Kesäkuu Toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2008 Toimialakatsaus Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä... 2 Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa... 3 Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista ja aitoa arvon nostoa... 4 Fiksumpia olosuhteita yhä vaativammille asiakkaille...6 Riittääkö Suomessa suunnitteluosaamista?...8 Infrahankkeet kansainvälistyvät...10 Teollisuusautomaatiossa moniosaamisen tarve kasvaa...12 Kansainvälistyvä teollisuus edellyttää konsulteilta kasvua ja kokonaispalvelua...14 Suunnittelijoiden alkuvuosi ylitti odotukset...16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä Konsulttialalla kuten myös teollisuudessa voimakkaimmin kasvavat suuret yritykset jotka toimivat kansainvälisesti. Asiakkaat antavat konsulteille entistä tärkeämmän roolin oman teknologiansa kehittämisessä ja odottavat heiltä myös yhä kattavampaa kokonaispalvelua, jolloin konsulttien on kasvettava ja kansainvälistyttävä jopa asiakkaitaan nopeammin. Teollisuudessa ja yhä enemmän myös paikallisena pidetyllä rakennusalalla pääoma ja tehokkaimmat liiketoimintamallit ylittävät enenevässä määrin maiden rajat. Suuret yritykset kasvavat yhä suuremmiksi ja ne toimivat globaalisti, jolloin myös konsulttiyritysten on kasvettava ja kansainvälistyttävä. Asiakkaat odottavat konsulteilta yhä kattavampaa kokonaispalvelua. Ne ulkoistavat myös tuotekehitystään, jolloin konsulttien rooli teknologiaosaajina ja kokonaisuuksien hallitsijoina korostuu perinteisen eri osa-alueisiin jaetun suunnittelun sijaan. Teknologioiden monimutkaistuminen sekä energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden merkityksen kasvu edellyttävät konsulteilta entistä monipuolisempaa osaamista ja käytännössä yrityskoon kasvua. Tämä kehi- tys näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Tällä hetkellä SKOLin jäsenyritykset työllistävät Suomessa henkeä, joista yli on 15 suurimpaan yritysryhmään kuuluvien 40 yrityksen palveluksessa. SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät muissa Pohjoismaissa lähes henkeä ja muualla maailmassa henkeä. Kaikkiaan henkilöstöä on siis noin henkeä, joista kaksi kolmasosaa työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälistyminen ja yrityskoon kasvu on ollut konsulttialalle nopea ja dramaattinen muutos, sillä vielä vajaat kymmenen vuotta sitten SKO- Lin jäsenkunta muodostui miltei yksinomaan perinteisistä suomalaisomisteisista insinööritoimistoista. Toiminnan kansainvälistyessä tunnettu brandi alkaa olla perustajan nimeä tärkeämpi, vaikka lippulaivamme Pöyry on onnistunut yhdistämään nämä molemmat. Pörssiomistuksen ja muun ulkopuolisen omistuksen lisääntyminen on pakottanut konsulttialan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kannattavuuteen ja yritysten toiminnan strategiseen kehittämiseen, mikä on ollut omiaan parantamaan koko alan imagoa ja houkuttelevuutta. Lisää tietoja SKOLin jäsenistä saa nettisivuilta ja SKOLin toimistosta saatavasta jäsenluettelosta. SKOLIN SUURIMMAT YRITYSRYHMÄT SUOMESSA JA MAAILMALLA HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN YRITYS / YRITYSRYHMÄ SUOMI SKANDINAVIA MUUT MAAT YHTEENSÄ Pöyry Ramboll Finland Sweco Finland Etteplan Finnmap Consulting FMC-Group Neste Jacobs Elomatic Finnish Consulting Group FCG Granlund ÅF-Enprima WSP Finland Sito Deltamarin Citec Rejlers SKOLin 211 muuta jäsentä SKOL-JÄSENET JA RYHMÄT YHT SKOLin toimisto SKOLin hallitus 2008 puhelinvaihde , faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm Viestintä Sampsa Heilä puh 5102, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheenjohtajat Seppo Mäki FCG Tommi Tuominen Pöyry Evata Jäsenet Tage Eriksson Finnmap Consulting Petri Jokinen Neste Jacobs Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Matti Mannonen WSP Finland Harri Mäkelä INNOGEO Matti Vuorio Jyvästek

3 SKOL Visio Kesäkuu Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa Kulunut vuosi on ollut SKOLin jäsenyritysten kannalta menestyksekäs. SKOL-yritysten palveluksessa työskentelee tällä hetkellä yli asiantuntijaa, missä on kasvua edelliseen vuoteen lähes henkeä. Henkilömäärä on kaikkien aikojen ennätys. Voimakkaasta henkilöstön lisäyksestä huolimatta kasvua on rajoittanut osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, joka on niin SKOL-yritysten kuin asiakkaidemme ja koko pienen kansakuntamme keskeinen menestystekijä. Joudumme kilpailemaan asiantuntijoista alalla toimivien teollisuusyritysten ja yhteisöjen kanssa. Olemme menestyneet tässä kilpailussa hyvin. Tämä osoittaa, että suunnittelu- ja konsulttitoimintaa arvostetaan sekä hyvänä työnantajana että menestyvänä asiantuntija toimialana. Kehityksen suunta on kuitenkin koulutuksen osalta ollut viime vuosina huolestuttavaa. Merkillepantavaa on, että samaan aikaan erityisesti kehittyvissä talouksissa panostus teknisen alan koulutukseen kasvaa jatkuvasti ja on esimerkiksi Itä-Euroopassa huomattavan korkealla tasolla. Tulevaisuuden haasteista keskeisin on asiakkaille tuotetun lisäarvon jatkuva kehitys. Suomalaisen insinöörityön hinnan, laadun ja tuottavuuden on oltava yhteisvaikutukseltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen. Teknisen alan koulutus on tässä avainasemassa. Nykyisin koulutus on hyvin pirstaloitunut. Olisikin syytä harkita, pitäisikö esimerkiksi ammattikorkeakoulujen paikallisen koulutusohjelman ohella erikoistua omalle erityisalueelleen ja keskittyä oman alueensa elinkeinoelämän tarpeiden tyydyttämiseen, mikäli paikallinen yrityselämä pitää niitä tarpeellisena. Ammattikorkeakoulujen ja teknillisten yliopistojen roolijaon pitäisi olla selvä. Yliopistot antavat ylintä tekniikan ja tieteen opetusta sekä harjoittavat tutkimustoimintaa. Ammattikorkeakoulu tuottaa kuten nimikin jo kuvaa -käytännönläheisiä ammattilaisia. Tutkimuksen osalta keskittämistä on edelleen jatkettava. Osa SKOLin jäsenistä on huolissaan siitä, että insinöörejä ei ole alkuunkaan riittävästi tarjolla ja toinen osa valittaa, että vastavalmistuneet eivät osaa lainkaan suunnitella. Koulutuksen tulisi siis tuottaa tarpeita vastaava määrä osaajia, joilla olisi riittävät valmiudet siirtyä työelämään ilman merkittävää lisäkoulutusta. Koulutuksessa on toki meneillään kehityshankkeita. Kaikissa näissä on syytä tarkastella asiakkaan tässä tapauksessa elinkeinoelämän tarpeita parhaan lopputuloksen saamiseksi. Koulutuksen ohjaamiseksi tarvitaan kehitysryhmä, jossa elinkeinoelämä määrittelee minkälaisia osaajia niin teollisuusyritykset kuin sitä palvelevat yrityksetkin tulevaisuudessa tarvitsevat. SKOL on strategiassaan määritellyt yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen osaavan työvoiman saatavuuden parantamisen ja ottanut siksi aktiivisen roolin myös teknisen alan koulutusohjelmien kehittämisessä. Tarkoituksena on varmistaa sekä omien jäsenyritysten että näiden asiakkaiden tulevaisuuden toimintamahdollisuudet. Teknisen alan koulutustason nostaminen edellyttää muutoksia myös peruskoulujärjestelmässä. Menestyminen Pisatutkimuksessa ei kerro osaavatko oppilaat ratkaista kolmannen asteen yhtälön tai onko heillä valmiuksia insinööriopintoihin. Jo peruskouluissa on panostettava enemmän matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin esimerkiksi käynnistämällä peruskoulun yläasteille ja lukioihin erikoislinjoja, joissa lahjakkaille oppilaille annetaan mahdollisuus oppimiskykyään vastaavaan opetukseen. Kansakunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä parhaita resurssejaan. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja konsulttiyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKO- Lin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluun noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2007 on 1,2 miljardia euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Konsulttien osaamiselle kasvavaa kysyntää Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista ja aitoa arvon nostoa MIKAEL LINDEN Vielä vuosituhannen vaihteessa kiinteistökehitys oli rakennusliikevetoista ja kiinteistöjen omistus kotimaista, mutta nykyisin alalla on laaja kirjo kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita. Myös konsulttien osaamiselle on kasvavaa kysyntää, sillä tulevaisuudessa kiinteistökehitykseen on liitettävä enemmän energiatehokkuuden parantamista, elinkaaritaloutta ja kiinteistön arvon todellista nostamista. Helpoimmat pikavoitot markkinoiltamme on jo korjattu. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat ja kehittäjät ovat tulleet lyhyessä ajassa voimalla Suomen kiinteistömarkkinoille, jotka olivat aiemmin lähes täysin kotimaisissa käsissä. Syrjäinen ja pieni markkina on houkutellut suuria kansainvälisiä toimijoita, koska täällä on saanut kiinteistösijoituksille paremman tuoton kuin muualla jossa kiinteistökehitys on kansainvälistynyt jo aiemmin. Nyt kun helpoimmat pikavoitot on jo meiltäkin korjattu ja rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden suhdanteet ovat vahvan kasvun jälkeen hiljenemässä, on kiinteistökehityksestä tulossa enemmän aitoa arvon nostamista ja jalostamista. Suomen kiinteistömarkkinoilla on nyt riittävästi koti- ja ulkomaisia toimijoita varmistamaan sen, että markkinat toimivat. Tämä on hyvä asia, Pöyry Oyj:n Kiinteistöt ja telekommunikaatio toimialan johtaja Timo Kankuri sanoo. Huono puoli kehityksessä on ollut se, että osa toimijoista on keskittynyt helppoihin toimenpiteisiin joilla on voinut saada lyhyellä tähtäimellä kiinteistöistä paremman hinnan. Näiden kiinteistöjen kunto on voinut todellisuudessa heikentyä, Kankuri jatkaa. Koska energiatehokkuus ja elinkaaritaloudellisuus ovat kiinteistönjalostusketjun loppuasiakkaille eli kiinteistöjen käyttäjille entistä tärkeämpiä asioita, on kiinteistökehittäjien otettava nämä kysynnän kehitystrendit jatkossa entistä painavammin huomioon toiminnassaan. Kiinteistökehittämiseen on liitettävä monipuolisempaa ja syvempää asiantuntemusta muun muassa talotekniikasta, jossa suomalainen osaaminen kulkee Kankurin mielestä eturivissä. Myös energia- ja ympäristöosaaminen on meillä korkeatasoista. Konsulttien asiantuntemukselle on kasvavaa kysyntää. Kyetäksemme toimimaan kansainvälisten sijoittajien odotusten mukaisesti meidän on ryhdyttävä aktiivisesti paketoimaan osaamistamme laajemmiksi palvelukokonaisuuksiksi hintakilpailuun painottuvan tuntilaskutuksen sijaan, Kankuri sanoo. Palveluita paketoitava Suuret kansainväliset kiinteistösijoittajat asioivat mielellään yhden luukun periaatteella sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka kykenevät tarjoamaan integroituja kokonaisuuksia ja ottamaan niistä myös kokonaisvastuun. Useimmat kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat kuitenkin niin tottuneet urakoiden ja muiden toimituskokonaisuuksien pilkkomiseen, että kehitys kohti suurempia palvelukokonaisuuksia vie aikaa. Konsulttialalle on suuri haaste saada asiakkaat ymmärtämään, että näin toimimalla syntyy hyvin mietittyjä kokonaisratkaisuja, jotka tuottavat heille toimivamman ja jopa taloudellisemman lopputuloksen kuin useisiin pieniin osiin pilkotut hankkeet. Integroiduilla ratkaisuilla

5 SKOL Visio Kesäkuu Helsingin Grand Casinon digitaalinen kuvaseinä. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2007 yhteensä 135 M, kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 60 M. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin hyvässä kasvussa, vuonna 2007 vientilaskutuksen osuus oli 16 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimarkkinoilta ja vientimaista runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Finnmap Consulting Oy 33,0 4,7 36,1 Pöyry Civil Oy 12,7 4,5 12,7 A-Insinöörit Oy 9,6 2,3 13 Aaro Kohonen Oy 6,9 0,7 6,9 Ramboll Finland 6,2 0,2 52,9 WSP Finland Oy 5,4 2,6 17,6 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,6 0,1 4,8 Narmaplan Oy 3,8 0,0 3,8 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,5 0,2 3,5 Vahanen -yhtiöt 3,4 0,0 11,5 Optiplan Oy 2,5 0,0 8,2 Suomen Talokeskus Oy 2,3 0,0 12 IS-Plan Oy 2,1 1,7 2,1 ÅF-Enprima Oy 1,9 0,8 32,8 Ins.tsto Oy Matti Ollila & Co 1,7 0,2 1,7 Juva Engineering Ltd 1,7 1,5 1,7 Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen lievästi heikkenevän kotimaassa mutta viennissä kasvun uskotaan jatkuvan. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 60 M, vientitöiden osuus on noin kuusi prosenttia, vienti on pysynyt edellisvuoden tasolla. SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Destia Oy, konsulttipalvelut 9,4 0,0 33,2 Ramboll Finland 9,1 0,8 52,9 Pöyry Infra Oy 4,8 0,2 11 Pöyry Environment Oy 4,5 0,0 29,2 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,9 0,9 73,2 Sito -yhtiöt 3,8 0,1 22,4 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 3,5 0,9 3,5 Geotek Oy 2,3 0,1 2,3 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,3 0,0 2,3 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,1 0,2 2,3 Geotesti Oy 2,0 0,0 2,4 WSP Finland Oy 1,8 0,0 17,6 Geopalvelu Oy 0,9 0,0 2,6 Geobotnia Oy 0,8 0,0 1,7 Geo-Juva Oy 0,7 0,0 1,3 GeoUnion Oy 0,6 0,0 2,3 vältetään monet riskit ja harmaat alueet, joita pilkottujen osien väliin aina jää. Onpa kiinteistökehityksen kohteena uudisrakennushanke tai vanhan kiinteistön perusparantaminen, niin energiatehokkuus ja elinkaaritaloudellisuus edellyttävät rakenteiden ja teknisten järjestelmien osaoptimoinnin sijaan entistä parempaa kokonaisuuden hallintaa. Siksi myös konsulttien on kyettävä yhdistämään erikoisosaamistaan. Me olemme Pöyryssä kokeneet suoranaisen ahaa-elämyksen siitä, että meillä on eri liiketoiminta-alueillamme paljon sellaista rakennus- ja talotekniikan sekä ympäristö- ja energia-asioiden osaamista, joiden yhdistämiselle on odotettavissa kasvavaa kysyntää, Kankuri toteaa. Kankurin mukaan suuret ulkomaiset kiinteistökehittäjät käyttävät Suomen hankkeissaan huomattavasti enemmän konsulttitoimistojen asiantuntijapalveluita kuin esimerkiksi kotimaiset rakennusliikkeet, jotka toimivat itsekin aktiivisesti kiinteistökehittäjinä. Syy rakennusliikkeiden aktiivisuuteen on selvä: omaperustaisella tuotannolla on voinut saada selvästi urakkatuotantoa parempaa tuottoa. Kankurin mielestä rakennusliikkeiden kehittämispanos niiden omissa hankkeissa jää usein rajalliseksi, koska organisaatiot on viritetty kustannustehokkaiksi ja panostukset lisäarvon tuottamiseen uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla jäävät vähemmälle. Elinkaaritaloudellisuuskin on tämän takia edistynyt melko hitaasti rakennusliikkeiden tuotannossa. Ennen rakennusliikkeet tekivät ja tilaajat ostivat. Nyt kiinteistömarkkinoilla on paljon enemmän toimijoita ja erilaisia tarpeita. Kiinteistöissä on huomattavasti enemmän varallisuutta kiinni kuin pörssiosakkeissa. Ammattimaisen kiinteistösalkun hoidon ja kiinteistökehittämisen ohella asiantuntijapalveluita tarvitaan Kankurin mukaan selvästi lisää myös kiinteistöjen ylläpitoon, joka vaikuttaa ratkaisevasti elinkaaritaloudellisuuteen. Elinkaariajattelun läpimurto edellyttää aina suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön liittyvien kokonaisuuksien hallintaa ja perinteisten rakentamisen ja kiinteistönpidon raja-aitojen kaatamista. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että insinööriosaamisen sekä kaupallisen ja juridisen osaamisen rinnalla tarvitaan yhä enemmän laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja poikkitieteellistä osaamista. Ja kansainvälistymisessä kielitaitojen kehittäminen ei ole haitaksi, Timo Kankuri sanoo. Timo Kankuri, Pöyry Oyj: Kyetäksemme toimimaan kansainvälisten kiinteistösijoittajien odotusten mukaisesti meidän on ryhdyttävä aktiivisesti paketoimaan osaamistamme laajemmiksi palvelukokonaisuuksiksi hintakilpailuun painottuvan tuntilaskutuksen sijaan.

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Kokonaisuuden hallinta korostuu talotekniikassa Fiksumpia olosuhteita yhä vaativammille asiakkaille Toimistojen lisäksi myös teollisuudessa ja asumisessa aletaan vaatia hyviä sisäilman olosuhteita ympäri vuoden. Kun jäähdytys yleistyy ja samaan aikaan energiatehokkuuden merkitys kasvaa, on taloteknisten järjestelmien ammatti taitoinen suunnittelu ja koko naisuuden hallinta entistä tärkeämpää. Pirkko Pihlajamaa ja Urpo Koivula, AX-Suunnittelu ja ammattitaitoinen suunnittelutoimisto kykenee parhaiten suunnittelemaan juuri asiakkaan tarpeisiin sopivan kokonaisuu- Riippumaton den markkinoilla olevasta laajasta tuotevalikoimasta, sanoo Teollisuus-LVI -yksikön johtaja Pirkko Pihlajamaa AX-Suunnittelusta Tampereelta. Monissa muissa maissa suunnittelutoimistot ovat usein sidoksissa laitevalmistajiin tai urakoitsijoihin, jolloin lopputulos palvelee helposti enemmän heidän kuin asiakkaan etua. Pihlajamaa nostaa esimerkiksi suomalaisen painoalan yrityksen joka on hankkimassa uutta painokonetta ulkomaiselta valmistajalta. Painokoneen valmistaja pyrkii myymään koneen yhteydessä muun muassa jäähdytysratkaisuja valmiiksi suunniteltuina paketteina, vaikka asiakkaan kannalta olisi paljon järkevämpää ja taloudellisempaa hoitaa jäähdytys kiinteistön talotekniikalla. Jos painokoneessa on jäähdytyslaitteita, on niiden tuottama lauhdelämpö poistettava joka tapauksessa kiinteistön jäähdytysjärjestelmällä. Kun me pääsemme mukaan painoalalla toimivan asiakkaamme investointihankkeeseen riittävän aikaisessa vaiheessa, me voimme suunnitella heidän kannaltaan optimaalisen kokonaisratkaisun, Pihlajamaa sanoo. Rakennus-LVI yksikön johtaja Urpo Koivula pitää tärkeänä, että Suomessa kyetään säilyttämään hyviksi todettuja toimintamalleja konsultoinnissa ja rakentamisessa myös Euroopan ja maailman yhdentyessä, eikä kaikessa oteta kritiikittä mallia siitä mitä muut tekevät. Riippumattomia suunnittelutoimistoja joita SKOL edustaa tarvitaan ehdottomasti. Toisaalta meidän on opittava toimimaan myös uusissa rooleissa ja muidenkin kuin perinteisen loppukäyttäjätilaajan kanssa, etteivät muut yllätä meitä meidän kotikentällämme, Koivula sanoo. AX-suunnittelulla on hyviä kokemuksia toimimisesta myös suurten rakennusliikkeiden yhteistyökumppanina. Koivulan mielestä pitkäjänteinen yhteistyö ja taloteknisten suunnitteluvaihtoehtojen analysointi rakennusliikkeen talotekniikasta vastaavan rakennuttajainsinöörin kanssa voi hyödyttää myös loppukäyttäjää, kun kuhunkin kohteeseen voidaan valita siihen sopivimmat laitteet ja järjestelmät hyödyntäen samalla oikeissa paikoissa urakoitsijoiden oma osaaminen ja kustannustehokkaat ratkaisut. Koivulan mielestä suunnittelun työmäärän kasvu on talotekniikassa erityisen suuri haaste, koska energiaan liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet lisääntyvät voimakkaasti ja samaan aikaan 3D-suunnittelu ja tuotemallintaminen merkitsevät työmäärään melkoista lisäystä. Meidän pitäisi osata paremmin kertoa asiakkaillemme se, että vaikka mallintaminen lisää oleellisesti työmäärää ja siten suunnittelukustannusta, tuo se kuitenkin heille selkeää lisäarvoa, Koivula sanoo. Jäähdytyksellä mukavuutta ja parempaa työtehoa Taloteknisen suunnittelun kysyntää lisää myös se, että asiakkaat ymmärtävät ja osaavat vaatia entistä hallitumpia sisäolosuhteita. Kun ihmiset ovat tottuneet ilmastointiin autojen vakiovarusteena, aletaan asunnoilta ja työtiloiltakin vaatia tasaista sisälämpötilaa ja miellyttäviä olosuhteita ympäri vuoden. Teollisuuskin joutuu yhä kovemmin kilpailemaan osaavasta työvoimasta työolosuhteilla. Jos naapurikonepajassa on hyvät sisäolosuhteet nykyaikaisen toimiston tapaan, jossa ei tarvitse hikoilla kesähelteilläkään, se voi vaikuttaa työpaikan valintaan, Pihlajamaa sanoo. Kiina-ilmiön ja kansainvälisen työnjaon seurauksena Suomeen syntyy Pihlajamaan mielestä nykyisin entistä korkeampaa osaamista ja hallitumpia olosuhteita vaativaa teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. AX-Suunnittelu suunnittelee nykyisin myös olosuh-

7 SKOL Visio Kesäkuu Mallinnuskuva Tampereen Vatialan lämpökeskuksen maakaasua ja raskasta polttoöljyä polttavista neljän ja kolmen megawatin kattiloista. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2007 yhteensä 113 M. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2007 yhteensä 63 M ), sähköja teletekniikka (45 M ) ja rakennusautomaatio (4 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Lähes kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja kolme neljäsosaa uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Korjausrakentaminen työllistää talotekniikkayrityksiä muita enemmän. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelua onrunsas neljännes. teiltaan hyvin vakioituja tiloja, joissa lämpötilan ohella voidaan asettaa korkeita vaatimuksia esimerkiksi tilojen puhtaudelle. Ääriesimerkki olosuhteiden hallinnasta ja vaativasta suunnittelusta on Mittatekniikan keskus Espoossa, jossa esimerkiksi lämpötilan on pysyttävä jopa asteen sadasosien tarkkuudella annetuissa rajoissa. Entistä fiksumpia tuotteita myyvä teollisuus ja muut asiakkaat vaativat entistä fiksumpia olosuhteita. Suomessa olosuhteet vaihtelevat paljon enemmän kuin monissa muissa maissa, kun kesällä ulkoilma on lämmintä ja kosteaa ja talvella kylmää ja kuivaa, joten talotekninen suunnittelukin on meillä vaativampaa, Pihlajamaa sanoo. Kun kiinteistöihin tulee entistä enemmän taloteknisiä järjestelmiä ja laitteita, on kokonaisuuden hallinta yhä tärkeämpää. Haluttujen sisäolosuhteiden saavuttaminen ja energiatehokkuus edellyttävät eri osajärjestelmien optimoinnin sijaan kokonaisuuden optimointia ja tehokasta automaatiota ja ohjausta, ja siksi suunnittelu on entistäkin enemmän tiimityötä. AX-suunnittelu muodostuu neljästä henkilökunnan omistamasta yhtiöstä, joissa työskentelee noin 85 henkilöä. LVI-yksiköt toimivat läheisessä yhteistyössä sähkö- ja automaatioyksikön kanssa. Muita suunnittelun ja konsultoinnin painopistealueita ovat ympäristötekniikka ja prosessit sekä energian käyttö. Liikevaihto on yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa. AX-Suunnittelun asiakaskunnasta 75 prosenttia on teollisuutta. Esimerkiksi Metso Powerin kumppanina yritys on suunnittelemassa taloteknisiä ratkaisuja kattilalaitoksiin Suomesta Guatemalaan ja Kiinaan asti. Teollisuusprojekteissa pelkkä hyvä LVI- ja sähkötekniikan osaaminen ei riitä, vaan suunnittelutoimiston on kyettävä ymmärtämään ja palvelemaan myös asiakkaan prosessin asettamia erityisvaatimuksia, Pirkko Pihlajamaa sanoo. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ins.tsto Olof Granlund Oy 25,1 4,2 25,8 Pöyry Building Services Oy 9,2 0,3 16,6 AIRIX 7,0 0,5 19,2 Projectus Team Oy 5,4 0,6 5,7 Suomen Talokeskus Oy 4,7 0,0 12 Niemi & Co Oy 3,5 0,4 3,5 Ins.tsto Lausamo Oy 3,3 1,1 3,4 Hepacon Oy 2,9 0,0 2,9 Ins.tsto Kontermo Oy 2,8 0,0 2,8 Optiplan Oy 2,6 0,0 8,2 AX-Suunnittelu 2,5 0,2 6,2 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,8 0,1 1,9 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,8 0,2 2,1 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,5 0,0 1,5 Ins.tsto Vahvaselkä Oy 1,4 0,3 1,4 Ins.tsto Äyräväinen Oy 1,3 0,0 1,3 TSS GROUP OY 1,3 0,0 3,5 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,2 0,0 1,2 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Pöyry Architects Oy 7,8 3,0 7,8 AHMA Insinöörit Oy 6,1 0,5 6,1 SWECO CMU Oy 4,2 0,0 8,3 Vahanen -yhtiöt 3,4 0,0 11,5 KSOY Arkkitehtuuria 2,5 0,6 2,5 Optiplan Oy 2,3 0,0 8,2 Laitila Arkkitehdit Oy 2,1 0,9 2,1 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,1 0,2 73,2 KVA Arkkitehdit Oy 2,0 1,2 2 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,9 0,1 1,9 Arkkit.tsto CJN Oy 1,8 0,0 1,8 SWECO PAATELA Architects Oy 1,5 0,0 1,5 Rapal Oy 1,5 0,0 2,3 Ramboll Finland 1,3 0,4 52,9 Rak.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,3 0,0 1,3 Arkkit.tsto Tähti-Set Oy 0,9 0,0 0,9 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,8 0,0 0,8

8 8 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Riittääkö Suomessa suunnitteluosaamista? SAMPSA HEILÄ Konsulttien rooli on ollut teollisuudessa työskentelevien insinöörien rinnalla keskeinen kansakuntamme kilpailukyvyn rakentamisessa. Osaavien insinöörien saatavuus uhkaa kuitenkin rajoittaa kasvun edellytyksiämme, ja siksi insinöörikoulutuksen kehittäminen oli valittu SKOLin konsulttipäivän ajankohtaiseksi pääteemaksi. Heikki Hornborg, SKOLin hallituksen puheenjohtaja SKOL-yritysten palveluksessa työskentelee yli asiantuntijaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Voimakkaasta 2000 henkilön lisäyksestä huolimatta kasvua on rajoittanut osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. SKOL on strategiassaan painottanut osaavan työvoiman saatavuuden parantamista ja ottanut aktiivisen roolin myös koulutusohjelmien kehittämisessä. Kehityksen suunta on koulutuksen osalta ollut eräiltä osin huolestuttavaa. Kehittyvissä talouksissa panostus teknisen alan koulutukseen kasvaa voimakkaasti. Jukka Mäkelä, Kansanedustaja Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä esittää, että rahoitus oppilasta kohti nostetaan kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja yhteyttä elinkeinoelämään on tiivistettävä. Teknillinen korkeakoulutus on koottava suurempiin yksiköihin ja erikoistumista mutta myös poikkitieteellisyyttä on lisättävä. Valmistumisastetta nostettava 2020 mennessä 75 prosenttiin. Opetusta ja innovaatiotoimintaa kansainvälistettävä voimakkaasti.

9 SKOL Visio Kesäkuu Suomen menestys on nojannut vahvasti insinööriosaamiseen ja koulutukseen. Opiskelijaa kohti noin puoleen vähentyneet opetusresurssit ja kehittyvien talouksien voimakas panostaminen teknisen alan koulutukseen uhkaavat kuitenkin heikentää kansainvälisesti hyvää sijoitustamme kilpailukykyvertailujen huipulla. SKOL on osaavan henkilöstön riittävyydestä ja koulutuksen kehityksen suunnasta huolissaan, kuten puheenjohtaja Heikki Hornborg SKOLin konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan totesi. Hän muistutti, että esimerkiksi Itä-Euroopassa panostus teknisen alan koulutukseen on kasvanut voimakkaasti ja on jo nyt huomattavan korkealla tasolla. Suomalaisen insinöörityön hinnan, laadun ja tuottavuuden on oltava yhteisvaikutukseltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen, Hornborg vaati. Kansanedustaja Jukka Mäkelä kertoi esityksessään, että Opetusministeriön perustama Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä on tarttunut toimeen koulutuksen laadun nostamiseksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on nostaa rahoitus oppilasta kohti kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää rahallisten panostusten lisäämistä ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä. Työryhmä ehdottaa myös koulutuspaikkoihin lievää vähennystä ja pyrkii nostamaan valmistumisprosentteja. Mäkelä muistutti, että kiinnostuksen matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen on todettu vähenevän kun elintaso paranee. Rehtori Pertti Törmälä EVTEKistä (Espoo-Vantaan Teknillinen ammattikorkeakoulu) painotti, että insinöörien osaamistarpeet laajenevat, monialaistuvat ja kansainvälistyvät. Osaamista tulee myös päivittää jatkuvasti. Opiskelijoiden on yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpää saada koulutuksessaan uusinta tietoa ja oppia soveltamaan sitä. Suunnitteluosaaminen ei tule riittämään, jollei yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö lisäänny ja kehity jatkuvasti, Törmälä sanoi. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) muistutti, että yritysten kilpailukykyä on kehitettävä osaamiskeskeisestä vaiheesta innovaatiokeskeisyyteen, jossa vanhan uudistamisen rinnalla on kyettävä luomaan yhä enemmän jotakin täysin uutta. Suomalainen insinööritaito on perinteisesti tuottanut maailmanennätyksiä rikkovia paperikoneita, mutta Nokian ja Koneen tavoin yhä suurempi osa yritysten ja kansantuotteen kasvusta on materiaalisen tuotannon sijaan immateriaalisia palveluita. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat entistäkin enemmän kasvun vetureina, joten niihin on investoitava innovaatioiden synnyttämiseksi. Tarvittava osaamispohja laajenee ja kansainvälinen verkottuminen lisääntyy. Nykyisin koulutusjärjestelmän ja osaamisen ydin on tiedoissa ja taidoissa, mutta jatkossa myös arvot ja asenteet ja niihin pohjautuvat verkostot korostuvat. Pöyry-konserniin kuuluvan Evatan luova johtaja, arkkitehti Kai Wartiainen käsitteli esityksessään sitä, että luovuuden ja innovatiivisuuden kehittämiseksi yrityksissä on lisättävä yhteistyötä ja rikottava rohkeasti perinteisiä rajoja ja tapoja tehdä asioita. Kilpailussa ratkaisevaksi muodostuu se, ketkä pystyvät synnyttämään parhaiten toimivan kokonaisuuden yhdistämällä monipuolista asiantuntemusta. Uusi suihkuhävittäjä ei ole yhtä kauniin sulavalinjainen kuin toisen maailmansodan aikainen Spitfire, mutta hyvän aerodynamiikan ja taitavan lentäjän ohella nykyaikaisen hävittäjän kilpailukyky perustuu siihen että se kykenee tekemään mahdollisimman tehokkaasti nimensä mukaista työtä ja tähän tehtävään tarvitaan myös massiivisia asejärjestelmiä sekä moderneja tieto- ja tutkajärjestelmiä. Analyyttinen, pilkottu tieto eri osaalueilta on kyettävä yhdistämään taidolla synteesiksi. Siinä riittää insinöörikoulutuksen kehittämiselle haastetta. Pertti Törmälä, EVTEKin rehtori Yrityksillä on oikeus vaatia valmistuneilta suunnitteluosaamista. Nykyaikaisia osaamistarpeita ovat mm. monialaisuus, kansainvälisyys, tietotekniikan soveltaminen, verkostot, markkinointi, liiketoimintaosaaminen ja palvelut. Osaaminen tuotetaan korkeakoulun ja yritysten yhteistyöllä. Tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä yritysten kanssa on lisättävä uuden teknologian hyödyntämiseksi. Timo Kekkonen, EK:n johtaja Suomen kilpailukyky on huippuluokkaa. Osaavasta työvoimasta yhä suurempi puute, johon on vastattava koulutuksella. Osaamiskeskeisyydestä on siirryttävä innovaatiokeskeisyyteen. Kannusteita innovatiivisten yritysten menestykselle ja yksityiselle riskipääomalle. Avoimuutta ja kansainvälistä verkottumista lisättävä. Kai Wartiainen, Pöyry Architects Rakentaminen on uudistumista vaativa metabolismi. Suunnittelua on muutettava yhdestä luonnoksesta erilaisten ideoiden ja osaamisen vuorovaikutuksessa eteneväksi synteesiksi. Innovatiivinen, luova ratkaisu voi yhdistää esimerkiksi rakentamisen tehokkuuden kasvun ja luonnon paremman huomioimisen.

10 10 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Osaamista opittava markkinoimaan Infrahankkeet kansainvälistyvät Suomessa on hyvää osaamista hankkeiden suunnittelusta ja vaativien projektien johtamisesta. Tätä osaamista pitää entistä enemmän kyetä myös aktiivisesti markkinoimaan, jotta hyödynnämme kansainvälistymisen mahdollisuudet. Kaivoshankkeet ovat hyvä esimerkki siitä, että infrarakentaminen kansainvälistyy myös kotimarkkinoillamme. ei tule meitä kotipesästämme hakemaan vaikka me olisimme kuin- hyviä suunnittelijoita ja rakentajia. Kukaan Hyvä rakentamisen osaaminen ei enää nykymaailmassa riitä kun kansainvälinen kilpailu koko ajan kiristyy, vaan meidän on oltava aktiivisia myös markkinoimaan osaamistamme, Ahma insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Ari Näätänen sanoo. Konsulteilta vaaditaan yhä enemmän myös rohkeutta luoda oma strategiansa ja panostaa sellaisten vahvuuksien kehittämiseen jotka erottavat yrityksen kilpailijoista. Ahma insinöörit on päättänyt keskittyä vaativien hankkeiden johtamiseen kansainvälisesti toimivana rakennuttaja- ja projektinjohtotoimistona. Suomen suurimpiin kuuluva rakennushanke Vuosaaren satama alkaa olla loppusuoralla, mutta uusi aluevaltaus liittyy kaivostoiminnan palveluihin. Ahma insinöörit vastaa Euroopan suurimman kultaesiintymän, Kittilän kaivoksen avaamiseen liittyvistä projektinjohto- ja rakennuttamistehtävistä. Ahma insinöörit hankki vahvaa kaivosalan osaamista ostamalla vuoden vaihteessa 90 prosenttia Lapin Vesitutkimus Oy:n osakekannasta. Kittilän kaivoshanke on hyvä esimerkki siitä, että myös kotimarkkinamme ovat entistä kansainvälisempiä. Insinööriosaamisen lisäksi vaaditaan entistä parempia vuorovaikutus- ja kielitaitoja. Työskentelemme hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kanadalaisten kanssa, Näätänen sanoo. Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines arvioi Kittilän kaivoksen 14 miljoonan tonnin malmivarojen tuottavan lähes sata tonnia kultaa noin 15 vuoden aikana. Ahma insinöörien liikevaihdosta noin neljännes tulee jo kansainvälisestä toiminnasta. Yrityksellä on tytäryhtiöt Ukrainassa ja Venäjällä. Ruotsissa avattiin juuri toimisto Luulajaan ja loppuvuodesta on tarkoitus avata toimipiste Tukholman seudulla. Nuorilla työntekijöillä on nykyisin jo valmiiksi hyvä kielitaito. Olemme olleet tyytyväisiä valmistuneiden ammatilliseen osaamiseen. Koulutus ei koskaan voi korvata kokemusta, jota kertyy vuosien mittaan erilaisista projekteista. Näätäsen mukaan Ahma insinöörit panostaa paljon henkilöstön koulutukseen. Osaavat ihmiset ratkaisevat tällaisessa työssä hankkeiden onnistumisen. Hiljaisen tiedon merkitys kasvaa Yhtenäiset toimintatavat ovat sitä tärkeämpiä mitä suuremmaksi yritys kasvaa. Yritys kehittää jatkuvasti omaa toimintajärjestelmäänsä, mutta Näätänen pitää tärkeänä toiminnan perustana myös alalla yleisesti tunnettua RSA- eli RAKLI- SKOL-ATL -hyväksyntää. Yhtenäisen toimintajärjestelmän lisäksi yhä ratkaisevampaa yritysten menestykselle on se, miten ne kykenevät siirtämään niin sanottua hiljaista tietoa jota organisaatioon kertyy koko ajan ja joka pitäisi kyetä mahdollisimman hyvin hyödyntämään yhteisenä menestystekijänä. Kokenut projektipäällikkö ei voi laittaa osaamistaan sähköpostilla nuorille työntekijöille jakeluun, mutta yhdessä työskentelemällä kaikkien panos on parhaimmillaan paljon enem-

11 SKOL Visio Kesäkuu Ahma insinöörit vastaa Euroopan suurimman kultaesiintymän, Kittilän kaivoksen avaamiseen liittyvistä projektinjohto- ja rakennuttamistehtävistä. Ari Näätänen, Ahma insinöörit Oy: Kehärata, länsimetro ja liikenneväylien parantaminen tietävät infra-alalle niin paljon töitä, että resurssien riittävyyden varmistaminen on entistä tärkeämpää. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2007 oli yhteensä240 M, viennin osuus oli 10 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (44 M ), vesihuoltotekniikka (30 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (29 M ) sekä mittaus- ja kartoitustekniikka (26 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla, kotimarkkinoiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla ja vientihankkeiden lisääntymiseen uskoo 12 prosenttia. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan vielä kasvavan kolme ja puoli prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ramboll Finland 17,6 0,5 52,9 Sito -yhtiöt 12,9 0,1 22,4 Destia Oy, konsulttipalvelut 10,2 0,0 33,2 WSP Finland Oy 7,6 0,6 17,6 Pöyry Infra Oy 4,3 0,4 11,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,8 0,0 73,2 Finnmap Infra Oy 2,8 0,3 3,0 A-Insinöörit Oy 2,7 0,0 13,0 Finnroad Oy 2,2 2,2 2,2 Finnmap Consulting Oy 2,0 0,0 36,1 YSP Oy 1,7 0,0 2,8 Liidea Oy 1,5 0,1 1,5 AIRIX 1,5 0,0 19,2 Roadscanners Oy 1,2 0,7 1,2 Strafica Oy 1,2 0,0 1,2 Ins.tsto Pontek Oy 1,2 0,0 2,4 Traficon Oy 1,1 0,2 1,1 Plaana Oy 1,1 0,0 1,6 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M FCG Finnish Consulting Group Oy 19,0 6,4 73,2 Ramboll Finland 11,8 1,0 52,9 Pöyry Environment Oy 11,4 2,0 29,2 Sito -yhtiöt 3,4 0,0 22,4 WSP Environmental Oy 1,6 0,0 2 AIRIX 1,4 0,0 19,2 Destia Oy, konsulttipalvelut 1,2 0,0 33,2 WSP Finland Oy 1,1 0,0 17,6 Ins.tsto Matti Pitkälä Oy 0,9 0,0 1 Pöyry Energy Oy 0,7 0,3 18,7 Environ Germany GmbH 0,4 0,2 1,5 Ins.tsto Ponvia Oy 0,4 0,0 1 Tritonet Oy 0,4 0,1 0,4 Geobotnia Oy 0,3 0,0 1,7 ISS Proko Infra Oy 0,3 0,0 0,9 Plaana Oy 0,2 0,0 1,6 Rejlers Oy 0,2 0,0 12,4 män kuin osaamisten summa. Henkilökunnastamme löytyy ihmisiä joilla on kokemusta toimimisesta Venäjällä ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Aasiassa. Euroopan joka kolkka on hyvin katettu. Ari Näätäsen mukaan Ahma insinöörit odottaa jatkossa kasvua etenkin kuntasektorin hankkeista, liikenneväylistä ja muusta infrarakentamisesta kaivostoimintaan liittyvien palveluiden ohella. Kehärata, länsimetro ja liikenneväylien parantaminen tietävät infra-alalle niin paljon töitä, että resurssien riittävyyden varmistaminen on entistä tärkeämpää. Rakentamiseen tarvitaan riittävästi kilpailua, ja suunnittelutoimistot ovat tälläkin hetkellä hyvin kuormitettuja. Suurissa hankkeissa hankintojen, lupien ja työvaiheiden ennakointi sekä hyvä tiedonkulku osapuolten kesken ovat Ari Näätäsen mukaan sitä ratkaisevampia edellytyksiä projektin onnistumiselle mitä enemmän aikatauluja pyritään nopeuttamaan. Projektinjohtopalveluita tarjoavan yrityksen on edustettava tilaajaan päin myös realismia, kun aikataulujen kiristämiselle tulee yhä enemmän paineita. Jossakin on aina raja, jonka jälkeen liiallinen kiirehtiminen kostautuu tuomalla lisäkustannuksia ja heikentämällä laatua. Ulkomailla hankkeiden vetämiseen voidaan käyttää Suomesta muuttaneita expatriootteja jos he tuntevat hyvin maan toimintatavat ja heillä on hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Erikoisosaamista kannattaa viedä myös Suomesta, mutta paikallisen osaavan henkilöstön saaminen on joka tapauksessa välttämätöntä silloin kun toimitaan ulkomailla. Muissa maissa toimittaessa saavutetaan Ari Näätäsen mukaan hyviä tuloksia, kun suomalaisen yrityksen vahvuudet yhdistetään paikalliseen kulttuuriin. Me suomalaiset olemme edelleen vahvoja toimitusvarmuudessa ja siinä, että pidämme sen minkä lupaamme.

12 12 SKOL Visio Kesäkuu 2008 VAPOn Vilppulaan tulevan puupellettitehtaan automaation FAT-testaus käynnissä. Testaukseen kuuluu myös tilannesimulointia. Järjestelmien integrointi ja älykkyys lisääntyy Teollisuusautomaatiossa moniosaamisen tarve kasvaa Teollisuusautomaatiossa kan ja älykkäiden väylälaitteiden nopea yleistyminen säästää moninkertaiselta kaapeloinnilta, mutta väyläteknii- suunnitteluun järjestelmien älykkyyden ja integrointiasteen kasvu tuo lisää työtä. Suunnittelijoilta vaaditaan yhä enemmän moniosaamista. Timo Akselin, Protacon Engineering Oy: Teollisuuslaitosten automaatiosuunnittelun vienti vetää hyvin, mutta kotimaassa investointitahti automaatiojärjestelmien uusimisessa on hidastunut riskirajoille. Kun eri järjestelmien ohjaus voidaan liittää samaan väylään älykkäillä väylälaitteilla, vähenee kaapeloinnin määrä teollisuusautomaatiossa huimasti. Järjestelmien älykkyyden ja integrointiasteen kasvu lisää kuitenkin huomattavasti suunnittelun työmäärää ja vaativuutta. Ohjelmistot ovat selvästi laajempia, ja älykkäiden toimilaitteiden parametrointi asettaa omat lisävaatimuksensa suunnittelijoiden pätevyydelle, Protacon Engineering Oy:n toimitusjohtaja Timo Akselin sanoo. Protacon Yhtiöiden toiminta painottuu teollisuuden, kiinteistöjen ja palveluiden automaatio-, sähköistys- ja ICTjärjestelmiin. Pääkonttori on Jyväskylässä ja toimipisteet seitsemällä muulla paikkakunnalla. Osaamisen jatkuva päivittäminen on nopeasti kehittyvillä aloilla tärkeää, ja siksi henkilöstön koulutus on huomattavan laajaa. Suuri osa henkilöstöstä on suorittanut muuntokoulutuksen astetta ylempään tutkintoon, ja tekninen täsmäkoulutus kehitysprojekteissa on yleistä. Osastopäälliköt ja projektipäälliköt suorittavat parhaillaan Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET). Viennin osuus Protacon Yhtiöiden liikevaihdosta on lähes 70 prosenttia. Suurin osa on epäsuoraa vientiä suomalaisten teollisuusyritysten ulkomaisiin hankkeisiin. Protacon Engineering toimittaa esimerkiksi yhteistyössä Metso Automation Oy:n kanssa kiinalaiselle tilaajalle Kanadasta Kiinaan siirrettävän paperintuotantolinjan koneohjausten uusimisen. Protacon vastaa sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmien automaatiosuunnittelusta ja sovellusohjelmistoista sekä asennusten valvonnasta ja käyttöönotosta. Kotimaassa on parhaillaan käynnissä esimerkiksi VAPOlle Vilppulan puupellettitehtaan sähköistys ja automaatiohanke, johon sisältyy koko automaatiojärjestelmän toimitus. Siinä suhteessa emme ole aivan tyypillinen konsulttiyritys, että suunnittelun lisäksi toimitamme myös järjestelmiä ja otamme vastuun niiden käyttöönotosta ja koulutuksesta. Suuret teollisuusyritykset haluavat yhä kattavampaa palvelua yhteistyökumppaneiltaan yhden luukun periaatteella, Timo Akselin sanoo.

13 SKOL Visio Kesäkuu SAMPSA HEILÄ TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2007 oli 540 M, noin 45 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 295 miljoonalla ja vientitöitä 245 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta vajaa 27 prosenttia on prosessitekniikkaa. Muita merkittäviä aloja olivat tehdas- ja laitossuunnittelu, sähkö- ja telesuunnittelu, laiva- ja meritekniikka sekä energiatekniikka- Teollisuussektori arvioi kotimaisten markkinanäkymien kasvun pysähtyneen, ehkä jopa hieman laskevan. Vientimarkkinoiden suhteen teollisuuden suunnittelijat ovat jonkin verran optimistisempia. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan vielä noin yhden prosentin loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat prosessitekniikka (laskutus vuonna 2007 yhteensä 146 M ), tehdas ja laitossuunnittelu (68 M ), sähkö- ja telesuunnittelu (62 M ), laivaja meritekniikka (54 M ) sekä energiatekniikka (51 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Neste Jacobs Oy 75,9 16,0 75,9 SWECO Industry Oy 71,7 22,8 71,7 Etteplan Oyj 66,3 21,4 66,3 Pöyry Engineering Oy 46,2 15,4 46,2 Elomatic Oy 40,5 26,6 40,5 Pöyry Forest Industry Oy 40,5 33,3 40,5 Deltamarin Oy 26,9 26,0 26,9 ÅF-Enprima Oy 24,6 13,8 32,8 Rintekno -ryhmä 20,4 5,6 20,4 Citec Engineering Oy Ab 18,3 18,3 18,3 Polartest Oy 14,8 0,1 14,8 Pöyry Energy Oy 14,3 7,9 18,7 Rejlers Oy 11,3 5,3 12,4 CTS Engtec Oy 9,9 0,0 9,9 Chematur Ecoplanning Oy 9,8 4,5 9,8 AIRIX 7,5 2,4 19,2 Jyvästek Oy 7,5 4,5 7,5 Protacon Engineering Oy 6,7 5,3 6,8 Pöyry Environment Oy 5,9 1,6 29,2 Destia Oy, konsulttipalvelut 3,9 0,0 33,2 AX-Suunnittelu 3,3 0,6 6,2 LCA Engineering Oy 2,7 0,8 3,1 TSS GROUP OY 2,3 1,2 3,5 Entop Oy 2,2 0,1 2,2 Niras Finland Oy 2,2 2,0 2,4 EP-Logistics Oy 2,0 0,3 2 Ramboll Finland 2,0 0,1 52,9 Pöyry Building Services Oy 1,8 0,6 16,6 Hifab Oy 1,6 1,6 1,6 Focusplan Oy 1,5 0,1 1,6 Ukiplan Oy 1,3 0,0 1,3 Finnmap Consulting Oy 1,2 0,0 36,1 Akselinin mukaan läheisimpien kumppaneiden kanssa on kehitetty pitkälle menevää yhteistyötä myös tarjoustoiminnassa. Protacon on antanut tärkeimpien teollisuusasiakkaidensa käyttöön laskentatyökaluja, joiden avulla he voivat itse hinnoitella automaatiosuunnittelun sovittujen yksikköhintojen ja määräalennusten perusteella sen sijaan että jokainen hanke laskettaisiin ja tarjottaisiin erikseen. Teollisuusasiakkaamme voi tehdä omalle asiakkaalleen hyvin nopeasti tuotantolaitoksen tai prosessin toimittamisesta tarjouksen, joka sisältää myös automaatiosuunnittelun tai jopa koko automaatiojärjestelmän. Me puolestamme voimme keskittyä itse suunnitteluun kun turha ja työläs tarjouslaskenta vähenee. Resurssien käyttöaste tärkeässä roolissa Teollisuuden sähkö- ja automaatiohankkeille on tyypillistä yhä suurempi koko ja aikataulujen kiristyminen, ja siksi suunnittelutoimistolta vaaditaan suuria henkilöresursseja. Motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstön ohella Akselin pitää Protaconin vahvuutena reaaliaikaista ja selainpohjaista ValueFrame- toiminnanohjausjärjestelmää, jolla projektien resurssihallinta ja kustannusseuranta pysyvät aina ajan tasalla. Käyttöaste on taloudellisen tuloksen kannalta vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin hinnoittelu. Protacon Yhtiöiden liikevaihto ylittää tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on noin 150. Akselinin mukaan liikevaihdon kasvu jatkuu 20 prosentin tasolla. Kasvu on voimakkainta energiasektorilla, talotekniikassa ja ohjelmistotuotannossa. Nopea kasvu edellyttää orgaanisen kasvun ohella yritysostoja ja aluetoimistojen lisäämistä. Ulkomaille emme ole tässä vaiheessa aktiivisesti etabloitumassa, koska se vaatii paljon resursseja ja sisältää suuria riskejä suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin. Tulemme kuitenkin lisäämään rekrytointeja ulkomailta Suomeen. Tietokantapohjaiset suunnittelujärjestelmät helpottavat erilaisten dokumenttien generoimista samasta tietokannasta ja tehostavat siten suunnittelutyötä. Protacon on valinnut keskeiseksi suunnitteluohjelmistoksi BricsCADin. 3D on tulossa myös sähköistyssuunnitteluun ja instrumentointiin, mikä aiheuttaa suunnittelulle lisähaasteen. Automaatiosuunnittelussa simulointi lisääntyy voimakkaasti ja on osa jokaista toimitusprojektia. Simuloinnilla voidaan varmistaa tuotantolinjojen kapasiteettia ja laitosten turvallisuutta sekä havaita prosessin pullonkaulat. Simuloinnin avulla nopeutetaan häiriötilanteista toipumista ja estetään häiriöiden kumuloitumista. Protacon on mukana seitsemän yrityksen yhteisessä Betamet Service.net toimitusverkostossa, joka tarjoaa teollisuuden prosessiratkaisuja sekä kunnossapito- ja asennuspalveluja avaimet käteen kokonaiskonseptilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pitkäaikainen kumppanuus on meille kaikessa toiminnassamme selkeä tavoite. Verkottuminen onnistuu hyvin silloin kun toimijoiden välillä ei ole kilpailua ja kyseessä on sekä verkoston osapuolten että asiakkaiden kannalta win-win tilanne, Timo Akselin sanoo.

14 14 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Nokian ja Metson kaltaisilla globaalisti toimivilla teollisuusyrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: kasva tai kuole. Syö tai tule syödyksi. Parantaakseen kilpailukykyään kilpailijoitaan enemmän niiden on jatkuvasti panostettava uusiin tuottavuutta parantaviin innovaatioihin ja tiivistettävä yhteistyötä asiantuntijapalveluita tarjoavien konsulttien ja muiden kumppaneidensa kanssa. Teollisuusyritysten vahva kasvu samaan aikaan jatkuvan ulkoistamiskehityksen rinnalla tarkoittaa käytännössä sitä, että konsulttien on kyettävä kasvamaan asiakkaitaan nopeammin. Siksi myös SKOLin jäsenyrityksistä voimakkaimmin ovat kasvaneet yritykset, jotka palvelevat globaalisti toimivaa teollisuutta. Perinteisten insinööritoimistojen on yhä vaikeampi säilyttää asemansa. Eikä se johdu meistä vaan asiakkaista, Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen sanoo. Etteplan on teollisuustekniikan ja teknisen informaation asiantuntijayritys, jolle vahva kasvu ja palveluvalikoiman laajentaminen ovat selkeitä strategisia valintoja. Määrätietoinen kansainvälistyminen ja pitkään jatkunut kannattava kasvu ovat saaneet myös arvovaltaista tunnustusta, sillä helmikuussa Etteplanille myönnettiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto. Viime vuonna Etteplanin liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei näkynyt merkkejä tahdin hidastumisesta, sillä liikevaihto kasvoi 31 prosenttia. Vuoden vaihteessa jo lähes puolet konsernin 2200 hengen henkilökunnasta työskenteli Suomen rajojen ulkopuolella. Yhtiöllä on yli 50 toimistoa Suomessa, Ruotsissa, Italiassa ja Kiinassa. Tammikuun alusta hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen Heikki Hornborgin jälkeen Etteplania johtaneella Matti Hyytiäisellä on vankka kokemus nykyisen asiakaskuntansa eli kansainvälisten teollisuusyritysten toimintalogiikasta muun muassa Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana ja Kone Kiinan toimitusjohtajana. Konsulttitoimialalle globalisoituminen tarkoittaa Hyytiäisen mukaan sitä, että konsulttien pitää kyetä tarjoamaan asiakkailleen yhä kattavampaa kokonaispalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Suurten yritysten on kasvettava entistä suuremmiksi. Pienet pärjäävät vain jos niillä on ainutlaatuista erityisosaamista tai jos ne liittyvät osaksi suurempaa yritystä, Hyytiäinen sanoo. Elinkaaren kattava kumppanuus yleistyy TERO SIVULA Suuret kansainväliset teollisuusyritykset pyrkivät pienentämään sopimuskumppaneidensa lukumäärää ja samaan aikaan ulkoistavat niille myös kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä asiantuntijatehtäviä. Ne odottavat konsulteilta ja muilta yhteistyökumppaneiltaan yhä kattavampaa kokonaispalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Etteplan haluaa kasvulla ja palveluvalikoiman monipuolistamisella varmistaa sen, että yhtiö kykenee tarjoamaan asiakkailleen tuoteohjelmien koko elinkaaren kattavaa kumppanuutta varhaisesta tuotekehityksestä tekniseen käyttäjäinformaatioon. Valtaosa Etteplanin kasvusta on tapahtunut ostamalla pienempiä yrityksiä, joiden kanssa se on usein tehnyt jo pidempään yhteistyötä. Hyytiäisen mukaan on selvästi nähtävissä, että suunnittelutoimeksiantojen määrä on kasvanut kun ostetut yritykset on liitetty osaksi suurempaa tunnettua yritystä jolla on maailmanlaajuisesti toimivia asiakkaita. Konsernin toimistot käyttävät sisäistä tietoverkkoa, joka yhdistää kussakin projektissa eri alojen asiantuntijat toimipisteen sijainnista riippumatta. Matti Hyytiäinen uskoo, että suomalaiselle osaamiselle on globalisoituvassa maailmassa kysyntää myös tulevaisuudessa, kunhan se tuottaa asiakkaalle aidosti lisäarvoa. Esimerkiksi perinteisessä koneenrakennuksessa Suomi on edelleen maailman kärkijoukossa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että monilla teollisuudenaloilla jo pidempään vaikuttanut Kiinailmiö koskettaa enenevässä määrin myös konsulttialaa. Suurin uhka ovat muun muassa Intiassa toimivat detaljisuunnittelua tekevät yritykset, joilla on valtavat suunnitteluorganisaatiot. Uhkakuvien ei kannata antaa kuitenkaan lannistaa, vaan suomalaisten konsulttiyritysten on tärkeää olla itse aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä parantaakseen kilpailukykyään. Energiatehokkuuden merkityksen kasvu näkyy Hyytiäisen mukaan jatkossa voimakkaasti suunnittelutyössä. Esimerkiksi autoteollisuuteen tulee jatkuvasti uusia energiankäytön tehostamista edellyttäviä mää- Matti Hyytiäinen, Etteplan Oyj: Konsulttiyritysten ja meidän asiakkaidemme suurin haaste on väestön ikääntyminen. Suunnittelualan vahvuus kiristyvässä kilpailussa osaavasta henkilöstöstä on se, että työ on mielenkiintoista ja monipuolista.

15 SKOL Visio Kesäkuu Kansainvälistyvä teollisuus edellyttää konsulteilta kasvua ja kokonaispalvelua KANSAINVÄLINEN TOIMINTA räyksiä. Tämä lisää merkittävästi suunnittelun työmäärää ja myös sen vaativuutta. Autoteollisuudella on valtava tarve kehittää uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja. Luottamuksellisuus on entistä tärkeämpää, kun teollisuusyritykset ostavat ulkoistamiskehityksen myötä enemmän palveluita konsulttiyrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Minulla ei ole esimerkiksi pääsyä Göteborgin Design Studiollemme ilman asiakkaalta pyydettyä suostumusta. Tästä voi päätellä, että studiolla tehdään vaativia kehitysprojekteja, Hyytiäinen sanoo. Koska asiakkaat ovat siirtymässä laajasti 3Dsuunnitteluun, on konsulteillakin oltava käytössä uusimmat suunnittelutyökalut. Hyytiäisen mukaan työkalut ovat kehittyneet niin monipuolisiksi, että työn tuottavuuden kannalta on yhä olennaisempaa osata käyttää niitä oikein. Suunnittelutyön tuottavuuden jatkuva kehittäminen on toiminnan tuloksellisuuden kannalta hyvin tärkeää. Meidän on pystyttävä koko ajan parantamaan asiakkaidemme kilpailukykyä ja oman toimintamme tehokkuutta, Matti Hyytiäinen sanoo. SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Lähes puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2007 vientiprojektien laskutus oli 360 M ja tästä suoraa vientiä oli 184 M. Vientilaskutus kasvoi noin 14 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 13 prosenttia talonrakentamisesta ja 7 prosenttia infrasektorilta. Loput 13 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä suuntautui Euroopan maihin ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 36 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 21 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET VIENTI- LASK. M VIENNIN KOKONAIS- OSUUS % LASK. M Pöyry Forest Industry Oy 33,3 82 % 40,5 FCG Finnish Consulting 33,1 45 % 73,2 Group Oy Elomatic Oy 26,6 66 % 40,5 Deltamarin Oy 26,0 97 % 26,9 SWECO Industry Oy 22,8 32 % 71,7 Etteplan Oyj 21,4 32 % 66,3 Citec Engineering Oy Ab 18,3 100 % 18,3 ÅF-Enprima Oy 17,4 53 % 32,8 Neste Jacobs Oy 16,0 21 % 75,9 Pöyry Engineering Oy 15,4 33 % 46,2 Pöyry Energy Oy 9,9 53 % 18,7 Indufor Oy 6,2 90 % 6,9 Ramboll Finland 5,8 11 % 52,9 Pöyry Environment Oy 5,7 20 % 29,2 Rintekno -ryhmä 5,6 27 % 20,4 Protacon Engineering Oy 5,3 78 % 6,8 Rejlers Oy 5,3 43 % 12,4 Omnitele Ab 4,9 64 % 7,7 Finnmap Consulting Oy 4,7 13 % 36,1 Pöyry Civil Oy 4,5 35 % 12,7 Chematur Ecoplanning Oy 4,5 46 % 9,8 Jyvästek Oy 4,5 60 % 7,5 Ins.tsto Olof Granlund Oy 4,2 16 % 25,8 Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2007 noin 27 miljoonan euron arvosta eli 7,5 prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina.

16 Suunnittelijoiden alkuvuosi ylitti odotukset Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu on jatkunut alkuvuodesta 2008 voimakkaampana kuin yritykset viime syksyn suhdannekyselyssä odottivat. SKOLin seuranta osoittaa, että vastanneiden yritysten tilauskanta ja laskutus ovat kasvaneet yli kymmenen prosenttia ja henkilömäärä viisi prosenttia. SKOLin jäsenten kokonaishenkilömäärä ylitti henkeä alkuvuonna, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kotimaassa työskentelevä henkilöstö on kasvanut noin 1700 hengellä vuodessa ja tänä vuonna osaajia tarvitaan edelleen noin 400 lisää. Suunnitteluyritysten työt ovat lisääntyneet yli kolmen vuoden ajan. Tänä vuonna SKOL-yritysten kokonaislaskutus yltää 1,3 miljardiin euroon. Alan keskimääräinen liikevaihto näyttää tänä vuonna nousevan yli euroon henkeä kohti. Henkilömäärää nopeammin kasvanut laskutus ja tilauskanta kertovat ja tuottavuuden kasvusta mutta myös töiden ruuhkautumisesta. Yritykset pitävät edelleen alan suurimpana ongelmana pulaa osaavista suunnittelijoista. Kyselyn mukaan henkilöstön tarve on noin 400 henkeä. Suurin viiden prosentin rekrytointitarve on talonrakentajilla. Infrayritykset arvioivat lisäävänsä henkilöstöään kolme prosenttia ja teollisuussuunnittelu prosentin seuraavalla puolivuotisjaksolla. Keskimääräinen veloitus työtuntia kohden oli koko alalla 68 euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Vienti kasvaa kotimaata nopeammin Infrasuunnittelijat ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana menestyneet suhteellisesti parhaiten töiden hankinnassa, tilauskanta on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 prosenttia. Kaikilla talonrakennuksen suunnittelualoilla vientityöt lisääntyivät kolmanneksen verran. Myös kotimaiset työt lisääntyivät, mutta selvästi vientiä vähemmän. Teollisuussuunnittelijoiden kotimainen tilauskanta nousi ennätyksellisen suureksi. Myös vientitöitä saatiin entiseen tahtiin. Suunnittelualan markkinanäkymät kokonaisuudessaan ovat hieman nousujohteiset erityisesti viennissä ja näkymät yleisesti ottaen varsin vakaat. Yrityksistä 85 prosenttia arvioi kotimarkkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan, kasvuun uskoo viisi prosenttia ja kymmenen prosenttia vastaajista arvioi kotimaan tilausten vähenevän. Arkkitehtuurin ja talotekniikan suunnittelijat uskovat vahvimmin kotimarkkinoiden kasvuun, rakennesuunnittelijat ja teollisuuden suunnittelijat arvioivat kotimarkkinoiden hieman heikkenevän sekä yhdyskuntasuunnittelijat tilanteen pysyvän kotimaassa ennallaan. Vientihankkeiden suhteen odotukset ovat kaikilla sektoreilla positiiviset, kasvuun uskoo 19 prosenttia alasta ja muut uskovat viennin säilyvän nykytasolla. Erityisesti talotekniikan suunnittelijat ja arkkitehdit uskovat voimakkaasti viennin kasvuun. Myös rakennesuunnittelijat ja yhdyskuntasuunnittelijat arvioivat viennin kasvavan selvästi ja teollisuuden suunnittelijat odottavat hienoista kasvua.

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2007. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2007 Miljoonaa euroa 1 300 Ennuste 1 200 1 100 1 000 900 Indeksikorjattu 800 700 600 500 400 Kotimainen 300 200 100 Ulkomainen 0 98 82 84 86 88 90 92 94 96 00 02 04 06 08 SUUNNITTELU- JA

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen.

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 LASKUTUSTILASTO 2011 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Ulkomainen 0 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti LASKUTUSTILASTO 2013 Miljoonaa euroa 1 800 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2003. Miljoonaa euroa. Indeksikorjattu Ennuste. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2003 Miljoonaa euroa 800 Indeksikorjattu Ennuste 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 1985 1990 1995 2000 SKOL -LASKUTUSTILASTO 2003 7.4.2004 1 (26) SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2005. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. 300 Kotimainen. 100 Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2005 Miljoonaa euroa Ennuste 1 000 900 800 Indeksikorjattu 700 600 500 400 300 Kotimainen 200 100 Ulkomainen 0 88 96 02 82 84 86 90 92 94 98 00 04 06 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2009 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2009 Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu jatkui viime vuonna Suunnittelu- ja konsulttialan vahva kasvu

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016

Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 Tekninen lautakunta 128 27.11.2013 Kunnallistekniikan konsulttipalveluiden kumppanuussopimus ajalle 1.1.2014-31.12.2016 TEKLA 128 Kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen 19.11.2013: Ympäristöviraston

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 2010 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suunnittelun volyymi laski 15 prosenttia Vuosi 2009 oli suunnittelu- ja konsulttialalla jyrkän

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

1. GLOBAALIT TRENDIT

1. GLOBAALIT TRENDIT 1. GLOBAALIT TRENDIT Mitä globaaleja trendejä pidätte merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5 4 0,6 3 0,7 2 3,9 3,7

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2

TOIMIALAKATSAUS. Syyskuu 2004. Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 Syyskuu 2004 TOIMIALAKATSAUS Suunnittelun maailmanmarkkinat kasvussa...2 ENR TOP 200: Markkinat elpyvät viennissä STD: Pohjoismaiden BKT-kasvu ennustaa parempia aikoja SKOL: Koko suunnitteluala uskoo kasvuun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplan sijoituskohteena Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplanin palvelut Erilainen insinööritoimisto Suunnittelupalvelut Tekninen dokumentointi Suunnittelupalveluilla tuetaan asiakkaan

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kesäkuu 211 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2 SKOL Visio Kesäkuu 211 KOTIMAAN LASKUTUS TILAUSTAVAN MUKAAN 21 (suluissa v. 29) Muu 1 % (2) Suunnittelu väheni neljä prosenttia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä FluidHouse Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä www.fluidhouse.fi FluidHouse Hydrauliikka Öljyvoitelu Pneumatiikka Automaatio Kokonaisuus takaa tehokkuuden

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

INSTA GROUP TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET. Henkilöstöjohtaja Annamaija Mäki-Ventelä 14.2.2006

INSTA GROUP TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET. Henkilöstöjohtaja Annamaija Mäki-Ventelä 14.2.2006 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET Henkilöstöjohtaja Uusi Insta Perinteikäs perheyhtiö Instrumentointi Oy muutti nimensä Insta Group Oy:ksi ja yhtiöitti toimialansa 1.1.2006. Liikevaihto: yli 50 milj.

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot