TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2005 TOIMIALAKATSAUS Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus...2 Pääkirjoitus: Suunnitellaanko urakalla vai paremmin?...3 Turvallisuus johtotähtenä...4 Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana...6 Muutostuulia konsulttikentässä...8 Ympäristöarvot korostuvat...10 Osaaminen säilytettävä...12 Lisää vauhtia vientiin...14 Suunnitteluyritysten tilaukset ja henkilöstö hyvässä kasvussa...16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus Työn tuottavuus kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa on Tilasto keskuksen laskelmien mukaan kahdeksan vuoden ( ) aikana heikentynyt 7,8 prosenttia. Varsinkin rakennuttajatahoilta on joissakin alan lehdissä esitetty syvää huolestuneisuutta alan palvelujen tuottavuuden laskusta. Rakennuttajien huoli on kuitenkin turhaa, sillä laskentatavasta johtuen tilastollisen tuottavuuden lasku merkitsee käytännössä saman palvelun tai työsuorituksen saamista aikaisempaa edullisemmin. Suunnitteluala on yksi merkittävistä liike-elämän palvelualoista, jota työn tilastollisen tuottavuuden lasku koskee. SKOLin laskelmien mukaan myös suunnittelutyön vuosilaskutus henkeä kohden on reaaliarvoltaan vähentynyt joinakin viime vuosina noin prosentin vuodessa. Arkikielessä työn tuottavuus tai tehokkuus lisääntyy erityisesti silloin, kun työn tilaaja saa enemmän suunnitelmia samalla työpanoksella aikaisempaa halvemmalla. Tilastojen mukaan kyse on kuitenkin työn tuottavuuden heikkenemisestä, jos työn hinta ja samalla arvonlisä laskee. Työn määrällisillä tuloksilla ei ole merkitystä. Tilastokeskus mittaa työn tuottavuutta rahalla Tilastokeskuksen tekemissä kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tuottavuuslaskelmissa työn tuottavuus lasketaan toimialan bruttoarvonlisäyksen suhteena tehtyihin työtunteihin. Malli toimii hyvin tehokkuuden kuvaajana tuotteita valmistavassa teollisuudessa. Tuotannon tehostaminen lisää tuotteiden määrää ja kiinteähintaistettua arvonlisää, siis työn tuottavuus kasvaa. Suunnittelutyössä bruttoarvonlisäys on alan inflaatiokorjattu liikevaihto vähennettynä kiinteillä kuluilla. Suunnittelutyön tilastollinen tuottavuus on siten tuntiveloituksen ja veloitettavien työtuntien tulo jaettuna kaikilla tehdyillä työtunneilla. Työn tuottavuus lisääntyy jos laskutettavuusaste paranee tai tuntihinnat nousevat inflaatiota enemmän. Palvelualoilla myytävä tilastoitava tuote on käytännössä aina työtunti, joten työn tilastollinen tuottavuus kuvaa ensisijassa työn hintaa ja siten yrityksen tuottavuutta, mutta ei juuri lainkaan työn tehokkuutta tai tuloksellisuutta. Suunnittelun veloitushinnat ovat nousseet inflaatiota hitaammin pääosin kiristyneen kilpailun vuoksi erityisesti ennen viime vuotta. Suunnittelualan laskutettavuus on vakiintunut 78 prosentin tasolle tehdyistä työtunneista. Siis suunnittelutyön tilastollinen tuottavuus ja myös kannattavuus yrittäjille on hieman laskenut kuten Tilastokeskuskin todistaa. Tilastollisia tehokkuusmittareita tarvittaisiin Suunnittelutyö on kuitenkin jatkuvasti tehostunut merkittävästi. Tehtyjen suunnitelmien ja piirustusten määrä työtuntia kohden on selvästi lisääntynyt tehostuneen tietokoneavusteisuuden myötä. Myös rakennusalalla tehdyt suunnittelun työtunnit rakennettavaa neliömäärää kohden ovat vähentyneet ja työ on tälläkin mittarilla tehostunut. Rakennuttajien sijaan suunnitteluyrittäjien on syytä olla huolissaan työn tuottavuuden laskusta, koska se merkitsee myös toiminnan kannattavuuden heikkenemistä. Töitä paiskitaan lähes hektisesti, mutta taloudellinen tulos ei parane. Työn tehostamisella saatu hyöty valuu palvelujen ostajille. Kun suunnittelutyöstä laskutetaan ja maksetaan paremmin, tuottavuusluvutkin korjaantuvat itsestään. Vuonna 2004 alan tuottavuus näyttää tilastojenkin mittareilla selvästi parantuneen. SKOLin hallitus 2005 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano 2005 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Varapuheenjohtajat Kimmo Fischer Sito Oy Olli Manner Elomatic Oy Jäsenet Eero Auranne Enprima Oy Hannu Hilli YS-Konsultit Oy Heikki Hornborg Etteplan Oyj Eevaliisa Härö Ramboll Finland Oy Vesa Junttila LCA Engineering Oy Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Oy Tommi Tuominen Evata Finland Oy SNILin hallitus 2005 Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry ylläpitää pätevien suunnittelijoiden rekisteriä hyväksymällä jäsenikseen omalla ammattialallaan kokeneita, asiantuntevia, luotettavia ja riippumattomia suunnittelijoita. SNILin hallituksen kokoonpano 2005 on seuraava: Puheenjohtaja Seppo Mäkinen A-Rakennuttajat Oy Varapuheenjohtaja Pertti Hakamäki Innovarch Oy Jäsenet Jukka Ala-Ojala WSP SuunnitteluKORTES Oy Jean Andersson Arkkitehtitoimisto KVA Oy Kimmo Anttalainen Sito-konsultit Oy Kari Kaleva Olof Granlund Oy Vesa Pitsinki ISS Proko Oy Risto Ryyppö Jaakko Pöyry Oy Asiantuntijajäsenet Martti Huomo Ilmailulaitos Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöt Kansikuva: Tammisaaren kauppasatamasta järjestettiin kutsukilpailu, johon Suunnittelukeskus osallistui Hamnens ljus -ehdotuksellaan, joka sai kunniamaininnan. Infrasuunnittelusta lisää sivuilla

3 SKOL Visio Kesäkuu Suunnitellaanko urakalla vai paremmin? Suunnittelulaskutuksesta neljännes tilataan SKOLin laskutuskyselyn mukaan hintakilpailun kautta ja viidennes arviointimenettelyllä, jossa hinnalla on usein suuri merkitys. Puolet suunnittelualan töistä tilataan kiinteällä kokonaispalkkiolla tai kattohinnalla, joka sekin on käytännössä kiinteä kokonaishinta. Urakka on työ, josta maksettu palkka ei (ensisijaisesti) riipu käytetystä ajasta, sanoo nykysuomen sanakirja. Kiinteällä hinnalla sovittu suunnittelutyö on siis urakka, jossa tilaaja ostaa tehtäväluettelon tai suunnitteluohjelman mukaiset työt riippumatta suunnittelutyön määrästä. Julkinen sektori painottaa kokonaistaloudellista edullisuutta, mutta valitsee silti kiinteähintaisen halvan suunnitelman. Kokonaistaloudellisuus rajoittuukin vain suunnittelutyön edullisuuteen. Kokonaistaloudellisesti edullisimmin hanke toteutuu tietenkin silloin, kun suunnittelupanos on riittävä koko hankkeen investointi- ja elinkaarikustannusten optimoimiseksi. Halpa suunnitelma ei yllä siihen. Helppo esimerkki löytyy vaikkapa pohjarakennussuunnittelusta. Kevyesti tehdyn pohjatutkimuksen ja paalutussuunnitelman saa kyllä halvalla, mutta tuloksena on varmasti ylimitoitettu, varman päälle tehty paalutus. Panostamalla enemmän pohjatutkimukseen ja paalutuksen suunnitteluun saadaan paalujen määrä optimoitua varmuudesta tinkimättä. Paalujen hinnassa säästetään enemmän kuin lisäpanos suunnitteluun maksaa. Kumppanuuteen tai pitkäaikaiseen yhteistyöhön perustuvilla vuosisopimuksilla tehdään miltei kolmannes kaikista suunnittelutöistä. Teollisuuden suunnittelutilauksista yli puolet ja talonrakennusalalla yli neljännes perustuu vuosisopimuksiin. Julkinen sektori käyttää vuosisopimuksia vähän ja lähinnä vain pienissä töissä. Vuosisopimusten etuna on se, että tilaaja voi ohjata kiinteämmin suunnittelutyötä ja muuttaa suunnitteluohjelmaa tai valittua ratkaisua muuttuvien tarpeiden mukaan. Vuosisopimuksilla teollisuuden tilaajat haluavat välttää kiinteähintaisen suunnittelun riskejä ja varmistaa haluamansa lopputuloksen. Neuvottelun kautta saadaan 23 prosenttia kaikista tilauksista. Suunnittelusopimus syntyy neuvottelun kautta usein talonrakennusalan kiinteistökehitys- ja korjaushankkeissa sekä suurissa infrasektorin kokonaishankkeissa. Neuvottelumenettely on kansainvälisestikin suositeltu hankintatapa asiantuntijapalveluja tilattaessa aina kun tehtävän määrittely on vähänkään epätarkka. Suomessa ensi vuoden alussa voimaantuleva laki julkisista hankinnoista lisää merkittävästi neuvottelumenettelyn käyttöä EU-kynnysarvon, euroa, alittavissa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Neuvottelumenettelyä saa käyttää tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkeissa, jotka edellyttävät asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös hankkeissa, joissa tarjouspyyntöä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että se soveltuisi tavanomaiseen tarjouskilpailuun; samoin hankkeisiin, joiden luonne tai hankkeeseen liittyvät riskit eivät sovellu kokonaishinnoitteluun. Useimmissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on suunnittelijan valinta hintatarjouskilpailulla kokonaan kielletty julkisissa hankinnoissa. Saksassa puolestaan lähes kaikki julkiset suunnitteluhankkeet tilataan neuvottelumenettelyllä. Tavoitteena molemmissa maissa on saada parempia ja kokonaistaloudellisesti edullisempia suunnitteluratkaisuja. Suunnittelija voi joutua päättämään valitako kalliimpi vai halvempi, tehokkaampi vai matalatehoinen taikka pakettiratkaisu vai tilanteeseen yksilöllisesti suunniteltu ratkaisu. Kiinteähintaiseen suunnittelutyöhön liittyy aina riski suunnittelun minimoinnista ja valinnat saatetaan tehdä suunnittelun työmäärän perusteella. Varmin tapa saada laadukas lopputulos on neuvotella suunnittelutehtävät ja ratkaisut sekä arvioida yhteisesti työmäärät. Tuntihinnat sovitaan ja asetetaan realistinen tavoitehinta, jonka ylityksestä sakotetaan ja alituksesta hyvitetään. Kiinteähintaisessa työssä suunnittelijan etiikka joutuu koetukselle, kun pitää valita helposti suunniteltavan, toteutukseltaan kalliimman ratkaisun ja paljon työtä vaativan tilaajalle edullisemman ja paremmankin ratkaisun välillä. Suunnittelija joutuu kysymään itseltään: Suunnittelenko urakalla itselleni edullisesti vai paremmin asiakkaan hyväksi. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on alan toimintaedellytysten ja jäsenyritysten toiminnan jatkuva parantaminen. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. SKOLin visio on, että SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus oli vuonna 2004 noin 860 miljoonaa euroa. Laskutuksesta miltei kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee yli henkeä. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, ESPOO puhelin faksi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous, SNIL Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen

4 4 SKOL Visio Toukokuu 2005 Turvallisuus johtotähtenä Turvallisuus kulkee punaisena lankana Olkiluodon 3:n ydinvoimalan suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöönottoon. Keväällä 2009 käynnistyvä EPR evoluutiotyyppinen laitos perustuu kokemuksiin viimeisimmistä eurooppalaisista reaktoreista. Teollisuuden Voima on tilannut voimalan turn key toimituksena ranskalaiseen Areva-konserniin kuluvalta Framatome ANP:n ja saksalaisen Siemensin muodostamalta konsortiolta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljardia euroa ja itse reaktorin sähköteho on noin 1600 MW. Tämä OL3 on herättänyt maailmanlaajuistakin mielenkiintoa, sillä Ranskaan rakennetaan vastaavantyyppinen sisarvoimala. Kiina päättää vielä tämän vuoden kuluessa neljän samanlaisen voimalan rakentamisesta, Teollisuuden Voiman projektinjohtaja Martin Landtman kertoi huhtikuun loppupuolella pidetyssä SKOLin järjestämässä Konsulttipäivässä Tilaaja luottaa konsortion kokemukseen ja osaamiseen, sillä Framatome on maailman johtavia ydinvoimalaitostoimittajia, referensseinä yli 90 reaktorin toimitukset. Siemens on puolestaan maailman johtavia turbiini/generaattorivalmistajia, joka omistaa kolmanneksen Framatomesta. Täten Olkiluodon suunnittelussa ja toteutuksessa ranskalais-saksalainen tietotaito ja kumulatiivinen kokemus pääsee oikeuksiinsa. Projektissahan valmistuu viikoittain tuhatkunta dokumenttia, kun kaikkiaan dokumenttien määrä noussee noin puoleen miljoonaan. Ydinvoimalaprojektin rakennusten kokonaistilavuus on kuutiometriä. Alueelta on louhittu kalliota kuutiometriä. Betonia rakenteisiin tarvitaan kuutiometriä ja betoniraudoitteita tonnia. Kun rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa, työssä oli 400 rakentajaa, mutta syksyllä 2005 määrä nousee jo rakentajaan. Vuodenvaihteessa rakentajien ja asentajien määrä on huipussaan henkilöä. Tinkimätön turvallisuustaso OL3:n suunnittelun lähtökohtana on korkea ja tinkimätön turvallisuustaso, jossa on varauduttu jopa reaktorin sydämen sulamiseen ja suurimman kaupallisen jumbon lentokonetörmäykseen. Turvallisuuskulttuurissa ei korosteta ainoastaan ydinturvallisuusasioita. Suunnitelmien tarkastus on kolminkertainen prosessi. Se käsittää ISO 9001-standardit ja kansainvälisen atomienergiakomission laatuvaatimukset. Säteilyturvallisuuskeskuksessa tarkistetaan puolestaan ydinvoimalain ohjeiden noudattamista. Ydinvoimalan toimittaja valvoo dokumentaatioaikataulua ja hyväksyy suunnitelmat. Laitostoimittajalla onkin projektissa 800 omaa suunnittelijaa ja suuri joukko alihankkijoita. Laitossuunnittelussa käytetään 3D-mallia eri toimintojen koordinoimisessa. Rakennesuunnittelua varten suomalaiset suunnittelutoimistot Finnmap Consulting Oy, Enprima Ltd muodostivat FINNprima-yhteenliittymän. Molemmilla osapuolilla on aikaisempaa kokemusta ydinvoimalasuunnittelusta. Enprima on Olkiluodon 3 ydinvoimala on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Ranskaan rakennetaan vastaavanlainen ydinreaktori ja Kiina päättää tänä vuonna neljän samanlaisen reaktorin rakentamisesta. vuonna 2002 perustettu suunnittelutoimisto, jonka juuret ovat Fortum Engineeringissä ja PVO Engineeringissä. Mukana suunnitteluyhteistyössä on myös Finnmapin tytäryhtiö Aaro Kohonen Oy. Enprima Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus ydinvoimalaitosten sähkö- ja automaatiosuunnittelun, rakenneteknisen suunnittelun ja rakenneanalyysien lisäksi mm. lvi- ja palo- sekä turvatekniikoiden suunnittelusta. Loviisan voimalassa Enprima on tehnyt toimeksiantoja aina sen rakentamisesta lähtien. Parhaillaan on menossa vaativina kohteina mm. uusien automaatiorakennusten sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastorakenteiden suunnittelut. Yhtiö on toiminut myös EUn ja EBRDn sekä pohjoismaisella lähialuetuella rahoitetuissa turvallisuusparannusprojekteissa asiantuntijana ja osajärjestelmien toimittajana mm. ukrainalaisilla ja venäläisillä ydinvoimalaitoksilla. Finnmapin henkilöstöä osallistui Loviisan ydinvoimalan suunnitteluun sekä Olkiluodon voimalahankkeeseen 1970-luvulla. Kun venäläiset toimittivat luvulla Loviisan voimalaa suuremman laitoksen Kiinaan, silloisen Fortum Engineeringin eli nykyisen Enpriman ja Finnmapin edustajia osallistui tähän hankkeeseen. Yhtiön toimitusjohtaja Tage Eriksson oli esimerkiksi projektipäällikkönä Loviisan ydinvoimalasuun-

5 SKOL Visio Kesäkuu nittelussa , jolloin OL3:n nykyinen projektipäällikkö Jarno Berghäll hankki kokemusta ydinvoimalan rakennesuunnittelusta. Laitostoimittaja oli ilmeisestikin tyytyväinen FINNpriman suunnittelutyöhön, sillä marraskuussa 2004 yhteenliittymä sai reaktorisaarekkeeseen kuuluvan reaktorirakennuksen rakennesuunnittelun. Kesään 2006 jatkuva suunnittelutyö työllistää noin 20 suunnittelijaa ja on suuruusluokaltaan noin miestyötuntia. Reaktorirakennuksen kuori kestää suurimman kaupallisen lentokoneen törmäyksen vaurioittamasta itse ydinreaktoria. Rakenneteknisesti suunnittelu käsittää erittäin monimutkaisia rakenteita ja ratkaisuja. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista saksalais-ranskalaiseen suunnittelukulttuuriin, joskin suunnittelu tapahtuu eurocodeja soveltaen. OL3:n rakennesuunnittelu on teknisesti erittäin vaativa toimeksianto, joka edustaa vajaata kymmentä prosenttia Finnmap-konsernin emoyhtiön toiminnasta. Saamansuuruisia projekteja yhtiöllä on ollut mm. Iso Omena ja Leppävaaran liikekeskus Espoossa sekä Jumbo Vantaalla. Aaro Kohonen on puolestaan osallistunut Kampin keskuksen suunnitteluun. Tage Eriksson: Suomalaisilla on kokemusta ydinvoimasuunnittelusta 1970-luvulta lähtien. Olkiluodon projektissa edellytetään joustavuutta ja sopeutumista saksalaisranskalaiseen suunnittelukulttuuriin. Martin Landtman: Saksalais-ranskalainen ydinvoimalaitostoimittaja turvautuu paljolti suomalaiseen osaamiseen suunnittelussa ja rakentamisessa. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2004 yhteensä 86 miljoonaa, kasvua edellisvuodesta yli kymmenen prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 34 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus oli vuonna 2004 noin 12 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet alkuvuonna kotimaasta runsaasti uusia töitä ja kotimainen tilauskanta on kasvussa. Suurin rakennesuunnittelukohde on Olkiluodon kolmas ydinvoimala. Lähes kaikki rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen säilyvän sekä kotimaassa että viennissä nykyisellään. Henkilöstön arvioidaan lisääntyvän vuoden aikana miltei viisi prosenttia. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 34 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on neljä prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Finnmap Consulting Oy 18,5 17,5 1,0 JP-Kakko Oy 8,1 4,8 3,3 A-Insinöörit Oy 5,4 4,9 0,5 Aaro Kohonen Oy 4,6 4,5 0,2 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 4,6 4,0 0,6 WSP Group plc 4,5 2,8 1,7 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 3,1 3,0 0,1 Ramboll Finland Group 3,1 3,1 0,0 WSP SuunnitteluKortes konserni 2,9 1,2 1,7 Narmaplan Oy 2,7 2,7 0,0 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 2,5 2,3 0,2 Suomen Talokeskus Oy 2,1 2,1 0,0 PPTH-Engineering Oy 1,6 1,0 0,6 Optiplan Oy 1,6 1,6 0,0 Ins.tsto Oy M. Ollila & Co 1,4 1,3 0,1 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 1,4 1,4 0,0 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll Finland Group 7,3 6,7 0,6 Maa ja Vesi -yhtiöt 6,2 6,2 0,0 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,3 2,0 0,4 Sito Oy 2,1 2,0 0,1 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,0 1,8 0,2 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 1,9 1,9 0,1 Geotek Oy 1,7 1,7 0,0 Ins.tsto Geotesti Oy 1,7 1,7 0,0

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Aren lasijulkisivuinen pääkonttori "Sensus House" on energiakäytön edelläkävijöitä. Arkkitehti Paula Jaatisen suunnittelemassa kohteessa on hyödynnetty alan uusinta tekniikkaa. Kuva: Voitto Niemelä. Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana Uudet energiamääräykset nostavat energiatehokkaan suunnittelun todelliseksi kilpailutekijäksi. Suunnittelun johtaminen edellyttää pääsuunnittelijalta poikkitieteellistä ajattelua. Arkkitehdin on pystyttävä johtamaan virtuooseista koostuvaa suunnittelutiimiä niin kuin kapelimestari orkesteriaan puhtaan soinnin aikaansaamiseksi, pohtii Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Juha Posti. Juha Posti: Tulevat energiamääräykset tuovat uuden näkökulman suunnittelun johtamiseen. Suunnittelussa tarvitaan interaktiivista luonnosyhteistyötä energiatalouden optimaalisen kokonaisratkaisun löytämiseksi. Energiamääräysten uudistaminen tuo toisaalta suunnitteluun yllättävän vähän uutta. Ekologisen suunnittelun perusteita opetettiin arkkitehdeille jo 1980-luvulla. Pitkässä juoksussa rakennuksen koko elinkaaren kustannuksista rakentaminen muodostaa prosenttia. Rakennuksen käytön aikainen energiakustannus lohkaise leijonaosan eli prosenttia, mikä korostaa nimenomaan energiatehokkaan suunnittelun merkitystä. Tänään suunnitellaan rakennuksia, jotka valmistuvat uusien määräysten tultua jo voimaan. Nämä rakennukset saavat energiatodistuksensa viimeistään vuonna Tämän päivän ratkaisuilla on suora vaikutus rakennuksen tulevan ja vielä hämärän peitossa olevan normin mukaiseen energiatehokkuuteen, mikä vaikuttaa suoraan kiinteistön arvoon, Juha Posti korostaa. Edellinen rakennussuunnitteluun merkittävästi vaikuttanut uudistus oli uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo vuoden 2000 alussa. Vaikka tuleva lakimuutos oli tiedossa, eivät rakennusalan eri osapuolet eivät varautuneet uusiin määräyksiin - ehkä rakennusvalvontaa lukuun ottamatta. Esimerkkinä Juha Posti mainitsee suunnittelun johtamisen, mikä oli luvulla paljolti siirtynyt rakennuttajakonsulteille. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelu kokonaisuudesta vastaa kuitenkin pääsuunnittelija, jonka tehtäväluettelo valmistui vasta 2001 lopussa. Pääsuunnittelun ja muun projektijohdon rooli hakevat edelleen muotoaan eikä nykyisin niin yleinen suunnittelu- ja koordinointivastuiden pilkkominen tue sellaista kaikkien suunnittelualojen hallittua yhteispeliä, jota energiatehokkaiden kokonaisratkaisujen aikaansaaminen edellyttää. Suunnitteluyhteistyö kunniaan Voimaan tulevat energiamääräykset tuovat uuden näkökulman ja asiakokonaisuuden suunnittelun johtamiseen. Juha Posti peräänkuuluttaa paluuta aidosti luovaan luonnosvaiheen suunnittelu-

7 SKOL Visio Kesäkuu yhteistyöhön, pois kiristyneen kilpailun seurauksena yleistyneestä ketjusuunnittelusta. Siinähän arkkitehdin lähes lopullisiin luonnoksiin muut suunnittelijat vain lisäävät omat suunnitelmansa. Energiatehokkaiden ja kokonaistaloudellisten suunnitteluratkaisujen kehittäminen edellyttää interaktiivista luonnosyhteistyötä, jolloin arvioidaan, etsitään, valitaan ja sovitetaan eri suunnittelualojen ratkaisuja energiatalouden optimaaliseksi kokonaisratkaisuksi. Kun nykyisin rakennetaan paljon lasisia atrium-tiloja, energia-asiat eivät ole olleet suunnittelua ohjaavia tekijöitä. Energia-asioista ei edes ole ollut tarkkoja laskelmiakaan. Nykyisillä määräyksillä on voitu ohjata yksittäisten rakennusosien energiataloudellisia ominaisuuksia, mutta erilaisista tilaratkaisuista, rakenteista ja materiaaleista sekä teknisistä järjestelmistä muodostettavien kokonaisuuksien hallinta on monin verroin komplisoidumpaa. Kokonaisuuksia mallintavia laskentakaavoja ollaan vasta kehittämässä, Juha Posti toteaa. Tulevasta energiatehokkuuden laskentamallista saadaan toivottavasti myös suunnittelijoille käyttökelpoinen työkalu. Suunnittelijat, arkkitehdit mukaan lukien tarvitsevat energiakysymyksiin liittyvää kertaus- ja täydennyskoulutusta. Energiakysymyksissä korostuu tarve suunnittelutiedon nykyistä tehokkaampaan siirtämiseen rakennuksen ylläpitoon, jotta suunniteltu taloudellisuus käytännössä saavutettaisiin. Valistuneet rakennuttajat ovat avainasemassa, kun energiatehokkaiksi suunniteltuja prototyyppitaloja otetaan käyttöön. Rakennuttajat ja suunnittelijat tarvitsevat pitkäjänteisen palautejärjestelmän luomista, jotta valmistuneiden rakennuskohteiden seurantatietoja ja käyttökokemuksia voitaisiin hyödyntää energiatehokkaan suunnittelun kehittämisessä, Juha Posti toivoo. Are Sensus House Vuonna 1962 perustettu Parviainen Arkkitehdit Oy on parinkymmenen suurimman arkkitehtitoimiston joukossa. Toimisto on suunnitellut mm. suuryrityksille pääkonttoreita, toimisto- ja tuotekehitystiloja, teollisuudelle varastoista lääketeollisuuden puhdastiloihin, hotelleja ja kauppakeskuksia. Toimistossa siirryttiin jo 1980-luvulla tietokonepohjaiseen suunnitteluun ja nykyisin käytössä ovat 3D-mallinnukset. Vuodenvaihteessa Vantaan Kaivokselaan, Hämeenlinnan väylän varteen valmistunut runsaan kuutiometrin suuruinen Aren pääkonttori Sensus House on energiankäytön edelläkävijöitä. Rakennus muodostuu kahdesta pitkästä laivamaisesta toimistotilasta ja niiden väliin jäävästä valokatteisesta valopihasta. Rakennuksessa on käytetty AREn kehittämää lon-tekniikkaan perustuvaa Sensus-talotekniikkajärjestelmää. Esimerkiksi toimistotiloissa kattoihin on asennettu matalat Sensus-paneelit, jotka toimivat integroidusti sekä lämmitysettä jäähdytyspaneeleina. Näillä korvataan perinteiset lämmityspatterit jopa lasijulkisivuiltakin. Valkoiset mattapintaiset paneelit toimivat myös epäsuoran valon heijastuspintoina sekä työpisteiden kaapelireitteinä. Epäsuoran valon käytöllä on puolestaan pystytty korvamaan työpisteiden kohdevalaisimia. Valaisimet toimivat liiketunnistimilla kolmen paneelin ryhmissä ja samat anturit ohjaavat myös lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Toimistotaloa on käytetty yhtiön omien tuotekehitysprojektien testauspaikkana. Tämän takia talon todellista sähköntai energiakulutusta on vielä vaikea verrata joihinkin muihin normaaleihin toimistorakennuksiin. Vuoden 2004 viimeisen neljänneksen energiakulutus osoittaa kuitenkin paikallisen energialaitoksen ilmoittamiin kulutustietoihin pohjautuen, että AREn toimistotalossa on päästy noin 20 prosentin energiansäästöihin alueellisiin tyyppikäyttäjiin verrattuna. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 70 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta kokonaislaskutusta kertyi vuonna 2004 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Talotekniikkasuunnittelun toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2004 yhteensä 49 M ), sähkö ja teletekniikka (33 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on loivassa kasvussa ja kapasiteetti täyskäytössä. Talotekniikkatoimistot odottavat merkittävää kasvua sekä koti- että vientimarkkinoilta. Henkilöstön arvioidaan kasvavan yli kuusi prosenttia tänä vuonna. Talotekniikkayrityksiä työllistää paljolti korjausrakentaminen. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on lähes neljännes töistä, mutta talotekniikkapuolella korjaussuunnittelun osuus on 40 prosenttia töistä. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennus automaatio). Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ins.tsto Olof Granlund Oy 18,6 17,5 1,1 JP-Talotekniikka Oy 8,9 7,7 1,2 Air-Ix Suunnittelu 5,0 5,0 0,0 Projectus Team Oy 5,0 4,6 0,4 Suomen Talokeskus Oy 3,7 3,7 0,0 Niemi & Co Oy 2,8 2,7 0,1 Hepacon Oy 2,5 2,5 0,0 Ins.tsto Lausamo Oy 2,5 1,8 0,7 Optiplan Oy 2,3 2,3 0,0 Tuomi Yhtiöt Oy 1,9 1,9 0,0 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,7 1,5 0,2 Vahvaselkä-yhtiöt 1,6 1,1 0,6 AX-Konsultit Oy 1,5 1,5 0,0 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,4 1,3 0,1 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M ISS Proko Oy 7,9 7,7 0,2 Evata Finland Oy 5,8 4,5 1,3 CM-Urakointi Oy 2,2 2,2 0,0 Optiplan Oy 1,8 1,8 0,0 Vahanen Oy, konserni 1,8 1,8 0,0 Laitila Arkkitehdit Oy 1,5 1,0 0,5 KSOY Arkkitehtuuria 1,5 1,5 0,0 Suunnittelukeskus Oy 1,3 1,0 0,3 Arkkit.tsto CJN Oy 1,2 1,2 0,0 Arkkit.tsto KVA Oy 1,0 0,7 0,3 Rakenn.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,0 1,0 0,0 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 1,0 0,7 0,3 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 0,9 0,9 0,0 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co 0,9 0,9 0,0

8 8 SKOL Visio Toukokuu 2005 Muutostuulia konsulttikentässä Kansainvälistyminen on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa ja koko konsulttikenttää. Suomalainen teollisuus on siirtänyt valmistustaan ulkomaille. Perinteisestä projektiviennistä on siirrytty kansainväliseen toimintaan. Ulkomaille on perustettu tytäryhtiöitä. Ulkomaiset suuryritykset ovat ostaneet suomalaisia konsulttiyrityksiä. Onko Konsulttipäivän tekniikka kunnossa? Timo Myllys, Matti Kiiskinen, Olli Manner ja Martin Landtman tarkistavat kokoustekniikan toimivuutta. SKOLin järjestämä Konsulttipäivä huhtikuun loppupuolella Finlandia-talossa Helsingissä keräsi lähes 250 osanottajaa kuuntelemaan monipuolisia esityksiä kansainvälistymisen uusista suunnista. Konsulttipäivän avannut SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja Juha Posti totesi kansainvälistymisen levinneen ympäri maailmaa, viime aikoina erityisesti kauko-itään ja Kiinaan. Kotimaassa rakennetaan Olkiluodon ydinvoimalaa, joka on Euroopan suurimpia rakennushankkeita ja jonka laitevalmistusta tehdään maailman eri kolkilla. Konsulttivienti on saanut lähtölaukauksen projektiviennin siivittämänä, siirtynyt kohdemaihin, minne on perustettu tytäryhtiöitä. Suomalaiset konsulttitoimistot ovat viime aikoina pyrkineen verkottumaan ulkomaisten kumppanien kanssa ja toteuttavat suoria toimeksiantoja kansainvälisille suuryrityksille, Juha Posti totesi avatessaan Konsulttipäivän. Eurooppa ydinalueena Suomen ulkomaankaupasta kaksi kolmasosaa käydään Euroopan Unionin jäsenmaiden ja muiden Euroopan maiden kanssa. Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia, tavoite on 50 prosenttia, mutta todellisuudessa viennin osuus laskee nykyisestäänkin, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtela arvioi Konsulttipäivässä. Suomen suurimmat kauppakumppanit olivat vuonna 2004 Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Suurimmat kasvumarkkinat on puolestaan nähty Brasiliassa, Venäjällä ja Kiinassa, jonne investointien arvioidaan yrityskyselyjen perusteella kaksinkertaistuvan vuoden 2002 vajaasta 3 miljardista eurosta lähes 6 miljardiin euroon. Suomalaisyritysten investointien arvioidaan niin ikään voimakkaasti lisääntyvän Venäjälle lähivuosina. Kansainvälisesti tarkastelleen Suomeen investoidaan varsin vähän. Viime vuosina ulkomaisten sijoitusten määrä on lisääntynyt 20 miljardista eurosta 40 miljardiin. Vastaavasti suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille ovat noin 60 miljardia euroa. Yritysten kilpailukyky luo perustan kansainvälistymiselle ja toiminnalle kotimaan markkinoilla, Jukka Ahtola edellytti Konsulttipäivässä. Hallitusten on puolestaan huolehdittava, että Euroopan Unioni toimisi ponnahduslautana maailmanlaajuisille markkinoille. EUn jäsenmaat eivät kuitenkaan ole tehneet mitään esim. Lissabonin strategioiden käytäntöön saattamiseksi. Suomessakin Brunilan raportin monet toimenpide-ehdotukset on jätetty odottamaan aikaa parempaa, Jukka Ahtola arvosteli päättäjiä. Hän kuitenkin uskoi useiden klusterien menestyvän globaalissa kilpailussa tietointensiiviset ja innovatiiviset palvelut mukaan lukien. Projektiviennistä tytäryhtiöihin Suomen rakennusalan kansainvälinen toiminta oli vuonna 2003 noin 13 miljardia euroa, josta tuoteteollisuuden osuus

9 SKOL Visio Kesäkuu Jukka Ahtela: Kansainvälisesti tarkastellen Suomeen investoidaan varsin vähän. Markku Ukkola: Asuntojen perustajaurakointi toteutetaan Baltiassa ja Venäjällä tytäryhtiöiden toimesta ja hinta määräytyy varustetason mukaan. Jari Kuusisto: Suomessa näyttäisi oleva kysyntää liiketoiminnan asiantuntijapalveluille ja vientimahdollisuuksia teknisille asiantuntijapalveluille. oli 11,6 ja rakennusurakoinnin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 rakennusalan kansainvälisen toiminnan arvioidaan kasvavan 19,7 miljardiin euroon. Tuoteteollisuuden kansainvälisen toiminnan arvioidaan kasvavan 16,8 ja urakoinnin 2,8 miljardiin euroon. Merkittävää kuitenkin on, että esimerkiksi urakoinnissa projektiviennin määrä pysynee ennallaan, mutta tytäryhtiöiden osuus kasvanee miljardista eurosta 2,5 miljardiin. Tytäryhtiöiden toiminta kasvaa voimakkaasti myös tuoteteollisuudessa runsaasta 7 miljardista 11 miljardiin euroon, YIT Rakennuksen johtaja Markku Ukkola selvitti Konsulttipäivän kuulijoille. Suomen rakennusteollisuuden kilpailukyky perustuu mm. hyviin suunnittelujärjestelmiin ja tietotekniikan soveltamiseen. Suunnittelijat tuntevat kansainväliset normit ja määräykset sekä pystyvät löytämään hyviä ratkaisuja pohjoisiin oloihin. Suunnittelutoimistoissa on osaavaa henkilöstöä ja kokemus suunnittelusta on laaja-alaista, Markku Ukkola selvitti. YIT on perustanut tytäryhtiöitä Pietariin, Liettuaan, Viroon ja Moskovaan. Tytäryhtiöt toteuttavat mm. asuntojen perustajaurakointia. Joulukuun 2004 lopussa YIT:llä oli rakenteilla Baltiassa ja Venäjällä asuntoa eli enemmän kuin Suomessa. Rakentamisen tilauskannasta lähes 40 prosenttia oli Suomen ulkopuolella.. Konsernin henkilöstöstä työskenteli Baltiassa ja Venäjällä kymmenkunta prosenttia, kun koko konsernin palveluksessa oli henkilöä. Asuntojen perustajaurakoinnin ennakoidaan kasvavan Baltiassa ja Venäjällä voimakkaasti ostovoiman kehittyessä. Esimerkiksi Venäjällä asuntolainojen määrän ennakoidaan ylittävän miljoonan lainan rajan muutaman vuoden kuluessa, kun nyt niitä on otettu vain lainaa, Markku Ukkola kertoi. Pääasia kuitenkin on, että asukkaat pystyvät hankkimaan asuntoja, jotka luovutetaan ilman tapetteja ja keittiökalusteita, jolloin myyntihinta voidaan pitää esimerkiksi Moskovassa euroa neliöltä. Asukkaat viimeistelevät sitten asunnot valmiiksi omaan tahtiinsa. Virossa asunnot rakennetaan valmiiksi ilman kiintokalusteita, jolloin neliöhinnaksi muodostuu noin euroa neliöltä. Liettuassa asuntojen neliöhinnaksi muodostuu euroa ja Pietarin keskustassa kalleimmat asunnot maksavat euroa neliöltä. Rakennusalalla on tapahtunut suuria muutoksia, kun ennen toteutettiin suuria projekteja, niin nyt tehdään kauppaa yksittäisten ostajien kanssa. Rakennustöissä käytetään paikallisen työvoiman lisäksi kolmansien maiden työvoimaa ja markkinoille tulee täysin uusia paikallisia kilpailijoita. Pääurakoitsijankin rooli on muuttunut, kun ennen rakentaja vastasi pääurakasta ja suunnittelijat avustivat. Saksan rahoittamien sotilaskyläprojektien aikana toimittiin suoraan ulkomaisten toimeksiantajien kanssa ja tulevaisuudessa suunnittelija toivottavasti kutsuu rakentajan mukaan hankkeisiinsa, Markku Ukkola ennakoi rakennusalan kehitystä. Asiantuntijat arvoonsa Palvelut edustavat Suomessa noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työpaikoista. Palveluilla on kasvava merkitys tulevaisuudessa ja kehittyvä teknologia luo mahdollisuuksia uusille palveluille. Edelleen palvelut ovat yhä tärkeämpi osa teollisuuden liiketoimintaa, dosentti Jari Kuusisto arvioi SC-Researchyrityksestä. Osaamisintensiiviset palvelut eli Knowledge Intensive Business Services ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2002 alalla oli asiantuntijayritystä ja määrä on kasvanut yrityksellä vuodesta 1996 lähtien. Vastaavasti teknisten palveluiden alalla on noin toimipaikkaa. Liike-elämän asiantuntijapalvelut käsittävät arkkitehti- ja insinööritoimistoista tutkimus- ja kehityspalveluihin, rahoitus- ja vakuutuspalveluista lakiasianpalveluihin sekä liikkeenjohdon konsultointiin ja tietoliikennepalveluihin. Joukkoon mahtuvat lisäksi mm. koulutus, muotoilu, kiinteistöpalvelut sekä huolto- ja kunnossapitopalvelut. Teollisuus käyttää tuotantoprosessissaan yhä enemmän palveluita. Asiakkaille ei myydä pelkästään tuotetta, vaan tuotepalvelukokonaisuuksia. Teollisuus on monessa tapauksessa ulkoistanut esimerkiksi ylläpito- ja käyttöpalvelunsa keskittyen pelkästään ydinosaamiseensa. KIBS-yritykset työllistävät paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä ja alan yrityksillä on läheiset suhteet yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yritykset pyrkivätkin kehittämään joko itse tai asiakkaiden kanssa uusia innovaatioita, mikä tuo haasteita niin asiantuntijoille kuin asiakkaillekin. Menestyminen perustuu osaamiseen ja osaamista on muuallakin kuin Suomessa. Maailmassa valmistuu esimerkiksi kaksi miljoonaa insinööriä vuosittain ja Kiinassa pelkästään insinööriä. Suomessa valmistuu vuosittain noin insinööriä. Suomessa liike-elämän palveluista teknologiaperusteiset alat kuten tietotekniikka ja tekninen suunnittelu ovat hallitsevassa asemassa. Vastaavasti liiketoiminnan asiantuntijapalveluiden suhteellinen merkitys on vähäisempi kuin teknisten palveluiden, kun EU-maissa tilanne on yleensä päinvastainen. Kotimaassa näyttäisikin olevan kasvavaa kysyntää liiketoimintaan liittyville asiantuntijapalveluille. Vastaavasti teknisille asiantuntijapalveluille näyttäisikin olevan potentiaalisia vientimarkkinoita, Jari Kuusisto arvioi Konsulttipäivässä.

10 10 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Ympäristöarvot korostuvat Infrasuunnitteluun suuntautuneille konsulteille näyttää lähivuosiksi riittävän töitä. Kaupungit ja kunnat saneeraavat vesihuoltoverkostojaan. Jätehuollossa kaatopaikat vähenevät ja jäljelle jäävät ovat yhä suurempia ja huolellisemmin suunniteltuja. Suuret jätteenpolttolaitokset edellyttävät mittavia investointeja. Nämä kaikki tuovat infrakonsulteille töitä, mutta asettavat kovia vaatimuksia, Suunnittelu keskuksen toimitusjohtaja Seppo Mäki ennakoi. Kaupungit ja kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet toimintojaan. Ostopalveluina hankitaan entistä enemmän suunnitteluakin. Jokaisen yksittäisen suunnittelutilauksen kilpailuttamisen sijasta suuntaudutaan useampivuotisiin sopimuksiin. Kunnallinen hankintalainsäädäntö ei ole esteenä kumppanuussopimusten tekemiselle, Seppo Mäki huomauttaa. Suomen Kuntaliiton ja SKOLin sekä muiden alan toimijoiden yhteistyönä on valmisteltu kumppanuussopimuksen pelisääntöjä. Tämä mahdollistaisi teknisen suunnittelun tilaamisen yhdeltä konsultilta ilman, että jokaista yksittäistä pientä suunnittelutyötä tarvitsisi aina erikseen kilpailuttaa. Kumppanuussopimusten pelisäännöissä konsultit kilpailutettaisiin hinta/laatupisteytysjärjestelmällä Kumppanuussopimusten hankinnan pelisäännöt saataneen käyttöön touko-kesäkuussa. Kunnille jäisi luonnollisesti edelleenkin mahdollisuus kilpailuttaa haluamiaan suunnittelutöitä ja hankkia konsultti kumppanuussopimuksen voimassa olosta huolimatta. Kumppanuussopimusten käyttöönotto julkisen sektorin ja konsulttien välisessä toiminnassa on luonnollista kehitystä. Yksityisellä sektorilla mm. teollisuudessa ja liike-elämässä sekä rakennus- ja kiinteistöalalla kumppanuussopimuksia on käytetty jo vuosia. Kumppanuussopimukset ovat yhtäältä osoitus suunnittelun arvostuksen lisääntymisestä. Toisaalta suunnittelun laatu paranee kumppanuussopimusten ansiosta ja tilaajat saavat suunnitteluun sijoitetut rahansa moninkertaisesti takaisin hankkeen toteutusvaiheessa. Edelleen hyvin suunniteltu ja toteutettu hanke säästää käyttö-, huolto- ja kunnossapitokustannuksia elinkaaren pitkässä juoksussa, Seppo Mäki perustelee kumppanuussopimusten hyviä puolia. Yritysten kehityttävä Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa yritysten on pystyttävä vastaamaan tähän muutosprosessiin ja uusiin haasteisiin. Infratoimintojen käytön ja ylläpidon palvelut voivat tulevaisuudessa siirtyä myös konsulttien vastuulle. Nykyinen ja kehittyvä tietotekniikka mahdollistaa laitosten käytön ja valvonnan keskitetysti yhdestä paikasta, vaikkapa toisesta maastakin. Vuonna 1949 perustettu Suunnittelukeskus on Suomen Kuntaliiton kokonaan omistama konsulttiyritys, joka työllisti viime vuonna keskimäärin 325 henkilöä. Operatiivista toimintaa kuvaava laskutus on kehittynyt myönteisesti ja oli 25,7 miljoonaa euroa vuonna 2004, kun vuoden 2003 laskutus oli 23,6 miljoonaa. Kannattavuus tosin laski hieman, mutta tulos oli edelleen lähes 1,2 miljoonaa euroa. Suunnittelukeskuksen viime vuoden liikevaihdosta 62 prosenttia kertyi vesi- ja ympäristösuunnittelusta, 17 prosenttia yhdyskuntasuunnittelusta sekä 11 prosenttia tie- ja liikennesuunnittelusta. Talosuunnittelun osuus oli vajaat 10 prosenttia. Yrityksen omistajat, kunnat olivat tärkein asiakasryhmä 53 prosenttia. Suomen valtio toi yritykselle 18 prosenttia liikevaihdosta, kun rakennusliikkeiden osuus jäi 4 prosenttiin. Sen sijaan Euroopan Unionille Suunnittelukeskus teki töitä 10 prosenttia liikevaihdostaan ja muille kansainvälisille rahoittajille 3 prosentin verran. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen toiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta oli viime vuonna 28 prosenttia. Uudelle tasolle Suunnittelukeskus on kehityskaarensa huipulla, kotimaassa kasvun mahdolli-

11 SKOL Visio Kesäkuu Katusuunnittelua tehdään kunnille, mutta myös yksityisille kaava-alueiden kehittäjille. Havainnekuva on Rovaniemeltä kävelypainotteiselta Rovakadulta, mistä on laadittu Rova- ja Koskikadun yleis- ja toteutussuunnitelmat. yhtiöön, mutta muuten konsernin kolme yhtiötä jatkaisivat itsenäistä toimintaansa. Vuonna 2006 konsernille on tarkoitus hankkia yhtenäiset tilat, uuden konsernin toimitusjohtaja Seppo Mäki selvittää. Uusi konserni on markkinajohtaja Suomessa mm. julkisen hallinnon avoimessa koulutuksessa ja konsultoinnissa sekä useiden ympäristösuunnitteluun liittyvien teknisten toimialojen suunnittelussa. Niin ikään sosiaali- ja terveysalan konsultoinnissa ja koulutuksessa FCG on markkinajohtaja maassamme. Konsernilla on mahdollisuus toimia laaja-alaisen osaamisen ansiosta uusien vaihtoehtoisten palvelutuotannon mallien käytännön toteuttajana, Seppo Mäki pohdiskelee ja arvioi erityisesti kansainvälisessä konsultoinnissa saavutettavan volyymin kasvaessa kustannustehokkuutta. Seppo Mäki: Infratoimintojen käytön ja ylläpidon palvelut voivat tulevaisuudessa siirtyä myös konsulttien vastuulle. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2004 oli yhteensä 170 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 16 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä noin viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntasektorin laskutus kasvoi yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna 2004 yhteensä 38 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (29 M ), vesihuoltotekniikka (26 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (21 M ) sekä liikennetekniikka (14 M ). Yhdyskuntasektorin kotimainen tilauskanta on pysynyt korkealla sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Kotimarkkinoiden kasvun arvioidaan pysähtyvän, mutta viennissä on vielä kasvua. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kasvavan viitisen prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka suudet ovat rajalliset ja viennissä runsaan 300 hengen yritys on varsin pieni tekijä. Yrityksen omistaja Suomen Kuntaliitto sekä Helsingin yliopisto ja muut korkeakoulut, opetushallitus, Tapiola-yhtiöt, Nordea Capital sekä maamme sairaanhoitopiirit ovat päättäneet yhdistää samaan konserniin omistamansa kolme konsulttiyritystä. Syyskuun alussa FCG eli Finnish Consulting Group Oy aloittaa toimintansa. Suunnittelukeskuksen lisäksi konsernin kaksi muuta yhtiötä ovat HCG Helsinki Consulting Group Oy ja Efeko Oy. HCG on keskittynyt lähes täysin kansainväliseen kehityskonsultointiin, mitä yritys harjoittaa jatkossakin nykyisellä nimellään. Efeko vastaa johdon ja hallinnon konsultoinnista ja koulutuksesta. Uuden konsernin palveluksessa on syyskuussa noin 500 henkilöä ja liikevaihtoa kertynee noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä nostaisi konsernin Suomen toiseksi suurimmaksi suunnittelualan ryhmittymäksi. FCG:n kansainvälisen toiminnan osuudeksi muodostunee noin 40 prosenttia liikevaihdosta. FCG:n konsernihallinto ja konsernin tukipalvelut on tarkoitus keskittää emo- Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll Finland Group 15,6 15,1 0,5 WSP LT-Konsultit konserni 6,1 5,5 0,6 Sito Oy 6,0 6,0 0,0 Maa ja Vesi -yhtiöt 4,5 3,8 0,8 JP-Transplan Oy 4,3 3,5 0,8 Suunnittelukeskus Oy 3,3 3,3 0,1 Finnroad Oy 2,9 0,0 2,9 Finnmap Consulting Oy 2,0 2,0 0,0 YS -Konsultit Oy 1,8 1,8 0,1 Finnmap Infra Oy 1,7 1,5 0,2 WSP SuunnitteluKortes konserni 1,5 1,1 0,4 Ins.tsto A-Tie Oy 1,4 1,4 0,0 Ins.tsto Liidea Oy 1,3 1,1 0,1 Plaana Oy 1,2 1,2 0,1 Strafica Oy 1,0 0,9 0,1 Traficon Oy 1,0 0,9 0,1 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Maa ja Vesi -yhtiöt 14,2 6,6 7,6 Suunnittelukeskus Oy 14,0 9,1 5,0 Ramboll Finland Group 8,2 7,1 1,1 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 8,2 8,1 0,1 PSV - Maa ja Vesi Oy 2,0 2,0 0,0 Suomen IP-Tekniikka Oy 1,8 1,8 0,0 Sito Oy 1,6 1,6 0,0 Air-Ix Suunnittelu 1,0 1,0 0,0 WSP LT-Konsultit konserni 0,9 0,9 0,0 Geobotnia Oy 0,7 0,7 0,0

12 12 SKOL Visio Kesäkuu 2005 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektori on suurin suunnittelun päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2004 oli 400 miljoonaa euroa, noin 46 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 220 miljoonalla ja vientitöitä 180 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta reilu neljännes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat sähkö-, tele- ja automaatiotekniikka sekä prosessi- ja koneenrakennustekniikka. Viennissä menestyivät tehdas- ja laitossuunnittelu, laiva- ja meritekniikka sekä prosessisuunnittelu. Teollisuussektori arvioi vientikysynnän kasvavan edelleen, mutta kotimaisten investointien kysynnän arvioidaan olevan laskusuunnassa. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kuitenkin edelleen hieman kasvavan. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2004 yhteensä 107 M ), sähkö- ja teletekniikka (54 M ), prosessisuunnittelu (48 M ), teollisuusautomaatio (40 M ) ja koneenrakennustekniikka (34 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, logistiikka, laiva- ja meritekniikka, teollisuuden LVI-tekniikka, prosessitekniikka, puunjalostustekniikka, teollisuuden sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio, valvonta ja tarkastus, ympäristösuunnittelu, muu teollisuuden suunnittelu). Sektori yhteensä Kotimaa Vienti M M M Sweco PIC Oy 58,3 39,6 18,7 Jaakko Pöyry Oy 47,1 4,5 42,6 Neste Jacobs Oy 43,2 39,5 3,6 JP-Suunnittelu Oy 38,4 30,1 8,3 Etteplan Oyj 35,5 10,3 25,2 Enprima Oy 22,1 8,1 14,0 Elomatic Oy 21,7 6,3 15,3 Electrowatt-Ekono Oy 14,9 5,7 9,3 Deltamarin Oy 14,6 0,9 13,7 ÅF-CTS Oy 12,9 6,3 6,6 Polartest Oy 8,8 8,2 0,7 Rintekno Oy 8,2 7,3 0,9 Rejlers Oy 7,1 3,9 3,3 Jyvästek Oy 5,9 2,0 3,9 Air-Ix Suunnittelu 5,1 3,6 1,6 Maa ja Vesi -yhtiöt 4,1 2,9 1,2 Systecon Oy 3,5 3,4 0,1 AX-Konsultit Oy 3,3 3,0 0,3 LCA Engineering Oy 2,7 2,4 0,3 Avecon Oy Ab 2,6 2,0 0,6 SKOLIN JÄSENKUNTA OMISTUSPOHJAN MUKAAN Insinööritoimistot ovat perinteisesti olleet yhden tai useamman partnerin omistuksessa ja tämä on näkynyt myös yritysten nimissä. Nyttemmin insinööritoimisto on pudonnut useista nimistä pois ja yritykset ovat monipuolistuneet. Useiden SKOLin jäsenyritysten omistus on muuttunut yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen seurauksena. Useimmat suurista jäsenyrityksistä ovat koti- tai ulkomaisten pörssiyhtiöiden tai muiden yhteisöjen omistuksessa. Näissä yrityksissä työskentelee henkeä, yli 55 prosenttia koko jäsenkunnan henkilömäärästä. Perinteisiä toimivan johdon omistamia yrityksiä on edelleen pääosa SKOLin jäsenyrityksistä, noin 220 yritystä. SKOLIN JÄSENKUNTA OMISTUSPOHJAN MUKAAN yritystä henkeä Suomalaiset yhtiöt Ulkomaiset yhtiöt Toimiva johto, yrityskoko > 30 henkeä Toimiva johto, yrityskoko < 30 henkeä Yhteensä Suomalaisen metsäteollisuuden on säilytettävä perusosaaminen kotimaassa ja investoitava kilpailukyvyn säilyttämiseen. Vaarana on muuten Kanadan kohtalo. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten maa oli metsäteollisuuden johtavia maita maailmassa. Kanadassa oli tuolloin tuhansittain metsäteollisuuden konsultteja, mutta nyt heitä on enää jäljellä vain muutamia satoja, Jaakko Pöyry Groupin toimitusjohtajan sijainen Teuvo Salminen varottaa. Metsäteollisuuden investoinnit ovat hitaan talouskasvu alueilla Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa alhaisella tasolla. Uusien tehdasinvestointien sijasta on keskitytty tuotantokapasiteetin tehokkuuden lisäämiseen ja kustannussäästöihin. Kysyntä ja kasvu ovat vilkkainta latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, erityisesti Kiinassa, mutta sielläkin investointien kasvu hidastuu. Energia-alalla on edelleenkin vilkasta. Markkinoiden avautuminen kilpailulle jatkuu Euroopassa ja sähkön kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti. Lyhyellä aikavälillä sähkön tuotantoa lisätään rakentamalla pieniä ja keskisuuria voimaloita, mikä tuo konsulteille töitä. Kioton sopimus lisää uusiutuvien energialähteiden rakentamista, mutta niillä ei ratkaista laaja-alaista energian kysyntää. Öljyn hinnan viimeaikaiset heilahtelut, sahaukset tuovat alalle epävarmuutta ja vaikeuttavat ennustettavuutta. Konsulttialan kohtalonkysymykset Koko konsulttiala kulminoituu neljään peruskysymykseen. Niiden mukana ala kehittyy tai näivettyy, Teuvo Salminen pohdiskelee. Mitä alalla on tehtävä vaikkapa arvostuksen nostamiseksi? Osaamisen kehittäminen ja keskittäminen on alan menestymisen perusedellytyksiä. Eri toimialojen kilpailukyvyn turvaamisesta on huolehdittava. Neljäntenä peruspilarina uusia innovaatioita ja sitä kautta uusia tuotteita on kehitettävä. Konsulttialan arvostus ei ole viime vuosina juhlapuheista huolimatta oleellisesti kasvanut. Käytäntö ja juhlapuheet ovat ristiriidassa keskenään, mikä näkyy mm. suunnittelutoimeksiantojen hintatason alhaisuutena. Tilaajat tuijottavat vain hintaa

13 SKOL Visio Toukokuu Energiamarkkinat vapautuvat kilpailulle Euroopassa ja sähkön kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Öljyn hinnan sahaukset ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja vaikeuttavat ennustettavuutta. Osaaminen säilytettävä eivätkä riittävästi arvosta laatua ja osaamista, Teuvo Salminen arvostelee tilaajien osto-osastojen kapeakatseisuutta. Jos alan hintatasoa ei saada järkevälle ja kannattavalle tasolle, ala ei kiinnosta nuoria opiskelijoita eikä tulevaisuuden osaajia. Jos korkeakoulututkinnon suorittaneet, vuosia alalla työskennelleet erityisasiantuntijat suunnittelevat luovia ratkaisuja edellyttäviä toimeksiantoja jopa niin alhaisella kuin euron tuntihintaveloituksella, tämä ei voi nostaa arvostusta. Joissakin tapauksissa konsultin toimiston siivojakin velottaa työstään enemmän, mikä on toisaalta osoitus siivousalan työn arvostuksesta. Koko konsulttialan Akilleen kantapäitä on osaamisen markkinointi. Jos konsulttiyritys kehuu teknisestä osaamistaan, sitä on pidetty alan piirissä suorastaan häpeällisenä, Teuvo Salminen pohdiskelee kriittisesti. Angosaksilaisessa maailmassa tehokas markkinointi on luonnollinen osa konsulttiyrityksenkin toimintaa. Kapea väestöpohja Suomessa ajatellaan usein, että monilla alueilla voimme olla hyviä ensiluokkaisen koulutusjärjestelmän ansiosta. Hyviä asiantuntijoita onkin monella alalla, mutta rajoitteeksi muodostuu maamme viiden miljoonan kapea väestöpohja. Ala ei pysty kehittymään, jos asiantuntijoita on yksinkertaisesti liian vähän. Teuvo Salminen: Venäjä on suurin yksittäinen mahdollisuus Suomen elinkeinoelämälle. Ensi vaiheessa liikenneyhteydet on modernisoitava. Valtion, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, alan järjestöjen pitäisi pohtia pitemmällä tähtäyksellä millä alueilla me suomalaiset haluamme olla hyviä. Tämän lisäksi pitäisi pohtia, millä aloilla voidaan päästä maailman huipulle. Huippuosaamista on keskitettävä ja kehitettävä hajasijoittamisen sijasta, Teuvo Salminen edellyttää. Hän viittaa päinvastaiseen esimerkkiin, kun Ruotsissa hajasijoitetaan organisaatioita ja laitoksia. Hajasijoittamista Teuvo Salminen pitääkin järjettömyyden huippuna, mikäli elinkeinoelämää halutaan kehittää. Suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden on huolehdittava kilpailukyvystään investoimalla Suomeen. Vastuuta ei voida siirtää toisille. Muuten on vaarana niin kuin Kanadan metsäteollisuudelle on käynyt. Pohjois-Amerikastahan Jaakko Pöyry sai virikkeen oman konsulttitoimiston perustamiseen vieraillessaan siellä 1950-luvun alkupuolella. Teollisuuden on pystyttävä ottamaan käyttöön uusia innovaatioita, mikä tuo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Suomi on sinänsä selviytynyt hyvin täällä Euroopan koillisella reunalla, meren takana. Esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja Keskuslaboratorio ovat tehneet sinänsä hyvää työtä tutkimus ja kehityshankkeiden koordinoimisessa. Suomen elinkeinoelämän kaksi tukipilaria ovat tällä hetkellä metsäteollisuus ja telekommunikaatio. Tähän pitäisi kuitenkin lisätä Venäjän alueellisen merkityksen. Venäjä on Teuvo Salmisen mielestä suurin yksittäinen mahdollisuus Suomen elinkeinoelämälle. Tämän takia nopeat liikenneyhteydet Helsinki-Pietarin junayhteys sekä E18-valtatie Turku- Helsinki-Pietari pitäisi saada mahdollisimman pian kuntoon. Liikenneyhteyksien parantumisen myötä myös muut investoinnit lisääntyvät ja elinkeinoelämä vilkastuu. Suomen konsulttialalla kenttä on pääosin jaettu, ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tulleet Suomen markkinoille. Toisaalta on muodostunut kotimaisia konsulttileirejä. Jaakko Pöyry Group on puolestaan lähtenyt maailmalle, missä sillä on pysyviä toimipisteitä 42 maassa sekä lisäksi projektikohtaista toimintaa eri maissa. Konsernin henkilöstä ulkomailla työskentelee henkilöä ja viime vuoden 475 miljoonan euron liikevaihdosta 80 prosenttia kertyi ulkomailta, Teuvo Salminen selvittää.

14 14 SKOL Visio Toukokuu 2005 Elomatic-Pharmalab Consulting&Engineering on erikoistunut Intiassa lääketeollisuuden suunnitteluja konsulttipalveluihin. Kuvassa Olli Manner ja Nitin Shah Mumbain toimiston edustalla. Lisää vauhtia vientiin Konsulttivientiin olisi saatava lisää vauhtia ja sille pitäisi kehittää vastaavat rahoitus- ja vakuusmallit niin kuin tavaraviennillä on, Elomatic Oy:n toimitusjohtaja ja SKOLin varapuheenjohtaja Olli Manner edellyttää. Hän esittää yhteisiä pohdintoja esimerkiksi Finnveran edustajien kanssa, jotta riskialttiin konsulttialan rahoitusvaihtoehtoja voitaisiin kehittää tavaraviennin tasolle. Kun teollisuusyritys vie tuotteitaan maailmalle, se voi oikeilla laivauspapereilla olla varma viimeisestäkin maksuerästä. Kun konsulttiyritys vie suunnittelua maailmalle, maksuerätaulukot voidaan laatia etupainotteisiksi, mutta viimeisen maksuerän tilittämistä voidaan vain hartaudella odotella. Tämä ei poista sitä perusasiaa, että konsulttiviejän täytyy uskoa omaan erikoisosaamiseensa, mistä ulkomainen asiakas on kiinnostunut, Olli Manner huomauttaa. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus oli viime vuonna noin 850 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli noin kolmannes eli 280 miljoonaa. Suoran viennin osuus oli nelisentoista prosenttia ja välillisen viennin osuus hieman tätä suurempi. Toisaalta suomalaisten teollisuusyritysten ulkomailla olevan henkilöstön määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut runsaaseen henkeen. Kotimaassa työskentelee teollisuusyrityksissä vastaavasti runsaat henkeä, mikä tarkoittaa henkilöstön määrän pysyneen samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä vuosituhannella teollisuuden kotimaiset tutkimus- ja kehittämismenot ovat pysyneet 2,5 2,6 miljardin euron tasolla. Teollisuuden t&k panostus on sijaan voimakkaasti noussut ulkomailla 1,1 miljardista vuonna 2000 yli kaksinkertaiseksi eli 2,3 miljardiin euroon vuonna Tämä kuvastaa teollisuuden voimakasta kehityssuuntausta ja viestittää myös osaltaan suomalaisille konsulteille vientitoiminnan tärkeydestä, Olli Manner uskoo. Perusosaaminen kotimaasta Vuonna 1970 perustetun Elomaticin toiminta tukeutuu viiteen tukijalkaan. Puunjalostus-, meri-, lääke- ja elintarviketeollisuuden suunnittelutoiminnot sekä ohjelmistopalvelut on yhtiöitetty omiksi tytäryhtiöikseen. Ensimmäinen suora vientitoimitus saatiin vuonna 1975 ja kolmekymmentä vuotta myöhemmin noin 20 miljoonan euron liikevaihdosta kolmannes kertyy kotimaasta, kolmannes välillisestä viennistä ja loppu kolmannes suorasta viennistä. Lokakuun 2005 lopussa päättyvän tilikauden liikevaihdoksi kertynee noin 28 miljoonaa euroa. Kotimaassa Elomaticin ja teollisuuden yhteistyön vahvistumista kuvastaa Elomatic Papertech Engineering Oy:n ja jyväskyläläisen Mastek Oy:n suunnittelutoimintojen yhdistyminen marraskuun 2004 alusta lukien. Kaupan yhteydessä Elomaticin palkkalistoille siirtyi Mastekin 90 suunnittelijaa vanhoina työntekijöinä mukaan lukien 7 avainhenkilöä, jotka olivat omistaneet lähes 95 prosenttia Mastekin osakkeista. Samassa yhteydessä vahvistuneen Elomatic Papertech Engineeringin toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Timo Martikainen Mastekin toimitusjohtajan tehtävistä. Hän oli aloittanut suunnittelijana Elomaticissa, toiminut välillä 13 vuotta Metso Paperin palveluksessa ja palasi nyt juurilleen. Merkittävä seikka tämän yrityskaupan taustalla oli Metso Paperin 30 prosentin vähemmistöosakkuus. Aikaisemmin sekä Elomatic että Mastek olivat osin kilpailleet Metso Paperin paperikoneiden suunnittelutöistä. Toisaalta kummallakin oli omaa erikoisosaamistaan sekä tutki-

15 SKOL Visio Kesäkuu mus ja tuotekehitystoimintaa. Nyt Elomaticin ja Metso Paperin välinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy niin kotimaassa kuin viennissäkin, mitä edistää Metson kahden edustajan hallituspaikat Elomatic Papertech Engineeringin hallituksessa, Olli Manner uskoo. Tilaisuuteen tartuttava Suomalaisyritysten on tartuttava kansainvälistymismahdollisuuksiin, vaikkei niitä aina olisi kirjattukaan yritysten strategioihin, Olli Manner kehottaa. Näin kävi Elomatic llekin, kun oltiin esittelemässä yrityksen toimintaa Acheman 2003 kemian teollisuuden messuilla. Osastolle saapui kaksi intialaista, jotka olivat etsimässä yhteistyökumppaneita Intiaan suunniteltavaan lääketehtaaseen. Nimikorttien vaihdon jälkeen tietojenvaihtoa jatkettiin ja Olli Manner sekä Elomaticin lääketoimialan johtaja Aulis Rajala vierailivat Intiassa tutustumassa mm. kuuteen lääketehtaaseen. Matkalla allekirjoitettiin aiesopimus yhteisyrityksen perustamisesta, mutta lainsäädännön pykäläviidakko ja yhteisymmärrykseen pääseminen tuottivat vaikeuksia. Syyskuussa 2004 Intiaan suuntautuneella uudella matkalla avuksi otettiin paikallinen juristi ja monien neuvotteluvaiheiden jälkeen päästiin sopimukseen. Elomatic ja intialainen Pharmalab Group perustivat tasaosuuksin suunnittelu- ja konsulttitoimiston Mumbaihin, entiseen Bombayhin. Elomatic-Pharmalab Consulting & Engineering on erikoistunut lääketeollisuuden suunnittelu- ja konsulttipalveluihin. Elomatic maksoi uuden yhteisyrityksen osakepääoman ensimmäisen erän marraskuussa Turussa koulutettiin puolestaan tämän vuoden alkupuolella viittä intialaista korkeakouluinsinööriä lääketeollisuuden prosessi- ja puhdastilasuunnitteluun. Koulutettavien määrää on tarkoitus nostaa noin 30 henkilöön, Olli Manner selvittää. Tarkoitus on edetä Intiassa varovaisin askelin, mutta paikallinen läsnäolo antaa hyvät mahdollisuudet Intian kasvavilla lääketeollisuuden kotimarkkinoilla sekä Intian rinnakkaislääkkeiden vientibusineksessa. Yhteistyö intialaisen kumppanin kanssa toi Elomaticille suunnittelutöitä jo ennen yhteisyrityksen virallista perustamista. Bangladeshista ja Syyriasta Elomatic sai intialaiskumppanin kontaktien ansiosta kaksi lääketeollisuuden suunnittelutoimeksiantoa, Olli Manner selvittää tätä liikkeenjohdon oppikoulujaksoaan. Olli Manner: Suomalaisyritysten on tartuttava kansainvälistymismahdollisuuksiin, vaikkei niitä aina olisikaan kirjattu yrityksen strategioihin. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista vajaa puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia on kotimaista työtä. Vuonna 2004 vientiprojektien laskutus oli 270 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 120 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 10 prosenttia infrasektorilta ja kahdeksan prosenttia talonrakentamisesta. Loput 16 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostuu erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon ja opetustoimen kehittämiseen. Puolet vientitöistä menee Euroopan maihin ja toinen puoli vieläkin kauemmas kehitysmaihin, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus oli 34 prosenttia viennistä. Muun Euroopan osuus, 17 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2004 noin 32 miljoonan euron arvosta eli kaksitoista prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu paljolti myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin osuus Kokonaislaskutus M % M Jaakko Pöyry Oy 42,6 91 % 47,1 Helsinki Consulting Group Oy 24,7 99 % 25,0 Sweco PIC Oy 18,7 32 % 58,3 Elomatic Oy 15,3 71 % 21,7 Enprima Oy 14,0 63 % 22,2 Deltamarin Oy 13,7 94 % 14,6 Etteplan Oyj 11,4 32 % 35,6 Electrowatt-Ekono Oy 10,3 60 % 17,1 Maa ja Vesi -yhtiöt 9,8 28 % 34,8 Savcor Indufor Oy 9,2 97 % 9,5 JP-Suunnittelu Oy 8,3 22 % 38,4 Suunnittelukeskus Oy 7,6 30 % 25,6 ÅF-CTS Oy 7,1 49 % 14,5 Ramboll Finnconsult Oy 4,1 99 % 4,1 Jyvästek Oy 3,9 67 % 5,9 FM-International Oy 3,8 99 % 3,8 Neste Jacobs Oy 3,6 8 % 43,2 JP-Kakko Oy 3,3 41 % 8,1 Rejlers Oy 3,3 40 % 8,2 Finnroad Oy 2,9 97 % 3,0 WSP SuunnitteluKortes konserni 2,1 33 % 6,3 Oy Omnitele Ab 1,7 32 % 5,4 Air-Ix Suunnittelu 1,6 12 % 13,4 Chematur Ecoplanning Oy 1,6 91 % 1,8

16 JOUKKOKIRJE Suunnitteluyritysten tilaukset ja henkilöstö hyvässä kasvussa Suunnittelu- ja konsulttiyritysten kokonaistilauskanta ja henkilö määrä ovat ennätys korkealla. SKOLin jäsenyritysten tilauskanta ylitti huhtikuussa ensimmäisen kerran 400 miljoonaa euroa ja jäsenten työllistämän henkilöstön määrä henkeä. Kuluvan vuoden lopussa alalla arvioidaan olevan yli henkeä. Suunnittelijoiden kokonaistilauskanta on kasvanut puolen vuoden aikana 14 prosenttia uusien tilausten ja yritysten kasvun myötä. Kasvu perustui kokonaisuudessaan kotimaisiin tilauksiin, jotka lisääntyivät 20 prosenttia, vientitilauskanta säilyi ennallaan. Kasvua oli kaikilla suunnittelualoilla melko tasaisesti. SKOL uskoo, että hyvä työtilanne heijastuu alan veloitushintoihin ja näkyy kannattavuuden paranemisena. Korkean tilauskannan myötä kapasiteetti on täyskäytössä ja alan tuottavuus kasvussa. Uutta henkilöstöä tarvitaan erityisesti talonrakennus- ja infrasektoreilla, suunnitteluinsinööreille on kysyntää. SKOLin suhdannekatsauksen mukaan kaikilla suunnittelualoilla uskotaan viennin kehitty vän myönteisesti. Myös kotimarkkinoiden uskotaan jatkavan edelleen kasvusuunnassa talonrakennus- ja infra sekto reilla. Teollisuuden kotimaisten investointien ja suunnittelutilausten suhteen, ollaan hieman pessi mistisempiä ja investointitason arvioidaan säilyvän edelleen matalana. Asiantuntijapalvelut kansainvälistyvät Alan yritykset ovat kansainvälistyneet voimakkaasti sekä ostamalla ulkomaisia yrityksiä että liittymällä osaksi kansainvälisiä yritysryhmiä yrityskaupan tai yhteistyösopimusten kautta. Yli puolet alla työskentelevistä on osallisena kansainvälisissä projekteissa. SKOLin jäsenyritysten Suomesta ulkomaille tehtyjen töiden laskutus oli viime vuonna 270 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta kymmenen prosenttia. Ulkomaisista töistä 44 pro senttia eli 120 miljoonaa euroa laskutettiin suoraan ulkomaisilta tilaajilta ja 56 prosenttia, 150 miljoonaa euroa oli välillistä vientiä kehitys yhteistyöhank keissa ja muiden suomaisyritys ten vientikauppojen osana. Alueellisesti kolmannes viennistä suuntautui EU-maihin. Kehitysyhteistyö hankkeita toteutettiin 32 miljoonalla eurolla ja teknisen avun EU-hankkeita 14 miljoonalla eurolla. Tärkeimmät vienti maat olivat Kiina, Venäjä, Ruotsi ja Saksa. Kaikkiaan ulkomaisia töitä oli 96 massa. Vientimarkkinoiden suhteen siis kaikki suunnittelusektorit ovat optimistisia, miltei kolmannes yrityksistä uskoo vienti markkinoiden kasvuun ja loputkin viennin säilymiseen nykytasollaan. SKOLin jäsenyritysten henkilöstö ja kokonaislaskutus kasvavat tasatahtiin. Suunnittelualan kotimainen ja kokonaistilauskanta ovat huippulukemissa.

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2003 Miljoonaa euroa 800 Indeksikorjattu Ennuste 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 1985 1990 1995 2000 SKOL -LASKUTUSTILASTO 2003 7.4.2004 1 (26) SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2005 Miljoonaa euroa Ennuste 1 000 900 800 Indeksikorjattu 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 88 96 02 82 84 86 90 92 94 98 00 04 06 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen.

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 LASKUTUSTILASTO 2011 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Ulkomainen 0 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2007 Miljoonaa euroa 1 300 Ennuste 1 200 1 100 1 000 900 Indeksikorjattu 800 700 600 500 400 Kotimainen 300 200 100 Ulkomainen 0 98 82 84 86 88 90 92 94 96 00 02 04 06 08 SUUNNITTELU- JA

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti LASKUTUSTILASTO 2013 Miljoonaa euroa 1 800 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke HANKE-ESITTELY Toukokuu 2006 Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke Pasi Lappalainen, Suunnittelukeskus Oy HALLITUS FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 Syyskuu 2004 TOIMIALAKATSAUS Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kesäkuu 2006. toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kesäkuu 2006. toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2006 toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen SKOLin jäsenyritysten asiakkaat

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus Kesäkuu 2008 Toimialakatsaus Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä... 2 Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa... 3 Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke SKOL Eurocode-laskentapohjahanke Pekka Koponen Eurokoodi 2010 -seminaari 25.11.2010 Tausta Eurokoodien käyttöönotto on vuosikymmeniin merkittävin rakennesuunnittelun toimialaa koskeva uudistus Suunnittelutoimistoilta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo

Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo Nova Schola Finlandia: Suomalaisen perusopetuksen ja koulurakennuksen kehittäminen, maailman paras koulu 25.11.2014 FCG-talo Ari Kolehmainen 26.11.2014 Page 1 Asiat 1. FCG Finnish Consulting Group 2. Nova

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot