Kesäkuu toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu 2006. toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2006 toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen SKOLin jäsenyritysten asiakkaat ovat tyytyväisimpiä yritysten palvelutarjonnan laajuuteen ja eritysosaamiseen sekä henkilöstön yhteistyökykyyn ja suunnittelujohdon kokemukseen. Hyvän arvioinnin saavat myös suunnitelmien laatutaso, suunnittelujärjestelmät, sopimusvastuiden hoitaminen ja tavoitteita vastaavat tarjoukset. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta SKOLin asiakaspalautetutkimuksesta, johon saatiin yhteensä yli 3000 arviointia suunnitteluyritysten ja -henkilöstön toiminnasta. Psycon Oy:n toteuttama kysely on toteutettu lähes vastaavana vuodesta 1997 lähtien kolmen vuoden välein. Vaativimmat asiakkaat näyttävät löytyvän teollisuudesta. Teollisuusyritysten tilaajaorganisaatiot vaativat sekä korkeaa laatua että kustannustehokkuutta. Erityisesti suunnittelijoiden innovaatiokykyyn ja vastuunottoon tehdyistä virheistä toivottiin parannusta. Rakennussektorin asiakkaat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä hankkimiinsa suunnittelupalveluihin. Tyytyväisimpiä olivat tilaajat ja tilaajina toimivat urakoitsijat ja kriittisimpiä tilaajien rakennuttajakonsultit. Tuloksista näkyy, että varsinkin rakenne- ja talotekniikka-alojen yritykset ovat kokeneen johdon käsissä. Haasteena nähdään nuoremman suunnittelijapolven pysyminen alalla sekä heidän osaamisestaan huolehtiminen. Yritysasiakkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä saamaansa palveluun kuin asiakkaat julkisella sektorilla. Näyttääkin siltä, että julkisten hankintojen tiukka ohjeistus johtaisi heikompaan asiakastyytyväisyyteen ja yksityisen sektorin vapaus hankinnoissa parantaisi asiakastyytyväisyyttä. Valtion ja kuntien edustajat kaipasivat parempaa aikataulun pitämistä ja huolellisuutta, vaikka tulokset ovat parantuneet vuodesta Myös suunnitteluhenkilöstön osaamiseen ja koulutukseen toivotaan kehityspanoksia. Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että pitkäjänteisten kehitystoimenpiteiden vaikutus näkyy selvästi. Useimmilla toimialoilla on pystytty parantamaan mm. suunnitelmien laatutasoa sekä tehtävä- ja vastuunjaon selkeyttä yrityksissä. Suunnittelun asiakaskysely: Tyytyväisyys suunnitteluyritykseen Erityisosaaminen Palvelutarjonnan laajuus Suunnitelmien laatutaso Suunnittelujärjestelmien sopivuus Sopimusvastuiden hoitaminen Tarjouksen vastaavuus tavoitteisiin Toimituskyky Vastuunjaon selkeys Projektiin liittyvä raportointi Suunnittelupavelun hinta/laatusuhde Tyytyväisyys henkilöstöön Yhteistyökyky Suunnittelujohdon kokemus Johdon osaaminen Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen Sitoutuminen asiakkaan tavoitteisiin Yhteydenpidon aktiivisuus Innovaatiokyky Toiminnan huolellisuus Suunnitteluhenkilöstön osaaminen Aikataulujen pitäminen Suunnitteluhenkilöstön kokemus Vastuunotto omista virheistä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 SKOLin hallitus 2006 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano 2006 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Varapuheenjohtajat Hannu Hilli YS Sito Oy Heikki Hornborg Etteplan Oyj Jäsenet Eero Auranne ÅF-Enprima Oy Eevaliisa Härö Ramboll Finland Oy Vesa Junttila LCA Engineering Oy Harri Mäkelä Innogeo Oy Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Oy Tommi Tuominen Evata Finland Oy Samuli Törönen Air-Ix Suunnittelu Sisältö Kesäkuu 2006 Asiakkaat tyytyväisiä yritysten palvelutarjontaan ja osaamiseen... 2 SKOLin hallitus VISIO 2010 Globaalit trendit toteutuvat... 3 Mallinnus haasteena... 4 Talotekniikka testattava... 6 Palvelut hankittava harkiten... 8 Urakoitsijat infratilaajina Öljy mustaa kultaa suunnittelijoille Globaalia yhteistyötä Suunnittelualalla ennätysmäärä töitä, insinööreistä pulaa... 16

3 SKOL Visio Kesäkuu VISIO 2010 Globaalit trendit toteutuvat iinteistö- ja rakennusalan keskeiset järjestöt ja yritykset päätti- K vät syksyllä 2000 aloittaa työn yhteisten vuoteen 2010 ulottuvien kehitystrendien tunnistamiseksi. Nämä ovat alkusanat ensimmäisestä VISIO raportista toukokuulta Raportissa esitellään viisi merkittävintä muutostrendiä, jotka olivat: 1. Asiakassuhteista kasvaa kumppanuuksia. 2. Teknologia uudistaa toimintaympäristön. 3. Omistukset ja tukitoiminnat muutoksessa. 4. Ympäristöarvot korostuvat. 5. Sijoitukset ja liiketoiminnat kansainvälistyvät. SKOLin jäsenyritykset ovat 2000-luvun ensimmäisinä vuosina kasvaneet ja verkottuneet, suunnitteluyrityksistä on tullut teknologiayrityksiä, omistusrakenne on uusiutunut, ympäristökysymykset työllistävät aikaisempaa enemmän ja yritykset ovat kansainvälistyneet voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan on hieman yllättävää, että kaikkien viiden VISIO ryhmän kehitystrendin osalta suunnittelu- ja konsulttialan kehittyminen on kulkenut täysin esitettyjen trendien suuntaisesti. Vaikkakin SKOLin toimintaohjelman strategiset teemat olivat samansuuntaiset kumppanuuksien, teknologian ja kansainvälistymisen osalta. SKOLin yhtenä teemana oli jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistäminen. Viiden vuoden aikana jäsenyritykset ovat merkittävästi lisänneet kumppanuuksiaan sekä keskenään että asiakasyritysten kanssa. Suunnittelupalvelujen hankintatavat ovat kehittyneet kumppanuuksien suuntaan. Erityisesti teollisuuden asiakkaat suosivat puite- ja vuosisopimuksia ja neuvotteluun perustuvia suunnitteluhankintoja. Rakentamisessa kumppanuudet eivät ole vielä yhtä edistyneitä, tarjouskilpailun kautta tilataan vielä 43 % töistä. Suunnittelun merkitys on kasvanut entisestään ja SKOL-yritysten profiloituminen teknologiaosaajina onkin selvästi lisääntynyt. Kumppanuus sopimusten myötä yritykset ovat entistä tärkeämmässä roolissa asiakkaidensa teknologian ja tuotannon kehittämisessä ja myös tuotekehitystyötä siirtyy lisääntyvästi alan yrityksiin. SKOLin tavoitteena olikin, että jäsenyritykset ovat kehitysmyönteisiä teknologiaosaajia. Suunnitteluyritysten omistusrakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vielä kymmenen vuotta sitten SKOLin jäsenkunta muodostui miltei yksinomaan perinteisistä insinööritoimistoista. Yritykset oli nimetty perustajan mukaan ja olivat toimivan johdon omistuksessa. Tällä hetkellä SKOL-yritysten asiantuntijasta yli työskentelee suomalaisessa tai ulkomaisessa pörssiyhtiössä tai yrityksessä, jonka omistus on ulkopuolisella organisaatiolla. Brändit ovat tulleet alalle. Toisaalta 255 SKOLyrityksestä edelleen yli 200 on toimivan johdon omistuksessa. Ulkopuolisen omistuksen lisääntyminen on onneksemme pakottanut alan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kannattavuuteen ja yritysten toiminnan strategiseen kehittämiseen, mikä on ollut omiaan parantamaan koko alan imagoa ja houkuttelevuutta. Ympäristöarvojen samoin kuin ympäristö- ja elinkaariosaamisen korostuminen on tuonut alan yrityksille sekä osaamishaasteita että uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energian merkittävä kallistuminen on lisännyt yritysten tarpeita löytää energia- ja elinkaarikustannuksia alentavia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja, palvelukonsepteja ja uusia liiketoimintamuotoja. SKOLin tavoitteena oli myös, että yhä useammat jäsenyritykset toimivat kansainvälisesti. Noin sadalla jäsenyrityksellä onkin ulkomaisia projekteja tai suunnittelukohteita ja myös kohdemaita on satakunta. SKOL-yritysten ulkomaisten hankkeiden osuus on ollut jatkuvasti kolmanneksen luokkaa liikevaihdosta, mikä on suurimpia osuuksia kansainvälisestikin. Suurimmat jäsenyritykset ovat lisäksi kansainvälistyneet voimakkaasti sekä laajenemalla Suomesta maailmalle että liittymällä osaksi kansainvälisiä yritysryhmiä. Puolet jäsenyritysten henkilöstöstä työskentelee kansainvälisesti toimivissa yrityksissä ja osallistuu ulkomaisiin projekteihin. VISIO ryhmä on arvioinut tuoreessa strategiapäivityksessään vahvistuneet muutostrendit: Kansainvälisyys kiihtyy ja syvenee. Palvelut lisääntyvät ja verkottuvat. Tiedonhallinnasta tulee yhä tärkeämpi menestystekijä. Energia- ja ekotehokkuuden merkitys korostuu. Jään mielenkiinnolla odottamaan vuotta Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 255 insinööri-, arkkitehti- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Jäsenistön liikevaihto ja henkilöstö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2005 oli noin miljardi euroa, kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, ESPOO puhelin faksi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Harri Tinkanen: Korkeiden rakennusten suunnittelu edustaa erittäin vaativaa rakennesuunnittelun alaa. Helsingin Vuosaaressa rakennetaan parhaillaan 86 metriä korkeaa asuinkerrostaloa, Cirrusta. Rakennesuunnittelun lähivuosien suuria haasteita on 3Dmallinnuksen käyttöönotto. Jo nyt rakennuttajat saattavat sisällyttää tarjouspyyntöihinsä vaatimuksen esimerkiksi rakennuksen rungon tarkastelusta 3D-mallinnuksen avulla. Suunnittelu elääkin nyt samanlaisten haasteiden edessä kuin luvun vaihteessa, jolloin tietokoneavusteinen suunnittelu oli lyömässä itseään läpi, Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkasen suunnittelujohtaja Harri Tinkanen pohtii. Mallinnus haasteena Suunnitteluala on toisaalta toisenkin suuren haasteen edessä. Alalle ei näet tahdo löytyä päteviä ja kokeneita suunnittelijoita eikä ala houkuttele nuoria insinöörejä kouluttautumaan suunnittelutehtäviin. Kun ammattikorkeakouluista valmistuneista insinööreistä hakeutui aikaisemmin prosenttia suunnittelutehtäviin, viime aikoina vain joka viides nuori insinööri valitsee suunnittelutoimiston työpaikakseen. Nykyinen insinööri.amk-koulutus ei riittävästi valmista nuoria käytännön tehtäviin. Opiskelussa pitäisi painottaa nykyistä enemmän tärkeitä ammattiaineita kuten lujuusoppia sekä betoni- ja teräsrakenteiden suunnittelua yleissivistävien aineiden sijasta. Sopeutumista työelämään vaikeuttaa osaltaan liian varhainen erikoistuminen esimerkiksi puurakenteiden suunnitteluun tai johonkin muuhun suppeahkoon suunnittelusektoriin, Harri Tinkanen viestittää opetusviranomaisille. Suppeaa, joskin erittäin vaativaa rakennesuunnittelun alaa edustaa korkeiden rakennusten suunnittelu. Suomessa on suunnitteilla tai rakenteilla viitisenkymmentä yli 12-kerroksista rakennusta. Pilvenpiirtäjiä joukkoon ei mahdu, sillä Pohjois-Euroopan ainut pilvenpiirtäjä sijaitsee näet Malmössä. Tämä toimistoasuintorni on 54-kerroksinen ja korkeutta sillä on 190 metriä. Suomen korkeinta, 26-kerroksista ja 86 metriä korkeaa Asunto Oy Helsingin Cirrusta rakennetaan parhaillaan Vuosaareen. Hanke valmistuu kuluvan vuoden kuluessa. Korkeiden rakennusten rakennesuunnittelija joutuu yhtäältä varautumaan tiiviiseen yhteistyöhön rakennusvalvonta- ja työsuojeluviranomaisten, muiden suunnittelijoiden, urakoitsijan ja materiaalivalmistajien kanssa. Toisaalta suunnittelija vierailee työmaalla tavallista useammin tarkastamassa suunnitelmien toteutumista. Kun Cirrusta ryhdyttiin suunnittelemaan, Helsingin rakennusvalvonta edellytti tuuliennusteen laatimista. Ilmatieteen laitos laatikin ennusteen sadan vuoden periodille. Rakennuksen vesikaton tasolla tuulen puuskanopeus voi nousta yli 43 metriin sekunnissa ja vuoteen 2100 mennessä keskimääräinen maksimituulennopeus kasvaisi 4-12 prosenttia. Tekniikan tohtori Risto Kiviluoma laati kohteesta lisäksi erillisen raportin, joka koski tuulen dynaamisen vaikutuksen tarkastelua. Tuuliennusteen ja Kiviluoman raportin perusteella tuulen dynaaminen vaikutus huomioitiinkin rakennesuunnittelussa. Rakennuksen suuren painon takia viranomaiset edellyttivät niin ikään S1-luokan väestönsuojan yläpohjan mitoitusta S3-luokan kuorman mukaan. Cirruksen rakenteet kuuluvat AAvaativuusluokkaan, joten stabiliteetin ja kuorirakenteiden osalta edellytettiin ulkopuolista tarkastusta. Tämän tekivät

5 SKOL Visio Kesäkuu WSP SuunnitteluKORTES ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen. Kohteesta laadittiin myös erillinen rakennesuunnittelijan tarkastussuunnitelma, jonka perusteella vastuullinen rakennesuunnittelija tarkasti puolestaan työmaalla kahden kellarikerroksen sekä neljänteen kerokseen asti raudoitukset ja elementtiasennukset sekä antoi luvan betonivaluihin. Neljännestä kerroksesta ylös päin suunnittelija kävi joka kolmannen kerroksen osalta tarkastamassa paikalla valettavien välipohjien ja elementtisaumojen raudoitukset. Työmaan tarkastuskäyntejä kertyikin kaikkiaan runsaat 50 kertaa, Harri Tinkanen muistelee. Rakennuksen julkisivuelementit ovat pääosin kantavia. Erilaisia julkisivuelementtejä on kaikkiaan noin 800 kappaletta. Joka viidennen kerroksen välein saumat ovat samassa linjassa, mutta elementtien paksuus vaihtelee, joten toistoa ei esiinny tässäkään mielessä. Korkealla työskentely on edellyttänyt työmaalta normaalia yksityiskohtaisempien työturvallisuussuunnitelmien laatimista. Uudenmaan työsuojelupiiri on pitänyt työmaalla kokouksia parin, kolmen kuukauden välein. Työturvallisuuden varmistamiseksi julkisivuelementit tehtiin saumausta vaille valmiiksi ja niihin kiinnitettiin kaiteet jo maassa ennen paikalleen nostamista. Työmaalla ei ole sattunut kompastumisia lukuun ottamatta työtapaturmia ja Cirruksen kohde onkin saanut Uudenmaan työsuojelupiirin vuoden 2005 työturvallisin työmaan palkinnon, Harri Tinkanen kertoo suunnittelun erityispiirteistä. Virossa ja Venäjällä Vuonna 1984 perustettu Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen laajeni Helsinkiin kolme vuotta myöhemmin. Pääkaupunkiseudun merkitys toimistolle on oleellinen, sillä yrityksen toimeksiannoista kertyy pääkaupunkiseudulta ja ympäröivistä kehyskunnista noin 80 prosenttia. Yritys on suunnitellut toimintansa aikana noin erilaista talonrakennusalan kohdetta Kotimaan toiminnan lisäksi Ylimäki & Tinkanen on neljänneksen osuudella mukana vuonna 1993 perustetussa Eagle Group International Oy:ssä. Tämä EGI on talonrakennussuunnittelun vientirengas, jonka muut osakkaat ovat Laitila Arkkitehdit, LVI-Insinööritoimisto Kartek, Insinööritoimisto Lausamo ja Projectam. Vientirengas tarjoaa täyden palvelun rakennesuunnittelun lisäksi projektinjohtoa, rakennuttamista ja valvontaa. EGIn liikevaihto oli viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa. Vientirengas on perustanut Pietariin Zao Eagle Groupin, jossa työskentelee 55 henkeä venäläisen toimitusjohtajan alaisuudessa. Toiminnan jatkuvuus on pyritty varmistamaan niin Venäjällä kuin Viroon perustetussa A/S Nord Product -yhtiössä sillä, että toimitusjohtaja on tietyllä osuudella yhtiönsä osakas. Pietarissa yhtiö on suunnittelut mm. jääkiekon vuoden 2000 MM-kisoihin valmistuneen Sports Palacejäähallin, Suomen Pietarin pääkonsulaatin, Philip Morrisille kaikkiaan neljä tupakkatehdasta sekä yhteistyössä YITn tytäryhtiön kanssa asuinrakennuksia. Virossa vientirengas on osallistunut Rocca Al Maren kauppakeskuksen suunnitteluun sekä Tornimäen kaksoistornin arkkitehti- ja rakennesuunnitteluun Tallinnassa. Viron ulkopuolella Latviassa vientirenkaalla on Klaipeidassa 1993 perustettu arkkitehtitoimisto, mutta tällä hetkellä katseet ovat kääntyneet pääkaupunkiin Riikaan, jonne perustettavasta rakennesuunnittelutoimistosta suunnitelmat ovat varsin pitkällä. Päätös asiasta tehtäneen kuluvan vuoden aikana, Harri Tinkanen paljastaa Riikaan laajentumista. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2005 yhteensä 100 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta yli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 35 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2005 vientilaskutuksen osuus oli noin 16 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimaasta runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. Suurin kohde on Olkiluodon kolmas ydinvoimala. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen säilyvän kotimaassa nykyisellään ja viennissä paranevan edelleen. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 35 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on miltei viisi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Finnmap Consulting Oy 21,5 2,5 23,5 JP-Kakko Oy 10,4 3,5 10,4 A-Insinöörit Oy 7,0 1,0 12,3 Aaro Kohonen Oy 5,2 1,2 5,2 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,0 1,1 6,0 WSP Group plc 4,6 1,7 16,4 Ramboll Finland Oy 4,1 37,8 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 3,6 0,3 3,7 WSP SuunnitteluKortes konserni 3,0 1,7 6,9 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 2,6 0,5 2,7 Narmaplan Oy 2,5 2,5 Vahanen Oy, konserni 2,5 8,4 Suomen Talokeskus Oy 2,3 10,6 Juva Engineering Ltd 2,0 1,7 2,0 Optiplan Oy 1,8 8,7 Ins.tsto Oy M. Ollila & Co 1,4 0,1 1,4 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Maa ja Vesi -yhtiöt 7,4 0,1 37,9 Ramboll Finland Oy 7,2 0,5 37,8 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,6 0,6 5,2 Sito Oy 2,6 12,9 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,0 0,2 2,0 Ins.tsto Geotesti Oy 1,8 2,3 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 1,7 0,1 2,0 Geotek Oy 1,6 1,6

