali- ja terveysalan, Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen sekä pilottiyksiköiden edustajien kanssa. Tämä verkosto muodostettiin hankkeen aikana kyseistä kehittämistehtävää varten. Suunnitteilla on yhteistyön laajentaminen maakunnan alueelle (molemmissa kohdissa) maakunnallisessa hoitotyön kehittämisverkostossa. Tässä verkostossa on esitelty hanketta. Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallisesti yhteistyötä (opiskelijaohjauksen kehittäminen) on tehty valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. 3. Kehittämistehtävän organisaatio Pohjois-Karjalan osahankkeen vastuuhenkilö oli hallintoylihoitaja Senja Kuiri. Projektin toteuttajat PKSSK:ssa: Projektisuunnittelija Riitta Piitulainen Projektisuunnittelija Maarit Kalasniemi Opetuskoordinaattori Kaisa Laatikainen oman työn sallimissa rajoissa Hankkeeseen nimetyt pilottiyksiköt: Sydänosasto 3A, leikkausosasto, aikuispsykiatrian kotisairaala ja viikko-osasto, silmätautien osasto 11 ja silmätautien poliklinikka, nuorten asumisyksikkö Etappi/Startti (sosiaalipalvelut) Projektisihteeri (osittainen työpanos) 13

14 14(30) 4. Tulokset 4.1 Kehittämistehtävässä saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Taulukossa 2. esitetään kehittämistehtävän tulokset, mallit ja hyvät käytännöt tavoitteittain. Taulukko 2. Tulokset, mallit ja hyvät käytännöt tavoitteittain. Tavoite Sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen (tavoite 1) Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Pilottiyksikkökohtaiset opiskelijaohjauksen prosessit. (Prosessikuvaukset) => Yhtenäistetyt opiskelijaohjauskäytännöt Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla. Sähköinen julkaisu. (Opas 1.) Ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen kehittämien (tavoite 2) Työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen (tavoite 3) Ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava ohjaajakoulutus. (Malli.) Opiskelijaohjauksen verkkokurssi Moodle oppimisympäristössä. (Raportti) SoTe-alan opiskelijan ohjatunharjoittelun/työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSK:ssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Osapuolien vastuiden ja tehtävien määrittely. (Prosessikuvaus) Vahvistetut ja selkiytetyt koulutuksen ja työelämän yhteistyön menettelyt osana hoitotyön yhteistyöverkoston toimintaa ja opiskelijaohjauksen koordinointijärjestelmää Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen (tavoite 4) Toteutettu tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi pilottiyksiköissä ohjaajien QPL mittarilla: Yksikkökohtaiset arviot ja kooste (Raportti) Kerätty ja seurattu CLES + T mittarilla opiskelijoiden palautetta ohjauksesta hankkeen aikana Opiskelija-analyysi webropol kyselynä verkkoopetuksen suunnittelussa (Raportti) 14

15 15(30) 5. Arviointi 5.1 Tavoitteiden toteutuminen Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen aikana luodut mallit ja käytännöt tulevat kehittymään ja muuttumaan ajan myötä. Hankkeen aikana luotiin kehittämistyölle pohja, josta käsin kehittämistyötä jatketaan. 5.2 Kehittämistehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa (tulosten hyödyntäminen) Hankkeessa tehty kehittämistyö ei automaattisesti vakiinnu hankkeen päättymisen jälkeen jatkuvaksi toiminnaksi. Hankkeessa tehdyn kehittämistyön vakiinnuttaminen osaksi organisaation toimintaa ja muodostuneiden hyvien käytänteiden laajempi hyödyntäminen vaativat resursseja, hankkeen suunnitelmallista viemistä käytäntöön ja hyvää tiedottamista myös jatkossa. Organisaatio- ja alueellisella tasolla tuloksia viedään eteenpäin mm. hoitotyön kehittämisverkoston kautta. Erityisvastuualueilla (Erva) sekä valtakunnallisella tasolla tiedotuskanavana käytetään valtakunnallista ohjatun harjoittelun kehittämisverkostoa. Uhkana voidaa pitää sitä, jos kaikki ohjaajakoulutuksessa mukana olevat tahot eivät pysty esimerkiksi niukkojen resurssien vuoksi sitoutumaan ohjaajakoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen hankkeen jälkeen. Eri osapuolien tasapuolista sitoutumista voidaan vahvistaa jakamalla ohjaajakoulutuksen toteutusvastuuta eri osapuolille. Ohjaajakoulutuksen kautta työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö voi jatkua ja kehittyä entisestään. Vakiinnuttamalla ohjaajakoulutus pysyväksi toiminnaksi pystytään kehittämään ja yhdenmukaistamaan opiskelijaohjauksen käytäntöjä entisestään. Koulutuksen avulla lisätään myös ohjaajina toimivan henkilöstön opiskelijaohjauksen valmiuksia ja osaamista PKSSK:n muissa toimintayksiköissä ja alueen muissa organisaatioissa. VeTeVT-osahankkeessa yhtenä tehtävänä oli hyvien yhteistyöverkostojen luominen organisaation ja ammatillisten oppilaitosten välille. Johtaminen takaa edellytykset hyvien hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjen luomiselle hyödyntämällä aiempia sekä kehittämällä uusia opiskelijaohjaus- ja perehdytyskäytäntöjä ja osaamisen arviointimenetelmiä. Näillä toimilla parannetaan organisaation vetovoimaa, joka on edellytys henkilöstön rekrytoinnille ja sitoutumiselle tulevaisuudessa. (URL: 5.3 Kehittämistehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet liittyivät Kastetoimenpanosuunnitelman toimenpiteen 17 kohtaan Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma (STM 2009b). Ensisijaisena tavoitteena oli moniammatillinen potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen vieminen käytännön tasolle hoitotyössä ja johtamisessa. Lisäksi osahankkeeseen sisältyivät teemat: johtaminen, potilasarvio, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi, jotka liittyvät useisiin toimintaohjelman kohtiin. (http://www.vete.fi/vetevt.html) Kaste-ohjelmaan sidottu tulos kehittämistehtävässä oli opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. 5.4 Kehittämistehtävän resursointi 15

16 16(30) Ajallinen resurssi hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi oli jokseenkin riittävä. Hankesuunnitelmaan asetetut tavoitteet saavutettiin. Osahankkeessa työskenteli päätoimisesti yksi projektisuunnittelija. Projektisuunnittelijan työpanos riitti tavoitteiden saavuttamiseen, kun PKSSK:n opetuskoordinaattori työskenteli hankkeessa perustehtävänsä sallimissa rajoissa. Ohjaajakoulutukseen kuuluvan verkkokurssin suunnitteluun ja tuottamiseen tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijaresurssit olivat niukat. Lisäresurssi olisi nopeuttanut ja helpottanut kurssin rakentamista. Oppituntien laatimiseen ja tekstin muokkaamiseen olisi pitänyt olla enemmän aikaa. Verkkokurssin asiantuntija-arviointi jäi myös puutteelliseksi. Pilottiyksiköistä hankkeeseen oli nimetty vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöille oli resursoitu melko hyvin aikaa hanketyöskentelyyn. 5.5 Käytettyjen menetelmien osuvuus Quality of Placement Learning (QPL) -mittari Pilottiyksiköissä tehtiin alku- ja loppukyselyt Hannele Turusen ja David Jamookeeahin kehittämällä Quality of Placement Learning mittarilla (QPL 2006 ), jota muokattiin hieman kehittämistehtävään paremmin sopivaksi professori Turusen luvalla. (Turunen, H. ja Jamookeeah, D ). Muokkaukset ja lisäykset QPL-mittariin: Alkuperäisessä mittarissa käytettyä mentorointi/ mentori käsitettä haluttiin selventää käsitteellä harjoittelun ohjaus/ ohjaaja, koska oletettiin, että viimeksi mainitut käsitteet ovat vastaajille tutumpia. Taustakysymyksiin lisättiin kysymys työyksiköstä, koska kyselyllä haluttiin yksikkökohtaista tietoa. Samoin lisättiin vastausvaihtoehtoon ammatillisesta koulutuksesta vaihtoehto sosionomi, koska kysely kohdistui myös sosiaalipalveluihin. Perushoitajan rinnalle lisättiin vastausvaihtoehto lähihoitaja. Kysymyksestä Ymmärrän selvästi hoitotyön opiskelijan harjoittelun arviointikriteeristön (kysymys 24 alkuperäinen mittari) jätettiin pois hoitotyön, koska ohjaus kohdistui myös sosiaalialan opiskelijoihin. Tuen saantia ohjaukseen kysyttiin oppilaitoksen yhteysopettajalta saatavan ja esimieheltä saatavan tuen lisäksi kysymällä työkavereilta saatavan tuen riittävyyttä ohjaukseen. Ohjausvastuun jakautumista ja harjoittelupaikan sopivuutta kysyttiin seuraavilla väittämillä: - Yksikössämme opiskelijoiden ohjausvastuu jakaantuu kaikille tasapuolisesti - Yksikössämme on sopiva määrä opiskelijoita. - Yksikköömme harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat opiskelussaan oikeassa vaiheessa ajatellen yksikössämme tarvittavia tietoja ja taitoja. Lomakkeen loppuun lisättiin avoimia kysymyksiä, joilla haluttiin selvittää yksikön opiskelijaohjaukseen liittyvät keskeiset haasteet sekä kehittämis- ja koulutustarpeet: - Mitkä asiat ovat mielestäsi haasteellisimpia/aiheuttavat ongelmia opiskelijaohjausta toteutettaessa? - Mainitse kolme tärkeintä opiskelijaohjaukseen liittyvää asiaa, joihin tarvitsisit lisäkoulutusta? - Mikä on mielestäsi tärkein opiskelijaohjaukseen liittyvä asia, jota työyksikössäsi tulisi kehittää? 16

17 17(30) Muokatulla QPL mittarilla saatiin hyvin kehittämistehtävään tarvittavaa tietoa ohjaajina toimivien näkökulmasta. Mittaria on aikaisemmin käytetty Paula Nojosen (2008) Pro gradu tutkielmassa Hoitotyön opiskelijaohjaus erikoissairaanhoidossa kyselytutkimus mentoreille. Mittarin pilotointi on raportoitu ko. opinnäytetyössä. Mittaria on käytetty myös Tarja Koposen (2009) Pro gradu tutkielmassa Hoitotyön opiskelijoiden ohjaaminen ohjatussa harjoittelussa kyselytutkimus mentoreille, tutkimus liittyi VeTe hankkeeseen. Laatutyöryhmän työskentelymenetelmä Laatutyöskentelyä varten perustettiin työryhmä, joka kokoontui kolme kertaa syksyn 2010 kevään 2011 aikana. Tapaamisissa laatuvaatimuksia ja kriteereitä työstettiin pienryhmissä ja yhteenveto pienryhmien työskentelystä tehtiin tapaamiskertojen lopuksi. Tämä työskentelytapa osoittautui tehokkaaksi. Tapaamisten välillä projektisuunnittelija ja opetuskoordinaattori työstivät tuotosta. Kommentteja pyydettiin sähköpostin välityksellä. Kommentteja ei tullut toivotulla tavalla, joten useampi tapaamiskerta keskustelun käymiseksi olisi kenties ollut tarpeen. Open office ohjelma opiskelijaohjauksen prosessikuvauksessa Sosiaali- ja terveysalan opiskelijan ohjatun harjoittelun/ työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessit kuvattiin Open office ohjelmalla. Ohjelmaa käytetään yleisesti PKSSK:ssa erilaisten prosessien kuvaamisessa. Ohjelma perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten erillisiä lisenssejä sen käyttöön ei tarvita. Ohjelma sopii hyvin prosessikuvausten tekoon ja esittämiseen. Kuvauksen voi tallentaa samassa ohjelmassa pdf-muotoon, jolloin se säilyy muuttumattomana ulkopuolisten käytössä. Ohjelman käyttöön liittyi yksittäisiä teknisiä ongelmia. Prosessikuvauksia on tarkoitus tehdä hankkeessa luodulla mallilla pilottiyksiköiden lisäksi myös muissa PKSSK:n yksiköissä. Tämä edellyttää ohjelman lataamista työyksikön tietokoneille sekä resursointia vastuuhenkilöiden Open office koulutuksiin ja tukeen. Weboropol kysely, opiskelija-analyysi Ohjaajakoulutukseen ilmoittautuneita pyydettiin vastaamaan opiskelija-analyysiin, joka oli kehitetty hankkeen aikana verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen tarpeisiin. Kysely toteutettiin webropol kyselynä PKSSK:n Intranetissä. Kyselystä tiedotettiin sähköpostitse. Kyselyllä haluttiin tietoa kohderyhmän sekä yhteisistä että erityispiirteistä, jotka tuli huomioida koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Taustakysymyksien (ikä, työkokemus, toimiminen opiskelijaohjaajana, aiempi osallistuminen ohjaajakoulutuksiin) lisäksi selvitettiin tietoteknistä osaamista ja kokemuksia verkkokurssilla opiskelusta (vrt. verkkokurssilla opiskelun taidot ja ohjaustarve), motivaatiota ja syytä koulutukseen osallistumiseen, odotuksia koulutukselta sekä käsityksiä mielekkäistä opetusmenetelmistä. Opiskelija-analyysin toteuttamista pidettiin tarpeellisena, jotta kurssista voitaisiin suunnitella osallistujien tarpeita vastaava. Anonyymisti toteutettu Webropol- kysely sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Muutamat vastaajat ilmoittivat, että eivät pääse kyselyyn annetusta linkistä; teknisesti kysely toteutui kuitenkin pääasiassa ongelmitta. Koulutuksen kehittämisen kannalta opiskelijaanalyysin tekeminen on myös jatkossa tarpeellinen. Opetusmenetelmät ohjaajakoulutuksessa Opiskelijaohjaajakoulutuksessa opetusmenetelminä olivat PKAMK:n ja PKKY:n sekä PKSSK:n asiantuntijoiden luennot ja alustukset, ryhmätyöskentely, learning cafe - menetelmä ja itsenäinen opiskelu verkkokurssilla. Opetusmenetelmät verkko-opiskelua lukuun ottamatta olivat melko perinteisiä, mutta koulutuspalautteiden mukaan nämä menetelmät koettiin kuitenkin sopiviksi opetusmenetelmiksi ja niillä päästiin koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Menetelmät vastasivat myös opiskelija-analyysissä esille tulleisiin toiveisiin. Menetelmien sopivuutta tulee edelleen arvioida jatkossa. 17

18 18(30) Palautekyselymenetelmä ohjaajakoulutuksen lähipäivistä Ohjaajakoulutuksen lähipäivistä pyydettiin palautetta nimettömänä kirjallisesti päivän lopussa tarkoitusta varten kehitetyllä lomakkeella. Näin palautetta saatiin objektiivisesti ja kattavasti jokaisesta koulutusiltapäivästä (numeerinen tieto - keskiarvot ja laadullinen tieto), mutta palautteen käsittely manuaalisesti oli melko aikaa vievää. Jos palaute olisi pyydetty esim. webropol kyselyinä, palautteesta olisi saanut suoraan vertailutietoa. Tällöin taas vastausprosentti olisi saattanut olla pienempi, koska kyselyyn ei olisi voinut vastata koulutuspaikoissa heti koulutuksen päätyttyä. Jatkossa palautekyselyn toteutustapaa tulee pohtia, koska henkilöstökoulutuksena toteutettavan koulutuksen osallistujamäärä on suurempi kuin pilotoinnin aikana Kehittämistehtävästä tiedottaminen Share Point alustalle toimitettiin ohjeiden mukaan kuukausi- ym. raportit hankeohjeiden mukaisesti. Share Pointin käyttöön liittyi joitakin teknisiä ongelmia, jotka rajoittivat sen tehokasta käyttöä. Lisäksi tehokas käyttö olisi edellyttänyt perehdyttämistä ohjelmaan. Videoneuvottelut toimivat hyvin johto/projektiryhmän yhteydenpidon välineenä. Osahankkeesta tiedotettiin paikallisella, alueellisella, erityisvastuualueella (Erva) sekä valtakunnallisella tasolla. Tehokkaammalla tiedottamisella olisi voitu herättää vielä laajemmin kiinnostusta opiskelijaohjauksen kehittämiseen, siihen sitoutumiseen ja hankkeen tulosten hyödyntämiseen sekä pilottiyksiköissä että muualla. Osahankkeesta kirjoitettiin artikkeli Sairaanhoitaja lehteen (julkaisuajankohta ei tiedossa. artikkelin otsikko: Harjoittelun ohjaajien koulutus esimerkki tavoitteellisesta yhteistyöstä ohjauksen laadun parantamiseksi ). Artikkeli kirjoitettiin yhteistyössä PKAMK:n ja PKKY:n koulutuksen edustajien kanssa. Lisäksi kirjoitettiin artikkeli Pro terveys lehteen (3/11); Kalasniemi Maarit, Tervo- Heikkinen Tarja, Kuiri Senja: Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Oheisessa taulukossa on kuvattu tahot, joille/ joissa osahankkeesta tiedotettiin. Koulutukset ja tilaisuudet esitetään Liitteessä 2. Taulukko 3. Kehittämistehtävästä tiedottaminen. Paikallinen, yksikkötaso Alueellinen taso Erityisvastuualue Valtakunnallinen taso Hoitotyön johtoryhmä Maakunnallinen hoitotyön KYS- Erva-alueen VeTe - tiedotteet PKSSK kehittämisverkosto opiskelijatyöryhmä Osastonhoitajat PKSSK Joensuun kaupungin avoja laitoshoidon osastonhoitajat Erva-alueen johtoryhmien kokous Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto ja alaverkostot Pilottiyksiköt henkilökunta Kaste -alueseminaarit VeTe -tiedotteet VeTe-loppuseminaari PKSSK Opiskelijavastaavat VeTe -tiedotteet PKSSK Asterit verkosto PKSSK VeTe -tiedotteet Pro terveys lehti 3/11 Suakkunat - henkilöstölehti PKSSK Sairaanhoitaja lehti (julkaisuajankohta ei tiedossa) VeTe -tiedotteet 18

19 19(30) 5.7. Kehittämistehtävässä tapahtunut verkostoituminen Ohjaajakoulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen toteutuivat yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) sosiaali- ja terveysalan ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän PKKY) sosiaali- ja terveysalan (ammattiopisto/ aikuisopisto) kanssa. Yhteistyötä jatketaan myös hankkeen jälkeen. Koulutus suunnattiin hankkeen aikana PKSSK:n pilottiyksiköiden henkilökunnalle. Ensimmäistä kertaa ohjaajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana sekä sosiaalialan että terveysalan ammattikorkeakoulun opettajia ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen edustajia. Aiemmin yhteistyötä PKSSK:ssa ohjaajakoulutuksessa on tehty PKAMK:n kanssa. Opiskelijaohjauksen laadun kehittämistä toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (ammattiopisto/aikuisopisto), Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kanssa. Tämä verkosto syntyi hankkeen aikana (laatuvaatimusten ja -kriteereiden laatiminen, ohjausprosessi). Suunnitteilla on yhteistyön laajentaminen maakunnan alueelle maakunnallisen hoitotyön kehittämisverkoston kautta. Tässä verkostossa on esitelty hanketta. Valtakunnallisesti yhteistyötä on tehty valtakunnallisessa opiskelijaohjauksen kehittämisverkostossa. 19

20 20(30) 6. Pohdinta 6.1 Kehittämistehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Hankkeessa järjestetyn koulutuksen avulla vahvistettiin pilottiyksiköiden henkilöstön ohjausvalmiuksia. Pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessien kuvaamisen avulla selkiytettiin pilottiyksiköiden opiskelijaohjausprosessia ja eri osapuolten vastuita opiskelijaohjauksen eri vaiheissa. Laadittujen laatukriteereiden avulla vahvistettiin opiskelijaohjauksen tasalaatuisuutta eri yksiköissä. Hankkeen aikana vahvistettiin ja selkiytettiin myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä laatimalla opiskelijaohjauksen koordinointi- ja ohjausprosessi. Pilottiyksiköissä tehtyjen alku- ja loppukyselyiden tuloksista ei voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, mutta niitä voi käyttää suuntaa antavina kehittämistyötä jatkettaessa. Pilottiyksiköissä toteutetun kehittämistyön tuloksia ja ohjaajakoulutusta voidaan laajentaa myös muissa yksiköissä sovellettavaksi ja näin vahvistaa opiskelijaohjauksen osaamista koko organisaatiossa. Ohjaajakoulutus toteutetaankin jatkossa PKSSK:ssa henkilöstökoulutuksena. Myös muut organisaatiot voivat hyödyntää hankkeessa luotuja malleja ja hyviä käytänteitä. Onnistuneen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla voidaan tukea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja työllistymistä harjoittelupaikkoina toimiviin yksiköihin ammattiin valmistumisen jälkeen. 6.2 Kehittämistehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Tehtävän toteuttaminen osoitti, että tämänkaltaista kehittämistyötä kannattaa jatkaa. Tehtävän aikana löydettiin pilottiyksiköissä opiskelijaohjauksen toteutuksen kohtia, jotka sujuvat hyvin sekä myös kehittämiskohteita. Opiskelijaohjauksen käytäntöjä yhtenäistettiin ja työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä selkiytettiin ja vahvistettiin. Ohjaajakoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuivat työelämän edustajien, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun opettajien ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa yhteistyössä ensimmäistä kertaa. Tällainen yhteistyö vaatii resursseja, mutta tuo koulutukseen ja yhteistyöhön tärkeän, moniammatillisen ja organisaatiorajat ylittävän näkemyksen. Ohjaajakoulutukselle on olemassa selvä tarve, opiskelijoiden ohjaus on yksi ammattitaidon osa-alue ja sen kehittämistä tulee tukea. Harjoittelun ja työssäoppimisen aikana toteutettu laadukas ohjaus sitouttaa opiskelijoita jo harjoittelun aikana alalle. Osallistujien palaute koulutuskokonaisuudesta oli myönteinen. Kokemukset verkko-opiskelusta ohjaajakoulutuksen osana olivat pääosin myönteisiä ja rakentavia, joten koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä verkkoympäristössä kannattaa jatkaa. Riittävä ajan resursointi opiskeluun, opiskelun ohjaukseen sekä tekniseen tukeen on varmistettava. Organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteistyön sekä kokemusten hyödyntäminen verkko-opiskelun kehittämisestä ja toteuttamisesta on tärkeää koulutuksen tasalaatuisuuden ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. QPL mittarilla saatujen suuntaa antavien tulosten perusteella opiskelijaohjauksessa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota edelleen/enemmän seuraaviin tekijöihin: Mahdollisuus päivittää ohjausvalmiuksia Ohjaukseen resursoitava aika Oppilaitoksen yhteysopettajalta saatava tuki Opiskelijan ohjaaminen käyttämään tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja käytännön harjoittelun aikana Opiskelijan kohtelu hoitotiimin jäsenenä Työajan järjestäminen niin, että ohjaaja pystyy ohjaamaan opiskelijaa suurimman osan työvuoroistaan 20

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville 1 (5) Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville Kohderyhmä: PKSSK:n terveys- ja sosiaalialan opiskelijoita ohjaava henkilöstö. Tavoite: Koulutuksen kokonaistavoitteena

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät

päivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen osallistuvien henkilöiden työtehtävät. Työtehtävissä on

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun

Lisätiedot

Info väylä-opinnoista MA , Peltola-sali. Minna Turunen Karelia amk

Info väylä-opinnoista MA , Peltola-sali. Minna Turunen Karelia amk 2 Info väylä-opinnoista MA 10.10.16, Peltola-sali Minna Turunen Karelia amk Mitä jo tiedät väyläopinnoista? Odotukset ja toiveet? Mitä haluat kysyä? Väyläopinnoista - faktaa - Yksi mahdollisuus suorittaa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus 24.3. 18.11.2010 Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Työryhmä:

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot