Ympäristölupahakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8/ Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoiminnan jatkamista enintään saakka, siirtokuormausaseman rakentamista ja kaatopaikan sulkemista sekä pysyvän jätteen kaatopaikka-alueen rakentamista. LUVAN HAKIJA Kittilän kunta Kunnanvirasto Valtatie Kittilä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Kittilän kunnan omistamalla tilalla RN:o 49:3 sijaitsevaa Kittilän keskuskaatopaikkaa (Ahvenvuoma), joka sijaitsee noin 6 km Kittilän keskustaajamasta etelään kantatien 79 itäpuolella Ahvenvuoman alueella. Kaatopaikan toimintaan kuuluu lajittelemattoman yhdyskuntajätteen loppusijoitus, ongelmajätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja edelleen toimittaminen, erityisjätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus, rakennusjätteen vastaanotto, välivarastointi ja edelleen toimittaminen/loppusijoitus, metalliromun osittainen lajittelu ja välivarastointi, sähkö- ja elektroniikkaromun (SER- romun) lajittelu, välivarastointi ja edelleen toimittaminen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 4. luvun 28 :n 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1. luvun 1 :n 3 momentin perusteella kyseisellä toiminnalla tulee olla ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lapin ympäristökeskus on toimivaltainen asian käsittelijä ympäristönsuojeluasetuksen 2. luvun 6 :n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lapin ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Ahvenvuoman kaatopaikalle (dnro 1396Y ) Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt Ahvenvuoman kaatopaikan täydennetyn tarkkailuohjelman. Alueella ei ole oikeusvaikutteista asema- eikä yleiskaavaa. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa.

2 2 Muut kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnat Kiinteistöillä ei ole muita laitoksia eikä muuta toimintaa. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin asuinrakennus sijaitsee n. 2,4 km:n etäisyydellä pohjoisessa. KAATOPAIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Kaatopaikkaa ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Hydrologiset tiedot Vuosisadanta alueella (Sinettäjärven mittausasemalla n. 110 km kaatopaikka-alueelta etelään) v oli 528 mm ja suurin kuukausisadanta 67 mm sekä pitkäaikainen vuosikeskiarvo (v ) on ollut 537 mm, josta suurin kuukausisadanta on ollut keskimäärin 71 mm. Vastaavasti haihdunta oli v (Sodankylä, Observatorion mittausasemalla n. 75 km kaatopaikka-alueelta kaakkoon) 311 mm ja vv keskimäärin 396 mm. Kaatopaikka rajoittuu länsiosaltaan kt 79:ään. Nykyisen kaatopaikan pohjois- ja itäpuolitse kulkee laskuoja, johon vedet kerääntyvät myös osalta kantatien länsipuolista aluetta. Laskuoja käännetään kulkemaan suunnitellun pysyvän jätteen täyttöalueen pohjoispuolitse. Näin kaatopaikan käsiteltävät valuma- ja suotovedet muodostuvat vain itse kaatopaikkaalueelta eli valuma-alue on n. 4,3 ha. Vedet imeytyvät kaatopaikan kaakkoisnurkkaan rajoittuvalle Ahvenvuoman suoalueelle, josta ne aikanaan purkautuvat Ahvenojaa pitkin n. 3,5 km:n matkan Ounasjokeen, jonka valuma-alue Kittilän Könkään kohdalla (n. 32 km kaatopaikasta pohjoiseen) on n km 2. Vuonna 1995 olivat Ounasjoen virtaamatiedot Könkään kohdalla seuraavat: keskivirtaama MQ = 57 m 3 /s huippuvirtaama HQ = 603 m 3 /s alivirtaama NQ = 7,1 m 3 /s Vastaavat pitkäaikaiset (vv ) arvot ovat: MQ = 50 m 3 /s HQ = 733 m 3 /s MHQ = 473 m 3 /s MNQ = 10,4 m 3 /s NQ = 7 m 3 /s Suoritetut tutkimukset Alueella on suoritettu pohjatutkimuksia vuosina 93, -94 ja -97 maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi. Tutkimukset käsittivät koekuoppien kaivua ja maanäytteiden ottoa. Alueen eri kohtiin kaivettiin koekuoppia yhteensä 23 kpl. Koekuoppien kaivusyvyydet vaihtelivat välillä 1,5 m - 5 m. Koekuopista tehtiin silmämääräiset havainnot maalajeista, kerrosrajoista ja kallionpinnasta. Koekuopista otettiin maanäytteitä yhteensä 43 kpl. Maanäytteistä tehtiin laboratoriossa rakeisuusmäärityksiä 30 kpl ja vedenläpäisevyysmäärityksiä 17 kpl. Pohjavedenpinnan korkeusasema määritettiin koekuopista. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty tutkimuspistekartassa n:o YMP-424-C

3 3 Maaperä Alue sijaitsee moreenipeitteisessä maastossa. Uudella pysyvän jätteen täyttöalueella ja vesienkäsittelyalueella moreenikerros ulottuu vähintään n. 3,5-5 m:n syvyyteen maanpinnasta. Moreenikerroksen alapuolista kallion pintaa ei ole varmistettu kairauksin. Moreeniaines on paikoin pintaosistaan lajittunutta ja vaihtelee rakeisuudeltaan maalajihavaintojen ja rakeisuusmääritysten perusteella siltistä hiekka- ja soramoreeniin. Alimmat maastokohdat alueen itäosassa ovat pintaosistaan soistuneet. Turvekerroksen paksuus on vähäinen. Turvekerroksen alapuolella maaperä koostuu moreenista. Turvekerroksen alla olevat moreenimaat kantavat lähes painumatta raskastakin kuormitusta. Pohjavedet Pohjavettä muodostuu moreenipeitteisessä maastossa alueen länsiosassa. Pohjavedenpinta pysyvän jätteen täyttöalueella ja vesienkäsittelyalueella sijaitsee n. 2,1-4,0 m:n syvyydellä. Soistuneissa maastokohdissa alueen itäreunalla pohjaveden muodostuminen on myös vähäistä. Pohjaveden virtaus suuntautuu länsipuolisilta moreenirinteiltä kaakkoissuuntaan kohti soistunutta maastopainannetta. Itäpuolisella suoalueella pohjaveden todennäköinen virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Alueella tavattavan moreeniaineksen vedenläpäisevyys määritettiin koekuopista KK1, KK3, KK6, KK10, KK14, KK19, KK20, KK21, KK22 ja KK23 otetuista maanäytteistä. Kokeiden tulosten perusteella moreeniaineksen vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 2,0 x 10-6 m/s - 3,6 x 10-9 m/s. Tutkimustulosten perusteella moreeniaines on paikoin jonkin verran vettä johtavaa ja paikoin heikosti vettä johtavaa. Kaatopaikan suotovesien vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja eikä vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokiteltuja pohjavesiesiintymiä. ILMOITETTU TOIMINTA Yleistä Jätelain tavoitteiden myötä Kittilän kunnan jätehuoltoa kehitetään rakentamalla koko kunnan alueen kattava, yhtenäinen jätteiden lajittelu-, keräys- ja käsittelyjärjestelmä. Järjestelmä perustuu syntypaikkalajiteltujen jätteiden keräykseen kunnan rakennuttamiin ekopisteisiin (yht. 154 kpl), joista jätteet kuljetetaan Kittilän keskuskaatopaikalle, Ahvenvuoman jäteasemalle. Kittilän keskuskaatopaikan nykyinen toiminta sekajätteen loppusijoituspaikkana jatkuu saakka, jonka jälkeen keskuskaatopaikka lopetetaan mennessä. Lopettamiseen liittyvät vanhan täyttöalueen viimeistelytyöt aloitettiin sopivissa paikoissa ja soveltuvin osin jo vuonna 2003 ja jatkuen vuosittain. Vuoden 2008 alusta lähtien lajitellut jätteet välivarastoidaan Ahvenvuoman jäteasemalla ja kuljetetaan sieltä jatkokäsiteltäväksi ja hyötykäytettäväksi tai loppusijoitettavaksi Kittilän ulkopuolelle. Kittilän keskuskaatopaikan suunnittelu on vaiheistettu kahteen vaiheeseen: yleissuunnittelu ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelma sisältää keskuskaatopaikan käytön ja toiminnan nykyisenä saakka ja sen jälkeisen muutetun toiminnan sekä myös kaatopaikan lopettamisen. Lopettamissuunnitelmassa on esitetty kaatopaikalle tarvittavat tekniset ja ympäristönsuojelulliset toimenpiteet.

4 4 JÄTEJAKEET JA NIIDEN KÄSITTELY Yhdyskuntajäte Kunnan asukasluku v on ollut Asukasluku on ollut hiukan laskussa viimeiset 10 vuotta. Tilastokeskuksen arvion mukaan kunnan asukasluku vuonna 2030 olisi 4 623, mutta tässä suunnitelmassa käytetään vakituisen asutuksen määränä koko suunnittelujakson (30 v) ajan nykyistä asukaslukua Levin vuodepaikkamäärä on tällä hetkellä noin vp. Huomioiden matkailun sesonkiluonteisuus ja majoituspaikkojen käyttöaste (maks. n. 80 %) Levin alueen vaikutus ympäri vuoden on n asukasta. Tällöin koko Kittilän mitoittava asukasmäärä on asukasta. Kittilän kunnan yhdyskuntajätteen kokonaismääräksi on tällä hetkellä arvioitu n. 300 kg/as/vuosi (huom. poikkeaa Lapin ympäristökeskuksen moniste 38/Lapin jätehuollon kehittämisselvityksen mukaisesta Kittilän ominaisjätemäärästä mutta vastaa koko läänin ominaisjätemäärää). Asukasta kohti lasketun ominaisjätemäärän ei oleteta enää kasvavan nykyiseltä tasolta. Tämä vastaa valtakunnallisen jätehuoltopolitiikan tavoitteita. Vuotuiseksi yhdyskuntajätteen määräksi saadaan noin t/a, johon jätemäärään on oletettu sisältyvän: biojätettä 30 % = 810 t/a paperia 30 % = 810 t/a metallia 5 % = 135 t/a Hyötykäyttöasteeksi em. jätejakeille on oletettu 50 %, jolloin siirtokuormattavaksi ja pois kuljetettavaksi jätemääräksi jää: biojätettä n. 400 t/a paperia n. 400 t/a metallia n. 70 t/a yht. 870 t/a Lajittelematon yhdyskuntajäte (sekajäte) otetaan vastaan siirtokuormausasemalle, joka käsittää jätteen vastaanoton jätesiiloon, jätepuristimen ja umpinaiset jätesäiliöt (tai paalit). Siirtokuormausaseman asfalttikentän valuma- ja pesuvedet kerätään viemärikaivoon ja johdetaan vesienkäsittelyalueelle käsiteltäväksi. Kaikkiaan siirtokuormattavan ja pois kuljetettavan yhdyskuntajätteen määräksi jää n t/a. Rakennusjätteet Rakennusjätteitä muodostuu erityisesti Levin alueen voimakas rakentaminen huomioiden paljon eli n. 755 t/a (lähde: Lapin ympäristökeskuksen moniste 38). Suuri osa (oletus 50 %) tästä jätteestä on ympäristönsuojelullisesti ja terveydellisesti vaaratonta ja voidaan siten loppusijoittaa kaatopaikan pysyvän jätteen täyttöalueelle tai hyötykäyttää lajittelun jälkeen (puhdas puupohjainen rakennusjäte) paikallisesti energiana. Näin siirtokuormattavaksi ja poiskuljetettavaksi jätemääräksi arvioidaan n. 380 t/a. Varsinkin purkutöissä syntyvää teräsbetonijätettä, joka on pysyvää jätettä, voidaan tarvittaessa murskata välivarastointialueella sopivaan hyötykäyttöön. Hyötyjätteet Välivarastointialueella (n. 1,2 ha) on tilavaraukset hyötyjätteille kuten paperi, lasi, valko- ja elektroniikkaromu, metallit, kyllästämätön puu, kiviainekset, muovit yms. Erilliskerätyt biojätteet toimitetaan suoraan Levin jätevedenpuhdistamon kompostointilaitokselle. Kaatopaikalla varaudutaan kuitenkin ottamaan vastaan yksityishenkilöiltä pieniä eriä biojätettä (esim. puutarhajätettä).

5 5 Ongelmajätteet Kaatopaikalle tuodaan välivarastoon ongelmajätteen käsittelylaitokselle toimitettavaksi jäteöljyjä, akkuja, paristoja, lääkkeitä, loisteputkia, maaleja, liuottimia ja muita ongelmajätteitä. Samoin varaudutaan ottamaan vastaan vähäriskisiä teurasjätteitä, asbestia, raskasöljytuhkaa, nuohousjätettä ja ei-tartuntavaarallisia terveydenhoitojätteitä. Näiden kertymää ei ole arvioitu, mutta määrältään ne ovat pieniä ja satunnaisia. Lietteet Keskuskaatopaikalle ei tuoda puhdistamo- eikä sakokaivolietteitä. Nämä lietteet käsitellään Levin jätevedenpuhdistamolla. Samoin tasaus- ja suodatusaltaissa syntyvä liete viedään käsiteltäväksi Levin jätevedenpuhdistamon kompostointilaitokselle. KAATOPAIKAN ERI TOIMINTOJEN SIJOITTAMINEN Vastaanottoalue Vastaanottoalueella (pinta-ala n. 0,36 ha) sijaitsevat toimisto- ja sosiaalitilat (+konesuoja), autovaakalaitteisto (varaus) ja ongelmajätekontit. Kaikki kaatopaikalle tuleva ja sieltä poistuva liikenne ohjataan vastaanottoalueen kautta. Vastaanottoalue säilyy samalla paikalla koko kaatopaikan toiminnan ajan. Yhdyskuntajätteen täyttöalue Nykyinen yhdyskuntajätteen täyttöalue on käytössä vuoden 2007 loppuun asti. Tämän jälkeen vanha täyttöalue viimeistellään tässä suunnitelmassa esitetyn lopettamissuunnitelman mukaisesti. Pysyvän jätteen täyttöalue Pysyvän jätteen täyttöalue (n. 0,5 ha) on esitetty asemapiirustuksessa n:o YMP-424-C Aluetta voidaan tarvittaessa laajentaa pohjoispuolelle. Alueen maaperä on kantavaa hiekka- ja soramoreenia ja se on heikosti vettä läpäisevää. Välivarastointialue Välivarastointialueella (n. 1,2 ha) sijaitsevat pienerien vastaanottopaikka, sekajätteen siirtokuormauslaitteisto, siirtokuormatun jätteen (paalit tai kontit) varastokenttä, hyötyjätteiden varastokentät ja ongelmajätteiden varastokenttä. Tällä alueella on varattu tilaa myös romuajoneuvojen säilytykselle. Ongelmajätteiden vastaanotto Jäteöljyille varataan omat maanalaiset varastosäiliönsä (2 x 5 m 3 ). Muut ongelmajätteet (pienerät) kerätään lukittaviin ongelmajätekontteihin (2 kpl) tai suuremmat erät välivarastointialueella olevalle päällystetylle kentälle. Saastuneita maita varten rakennetaan muovikalvolla tiivistetty valutusallas, joka viemäröidään öljynerotuskaivoon ja edelleen vesienkäsittelyalueelle. Pienerien vastaanotto Henkilö- ja pakettiautoilla tuotavat jätekuormat ohjataan pienerien vastaanottopaikalle, joka sijaitsee välivarastointialueella. Vastaanottopaikka on ajokoroke, jonka vierellä on vaihtolavat jätteitä varten. Hyötykäyttöön soveltuville jätteille varataan omat vaihtolavat. Vaihtolavojen kuljetuksesta ja tyhjennyksestä voidaan sopia jonkin kaatopaikalle liikennöivän jätehuoltourakoitsijan kanssa.

6 Kaatopaikkavesien käsittelyalue 6 Alue käsittää tulokaivon, tasausaltaan ~600 m 3, ilmastuspumppaamon, turvesuodatusaltaan ~110 m 2, lähtökaivon ja suo-ojaston. Käsittelyalueelta vedet imeytyvät Ahvenvuoman suoalueelle. Tieyhteydet Nykyinen liittymä kt 79:lle sekä sisääntulotie säilyvät entisellään. Sisäistä huoltotietä vesienkäsittelyalueelle (~480 m) parannetaan. Viimeistellyn täyttöalueen ympärille pengerretään huoltotie. Toimisto- ja sosiaalitilat Toimisto (nykyinen) sijaitsee vastaanottoalueella olevassa rakennuksessa. Toimiston yhteydessä sijaitsevat sosiaalitilat käsittäen pesu- ja oleskelutilat sekä WC:n. Rakennuksessa on myös varastotila esim. työkaluille ja vastaanottoalueen puhtaanapitovälineille sekä työkonesuoja. Autovaaka Toimisto- ja sosiaalitilan eteen jätetään tilavaraus autovaa'alle. Aitaukset, opasteet ja valaistus Koko kaatopaikka-alue aidataan asemapiirustuksessa esitetyllä tavalla. Tulopuomin viereen ja vastaanottoalueelle sijoitetaan opastetaulut, joissa esitetään eri toimintojen sijoitus ja tärkeimmät kaatopaikan käyttöön liittyvät asiat. Alueelle sijoitetaan tarvittavat ajo-opasteet ja eri toiminnot merkitään paikkakohtaisilla opasteilla. Liikennöinti alueelle kantatie 79:ltä opastetaan riittävässä määrin. Vastaanottoalue, välivarastointialue ja vesienkäsittelyalue valaistaan kiinteillä pylväsvalaisimilla. Pysyvän jätteen täyttöalueen valaisemiseen käytetään tarvittaessa siirrettäviä pylväsvalaisimia. Sähkö- ja puhelinliittymät Alueen sähkönsaanti voidaan järjestää nykyisestä liittymästä samoin kuin puhelinliikenne voidaan toteuttaa nykyisellä liittymällä. Vesihuolto Nykyisellä kaatopaikalla on oma porakaivo, josta otetaan tarvittava pesuvesi. Ruokavesi tuodaan erillisellä astialla. Toimistotiloissa syntyvä jätevesi viemäröidään sakokaivojen jälkeen vesienkäsittelyalueelle. Sammutusvesi saadaan tarvittaessa kaatopaikkavesien tasausaltaasta. Lisäalueet Asemapiirustuksessa n:o YMP-424-C esitetylle alueelle on mahdollisuus sijoittaa kaatopaikan muita mahdollisia lisätoimintoja. SUOTO- JA VALUMAVESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY Vesimääräarviot ja veden laatu Vesienkäsittelyalueella tullaan käsittelemään vuoden 2008 alusta lähtien lopetettavan (nykyisen) täyttöalueen suotovedet, pysyvän jätteen täyttöalueen (uusi) suoto- ja valumavedet sekä välivarastointialueen valumavedet.

7 Lopetettavan täyttöalueen tiiviillä pintarakenteella (tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys alle 1 x 10-8 m/s) voidaan vähentää n. 80 % jätetäyttöön imeytyvää sadantaa (Suomen ympäristökeskus, Kaatopaikkojen lopettamisopas, 2001). Tämä on jo huomioitu seuraavassa taulukossa esitetyissä vesimääräarvioissa. Täyttöalueen viimeistelytöihin kuuluu myös puhtaiden pintavaluntavesien ohjaaminen kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi. Pysyvän jätteen täyttöalue täytetään vaiheittain kahdessa vaiheessa (2 x 0,25 ha). Täyttövaiheiden käyttöajat ovat lähes samat ja vesienjohtamisjärjestelyt toteutetaan kummankin täyttövaiheen mukaisessa tilanteessa. Täyttöalueiden viimeistely suoritetaan täyttövaiheiden mukaisessa järjestyksessä. Viimeistelytöihin kuuluu myös puhtaiden pintavaluntavesien ohjaaminen viimeistellyltä täyttöalueen osalta kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi. Kaatopaikkavesien muodostumisalueen pinta-ala muodostuu seuraavasti: välivarastointialue 1,2 ha pysyvän jätteen täyttöalue 0,25 ha vanha täyttöalue (3,15 ha) 0,65 ha (huomioitu em. 20 %:n sadanta) yht 2,1 ha Valuma-alueeseen ja hydrologisiin arvioihin perustuva laskelma käsiteltävän suoto- ja valumaveden määrästä on esitetty seuraavassa taulukossa. Vesimääräarviot Arviointiperuste Valumavesimäärä Vuosivalunta 141 mm/a m 3 /a 8 m 3 /d Maksimi kuukausivalunta 50 mm/kk m 3 /kk 35 m 3 /d Maksimi vuorokausivalunta 5 mm/d 105 m 3 /d Maksimi kuukausivalunta osuu kevääseen lumen sulamisaikaan eli huhti-toukokuulle. Suoto- ja valumavesimäärä on tällöin noin 35 % vuotuisesta suoto- ja valumavesimäärästä. Kaatopaikkojen suoto- ja valumavesien laatu vaihtelee huomattavasti kaatopaikkakohtaisesti ja myös eri vuodenaikoina samalla kaatopaikalla. Suoto- ja valumavesien laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: kaatopaikalla käsiteltävien jätteiden laatu ja määrä hydrologiset olosuhteet ja vuodenajat kaatopaikan ikä kaatopaikalla tapahtuvat kemialliset, biologiset ja fysikaaliset prosessit pintavalunnan osuus kaatopaikalle satavasta vedestä kaatopaikan hoito ja vesijärjestelyt Kaatopaikkojen suoto- ja valumavesien yhteisiä ominaisuuksia ovat korkea orgaanisten aineiden pitoisuus, runsas typpiyhdisteiden määrä, alhainen fosforipitoisuus ja korkea rautapitoisuus sekä selvästi havaittavissa oleva sinkkipitoisuus. Raskasmetallipitoisuudet kaatopaikkojen suoto- ja valumavesissä ovat yleensä alhaiset. Keväällä ja syksyllä suoto- ja valumavedet ovat keskimääräistä laimeampia ja kesällä väkevämpiä. Kaatopaikan ikä vaikuttaa suoto- ja valumavesien laatuun mm. siten, että etenkin biologisesti hajoavan orgaanisen aineen määrä pienenee huomattavasti kaatopaikan iän kasvaessa. Johtaminen Kaatopaikkavedet johdetaan rakennettavaan tasausaltaaseen ympärysojilla, salaojilla ja viemäreillä. Ulkopuolisten puhtaiden pintavesien pääsy alueelle estetään niskaojilla. Vesienjohtamisjärjestelyt toteutetaan vanhan täyttöalueen lopettamisen yhteydessä. Vastaanottoalueen sadevedet johdetaan ympärysojaan. Pysyvän jätteen täyttöalueen pohja salaojitetaan. Salaojat rakennetaan muovisalaojaputkesta. Salaojien alustava sijoitus on esitetty piirustuksessa n:o YMP-424-C ja

8 Käsittely 8 Kaatopaikkavedet käsitellään allastuksella, ilmastuksella, suodatuksella ja suoimeytyksellä. Suoto- ja valumavedet kerätään ympärysojilla, salaojilla ja viemäreillä tulokaivon kautta tasausaltaaseen. Allas varustetaan ylivuoto- ja ohitusputkilla. Tasausaltaasta vesi johdetaan suodatusaltaaseen ja edelleen suo-ojastoon. Tasausallas on yhteydessä pumppaamoon, joka pumppaa vettä joko suodatusaltaaseen tai tasausaltaan ilmastukseen sulkuventtiilien ohjaamana. Tasausaltaan mitoituksessa on turvesuodatusaltaaseen johdettavan veden määränä käytetty 2 m 3 /h. Mitoitus on tehty täyttövaiheen I mukaisessa tilanteessa. Mitoituksen lähtökohtana on arvioitu kevätylivaluma. Mitoituslaskelma on seuraava: suurin vuorokausivalunta 105 m 3 /d (~ 5 mm/d) suurinta kevätylivalumaa vastaava ylivalumatilanne kestää yhtäjaksoisesti 10 d tarkastelutilanteen alussa tasausallastilavuus on kokonaan käytettävissä kevätylivaluma on noin 1050 m 3 turvesuodatukseen pumpattava vesimäärä 2 m 3 /h kevätylivaluman aikana turvesuodatusaltaaseen johdettava vesimäärä on noin 480 m 3 mitoitustilanteen aikana varastoitava vesimäärä on noin 570 m 3 Tarvittavan tasausaltaan tilavuudeksi valitaan n. 600 m 3. Tasausaltaan veden laatua parannetaan ja hajuhaittoja ehkäistään em. ilmastuksella. Normaalitilanteessa kaatopaikkavesien johtaminen suodatusaltaaseen tapahtuu sitä mukaan kuin niitä syntyy. Suodatusaltaassa vesi imeytetään turvepatjan ja hiekkakerroksen läpi ja kerätään salaojilla tarkastuskaivoon ja siitä edelleen suo-ojastoon. Pellon kunnassa Mustimaan kaatopaikalla on toteutettu v samanlainen kaatopaikkavesien puhdistamo. Lapin Vesitutkimus Oy on suorittanut Mustimaan puhdistamon tarkkailua vuodesta Näytteenottokerroista ja -ajankohdista riippuen tuloksissa on pientä vaihtelua mutta LVT Oy on todennut raporteissaan pääsääntöisesti vesien käsittelyn olevan tehokasta eikä kaatopaikan ole todettu vaikuttaneen alapuolisen ojan veden laatuun. PYSYVÄN JÄTTEEN TÄYTTÖSUUNNITELMA Täyttöalueet ja pohjan tiivistys Täyttötyöt on suunniteltu tehtäväksi kahdessa vaiheessa, piirustus n:o YMP-424-C Täyttöalueiden kokonaispinta-ala on n. 0,5 ha. Pysyvän jätteen kaatopaikan maaperän vedenläpäisevyyden on oltava pienempi kuin 1,0 x 10-7 m/s ja paksuus 1,0 m (VNp 861/97). Täyttövaiheiden I ja II alueilta on tutkimustuloksia koekuopista KK16 ja KK19 ja KK21. Näissä koekuopissa maalaji on ollut hiekka-/soramoreenia ja vedenläpäisevyys välillä 7,6 x 10-8 m/s - 3,7 x 10-9 m/s. Suunnitellun täyttöalueen maaperä täyttää asetetut vaatimukset, joten erillistä tiivistystä ei tarvita. Täyttövaihe I Vaiheen I täyttö aloitetaan nykyisen huoltotien reunasta ja se etenee itään. Ennen täytön aloittamista puusto raivataan. Pintaturvetta on vain n cm, joten sitä ei tarvitse poistaa. Pohjalle rakennetaan runkosalaoja suodatinkerroksineen ja se purkautetaan rakennettuun ympärysojaan piirustuksen osoittamassa paikassa. Salaojastoa laajennetaan sitä mukaa kun täyttö etenee. Vaiheiden I ja II rajalle rakennetaan myös ympärysoja täytön valumavesien keräämiseksi.

9 Vaiheen I täyttöalueen pinta-ala on noin 0,25 ha, täyttökorkeus suurimmillaan n.+198 ja täyttötilavuus noin m 3. Täytön luiskat rakennetaan kaltevuuteen n. 1:4. Täyttövaihe II Vaiheessa II otetaan käyttöön alue vaiheen I länsipuolelta. Ennen vaiheen II täyttötöitä jatketaan ympärysojaa täyttöalueen ympäri ja runkosalaoja jatketaan valmiiksi. Täyttö aloitetaan vaiheen I reunalinjalta ja sitä jatketaan kerroksittain länsisuuntaan suunnitelman mukaisiin korkeustasoihin. Täytön edetessä se yhdistetään sitä mukaa vaiheen I täytön luiskaan. Täytön luiskat rakennetaan kaltevuuteen n. 1:4. Vaiheen II täyttöalueen pinta-ala on n. 0,25 ha, täyttökorkeus suurimmillaan n.+198 ja täyttötilavuus n m 3. Täyttötekniikka Jätteiden sijoittaminen ja tiivistäminen Kaatopaikka täytetään kerroksittain. Kerrospaksuutena käytetään n. 1,5 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle, murskataan (tarvittaessa) kaatopaikkakoneella ja työnnetään täyttöluiskaan. Täyttöpengertä ja -luiskaa tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään etenkin kelirikkoaikoina erityistä huomiota. Työkoneet Kaatopaikan kunnollinen hoito edellyttää työkoneiden jatkuvaa käyttöä. Työkoneena voidaan käyttää esim. telapuskutraktoria. Kaatopaikalla tarvitaan tilapäisesti myös esim. kaivurilla varustettua traktorikuormaajaa esim. hyötyjätejakeiden siirtelyyn ja käsittelyyn. Erityisjätteiden sijoittaminen Kaatopaikalle ei sijoiteta erityisjätteitä vaan esim. tasaus- ja suodatusaltaissa syntyvä liete kuljetetaan Levin jätevedenpuhdistamolle kompostoitavaksi. Samoin eläinraadot ja teurasjätteet kuljetetaan asiamukaiseen käsittelylaitokseen. 9 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Henkilökunta ja tehtävät Kaatopaikalla on aukioloaikoina hoitohenkilökunta. Hoitohenkilökunnan tarve on alussa yksi työntekijä, joka hoitaa jätteiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, kaatopaikan konetyön ja muut erityistehtävät. Toimintojen laajentuessa (esim. hyötyjätteiden talteenoton tehostuminen) hoitohenkilökunnan määrää lisätään tarpeen mukaan. Kaatopaikan hoito voidaan antaa myös urakoitsijan hoidettavaksi. Kaatopaikan vastaavana hoitajana toimii Kittilän kunnan rakennusmestari. Kaatopaikalla työskentelevän henkilökunnan tehtäviä ovat mm.: jätteiden vastaanotto, laadun valvonta ja ohjaus sijoituskohteisiin huolehtiminen annettujen ohjeiden mukaan siitä, että alueella vastaanotetaan vain sinne tuotaviksi sallittuja jätteitä jätemäärien mittaus, tilastointi ja käsittelymaksun määrääminen jätteen tiivistyksestä huolehtiminen huolehtiminen työturvallisuudesta, esim. jätteenkuljettajien varoittaminen huonosti kantavista kohdista, sortumavaarasta jne. järjestyksenpito sekä yleinen valvonta ja tarkkailu

10 työvälineiden, koneiden ja rakenteiden kunnossapito käyttöpäiväkirjan pito seurantaohjelmaan kuuluvien vesi- ym. kenttämittausten suorittaminen 10 Henkilökunnan ammattitaitoon ja koulutukseen kiinnitetään riittävässä määrin huomiota. Koulutusta annetaan mm. seuraavista asioista: kunnan oikeudet ja velvollisuudet jätteen käsittelyn järjestämisessä jätehuoltomääräykset kiinteistöjen jätehuollon ohjaus hoitohenkilökunnan oikeudet jätteen tuonnin ohjaamisessa käsittelyyn sopivat ja sopimattomat jätteet eri jätelajien käsittely täyttötekniikka koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto työturvallisuus ympäristöhaittojen estäminen ja ympäristövaikutusten seuranta Ympäristöhaittojen estäminen Pinta- ja pohjavesivaikutukset Kaatopaikan toimintojen muuttamisen yhteydessä toteutetaan suoto- ja valumavesien käsittelyjärjestely, joka poistaa kaatopaikan haitalliset vaikutukset alueen purkuvesistöön. Kaatopaikka-alueen maaperä on paikoin jonkin verran vettäläpäisevää ja pohjaveden muodostuminen on alueella vähäistä. Alueen ympäristössä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokiteltuja pohjavesiesiintymiä. Suoritettujen maaperätutkimusten perusteella pohjantiivistystoimenpiteiden suorittamiseen ei ole tarvetta pysyvän jätteen täyttöalueella. Meluhaitat Kaatopaikan aiheuttama melu johtuu liikenteestä ja jätteenkäsittelytoiminnasta. Alueen sijainti on asutuksen suhteen syrjäinen ja kaatopaikkaliikenteen määrät muun liikenteen määriin verrattuna vähäiset. Em. syistä johtuen kaatopaikkaliikenteen aiheuttamia meluhaittoja voidaan pitää pieninä. Melua aiheuttavia toimintoja kaatopaikalla ovat työkoneella tehtävä täyttötyö ja hyötyjätteiden siirto- ja käsittelytyö. Näistä kumpikaan ei ole jatkuvaa vaan toiminta on satunnaista. Alueella käytettävät työkoneet ovat normaaleja maansiirtokoneita tai niihin verrattavia. Edellisen tarkastelun perusteella jätteenkäsittelytoiminnan meluhaitat arvioidaan vähäisiksi. Roskaantuminen Jätteenkuljetusliikenteen roskaantumishaittojen estäminen kuuluu kuljetusten suorittajille. Jätteenkäsittelytoiminta ei aiheuta juurikaan roskaantumista, sillä tuleva jäte kerätään heti vaihtolavoille tai siirtokuormauslaitteistoon. Alueen aitaaminen vähentää myös roskaantumishaittoja. Kaatopaikka-alueen ympäristö ja ojitukset siivotaan säännöllisin väliajoin. Hajuhaitat Kaatopaikkatoiminnan hajuhaitat aiheutuvat joko itse jätteestä tai sen hajoamistuotteista (kaatopaikkakaasu). Kaatopaikkakaasu sisältää metaanin, hiilidioksidin, typen, hapen ja vedyn ohella myös pieniä pitoisuuksia pahanhajuisia kaasuja (esim. rikkivety). Vanhalle täyttöalueelle rakennetaan kaasunpoistokaivot kaasunkeräysputkistoineen, joilla muodostuva kaasu puretaan hallitusti jätetäytöstä. Kaatopaikoilla tehtyjen tutkimusten mukaan kaatopaikkakaasun vaikutukset ilman laatuun rajoittuvat kaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen. Jätteestä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään tehokkaimmin siirtokuormatun jätteen säännöllisellä poiskuljettamisella.

11 Haittaeläimet 11 Kaatopaikkojen haittaeläimiä ovat mm. rotat ja lokit. Haittaeläinten torjunnassa tehokkain keino on ravinnon saannin estäminen, joka tapahtuu jätteiden koneellisella käsittelyllä (siirtokuormaus). Rottien torjunnassa voidaan käyttää myös myrkytyksiä ja lokkien torjunnassa ampumista lähinnä pelottelumielessä. Pölyhaitat Jätteenkäsittelytoiminta aiheuttaa pölyämistä ja mikrobipäästöjä, jotka muodostavat terveysriskin alueella työskentelevälle hoitohenkilökunnalle ja jätteentuojille. Hiukkaspäästöjen (pöly) osalta merkityksellisimmät ovat itse jätteestä aiheutuvat päästöt, jotka voivat sisältää terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita. Pöly ja mikrobit leviävät myös tuulen mukana ympäristöön. Haitat keskittyvät lähinnä kuivaan ja lämpimään kauteen. Kaatopaikka-alueen hiukkas- ja mikrobihaittoja vähennetään jätteiden välittömällä käsittelyllä (siirtokuormaus). Pölyämistä voidaan vähentää myös kastelemalla ja suolaamalla (tieyhteydet). Kaatopaikan sijaitessa kantatien läheisyydessä on pölyhaittojen (pölyämisen) estämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Savuhaitat Savuhaittoja kaatopaikoilla aiheutuu paloista. Jätteen hallitsematon palaminen saattaa aiheuttaa merkittävänkin terveys- ja ympäristöriskin. Palonsammutukseen käytettävä vesi lisää myös kaatopaikan suotovesipäästöjä. Palontorjuntaan tulee kiinnittää riittävästi huomiota kaatopaikalla. Jätteiden murskaus, tiivistäminen ja siirtokuormaus on palontorjunnassa tehokkain keino. Myös kaasunpoistokaivojen rakentaminen ja jätetäytön hallittu tuuletus vähentävät palovaaraa. Maisemahaitat Kaatopaikan sijainti on asutukseen nähden syrjäinen. Kaatopaikan täyttö ja käytönaikainen viimeistely suoritetaan alueen ja sen ympäristön topografia sekä maaston peitteisyys huomioon ottaen. Kaatopaikka sijaitsee kunnan omistamalla maalla, jolle jätetään riittävät puustoa kasvavat suojavyöhykkeet. Em. syistä johtuen kaatopaikan maisemahaitat jäävät vähäisiksi. Alueen viimeistely Kaatopaikka-alueen viimeistelyn ensisijainen tavoite on täyttöalueen palauttaminen kasvulliseksi metsämaaksi. Täyttöalueiden (pysyvä jäte) viimeistely suoritetaan täyttövaiheittain siten, että valmiit osat täyttöalueista viimeistellään ja maisemoidaan valmistuttuaan. Viimeistelyvaiheessa rakennettavan täyttöalueen pintakerroksen tarkoituksena on estää mahdollisimman tehokkaasti sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja toimia kasvualustana täyttöalueen viherrakentamiselle. Lisäksi tiiviin pintakerroksen tarkoituksena on ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaasua kaasunpoistokaivoihin. Viimeistellyiltä täyttöalueen osilta tulevat puhtaat pintavaluntavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi. Tällä tavalla voidaan pienentää käsiteltävien kaatopaikkavesien määrää. Puhtaiden pintavaluntavesien erilliskeräily on otettu huomioon kaatopaikkavesien keräily- ja käsittelyjärjestelmän mitoituksessa. Puhtaat pintavaluntavedet kerätään täyttöalueen luiskan juureen rakennettavaan ojaan ja johdetaan sopivissa kohdissa niskaojaan. VANHAN TÄYTTÖALUEEN SULKEMISSUUNNITELMA Kaatopaikan nykytila Nykyisen läjitysalueen pinta-ala on noin 3,7 ha. Jätetäytön tilavuus on noin m 3.

12 Kaatopaikan täyttö on aloitettu lännestä ja sitä on jatkettu itään. Jätetäytön pinnantaso on maksimissaan noin Jätteet on peitetty täytön edetessä maakerroksella. Peitemaana on käytetty mm. ylijäämämaita. Alueen nykytila näkyy asemapiirustuksessa 202. Pintarakenteet Kaatopaikan maisemointi Suljetun kaatopaikan maisemoinnissa täyttöalueen pintarakenteen muodostavat seuraavat rakenteet: esipeitto-kaasunkeräysrakenteet tiivistyskerros kuivatuskerros pintakerros Pintarakenne on esitetty kuvassa 1 ja se on valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukainen ja tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Kaatopaikan sulkemisen vaiheet ovat seuraavat: 1. Luiskien muotoilu 2. Jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys 3. Esipeitto-kaasunkeräyskerroksen rakentaminen Kaatopaikan täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa-aineksella suunnitelmien osoittamiin korkeusasemiin pintarakenteet huomioiden. Kaatopaikan jyrkät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3-1:4. Kyseiset massat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Pinnan kaltevuus on minimissään 5 %. Jätetäyttöä lisätiivistetään tarvittaessa ennen esipeittokerroksen rakentamista. Tasattu jätetäyttö esipeitetään myös luiskista vähintään 0,3 m:n materiaalikerroksella ja tiivistetään huolellisesti esimerkiksi sorkkajyrällä. PINTARAKENNE VNp 861/97 12 Kuva 1. Täyttöalueen pintarakenne.

13 13 Esipeitto- ja kaasunkeräyskerros Kerroksen tehtävät ovat: estää mineraalitiivisteen ja jätteen sekoittuminen edistää paineen jakautumista ylempää kerrosta tiivistettäessä johtaa kaasua kaasunkeräysrakenteisiin. Kaasunkeräyskerroksen (paksuus vähintään 0,3 m) osalta on otettava huomioon mm. seuraavat tekijät: kerroksen kaasunkeräyskyvyn tulee olla riittävä kerroksen tulee kestää suotovirtauksia kerrosmateriaalin tulee olla kestävä aggressiivisia kaasukomponentteja vastaan. Kerrosmateriaalina voidaan käyttää työstämiskelpoisia materiaaleja, kuten esimerkiksi moreenia, salaojahiekkaa tai -soraa. Täyttöalueen tasaussuunnitelma on esitetty piirustuksessa 206 ja leikkauspiirustuksessa Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tarkoituksena on: 1. Estää sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja 2. Ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m. Mineraalisen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydelle ei ole määräyksissä esitetty numeerisia vaatimuksia. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen tulee tässä suunnitelmassa olla pienempi kuin 10-8 m/s ja materiaalina voidaan käyttää esim. ko. vaatimuksen täyttäviä moreenimaita. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen tehtävät ovat seuraavat: 1. Alentaa tiivisterakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) 2. Johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle. Kuivatuskerroksen paksuus on 0,5 m. Kuivatuskerros erotetaan tarvittaessa (käytettävästä materiaalista riippuen) ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla. Kuivatuskerroksen osalta on otettava huomioon seuraavat tekijät: hydrostaattisen paineen minimointi ottaen huomioon vedenläpäisevyys (materiaali ja kerrospaksuus), hydraulinen gradientti, imeytyvät vesimäärät ja yläpuoliset rakenteet eroosiokestävyys liukumisen estäminen luiskissa pinnan suojaustarve pintamaan rakeisuudesta riippuen (kuivatuskerroksen tukkeutumisen estäminen). Kuivatuskerros voidaan rakentaa esim. salaojahiekasta ja -sorasta, jonka vedenläpäisevyys on vähintään 10-3 m/s. Vesi poistuu kuivatuskerroksesta painovoimaisesti, mikäli kaltevuus on riittävä. Pintakerros Pintakerroksen toiminnalliset tavoitteet ovat: mineraalitiivisteen routasuojaus ja sen kuivumisen estäminen sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen alempien kerrosten suojaaminen kasvien juurilta.

14 14 Pintakerroksen materiaalin ja kerrospaksuuden valinnassa on otettava huomioon yllä esitetyt tavoitteet. Erityisesti luiska-alueilla on otettava huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Pintakerros erotetaan tarvittaessa (käytettävästä materiaalista riippuen) alapuolisesta kuivatuskerroksesta suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksen päälle tuleva noin 1,0 m paksu pintakerros tehdään vettäpidättävästä luonnonmaa-aineksesta. Pintakerroksen yläosan muodostaa kasvukerros, jonka paksuus on 0,5 m. Kasvukerros tehdään työstettävästä materiaalista (esim. sora-hiekkamoreeni) sekoittamalla siihen esimerkiksi kompostimultaa. Kasvukerroksen materiaalin tulee tarjota hyvä kasvualusta. Kasvillisuus Kasvillisuus lisää haihduntaa ja vähentää pintakerrokseen ja edelleen jätetäyttöön imeytyvän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa-ainesta ja vähentävät siten eroosiota. Toisaalta kasvien juuret saattavat tunkeutua tiivistyskerrokseen saakka ja vaurioittaa sitä, joten kannattaa suosia matalajuurisia lajeja. Pintakerroksen valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Aluskasvillisuuden kylvön jälkeen alueet metsitetään. Metsitykseen suositellaan käytettäväksi kuusentaimia, noin kpl/ha sekä lehtipuun taimia (esim. koivu, pihlaja) noin kpl/ha. Pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen sekä käsittely Pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen Vanhan täyttöalueen ympärille rakennetaan huoltotienä toimiva tiivis patopenger. Patopenger erottaa kaatopaikan suotovedet puhtaista vesistä. Viimeistellyt pintakerrokset ulotetaan ympärysojan sekä osittain tiiviin patopenkereen yli, jolloin viimeistellyltä alueelta tulevat puhtaat pintavedet voidaan johtaa kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Ympärysojaan rakennetaan salaoja, jolla kerätään jätetäytön suotovesi. Tiivistyskerroksen alapuolelle rakennettava kaasunkeräyskerros johtaa jätetäytöstä suotautuvaa vettä luiskan alareunan salaojaan. Tiivis patopenger voidaan rakentaa esim. hiekka-/soramoreenista. Kaatopaikkavesien keräysjärjestelmä on esitetty piirustuksessa 207. Kaatopaikan reunaosien viimeistelyn periaate on esitetty piirustuksessa n:o 210. Kaatopaikkakaasun keräys Viimeistellylle täyttöalueelle rakennetaan kaasunpoistokaivot, joissa kaatopaikkakaasu käsitellään biologisesti suodattamalla kaasu kompostin läpi ilmaan. Kaivojen sijoitus on esitetty piirustuksessa -206 ja rakenneratkaisut piirustuksessa 209. Kaivot rakennetaan jätetäyttöön kaivamalla. Kaivantoon asennetaan alaosastaan rei'itetty kaasunpoistoputki ja kaivanto täytetään soralla. Kaasunkeräysputkisto (salaojaputket) asennetaan kaasunkeräyskerrokseen säteettäisesti kaivoon päin. Kaivot ympäröidään tarvittaessa painekyllästetystä puusta tehtävällä aitauksella ja varustetaan tarvittavilla varoitusmerkinnöillä. Muut sulkemis- ja viimeistelytyöt Kunnostustöiden yhteydessä kaatopaikka-alueen ympäristö siivotaan. Alueen käyttö sulkemisen jälkeen Itse kaatopaikka-alueella uuden jäteaseman toiminta jatkuu edelleen, mutta lopetetulle täyttöalueelle ei osoiteta muita käyttötarkoituksia.

15 15 VALVONTA JA TARKKAILU Viranomaisvalvonta Jätelain mukaisesta kaatopaikan valvonnasta ja ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvan noudattamisen valvonnasta vastaa Lapin ympäristökeskus. Kuntatasolla jätelain mukaisesta kaatopaikan valvonnasta vastaa Kittilän kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Kaatopaikan pitäjän suorittama valvonta Kaatopaikalla on aukioloaikoina hoitohenkilökunta. Kaatopaikalle tuotavat jätekuormat otetaan vastaan, tilastoidaan, tarkastetaan ja ohjataan sijoituskohteeseensa (yhdyskuntajäte, ongelmajätteet, ylijäämämaat, hyötykäyttöön soveltuvat jätteet jne.). Valvonnan ja tarkkailun tarkoituksena on mm. estää ongelmajätteiden ja vastaavien jätteiden joutuminen väärään paikkaan. Myös pysyvän jätteen täyttöalueelle puretut jätekuormat tarkastetaan silmämääräisesti konetyön yhteydessä. Käyttöpäiväkirja Kaatopaikalla pidetään käyttöpäiväkirjaa hoitohenkilökunnan toimesta. Käyttöpäiväkirjaan merkitään tiedot alueella tehtävistä jätehuolto- ja ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm.: kaatopaikalle tuotujen ja sieltä vietyjen jätteiden tai jätemateriaalien laatu ja määrä jätteiden esikäsittely ja sijoitus kaatopaikalla työkoneen käyttöajat ja käytetyn peitemaan määrä suoritetut ympäristönsuojelu- ja kunnostustoimenpiteet poikkeamat suunnitelmien mukaisesta jätteenkäsittelystä ja poikkeukselliset tilanteet Seurantaohjelma Ahvenvuoman kaatopaikan tarkkailua jatketaan v laaditun (Suunnittelukeskus Oy) tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2007 loppuun. Nykyistä tarkkailuohjelmaa täydennetään kaatopaikka-alueelle asennettavilla pohjavesiputkilla (4 kpl). Vuoden 2008 alussa, kun jäteaseman toiminta muuttuu, laaditaan uusi tarkkailuohjelma, joka esitetään Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. RISKITILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätteenkäsittelytoimintaan liittyviä riskejä ovat seuraavat: jätetäytön sortumat rakenteiden vauriot kone- ja laiteviat sähkön syötön katkeaminen palo- ja räjähdysvaara. Riskitilanteisiin varaudutaan seuraavassa esitetyillä tavoilla. Jätetäytön sortumat jätetäytön sortumat ovat seurauksiltaan vakavia ja niiden vaurioiden korjaaminen hankalaa; sortuma vaurioittaa kaatopaikan pintarakenteita ja vesien- sekä kaasunkeräysjärjestelyjä, sortumien estämiseksi huomio tulee ensisijaisesti kiinnittää jätetäytön vakavuuteen ja pohjamaan kantavuuteen; sortumien kannalta muita olennaisia seikkoja ovat luiskien kaltevuudet ja eroosiosuojaus kaatopaikan kunnostussuunnitelmassa on varauduttu sortumien estämiseen mm. luiskakaltevuuksilla; pintarakenteiden eroosiosuojaukseen varaudutaan mm. materiaalivalinnoilla.

16 16 Rakenteiden vauriot kaatopaikan pintarakenteiden ym. vauriot voivat johtua esim. painumista tms. vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan pinta- ja pohjavesiin alueelle laaditaan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka mahdollistaa vaurioiden nopean havaitsemisen. Tällöin voidaan välittömästi käynnistää myös toimenpiteet vaurioiden korjaamiseksi ja haittojen rajoittamiseksi. Kone- ja laiteviat kaatopaikka-alueella on siirtokuormauslaitteisto, kaatopaikkavesien puhdistamo ja öljyjätteiden käsittelyalue mikäli ilmastuspumppu rikkoontuu ja kaatopaikkavesien tasausallas on täynnä, pääsee ilmastamatonta vettä turve-/hiekkasuodatusaltaaseen. Tällainen häiriötilanne on harmiton ja jää kuitenkin joka tapauksessa ajallisesti rajalliseksi, koska käytettävä pumppu on vakiolaite, jolla on nopea huoltopalvelu mikäli siirtokuormauslaitteisto rikkoutuu, joudutaan jätettä varastoimaan kentällä sen aikaa kunnes vika saadaan korjattua. Tämä vaihe jää ajallisesti lyhytkestoiseksi suhteessa jätteen kertymään. mikäli öljynerotuskaivon täyttöhälytin rikkoontuu, voi öljyistä vettä päästä vesienkäsittelyyn. Tasausaltaassa öljy haihtuu suurelta osin ja loppu imeytyy suodatusaltaan turpeeseen. Toisaalta kaatopaikan hoitaja tarkkailee säännöllisesti mm. öljynerotuskaivoa. Sähkön syötön katkeaminen sähkön syötön häiriötilanteissa sähkökäyttöiset pumput ym. laitteet eivät toimi, jolloin aiheutuvat päästöt ovat samoja kuin kone- ja laitevikojen aikana, mutta jäävät yleensä ajallisesti lyhyemmiksi. Palo- ja räjähdysvaara palo- ja räjähdysvaaran takia avotulenteko kaatopaikka-alueella on kielletty; painannealueilla, joihin voi kerääntyä kaatopaikkakaasua haitallisia pitoisuuksia, tulee lisäksi estää kipinöintiä aiheuttavat työvaiheet; palontorjuntaa varten täyttöalueella on maamassoja. ARVIO KÄYTETTÄVÄSTÄ TEKNIIKASTA Ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n 2 momentissa on säädetty, että toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessa esitettävä toiminnan luonne ja sen vaikutukset huomioon ottaen arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta luvanvaraisessa toiminnassa. Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä huomioon otettavista seikoista säädetään tarkemmin asetuksella. Kaatopaikalla keskeisiä jätteenkäsittelyn ja ympäristösuojelun rakenteita ovat seuraavat: kaatopaikkavesien käsittelyjärjestelyt kaatopaikkakaasun käsittelyjärjestelyt kaatopaikan viimeistelyrakenteet.

17 Seuraavassa on arvioitu kaatopaikalla sovellettavia teknisiä ratkaisuja ja valvontatapoja edellä esitetyssä järjestyksessä. Tekniikka ja rakenteet vesien johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä kaatopaikkakaasun keräyksessä käytettävät rakenteet ovat yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen alueelle laaditaan valvonta- ja tarkkailujärjestelmät. Edellisen arvion mukaan kaatopaikan sulkemisessa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. TOTEUTUSAIKATAULU Välivarastointialue siirtokuormauslaitteistoineen, pysyvän jätteen täyttöalueen I-vaiheen pohjatyöt ja vesienkäsittelyalue toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Vaikka vanha täyttöalue on käytössä vuoden 2007 syyskuun loppuun, sen viimeistelytyöt sopivissa paikoissa ja soveltuvin osin (esim. täytön muotoilu, tiivistys, esipeittokerros) on aloitettu jo vuonna Näin jatketaan joka vuosi, jolloin viimeistelytyöt saadaan loppuun mahdollisimman pian täyttöalueen sulkemisen jälkeen. Kaasunpoistokaivojen toteutus on aloitettu vuonna LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Ympäristölupahakemuksen täydennys Ahvenvuoman keskuskaatopaikan yleissuunnitelma (päivätty ) Ahvenvuoman keskuskaatopaikan yleissuunnitelma (korvaa päivätyn suunnitelman) Hakemuksesta tiedottaminen Lapin ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla Kittilän kunnan sekä Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisen ajan. Saman ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kittilän kunnassa ja Lapin ympäristökeskuksessa. Hakemuksen nähtävilläpidosta on tiedotettu lisäksi asianosaisille (lähinaapureille). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta määräajassa ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Lapin ympäristökeskus on pyytänyt asiasta lausuntoa Kittilän kunnalta, Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta.

18 Kittilän kunnalla eikä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ollut huomautettavaa Ahvenvuoman kaatopaikan ympäristölupahakemuksesta. Lapin lääninhallituksen sosiaalija terveysosasto katsoo, että kaatopaikan toiminta nykyisessä muodossa täyttää terveydensuojelulain (763/94) 2 :n ja 22 :n vaatimukset. Toiminnan jatkamiselle vuoden 2007 loppuun ei siten ole estettä. 18 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös Lapin ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lapin ympäristökeskus myöntää Kittilän kunnalle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnalle enintään asti, kaatopaikan sulkemiselle, siirtokuormausaseman rakentamiselle ja pysyvän jätteen kaatopaikalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikkojen luokitus ja loppusijoitettavan jätteen määrä Jätteiden vastaanotto 1. Kaatopaikat luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja pysyvän jätteen kaatopaikaksi. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle saa sijoittaa jätettä enintään tonnia vuodessa ja pysyvän jätteen kaatopaikalle saa sijoittaa jätettä enintään tonnia vuodessa. (YsL 45, YsA 20 ja VNp kaatopaikoista 3 ) 2. Kaatopaikoille voidaan vastaanottaa ainoastaan kaatopaikan luokituksen mukaista jätettä. Jätteiden vastaanotto tulee järjestää ja hoitaa siten, että tuotavan jätteen alkuperää, laatua, määrää ja sijoittamista voidaan valvoa. Näistä asioista tulee pitää kirjaa. Jätteen toimittajalta on vaadittava jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta osoittava selvitys, ellei kyseessä ole yhdyskuntajäte tai siihen verrattava jäte. Kaatopaikalle sijoitettava jäte on punnittava, jos alueelle loppusijoitetaan jätettä enemmän kuin m 3 vuodessa. Erityisjätteistä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan vastaanottaa eitartuntavaarallisia sairaalajätteitä, eläinkudosjätteitä sekä rasvan- ja hiekanerotuskaivojen lietteitä. Erityisjätteet, joita ei ole luokiteltu ongelmajätteiksi, kuten eitartuntavaarattomat terveydenhuollon jätteet, kuolleet eläimet tai eläinkudosjätteet tulee haudata jätetäyttöön ja peittää välittömästi. Sijoituksen jälkeen sijoituspaikka on merkittävä maastoon ja kaatopaikkakarttaan. Eläinjätteet on kalkittava. Eläinten hautaamisessa on noudatettava mitä eläinten hautaamisesta on säädetty eläintautilaissa (55/80) ja valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/97) sekä muissa asiasta annetuissa säädöksissä. Jätettä kaatopaikalle vastaanotettaessa on huolehdittava seuraavista asioista: Tarkastetaan tiedot jätteen alkuperästä ja tiedot jätteen luokittelusta yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen (867/1996) mukaisesti ja jätettä koskevat muut asiakirjat; Tarkastetaan jäte jätekuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessä sekä otetaan jätteestä tarvittaessa tarpeelliset näytteet mahdollisia tarkastustestejä varten; Annetaan jätteen tuojalle kirjallinen todistus kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä;

19 Ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaiselle jätteestä, jota ei ole otettu vastaan; Pidetään kirjaa vastaanotetun jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä, tuottajasta tai tuojasta. (YsL 43, 45 ja 46, YsA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8, TsL 24 ja VNp kaatopaikoista) Kaatopaikalle ei saa sijoittaa seuraavia jätteitä: Jätettä, jota ei ole asianmukaisesti esikäsitelty eikä sellaista asumisessa syntynyttä tai muuta vastaavaa jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten (vuoden 2005 alusta lukien); Jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, hapettavaa tai jäteasetuksen liitteessä 4 tarkoitetulla tavalla helposti syttyvää tai syttyvää; Terveydenhuollossa syntyvää tartuntavaarallista jätettä (Jäteasetuksen liitteessä 4 tai liitteen 2A luokassa 14 tarkoitettua jätettä); Käytöstä poistettuja auton tai työkoneiden renkaita tai niiden silppua; Nestemäistä jätettä; Sellaista jätettä, joka ei täytä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteessä 2 tarkoitettuja kaatopaikkajätteelle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia. (YsL 45, YsA 20, JäteA liite 4 ja VNp kaatopaikoista) Yleiset määräykset ja jätetäytön korkeus Kaatopaikan hoito 4. Kaatopaikan toiminnot on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava suunnitelmallisesti siten, ettei kaatopaikan käytöstä, sisäisestä liikenteestä tai muusta siihen liittyvästä toiminnosta aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle roskaantumisen, melun, hajun, pölyn, haittaeläimien tai muun niihin rinnastettavan haitan muodossa. (YsL 42, YsA 19, 20 ja JäteL 6 ) 5. Alue ja sen lähiympäristö tulee pitää siistinä irtoroskista tai muista vastaavista maisemallista, terveydellistä ja ympäristöllistä haittaa tai vaaraa aiheuttavista jätteistä. Alue lähiympäristöineen tulee siivota tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (VNp 861/97, JäteL 19 ) 6. Jätteenkäsittelyalueen ympärillä tulee olla vähintään 50 m leveä suojavyöhyke, jolla oleva puusto tulee säilyttää. (YsL 42, VNp 861/97) 7. Jätteen vastaanoton tulee olla valvottua. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin kuten kaatopaikkaa ympäröivällä aidalla. Kaatopaikan portit on pidettävä lukittuina muulloin kuin aukioloaikana. (VNp 1049/99) 8. Pintarakennekerroksilla peitetty jätetäyttö saa nousta korkeimmillaan tasolle N m. (YsA 20 ) 9. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen jätetäyttöön tulee toteuttaa siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. Sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat, routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen, ympäristön roskaantuminen, melu- ja liikennehaitat, eläinten aiheuttamat haitat, haju- ja pölypäästöt sekä tulipalot tulee estää. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JäteL 6 kohta 4-7, 19 ja JäteA 8 kohdat 1 ja 4) 10. Kaatopaikalle toimitetut jätteet tulee sijoittaa tiivistettyinä kerroksina siten, että avoimena oleva jätetäyttö pysyy mahdollisimman pienenä. Jätetäyttö tulee tiivistää päivittäin ja peittää säännöllisesti vähintään 20 cm:n esipeittokerroksella. Jätepenger tulee muotoilla pintavaluntaa tehostavaksi. Tiivistyksessä tulee käyttää toimintaan suunniteltua kaatopaikkajyrää. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8 ja VNp 861/97)