Kesäkuu Toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu 2007. Toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2007 Toimialakatsaus Uusittu hankintalaki voimaan kesäkuun alussa... 2 Uusilla hankinta käytännöillä parempaan suunnitteluun... 3 Suunnitelmat tarkastukseen... 4 Kumppanuudesta voimaa... 6 Arvostettua asiantuntemusta... 8 Maanalaista suunnittelua Tarkastustoiminnalla resurssipulaa Konsulttiala kansainvälistyy Suunnittelualalla paljon töitä, insinöörejä tarvitaan Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Uusittu hankintalaki voimaan kesäkuun alussa Laissa julkisista hankinnoista (hankintalaki 2007/348) säädetään julkisten viranomaisten hankintojen kilpailuttamismenettelyistä. Lakia sovelletaan jälkeen alkaviin hankintamenettelyihin. Uuden hankintalain mukainen EU-kynnysarvot on palveluhankinnoissa euroa. Uudessa hankintalaissa otetaan käyttöön myös kansalliset kynnysarvot, palveluhankinnoissa arvo on euroa. Tämän ylittävissä hankinnoissa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvo ylittävissä hankinnoissakin. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta. Näihin hankintayksiköt voivat soveltaa omia ohjeitaan, joiden on täytettävä vaatimukset avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Uutta on myös se, että pakollinen ilmoitusvelvoite tulee koskemaan kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Sähköisen, maksuttoman ilmoitusjärjestelmän ylläpidosta vastaa Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö. Kansallisia hankintailmoituksia arvioidaan olevan vuodessa noin Tähän saakka ilmoituksia on ollut vuodessa noin Julkisten hankintojen arvo on varsin merkittävä, hankintalain mukaisia hankintoja arvioidaan olevan noin 14 miljardin euron arvosta vuodessa. Suunnittelun hankintamenettelyt uudistuvat Uusi hankintalaki sallii neuvottelumenettelyn käytön aikaisempaa useammassa tilanteessa. Hankkeissa, joiden arvo on euroa saa aina käyttää neuvottelumenettelyä. Lisäksi euron tutkimus-, selvitys-, suunnittelu-, arviointi- tai koulutushankinnassa saa neuvottelumenettelyä käyttää silloin, kun hanke edellyttää siitä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Hankintalaki mahdollistaa myös puitejärjestelyjen käyttöönoton, jolloin useita hankkeita voidaan toteuttaa yhden kilpailuttamisen kautta. Puitejärjestelyssä kilpailun kautta sovitaan toimitusehdot, esimerkiksi henkilöryhmittäiset tuntiveloitushinnat. Kun puitejärjestelyssä on useampia yrityksiä, voidaan tilaus tehdä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista. Mukana olevat yritykset voidaan haluttaessa myös kilpailuttaa uudella tarjouspyynnöllä. Tilaaja voi halutessaan myös määrittää palvelun hinnan jo tarjouspyynnössä. Tämä soveltuu suunnittelutehtäviin, joissa suunnittelubudjetti on etukäteen määrätty tai joihin liittyy suuri taloudellinen intressi, samoin kuin tehtäviin, joiden sisältöä on vaikea hahmottaa yksiselitteisesti. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan tällöin ainoastaan laadullisin kriteerein. Suunnitteluhankinnoista kerrotaan uusitussa julkaisussa: Suunnittelupalvelujen Hankintaopas 2007 ja myös SKOLin jäsenluettelossa. Molempia voi tilata SKOLista ja vastaavat tiedot löytyvät myös SKOLin sivuilta SKOLin toimisto SKOLin hallitus 2007 puhelinvaihde , faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh. 5101, gsm Johtaja Pertti Kinni puh. 5102, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh. 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh. 5103, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh Talous Ritva Marttila puh Tilastot Hilve Nurminen puh Puheenjohtaja Markku Kaskimies Pöyry Building Services Varapuheenjohtajat Eevaliisa Härö Ramboll Finland Vesa Junttila LCA Engineering Jäsenet Petri Jokinen Neste Jacobs Harri Mäkelä Innogeo Seppo Mäki FCG Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Tommi Tuominen Evata Finland Samuli Törönen AIRIX Matti Vuorio Jyvästek

3 SKOL Visio Kesäkuu Uusilla ja kehittyvillä hankintakäytännöillä parempaan suunnitteluun Kaikista suunnittelutöistä kolmannes teetetään yhteistyökumppanin kanssa vuosi- tai puitesopimuksen pohjalta. Neljännes sopimuksista syntyy neuvottelussa ja 40 prosenttia ratkaistaan tarjouskilpailun avulla. Puolessa tarjouskilpailuista ratkaisu tehdään vain hinnan perusteella ja toisessa puolessa myös laatuseikoille annetaan painoa, tällöinkin hinnalla on yleensä suuri merkitys. Tilaajaryhmittäin erot suunnittelun hankintakäytännöissä ovat selvät. Teollisuuden suunnittelutilauksista 60 prosenttia perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja vain 30 prosenttia töistä hankitaan tarjouskilpailun kautta. Neuvottelutöitä on 10 prosenttia. Teollisuudessa nähdään vuosisopimusten etuna se, että tilaaja voi kiinteämmin ohjata suunnittelutyötä ja muuttaa suunnitteluohjelmaa tai valittua ratkaisua muuttuvien tarpeiden mukaan. Vuosisopimuksilla teollisuuden tilaajat haluavat välttää kiinteähintaisen suunnittelun riskejä ja varmistaa haluamansa lopputuloksen. Julkisen sektorin ympäristö- ja väylähankkeet ovat lähes aina hankintalain piirissä. SKOLin selvitys osoittaa, että kolmen vuoden aikana vain seitsemän prosenttia näistä hankkeista toteutettiin puitesopimuksilla. Neuvottelutöitä oli 30 prosenttia. Tarjouskilpailu on julkisella sektorilla ollut käytössä 60 prosentissa hankkeista. Näissä suunnittelija valittiin vain hinnan perusteella vajaassa puolessa hankkeista ja hinta/laatu-arviointia käytettiin hieman yli puolessa kilpailuista. SKOLin seurannan perusteella pelkän hintakilpailun käyttö on kolmessa vuodessa yleisesti hieman vähentynyt. Teollisuudessa on siirrytty vuosisopimuksiin ja julkisella sektorilla hinta/laatu-arviointiin. Kesäkuun alussa voimaantuleva uusi laki julkisista hankinnoista muuttaa hankintakäytäntöjä, kun käytännössä kaikista yli euron hankinnoista tulee ilmoittaa julkisesti, eikä tarjoajia enää voida valita suoraan. Hankintalain muutoksia on käsitelty viereisellä sivulla. Puitesopimusten käyttö lisääntyy julkisellakin sektorilla varmasti, koska tällöin voidaan yhdellä hankintailmoituksella valita yksi tai useampia sopimuskumppaneita useille projekteille tai enintään neljän vuoden määräajaksi. Myös neuvottelumenettelyn käyttö lisääntyy, kun sitä voi käyttää aina alle euron hankinnoissa. Neuvotteluun kutsuttavia ei kuitenkaan saa valita vapaasti, vaan kaikissa yli euron hankinnoissa valinta on tehtävä hankeilmoitukseen vastanneiden joukosta ilmoituksessa mainittujen kriteereiden perusteella. Neuvottelumenettelyä voi myös käyttää aina hankkeissa, joissa tarjouspyyntöä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että se soveltuisi normaaliin tarjouskilpailuun, taikka kun hankkeeseen liittyvät riskit eivät salli kokonaishinnoittelua. Erikseen mainitaan, että neuvottelumenettelyä voi käyttää EU-kynnysarvon ( euroa) alittavissa tutkimus-, selvitys-, suunnittelu-, arviointi- tai koulutushankkeissa, jotka edellyttävät hankkeen toteuttajan asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Erityisen hyvin neuvottelumenettely sopiikin selvityksiin, suunnitelmiin ja kehityshankkeisiin, joissa tilaajalla on käytettävissään tai varattuna määräsumma rahoitusta. Neuvotteluissa selvitetään valittujen tarjoajien kanssa ongelman tai aiheen käsittelytapa, arvioidaan tarjoajien asiantuntemus ja valitut asiantuntijat sekä työhön käytettävä panostus. Tilaaja valitsee neuvottelujen pohjalta parhaan tarjoajan saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen. Vanhan hankintalain aikana julkisen sektorin toimijat päätyivät yleensä valitsemaan halvimman tarjouksen ja käytännössä siis yrityksen, joka tarjoutui tekemään vähiten työtä. Uusi laki antaa enemmän mahdollisuuksia optimoida lopputulosta ja näin varmasti myös julkisen sektorin suunnitelmien laatu paranee. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti noin henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2006 on yli miljardi euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat arvostettu ala, osaavat resurssit, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Suunnitelmat tarkastukseen Rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus on terävöittänyt suunnitelmien laatutasoa. Mallintamisella on puolestaan saatu suunnitelmista mittatarkkoja ja virheiden määrä on pudonnut lähelle nollatasoa. Positiivisella kehityksellä on myös hintansa, kun runsaan 60 henkilön toimiston kehityskustannukset nielevät runsaat viisi prosenttia liikevaihdosta. Ohjelmistojen kehityskulut ja päivitykset vaativat yhä enemmän resursseja, Insinööritoimisto Magnus Malmbergin toimitusjohtaja Jorma Puhto muistuttaa. Muutama vuosi sitten tapahtuneiden useahkojen kattosortumien jälkeen rakennus- ja kiinteistöala joutui ottamaan itseään niskasta. Rakentamismääräyskokoelman A1:n erityisen vaativia ja vaativia rakenteita koskevia suunnitelmia voi tarkastaa nykyisin ulkopuolinen tarkastaja. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on yhdessä ympäristöministeriön kanssa työstänyt Erityismenettelyn soveltamisohjeen rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseen. Tämä RIL erityisohje on tarkoitettu rakentamisen valvontaan ja tekniseen tarkastukseen. Erityisen vaativista tai vaativista rakenteista tehdään ensin riskiarvio ja sitten riskianalyysi. Tämän jälkeen harkitaan, tarvitaanko kohteessa erityismenettelyä. Rakennusvalvontaviranomaisilla on mahdollisuus vaatia tällaisten rakenteiden suunnitelmien ulkopuolista tarkastusta, mitä onkin ryhdytty enenevässä määrin käyttämään. Toisaalta rakennusurakoitsijat ovat ryhtyneet minimoimaan riskejä ja käyttävät omissa vaativissa kohteissaan ulkopuolista tarkastusta, Jorma Puhto selvittää. Suomessa rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus on vielä varsin uutta. Vastaavasti esimerkiksi Saksassa ulkopuoliseen tarkastukseen erikoistuneet Prüfung -toimistot ovat tarkastaneet toisten konsulttien suunnitelmia jo vuosikymmeniä. Kun Malmbergin toimisto laati aiemmin rakennesuunnitelmat Nokian Bochumin tuotantolaitoksiin, ulkopuolinen tarkastaja kävi kaikki suunnitelmat läpi. Suomessa rakennesuunnitelmien ulkopuolisina tarkastajina toimivat Fise Oy:n hyväksymät rakenteiden tarkastajat. Fise myöntää rakennus-, lvi- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä, jotka ovat voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Fisen työhön osallistuu yli 200 asiantuntijaa ja yhtiön taustalla ovat mm rakennusalan henkilö- ja toimialajärjestöt. Maaliskuun 2007 alussa oli myönnetty pätevyyttä, mikä jakautui yli 80 pätevyysnimikkeeseen. Vastaavasti rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastajan pätevyyksiä on myönnetty 38 henkilölle, joillekin yhtä runkomateriaalia koskevia ja muutamille niin betoni-, teräs- kuin puurakenteiden tarkastajan pätevyyksiä. Malmbergin toimistossa rakenteiden tarkastajan oikeudet on myönnetty kolmelle henkilölle. Yhdellä on teräsrakenteiden ja toisella betonirakenteiden tarkastajan oikeudet. Jorma Puhtolla, joka on myös SNIL/S-konsultti, on sekä teräsettä betonirakenteiden tarkastajan oikeudet. Toimistossa onkin tarkastettu parisenkymmentä toisten konsulttien laatimaa suunnitelmaa yhtenä esimerkkinä vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoihin valmistunut Stadionin itäkatsomon neliömetrin laajuinen teräsrunkoinen katos. Stadionin pyörteisten tuulien takia katoksen pienoismallia tutkittiin perusteellisesti yli neljä kuukautta Teknillisen korkeakoulun tuulitunnelissa, Jorma Puhto muistelee. Wellamo mallinnettiin Tuotemallintaminen alkaa olla arkipäivää suomalaisessa rakennussuunnittelussa. Tällä vuosituhannella Suomessa on mallinnettu enemmän hankkeita kuin missään muualla maailmassa. Yksi tällainen mallinnushanke on parhaillaan Kotkaan

5 SKOL Visio Kesäkuu rakennettava Merikeskus Wellamo, jonka on määrä valmistua tämän vuoden marraskuussa. Merikeskus Wellamoon sijoittuvat Suomen Merimuseo ja Kymenlaakson Maakuntamuseo sekä merikirjasto. Rakennuksen laajuus on noin neliömetriä ja tilavuus noin kuutiometriä. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 18 metriä korkea näyttelyhalli ja 250-paikkainen auditorio. Rakennuksen runko ja perustukset ovat tavanomaisia betoni- ja teräsrakenteita pisimpien jännevälien yltäessä 27 metriin. Rakennus on perustettu pääosin teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Erikoista rakennuksessa on sen runkoon käytettävä suuri teräsmäärä, tonnia. Teräksistä 300 tonnia käytetään rakennuksen katolle sijoittuvaan Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemaan "Hyöky"-nimiseen rakenteeseen, mikä oli samalla arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen nimimerkki. Katolle tulevan suuren painon takia kattorakenteet ovat tukevat, mutta samalla monimuotoiset, sillä yleisö pääsee osin kävelemään kattorakenteilla ja -tasanteilla. Historiaa ja nykyaikaa: Jorma Puhto ja professori Magnus Malmbergin muotokuva. Viereisellä sivulla tuotemallinnettu Wellamo, jonka katolle on suunniteltu 300 tonnin teräsrakenteinen Hyöky. Wellamon rakentaminen alkoi kesäkuun alussa Jo tätä ennen oli tehty perustavaa laatua olevaa kehitystyötä betoni- ja teräsrakenteiden 3D-mallintamisessa sekä aikataulutuksen 4D-mallintamisessa. Tuotannon kannalta oleellista on ollut teräsrakennekuvien toimittaminen sähköisesti konepajalle valmistusta varten, mitä on harjoitettu teräsrakennesuunnittelussa jo 1980-luvulta lähtien. Aikataulutuksen ja tuotannon suunnittelun mallintamista edellytti hankkeen projektinjohtourakoitsija Lemcon. Teräs- ja betonirakenteiden mallintamisessa käytettiin Tekla Structures-ohjelmistoa. Eri materiaalirakenteiden mallintaminen tehtiin ensin erikseen, mutta yhdistämisen toteutti Tekla yhtenä pilottihankkeistaan. Tekla myös päivittää tuotemallia sitä mukaa kun suunnittelijoilta tulee lisää tietoa. Wellamon työmäärää ja merkitystä kuvastaa osaltaan rakennesuunnittelun osuus, yli suunnittelutuntia, Jorma Puhto valottaa hankkeen rakennesuunnittelun merkitystä Malmbergin toimistolle, jonka viime vuoden liikevaihto oli 4,34 miljoonaa euroa. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2006 yhteensä 117 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 38 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2006 vientilaskutuksen osuus oli 19 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimaasta runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen lievästi heikkenevän kotimaassa mutta viennissä kasvun uskotaan vielä jatkuvan. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän ja puolen prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 38 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on miltei yhdeksän prosenttia, vienti on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Finnmap Consulting Oy 27,1 4,4 30,6 Pöyry Civil Oy 10,4 5,5 10,4 A-Insinöörit Oy 8,4 1,6 16,3 Aaro Kohonen Oy 5,7 1,0 5,7 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,7 0,8 7,1 WSP Finland -konserni 4,9 1,6 15,5 Ramboll Finland Oy 4,5 0,2 40,4 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,2 0,1 4,3 Vahanen -konserni 4,2 1,1 11,3 Narmaplan Oy 3,2 3,2 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,0 0,1 3 Suomen Talokeskus Oy 2,1 10,9 Optiplan Oy 2,0 8 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 1,6 1,6 Ins.tsto Oy Matti Ollila & Co 1,6 0,7 1,6 IS-Plan Oy 1,6 1,2 1,6 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 7,6 0,8 40,4 Pöyry Infra Oy 4,6 0,1 11,5 Pöyry Environment Oy 4,0 29,6 Sito -yhtiöt 3,0 0,1 16,6 Suomen IP-Tekniikka Oy 3,0 0,9 5,8 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,9 1,1 2,9 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,2 0,3 2,3 Ins.tsto Geotesti Oy 1,9 2,2

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Kumppanuudesta voimaa Strategiset kumppanuussopimukset ja erilaiset asiantuntijapalvelut lisääntyvät talotekniikkasektorilla. Suomalainen talotekniikan konsulttiosaaminen on kysyttyä myös ulkomailla. Venäjän vienti on lisääntynyt voimakkaasti ja suomalaisten globaalisti toimivien yritysten siivittämänä talotekniikkaa viedään eri puolille maailmaa. Tutkimus ja kehitystoiminta luovat perustan yritysten kehittymiselle, Insinööritoimisto Olof Granlundin toimitusjohtaja Reijo Hänninen pohtii talotekniikan haasteita ja mahdollisuuksia. Helsingissä järjestetään kesäkuuta 9. maailmanlaajuinen sisäilmakongressi. Tämän ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Clima 2007 on yksi osoitus suomalaisesta korkealaatuisesta sisäilmahallinnasta ja talotekniikan insinööriosaamisesta. Kysymys on tieteen ja tekniikan välisestä vuoropuhelusta. Kongressin kiinnostavuutta osoittaa sekin, kun tilaisuuden järjestäjille saapui noin 650 esitelmäehdotusta 55 eri maasta. Näistä vain murto-osa pystytään esittelemään tilaisuuteen saapuvalle noin tuhannelle osanottajalle, kongressin tieteellisen komitean puheenjohtaja, professori Olli Seppänen viestittää. Yritystasolla Granlundin toimisto on kongressin yhden workshop'in järjestäjä ja vastuutaho. Lisäksi yrityksessä on kirjoitettu neljä esitelmää kongressia varten. Valtakunnallista toimintaa ja kansainvälistä ulottuvuutta edustaa Granlundin toimistossa parinkymmenen henkilön vahvuinen tutkimus- ja tuotekehitysryhmä. Henkilöstön koulutustaso on varsin korkea, aina väitelleitä tekniikan tohtoreita myöten. Kehitystyötä tehdään mm. integroidun tuotemallipohjaisen suunnittelun kimpussa. Työn tuloksena on tehty kaupallisia ohjelmia niin kotimaahan kuin kansainvälisille markkinoille. Kehitystyöhön investoidaan vuositasolla noin tuntia, Reijo Hänninen laskeskelee. Oman tuotekehityksen työstämiä ohjelmistoja on myyty yli kymmeneen maahan. Ohjelmistolisenssejä onkin myyty kaikkiaan kappaletta. Standfordin yliopistossa USAssa sekä South Wales Universityssä Australiassa Granlundin kehittämää Riuska-ohjelmistoa käytetään jatko-opiskelijoiden rakennusten tuotemallintamisopetuksessa. Nokia on puolestaan hankkinut toimiston kehittämän kiinteistön ylläpidon raportointi- ja hallintajärjestelmä, Ryhti-ohjelmiston konsernin maailmanlaajuiseen käyttöön mm. Saksan, Intian, Kiinan, Unkarin tuotantolaitosten ylläpitoon. Kotimaassa puolestaan mm. Senaatti-kiinteistöt, Elisa ja Tapiola-ryhmä käyttävät samaa ohjelmistoa valtakunnallisena kiinteistöjen ylläpitosovellutuksena. Ohjelmistomyynti edustaa sinänsä vain viittä prosenttia Granlundin liikevaihdosta, mutta se on yrityksen toiminnan keihäänkärki. Koko konsernin viime vuoden liikevaihto oli 23,2 miljoonaa euroa viennin edustaessa 15 prosenttia. Henkilöstöä tämän vuonna 1960 perustetun yrityksen palveluksessa on 340 henkilöä, joista parikymmentä on yrityksen omistajia. Liikevaihdosta yli 70 prosenttia kertyy suunnittelusta ja parisenkymmentä prosenttia ylläpitokonsultoinnista. Granlundilla on tytäryhtiöt Kuopiossa, Lahdessa, Tampereella, Vaasassa ja Moskovassa. Venäjän toiminnot ovat kehittyneet suotuisasti, kun vienti venäjälle kasvoi viime vuonna viitisenkymmentä prosenttia, Reijo Hänninen valottaa. Strategista kumppanuutta Stockmannilla on Helsingin ydinkeskustassa 145 miljoonan euron investointihanke, jonka selvitystyö aloitettiin jo vuonna Rakentamaan päästiin alkuvuodesta 2006 ja hankkeen on määrä valmistua Reijo Hänninen: Suomalainen talotekniikkaosaaminen kiinnostaa myös ulkomaisia yrityksiä. Helsingissä järjestetään kesäkuun alussa Clima 2007 ensimmäistä kerta Suomessa. Tieteen ja tekniikan välisessä vuoropuhelussa käsitellään sisäilmahallintaa ja talotekniikan insinööriosaamista. vuonna Maan alle rakennetaan autojen pysäköintihalli, huoltotiloja ja uutta liiketilaa. Maan päällä operoidaan olemassa olevassa tavaratalossa. Rakennuttajan selkeä lähtökohta oli ja on, ettei uudiseikä saneerausrakentaminen saa vaikuttaa tavaratalon myyntiin. Tämä on haaste etenkin talotekniikalle. Rakennuttaja kutsui Granlundin toimiston tähän keskustaprojektiin jo hankkeen alkuvaiheessa vuonna Kysymys ei ollut pelkästään suunnittelutehtävistä, vaan rakennuttaja edellytti Granlundin hallituksen puheenjohtaja Bo Söderholmin henkilökohtaista sitoutumista projektin johtoryhmätyöskentelyyn. Vastaavasti Granlundin suunnittelujohtaja Pertti Liljeblom on saanut vastuulleen hankkeen lvisa-suunnittelukokonaisuuden, joskin eri suunnittelusektoreilla on omat vetäjänsä. Stockmannin laaja projekti jakautuu kymmeniin erillisiin hankkeisiin, joita käsitellään joka toinen tai kolmas kuukausi kokoontuvassa ohjausryhmässä. Tällöin käsitellään laajemmin toiminnan kehittämistä eikä niinkään päivittäisiä asioita, jotka kuuluvat asianomaisille työryhmille. Päivittäisiä tehtäviä on esimerkiksi olosuhteiden turvaaminen remontin alaisessa tavaratalossa. Tavarataloon on asennettu mm. 35 mobiilipistettä, joissa mitataan eri osastojen lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Olosuhteiden on oltava sovittujen minimi- ja maksimiarvojen rajoissa, sillä raportit päätyvät johtoryhmän tietoon. Laajempaa kokonaisuutta edustaa puolestaan lvisa-tietojen kerääminen tavaratalosta, minkä pohjalta koko talo on mallinnettu 3D-tuotemalliksi. Stockmann haluaa olla paras kiinteistömanageeraaja omalla markkina-alueellaan. Tällöin kiinteistön ylläpidon tiedonhallinta nousee keskeiseen asemaan. Tässä käytetään apuna Granlundin operatiivista työkalua, Ryhti-ohjelmaa. Tämän pohjalta Stockmann on kehittänyt yhteistyössä Granlundin systemaattisen toimintamallin kiinteistöjen käyttöön, huoltoon, ylläpitoon ja johtamiseen. Perustiedot tähän toimintamalliin saadaan Ryhdin lisäksi kiinteistöautomaatiojärjestelmästä ja taloushallinnosta. Granlundin Veikko Martiskainen toteaa.

7 SKOL Visio Kesäkuu Stockmannin maanpäälliset ja -alaiset rakennushankkeet suunnitellaan pieteetillä ja perustuvat strategiseen kumppanuuteen. Kuvassa nostetaan ilmastointikonehuonetta yöllä rakennuksen katolle. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2006 yhteensä 100 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2006 yhteensä 55 M ), sähkö- ja teletekniikka (40 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Lähes kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja miltei puolet uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Korjausrakentaminen työllistää talotekniikkayrityksiä muita enemmän. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelua on 35 prosenttia. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ins.tsto Olof Granlund Oy 22,0 2,6 22,5 Pöyry Building Services Oy 9,9 1,9 13,4 AIRIX 6,5 0,5 18,1 Projectus Team Oy 5,2 1,1 5,5 Suomen Talokeskus Oy 4,5 10,9 Niemi & Co Oy 3,1 0,5 3,1 Ins.tsto Lausamo Oy 3,0 1,1 3,1 Optiplan Oy 2,9 8 Hepacon Oy 2,8 2,8 Tuomi Yhtiöt Oy 2,2 2,2 Kontermo Oy 2,1 2,2 AX-Konsultit Oy 2,1 0,2 5,9 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,6 1,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 1,5 65,6 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,4 0,1 1,7 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,4 1,4 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Evata Finland Oy 6,5 3,7 6,5 AHMA Insinöörit Oy 3,7 1,1 4,3 SWECO CMU Oy 3,4 6,5 Vahanen -konserni 3,1 11,3 Rakennuttajapalaute Rapal Oy 2,3 3,3 Optiplan Oy 2,2 8,0 KSOY Arkkitehtuuria 2,1 0,6 2,2 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co Oy 2,0 2,0 Laitila Arkkitehdit Oy 2,0 0,6 2,0 Rakennuttajapalvelu Voitto Niinikivi Oy 1,6 1,7 Ramboll Finland Oy 1,4 0,2 40,4 KVA Arkkitehdit Oy 1,2 0,4 1,3 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,1 0,1 1,1 Arkkit.tsto CJN Oy (9 kk) 1,0 1,0 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,7 0,7

8 8 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Arvostettua asiantuntemusta Konsultteja tarvitaan ratkomaan kahta suurta Suomea kohtaavaa haastetta. Toinen niistä on väestön ikääntyminen ja toinen ilmastonmuutos. Suomi on tällä hetkellä väestön sivistyksen ja osaamisen portailla historiallisesti maailman huipulla. Investoinnit koko kansakunnan koulutukseen ovat kantaneet hedelmää, puhemies Paavo Lipponen viestitti SKOLin 40-vuotisjuhlaseminaarissa maaliskuun lopulla Espoon Kulttuurikeskuksessa Tapiolassa. Korkean koulutustason saavuttaminen on ollut pitkän kehityksen tulosta. Pääministeri Kalevi Sorsan aikana 1980-luvun loppupuolella tutkimusja tuotekehitysrahoitusta nostettiin 2,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä oli tuolloin maailmanennätysluokkaa. Aikaisemmin Korpilammen hengessä Nokia pääsi kehittymään ja aloittamaan maailmanvalloitustaan. Myöhemmin Paavo Lipposen hallituskaudella t&k -rahoitusta nostettiin viime kädessä 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt Euroopan Unionissa valmistellaan ilmastonmuutosstrategiaa. Aikaa on vähän ja päätökset tehtävä pian. Ydinkysymyksenä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, mitä ei saavuteta lisäämällä pelkästään uusiutuvia energialähteitä ja bioenergiaa. Päästöjä pystytään vähentämään vain, jos ydinvoima otetaan mukaan vuoden ajanjaksolla, Paavo Lipponen vakuutti ennätyslukuisalle, yli 250-henkiselle kuulijakunnalle. Juhlaseminaarin luennoitsijoina oli alansa parhaita ulkomaisia ja kotimaisia asiantuntijoita. Kansainvälisen konsulttijärjestön, FIDICin toimitusjohtaja Enrico Vink esitelmöi seminaariin nimeen sopivasta arvostetusta konsultoinnista. Sitran aikaisempi yliasiamies ja Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja, professori Jorma Routti pohti kysymystä: Suomesta mallimaa maailmalle? Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula tarkasteli koulutusnäkökulmaa asiantuntijuuteen. Osaamisen arvostusta työmarkkinoilla valottivat Tekniikan Akateemisten liiton puheenjohtaja Merja Strengell sekä Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski. Suomalainen asiantuntemus kansainvälisessä kilpailussa oli ja on mittari, jolla punnitaan suomalaiskonsulttien kilpailukykyä. Tätä pohti Pöyryn varatoimitusjohtaja Jukka Nyrölä. Ennen asiaa tihkuvia esitelmiä Werner Bros -yhtye viritti kuulijoita vastaanottavaisiksi tiedon tulvalle. Kun tieto alkoi pursuta korvista hulvattomat musiikkiesitykset palauttivat kuulijat maan pinnalle ennen buffeen puolelle siirtymistä. Paavo Lipponen puhui hymyssä suin vakavia, Werner Bros esitti raskaalla jalalla mukavia.

9 SKOL Visio Kesäkuu Enrico Vink FIDICin toimitusjohtaja FIDICissä on 75 jäsenjärjestöä, yritystä ja miljoona konsulttia, joiden vuosittainen palkkasumma on 270 miljardia dollaria. Vuosittaiset rakennusinvestoinnit ovat miljardia dollaria, mikä on keskimäärin 9 prosenttia bruttokansantuotteesta. FIDICin periaatteita ovat laatu, riippumattomuus ja pitkäjänteisyys eli profiilin rakentaminen. Arvostettu osaaminen pähkinänkuoressa: kohenna elämänlaatua ja tuo asiakkaalle lisäarvoa. Keskity laatuun, ei hintaan ja muista aina riippumattomuus. Jorma Routti Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja Kiinan kansantalous kasvaa Yhdysvaltojen kansantaloutta suuremmaksi vuonna Länsi-Euroopassa meni 100 vuotta puhelinverkon rakentamiseen. Uuden teknologian avulla Kiinassa puhelinverkon rakentamiseen on mennyt 10 vuotta. Afrikan mailla tämä on vielä edessään. 1,7 miljoonaan asukkaan öljyntuottajamaa Kuwaitissa vettä kulutetaan enemmän kuin Suomessa ja energiaa suunnilleen yhtä paljon. Mitä öljyn loppumisen jälkeen? Ranskassa rakennetaan 500 MW:n fuusioreaktoria. Rakentaminen ajoittuu vuosiin Investoinnin arvo on 5 miljardia euroa. Tavoitteena on saada litrasta vettä saman verran energiaa kuin tynnyristä öljyä. Matti Pursula TKK:n rehtori Suomi on jäämässä jälkeen maailman huipuista erityisesti tutkimuksessa. Koulutuksen poikkitieteellisyyttä ja monitieteisyyttä on lisättävä. Esitys Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun uudesta huippuyliopistosta on toteuttava kiireellisenä kansallisena pilottiprojektina.. Uudella yliopistolla on kansallinen erityistehtävä tukea Suomen menestymistä kansainvälisessä taloudessa. Pitkäjänteisen työn tuloksia alkaa näkyä vuonna Asiantuntijuuden kehittäminen edellyttää koulutuksen ja työelämän kiinteää vuorovaikutusta. SKOLin jäsenyritykset voivat tukea korkeakouluja tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöaiheita. Merja Strengell Tekniikan Akateemisten liiton puheenjohtaja Konsulttialalle tulee vuosittain satoja uusia suunnittelijoita. Suunnitteluala on huono palkanmaksaja muihin aloihin verrattuna, kun alan palkkataso on kuusi prosenttia alhaisempi muihin aloihin verrattuna. Miten tulevaisuudessa nuoria ja kokeneitakin saadaan alalle? Insinöörin ammatti ei enää ole välttämättä turvallisin ammatti, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Asiantuntijatyön tehostamista ei ole tutkittu eikä kokeiltu, mutta asiantuntijatyöstä on tekeillä hyvän työelämän käsikirja. Seppo Riski EK:n työmarkkinajohtaja Teollisuuden toimihenkilörakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos vuonna 2001, kun ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut teknisiä ja konttoritoimihenkilöitä suuremmaksi.. Palkankorotusmalli on jäänyt ajastaan jälkeen, kun korotukset tulevat kaikille samansuuruisina. Olisi siirryttävä kannustavaan palkkaukseen ja enemmän yrityskohtaiseen sopimiseen. Palkansaajien osaaminen ja kokemus sekä työn sisältö ja haasteellisuus olisi huomioitava palkkausmallissa. Luovutaan Tanskan tavoin kokonaan valtakunnallisten työehtosopimusten laatimisesta. Menestyvä suomalainen yritys on vuonna 2015 kansainvälinen suunnannäyttäjä! Jukka Nyrölä Pöyryn varatoimitusjohtaja 1960-luvulla muutamat konsulttiryitykset toimivat maailmalla metsä- ja metalliteollisuuden keihäänkärkinä luvut olivat projektiviennin kulta-aikaa Neuvostoliitossa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa. kehitysyhteistyöhankkeet toivat kansainvälisyyttä luvun lama vei monen kansainvälistymisresurssit, kun samaan aikaan Aasia lähti nousuun. Lähialuevienti alkoi kasvaa ja monipuolistua luvulla ulkomaiset yritykset tulivat Suomeen. Kaukoprojektit lähinnä alihankintaa ja vain harvoilla globaalia toimintaa. Itämeren ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia pienillekin yrityksille.

10 10 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Maanalaista suunnittelua Kalliorakennussuunnittelu on keskittynyt kovaan kallioon rakennettaviin luoliin, tunneleihin, varastoihin ja väestönsuojiin. Yhtäältä kalliorakennussuunnittelu on paikallista toimintaa täällä Skandinaviassa. Toisaalta sille on avautunut vientimahdollisuuksia toiselta puolelta maailmaa Etelä-Koreasta ja Japanista, Insinööritoimisto Saanio & Riekkolan toimitusjohtaja Reijo Riekkola selvittää. Suomessa on meneillään kalliorakentamisboomi. Parhaillaan rakennetaan E18-moottoritietä Muurlasta Lohjanharjulle. Tieosuudelle on rakenteilla seitsemän tunnelia yhteispituudeltaan yli viisi kilometriä. Näistä Karnaisten tunneli on Suomen pisin maantietunneli, jonka pituus on runsaat kaksi kilometriä. Espoossa Kehä I:lle on suunnitteilla parikin tunnelia ja Tampereella Paciuksenkadun tunneli. Liikennehankkeiden lisäksi Espoossa ja Tampereella on suunnitteilla mittavat jäteveden puhdistuslaitokset, varatoimitusjohtaja Timo Saanio kertoo. Länsimetro Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ja Kehärata Vantaalla työllistävät niin ikään kalliorakennussuunnittelijoita. Helsingin ydinkeskustassa rakennetaan maanalaisia pysäköintitiloja Mannerheimintien alle kolmeen kerrokseen. Lisäksi Stockmannin tavaratalon alle toteutetaan uusia kalliotiloja. Hankkeet hyödyntävät Helsingin keskustan maanalaista huoltotunnelia eli Kehu-projektia. Siinä Helsingin kaupunki yhdessä alueen kiinteistöjen kanssa rakennuttaa kaksiajorataista ja lähes 14 metriä leveää huoltotunnelia Ruoholahdesta Kluuviin, jossa se liittyy osaksi alueen vanhaan huoltotunnelia. Helsinki on solminut Kehu-projektista yhden kokonaissuunnittelusopimuksen Saanio & Riekkolan kanssa, jonka alikonsultteina hankkeeseen osallistuu kymmenkunta muutakin suunnittelutoimistoa. Suunnittelun koordinointi on siis Saanio & Riekkolan harteilla, jossa pääsuunnittelijana toimii diplomi-insinööri Matti Kalliomäki. Huoltotunnelin suunnittelu on alkanut kesäkuussa 2004 ja tunnelin on määrä valmistua joulukuussa Tunnelin louhinnat valmistuvat ensi syksynä kahden vuoden uurastuksen jälkeen. Tämä jälkeen päästään tunnelin sisustustöihin, jotka kestävät joulukuuhun Huoltotunnelin suuruus on valmistuttuaan neliömetriä ja kuutiometriä. Haasteita tässä Kehu-projektissa kyllä riittää. Keskustan pohjavedenpinta ei saa laskea, sillä muuten on vaarana mm. puupaaluille perustettujen rakennusten vajoaminen. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää tarkkaillaan niin ikään tehostetusti. Tulipalo- ja savuvaaran takia huoltotunnelin rinnalla kulkee pelastautumistunneli, jonne on sisäänpääsy vähintään 90 metrin välein. Helsingin maanalainen kallio on osin rikkonaista ja kun Metroa rakennettiin luvulla, Kluuvin ruhje jouduttiin jäädyttämään. Tässä Kehu-projektissa Kluuvin ruhjeen kohdalla huoltotunneli jakautuu kahdeksi kapeammaksi tunneliksi. Muitakin haasteita suunnittelijoilla on kyllä edessään kuten Stockmannin paikoitushallien ja Yliopiston kirjavaraston ohitukset ja alitukset. Ydinjäte kallioon Suomessa on rakennettu vuosina Olkiluotoon VLJ-luola, matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustila. Tässä Teollisuuden Voiman ydinjätteen loppusijoitushankkeessa Saanio & Riekkola vastasi yleissuunnittelusta ja kalliorakennussuunnittelusta sekä toimi kalliorakennustöiden asiantuntijavalvojana. Vastaavanlaisia luolia on toteutettu vain kolme maailmassa. Parhaillaan tutkitaan Suomessa ja muuallakin maail-

11 SKOL Visio Kesäkuu YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2006 oli yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 19 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä runsas viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat ympäristö- ja maisemasuunnittelu (laskutus vuonna 2006 yhteensä 45 M ), tie-, katu- ja aluetekniikka (38 M ), vesihuoltotekniikka (29 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (25 M ) sekä liikennetekniikka (15 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla, markkinoiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kuitenkin vielä kasvavan kolmisen prosenttia tänä vuonna. Timo Saanio ja Reijo Riekkola: Kalliorakentamissuunnittelun vaativimpia haasteita on ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Olkiluotoon. Maanalaiset tilat ulottuvat yli 500 metrin syvyyteen. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 15,8 0,4 40,4 Sito -yhtiöt 10,2 0,1 16,6 WSP Finland -konserni 6,8 0,6 15,5 Pöyry Infra Oy 5,5 1,0 11,5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,1-65,6 Finnmap Infra Oy 2,7-3,2 Finnmap Consulting Oy 2,3-30,6 A-Insinöörit Oy 1,8-16,3 Strafica Oy 1,2-1,2 Ins.tsto Liidea Oy 1,2 0,1 1,4 AIRIX 1,1-18,1 Pöyry Environment Oy 1,0-29,6 massa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisuja. Teollisuuden Voiman ja Fortumin muodostama yhtiö Posiva selvittää Olkiluodossa ydinjätteen loppusijoitusta. Maanpinnalta on kallioon kairattu tässä vaiheessa yli 40 tutkimusreikää. Aikanaan rakennettavat maanalaiset tilat ulottuvat yli 500 metrin syvyyteen. Tätä Posivan ydinpolttoaineen loppusijoitusprojektia valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö sekä säteilyturvallisuuskeskus. Hankkeessa tehdään hyvin tarkkoja tutkimuksia ja analyysejä ennen, kun hankkeessa siirrytään vaiheesta toiseen. Tällä hetkellä Olkiluodossa louhitaan ONKALOksi nimettyä tutkimustilaa. Mikäli kallioperä todetaan soveltuvaksi, ONKALO laajennetaan myöhemmin loppusijoitustilaksi. Tämä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Suomalainen osaaminen on herättänyt siinä määrin mielenkiintoa, että Saanio & Riekkola on laatinut myös Ruotsiin Posivaa vastaavalle SKB:lle ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä suunnitelmia, turvallisuusselvityksiä ja kalliomekaanisia laskelmia. Toisella puolella maapalloa, Etelä-Koreassa ollaan samassa tilanteessa kuin Suomessa oltiin 20 vuotta sitten. Eteläkorealaiset haluavat tietoa ja osaamista matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta kallioon. Saanio & Riekkola on osallistunut näihin eteläkorealaisten hankkeisiin vuodesta 2002 lähtien. Suomessa on ollut mm. kahdeksan korealaista insinööriä syksyn 2006 ja alkuvuoden 2007 kestäneessä koulutuksessa. Vastaavasti Saanio & Riekkolan suunnittelijat ovat työskennelleet Etelä-Koreassa. SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M FCG Finnish Consulting Group Oy 27,7 17,5 65,6 Pöyry Environment Oy 12,8 3,6 29,6 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 10,0 0,1 11,8 Ramboll Finland Oy 8,1 0,5 40,4 Sito -yhtiöt 2,5-16,6 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,2-5,8 Environ Germany GmbH 1,9 1,5 1,9 AIRIX 1,4-18,1 WSP Environmental Oy 1,3-1,7 WSP Finland Oy 1,0 0,1 15,5 Ins.tsto Pitkälä Oy 0,7-0,8 Pöyry Energy Oy 0,5 0,1 17,9 Kansainväliset tehtävät näyttävät muodostuvan Saanio & Riekkolan toiminnassa yhä tärkeimmiksi. Tämä edellyttää toisaalta kansainvälisyyden omaksumista ja yhä syvällisemmän tiedon hallitsemista. Yhtiön 32 henkilöstä 15 prosenttia on ulkomaalaisia Yhdysvalloista, Espanjasta, Italiasta ja Ruotsista. Henkilöstön korkeaa koulutustasoa osoittaa, että viisi on koulutukseltaan tohtoreita. Viime vuoden 3,3 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus oli 30 prosenttia, Reijo Riekkola selvittää.

12 12 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Tarkastus on tilattu liian myöhään. Kuvassa katkaistu putki, jossa voidaan vain todeta vaurio eli hitsin läpi ulottuva syöpymä. Tarkastustoiminnalla resurssipulaa Suomalainen tarkastustoiminta on lähtenyt yritysostojen ja verkottumisen kautta laajentamaan toimintaansa rajojemme ulkopuolelle. Suoraa vientitoimintaa hankaloittaa alan korkeasuhdanne Suomessa, jonka pitää resurssit kiireisinä kotimaassa, Polartestin toimitusjohtaja Matti Andersson valottaa alan näkymiä. Viranomaiset hoitivat aikaisemmin teollisuuden tarkastukset, kun maasta puuttui riippumaton laadunvalvontataho. Kotimainen suurteollisuus perusti vuonna 1974 Polartestin tekemään kolmannen osapuolen riippumattomia laadunvalvonta- ja tarkastustehtäviä ensisijaisesti alkaneisiin ydinvoimaprojekteihin, mutta myös muun teollisuuden tarpeisiin. Toimeksiannot koostuivat toimitus- ja asennusvalvonnasta, vastaanottotarkastuksista ja ainetta rikkomattomista tarkastuksista. Henkilöstön koulutus on tarkastustoiminnan suuria haasteita. Jyväskylästä valmistui 1990-luvun alussa tarkastusinsinöörejä parilta konelinjalta erikoistuneelta vuosikurssilta. Alan työllisyys heikkeni tuolloin voimakkaasti ja koulutus lopetettiin. Nykyisin yritykset joutuvat kouluttamaan omat tarkastajansa. Yhden henkilön koulutus kestää pari vuotta ja maksaa noin euroa, Matti Andersson tilittää ja jatkaa, että alalla on todella hyvät työllisyysnäkymät. Tarkastustoimintaan perehdytään ja kouliinnutaan vasta kokemuksen myötä. Tällaisille tarkastajille ja tarkastusinsinööreille olisi käyttöä ulkomaillakin vaikkapa suomalaisten teollisuuslaitosten tarkastustoiminnassa. Keski-Euroopasta onkin usein kyselty suomalaisia tarkastajia sikäläisiin kohteisiin, mutta kysyntä on pitänyt tarkastajat kiireisinä kotimaisissa projektissa. Ja ulkomaan toimeksiannot ovat jääneet keikkaluontoisiksi. Polartest on eurooppalaisen painelaitedirektiivin ja kuljetettavien painelaitteiden direktiivin mukainen ilmoitettu laitos eli Notified Body. Suomessa säteilyturvakeskus on hyväksynyt Polartestin YVL-tarkastuslaitokseksi. Tämä status oikeuttaa yhtiötä tarkastamaan ydinvoimaloiden turvaluokkien 3 ja 4 painelaitteita ja putkistoja sekä tekemään NDT- ja DT- testauksia kaikissa turvaluokissa. Yhtiöllä on myös hyväksyntä sähkölaitteiden tarkastuksista. Polartestin asiantuntijat ovatkin työskennelleet kaikissa kotimaisissa ja useissa ulkomaisissa ydinvoimaloissa. Tämä on koskenut niin uudisrakennuksen aikaisia kuin käytön aikaisia tarkastuksia. Euroopassa Polartest on verkottunut useiden maiden tarkastuslaitosten kanssa. Verkottumisella saadaan parannettua aikataulutehokkuutta ja alennettua matkakus-

13 SKOL Visio Kesäkuu TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2006 oli 480 miljoonaa euroa, noin 46 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 280 miljoonalla ja vientitöitä 200 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta vajaa viidennes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat prosessisuunnittelu, sähkö- ja telesuunnittelu sekä koneenrakennustekniikka. Teollisuussektori arvioi kotimaisten markkinanäkymien kasvun pysähtyneen, ehkä jopa hieman laskevan. Vientimarkkinoiden suhteen teollisuuden suunnittelijat ovat jonkin verran optimistisempia. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan pari prosenttia loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2006 yhteensä 90 M ), prosessisuunnittelu (81 M ), sähkö- ja teletekniikka (60 M ), teollisuusautomaatio (58 M ) ja koneenrakennustekniikka (49 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Sweco PIC Oy 69,4 22,2 69,6 Etteplan Oyj 49,1 12,0 49,1 Neste Jacobs Oy 47,9 9,6 47,9 Pöyry Engineering Oy 43,2 16,3 43,2 Elomatic Oy 37,1 23,2 37,1 Pöyry Forest Industry Oy 36,8 31,7 36,8 Deltamarin Oy 23,8 23,4 23,8 Rintekno -ryhmä 20,2 5,7 20,2 ÅF-Enprima Oy 19,5 11,3 25,9 ÅF-CTS Oy 15,8 15,8 Polartest Oy 15,5 0,7 15,5 Pöyry Energy Oy 14,4 8,1 17,9 Rejlers Oy 10,1 4,5 11,3 AIRIX 7,4 1,9 18,1 Jyvästek Oy 7,4 4,7 7,4 Protacon -yhtiöt 6,8 4,2 7,1 Pöyry Environment Oy 5,0 1,0 29,6 Chematur Ecoplanning Oy 3,9 3,4 3,9 AX-Konsultit Oy 3,2 0,8 5,9 Avecon Oy Ab 3,2 5,5 TSS GROUP OY 2,8 1,0 3,9 Entop Oy 2,2 2,2 tannuksia. Kun vaikkapa suomalaisyhtiö valmistaa painelaitteen, tarkastetaan suunnitelmat ja laitteen rakenne täällä. Yhteistyökumppani suorittaa käyttöönottoon liittyvät tarkastukset asennuspaikalla. Näin saadaan tarkastukset soviteltua paremmin valmistusaikatauluihin ja matkustamiseen varattua aikaa pienennettyä, Matti Andersson kertoo. Olkiluotoon yhteistyösopimukset Kun Olkiluodon 3-reaktorin rakentamisesta tehtiin investointipäätös, merkitsi se selvää kasvua tarkastusalalle, niin kotimaassa kuin Euroopassakin.. Polartest verkottui yhteistyösopimuksilla ruotsalaisen ÅF-Kontrollin ja saksalaisen TÜV EC:n kanssa. Polartest suorittaa yhteistyökumppaneiden kanssa rakennesuunnitelmien tarkastuksia ja valmistajien luona suoritettavia rakennetarkastuksia. Tarkastukset siirtyvät sitten vähitellen asennuspaikalle laitteiden valmistuttua asennusta varten. Verkottumisesta huolimatta kaikkia mielenkiintoisia hankkeita ei ole pystytty resurssipulan takia edes tarjoamaan. Teollisuuden toiminnoissa ympäristöystävällisyys ja turvallisuus ovat nousseet arvoketjussa kärkipäähän. Laitosten käyttövarmuutta parannetaan jatkuvasti. Tämä tavoite nostaa vaatimuksia myös tarkastusten suunnittelusta ja laadusta. Enää ei riitä tarkastusdokumentiksi paperi jossa on rasti hyväksytty ruudun kohdalla. Nyt laitoksen omistajat kaipaavat tarkempaa tietoa laitteiden todellisesta kunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä. Esimerkiksi petrokemian suuria huoltoseisokkeja valmistellaan huolella. Neste Oilin Porvoon tuotantolaitosten syyskuussa 2005 toteutettua viiden viikon huoltoseisokkia suunniteltiin Polartestin osalta vuoden verran. Suunnitteluun osallistui yhtiön ylin johto ja hallintoa. Hanke työllisti laitoksen oman organisaation lisäksi satoja ulkopuolisia henkilöitä ja yli 70 polartestiläistä. Neste Oilin kanssa tarkastukset oli suunniteltu huolellisesti etukäteen. Kun prosessi oli ajettu alas, laitteistot jäähtyneet ja eristykset purettu, tarkastajat pääsivät tarkastamaan paineastioiden, lämmönvaihtimien, putkistojen ja kolonnien kuntoa. Polartestin tarkastajien työrupeama kesti noin kuukauden pitkää työpäivää tehden. Työssä kyllä onnistuttiin, mistä oli osoituksena Neste Oilin myöntämä parhaan toimittajan tunnustuspalkinto Polartestille neljän muun yrityksen joukossa. Vastaavanlaisen seisokin tarkastuksiin Polartest osallistui sittemmin Neste Oilin Naantalin jalostamolla syyskuussa 2006, jolloin hanke työllisti kolmisenkymmentä tarkastajaa. Petrokemian toimeksiannot ovat pitäneet yhtiön tarkastajat kiireisinä. Polartestin tarkastajat osallistuvat viime kesästä lähtien myös Diesel- ja Biodiesel projektin tarkastuksiin Kulloossa. Keväällä 2007 suoritetaan Borealis Oy:n huoltoseisokissa paljon tarkastuksia. Polartestilla on Vantaan pääkonttori lisäksi 14 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Henkilöstöä toimiston palveluksessa on kaikkiaan n 150 henkilöä. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 16,2 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 5 prosenttia. Kun yhtiön perustamisvaiheessa osakkaita oli lähes parikymmentä, nykyisin omistus on keskittyneenpää ja omistajina ovat Teollisuuden Voima, Fortum Power&Heat ja Pöyry Energy sekä yhtiön toimiva johto. Ennaltaehkäisevää kuntoarviota edustaa kuvan putkiston röntgenkuvaus. Ainetta rikkomattomassa korroosiokuvauksessa putken sisällä oleva neste näkyy vaaleampana. Putkea ympäröiviä eristeitä ei ole tarvinnut edes purkaa.

14 14 SKOL Visio Kesäkuu 2007 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista lähes puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2006 vientiprojektien laskutus oli 315 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 154 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta lähes kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 14 prosenttia talonrakentamisesta ja 12 prosenttia infrasektorilta. Loput yhdeksän prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä suuntautui Euroopan maihin ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 37 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 24 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2006 noin 18 miljoonan euron arvosta eli kuusi prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina. Konsulttiala on viime vuosina voimakkaasti kansainvälistynyt, mikä näyttää jatkuvan edelleenkin. Kun teollisuuden omat suunnitteluosastot on erotettu omiksi yhtiöikseen, sillä on koko konsulttialan kannalta myönteinen vaikutus. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vienti- Viennin Kokonaislaskutus M osuus % laskutus M Pöyry Forest Industry Oy 31,7 86 % 36,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 28,2 43 % 65,6 Deltamarin Oy 23,4 98 % 23,8 Elomatic Oy 23,2 62 % 37,1 Sweco PIC Oy 22,4 32 % 69,6 Pöyry Engineering Oy 16,3 38 % 43,2 ÅF-Enprima Oy 14,2 55 % 25,9 Etteplan Oyj 12,0 24 % 49,1 Pöyry Energy Oy 9,8 55 % 17,9 Neste Jacobs Oy 9,6 20 % 47,9 ÅF-CTS Oy 8,2 52 % 15,8 Savcor Indufor Oy 6,9 93 % 7,4 Pöyry Environment Oy 6,6 22 % 29,6 Rintekno -ryhmä 5,7 28 % 20,2 Pöyry Civil Oy 5,5 53 % 10,4 Jyvästek Oy 4,7 63 % 7,4 Rejlers Oy 4,5 40 % 11,3 Finnmap Consulting Oy 4,4 14 % 30,6 Protacon -yhtiöt 4,2 59 % 7,1 FM-International Oy 4,1 83 % 4,9 Oy Omnitele Ab 4,1 56 % 7,3 Evata Finland Oy 3,7 57 % 6,5 Chematur Ecoplanning Oy 3,4 86 % 3,9 Ramboll Finnconsult Oy 2,8 96 % 3,0 Ins.tsto Olof Granlund Oy 2,6 12 % 22,5 Konsulttialan on vaalittava etujaan ja huolehdittava, ettei se vaivu alihankintateollisuudeksi tilaajien järjestämissä hintakilpailuissa, ÅF-Groupin prosessidivisionaan toimialajohtaja Eero Auranne varottaa. Teollisuuden yhtiöittämillä konsulttitoiminnoilla Eero Auranne viittaa mm. Fortumista irtautuneisiin petrokemian konsulttitoimisto Neste Jacobsiin ja edustamaansa ÅF-Enprimaan. Kummassakin konsulttiyhtiössä on ulkomaista omistusta ÅF-Enpriman ollessa nykyisin kokonaan ruotsalaisomistuksessa. ÅF-Group on henkilön konsulttikonserni, joka toimii 19 maassa liikevaihdon yltäessä runsaaseen 340 miljoonaan euroon. ÅF-Groupin prosssidivisioona työllistää noin 800 konsulttia toimialajohtajan sukkuloidessa paljolti Tukholman ja Vantaan väliä. Prosessidivisioona toimii maailmanlaajuisesti metsäteollisuushankkeissa ja mm. Baltian ja Venäjän energiahankkeissa. Suuria hankkeita varten perustetaan tarvittaessa erillinen konsortio niin kuin on tehty esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Eteläafrikkalainen metsäteollisuusyhtiö Sappi Saiccor on toteuttamassa suurta Amakhulun sellutehtaan saneerausprojektia. ÅF on tehnyt yhteistyötä Sappi Saiccorin kanssa vuodesta 1991 lähtien, mikä on edesauttanut sopimukseen pääsemisessä tässä Amakhulun sellutehdasprojektissa. Toisaalta ÅF on tehnyt vuonna 2006 hankkeen esiselvitykset. Hankkeen mittavuuden ja vaativuuden takia ÅF on solminut joint venture -sopimuksen paikallisen Murray & Robertsin insinööritoimiston kanssa.. Amakhulun hankkeen pääsuunnittelijana ÅF on koonnut projektin johdon tekniseen konsultointiin 30 henkilöä konsernin Ruotsin, Suomen, Saksan ja Espanjan toi-

15 SKOL Visio Kesäkuu Eero Auranne: Suuria kansainvälisiä hankkeita varten perustetaan tarvittaessa konsulttikonsortioita. Kuvassa eteläafrikkalaisen Sappi Saicorin Amakhulun sellutehdas, jonka saneerauksesta ÅF on tehnyt joint venture -sopimuksen paikallisen insinööritoimiston kanssa. Konsulttiala kansainvälistyy mistoista. Murray & Roberts on nimennyt projektin johtotehtäviin 80 omaa konsulttia mukaan lukien projektinjohtajan. Projektia hallinnoidaan yhtäältä ÅFn Tukholman toimistosta ja toisaalta Johannesburgista. ÅFn kymmenkunta konsulttia matkustaakin 21 kuukaudeksi paikan päälle johtamaan tätä Amkhulun sellutehdasprojektia. ÅFn vastuulla on pääsuunnittelijan tehtävien lisäksi Amkhulun sellutehtaan rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Tällaisen sellutehtaan suunnittelu vaatii noin tuntia, joten tekninen suunnittelu hankitaan tarvittaessa vaikkapa Intiasta, Eero Auranne valottaa. Virossa markkinajohtaja Etelä-Afrikasta on pitkä matka Suomenlahden etelärannalle, Viroon, jonne ÅF pureutui vuonna 2006 ostettuaan Enpriman. Sen edeltäjä IVO International perusti 1993 Estivo AS:n, joten yritys kantaa nyt nimessään konsernin tunnusta ÅF. Yhtiön toimitusjohtaja Jüri Alasi kertoo, että ÅF:llä on ollut yksittäisiä toimeksiantoja Virossa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tällä hetkellä ÅF-Estivo AS yhdessä suomalaisten kanssa vastaavat kahden biovoimalan suunnittelusta Tallinnaan ja Tarttoon. Kummassakin hankkeessa toimeksiantoon kuuluu rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Turpeella ja puuhakkeella lämpiävät voimalat tuottavat sähköä ja kaukolämpöä ja valmistuvat kahden vuoden kuluttua. Voimalan valmistuttua viidennes Tallinnan rakennuskannasta lämpiää biovoimalan tuottamalla kaukolämmöllä. ÅF-Estivo AS on Virossa energiakonsultoinnin markkinajohtaja. Viron suurimmassa voimalassa, Narvan toisen voimalan modernisoinnissa, silloinen Enprima oli rakennuttajan konsulttina vuonna Vastaavanlaisia rakennuttajan konsultointitehtäviä nykyisellä ÅF:llä on ollut Latviassa ja Liettuassa, jossa toimii kasvava tytäryhtiö ÅF-Enprima UAB. Baltian markkinat ovat rajalliset, mutta ÅF on päässyt hyvin pureutumaan kolmen maan energiateollisuuden uusinvestointeihin tai modernisoimisprojekteihin, Jüri Alasi muistuttaa. Viron rajanaapurissa Venäjällä ÅF-Enprima LCC on toiminut aikaisemman omistajan nimellä vuosikymmeniä toisesta maailmansodasta lähtien. Imatran Voima rakensi vesivoimaloita Neuvostoliittoon, Loviisan ydinreaktorit rakennettiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä 1970-luvulla. Konsulttitoiminta keskitettiin IVO Engineering, myöhemmin Fortum Engineering yksiköihin. Vuonna 2002 perustettiin Enprima ja seuraavana vuonna tytäryhtiö Moskovaan ja edustusto Pietariin ensimmäisenä länsimaisena yrityksenä. Moskovassa työskentelee nykyisin 10 ja Pietarissa 20 konsulttia. Venäjällä on tuotettu sähköä ja lämpöä vanhoilla neuvostoaikaisilla laitoksilla. Nyt siellä on meneillään voimalaitosengineering -boomi. Eri puolille Venäjää on suunnitteilla useita ydinvoimaloita ja lämpövoimaloita. Energiayhtiöitä on yksityistetty, mutta valtio haluaa säilyttää strategisena päätöksenä enemmistöosuutensa energiayhtiöistä. Esimerkiksi Fortumilla on 25 prosentin osuus Pietarin lähellä toimivassa energiayhtiössä. Suomalaisilla konsulteilla on hyvä maine jo Imatran Voiman ajoilta. Joskin venäläisiä energiayhtiöitä on yksityistetty, samoja vanhoja liikekumppaneita on edelleen tilaajina. Ruotsalaisen ÅF:n vahva tuki edes auttaa energiahankkeisiin pääsemistä, kun niitä toteuttavat venäläiset yhtiöt länsimaisella tieto-taidolla, ÅF-Enpriman johtaja Jari Ruohola vakuuttaa.

16 Suunnitteluyrityksillä paljon töitä, eri alojen insinöörejä tarvitaan Suunnittelu- ja konsulttiala kasvoi vuonna 2006 vahvasti kaikilla mittareilla mitattuna. SKOLin seurannan mukaan alan tilaus kanta kasvoi 15 prosenttia, laskutus 11 prosenttia ja henkilömäärä neljä prosenttia. Alan kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti 12 vuotta. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2006 ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Kuluvan vuoden laskutuksen ennustetaan kasvavan kuusi prosenttia. SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta on pysynyt jo vuoden ajan yli 500 miljoonan euron tasolla. Tilauskanta vastaa kuuden kuukauden työmäärää ja on suuruudeltaan puolet vuoden 2006 laskutuksesta. Tilauskanta näyttäisi säilyvän edelleen samalla tasolla, koska markkinaodotukset ovat suhdannekyselyn mukaan edelleen varsin vakaat. Suunnittelualan suurin ongelma on edelleen puute osaavista suunnittelijoista. Henkilöstön kasvu vuonna 2006 oli vain noin 400 henkeä. Kevään suhdannekyselyn mukaan henkilöstön lisätarve on yli 300 henkeä. Toisaalta kun tilauskanta on pysynyt vuoden ajan ennallaan, on kuormitus henkeä kohden hieman vähentynyt. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen laskutus henkilötyövuotta kohden oli lähes euroa. Veloitushinnat nousivat edellisvuodesta noin kuusi prosenttia ja keskimääräinen veloitus koko alalla työtuntia kohden oli noin 63 euroa. Markkinat vakaat Markkinaodotukset ovat edelleen melko vakaat, pääosa (82 %) yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan, kasvuun uskoo kuusi prosenttia alasta ja 12 prosenttia vastaajista arvioi kotimaan tilausten vähenevän. Ympäristösektori uskoo vahvimmin kotimarkkinoiden kasvuun, teollisuuden ja talonrakennuksen suunnittelijat arvioivat kotimarkkinoiden hieman heikkenevän. Vientihankkeiden suhteen odotukset ovat kaikilla sektoreilla positiiviset, kasvuun uskoo yli 15 prosenttia alasta, loppuosa yrityksistä uskoo viennin säilyvän nykytasolla. Teollisuussuunnitteluyritysten kokonaistilauskanta on pysynyt käytännössä ennallaan. Yhdyskunta- ja ympäristöyritykset saivat varsin hyvin uusia töitä sekä kotimaasta että viennistä, kokonaistilauskanta kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Parhaiten töitä ovat saaneet rakennesuunnittelijat, joilla tilauskanta on miltei kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta henkilöstö on kasvanut samana aikana vain viitisentoista prosenttia. Kolmannes vientiä SKOLin jäsenyrityksillä on 320 miljoonan euron laskutus ulkomaisista töistä. Laskutus kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Ulkomaisista töistä vajaa puolet laskutettiin suoraan ulkomaisilta tilaajilta ja runsas puolet oli välillistä vientiä osana muiden suomalaisyritysten vientihankkeita tai vientiä kehitysyhteistyöhankkeisiin. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä (rakennushankkeet), Norja (meriteollisuus), Uruguay (metsäteollisuus), Ruotsi, USA, Kiina ja Saksa. Kaikkiaan ulkomaisia töitä oli lähes sadalla yrityksellä 120 maahan.

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2007 Miljoonaa euroa 1 300 Ennuste 1 200 1 100 1 000 900 Indeksikorjattu 800 700 600 500 400 Kotimainen 300 200 100 Ulkomainen 0 98 82 84 86 88 90 92 94 96 00 02 04 06 08 SUUNNITTELU- JA

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen.

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 LASKUTUSTILASTO 2011 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Ulkomainen 0 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2005 Miljoonaa euroa Ennuste 1 000 900 800 Indeksikorjattu 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 88 96 02 82 84 86 90 92 94 98 00 04 06 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2003 Miljoonaa euroa 800 Indeksikorjattu Ennuste 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 1985 1990 1995 2000 SKOL -LASKUTUSTILASTO 2003 7.4.2004 1 (26) SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti LASKUTUSTILASTO 2013 Miljoonaa euroa 1 800 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 Syyskuu 2004 TOIMIALAKATSAUS Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun

Lisätiedot

ylemmät toimihenkilöt

ylemmät toimihenkilöt 1 ylemmät toimihenkilöt Suunnittelualan taustaryhmä joutui tekemään tiukan päätöksen, jota YTN:n hallitus myötäili. Neuvotteluja vauhditetaan nyt portaittain etenevillä painostustoimilla. Kuvassa taustaryhmän

Lisätiedot

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 Tekninen lautakunta 128 27.11.2013 Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 TEKLA 128 Kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen 19.11.2013: Ympäristöviraston

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005

TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005 Kesäkuu 2005 TOIMIALAKATSAUS Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus...2 Pääkirjoitus: Suunnitellaanko urakalla vai paremmin?...3 Turvallisuus johtotähtenä...4 Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana...6 Muutostuulia

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke SKOL Eurocode-laskentapohjahanke Pekka Koponen Eurokoodi 2010 -seminaari 25.11.2010 Tausta Eurokoodien käyttöönotto on vuosikymmeniin merkittävin rakennesuunnittelun toimialaa koskeva uudistus Suunnittelutoimistoilta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus Kesäkuu 2008 Toimialakatsaus Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä... 2 Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa... 3 Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista

Lisätiedot

Kesäkuu 2006. toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kesäkuu 2006. toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2006 toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen SKOLin jäsenyritysten asiakkaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 295 Vuosille 2014-2016 tehdyn sähkösuunnittelupalvelujen puitesopimustoimittajien valintaa koskevan hankintapäätöksen oikaiseminen HEL 2014-000986 T 02 08 03

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2009 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu jatkui viime vuonna Suunnittelu- ja konsulttialan vahva kasvu

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Amhold As Pääsuunnittelija Ark Tarmo Kööp, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelijana Indrek

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen RAKENTAMISTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN Normien perkaaminen Yleisesti sääntely vähenee Tavoitteena sääntelyn

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUPALVELUT 2011. 1. Hankintamenettely

KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUPALVELUT 2011. 1. Hankintamenettely 1(4) Tekniikka- ja ympäristöosasto KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUPALVELUT 2011 1. Hankintamenettely Avoin menettely, puitejärjestely. Hankinta alittaa EU-kynnysarvon. Hankintailmoitus julkaistaan HILMA:ssa

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2010 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suunnittelun volyymi laski 15 prosenttia Vuosi 2009 oli suunnittelu- ja konsulttialalla jyrkän

Lisätiedot

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Rakennusfoorumi 10.6.2014 12. kesäkuuta 2014 Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry 1 Nykyisiä ongelmia Edelleen silloin tällöin hankintayksiköt pyytävät

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:413695-2014:text:fi:html Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695 Hankintailmoitus

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus? Sisäilmaongelma

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Kaupunkiympäristön kehittäminen 21.3.2014 1092/11.02.02/2014

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Kaupunkiympäristön kehittäminen 21.3.2014 1092/11.02.02/2014 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) PILAANTUNEESEEN MAAPERÄÄN LIITTYVÄT SELVITYKSET, LUPAPROSESSIT JA PUHDISTUSTÖIDEN VALVONTA -PUITESOPIMUS, Tampere Tarjouspyynnön kohde Sopimuskausi Optiot Tampereen kaupunki

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan RYHTIÄ kulutuksen hallintaan BAFF seminaari Energiatehokkuutta rakennusautomaatiolla 24.5.2007 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Hannu Tuovinen www.granlund.fi www.granlund.fi 1 GRANLUND - konserni Toimialat

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Oltermanni Juha Paavola

Oltermanni Juha Paavola Puhiksenne Katriina Kipparinne Outi Oltermanni Juha Paavola Kiltakummittarenne Iina Karskistakin raksalaisesta kuoriutuu herkkä luonnonlapsi. Kirjoittaja on huolissaan oikeinkirjoituksesta ja epäilee,

Lisätiedot

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti.

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Tieto Versio 2 URL http://dk.mercell.com/permalink/34971865.aspx Ulkoinen hankinta ID 300860-2013 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Contract award Hankintamenettely

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005

Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005 Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005 TURVALLISUUS KÄYTTÖVARMUUS TUOTTAVUUS YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS POLARTEST Oy Vakituinen henkilöstö:

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007 2006 Tilinpäätöstiedote Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset luvut vuodelta 2006 Saadut tilaukset kasvoivat merkittävästi 2 910 (pro 2005: 2 385) milj. euroon. Q4 aikana tilauksia saatiin 716 milj.

Lisätiedot

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia Uusi hankintalaki Hyvä ostaja Hyvä tarjoaja tietää mitä haluaa ostaa ja tuntee julkisissa hankinnoissa millä ehdoilla noudatettavat menettelytavat tekee hankinnat suunnitelmallisesti; sitoutuu tarjouspyynnön

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Jussi Vaisteelle (kuvassa keskellä) ja muille finalisteille

Lisätiedot