TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PPO 2008 Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista sekä lievästi pilaantuneiden maiden vastaanottoa kaatopaikalle. Iin kunta Jokisuuntie Ii LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sääskenharjun kaatopaikan sulkeminen kunnan omistamalla Paakkari nimisellä tilalla Rn:o 18:63, Ii LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikkatoimintaa koskevan ympäristöluvan ( Dnro 1196Y ), joka on ollut voimassa saakka. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kaatopaikkaa koskevan tarkkailuohjelman ( ), joka koski kaatopaikkavesiä, ympäristön pohja ja pintavesiä sekä kaatopaikkakaasua. Tarkkailuohjelma on ollut voimassa vuoden 2007 lokakuun loppuun saakka. Aluetta ei ole kaavoitettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Iin kunnan Sääskenharjun kaatopaikka sijaitsee Iin keskustaajamasta 7 km pohjoiseen valtatie 4:n itäpuolella 1, 3 km:n etäisyydellä valtatiestä kunnan omistamalla Paakkari nimisellä tilalla Rn:o 18:63. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1988 ja se on suljettu syksyllä Lähin asuinrakennus sijaitsee n. 1, 2 km:n etäisyydellä. Veteraanikatu 1 PL 124, Oulu Asiakaspalvelu Torikatu 40 B, Kokkola Asiakaspalvelu

2 Kaatopaikan sulkeminen Kaatopaikka sijaitsee etelään viettävällä moreenipohjaisella loivalla rinteellä. Ympäristö on osittain soistunutta, havupuuvaltaista metsämaata. Lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue ( Raasakka, luokka 1 ) sijaitsee Iin keskustan tuntumassa n. 3 km kaatopaikasta lounaaseen. Pohjavesi alueella virtaa pohjoisesta etelään, vedet purkautuvat Kurikkasuolle, josta edelleen kulkeutuvat ojaa pitkin länteen. Ulkopuoliset puhtaat pintavedet kaatopaikan ympäristöstä johdetaan niskaojilla kaatopaikan ohi. Kaatopaikalle läjitetyt jätteet Kaatopaikalle on vuosittain läjitetty jätteitä n t, kokonaismäärältään noin t. Enimmillään alueelle on läjitetty jätteitä n. 8 m:n paksuudelta. Ennen kaatopaikan varsinaisiin sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä varmistetaan, ettei haittaeläimistä ( rotista ) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Kaatopaikka alueella olevat tarpeettomat rakenteet poistetaan. Varsinaiseen sulkemiseen liittyvät työt ( tiivistäminen, pintakerrokset ) on tarkoitus tehdä sulan kauden aikana. Sulkemisaikataulu Vuonna 2008 kaatopaikan esipeittokerros rakennetaan ja pinta tiivistetään kaatopaikan esipeittorakenteen painuminen. Alueella suoritetaan tarvittaessa lisää tiivistystä rakennetaan tiivistyskerros, suotovesijärjestelmä sekä kaasunkeräyssalaojat tehdään lopullinen pintakerros, suotovesi sekä kaasunkeräysjärjestelmän lopputyöt. Pilaantuneiden maiden vastaanotto Kaatopaikka alueelle rakennetaan erilliset pilaantuneiden maiden vastaanottokentät, joiden pohjalle asennetaan 1, 5 mm:n muovikalvo. Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto Täyttöalueet luiskataan noin 1:4 kaltevuuteen, viimeistellään sekä maisemoidaan. Pintarakenteet Kaatopaikan pintarakenne tehdään seuraavasti: Kasvukerros > 0,30 m Kompostimulta, humus Peittokerros > 0,70 m Mr Kuivatuskerros > 0,30 m Sr, hk, K> 1 x 10 4 m/s Tiivistyskerros > 0,50 m Savi tai SiMr K> 1 x 10 8 m/s Esipeittokerros 0,30 m Ylijäämämaa, kaasunker.kanavat 2

3 Kaasunkeräyskerros 3 Jätetäytön lakiosan päälle ( esipeittokerrokseen ) rakennetaan kaasunkeräyskanavat, jotka tehdään louheesta tai vastaavasta karkeasta materiaalista tai salaojaputkesta. Säteittäiset kanavat yhdistetään täyttöalueen korkeimmalla kohdalla, johon rakennetaan kaasunkeräyskaivo. Tiivistyskerros Kaasunkeräyskerroksen päälle rakennetaan tiivistyskerros, jonka alapuolelle asennetaan tarvittaessa suodatinkangas. Tiivistyskerroksen paksuus on 500 mm ja vedenläpäisevyyskertoimen k:n arvo on pienempi kuin 1 x 10 8 m/s. Materiaalina voi olla savi tai tiivis moreeni. Kuivatuskerros Tiivistyskerroksen päälle tehdään kuivatuskerros, jonka vahvuus on 500 mm. Materiaali on sepeliä tai seulottua soraa, jonka vedenläpäisevyys on luokkaa 1 x 10 3 m/s. Kuivatuskerroksessa sepelin korvaavana materiaalina esitetään mahdollisuutta kumirouheen käyttämiseen ( 300 x 300 mm ). Jos käytetään kumirouhetta, suodatinkankaan päälle tehdään erillinen 100 mm suojakerros murskeesta, jonka rakeisuus on 0 55 mm. Pintakerros Kuivatuskerroksen päälle asennetun suodatinkankaan yläpuolelle tehdään 700 mm:n kerros kasvualustan alaosaksi. Materiaalina käytetään puhtaita ylijäämämaita, joista on poistettu yli 300 mm:n kivet. Kasvualustan yläosan paksuus on 300 mm. Materiaalina käytetään esim. lietteestä kompostoitua multaa, johon on sekoitettu kivennäismaita. Kasvualusta tiivistetään kevyesti jyräämällä. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasu johdetaan kaasunpoistokaivoihin pintarakenteen alle rakennettavilla kaasunkeräyssalaojilla. Kaivojen määrä ja sijainti määräytyy jätetäytön muotoilun perusteella. Kaivot rakennetaan jätetäyttöön kaivamalla. Kaivantoon asennetaan alaosastaan rei'itetty kaasunpoistoputki ja kaivanto täytetään soralla. Kaasu johdetaan pystyputkella tiivistyskerroksen päälle biologiseen käsittelyyn. Kaasunkeräyssalaojien putket liitetään pystyputkeen. Kaasunpoistokaivojen yläosa tiivistetään tarvittaessa bentoniittimatolla. Kaivot varustetaan tarvittavilla varoitusmerkinnöillä. Kaasu johdetaan salaojilla biosuotimen alapuolelle sorakerrokseen, josta se nousee karkeasta puuhakkeesta tehtyyn suodatinpohjaan. Sora ja hakekerros erotetaan toisistaan tiheällä verkolla, jotta kompostin ja hakekerroksen vaihtaminen helpottuu. Hakekerroksen päälle tehdään paksuimmillaan noin 700 mm:n kompostikerros, joka on karkeaa ainesta sisältävää ja valmiiksi hieman hajonnutta kompostia. Komposti vaihdetaan noin 3 vuoden välein ja tarvittaessa useammin. Kompostin vaihdon yhteydessä tarkistetaan kaasun jakoputkiston toimivuus ja vaihdetaan myös hakekerros. Biosuodin eristetään salaojakerroksesta bentoniittimatolla. Ylimääräisen veden poistuminen varmistetaan alarinteen puolelle rakennettavalla poistoputkella. Kaasukaivon kaasuntuottoa voidaan seurata kompostin yläpuolelle ulottuvasta tarkastusputkesta.

4 Kaatopaikkavesien johtaminen ja käsittely 4 Suljetun kaatopaikan suotovedet johdetaan nykyiselle suotovesialtaalle. Kaatopaikan pintakerroksen yläpuoliset valumavedet kerätään ympärysojiin. Ojien yhteydet salaojaan katkaistaan ja vedet johdetaan maastoon. Sulkemisen jälkeinen tarkkailu Sulkemissuunnitelmassa ei ole esitetty kaatopaikan sulkemisen jälkeistä tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Iin kunnan ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Iin kunnassa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu Rantapohjassa ja erikseen tiedotettu asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastus on suoritettu Lausunnot Iin kunnanhallitus Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että alueella ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa, eikä alueelle ole lupahakemuksessa esitetyn lisäksi vireillä muita maankäyttösuunnitelmia. Oulunkaaren ympäristöpalvelut Lausunnossa todetaan, että kaatopaikka on suljettu vuonna 2005, mutta kaatopaikkavesien tarkkailu on jatkunut ympäristöluvan mukaisesti lokakuun loppuun vuonna Kaatopaikkavesien tarkkailulle tulee laatia ohjelma, joka koskee kaatopaikan sulkemisen jälkeistä aikaa. Kaatopaikan kaasujen tarkkailuun ei ole huomauttamista. Oulunkaaren ympäristöpalvelut / terveysviranomainen Terveysviranomaisen lausunnossa todetaan seuraavaa: Ennen sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä on varmistettava, ettei haittaeläimet aiheuta ongelmaa. Hakijan on annettava selvitys toimista terveysviranomaisille. Suunnitelmassa esitetty biologinen kaasunpoistokäsittely on riittävä. Suunnitelmassa ei ole esitetty yksilöityä jälkitarkkailuohjelmaa. Kaatopaikan sulkeminen edellyttää erillisen tarkkailuohjelman laatimisen kaatopaikkavesien tarkkailulle, pintavesitarkkailulle ja pohjaveden tarkkailulle. Iin maantieteellisestä sijainnista johtuen näytteenotto tulisi sijoittaa siten, että näytteet otetaan syys lokakuun aikana. Näytteitä otettaisiin pintavesitarkkailussa yhdestä pisteestä kaatopaikan yläpuolelta ja yksi piste alapuolelta ja kaatopaikalta lähtevistä vesistä yhdestä pisteestä. Pohjavesitarkkailu edellyttää vähintään yhden pisteen sijoittamisen ylä ja alapuolelle. Tutkittavia analyysejä; lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kok.p, kok.n,

5 NH 4 N ja NO 3 N. Lisäksi kerran viidessä vuodessa raskasmetallit. Näytteet otettaisiin ensimmäisen kerran 2009 ja sitten kerran vuodessa. Tulosten perusteella voitaisiin tarkkailun tarpeellisuutta ja tehtäviä analyysejä tarkastella kun rakentaminen on kokonaisuudessaan suoritettu vuonna Kaatopaikan sijainnista johtuen kaasunäytteiden ottoon ko kohteessa ei ole tarvetta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut Vastineessa hakija toteaa, että Iin kunta tulee laatimaan lupapäätöksen saatuaan tarkkailuohjelman. Oulunkaaren ympäristöpalvelut on tuonut esille tarkkailuohjelman laatimisen sekä tehnyt ehdotuksen tarkkailuohjelman laajuudesta. Iin kunta pitää ehdotusta riittävän laajana. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Iin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Sääskenharjun kaatopaikan sulkemiseen. Lausunnot on huomioitu päätöksessä tarkemmin annetuissa lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin: 1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitetyn sulkemissuunnitelman ( FCG Suunnittelukeskus Oy, , 0353 C9322 ) mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Pintarakenteelle vaadittu tiiveys (1 x 10 8 m/s ) tulee varmistaa paikan päällä suoritettavin kokein. Jos kaatopaikalle vastaanotetaan lievästi pilaantuneita maita, on hakijan esitettävä tarkemmat suunnitelmat kenttärakenteista sekä pilaantuneita maita koskevat kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Suunnitelmat kenttärakenteista ja kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Hakija voi esittää rakennekerroksille vaihtoehtoisia materiaaleja, kerrosvahvuuksia yms., suunnitelma on tällöin toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen kunnostamisen aloittamista ( YSL 43 ja YSA 20 ). Ennen jätteenkäsittelyalueen maisemointityön aloittamista on toimitettava ympäristökeskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintarakenteen rakentamisen. Laadunvalvontaa varten hakijan on nimettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja ( YSL 46 ). 2. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana rottien joukkopaon varalta. Jätteenkäsittelyalueen roskaantu 5

6 nut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä ( YSL 43, 45 ja YSA 20 ). Ongelmajätteen vastaanottoalueen öljyllä ja muilla haitta aineilla likaantunut pintamaakerros on kaivettava pois ja korvattava puhtaalla maa aineksella. Likaantuneet maa ainekset tulee käsitellä ja loppusijoittaa niiden likaantumisasteen perusteella ( YSL 7 ja 43 ). 3. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista ( YSL 45 ja JäteL 6 ). 4. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärys ja salaojilla ja johdettava suotovesialtaalle ja edelleen mittapadon kautta maastoon. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa vesienkäsittelyä koskevia määräyksiä ( YSL 45, YSA 20 ja JäteA 8 ). 5. Kaatopaikkavesiä sekä ympäristön pohja ja pintavesiä ja kaatopaikkakaasua on tarkkailtava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi marraskuun 2008 loppuun mennessä ( YSL 46 ). 6. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluttua kunnostustöiden valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ( YSA 20 ). 7. Jätteenkäsittelyalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. siitä, että sulkemistoimenpiteet toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja että sulkemisen jälkeen käsittelyaluetta tarkkaillaan asianmukaisesti. Vastuuhenkilön nimi tulee ilmoittaa Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ja JäteA 10 ). 8. Jätteenkäsittelyalueen muotoilussa ja kasvittamisessa tulee ympäröivä maasto huomioida niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Koska nurmettaminen on alueen maisemointitavoite, hakijan on huolehdittava, että alueelle ei pääse juurtumaan puita ja pensaita ( YSA 20 ). 9. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta, jätehuollon uusista järjestelyistä ja jätteiden toimittamisesta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen ( YSL 45 ja JäteA 9 ). 10. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin ( turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan, palontorjuntaan yms. ) on varauduttava ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ). 6

7 11. Toiminnanharjoittajan tulee antaa euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely nykyisen jätekeskustoiminnan asianmukaiseen sulkemiseen, johon kuuluu valvonta, tarkkailu ja muut toiminnan kustannukset sekä varsinainen kaatopaikan sulkeminen. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden suuruus tarkistetaan ( YSL 43, 45 ja JäteL 28 ). 12. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2012 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti. Raportti tulee toimittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä ( YSA 20 ). 13. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ( YSA 20 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Iin kunta on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetut lausunnot ja suoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Iin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että kaatopaikan sulkeminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a koskevan lupahakemuksen. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen kaatopaikan sulkemiseen. Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoida toimintaan liittyvät riskitekijät, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen tai alueen ympäristöön. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että Iin kunnalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan sulkeminen edellyttää. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä antaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. 7

8 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 8 Kaatopaikkaan liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkänajan kuluessa mahdollisesti syntyviä terveys ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta ja pohjaveden likaantumista. Ongelmajätteen vastaanottopisteen maaperän puhdistamisvelvollisuus on annettu, koska maanpintakerros on selvästi öljyyntynyt. Pilaantuneen maa aineksen kaatopaikkakelpoisuuden osoittamiseen sovelletaan samoja ohjeita kuin muihinkin jätteisiin. Jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen liittyvissä kunnostustoimenpiteissä on varmistettava, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellulla tavalla. Tällöin on esimerkiksi varmistettava, että eristystoimenpiteissä saavutetaan suunniteltu tiiveysvaatimus ja että niissä käytetään suunniteltuja materiaaleja. Riippumaton valvoja huolehtii, että laadunvalvonta tehdään suunnitelman mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla. Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely ja läjitysalueen toimivuutta. Käsittelyalueen tarkkailu edellyttää tarkkailuohjelman laatimista. Kaasunkeräyskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkakaasujen keräämisen ja poisjohtamisen passiiviseen käsittelyyn hallitusti. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa alueen maisemointia ja aiheuttaa työsuojeluriskin. Pintarakenteen tarkoitus on suojata mineraalista tiivistyskerrosta roudalta sekä kuivumiselta. Lisäksi pintarakenne riittävän paksuna suojaa kasvien juurien tunkeutumista tiivistysrakenteeseen. Kasvukerros lisää haihduntaa ja täten vähentää imeytymään pyrkivän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa ainesta ja vähentävät eroosiota. Tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju, pöly, lintu ja maisemahaittoja. Kuivatuskerroksen rakentaminen mahdollistaa sade ja valumavesien poistumisen rakenteista hallitusti ympäristöön. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi kaatopaikalle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa jätetäytön tiivistymisestä kokonaisuutena. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä ja vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta kaasua purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen voi vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Ympäristökeskus katsoo, että ensisijaisia vakuusjärjestelyjä ovat pankkitakaus, pankkitalletus ja takausvakuutus. Vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta,

9 jonka kunta antaa ympäristölupaviranomaiselle. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja tässä lupapäätöksessä annetut määräykset sekä mitä tätä kokoluokkaa olevan jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja asianmukainen alueen jälkihoito tulisi maksamaan. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ( 86/2000 ) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000 ) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3 a, 6, 8, 9 ja 10 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997 ) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 1049/1999 ) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 202/2006 ) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä ( 659/96 ) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta ( 1129/2001 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4305, 00 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu tavanomaisen jätteen kaatopaikasta on 8610 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan ( ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti ) lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, joten annetun luvan maksuksi muodostuu 4305,00 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) 9

10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10 Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Iin kunnanhallitus Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristöpalvelut / terveysviranomainen Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Iin kunnan ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Rantapohjassa. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus, ylitarkastaja Vesa Määttä, p Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Vesa Määttä LIITE Valitusosoitus

11 VALITUSOSOITUS 11 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: puhelin: PL 124, OULU Veteraanikatu 1, OULU telekopio: sähköposti: