ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

Transkriptio

1 ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table Prof. Pirjo Ståhle

2 Näkökulmia aineettomaan talouteen Kärkialat Osaamisen kumuloituminen Strategiset investointipäätökset Yritykset Yritysten aineettomat investoinnit Aineettoman arvonluonnin prosessit Kansalliset edellytykset > Nationl Intangible Capital NIC

3 Keskeinen kysymys Icapoli-hankkeessa Miten saadaan selville aineettoman pääoman vaikutukset kansantalouteen eli BKT:n muodostukseen ja kasvuun? > Metodi Millaisena talouden ajurina aineeton pääoma vaikuttaa eri maissa? > Maiden vertailu

4 Lähtökohta Aineettomalla pääomalla on sekä suora rahallinen arvo (esim. investoinnit) että eirahallinen ulottuvuus yhteiskunnan ylläpitämissä rakenteissa ja toimintakulttuurissa (esim. infrastruktuuri tai asenne yrittäjyyteen). Aineettomaan pääomaan vaikuttavat Käytössä olevat aineelliset ja aineettomat resurssit Talouden rakenne ja sen koko Ympäristö, jossa aineeton pääoma toimii ajurina ja joka mahdollistaa aineettoman pääoman hyödyntämisen Aineettoman pääoman keskittymät ja verkostot (koko ja volyymi)

5 Kokonaistuottavuus analyysin ytimessä Kokonaistuottavuus (TFP) syntyy pääosin aineettoman pääoman vaikutuksista yhdessä markkinavoimien ja yleisen teknologiakehityksen kanssa. Kokonaistuottavuus jaetaan keskeisiin ajureihin, joiden taloudelliset vaikutukset voidaan mitata Aineelliset resurssit Talouden markkina-ajurit (koti- ja ulkomarkkinat) Aineeton pääoma rahallisilla ja ei-rahallisilla indikaattoreilla mitattuna Selittämätön jäännös, eli residuaali (pääosin yleinen teknologinen ja yhteiskunnallinen muutos, joka toimii kaikille yhteisenä voimavarana).

6 Laskentametodi Tuottofunktio, jonka osat ovat kiinteä pääoma (fyysinen ja rahallinen, K) tehdyt työtunnit (Lh) erityiset kansalliset resurssit (O) aineettoman pääoman kumuloidut investoinnit (N) Lisäksi tuottofunktioon kuuluu kokonaistuottavuus, jonka osat ovat Kansallinen aineeton pääoma (NIC) Inhimillinen pääoma (Human Capital) Markkinapääoma (Market Capital) Prosessipääoma (Process Capital) Innovaatiopääoma (Renewal Capital) Kotimarkkinat Globaalit markkinat

7 Uudet näkökulmat 1. Kansalliset eritysresurssit* ja niiden vaikutukset kokonaistuottavuuteen huomioidaan pääomittamalla a) öljy ja muut luonnonvarat (esim. mineraalit, puu ja suotuisa viljelys-ala) b) erittäin vahva rahoitussektori c) merkittävästi edullinen verotusaste d) huomattavan halpa työvoima 2. Koti- ja ulkomarkkinoiden vaikutukset kokonaistuottavuuteen a) Viennin ja tuonnin suhde sekä kotimainen kulutus ja säästöaste b) Talouden rakenne (teollisuus/yksityinen palvelu/julkinen sektori/maatalous) c) Metropolialueiden suhteellinen koko (metropolialueet/taajamat/maaseutu) d) Kotimarkkinoiden koko 3. Aineettoman pääoman vaikutukset BKT:n muodostukseen ja kasvuun 4. Aineettoman pääoman (ajureiden) kustannustehokkuuden määrittäminen (panos/tuotos) * Outlier KLEMS (Capital K, Labour L, Energy E, Materials M and Service S)

8 National Intellectual Capital Potential for future earnings Human Capital Structural Capital Capacity and capability of people Global business attractivity Market Capital Organizational Capital Renewal Knowledge capital creation, exploitation and innovation Process capital Operational functionality of society Based on Edvisson & Malone 1997

9 Most significant drivers in the developed countries Drivers with highest economic impact highlighted

10

11 Level of national intangible capital

12 Advanced economies Middle economies Developing economies Increase of NIC index level Contribution to GDP formation Increase of NIC impact in GDP formation in % 0,7 % 12 % 1% 0,9 % 26 % 1% 1,5 % 33 % Advanced economies Middle economies Developing economies > USD (PPP) < M < USD (PPP) < USD (PPP)

13 Kustannustehokkuus

14 NIC as potential (NIC index levels ) NIC as a foundation of economy (Share (%) of GDP produced by NIC) NIC as an economic driver (Impact in annual growth) 2011

15 Vaikutus BKT:n muodostukseen 2013 pohjana olevat talouden tunnusluvut alustavia (Stat.fi / 2014)

16 Vaikutus BKT:n kasvuun 2013 Pohjana olevat talouden tunnusluvut alustavia (Stat.fi / 2014)

17 Finland, Sweden and Denmark