Lausunto taloustilanteesta ja talouspolitiikasta

Transkriptio

1 Lausunto taloustilanteesta ja talouspolitiikasta Valtiovarainvaliokunta Pertti -yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Sisältö Taloustilanne maailmassa ja euroalueella Tilanteen merkitys talouspolitiikalle Epätasa-arvosta ja talouskasvusta Politiikkakommentit

3 Taloustilanne 1 Seuraavassa kuvassa (Holston, Laubach ja Williams 2016) on esitettynä luonnollisen koron ja tasapaino -bruttokansantuotteen kasvun kehitys Euroalueella ja Yhdysvalloissa. Luonnollinen korko = reaalikorko, joka on sopusoinnussa pitkän ajan tasapainoisen kasvun kanssa ja johon rahapolitiikalla pyritään.

4 korko, pgdp.pdf Luonnollinen korko ja potentiaalisen tuotannon kasvu Yhdysvallat Euro-alue

5 Taloustilanne 2 Mikä selittää pitkän ajan kasvunäkymien (jatkuvan) heikkenemisen ja luonnollisen koron alenemisen? (Globaali) kysynnän puute yksi, joka on sopusoinnussa havaintojen kanssa ja myös sen kanssa, että havaittu kokonaistuottavuus on kaikkialla laskenut. Myös kysyntä voi olla rakenteellisten ongelmien lähde.

6 Taloustilanne 3 Tämä analyysi taustalla myös IMF:n ja OECD:n talouspolitiikkasuosituksissa. Kumpikin on ehdottanut finannssipolittista elvytystä yhdistettynä sellaisiin rakennepoliittisiin muutoksiin (esimerkiksi työmarkkinoilla), jotka lisäävät kysyntää ja siten työllisyyttä. Esimerkiksi minipalkkojen nostaminen: Mitään näyttöä miminipalkkojen työllisyyttä heikentävästä vaikutuksesta ei ole (esimerkiksi Manning 2016), ainakin maltillinen pienimpien pakkojen nostaminen voi parantaa kysyntää, työllisyyttä ja pitkän ajan kasvua.

7 Taloustilanne 4 Miksi kysyntä ei ole kasvanut? 1. Demografiset tekijät 2. Tulojen jakautumisen epätasa-arvoisuuden kasvu. 3. Politiikka Ikärakenteen muutos luonut paineita säästämisen kasvuun.

8 Taloustilanne 5 Epätasa-arvon kasvu: Tosiasia laajalti hyväksytty, syitä monia, ei mitään yksimielisyyttä. Samoin hyväksytty laajalti tosiasiaksi se, että epätasa-arvon kasvu heikentää talouskasvua. Verotus (ja työmarkkinoiden joustojen lisääminen), globalisaatio (kaupan vapauttaminen), teknologinen muutos, rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, koulutusvalintojen luonne, talouskriisi. Tulojen ja kulutuksen jakautumisen epätasa-arvo kasvanut. Rahapolitiikan tehokkuus ja tulonjako: Perinteinen yhteys katkennut?

9 Politiikka 1 Lähes kaikissa rikkaissa maissa finanssipolitiikka on ollut kiristävää (Ruotsi yksi poikkeus), elvyttävällä rahapolitiikalla päävastuu laman torjunnassa, euroalueella varsin myöhään. 0-korko-ongelma: Varsin laaja yksimielisyys siitä, että finanssipolitiikka olisi tehokkaampi keino elvytykseen kuin rahapolitiikka. Rahapolitiikan vaikutus voi olla myös väliaikainen (vrt. Japani). 0-korko-ongelma: rahapolitiikan voima voi heiketä, jos ongelma jatkuu pitkään. 0-korko-ongelma: leviää helposti kansainvälisesti (Caballero-Farhi-Gourinchas 2016): turvallisten sijoituskohteiden niukkuus (ja vaihtotaseiden epätasapainot).

10 Politiikka 2 0-korko-ongelma, turvallisten sijoituskohteiden niukkuus ja hintakilpailukyky: devalvaatioista tulee puhtaasti naapureita köyhdyttävää politiikkaa. Hintojen ja palkkojen joustavuus tuottaa helpommin 0-korko-ongelman, mutta siirtää seuraukset maihin, joissa ne ovat jäykemmät. Euroalueen pahiksesta ei ole epäselvyyttä:

11 1.8 Suhteelliset yksikkötyökustannukset, , lähde: OECD EcOutlook Austria Belgium Denmark Finland France Germany Italy Japan Luxembourg Netherlands Norway Spain Sweden Switzerland United States

12 Politiikka 3 Saksan valtion velka on toiminut euroalueen turvallisena sijoituskohteena, mikä on pahentanut Saksan politiikan aiheuttamia ongelmia. Voidaan välttää luomalla koko euroalueelle yhteinen turvallinen sijoituskohde, samalla se vähentäisi turvallisten sijoituskohteiden niukkuutta. Turvallisten sijoituskohteiden tarjonnan kasvu elvyttää taloutta kaikkialla, se on naapureita rikastuttavaa politiikkaa. Työmarkkinoiden joustot: Joustot alentavat kokonaistuottavuutta ja siten heikentävät kilpailukykyä ja pitkän ajan kasvua (IMF 2015). Työmarkkinoiden jäykkyydet mahdollistavat sen, että talouskasvu ja tulonjaon tasaaminen käyvät yhteen (Campos et. al. 2016), mitään kasvu vs. tasa-arvo asetelmaa ei ole.

13 Suomi, Politiikka 1 Politiikassa liiallinen painotus hintakilpailukykyyn: Vienti kasvanut tuontia enemmän keskimäärin , samalla viennin rakenne muuttunut palveluihin nopeasti, BKT keskimäärin laskenut, huono kilpailukyky ei voi olla suurin ongelma. Suurin ongelma on kokonaiskysyntä, sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa. Kotimaisella kotimaisten tavararoiden ja palveluiden kysynnällä on iso merkitys, vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä alle 40 prosenttia. Politiikka ei ole tukenut pitkän ajan kasvua, toteutetut ja suunnitellut rakennepoliittiset toimien vaikutukset päinvastaiset (vrt IMF:n esitykset järkevästä politiikasta). Koulutus- ja T&K-menojen karsinta vähentää sekä kokonaiskysyntää että pitkän ajan tuottavuutta.

14 Suomi, Politiikka 2 Hallituksen pääkeino työllisyyden parantamiseksi on palkkojen alentaminen ja yritysten työvoimakustannusten alentaminen Tutkimuksellista näyttöä vaikuttavuudesta ei ole (vrt. tutkimus minimipalkkojen vaikutuksista). Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen epäselvät, marginaalinen työllistämistuki (jonka saa vain, jos yrityksen kokonaistyuövoima kasvaa) olisi parempi vaihtoehto. Työnantajien sotu-maksujen alentaminen: kohtaannon ongelma, työntekijät ovat ne nytkin jo maksaneet. Budjetissa suunnitellut vero- ja tulonsiirtojärjestelmien muutokset lisäävät epätasa-arvoa, vaikutusta voimistavat erilaisten yritystukien kasvattaminen. Varsin suuri yksimielisyys siitä, että tuet ovat täysin tehottomia puhtaasti tulonsiirtoja yrityksille, myös moraalikato-ongelma. Näistä keskusteltava vähintään yhtä paljon kuin sosiaalitukien aiheuttamista ongelmista (vaikka näitä tukia eivät ano läheskään kaikki niihin oikeutetut).

15 Suomi, Politiikka 3 Reformikeskustelussa erikoisia elementtejä: painotus perustulojärjestelmän rakentamisessa samaan aikaan kun pienituloisille annetaan keppiä työn hakuun. Kannustinloukkuja olisi hyvä purkaa myös tulojakauman yläpäässä: Eriytetystä työtulojen ja pääomatulojen verotuksesta olisi syytä luopua ja siirryttävä järjestelmään, jossa työtulojen ja pääomatulojen veroasteet on kytkettävä toisiinsa, duaalimallille ei käytännössä ole mitään perusteita. Parempi vaihtoehto: Atkinsonin osallistumistulo (participation income) = perustulo, jonka saamiseksi on osallistuttava yhteiskunnallisiin toimintoihin. Poistaisi kannustinongelmat tulojakauman alapäässä. Kunnollisen osallistumistulon rahoitus: verovähennykset ja yritystuet (ml. kansallinen tuki maataloudelle) poistetaan.