Kansantalouden perusteet

Transkriptio

1 Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet Syyskuu 2010 Vaasa

2 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate, mikrotaloustiede (kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino, markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi, julkisen vallan rooli) Mankiw & Taylor luvut 1-12, Lauri Uotila kansantalous Ma Viikot Salissa A202Levon Ti 8-12 Viikot Salissa A202Levon Ke 8-12 Viikot Salissa A202Levon To 8-14 Viikot Salissa A202Levon Huom! pääekonomisti Lauri Uotila Sampopankki Pekka Mannonen Yrityksen teoria, kysyntäfunktio, yritys kilpailullisilla markkinoilla, rahoitusjärjestelmä Ke Viikot Salissa F118 To 8-13 Viikot Salissa A202Levon Mikko Lintamo Työmarkkinat Mankiw & Taylor luvut Ti Viikko 47 Salissa A202Levon Hannu Piekkola BKT, talouskasvu ja tuottavuus, finanssikriisi Mankiw & Taylor luvut 23-26, Ke 8-12 Viikko 47 Salissa A202Levon To 8-12 Viikko 47 Salissa A202Levon University of Vaasa 2

3 Kuulustelut KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Kuulustelu monivalinta. Kuulustelu ylimääräinen kuulustelu ylimääräinen kuulustelu 5.4. University of Vaasa

4 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Alustava sisältö: 0 Opintojen aluksi 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta - "stand-up"-ekonomistin tulkinta (linkki) 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede: 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 9 Tuottavuus ja kilpailukyky 10 Monopoli 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu University of Vaasa

5 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Makrotaloustiede: 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta 13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 17 Työmarkkinat ja työttömyys 18 Raha ja inflaatio 19 Avotalouden makroteoriaa 20 Suhdannevaihtelut 21 Raha- ja finanssipolitiikka 22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä 23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä 24 Lopuksi University of Vaasa

6 Kansantaloustieteen perusteet / Piekkolan osuus BKT määritelmä, talouskasvu, luku Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Talouskasvu ja tuottavuus Mankiw & Taylor luku Finanssikriisi, Euroopan rahaliitto luku University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6

7 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien ruokapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Vuosi 1 Yritys A Tuotanto $ Vuosi 2 Yritys A Yritys B(jauhot) Tuotanto $ $ Vuonna 2 pasta yrityksen jauhot ostetaan yritykseltä B, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $ , välituote jauhot yritykseltä B eivät lisää arvonlisää University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 7

8 BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan Kotitaloustyö: kokonaistyöaika 60 t josta kotityötä tuntia? Julkishallinto: palveluja joita ei osteta 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 8

9 Harmaa talous University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9

10 Harmaan talouden arvioitu osuus v % kehitysmaissa 21-30% kehittyvissä talouksissa (Venäjä 44%) 14-16% kehittyneissä talouksissa (US 10%) Source: F Schneider and D. Enste Hiding in the Shadows: the Growth of the Underground Economy IMF Economic Issues 30, Washington DC 2002

11 Size of the shadow economy (% GDP) Country Austria 5 11 Belgium Canada Denmark Germany Greece France 9 15 Ireland Italy Netherlands Norway Spain Sweden Switzerland 7 9 UK USA 7 9 Source: F. Schneider, The value added of underground activities: size and measurement of the shadow economies of 110 countries all over the world, June 2002, see:

12 Harmaan talouden aiheuttajat ja ehkäiseminen Aiheuttajia: Korkea verotus ja oikeudenmukaisuuden puute Voimakas säännöstely Korkea työttömyys yhdistettynä korkeaan työttömyyskorvaukseen Jäykkä työlainsäädäntö Kulttuurilliset ja henkilökohtaiset käyttäytymisominaisuudet Ehkäiseminen: Verotuksen alentaminen ja veroperustan laajentaminen Lainsäädännön parantaminen Valvonta ja kansainvälinen yhteistyö

13 BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (käyttäen arvonlisän mittaa) G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 13

14 BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 Irlanti BKT Ensitulo muualta Ensitulo muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI (netto) Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 14

15 Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 15

16 Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Sarjat kerrotaan vertailuvuoden hinnoin, joka vaihtuu joka viides vuosi p1q0 p2q1 pnqn 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q n 1 n 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien tn-1 ja tn välissä. kerrottaessa keskenään kertovat hinnan nousun ajasta t=0 lähtien University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 16

17 Määrä (volyymi) ja hinta Ei ole enää mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen USA ja Kanada, USA BKT kasvu % olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä Muissa maissa ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 17

18 Määrä (volyymi) ja hinta SNA 1993 Chain-linking should not be done more frequently than annually. This is mainly because short-term volatility in relative prices (e.g., caused by sampling errors and seasonal effects) can cause volume measures that are chain-linked more frequently than annually to show substantial drift University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 18

19 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 19

20 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20

21 Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 21

22 Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 22

23 Tuotanto: yhteenveto Kassavirrasta Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 23

24 BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen depreciation) jakautuu usealle vuodelle Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 24

25 Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetu Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 25

26 BKT ja investoinnit BKT kasvussa investoinnit olennainen tekijä Säästämisellä aikaan saadaan pitkän aikavälin kasvua Kehittyneissä maissa säästämisaste 20% lähellä optimaalista tasoa kehitysmaissa paljon alhaisempi Pääomalla vähenevä rajatuotto Kehitysmaissa investoinneilla saadaan paljon aikaan koska on paljon kiinni kurottavaa, ns. catching up Koulutuspääoma ns. human capital tärkeä puuttuva tuotannontekijä Rikkaat maat lähempänä tuotantomahdollisuuksia Kasvun edellyttää uusia aineettomia investointeja: tutkimus- ja kehitystoiminta, ICT investoinnit ja infrastruktuuri, työn organisointi ns. organisaatiopääoma Corrado Hulten Sichel ei kansantalouden tilinpidossa: organisaatioosaaminen (johtamiskulut), yrityskoulutus, T&K toiminta, Brändi (mainonta), muotoilu, mineraalien etsintä

27 Kuva 1 BKT:n kasvu ja investoinnit Copyright 2010 South-Western

28 Aineeton pääoma Aineellinen (tangible) pääoma Koneet, laitteet, kuljetusvälineet Rakennukset, infrastuktuuri investoinnit Aineeton (intangible) pääoma Kaikki se mitä ei kuluteta samana vuonna kun tuotetaan on investointia tulevaisuuteen Kansantalouden tilinpitossa database, software Corrado Hulten Sichel CHS uusin aineeton pääoma T&K Tutkimus ja kehitystoiminta, uudet finanssituotteet, muotoilu Taloudellinen kyvykkyys (economic competence) Organisaatiopääoma: johtaminen, markkinatutkimus Yritysten tarjoama koulutus Brändi (mainoskulut)

29 Figure 2: Intangibles as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 10,0% 9,0% Investment in R&D and Intangibles as share of GDP 8,0% 7,0% 6,0% 5,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% Source:

30 Aineettomat investoinnit yrityksissä Oma aineeton pääoma ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Table 1. Osuus organisaatio, T&K ja ICT työstä jolla tuotetaan investointeja ( ICT R&D OC Osuus työstä jolla tuottoa yli vuoden Aineettomaan pääomaan välituotteiden ja pääomakulut kyseisesten hyödykkeiden tuottamiseen panos-tuote taulukot toimialoilta: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 30

31 Tobinin q ja aineeton pääoma suomalaiset pörssiyritykset Tobinin q=markkinaarvo/ fyysinen pääoma Tobinin q sis. aineeton pääoma=markkina-arvo / (fyysinen+aineeton pääoma) Aineeton pääoma: Organisaatiopääoma, T&K pääoma ICT pääoma Arvioitu tuottavuuden mukaan Tobin's q Tobin's q including intangibles Year University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 31

32 Intangibles and Tobin s q in high market value firms in Finland Intangibles on average 114% of fixed assets Tobin s adjusted q 1.6 excluding Nokia Name Intangible capital Fixed asset Int.cap/ fixed asset Tobin's q Tobin's q including intangibles Nokia % Metso % Finnair % Upm_Kymmene % Rautaruukki % Wartsila % Fortum % Storaenso % Kone % Outokumpu % M_Real % Kemira % Kesko % Konecranes % Comptel % Nokianrenkaat % F_Secure % Vaisala % Hkscan % Ponsse % Raisio % Lemminkainen % Stockmann % Oriola_Kd % Amersports % Correl. Intangible Capital 0.18 Average 114 % Average excluding Nokia 118 %

33 USD bn RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Veli-Matti Mattila SP Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters Ketkä rahoittavat USAn alijäämää United States Euro Area Central and Eastern Europe Onko globaali likviditeetti taas liiallinen Rahoitusjärjestelmän säätelyn uusiminen University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 33

34 Aineeton pääoma ICT työntekijät ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin INNODRIVE projekti T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (projektissa 16%) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta verrataan muihin työntekijöihin University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 34

35 Aineeton pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon vaan kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma tilinpidossa Ohjelmistot, lisenssit Ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina, koska epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) ja voi heti vähentää kuluina Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 35

36 Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin 80% työkustannuksia, ovatko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 36

37 TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Y A f ( L, K ) logy log A log f ( L, K ) Kolme tuotannontekijää: työ, aineellinen ja aineeton pääoma, välituotteet (intermediate input) Y arvonlisä (value added): välituotteet poistettu Kokonaistuottavuus A: se osa arvonlisästä jota ei voi selittää työllä ja pääomalla A selittää suuren osan kasvusta USA:ssa ja Pohjoismaissa Tuotantokuilu Mikä on maksimaalinen BKT (=arvonlisän) kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota Tehdyt työtunnit eri koulutustasolla, pääomakannan laskeminen k t =i t +(1-r)k t University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 37

38 Työn tuottavuuden log( Y/ L) ja sen osatekijöiden muutokset valtion sektorilla % Lähde VATT

39 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina

40 TUOTANTO Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostukselle T&K:hon ja ICT investointeihin Changes in labour composition through age structure and education have had modest effect on productivity growth in in Finland as well as in most of the other countries. Van Ark et al. (2008) controlled ICT capital but the two other major components of intangibles: R&D and organisational capital were not included in the analysis. ICT capital is assessed from hardware and database expenditures that are currently recorded in system of national accounts. Contributed to labour productivity growth by around 0.5%, the figure of which is comparable to the contribution in other countries University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40

41 Kasvulaskennassa käytetään pääomakantoja alla ICT mukana Growth accounting in selected countries, source: van Ark, O'Mahoney, and Timmer (2008) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 41

42 Kokonaistuottavuuden muutos A LP KD A=kokonaistuottavuus, LP= työn tuottavuus VA/L, ja KD= pääomaintensiteetti K/L KD includes intangibles Intangibles increase labour productivity, but implied higher capital deepening also explains part of the former unexplained growth attributed to technical improvement and marginal productivity growth. If the inclusion of intangible capital increases the rate of capital deepening by more than it increases the rate of labour productivity growth, total factor productivity growth A will fall University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 42

43 Tuottavuuden kasvua selittävät tekijät Year A Total Tangible factor capital product. Labour productivity Organization capital R&D capital ICT capital Intangibles 0.7 % 0.0 % -0.2 % 0.1 % 0.7 % 0.1 % No intangibles 1.1 % 1.4 % -0.2 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % Organization R&D ICT capital capital capital Intangibles firm-level 0.6 % 0.4 % 0.2 % New intangibles national level 0.4 % University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 43

44 TUOTTAVUUS Labour productivity growth has been on average 1%. Intangibles contribute positively to labour productivity growth. Total factor productivity growth is close to zero if the contribution of intangibles to output is taken into account. Thus intangibles have improved labour productivity as much as is the direct effect to capital deepening University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 44

45 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000= Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 45

46 FINANSSIKRIISI M&T luvut Rahamarkkinoiden säätelyn purkaminen 1980-luvulta alkaen 2000-luvun kasvuoptimismi: uusia tuottoisia kohteita Riskien suojaus uusilla tuotteilla esim. CDS credit default swaps Sub-prime markkinat laajenivat nopeasti Yhdysvalloissa Asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen Pääomittaminen, kansainväliset rahoituskanavat Korkojen nousu inflaation hillitsemiseksi puhkesi Pankkien väliset luottomarkkinat tukossa Lehman brothers konkurssiin Talouden taantuma asuntojen hintakupla University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 46

47 Figure 4 US Federal Funds and Inflation, Copyright 2010 Cengage Learning

48 Figure 8 Global GDP (Constant Prices) Broken Down, Copyright 2010 Cengage Learning

49 FINANSSIKRIISI Kokemus osoittaa, että pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen on hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Ovatko yritykset ylivelkaantuneet? Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Suomi: onko pankkien vakavaraisuus huono? Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Suomi: aineettomat investoinnit (T&K organisaatiopääoma) korvanneet aineelliset investoinnit Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan Suomi: veroaste laskussa? University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 49

50 38 Euroopan rahaliitto Copyright 2010 Cengage Learning

51 RAHALIITTO Maantieteellinen yhden valuutan alue Yleisesti hyväksytty vaihdon välineeksi Jäsenet hyötyvät Keskinäinen kauppa vilkasta Transaktiokustannukset alemmat Ei valuuttakurssiepävarmuutta Haitat Rahapolitiikan itsenäisyys menetetään Valuuttakurssi eivät jousta epäsymmetristen shokkien iskiessä päälle Lyhyen aikavälin sopeutumismekanismit muuttuvat Palkkajoustavuus, työvoiman liikkuvuus ja pääomamarkkinoiden integraatio vähentävät haittoja Vapaamatkustajavaltiot velkaantumisessa Liian alhainen korko velkaantumiselle, esim. Kreikka, Irlanti: sure bailout University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 51

52 Table 1 Imports Plus Exports of 15 EU Countries From and To Other EU Countries as a % of GDP Copyright 2010 South-Western

53 Figure 3 Growth Rates in Germany, France and the Whole Euro Area Copyright 2010 South-Western

54 Figure 4 Growth Rates in Ireland and the Whole Euro Area Copyright 2010 South-Western

55 Kuva 1 Asymmetrinen shokki: hyödykkeiden kysyntä Saksasta Ranskaan Copyright 2010 South-Western Täydellinen kilpailu: Saksassa tuotanto alas: hinnat laskevat kunnes tuotanto palautuu ennalleen Epätäydellinen kilpailu: 1. Tasapainotuotanto alempi eli pitkän aikavälin aggregaattitarjontakäyrä AS (Long-run aggregate supply) vasemmalle 2. Sopeutuminen enemmän tuotannon ja työllisyyden muutosten kautta (hintajäykkyys ja palkkajäykkyys, price and wage rigidities)

56 Kuva 2 Vastaava kulutustottumusten muutos joustavien valuuttakurssien vallitessa Copyright 2010 South-Western Saksassa hyödykkeiden alentunut kysyntä: kauppataseen alijäämä ja valuuttakurssi heikkenee kunnes tuotanto ja kysyntä palautuvat ennalleen.

57 Lähde HS University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 57

58 Ilmastonmuutos ja talous Ihmiset elävät liiaksi kuin viimeistä päivää? Uusiutumattomien luonnovarojen käytössä kulutuksen kärsimättömyys olennainen (time preference of present over future consumption) Yritysmaailman tuloskehitys 12% Kuluttajien aikapreferenssi 7% Järkevä aikapreferenssi ehkä sama kuin reaalikorko 3-5% Voidaanko rahalla korvata delfiinien sukupuutto Makromallien perusongelma: onko tietyt luonnonarvot sellaisia että löytyy korvaava tuotanto/kulutus Kuparin ja tinan loppuminen huolestutti 1970-luvulla Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa OECD laajuinen kauppa Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 58

59 RND asset Organization Capital IT asset Year