Suomen kansantalous Osa II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kansantalous Osa II"

Transkriptio

1 Hannu Piekkola Suomen kansantalous Osa II Syyskuu 2010 Vaasa

2 Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! Ma Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen Ti Jaakko Kiander, Seija Ilmakunnas, Markus Sovala Valtiot konkurssissa seminaari Ma 9-12 Petri Kuosmanen: Rahatalous Ti 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous Ke 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous, aiheiden ilmoittaminen Ti Esitelmiä, aiheiden ilmoittaminen jatkuu Opettajat: Hannu Piekkola, Petri Kuosmanen University of 2 Vaasa

3 Luennon sisältö Osa I BKT kansantalouden tilinpidossa Tuottavuus Osa II Talouskasvun ennustaminen Osa III Aineeton pääoma Osa IV Panos-Tuotos analyysi University of 3 Vaasa

4 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (käyttäen arvonlisän mittaa) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 4

5 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Irlanti BKT Ensitulo muualta Ensitulo (netto) muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 5

6 Neljännesvuositilinpito Tilastokeskus julkistaa joka neljännes kansantalouden tilinpidon luvut BKT Q1 kesäkuu Q2 syyskuu jne. BTK erät kulutus, investoinnit, vienti, tuonti Perustuu: lähdeaineistoindikaattorit ja kansantalouden vuositilinpidon tasot (matemaattisten ja tilastotieteellisten laskentamenetelmien avulla). Kuukausikuvaajat: sotu-maksujen perusteella arvonlisän kehitys Epäsuoraa laskentatapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen useimmissa maissa, koska tarpeeksi kattavia lähdeaineistoja koko kansantaloudesta ei ole saatavilla neljännesvuosittain University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6

7 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 7 compilation. IMF,

8

9 BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien pizzapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Vuosi 1 Yritys A Tuotanto $ Vuosi 2 Yritys A Yritys B(jauhot) Tuotanto $ $ Vuonna 2 pasta yrityksen jauhot ostetaan yritykseltä B, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $ , välituote jauhot yritykseltä B eivät lisää arvonlisää University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9

10 Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta: noin palkkamenot+käyttökate Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 10

11 Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (=määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 11

12 Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Sarjat kerrotaan vertailuvuoden hinnoin, joka vaihtuu joka viides vuosi p1q0 p2q1 pnqn 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q n 1 n 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien t ja t välissä. Kerrottaessa keskenään n-1 n kertovat myös hinnan nousun ajasta t=0 lähtien University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 12

13 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 13

14 Tuotannon ja hinnan muutokset University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 14

15 Määrä (volyymi) ja hinta Ei ole enää mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. Vielä sofistikoidumpi Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen USA ja Kanada, USA BKT kasvu % olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä Muissa maissa ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 15

16 Määrä (volyymi) ja hinta SNA 1993 Chain-linking should not be done more frequently than annually. This is mainly because short-term volatility in relative prices (e.g. caused by sampling errors and seasonal effects) can cause substantial drift in volume measures that are chain-linked more frequently than annually University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 16

17 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 17 compilation. IMF,

18 BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan Kotitaloustyö: kokonaistyöaika 60 t josta kotityötä tuntia? Julkishallinto: palveluja joita ei osteta 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 18

19 Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 19

20 Harmaa talous University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20

21 Kuvio 1a. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 1975 Kuvio 1b. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 2000*

22 BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen depreciation) jakautuu usealle vuodelle Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 22

23 Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetus Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 23

24 BKT ennustaminen Understanding National Accounts Lequiller Blades, s. 28 Taso: GDP C G I Var Muutos: Menetelmä a) DGDP DC DG DI DVar DGDP DC DG DI DVar GDP GDP t 1 t 1 Menetelmä b) DGDP DC DG DI DVar a a a GDP C G I GDP a t t t t t C, t 1 G, t 1 I, t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t t t t t t 1 C, t 1 G, t 1 GDPt 1 t t t t t t t t t t C, a G GDP t 1 t 1 It, 1 t 1 GDPt 1 C=kulutus, G=julkinen kulutus, I=investoinnit, DVar=varastojen muutos University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 24, a I

25 PT Ennusteiden vertailus

26 TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 DY D[ f ( L, K ) x MFP ] Kt It (1 r) Kt 1 Kolme tuotannontekijää: L työ, K pääoma, M välituotteet (intermediate input) Arvonlisä value added Y: välituotteet poistettu Pääomakannan K laskeminen kerryttämällä investointeja I, r=kuluminen Tuotantokuilu Mikä on maksimaalinen BKT kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota Tehdyt työtunnit eri koulutustasolla University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 26

27 TFP and private consumption Kokonaistuottavuus MFP: se osa arvonlisästä jota ei voi selittää työllä ja pääomalla Y/L=työn tuottavuus Yhteydessä hyvinvointiin kulutus per capita MFP selittää suuren osan kasvusta USA:ssa ja Pohjoismaissa Private consumption and factor productivity Average for 19 countries, % change MFP Y wl (1 ) K L Y 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 Innodrive project / Jorgen Mortensen 2,0 1,5 1,0 0,5 0, CEPS, 1 Place du Congrès

28 Long-term productivity trends Capital/output ratios and productivity, United States Source: Angus Maddison Capital/output ratio: Machinery and equipment Non-residential structures Productivity (% change) Labour productivity Total factor productivity Effect of capital deepening CEPS, 1 Place du Congrès 1000, Bruxelles ,

29 Living standards Pronounced slowdown of growth of private consumption per capita since 1960 High correlation between TFP growth and PC growth, but a persistent gap But much of the gap may be due to a pronounced decline in household saving rate What is the role of the demographic dependency ratio? Is the gap due to measurement errors? CEPS, 1 Place du Congrès

30 Per capita consumption TFP and C growth Consumption and productivity, % change, 10 year averages, 19 countries 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0-1,0 Total factor productivity CEPS, 1 Place du Congrès

31 Tentative projection Likely slowdown of TFP growth due to an increase in capital deepening Increasing role of intangibles = further capital deepening Rising dependency ratio Change in the external balance?? = pronounced decline in the growth of living standards CEPS, 1 Place du Congrès

32 Mainettaan parempi tuottavuusohjelma? Katsaus valtion virastojen ja laitosten työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin VATT-tutkimuksia 159 Valtionsektoria kokonaisuutena tarkasteltaessa työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen ja tuottavuus kasvaneen tuottavuusohjelman aikana Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina valtion sektorilla

33 Työn tuottavuus ja sairauspoissaolot ja työtyytyväisyys valtion sektorilla Sairauspoissaolot vaihtelevat enemmän, mutta niidenkin taso on pysynyt hämmästyttävän vakiona. Vuosien 2007 ja 200 korkeammat poissaolot ovat linjassa sen kanssa, että sairauspoissaolot noudattavat suhdannevaihtelua: niiden määrä kasvaa nousukaudella, kun pelko työpaikan menettämisestä on alhaisempi.

34 Tuottavuus Aki Kangasharju ja Jenni Pääkkönen VATT: Valtion tuottavuusohjelma ei ole pilannut työhyvinvointia Työhyvinvointia mitattiin valtion työmarkkinalaitoksen keräämällä yleisellä työtyytyväisyystilastolla sekä sairauspoissaolojen määrällä. Tilastokeskuksen työn tuottavuus: tuotoksen ja työpanoksen suhde. Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin väliltä ei löydy tilastollista yhteyttä (kuva 1). Jäännöstermien suhde kun kontrollimuuttujin suhdanteet valtionlaitoksen koko ks. seuraava sivu Kuva 1 Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kontrolloitu suhde

35 Hullu tulos: kannattaa lisätä yli 60v osuutta koska tuottavuus paranee? Ehkä työn tuottavuuden kasvu = väen vähentäminen Kuvio Selitettävä työn tuottavuuden muutos, selittäjät tasomuuttujia 35

36 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Väite: julkiset palvelut eivät ole yhtään tuottamattomampia kuin vastaavat yksityiset palvelut. Yhteiskunnalliset palvelut tuotetaan aloilla, joiden tuottavuutta on vaikea parantaa. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina

37 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Vuosina kaupanalan työn tuottavuus parani virallisesti pari prosenttia vuodessa. Jos ostoksiin käytetty aika lisätään kaupan työntekijöiden työtunteihin ajankäyttötutkimusten osoittamalla tavalla, ei työn tuottavuus tuona aikana parantunut juuri lainkaan Maaliikenteen työn tuottavuuden kasvu on ollut lähinnä rautatie- ja kuorma-autoliikenteen varassa Useimpien liike-elämän palvelujen työn tuottavuus on pysynyt melko vakaana Tilitoimistojen tuottavuus paranee tietotekniikan avulla, mutta miten parantaa työnsä tuottavuutta konsultti, mainosten ideoija tai vartija Yksityisten koulutuspalvelujen tuottavuus on parantunut vain hieman, koska niin autokouluissa, atk-kursseilla kuin kielikouluissakin tarvitaan opettajia. Yksityisten terveyspalvelujen työn tuottavuus on jopa heikentynyt pitkällä aikavälillä

38 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottavuus on parantunut selvästi. Tässä tapauksessa kysymys lienee rakennemuutoksesta; ainakin vähäisen arvonlisäyksen yksityinen perhepäivähoito on vähentynyt. Tarkastelun epävarmuutta lisää se, että alan työpanostiedot ovat epävarmoja Henkilöpalvelualalla tuottavuutta vaikea parantaa ravitsemis- ja majoituspalveluissa tuottavuus on parantunut - tosin vain prosentin vuodessa. Monien julkisten palveluiden kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotosta mitataan pääosin suoritteilla. Suoritteita ovat esimerkiksi hoitopäivät, hoitojaksot, terveyskeskuskäynnit ja oppilaiden määrä Tuottavuus heikkenee, jos lasten hyvinvointiin halutaan panostaa enemmän ja ryhmäkokoja pienennetään Tuottavuuden paraneminen organisoinnissa ja prosesseissa aikaansaaduista myönteisistä muutoksista

39 Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina

40 Aineellinen (tangible) ja aineeton (intangible) pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon tai kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, tietokoneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma tilinpidossa (toimintaa joka tuottaa yli vuoden) Ohjelmistot, lisenssit Vaikea mitata: ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina: (i) epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) (ii) vähentää veronalaista tuloa Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40

41 Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin Noin 70-80% työkustannuksia, onko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan jos organisaatio- ja ICT-pääoma unohdetaan Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Yrityksen tarjoama koulutus? University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 41

42 Aineeton pääoma INNODRIVE projekti T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (projektissa 20%) (expenditure-based approach) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta verrataan muihin työntekijöihin ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin (expenditure-based approach) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 42

43 Tuotanto omaan käyttöön ja aineeton pääoma Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Ei tuotanto omaan käyttöön ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Table 1. Share of intangible-related labour costs dedicated to the production of intangible goods, INNODRIVE ICT-työ R&D-työ OC-työ (management, marketing) Share of labour input with expected life over year the value of intermediate and capital costs related to labour costs using those industries, which are engaged in market production of comparable type of goods: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 43

44 Type of intangible ICT R&D OC Table 3: Combined multiplier in relation to labour costs for calculating total production costs of intangible assets INNODRIVE (EU KLEMS 2000) industry proxy Nace 72 Nace 73 Nace 74 Total factor² Related intermediate costs - Labour costs=1 Related capital costs¹ - Labour costs=1 Germany UK Finland Czech Republic Slovenia Assumptions in Innodrive Share of labour input (costs) Innodrive factor based on EU KLEMS data Weights: GER 0.40, UK 0.30, FIN 0.15, Germany CZ 0.075, SL UK Finland Czech Republic

45 Figure 5. Organizational, R&D and ICT capital per new value added in Finland YNEWt Yt IOCt IRNDt IICTt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Organizational capital R&D capital Organizational capital (EXP) ICT capital

46 Figure 6. Intangibles and net plant, property and equipment and tangible capital in SNA per value added in Finland 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Intangible capital Net plant, property, investment Other machinery and equipment SNA

47 Kokonaistuottavuuden muutos MFP Y wl (1 ) K L Y If the inclusion of intangible capital increases the rate of capital deepening by more than it increases the rate of labour productivity growth, MFP growth will fall LP= työn tuottavuus VA/L, ja KD= pääomaintensiteetti K/L KD capital deepening includes intangibles. Intangibles increase labour productivity, implied higher capital deepening explains part of the former unexplained growth attributed to technical improvement and marginal productivity growth. DMFP DLP DKD University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 47

48 Growth Accounting Yˆ NEWt K ICt K t (1 ) Lt IC Lt Lt where Yˆ Y I I I D ln D ln D ln D IC IC L t NEWt t OCt RNDt ICTt MACRO: The relative contribution of capital deepening and MFP to labour productivity growth changed considerably after the inclusion of all intangibles, with the rate of capital deepening increasing and the growth of MFP decreasing. MICRO and MACRO hypothesis: intangibles have not grown at the same pace in 2000s as before TFP 48

49 Kasvu ja aineeton pääoma Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostuksella T&K:hon ja ICT investointeihin Eli arvonlisän kasvu merkittävämpää kuin pääomaintensiteetin kasvu DMFP DLP DKD 0 Changes in labour composition through age structure and education have had modest effect on productivity growth in in Finland as well as in most of the other countries. Van Ark et al. (2008) controlled ICT capital but the two other major components of intangibles: R&D and organisational capital were not included. ICT capital has contributed to labour productivity growth by around 0.5%, the figure of which is comparable to the contribution in other countries ICT capital is assessed from hardware and database expenditures that are currently recorded in system of national accounts University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 49

50 Kasvu ja aineeton pääoma Innodrive Aineeton pääoma lisännyt työn tuottavuutta mutta myös pääomaintensiteettiä Labour productivity growth has been on average 1.6%. As expected, intangibles contribute positively to labour productivity growth. The labour productivity growth would have been close to zero if the contribution of intangibles to output would have been ignored. Marginal factor productivity growth has been close to zero 0.3% in Marginal productivity growth is close the same 1% when excluding intangibles. Thus intangibles have improved labour productivity as much as is the direct effect to capital deepening University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 50

51 Kasvu ja aineeton pääoma ICT tilinpidossa Growth accounting in selected countries, source: van Ark, O'Mahoney, and Timmer (2008) University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 51

52 Growth Accounting Innodrive national statistics Figure x. Growth Accounting Average over the years Country Value Added per Labour TFP Capital Organization capital R&D capital ICT capital Czech Republic 8.8 % 7.6 % -0.5 % 0.0 % 1.1 % 0.0 % Finland 1.0 % 1.6 % 0.1 % -0.1 % -0.6 % -0.1 % Germany 6.6 % 0.9 % 0.7 % 4.7 % 0.1 % 0.1 % Norway 3.1 % -0.7 % 0.1 % 0.6 % 2.9 % 0.0 % Slovenia -5.3 % -1.1 % 0.7 % 0.0 % -6.5 % 0.0 % United Kingdom 3.4 % 0.2 % 0.2 % 1.6 % 0.9 % 0.0 % Average 2.9 % 1.4 % 0.2 % 1.1 % -0.4 % 0.0 % On average labour productivity has grown 2.9% but large variation between the countries. Labour productivity has exhibited strong growth in Czech Republic and Germany, while productivity growth has been small in Finland (due to 2007 ) or even negative in Slovenia. Intangibles have had relatively little effect on productivity growth except for organisation capital in Germany and R&D capital in Norway. 52

53 Kasvulaskenta mikroaineistosta Year Labour productivity MFP Tangible capital Organization capital R&D capital ICT capital % 7.9 % -3.3 % 1.4 % -2.2 % -0.5 % % 2.4 % -4.4 % 1.2 % -1.6 % 0.1 % % -1.4 % -1.1 % 2.8 % -1.9 % -0.2 % % -7.5 % 6.2 % 1.4 % 2.3 % 0.2 % % -3.3 % 0.7 % 2.5 % 1.1 % 0.6 % % -2.1 % -1.2 % 2.7 % 3.2 % 0.4 % % -0.7 % -0.2 % -2.2 % 3.8 % -0.2 % Avg % -0.6 % -0.5 % 1.4 % 0.7 % 0.0 % Työn tuottavuus kasvanut 1%, Mikroaineistojen perusteella organisaatiopääoma on merkittävä selittäjä. 53

54 Yritysten sisäinen (within) ja yritysten välinen (between) tuottavuuden kasvu Capital Aggregate Within Between Entry Exit % 1.7 % -1.5 % -3.3 % 0.4 % % -9.5 % 2.6 % -0.9 % 0.7 % % 3.7 % 2.2 % -2.2 % 1.6 % % -1.1 % -1.8 % -2.2 % 0.5 % % 1.0 % -1.5 % 0.2 % 1.4 % % 5.3 % 2.9 % -1.6 % 1.5 % % -0.1 % -1.4 % -0.6 % 1.5 % % 2.5 % 1.8 % -0.7 % 1.2 % % 1.4 % -2.0 % 0.4 % 2.4 % Average % 0.5 % 0.1 % -1.2 % 1.3 % Työn tuottavuus kasvanut 0-7-1%, Tuottavuus kasvanut yritysten sisällä, korkean tuottavuuden yritysten osuus ei kasvanut (between effect), markkinoilta poistunut alhaisen tuottavuuden yrityksiä (exit effect)

55 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Hyödykkeiden tarjonta ja käyttö -taulut (472 hyödykettä Ranskassa) Yhtälö 1 Tuotanto + Tuonti = Tarjonta = Välituotteiden ja palveluiden kulutus + Loppukulutus + GFCF + Varastojen muutos + Vienti Markkinatuotanto liikevaihtotilastoista perushinnoin Kulutus markkinahinnoin Tullitilastot tavaroiden viennille ja tuonnille, palveluvirrat Suomen Pankilta Kaupan ja liikenteen marginaalit ovat erotettu tuotannossa ja verot (vähennettynä tuilla) vielä mukana yhtälön vasemmalla puolella Kotimaan markkinat: tuotanto + tuonti - vienti Investointihöydykkeet GFCF Kotitalouden kulutus Välituotteiden kulutus University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 55 Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi

56 Tarjontataulukko University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 56

57 Loppukäyttö taulukko University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 57

58 Välituotekäyttö taulukko Vaakarivillä yhden tuotteen välituotekäyttö eri toimialoilla, pystyrivillä vastaava yhdellä toimialalla 58

59 Kotitalouksien kulutus käyttökohteen mukaan

60 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tekninen kerroin a X / x, X välituotteiden kulutus, toimiala i tuote j ij ij ij ij j j 1 j 2 tuotanto esim. yksi tonni terästä vaatii 5 tonnia hiiltä, 3 tonnia rautaa, 10 megawattia energiaa (1) x X X... X x ij hyödykkeen j tuotanto on sen käyttö välituotteena kaikilla j j 1 1 j 2 2 jn 2 j y toimialoilla 1...n ja lopputuotekulutus y, käyttäen a X / x (2) x a x a x... a x y (3) [x] [A].[x] + [y] matriisimuodossa jn University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 60 j j ji ji i

61 PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tuotanto voidaan ilmaista suhteessa lopputuotekäyttöön 1 (4) [x] [ I A] [y] jossa I=diagonaalimatriisi, Olettaen että tekniset kertoimet ovat kiinteät 1 (5) [ Dx] [ I A] [ Dy] Dx kertoo muutoksen kunkin hyödykkeen tuotannossa kun lopputuotteen tuotanto muuttuu Dy Kun toimialojen arvonlisät on laskettu perushinnoin ne summautuvat yhdessä (netto)verojen jälkeen BKT:ksi University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 61

62 Aineistot Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 62

63 Sopivia seminaarityön aiheita Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kasvun vahvuudet ja heikkoudet: toimialoittaiset katsaukset Kansantalouden kasvu ja ennusteet VM ja Ennustelaitokset: ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, PTT tutkimuslaitos Oma ennuste Aineeton pääoma (intangible capital) Euroopassa ja Yhdysvalloissa (Corrado Hulten Sichel, Jonathan Haskel, Conference Board) Suomi ja ulkomaankauppa / maailmantalous / integroituminen Julkinen sektori Suomessa; Eläkejärjestelmä ja sen rahoítus Suhdanteet, inflaatio ja sen torjunta Rahoitusmarkkinat, pankkikriisi ja sen opetukset Suomen energiatalous ja ilmastonmuutos University of Vaasa 63

64 Sopivia seminaarityön aiheita Ministry of Finance katsauksia talouksien kehityksestä eri maissa Vuosi 2010, 2011, pitkä aikaväli Inflaatio, vienti, rahoitusmarkkinat Työmarkkinat, työllisyyden ja työttömyyden kehitys: TEM:n tilastot, Tilastokeskus Rahoituskriisi Yhdysvalloissa / Velkakriisi Euroopassa Luottamusindeksit Suomessa ja muualla: EK, Tilastokeskus Kuluttajat (luottamus omaan talouteen, yleinen), Yritykset (tuotanto, investoinnit, tilauskanta) OECD katsauksista aihepohja esim. ikääntyminen, Measuring Globalisation: OECD Economic Globalisation Indicators 2010 Setting tax policies that support the Nordic model Economic surveys on Finland, policy recommendations University of Vaasa 64

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Kansantalouden perusteet

Kansantalouden perusteet Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet Syyskuu 2010 Vaasa KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun

Lisätiedot

INNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa. Hannu Piekkola

INNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa. Hannu Piekkola INNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa Hannu Piekkola YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT: SUOMALAISTEN YRITYSTEN AINEETON PÄÄOMA 21.3.2011 Vaasa Seminaari

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto

Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Petri Kuosmanen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet / Avoin yliopisto Kevät 2011 Vaasa KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suomi maailmantalouden pyörteissä

Suomi maailmantalouden pyörteissä Suomi maailmantalouden pyörteissä EK:n toimittajaseminaari 2006 Jussi Mustonen Globalisaatio: mitä se on? ENNUSTE 150 VUODEN TAKAA: Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MITEN SUOMI SELVIÄÄ?

TALOUSKATSAUS MITEN SUOMI SELVIÄÄ? KUNTALIITON SEMINAARI TALOUSKATSAUS MITEN SUOMI SELVIÄÄ? Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri 9. syyskuuta 215, Helsinki MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT OECD:n viimeisin talouskatsaus (6/215): Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Aineeton pääoma talouskasvun ytimessä *

Aineeton pääoma talouskasvun ytimessä * Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 1/2012 Aineeton pääoma talouskasvun ytimessä * Hannu Piekkola Professori Vaasan yliopisto 1. Johdanto Jos organisaation kehittämiseen, T&K-toimintaan ja ohjelmistojen

Lisätiedot

Hannu Piekkola. Suomen Kansantalous 13.9.2010

Hannu Piekkola. Suomen Kansantalous 13.9.2010 Hannu Piekkola Suomen Kansantalous 13.9.2010 Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! 13.9. Ma 12-16 Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen

Lisätiedot

Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012

Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012 Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry ETLAn tekemä tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2012. TEEMAT Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET 30.5.2016 Pekka Pajakkala & Markku Riihimäki 30.5.2016 Rakennustuotannon arvo Suomessa 2015 yhteensä 28,9 mrd., volyymikasvu 0 % vuodesta 2014 4 Suomen

Lisätiedot