Suomen kansantalous Osa II
|
|
- Tapani Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hannu Piekkola Suomen kansantalous Osa II Syyskuu 2010 Vaasa
2 Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Ma Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen Ti Jaakko Kiander, Seija Ilmakunnas, Markus Sovala Valtiot konkurssissa seminaari Ma 9-12 Petri Kuosmanen: Rahatalous Ti 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous Ke 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous, aiheiden ilmoittaminen Ti Esitelmiä, aiheiden ilmoittaminen jatkuu Opettajat: Hannu Piekkola, Petri Kuosmanen University of 2 Vaasa
3 Luennon sisältö Osa I BKT kansantalouden tilinpidossa Tuottavuus Osa II Talouskasvun ennustaminen Osa III Aineeton pääoma Osa IV Panos-Tuotos analyysi University of 3 Vaasa
4 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (käyttäen arvonlisän mittaa) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 4
5 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Irlanti BKT Ensitulo muualta Ensitulo (netto) muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 5
6 Neljännesvuositilinpito Tilastokeskus julkistaa joka neljännes kansantalouden tilinpidon luvut BKT Q1 kesäkuu Q2 syyskuu jne. BTK erät kulutus, investoinnit, vienti, tuonti Perustuu: lähdeaineistoindikaattorit ja kansantalouden vuositilinpidon tasot (matemaattisten ja tilastotieteellisten laskentamenetelmien avulla). Kuukausikuvaajat: sotu-maksujen perusteella arvonlisän kehitys Epäsuoraa laskentatapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen useimmissa maissa, koska tarpeeksi kattavia lähdeaineistoja koko kansantaloudesta ei ole saatavilla neljännesvuosittain University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6
7 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 7 compilation. IMF,
8
9 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien pizzapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Vuosi 1 Yritys A Tuotanto $ Vuosi 2 Yritys A Yritys B(jauhot) Tuotanto $ $ Vuonna 2 pasta yrityksen jauhot ostetaan yritykseltä B, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $ , välituote jauhot yritykseltä B eivät lisää arvonlisää University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9
10 Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta: noin palkkamenot+käyttökate Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 10
11 Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (=määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 11
12 Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Sarjat kerrotaan vertailuvuoden hinnoin, joka vaihtuu joka viides vuosi p1q0 p2q1 pnqn 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q n 1 n 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien t ja t välissä. Kerrottaessa keskenään n-1 n kertovat myös hinnan nousun ajasta t=0 lähtien University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 12
13 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 13
14 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 14
15 Määrä (volyymi) ja hinta Ei ole enää mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. Vielä sofistikoidumpi Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen USA ja Kanada, USA BKT kasvu % olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä Muissa maissa ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 15
16 Määrä (volyymi) ja hinta SNA 1993 Chain-linking should not be done more frequently than annually. This is mainly because short-term volatility in relative prices (e.g. caused by sampling errors and seasonal effects) can cause substantial drift in volume measures that are chain-linked more frequently than annually University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 16
17 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 17 compilation. IMF,
18 BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan Kotitaloustyö: kokonaistyöaika 60 t josta kotityötä tuntia? Julkishallinto: palveluja joita ei osteta 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 18
19 Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 19
20 Harmaa talous University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20
21 Kuvio 1a. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 1975 Kuvio 1b. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 2000*
22 BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen depreciation) jakautuu usealle vuodelle Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 22
23 Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetus Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 23