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Talotekniikka testattava Hyvä sisäilma on koko talotekniikkasektorin suuria haasteita, minkä saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää insinöörisuunnittelun lisäksi poikkitieteellistä ajattelua, lääketieteen ja luonnontieteiden asiantuntemuksen hyödyntämistä. Talotekniikkasuunnittelija on puolestaan keskeisessä asemassa, kun kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä testataan. Kiinteistön omistajan on saatava sellaista laatua, mitä on ostanut, Air-Ixin toimitusjohtaja Samuli Törönen edellyttää. Laaja-alainen ja monitahoinen hyvä sisäilmaproblematiikka edellyttää perustutkimusta ja sovelluksia sekä kansainvälisen alan uusimman tiedon käyttöönottoa. Suomalainen tutkimus on niin ikään saanut tunnustusta osakseen, kun Teknillisen korkeakoulun professori Olli Seppänen sai ensimmäisenä suomalaistutkijana euron Rockwool-palkinnon hiljattain maaliskuussa. Vastaavasti Air-Ix pyrkii osaltaan edistämään sisäilmastoasiaa, sillä yritys on Sisäilmayhdistyksen jäsen. Yhdistykseltä on saatu arvokasta tietoa ja vastaavasti yrityksen asiantuntijat ovat levittäneet käytännön suunnittelutietoutta luennoillaan. Kiristyneet suunnittelu- ja toteutusaikataulut ovat johtaneet puolestaan siihen, että talontekniikkajärjestelmiä päästään säätämään lopulliseen formaattiin vasta rakennusten käyttöönoton jälkeen. Lämmitysjärjestelmiä on säädettävä talvipakkasilla ja jäähdytystä kesähelteillä. Kun kiinteistö toimii sitten suunnitellusti asetettujen arvojen mukaan, käyttäjien työtekokin nousee ja kiinteistön tuotto paranee, Samuli Törönen muistuttaa. Kiinteistön käyttöä ja ylläpitoa varten yhtiössä on kehitetty Air-Ix -analyysi. Siinä kerätään palautetta kiinteistön käyttäjiltä, koulutetaan käyttöhenkilöstöä, tehdään tarkistusmittauksia, seurataan veden-, energian- ja lämmönkulutusta sekä puututaan mahdollisiin poikkeamiin. Syyt selvitetään ja vikojen korjaamisesta huolehditaan. Huoltokirjan käyttöönotto on niin ikään edellytys kiinteistön pitkäjänteiselle ylläpidolle. Esimerkkinä järjestelmätestauksista ja energiankäytön valvonnasta Samuli Törönen mainitsee Tampere talon. Air-Ix oli aikanaan rakennuksen talotekniikkasuunnittelijana. Myöhemmin yhtiö testasi ja seurasi rakennuksen energian kulutusta. Testausten, säätöjen ja koulutuksen ansiosta Tampere talon energian kulutus on saatu alennettua puoleen alkuperäisestä kulutustasosta, vaikka kävijämäärät ovat huomattavasti kasvaneet. Kolme tukijalkaa Vuonna 1960 perustettu Air-Ix Oy on perheyhtiö ja sen toiminta rakentuu kolmen tukijalan varaan. Talotekniikka, tuotantotekniikka ja ympäristö toimivat omissa yhtiöissään. Lisäksi Oulussa toimii erillinen Ympäristötaito Oy ja Moskovassa parinkymmenen hengen tytäryhtiö Cabix Consulting. Kotimassa toimipisteitä on kahdeksalla paikkakunnalla ja henkilöstöä 260 henkilöä. Konsernin viime vuoden liikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle on budjetoitu 18 miljoonan euron liikevaihto. Kasvun uskotaan edelleenkin jatkuvan, mitä tukee helmikuussa ostettu tuotantotekniikkaan erikoistunut yhdentoista hengen tamperelainen Teollisuusprojektit Oy. Konsernin toimintoja on tarkoitus lähitulevaisuudessa yhtenäistää, Samuli Törönen pohdiskelee. Konsernin kehittämisstrategioita pohditaan hallituksessa, johon kuuluu perheenjäsenten lisäksi kaksi ulkopuolista asiantuntijajäsentä. Toinen on suunnittelu- ja konsulttialalla pitkän päivätyön tehnyt Matti Suvanto. Toinen ulkopuolinen, Esko Mäkelä on edelleenkin YIT-Yhtymän varatoimitusjohtaja, joka on miettinyt vuosikymmeniä asioita rakennusurakoitsijan ja monialakonsernin näkökulmasta. Samuli Törönen valmistui lvi-insinööriksi Mikkelistä vuonna Tämän jälkeen hän vietti 4,5 vuotta Ranskassa kansainvälisissä tehtävissä suorittaen komennuksen aikana MBA-tutkinnon Monacossa. Suomeen hän palasi alkuvuodesta 2004 tarkoituksena keskittyä energian käyttöön liittyviin kansainvälisiin projekteihin sekä Moskovan tytäryhtiön vahvistamiseen. Isänsä Irakissa tapahtuneen traagisen kuoleman jälkeen hän joutui ottamaan konsernin ohjat käsiinsä. Tätä haltuunottoa oli kyllä valmisteltu, muttei tällä tavalla eikä näin äkkinäisesti. Konsernin henkilöstö tuki uutta toimitusjohtajaa vaikeilla hetkillä, mistä heille lämpimät kiitokset, Samuli Törönen viestittää. Peruskorjaus työllistää Talotekniikan toimeksiannoista noin 70 prosenttia on nykyisin peruskorjaushankkeita. Tämä aiheuttaa suunnittelulle omat vaatimuksensa. Eduskuntatalon suunnittelija professori J. S. Sirén piirsi Tampereelle vain yhden rakennuksen Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun kulmaukseen. Vuonna 1936 valmistunut funkistyylinen liike-asuinkerrostalo suojeltiin myöhemmin katu- ja pihajulkisivujen ja kolmen porrashuoneen osalta. Pohjaratkaisultaan neliönmuotoinen Kiinteistö Oy Varmatalo saneerattiin perusteellisesti. Rakennuksen lounaiskulma korotettiin samaan tasoon muun rakennusmassan kanssa ja sisäpihan ylle rakennettiin lasikatto. Seitsenkerroksisen talon kaksi ylintä kerrosta ovat liikuntakeskuksen käytössä. Samalla rakennuksen käyttötarkoitus muuttui, kun asuntojen tilalle tuli toimistotiloja. Kun alkuperältään painovoimainen liike-asuinkerrostalo muutetaan nykyaikaiseksi liike-toimistorakennukseksi, muutos aiheuttaa talotekniikan suunnittelijoille suuret vaatimukset. Pelkästään rakennuksen huonekorkeuden laskeminen noin 2,5 metristä 2,1 metriin, asetti suunnittelijan monen visaisen kysymyksen eteen. Tuohon ahtaaseen 40 senttimetrin tilaan on näet saatava mahtumaan välikattoineen kaikki nykyaikainen talotekniikka, Air-Ix Talotekniikan toimitusjohtaja Pekka Heikkilä selvittää peruskorjaushankkeiden erityisratkaisuja. Suunnittelijan tehtävänä on ratkaista esiin tulevat ongelmat, mutta kokeneista ja hyvistä suunnittelijoista on pulaa. Samoin myös nuoremmista. Kun aikaisemmin korkeakoulussa parikymmentä teekkaria saattoi erikoistua lvi-opintoihin, nykyisin määrä on pudonnut joillakin vuosikurssilla pariin opiskelijaan, Pekka Heikkilä hämmästelee tapahtunutta muutosta. Toivottavasti kuitenkin talotekniikan haasteelliset ja monipuolistuneet tehtävät tuovat alalle uutta kiinnostusta, Samuli Törönen toivoo lopuksi.

7 SKOL Visio Kesäkuu JUHA TERHO Samuli Törönen: Talotekniikkajärjestelmiä päästään säätämään lopulliseen formaattiin vasta rakennusten käyttöönoton jälkeen. Tampereen keskustaan vuonna 1936 valmistunut, arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema funkkistalo peruskorjattiin täysin. Samalla talon käyttötarkoitus osin muuttui. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2005 yhteensä 92 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2005 yhteensä 50 M ), sähkö ja teletekniikka (37 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja puolet uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan yli neljä prosenttia tänä vuonna. Talotekniikkayrityksiä paljolti työllistänyt korjausrakentaminen on saanut antaa tilaa uudisrakentamiselle. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on nyt viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelun 22 prosenttia aiemman 40 prosentin sijasta. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ins.tsto Olof Granlund Oy 18,2 1,7 20,5 JP-Talotekniikka Oy 8,2 1,4 12,7 Air-Ix Suunnittelu 5,3 0,2 15,0 Projectus Team Oy 5,0 0,4 5,0 Suomen Talokeskus Oy 3,9 10,6 Niemi & Co Oy 2,7 0,1 2,7 Ins.tsto Lausamo Oy 2,5 0,8 2,8 Optiplan Oy 2,5 8,7 Hepacon Oy 2,3 2,5 AX-Konsultit Oy 2,1 0,1 6,0 Tuomi Yhtiöt Oy 1,9 1,9 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,8 1,9 Vahvaselkä-yhtiöt 1,7 0,7 1,7 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,5 0,2 1,8 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,4 1,4 Kontermo Oy 1,3 1,7 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Evata Finland Oy 5,9 2,9 5,9 Vahanen Oy, konserni 2,5 8,4 CM-Urakointi Oy 2,2 6,4 Optiplan Oy 2,1 8,7 Laitila Arkkitehdit Oy 1,8 0,9 1,9 KSOY Arkkitehtuuria 1,8 0,1 1,9 Arkkit.tsto CJN Oy 1,5 1,7 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co Oy 1,4 1,4 Arkkit.tsto KVA Oy 1,2 0,3 1,2 Eagle Group International Oy 1,1 1,1 2,0 Rakenn.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,0 1,1 Suunnittelukeskus Oy 0,9 0,2 25,8 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 0,9 1,0 Maa ja Vesi -yhtiöt 0,9 0,5 37,9 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,7 0,3 0,8

8 Palvelut hankittava harkiten Asiantuntijapalvelujen hankinta on taitolaji. Hankintoja säätelevä laki annettaneen piakkoin eduskunnalle. Julkisen sektorin palvelujen hankinnoissa on siirrytty euroaikaan ja esimerkiksi tiehallinto haluaa olla kärkijoukossa hankintamallien ja välineiden kehittelyssä. Yksityisellä sektorilla asiantuntijapalveluiden hankinnassa oikea laatu on tärkeintä. Kilpailua tarvitaan sen sijaan kustannustason selvittämiseksi. Konsulttien on tehtävä itsensä asiakkaalle korvaamattomiksi. Asiakkaille on pystyttävä tuomaan projekteihin lisäarvoa. Tieto- ja tuotemallipohjainen suunnittelu edellyttää kehittyneitä hankimalleja asiantuntijoita valittaessa, SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja, arkkitehti Juha Posti totesi avatessaan konsulttipäivän. Englannin suurimman konsulttijärjestön ACE UK:n toimitusjohtaja Nelson Ogunshakin valotti niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin valintamenetelmiä asiantuntijapalveluita hankittaessa. Järjestöön kuuluu yli 850 toimistoa, joiden palveluksessa on runsaat asiantuntijaa ja joiden yhteinen liikevaihto on noin 5 miljardia euroa. Julkisen sektorin merkittävistä hankkeista Nelson Ogunshakin nosti esiin liikenneministeriön moottoritie- ja runkotieprojektin, Highways Agencyn. Kysymyksessä on arvoltaan 85 miljardin euron tieverkon kehittäminen, mihin on tarkoitus investoida seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 30 miljardia euroa. Palvelujen hankintastrategiat ovat tämän projektin liikeidea. Projektin kuluessa mm. urakoitsijat ja konsultit ovat solmineet kumppanuussopimuksia ja muodostaneet työyhteenliittymiä. Projekti on onnistunut siksi hyvin, että se palkittiin vuoden 2001 asiakaspalkinnolla. Britannian lentokenttätoimijat, omistajat ja operaattorit toteuttavat parhaillaan Lontoon Heathrow n lentokentän 5. terminaalin rakentamista. Tämä noin 6 miljardin euron hanke jakautuu 16 projektiin ja 147 alihankintaan. Projekti on aikataulussaan ja pysynyt budjetissaan, joten terminaali on määrän avata liikenteelle maaliskuun 2008 lopussa. Hankinnat HILMAan Hankintalainsäädännön uudistamista selvitti hallitussihteeri Johanna Lähde kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Lain valmistelua on ohjannut hankintadirektiivi 2004/18/EY. Hankinnoissa on käytetty tähänkin asti avointa-, rajoitettua- ja neuvottelumenettelyä sekä suorahankintaa. Uusia hankintamenettelyinä voidaan käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyjä. Dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä sähköisestä huutokaupasta annetaan ohjeet myöhemmin asetuksessa. Hankinnoista on tähän asti voinut ilmoittaa ministeriön ylläpitämässä JUL- MA-järjestelmässä, jonka on vapusta lähtien korvannut sähköinen ilmoitusjärjestelmä HILMA. Kansalliset ilmoitukset on pakollista ilmoittaa tässä järjestelmässä hankintalainsäädännön voimaantulon jälkeen. EY-kynnysarvot ylittävät hankin-

9 SKOL Visio Kesäkuu Konsulttipäivä 2006 järjestettiin huhtikuun alkupuolella ensimmäistä kertaa Espoon Kulttuurikeskuksen Tapiola-salissa. Kuvassa etualalla vasemmalta SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja Juha Posti, tilaisuuden pääpuhuja toimitusjohtaja Nelson Ogunshakin, SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys sekä Mauno Inkinen. Juha Posti: Asiantuntijapalvelujen hankintoihin on luotava selkeät pelisäännöt, mikä vähentäisi esimerkiksi markkinatuomioistuimeen tehtäviä valituksia. Hankinnat ovat jo sinänsä taitolaji, jossa tilaaja ja konsultti kohtaavat toisensa ja toimivat hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. nat on ilmoitettava HILMAssa kesäkuun alusta lukien komission vahvistamilla vakiolomakkeilla. Vuosittain ilmoittaneen hankinnasta. Tiehallinto on luopumassa tienpitoon liittyvästä kaikesta asiantuntijapalveluiden omasta tuotannosta. Tämä kuitenkin edellyttäen, että sitä löytyy markkinoilta ja etteivät asiantuntijapalvelut ole tiehallinnon ydinosaamisaluetta, hankintapäällikkö Reijo Kukkonen tielaitoksen Kaakkois-Suomesta valotti. Tiehallinnon hankinnoissa painotetaan laatua tarjousten vertailussa. Laatuvastuuta siirretään palvelujen tuottajille sekä sovelletaan kannustavia palkkiomuotoja. Suuri muutos koskee myös hankintojen tilaamista suurempina kokonaisuuksina. Kun esimerkiksi suunnittelua hankitaan vuosittain 16,1 miljoonalla eurolla, tarkoitti se vuonna hankintaa, joiden keskikoko oli euroa. Vuonna 2008 suunnitteluhankintojen määrä laskisi 300 hankintaan, joiden keskikoko kasvaisi puolestaan runsaaseen euroon. Kesko-konsernin kiinteistöinvestoinnit vaihtelevat vuosittain miljoonaan euroon. Uudisrakentamista on kappalemääräisesti neljännes, mutta sen arvo on rahallisesti 80 prosenttia. Kesko on säilyttänyt itsellään vain konseptikehityksen, myymäläsuunnittelun ja suunnittelun ohjauksen. Kaikki muu suunnittelu hankitaan konsulttipalveluina, Keskon suunnittelupäällikkö Matti Saksanen totesi. Suunnittelijan valinta vaihtelee Kesko hankkeissa omistussuhteista riippuen tai suunnittelijat on ehkä jo valittu. Konsernilla on kuitenkin eri puolilla Suomea puolisen tusinaa luottotoimistoja, joita halutaan työllistää. Luottamus helpottaa yhtäältä omaa työtä. Asiantuntijapalvelujen hankinnoissa oikea laatu on tärkeintä ja mielessä on pidettävä hankkeen rakentamis-, käyttö- ja elinkaarikustannukset. Kilpailua tarvitaan sen sijaan kustannustason määrittelemiseksi sekä toimintatapojen tarkistamiseksi. Nelson Ogunshakin: Julkisen sektorin hankintamenetelmiä on ryhdytty kehittämään voimaperäisemmin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hinta ei ole enää määräävin tekijä asiantuntijapalveluita hankittaessa. Yksityisellä sektorilla, teollisuudessa on vuodesta 1994 lähtien tehty kuusi laajaa selvitystä, joissa on etsitty vastauksia muutosten tuomiin haasteisiin. Johanna Lähde: Kilpailullista neuvottelumenettelyä voidaan käyttää monimutkaisissa hankinnoissa. Tarjoajien kanssa voidaan käydä neuvotteluja eri tarjousvaihtoehdoista. Tarjouksen valintaperusteena on oltava kokonaistaloudellinen edullisuus. Voittajan valinta on tehtävä hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan. Reijo Kukkonen: Tiehallinto tekee vuosittain noin asiantuntijapalveluhankintaa. Hankintojen yhteisarvo kohoaa miljoonaan euroon. Palvelut hankitaan vastaisuudessa entistä laajempina kokonaispalveluina, joihin voidaan sisällyttää viranomaistehtäviäkin. Tämä edellyttää palvelutuottajien osaamisen yhdistämistä ja verkottumista. Matti Saksanen: Keskon kannalta on tärkeintä, miten toiminnot rakennuksessa sujuvat. Tilaaja hankkii arkkitehti-, rakenne-, talotekniikka- ja kylmälaitesuunnittelun konsulteilta. Suunnittelun ohjaus on Keskon ydinosaamista, joten se pidetään omissa käsissä. Suunnittelussa painotetaan rakennus-, käyttö- ja elinkaarikustannuksia. Eero Auranne: Konsulttien valinnassa voidaan ja on syytäkin käyttää tervettä maalaisjärkeä. Konsultin ilmoittamat referenssit voidaan tarkistaa aikaisemmalta tilaajalta ja tärkeimmät konsultit on syytä haastatella. Sopimukseen on sisällytettävä kattava laajuuskuvaus ja roolit, joiden läpikäynti on käytävä koko tiimin kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen.

10 10 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Urakoitsijat infratilaajina Infrasuunnittelun viime vuosien suuria muutoksia on urakoitsijoiden tulo tilaajiksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi elinkaarimallilla toteutettavassa E18-moottoritiehankkeessa. Tässä suurhankkeessa niin urakoitsijat kuin suunnittelutoimistot toimivat yhteistyössä yritysrajoista riippumatta, nykyisen Pöyry Infra Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen pohdiskelee. Muurla-Lohjanharju moottoritiehankkeen Elinkaari - suunnitteluryhmä käsittää satakunta suunnittelijaa. Ryhmä on muodostettu Ramboll Finland Oy:n, SITO Oy:n sekä aikaisemmin toimineiden JP-Transplanin ja JP-Suoraplanin eli nykyisen Pöyry Infra Oy:n infrasuunnittelijoista. Koko suunnitteluryhmän vetäjänä toimii Rambollin Seppo Massinen ja kolmijäsenisen suunnittelun johtoryhmän muina jäseninä Kari Sorjonen ja SI- TOn Ray Ottman. Runsaan 50 km:n pituinen moottoritie on määrä avata liikenteelle jo loppuvuodesta Tosin rakentaminen jatkuu vielä seuraavan vuoden puolelle. Tämä mahdollistui, kun tilaajan muutenkin kireää aikataulua pystyttiin lyhentämään vuodella. Suunnittelijoiden työpanos on työtunnin suuruusluokkaa, Kari Sorjonen laskeskelee. Moottoritienhankkeen lopputilaaja, tiehallinto ryhtyi kesäkuussa 2005 neuvottelemaan kokonaistaloudellisesti parhaan ja hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättäneen Tieyhtiö Ykköstien kanssa. Vuoteen 2029 saakka ulottuva palvelusopimus allekirjoitettiin lokakuun 2005 lopussa. Sopimus käsitti moottoritien suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja kunnossapidon. Sopimuksen allekirjoitusta edeltäneen neuvotteluvaiheen aikana tieyhtiö, urakoitsijat ja suunnittelijat löysivät ratkaisut lyhentää tien valmistumisaikataulua vuodella. Tieyhtiö Ykköstien osakkaat ovat Skanska Infrastructure Development Ruotsista, Laing Roads Isosta-Britanniasta sekä suomalainen Lemminkäinen. Ykköstie on puolestaan delegoinut tiehankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotyöt Skanska Tekran ja Lemconin muodostamalle työyhteenliittymälle, TYL E18. Urakoitsijoiden muodostama konsortio infrasuunnittelun tilaajana on uutta Suomessa ja herätti aikanaan tietynasteista epävarmuutta, mutta yhteistyö tilaajan kanssa on sujunut hyvin ja pelot ovat haihtuneet, Kari Sorjonen muistelee. E18-moottoritiehankkeen elinkaarimalli käsittää palveluntuottaja Ykköstien järjestämän projektin rahoituksen, sillä tiehallinto ryhtyy maksamaan palvelumaksua vasta tien käyttöönoton jälkeen. Tällaisessa kokonaisarvoltaan lähes 700 miljoonan euron suurhankkeessa rahoitus on jouduttu keräämään useista eri lähteistä. Rahoittajina ovatkin Euroopan ja Pohjoismaiden investointipankit, Nordea Pankki Suomesta, Svenska Handelsbanken Ruotsista sekä The Royal Bank of Scotland. Suunnittelun koko kirjo Muurla-Lohjanharjun moottoritiehankkeessa kohtaavat infrasuunnittelun kaik- JOUNI SAARISTO

11 SKOL Visio Kesäkuu ki osa-alueet. Erämaa- ja kulttuurialueiden läpi kulkevalla moottoritiellä on esimerkiksi 8 eritasoliittymää ja 16 km ramppeja sekä pohjavesisuojauksia 4,2 km. Moottoritielle rakennetaan kaikkiaan 76 siltaa 48 eri paikkaan sekä 7 kaksikaistaista kaksoistunnelia. Tunnelien suunnittelussa turvallisuusnäkökohdat ovat olleet erityisessä tarkastelussa. Suunnittelijoilla on ollut käytössään vuonna 2004 voimaan tullut tunneturvallisuutta koskeva EU-direktiivi. Tiehallinnon kanssa on lisäksi viiden vuoden ajan laadittu tietunneleiden suunnitteluohjeita. Suunnitelmissa on normaalin liikenteen hoidon lisäksi varauduttu erilaisten poikkeus- ja onnettomuustilanteiden hallintaan.. Käytön aikana pelastuslaitokset, hätäkeskukset sekä liikkuva- ja rikospoliisi harjoittelevat eri tilanteita varten erillisen toimintasuunnitelman mukaan. Suomen uudet tietunnelit ovatkin turvallisuudeltaan korkeaa kansainvälistä tasoa, Kari Sorjonen valottaa. Suomessa on ollut ja on parhaillaankin meneillään suuria infrahankkeita. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen, Kerava-Lahti oikorata, Valtatien 6:n perusparantaminen sekä Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Eskola rataosuuksien perusparannushankkeet ovat työllistäneet infrasuunnittelijoita. Hakamäentien perusparannus Helsingissä on käynnistymässä. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi vaativia tie- ja ratahankkeita, joiden hankintamalleista ja aikatauluista käydään keskustelua. Helsinki-Pietarin radan suunnittelu ja rakentaminen nopean liikenteen radaksi edellyttää korkea tason neuvotteluja ja päätöksiä. Infrasuunnittelun tulevaisuus näyttää siis ainakin pitkällä aikajänteellä valoisalta, Kari Sorjonen pohdiskelee. Pöyryssä organisaatiomuutos Jaakko Pöyry -konsernin viime yhtiökokouksessa päätettiin konsernin nimi lyhentää yhden nimen ja brändin Pöyryksi. Uudistuksen tavoitteena oli juridisten yhtiöiden määrän vähentäminen. Entiseen Jaakko Pöyry Infraan kuuluneet yhtiöt Maa ja Vesi, PSV-Maa ja Vesi, Geokeskus ja JP-Fintact on fuusioitu Pöyry Enviroment Oy:ksi. Aikaisemmat JP-Suoraplan ja JP-Transplan on fuusioitu Pöyry Infra Oy:ksi. Vuonna 1987 perustettu Suoraplan liitettiin Pöyry-yhtiöihin Yhtiö on erikoistunut liikenne- ja muiden tunneleiden sekä maanalaisten tilojen ja rakenteiden suunnitteluun. Kalliotilat ovat käsittäneet urheilutiloja, pysäköintilaitoksia, julkisia tiloja kuten Rovaniemen Santapark sekä johtokeskuksia. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa. JP-Transplan on puolestaan erikoistunut väylä- ja liikennesuunnitteluun sekä liikenteen konsultointiin. Yhtiö on osallistunut viime aikojen suurien tie- ja ratahankkeiden suunnitteluun. Viime vuonna yhtiö teki 6,3 miljoonan euron liikevaihdon. Pöyry Infra Oy:n palveluksessa on noin sata henkilöä ja tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on kymmenen miljoonaa euroa. Uusi yhtiö jakautuu rakenneja liikennedivisiooniin noudattaen aikaisempien yhtiöiden tehtäväjakoa. Vantaan päätoimiston lisäksi yhtiöllä on toimistot Tampereella, Pietarissa sekä Vilnassa. Yhtiöittämisen ansiosta toimintoja on tarkoitus tehostaa, mutta tavoitteena on rekrytoida uusia osaavia suunnittelijoita aina, kun se on mahdollista, Kari Sorjonen kiteyttää uuden yhtiön ja miksei infra-alankin tulevaisuuden näkymiä. Kari Sorjonen: E18-moottoritiehankkeessa kohtaavat infrasuunnittelun kaikki osa-alueet. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2005 oli yhteensä 170 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 13 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä runsas viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katuja aluetekniikka (laskutus vuonna 2005 yhteensä 33 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (32 M ), vesihuoltotekniikka (24 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (22 M ) sekä liikennetekniikka (16 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla mutta markkinoiden kasvun arvioidaan hidastuvan sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kuitenkin vielä kasvavan kolmisen prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 15,7 0,6 37,8 Sito -yhtiöt 7,6 12,9 Maa ja Vesi -yhtiöt 5,0 0,9 37,9 WSP LT-Konsultit Oy 4,9 0,3 7,4 Suunnittelukeskus Oy 3,6 0,3 25,8 Finnmap Infra Oy 1,5 0,1 1,8 WSP Group plc 2,6 1,0 16,4 A-Insinöörit -yhtiöryhmä 2,5 12,3 YS -Konsultit Oy 1,8 0,1 2,4 WSP SuunnitteluKORTES Oy 1,7 1,0 6,9 Liidea Oy 1,5 0,2 1,5 Finnmap Consulting Oy 1,4 23,5 Plaana Oy 1,3 0,1 1,3 Strafica Oy 1,2 0,1 1,2 Traficon 1,0 0,1 1,0 Pontek Oy 0,9 1,8 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Maa ja Vesi -yhtiöt 14,8 4,1 37,9 Suunnittelukeskus Oy 14,0 3,6 25,8 Ristola Oy 8,0 9,2 Ramboll Finland Oy 7,7 1,0 37,8 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,0 5,2 Sito -yhtiöt 1,9 12,9 Air-Ix Suunnittelu 1,1 15,0 WSP LT-Konsultit Oy 0,9 7,4 Electrowatt-Ekono Oy 0,6 0,2 16,7 WSP Environmental Oy 0,5 0,1 2,2 Ponvia ja Rantakokko Oy 0,5 0,6 Geobotnia Oy 0,4 2,0 YSP Oy 0,3 1,8 Savon Tekmi Oy 0,2 1,1 Geotesti Oy 0,2 2,3

12 12 SKOL Visio Kesäkuu 2006 ERKKI OLLIKKA Öljy mustaa kultaa suunnittelijoille Euroopassa investoidaan lähivuosina valtavia summia öljy-, petrokemia- ja kemianteollisuuteen. Euroopassa on runsas 100 jalostamoa, joiden investointitarve on noin15 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Investoinneista puolet kohdistuu tuotannon rikkipitoisuusvaatimusten saattamiseksi uusien normien mukaisiksi. Toinen puoli investoinneista tarvitaan tuotantokapasiteetin modernisoimiseen vastaamaan kysyntää sekä laatuominaisuuksien parantamiseen. Tämä tuo alan prosessiteollisuuden suunnittelijoille runsaasti uusia työmahdollisuuksia, Neste Jacobsin toimitusjohtaja Petri Jokinen pohtii. Suomessa energiateollisuuden suunnitteluosaaminen kytkeytyy vuonna 1956 perustettuun Nesteeseen. Valtionyhtiön Naantalin ja Porvoon suunnitteluosastoista muodostettiin 1980-luvulla Neste Engineering. Kun Neste laajeni voimakkaasti 1980-luvulla kemian- ja petrokemian teollisuuteen, yhtiön Engineering -palveluosasto pääsi näihin kansainvälisiin laajentumishankkeisiin mukaan. Konsernin toimintoja järjesteltiin uudestaan 1990-luvulla, jolloin mm. Borealis ja Gasum yhtiöitettiin. Samassa yhteydessä Neste Engineering yhtiöitettiin vuosituhannen viimeisenä vuonna. Viimeisin virstanpylväs suunnitteluyrityksen historiassa tapahtui kesäkuun 2004 lopussa, kun New Yorkin pörssiin listautunut Jacobs Engineering Group hankkiutui 34 prosentin osuudella suomalaisyhtiön osakkaaksi. Tällöin suunnitteluyhtiön nimi muuttui Neste Jacobs Oy:ksi. Suunnitteluyrityksen pääomistajana on edelleenkin Neste Oil Oyj, joka syntyi huhtikuussa 2005 Fortumin jakautuessa erillisiin öljy- ja sähköyhtiöihin. Neste on suomalainen suuryhtiö, mutta kansainvälisesti varsin pieni tekijä öljybusineksessa. Yhtiön onkin täytynyt erikoistua ja kehittää korkeatasoista prosessiteknologiaa, jota sisäisestä palveluosastosta ulkoiseksi yhteistyökumppaniksi muuttunut Neste Jacobs toteuttaa pääomistajalleen ja myy toteutuspalveluja kansainvälisille asiakkaille. Esimerkiksi italialaiselle Saras Spa-yhtiölle myytiin 1990-luvun lopulla TAMEbensiinikomponentin tuotantoon prosessilisenssi. Kokonaisuuteen kuului prosessilisenssin lisäksi kokonaisen tuotantoyksikön esi- ja detaljisuunnittelu, materiaalitoimituksia, rakennuttamispalvelua, koulutusta ja laitoksen käynnistäminen, mikä kuvastaa Neste Jacobsin laaja-alaista toimintamallia, toimitusjohtaja Petri Jokinen valottaa.

13 SKOL Visio Kesäkuu TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2005 oli 450 miljoonaa euroa, noin 48 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 265 miljoonalla ja vientitöitä 185 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta reilu neljännes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat prosessi- ja koneenrakennustekniikka sekä sähkö-, tele- ja automaatiotekniikka. Viennissä menestyivät laiva- ja meritekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu sekä prosessisuunnittelu. Teollisuussektori arvioi sekä vienti- että kotimaisten markkinanäkymien hieman paranevan. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan pari prosenttia loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2005 yhteensä 115 M ), prosessisuunnittelu (63 M ), sähkö- ja teletekniikka (54 M ), teollisuusautomaatio (51 M ) ja koneenrakennustekniikka (40 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Sweco PIC Oy 69,0 26,0 69,1 JP-Suunnittelu Oy 45,5 11,5 45,5 Neste Jacobs Oy 45,1 6,7 45,1 Etteplan Oyj 42,6 10,0 43,3 Jaakko Pöyry Oy 35,0 30,4 35,1 Elomatic Oy 30,4 19,9 30,4 Enprima Oy 23,8 16,5 29,1 Deltamarin Oy 18,5 17,8 18,5 ÅF-CTS Oy 16,3 2,9 16,4 Electrowatt-Ekono Oy 14,1 10,0 16,7 Rintekno Oy 11,3 0,9 11,3 Polartest Oy 11,1 0,6 11,1 Rejlers Oy 8,4 3,9 9,6 Jyvästek Oy 6,2 3,4 6,3 Air-Ix Suunnittelu 6,1 1,7 15,0 Systecon Oy 5,5 5,6 Protacon Engineering Oy 5,4 4,2 5,5 Maa ja Vesi -yhtiöt 3,3 0,9 37,9 Avecon Oy Ab 3,3 0,8 5,6 AX-Konsultit Oy 3,1 0,9 6,0 LCA Engineering Oy 2,3 0,1 2,8 TSS Group Oy 2,3 0,7 3,5 Kansainvälistä uskottavuutta Euroopan markkinoilla on toteutettu ja toteutetaan useita öljyteollisuuden investointihankkeita. Niihin pääsemiseksi tarvitaan kansainvälistä uskottavuutta, mitä yhtiö on saanut lisää Jacobs Engineerin Groupin omistajuuden ansiosta. Tämä 1947 perustettu amerikkalaisyhtiö työllistää henkilöä ja konsernin liikevaihto on vajaat 5 miljardia USAn dollaria, mikä kuvastaa toiminnan laajuutta. Neste Jacobs valittiinkin loppuvuonna 2005 Borealiksen Saksan Burghauseniin rakennettavan polypropeenitehtaan perussuunnittelijaksi. Tämä oli jatkoa Borealikselle aiemmin Itävaltaan rakennetulle polypropeenitehtaalle. tehdas. Tällainen tehdasinvestointi on 200 miljoonan euron suuruusluokkaa, josta perussuunnittelun osuus on huomattava, Petri Jokinen selvittää. Perussuunnittelun jälkeen Borealiksen Saksan tehtaan suunnitteluvastuu siirtyi Jacobs Engineerin Groupin Hollannin toimistolle, mikä osaltaan kuvastaa toiminnan kansainvälisyyttä. Tarvittavat suunnitteluresurssit kerätään maailmanlaajuisesti. Kotimaassa vilkasta Kotimaassa Neste Jacobsin resurssit on viime aikoina sidottu useaan suureen ja vaativaan projektiin. Porvoon jalostamolla valmistuu tämän vuoden loppupuolella Neste Oilin 600 miljoonan euron Diesel-hanke. Siinä rakennetaan jalostamolle neljäs tuotantolinja, jonka vaatima ala on neljän jalkapallokentän suuruinen ja lisäksi muuntamo vaatii yhden vastaavan kentän verran pinta-alaa. Hanke edellyttää suunnittelijoilta ja prosessihenkilöstöltä noin 1,2 miljoonaa työtuntia ja urakoitsijoilta noin 2,7 miljoonaa työntuntia. Prosessin raaka-aineena käytetään aikaisempaa raskaampaa ja rikkipitoisempaa raakaöljyä, joista valmistetaan rikittömiä liikennepolttoaineita. Kesällä 2007 valmistuu Neste Oilin Porvoon jalostamolle biodiesel-laitos, jonka vuosituotanto on noin tonnia. Neste Oilin omaan kehitystyöhön perustuva tuotantolaitos on puolestaan alallaan ensimmäinen maailmanlaajuisestikin. Biodiesel viedään aikanaan markkinoille perinteiseen dieseliin sekoitettuna komponenttina. Borealis investoi Suomessa tuotantonsa kasvattamiseen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen lähivuosina yli 100 miljoonaa euroa. Näiden projektien toteutus muodostaa osaltaan huomattavan osan Neste Jacobsin nykyisestä tilauskannasta. Suomen maakaasuverkon osalta meneillään on myös useita merkittäviä Gasumin toteuttamia investointihankkeita. Petri Jokinen: Neste Oilin Porvoon jalostamolla vuonna 2005 toteutettua kuuden viikon seisokkia valmisteltiin puolitoista vuotta. Seisokissa työskenteli enimmillään henkilöä. Suurista hankkeista huolimatta Neste Jacobsin henkilöstön määrä on kasvanut hallitusti. Vuonna 2005 henkilöstön määrä oli 435 henkilöä ja yhtiön liikevaihto noin 60 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna henkilöstön määrä kasvanee kymmenkunta prosenttia, Petri Jokinen valottaa johtamaansa suunnitteluyritystä.

14 14 SKOL Visio Kesäkuu 2006 Globaalia yhteistyötä Uuden sukupolven loistoristeilijän suunnittelu on kansainvälistä yhteistyötä. Aker Yardsin Turun telakalta syksyllä 2009 valmistuvaa Genesis-luokan 360 metriä pitkää prototyyppiristeilijää suunnittelee parhaimmillaan noin 900 konsulttia eri puolilla maailmaa. Laivasuunnittelua kertynee peräti 1,5 miljoonan työtunnin verran, Euroopan johtavan ja suurimman laivasuunnittelutoimiston Deltamarin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Laiterä valottaa. Tämä Royal Caribbean International -varustamon tilaama maailman suurin risteilyalus on tilavuudeltaan bruttorekisteritonnia ja se ottaa matkustajaa. Jättiristeilijän perussuunnittelu on jaettu kolmeen palaan, joista keskimmäisen suunnittelu on Deltamarinin vastuulla. Perussuunnittelun on määrä olla valmiina helmikuussa 2007, jolloin työhön on käytetty Deltamarinin osalta noin tuntia, Deltamarinin toimitusjohtaja Mika Laurilehto selvittää. Suunnittelun huippu ajoittuu ensi vuoden alkupuolelle. Tällöin alkaa laivan valmistussuunnittelu, josta yhtiöllä ei vielä toistaiseksi ole sopimusta telakan kanssa. Valmistussuunnittelun suuruus on joka tapauksessa useita satoja tuhansia työtunteja. Tällaisesta työtehtävästä selviytymiseksi Deltamarin joutuisi kokoamaan oman konsernin suunnitteluresurssien lisäksi olemassa olevat verkostoyritysten voimavarat, Mika Laurilehto pohtii vuoden päähän ajoittuvaa tilannetta. Joskin Genesis-luokan risteilijän suunnittelu on globaalia, niin on myös sitä suunnittelevan Deltamarininkin. Yhtiö on perustettu 1990, mutta sen juuret tunkeutuvat vuoteen Alunperin yhtiön perustajaomistajina oli seitsemän johtohenkilöä, nyt omistajajohtajien määrä on kasvanut 26 osakkaaseen. Konsernin pääkonttori sijaitsee Raisiossa ja aluetoimistot Helsingissä ja Raumalla. Kotimaassa konserni työllistää noin 240 henkilöä ja maailmanlaajuisesti 380 henkilöä. Konsernin kotimaan viime vuoden liikevaihto oli 18,2 miljoonaa euroa, josta vientiä noin puolet. Laivasuunnittelun kansainvälisen toiminnan vuoksi Deltamarinilla on yhteisyritykset Kroatian Rijekassa ja Astrakhanissa Venäjällä. Huhtikuun alkupuolella allekirjoitettiin sopimus suunnittelutoimistosta Koillis-Kiinassa Weihain telakkakaupungissa. Kysymyksessä on Shandongin maakunnan omistama telakka Shandong New Shipbuilding Heavy Industries, joka rakentaa kolmen seuraavan vuoden aikana kokonaan uuden telakan. Telakan tilauskanta käsittää tällä hetkellä seitsemän konttialusta. Telakan 30 laivasuunnittelijaa siirtyvät suunnittelutoimiston palvelukseen kiinalaisen toimitusjohtajan alaisuudessa. Yhtiön toimintaa ja suunnittelutyötä on käynnistämässä myös Deltamarinin edustaja. Weihain telakan lisäksi yhtiö aikoo kasvattaa henkilöstöään noin 100 suunnittelijaan ja tehdä laivasuunnittelua muillekin kiinalaistelakoille. Tämä suomalais-kiinalainen toimisto on Deltamarinille myös strateginen ratkaisu. Tällä turvataan konsernin asema kansainvälisenä laivasuunnitteluyrityksenä, Jukka Laiterä täsmentää. Suunnittelusta koulutukseen Menestyminen laivasuunnittelun kansainvälisillä markkinoilla perustuu pitkäjänteiseen ja vuosia jatkuneeseen kehitystyöhön kotimaassa. Esimerkiksi 3Dmallinnusta on käytetty laivojen runkosuunnittelussa jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän jälkeen 3D-mallinnusta on käytetty putkistosuunnittelussa ja konehuoneiden suunnittelussa. Suunnittelumenetelmät on kehitetty niin pitkälle, että suunnittelijan tiedot syötetään rutiininomaisesti konepajan tai

15 SKOL Visio Kesäkuu Laivasuunnittelun viimeisintä tuotekehittelyä edustaa komentosillan parametrinen 3D-mallinnus. Mika Laurilehto ja Jukka Laiterä: Deltamarin on laajentunut Kiinaan, jonne on perustettu suunnittelutoimisto paikallisen telakan kanssa. telakan työstökoneille ja roboteille. Yhtäältä teräslevyjen leikkaukseen yhtiössä on kehitetty automaattiohjelma, joka asettaa kaavat teräslevyjen päälle ja robotit leikkaavat levyt minimoiden hukkapalojen määrän. Yhtiön viimeisimpiä tuotekehityshankkeita edustaa komentosillan parametrinen 3D-mallinnus. Suunnittelija voi näyttää komentosillan eri versioita varustamon edustajalle, laivan tulevalle kapteenille, viranomaisille ja laitetoimittajille ilman, että vielä olisi piirretty ainuttakaan piirustusta. Mallinnuksessa voidaan tarkastella vaikkapa ikkunoiden lukumäärää ja kaltevuuksia, navigointilaitteiden sijoittelua sekä viranomaisvaatimuksia. Samanlaista mallinnusta voidaan käyttää myös laivan konehuoneen tilankäytön tarkastelussa, kun akselistot vaihteineen ja kytkimineen liitetään moottoriin muutenkin ahtaissa tiloissa. Huoltoa ja kunnossapitoa varten on joka tapauksessa jätettävä tilaa, Mika Laurilehto huomauttaa. Pysyäkseen laivasuunnittelun kehityksen kärjessä yhtiössä on tehty määrätietoista tutkimus- ja tuotekehitystyötä, mikä edustaa useita prosentteja yhtiön liikevaihdosta. Tuotekehitystyössä on yhteensä 46 henkilöä, joista kokopäivätoimisesti kymmenkunta on erilaisissa kehitysprojekteissa. Lisäksi asiakkaiden suunnitteluprojekteihin sisältyy varsin usein erilaisia innovaatioita, jotka hyödyttävät niin asiakkaita kuin yhtiötäkin. Deltamarin haluaa tarjota laivasuunnittelijana kokonaisvaltaista tietoa asiakkailleen. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa idean kehittelyä varustamon kanssa ja loppupäässä voi olla kokonainen alus, jonka miehistön koulutuksesta konsultti vastaa. Koulutus voi tarkoittaa erilaisten lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien huoltoa, käyttöä ja säätöä. Laitetoimittajat tuntevat kyllä omat laitteensa, mutta suunnittelija hallitsee parhaiten kokonaisuuden. Konehuoneessa suunnittelija voi tutkia polttoaineen kulutusta ja säätökeinoja, jolloin muutamankin prosentin säästöt tuovat merkittäviä tuloksia. Merkittävimpiä tutkimushankkeita on nesteytetyn kaasun käyttö laivojen polttoaineena, mikä voi tulevaisuudessa mullistaa laivojen polttoainehuollon, Mika Laurilehto paljastaa varustamojen kanssa tehtävää kehitystyötä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Vajaa puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2005 vientiprojektien laskutus oli 280 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 145 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 13 prosenttia talonrakentamisesta ja kahdeksan prosenttia infrasektorilta. Loput 14 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostuu erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä menee Euroopan maihin ja loput kauemmas Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus oli 34 prosenttia viennistä. Muun Euroopan osuus, 23 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2005 noin 27 miljoonan euron arvosta eli kymmenen prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin osuus Kokonaislaskutus M % M Jaakko Pöyry Oy 30,4 87 % 35,1 Sweco PIC Oy 26,0 38 % 69,1 Helsinki Consulting Group Oy 20,7 99 % 20,9 Elomatic Oy 19,9 65 % 30,4 Enprima Oy 19,2 66 % 29,1 Deltamarin Oy 17,8 96 % 18,5 JP-Suunnittelu Oy 11,5 25 % 45,5 Electrowatt-Ekono Oy 10,8 65 % 16,7 Etteplan Oyj 10,4 24 % 43,3 Savcor Indufor Oy 8,6 88 % 9,8 Maa ja Vesi -yhtiöt 7,5 20 % 37,9 Neste Jacobs Oy 6,7 15 % 45,1 Suunnittelukeskus Oy 6,6 26 % 25,8 FM-International Oy 5,4 96 % 5,6 Protacon Engineering Oy 4,2 76 % 5,5 Rejlers Oy 3,9 41 % 9,6 WSP Group plc 3,8 23 % 16,4 JP-Kakko Oy 3,5 34 % 10,4 Jyvästek Oy 3,4 54 % 6,3 ÅF-CTS Oy 2,9 18 % 16,4 Evata Finland Oy 2,9 49 % 5,9 WSP SuunnitteluKORTES 2,8 41 % 6,9 Finnmap Consulting Oy 2,5 11 % 23,5

16 JOUKKOKIRJE Suunnittelualalla ennätysmäärä töitä, insinööreistä pulaa SKOLin jäsenyritysten kokonais laskutus kasvoi vuonna 2005 edellisvuodesta yhdeksän prosenttia ja oli 940 miljoonaa euroa. Töiden lisääntymisen seurauksena henkilöstö kasvoi viisi prosenttia yli henkeen. Myös yritysten kannattavuus on parantunut ja useat yritykset ovat kasvaneet ja tehneet hyviä tuloksia eri tunnusluvuilla. Myös suunnittelu- ja konsulttiyritysten kokonaistilauskanta on kasvanut ennätyslukemiin ja oli huhtikuun alussa 500 miljoonaa euroa, mikä vastaa 53 prosenttia edellisvuoden laskutuksesta. Tilauskannasta 60 prosenttia on kotimaisia töitä ja 40 prosenttia vientitöitä. Tilauskannan kymmenen prosentin kasvu tuli pääasiassa vientitilauksista. Suunnittelualan kapasiteetin suurin ongelma on huutava puute osaavista suunnittelijoista. Työkannan voimakasta kasvua ei ole pystytty kompen soimaan riittävästi henkilöstöä lisäämällä. Viiden prosentin vuosikasvusta huolimatta henkilöstön vajaus on kaksi ja puoli prosenttia. Avoimia työpaikkoja on lähes 300 suunnittelijalle. Kotimarkkinat vakaat, viennissä kasvuodotuksia Myös markkina näky mät ovat vakaat, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo 15 prosenttia alasta ja 85 prosenttia arvioi markkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasolla. Viennin suhteen ollaan optimistisempia, kasvuun uskoo lähes 40 prosenttia alasta. Kotimarkkinoiden kasvuun uskovat eniten teollisuus- ja yhdyskuntasuunnittelijat ja vientimarkkinoiden kasvuun teollisuuden ja talonrakennuksen suunnittelijat. Teollisuussuunnittelu on jälleen vientivetoista, teollisuussuunnitteluyritysten vientitilauskanta kasvoi alkuvuonna 45 prosenttia ja kotimainen tilauskanta viisi prosenttia. Vientitilausten osuus on 55 prosenttia. Yhdyskunta- ja ympäristöyritysten kokonaistilauskanta jatkoi kasvuaan aikaisempaa loivempana. Kasvua oli kotimaassa neljä prosenttia ja vien nissä viisi prosenttia. Infrasektorin vientitilausten osuus on 22 prosenttia. Talonrakennussektorin suunnittelijoiden tilauskanta on edelleen korkealla tasolla ja vastaa yli puolen vuoden työmäärää. Hyvä työkanta kasvatti talonrakennusalan suunnitteluhenkilöstön määrää noin 3,5 prosenttia puolivuotisjaksolla. Vientitöiden määrä on yli 20 prosenttia ja kasvaa edelleen. SKOLin jäsenyritysten henkilöstö ylitti henkeä ja kokonaislaskutus lähestyy miljardia euroa. Suunnittelualan kotimainen ja kokonaistilauskanta ovat ennätyslukemissa, tilaukset takaavat täystyöllisyyden puoleksi vuodeksi.

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2003 Miljoonaa euroa 800 Indeksikorjattu Ennuste 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 1985 1990 1995 2000 SKOL -LASKUTUSTILASTO 2003 7.4.2004 1 (26) SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2005 Miljoonaa euroa Ennuste 1 000 900 800 Indeksikorjattu 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 88 96 02 82 84 86 90 92 94 98 00 04 06 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2007 Miljoonaa euroa 1 300 Ennuste 1 200 1 100 1 000 900 Indeksikorjattu 800 700 600 500 400 Kotimainen 300 200 100 Ulkomainen 0 98 82 84 86 88 90 92 94 96 00 02 04 06 08 SUUNNITTELU- JA

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen.

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 LASKUTUSTILASTO 2011 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Ulkomainen 0 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti LASKUTUSTILASTO 2013 Miljoonaa euroa 1 800 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 Syyskuu 2004 TOIMIALAKATSAUS Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005

TOIMIALAKATSAUS. Kesäkuu 2005 Kesäkuu 2005 TOIMIALAKATSAUS Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus...2 Pääkirjoitus: Suunnitellaanko urakalla vai paremmin?...3 Turvallisuus johtotähtenä...4 Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana...6 Muutostuulia

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke

SKOL Eurocode-laskentapohjahanke SKOL Eurocode-laskentapohjahanke Pekka Koponen Eurokoodi 2010 -seminaari 25.11.2010 Tausta Eurokoodien käyttöönotto on vuosikymmeniin merkittävin rakennesuunnittelun toimialaa koskeva uudistus Suunnittelutoimistoilta

Lisätiedot

Kesäkuu 2007. Toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kesäkuu 2007. Toimialakatsaus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2007 Toimialakatsaus Uusittu hankintalaki voimaan kesäkuun alussa... 2 Uusilla hankinta käytännöillä parempaan suunnitteluun... 3 Suunnitelmat tarkastukseen... 4 Kumppanuudesta voimaa... 6 Arvostettua

Lisätiedot

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:413695-2014:text:fi:html Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695 Hankintailmoitus

Lisätiedot

YKKÖSTIE YHTEINEN ETU E18 MUURLA LOHJA-MOOTTORITIE

YKKÖSTIE YHTEINEN ETU E18 MUURLA LOHJA-MOOTTORITIE Valtatie 1 kokonaan moottoritieksi Turun ja Helsingin välinen valtatie1 on pian kokonaan moottoritietä. Viidenkymmenen kilometrin tieosuus Muurlasta Lohjaan rakennetaan sujuvaksi, turvalliseksi ja ympäristöön

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 Tekninen lautakunta 128 27.11.2013 Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 TEKLA 128 Kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen 19.11.2013: Ympäristöviraston

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus

Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus Kesäkuu 2008 Toimialakatsaus Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä... 2 Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa... 3 Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2010 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suunnittelun volyymi laski 15 prosenttia Vuosi 2009 oli suunnittelu- ja konsulttialalla jyrkän

Lisätiedot

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti.

Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Länsimetron jatke, PS Arkkitehti. Tieto Versio 2 URL http://dk.mercell.com/permalink/34971865.aspx Ulkoinen hankinta ID 300860-2013 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Contract award Hankintamenettely

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

ylemmät toimihenkilöt

ylemmät toimihenkilöt 1 ylemmät toimihenkilöt Suunnittelualan taustaryhmä joutui tekemään tiukan päätöksen, jota YTN:n hallitus myötäili. Neuvotteluja vauhditetaan nyt portaittain etenevillä painostustoimilla. Kuvassa taustaryhmän

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA

WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA Rakennusalan huippuosaamista Oulussa vahvistettava 23.2.2015 Arto Tenhovuori Arto Tenhovuori, DI, Liiketoimintajohtaja, Teollisuus Työhistoria: 1987 1993 Rakennesuunnittelija,

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Amhold As Pääsuunnittelija Ark Tarmo Kööp, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelijana Indrek

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus 23.4.2014, Tutkija Tuomas Jalava, FCG 22.4.2014 Sivu 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä

Lisätiedot

Suomi-Outokumpu: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2013/S 215-374188. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Outokumpu: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2013/S 215-374188. Hankintailmoitus. Palvelut 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:374188-2013:text:fi:html Suomi-Outokumpu: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2013/S 215-374188 Hankintailmoitus

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Elämäsi sijoitusta rakentamassa

Elämäsi sijoitusta rakentamassa SRV Yhtiöt Oyj Elämäsi sijoitusta rakentamassa Jukka Hienonen Toimitusjohtaja Helsingin pörssi-ilta 24.11.2014 Liiketoiminnalla kolme tukijalkaa Toimitilarakentaminen 66 %* Kotimaan liiketoiminta 92 %

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2009 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu jatkui viime vuonna Suunnittelu- ja konsulttialan vahva kasvu

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 150 23.09.2014 Tekninen lautakunta 168 07.10.2014

Tekninen lautakunta 150 23.09.2014 Tekninen lautakunta 168 07.10.2014 Tekninen lautakunta 150 23.09.2014 Tekninen lautakunta 168 07.10.2014 Mäntsälän, Kirkkonummen, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien yhteinen erittelemättömien yhdyskuntateknisten suunnittelu- ja rakennuttamispalveluiden

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014)

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Innofactor Investor Newsletter 11.11.2014 Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Toimitusjohtaja Sami Ension katsaus Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä Innofactor

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 295 Vuosille 2014-2016 tehdyn sähkösuunnittelupalvelujen puitesopimustoimittajien valintaa koskevan hankintapäätöksen oikaiseminen HEL 2014-000986 T 02 08 03

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. 17.9.2013 Rahapäivä 2013 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Oyj Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

näkökulma 2008 Rambollin tulevaisuusseminaari

näkökulma 2008 Rambollin tulevaisuusseminaari näkökulma 2008 Rambollin tulevaisuusseminaari Megatrendejä ja trendejä Ilmastonmuutos Huomioiminen ja vaikutusten minimointi Kansainvälisen talouden heikentyminen ja vaikutukset Suomeen Rakenteellisen

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 211 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 211 KOTIMAAN LASKUTUS TILAUSTAVAN MUKAAN 21 (suluissa v. 29) Muu 1 % (2) Suunnittelu väheni neljä prosenttia

Lisätiedot