24 BKT ennustaminen Understanding National Accounts Lequiller Blades, s. 28 Taso: GDP C G I Var Muutos: Menetelmä a) DGDP DC DG DI DVar DGDP DC DG DI DVar GDP GDP t 1 t 1 Menetelmä b) DGDP DC DG DI DVar a a a GDP C G I GDP a t t t t t C, t 1 G, t 1 I, t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t t t t t t 1 C, t 1 G, t 1 GDPt 1 t t t t t t t t t t C, a G GDP t 1 t 1 It, 1 t 1 GDPt 1 C=kulutus, G=julkinen kulutus, I=investoinnit, DVar=varastojen muutos University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 24, a I
25 PT Ennusteiden vertailus
26 TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 DY D[ f ( L, K ) x MFP ] Kt It (1 r) Kt 1 Kolme tuotannontekijää: L työ, K pääoma, M välituotteet (intermediate input) Arvonlisä value added Y: välituotteet poistettu Pääomakannan K laskeminen kerryttämällä investointeja I, r=kuluminen Tuotantokuilu Mikä on maksimaalinen BKT kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota Tehdyt työtunnit eri koulutustasolla University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 26
27 TFP and private consumption Kokonaistuottavuus MFP: se osa arvonlisästä jota ei voi selittää työllä ja pääomalla Y/L=työn tuottavuus Yhteydessä hyvinvointiin kulutus per capita MFP selittää suuren osan kasvusta USA:ssa ja Pohjoismaissa Private consumption and factor productivity Average for 19 countries, % change MFP Y wl (1 ) K L Y 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 Innodrive project / Jorgen Mortensen 2,0 1,5 1,0 0,5 0, CEPS, 1 Place du Congrès
28 Long-term productivity trends Capital/output ratios and productivity, United States Source: Angus Maddison Capital/output ratio: Machinery and equipment Non-residential structures Productivity (% change) Labour productivity Total factor productivity Effect of capital deepening CEPS, 1 Place du Congrès 1000, Bruxelles ,
29 Living standards Pronounced slowdown of growth of private consumption per capita since 1960 High correlation between TFP growth and PC growth, but a persistent gap But much of the gap may be due to a pronounced decline in household saving rate What is the role of the demographic dependency ratio? Is the gap due to measurement errors? CEPS, 1 Place du Congrès
30 Per capita consumption TFP and C growth Consumption and productivity, % change, 10 year averages, 19 countries 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0-1,0 Total factor productivity CEPS, 1 Place du Congrès
31 Tentative projection Likely slowdown of TFP growth due to an increase in capital deepening Increasing role of intangibles = further capital deepening Rising dependency ratio Change in the external balance?? = pronounced decline in the growth of living standards CEPS, 1 Place du Congrès
32 Mainettaan parempi tuottavuusohjelma? Katsaus valtion virastojen ja laitosten työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin VATT-tutkimuksia 159 Valtionsektoria kokonaisuutena tarkasteltaessa työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen ja tuottavuus kasvaneen tuottavuusohjelman aikana Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina valtion sektorilla
33 Työn tuottavuus ja sairauspoissaolot ja työtyytyväisyys valtion sektorilla Sairauspoissaolot vaihtelevat enemmän, mutta niidenkin taso on pysynyt hämmästyttävän vakiona. Vuosien 2007 ja 200 korkeammat poissaolot ovat linjassa sen kanssa, että sairauspoissaolot noudattavat suhdannevaihtelua: niiden määrä kasvaa nousukaudella, kun pelko työpaikan menettämisestä on alhaisempi.
34 Tuottavuus Aki Kangasharju ja Jenni Pääkkönen VATT: Valtion tuottavuusohjelma ei ole pilannut työhyvinvointia Työhyvinvointia mitattiin valtion työmarkkinalaitoksen keräämällä yleisellä työtyytyväisyystilastolla sekä sairauspoissaolojen määrällä. Tilastokeskuksen työn tuottavuus: tuotoksen ja työpanoksen suhde. Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin väliltä ei löydy tilastollista yhteyttä (kuva 1). Jäännöstermien suhde kun kontrollimuuttujin suhdanteet valtionlaitoksen koko ks. seuraava sivu Kuva 1 Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kontrolloitu suhde
35 Hullu tulos: kannattaa lisätä yli 60v osuutta koska tuottavuus paranee? Ehkä työn tuottavuuden kasvu = väen vähentäminen Kuvio Selitettävä työn tuottavuuden muutos, selittäjät tasomuuttujia 35
36 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Väite: julkiset palvelut eivät ole yhtään tuottamattomampia kuin vastaavat yksityiset palvelut. Yhteiskunnalliset palvelut tuotetaan aloilla, joiden tuottavuutta on vaikea parantaa. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina
37 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Vuosina kaupanalan työn tuottavuus parani virallisesti pari prosenttia vuodessa. Jos ostoksiin käytetty aika lisätään kaupan työntekijöiden työtunteihin ajankäyttötutkimusten osoittamalla tavalla, ei työn tuottavuus tuona aikana parantunut juuri lainkaan Maaliikenteen työn tuottavuuden kasvu on ollut lähinnä rautatie- ja kuorma-autoliikenteen varassa Useimpien liike-elämän palvelujen työn tuottavuus on pysynyt melko vakaana Tilitoimistojen tuottavuus paranee tietotekniikan avulla, mutta miten parantaa työnsä tuottavuutta konsultti, mainosten ideoija tai vartija Yksityisten koulutuspalvelujen tuottavuus on parantunut vain hieman, koska niin autokouluissa, atk-kursseilla kuin kielikouluissakin tarvitaan opettajia. Yksityisten terveyspalvelujen työn tuottavuus on jopa heikentynyt pitkällä aikavälillä
38 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottavuus on parantunut selvästi. Tässä tapauksessa kysymys lienee rakennemuutoksesta; ainakin vähäisen arvonlisäyksen yksityinen perhepäivähoito on vähentynyt. Tarkastelun epävarmuutta lisää se, että alan työpanostiedot ovat epävarmoja Henkilöpalvelualalla tuottavuutta vaikea parantaa ravitsemis- ja majoituspalveluissa tuottavuus on parantunut - tosin vain prosentin vuodessa. Monien julkisten palveluiden kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotosta mitataan pääosin suoritteilla. Suoritteita ovat esimerkiksi hoitopäivät, hoitojaksot, terveyskeskuskäynnit ja oppilaiden määrä Tuottavuus heikkenee, jos lasten hyvinvointiin halutaan panostaa enemmän ja ryhmäkokoja pienennetään Tuottavuuden paraneminen organisoinnissa ja prosesseissa aikaansaaduista myönteisistä muutoksista
39 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina
40 Aineellinen (tangible) ja aineeton (intangible) pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon tai kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, tietokoneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma tilinpidossa (toimintaa joka tuottaa yli vuoden) Ohjelmistot, lisenssit Vaikea mitata: ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina: (i) epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) (ii) vähentää veronalaista tuloa Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40
41 Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin Noin 70-80% työkustannuksia, onko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan jos organisaatio- ja ICT-pääoma unohdetaan Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Yrityksen tarjoama koulutus? University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 41
42 Aineeton pääoma INNODRIVE projekti T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (projektissa 20%) (expenditure-based approach) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta verrataan muihin työntekijöihin ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin (expenditure-based approach) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 42
43 Tuotanto omaan käyttöön ja aineeton pääoma Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Ei tuotanto omaan käyttöön ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Table 1. Share of intangible-related labour costs dedicated to the production of intangible goods, INNODRIVE ICT-työ R&D-työ OC-työ (management, marketing) Share of labour input with expected life over year the value of intermediate and capital costs related to labour costs using those industries, which are engaged in market production of comparable type of goods: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 43
44 Type of intangible ICT R&D OC Table 3: Combined multiplier in relation to labour costs for calculating total production costs of intangible assets INNODRIVE (EU KLEMS 2000) industry proxy Nace 72 Nace 73 Nace 74 Total factor² Related intermediate costs - Labour costs=1 Related capital costs¹ - Labour costs=1 Germany UK Finland Czech Republic Slovenia Assumptions in Innodrive Share of labour input (costs) Innodrive factor based on EU KLEMS data Weights: GER 0.40, UK 0.30, FIN 0.15, Germany CZ 0.075, SL UK Finland Czech Republic
45 Figure 5. Organizational, R&D and ICT capital per new value added in Finland YNEWt Yt IOCt IRNDt IICTt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Organizational capital R&D capital Organizational capital (EXP) ICT capital
46 Figure 6. Intangibles and net plant, property and equipment and tangible capital in SNA per value added in Finland 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Intangible capital Net plant, property, investment Other machinery and equipment SNA
47 Kokonaistuottavuuden muutos MFP Y wl (1 ) K L Y If the inclusion of intangible capital increases the rate of capital deepening by more than it increases the rate of labour productivity growth, MFP growth will fall LP= työn tuottavuus VA/L, ja KD= pääomaintensiteetti K/L KD capital deepening includes intangibles. Intangibles increase labour productivity, implied higher capital deepening explains part of the former unexplained growth attributed to technical improvement and marginal productivity growth. DMFP DLP DKD University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 47
48 Growth Accounting Yˆ NEWt K ICt K t (1 ) Lt IC Lt Lt where Yˆ Y I I I D ln D ln D ln D IC IC L t NEWt t OCt RNDt ICTt MACRO: The relative contribution of capital deepening and MFP to labour productivity growth changed considerably after the inclusion of all intangibles, with the rate of capital deepening increasing and the growth of MFP decreasing. MICRO and MACRO hypothesis: intangibles have not grown at the same pace in 2000s as before TFP 48
49 Kasvu ja aineeton pääoma Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostuksella T&K:hon ja ICT investointeihin Eli arvonlisän kasvu merkittävämpää kuin pääomaintensiteetin kasvu DMFP DLP DKD 0 Changes in labour composition through age structure and education have had modest effect on productivity growth in in Finland as well as in most of the other countries. Van Ark et al. (2008) controlled ICT capital but the two other major components of intangibles: R&D and organisational capital were not included. ICT capital has contributed to labour productivity growth by around 0.5%, the figure of which is comparable to the contribution in other countries ICT capital is assessed from hardware and database expenditures that are currently recorded in system of national accounts University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 49
50 Kasvu ja aineeton pääoma Innodrive Aineeton pääoma lisännyt työn tuottavuutta mutta myös pääomaintensiteettiä Labour productivity growth has been on average 1.6%. As expected, intangibles contribute positively to labour productivity growth. The labour productivity growth would have been close to zero if the contribution of intangibles to output would have been ignored. Marginal factor productivity growth has been close to zero 0.3% in Marginal productivity growth is close the same 1% when excluding intangibles. Thus intangibles have improved labour productivity as much as is the direct effect to capital deepening University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 50
51 Kasvu ja aineeton pääoma ICT tilinpidossa Growth accounting in selected countries, source: van Ark, O'Mahoney, and Timmer (2008) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 51
52 Growth Accounting Innodrive national statistics Figure x. Growth Accounting Average over the years Country Value Added per Labour TFP Capital Organization capital R&D capital ICT capital Czech Republic 8.8 % 7.6 % -0.5 % 0.0 % 1.1 % 0.0 % Finland 1.0 % 1.6 % 0.1 % -0.1 % -0.6 % -0.1 % Germany 6.6 % 0.9 % 0.7 % 4.7 % 0.1 % 0.1 % Norway 3.1 % -0.7 % 0.1 % 0.6 % 2.9 % 0.0 % Slovenia -5.3 % -1.1 % 0.7 % 0.0 % -6.5 % 0.0 % United Kingdom 3.4 % 0.2 % 0.2 % 1.6 % 0.9 % 0.0 % Average 2.9 % 1.4 % 0.2 % 1.1 % -0.4 % 0.0 % On average labour productivity has grown 2.9% but large variation between the countries. Labour productivity has exhibited strong growth in Czech Republic and Germany, while productivity growth has been small in Finland (due to 2007 ) or even negative in Slovenia. Intangibles have had relatively little effect on productivity growth except for organisation capital in Germany and R&D capital in Norway. 52
53 Kasvulaskenta mikroaineistosta Year Labour productivity MFP Tangible capital Organization capital R&D capital ICT capital % 7.9 % -3.3 % 1.4 % -2.2 % -0.5 % % 2.4 % -4.4 % 1.2 % -1.6 % 0.1 % % -1.4 % -1.1 % 2.8 % -1.9 % -0.2 % % -7.5 % 6.2 % 1.4 % 2.3 % 0.2 % % -3.3 % 0.7 % 2.5 % 1.1 % 0.6 % % -2.1 % -1.2 % 2.7 % 3.2 % 0.4 % % -0.7 % -0.2 % -2.2 % 3.8 % -0.2 % Avg % -0.6 % -0.5 % 1.4 % 0.7 % 0.0 % Työn tuottavuus kasvanut 1%, Mikroaineistojen perusteella organisaatiopääoma on merkittävä selittäjä. 53
54 Yritysten sisäinen (within) ja yritysten välinen (between) tuottavuuden kasvu Capital Aggregate Within Between Entry Exit % 1.7 % -1.5 % -3.3 % 0.4 % % -9.5 % 2.6 % -0.9 % 0.7 % % 3.7 % 2.2 % -2.2 % 1.6 % % -1.1 % -1.8 % -2.2 % 0.5 % % 1.0 % -1.5 % 0.2 % 1.4 % % 5.3 % 2.9 % -1.6 % 1.5 % % -0.1 % -1.4 % -0.6 % 1.5 % % 2.5 % 1.8 % -0.7 % 1.2 % % 1.4 % -2.0 % 0.4 % 2.4 % Average % 0.5 % 0.1 % -1.2 % 1.3 % Työn tuottavuus kasvanut 0-7-1%, Tuottavuus kasvanut yritysten sisällä, korkean tuottavuuden yritysten osuus ei kasvanut (between effect), markkinoilta poistunut alhaisen tuottavuuden yrityksiä (exit effect)
55 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Hyödykkeiden tarjonta ja käyttö -taulut (472 hyödykettä Ranskassa) Yhtälö 1 Tuotanto + Tuonti = Tarjonta = Välituotteiden ja palveluiden kulutus + Loppukulutus + GFCF + Varastojen muutos + Vienti Markkinatuotanto liikevaihtotilastoista perushinnoin Kulutus markkinahinnoin Tullitilastot tavaroiden viennille ja tuonnille, palveluvirrat Suomen Pankilta Kaupan ja liikenteen marginaalit ovat erotettu tuotannossa ja verot (vähennettynä tuilla) vielä mukana yhtälön vasemmalla puolella Kotimaan markkinat: tuotanto + tuonti - vienti Investointihöydykkeet GFCF Kotitalouden kulutus Välituotteiden kulutus University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 55 Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi
56 Tarjontataulukko University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 56
57 Loppukäyttö taulukko University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 57
58 Välituotekäyttö taulukko Vaakarivillä yhden tuotteen välituotekäyttö eri toimialoilla, pystyrivillä vastaava yhdellä toimialalla 58
59 Kotitalouksien kulutus käyttökohteen mukaan
60 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tekninen kerroin a X / x, X välituotteiden kulutus, toimiala i tuote j ij ij ij ij j j 1 j 2 tuotanto esim. yksi tonni terästä vaatii 5 tonnia hiiltä, 3 tonnia rautaa, 10 megawattia energiaa (1) x X X... X x ij hyödykkeen j tuotanto on sen käyttö välituotteena kaikilla j j 1 1 j 2 2 jn 2 j y toimialoilla 1...n ja lopputuotekulutus y, käyttäen a X / x (2) x a x a x... a x y (3) [x] [A].[x] + [y] matriisimuodossa jn University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 60 j j ji ji i
61 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tuotanto voidaan ilmaista suhteessa lopputuotekäyttöön 1 (4) [x] [ I A] [y] jossa I=diagonaalimatriisi, Olettaen että tekniset kertoimet ovat kiinteät 1 (5) [ Dx] [ I A] [ Dy] Dx kertoo muutoksen kunkin hyödykkeen tuotannossa kun lopputuotteen tuotanto muuttuu Dy Kun toimialojen arvonlisät on laskettu perushinnoin ne summautuvat yhdessä (netto)verojen jälkeen BKT:ksi University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 61
62 Aineistot Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 62
63 Sopivia seminaarityön aiheita Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kasvun vahvuudet ja heikkoudet: toimialoittaiset katsaukset Kansantalouden kasvu ja ennusteet VM ja Ennustelaitokset: ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, PTT tutkimuslaitos Oma ennuste Aineeton pääoma (intangible capital) Euroopassa ja Yhdysvalloissa (Corrado Hulten Sichel, Jonathan Haskel, Conference Board) Suomi ja ulkomaankauppa / maailmantalous / integroituminen Julkinen sektori Suomessa; Eläkejärjestelmä ja sen rahoítus Suhdanteet, inflaatio ja sen torjunta Rahoitusmarkkinat, pankkikriisi ja sen opetukset Suomen energiatalous ja ilmastonmuutos University of Vaasa 63
64 Sopivia seminaarityön aiheita Ministry of Finance katsauksia talouksien kehityksestä eri maissa Vuosi 2010, 2011, pitkä aikaväli Inflaatio, vienti, rahoitusmarkkinat Työmarkkinat, työllisyyden ja työttömyyden kehitys: TEM:n tilastot, Tilastokeskus Rahoituskriisi Yhdysvalloissa / Velkakriisi Euroopassa Luottamusindeksit Suomessa ja muualla: EK, Tilastokeskus Kuluttajat (luottamus omaan talouteen, yleinen), Yritykset (tuotanto, investoinnit, tilauskanta) OECD katsauksista aihepohja esim. ikääntyminen, Measuring Globalisation: OECD Economic Globalisation Indicators 2010 Setting tax policies that support the Nordic model Economic surveys on Finland, policy recommendations University of Vaasa 64
Aineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
LisätiedotKansantalouden perusteet
Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet Syyskuu 2010 Vaasa KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotINNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa. Hannu Piekkola
INNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa Hannu Piekkola YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT: SUOMALAISTEN YRITYSTEN AINEETON PÄÄOMA 21.3.2011 Vaasa Seminaari
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotKansantalouden perusteet / Avoin yliopisto
Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Petri Kuosmanen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto Kevät 2011 Vaasa KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja
LisätiedotTeollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline
Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. / Purchasing managers index in the USA, right scale EU-maiden
LisätiedotKiina China. Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212
LisätiedotKasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21
LisätiedotKaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
LisätiedotEuromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotTeollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa
Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotSuomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari
Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden
LisätiedotShort run, long run and the
Short run, long run and the economic policy Director General Jukka Pekkarinen Economics Department Sustainable Business Superiority - Kestävää ylivoimaa liiketoimintaan 12 2 2009 Sustainable Business Superiority
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotTeollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotGlobal Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015
Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average
LisätiedotTaittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotExport Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %
Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:
LisätiedotFurther information on the Technology Industry
Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotKotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen
Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto
LisätiedotEconomic situation and outlook
Economic situation and outlook 3th July 29 Graphs Yritysten kiinteät investoinnit Business Investment 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29e 21e Ranska/France USA Japani/Japan
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotTyövoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari
Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotLähde / Source: Macrobond
Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotTeollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year
Lähde/Source: Consensus Economics R:\kvtalous\jpkv7af.ppt 28.12.29/jp Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotErkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys
Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS Kansantaloudellinen Yhdistys 13.4.2005 Pankkivaltuusto/30.3.2005 4 USA kaksoisvajeet Vaihtotase Prosenttia bruttokansantuotteesta Budjetti 2 0-2 -4-6 1980 1985 1990
LisätiedotEuroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone
Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Viimeinen havainto lokakuu 211 / Last observation October 211. Lähde/Source: Markit, Eurostat Euroalueen
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotTeollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.
Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotTeknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal
LisätiedotTeollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12
Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12 5 Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. / Industrial
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 14 2,1=1 135 13 125 12 115 11 15 1 95 Suomi / Finland EU27-maat / EU 25- countries USA Japani / Japan 9 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotMitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei?
Mitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei? Kotitaloustuotannon arvo tilaston julkistamistilaisuus 7.11.2018 Kehittämispäällikkö Tuomas Rothovius Kansantalouden tilinpito - ESA (European System
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotEuromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTeollisuustuotannon kehitys vuosittain
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial production development by year 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26e 27e 28e Kiina/China Etelä-Korea/Korea
LisätiedotBruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product
Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e211e Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital
ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotMaailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e Breakdown of World Economic Growth in 2011e
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 211e Breakdown of World Economic Growth in 211e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 211 / GDP growth in 211, % Kasvu keskimäärin / Average growth: +4,4 % Pohjois-Amerikka
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotGlobal production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari
Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotKansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005
Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!
LisätiedotTeollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Global Manufacturing and Services Business Activity Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Teollisuus
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotHitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?
Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?
LisätiedotMaailmankaupan kasvu ollut pysähdyksissä jo puolitoista vuotta
Maailmankaupan kasvu ollut pysähdyksissä jo puolitoista vuotta Viennin määrän kehitys 24.1.219 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis 1 Ostopäällikköindeksin
LisätiedotBruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain 2018-2023 26.4.2018 Teknologiateollisuus *) IMF ennuste euroalueelle huhtikuussa 2018: 2,4 % vuonna
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedot