Kesäkuu Toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkuu 2008. Toimialakatsaus"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2008 Toimialakatsaus Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä... 2 Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa... 3 Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista ja aitoa arvon nostoa... 4 Fiksumpia olosuhteita yhä vaativammille asiakkaille...6 Riittääkö Suomessa suunnitteluosaamista?...8 Infrahankkeet kansainvälistyvät...10 Teollisuusautomaatiossa moniosaamisen tarve kasvaa...12 Kansainvälistyvä teollisuus edellyttää konsulteilta kasvua ja kokonaispalvelua...14 Suunnittelijoiden alkuvuosi ylitti odotukset...16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Asiakkaat vaativat konsulteilta kasvua ja kansainvälistymistä Konsulttialalla kuten myös teollisuudessa voimakkaimmin kasvavat suuret yritykset jotka toimivat kansainvälisesti. Asiakkaat antavat konsulteille entistä tärkeämmän roolin oman teknologiansa kehittämisessä ja odottavat heiltä myös yhä kattavampaa kokonaispalvelua, jolloin konsulttien on kasvettava ja kansainvälistyttävä jopa asiakkaitaan nopeammin. Teollisuudessa ja yhä enemmän myös paikallisena pidetyllä rakennusalalla pääoma ja tehokkaimmat liiketoimintamallit ylittävät enenevässä määrin maiden rajat. Suuret yritykset kasvavat yhä suuremmiksi ja ne toimivat globaalisti, jolloin myös konsulttiyritysten on kasvettava ja kansainvälistyttävä. Asiakkaat odottavat konsulteilta yhä kattavampaa kokonaispalvelua. Ne ulkoistavat myös tuotekehitystään, jolloin konsulttien rooli teknologiaosaajina ja kokonaisuuksien hallitsijoina korostuu perinteisen eri osa-alueisiin jaetun suunnittelun sijaan. Teknologioiden monimutkaistuminen sekä energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden merkityksen kasvu edellyttävät konsulteilta entistä monipuolisempaa osaamista ja käytännössä yrityskoon kasvua. Tämä kehi- tys näkyy voimakkaasti myös Suomessa. Tällä hetkellä SKOLin jäsenyritykset työllistävät Suomessa henkeä, joista yli on 15 suurimpaan yritysryhmään kuuluvien 40 yrityksen palveluksessa. SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät muissa Pohjoismaissa lähes henkeä ja muualla maailmassa henkeä. Kaikkiaan henkilöstöä on siis noin henkeä, joista kaksi kolmasosaa työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälistyminen ja yrityskoon kasvu on ollut konsulttialalle nopea ja dramaattinen muutos, sillä vielä vajaat kymmenen vuotta sitten SKO- Lin jäsenkunta muodostui miltei yksinomaan perinteisistä suomalaisomisteisista insinööritoimistoista. Toiminnan kansainvälistyessä tunnettu brandi alkaa olla perustajan nimeä tärkeämpi, vaikka lippulaivamme Pöyry on onnistunut yhdistämään nämä molemmat. Pörssiomistuksen ja muun ulkopuolisen omistuksen lisääntyminen on pakottanut konsulttialan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kannattavuuteen ja yritysten toiminnan strategiseen kehittämiseen, mikä on ollut omiaan parantamaan koko alan imagoa ja houkuttelevuutta. Lisää tietoja SKOLin jäsenistä saa nettisivuilta ja SKOLin toimistosta saatavasta jäsenluettelosta. SKOLIN SUURIMMAT YRITYSRYHMÄT SUOMESSA JA MAAILMALLA HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN YRITYS / YRITYSRYHMÄ SUOMI SKANDINAVIA MUUT MAAT YHTEENSÄ Pöyry Ramboll Finland Sweco Finland Etteplan Finnmap Consulting FMC-Group Neste Jacobs Elomatic Finnish Consulting Group FCG Granlund ÅF-Enprima WSP Finland Sito Deltamarin Citec Rejlers SKOLin 211 muuta jäsentä SKOL-JÄSENET JA RYHMÄT YHT SKOLin toimisto SKOLin hallitus 2008 puhelinvaihde , faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm Viestintä Sampsa Heilä puh 5102, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheenjohtajat Seppo Mäki FCG Tommi Tuominen Pöyry Evata Jäsenet Tage Eriksson Finnmap Consulting Petri Jokinen Neste Jacobs Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Matti Mannonen WSP Finland Harri Mäkelä INNOGEO Matti Vuorio Jyvästek

3 SKOL Visio Kesäkuu Insinööriosaamisen kilpailukyky vaarassa Kulunut vuosi on ollut SKOLin jäsenyritysten kannalta menestyksekäs. SKOL-yritysten palveluksessa työskentelee tällä hetkellä yli asiantuntijaa, missä on kasvua edelliseen vuoteen lähes henkeä. Henkilömäärä on kaikkien aikojen ennätys. Voimakkaasta henkilöstön lisäyksestä huolimatta kasvua on rajoittanut osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, joka on niin SKOL-yritysten kuin asiakkaidemme ja koko pienen kansakuntamme keskeinen menestystekijä. Joudumme kilpailemaan asiantuntijoista alalla toimivien teollisuusyritysten ja yhteisöjen kanssa. Olemme menestyneet tässä kilpailussa hyvin. Tämä osoittaa, että suunnittelu- ja konsulttitoimintaa arvostetaan sekä hyvänä työnantajana että menestyvänä asiantuntija toimialana. Kehityksen suunta on kuitenkin koulutuksen osalta ollut viime vuosina huolestuttavaa. Merkillepantavaa on, että samaan aikaan erityisesti kehittyvissä talouksissa panostus teknisen alan koulutukseen kasvaa jatkuvasti ja on esimerkiksi Itä-Euroopassa huomattavan korkealla tasolla. Tulevaisuuden haasteista keskeisin on asiakkaille tuotetun lisäarvon jatkuva kehitys. Suomalaisen insinöörityön hinnan, laadun ja tuottavuuden on oltava yhteisvaikutukseltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen. Teknisen alan koulutus on tässä avainasemassa. Nykyisin koulutus on hyvin pirstaloitunut. Olisikin syytä harkita, pitäisikö esimerkiksi ammattikorkeakoulujen paikallisen koulutusohjelman ohella erikoistua omalle erityisalueelleen ja keskittyä oman alueensa elinkeinoelämän tarpeiden tyydyttämiseen, mikäli paikallinen yrityselämä pitää niitä tarpeellisena. Ammattikorkeakoulujen ja teknillisten yliopistojen roolijaon pitäisi olla selvä. Yliopistot antavat ylintä tekniikan ja tieteen opetusta sekä harjoittavat tutkimustoimintaa. Ammattikorkeakoulu tuottaa kuten nimikin jo kuvaa -käytännönläheisiä ammattilaisia. Tutkimuksen osalta keskittämistä on edelleen jatkettava. Osa SKOLin jäsenistä on huolissaan siitä, että insinöörejä ei ole alkuunkaan riittävästi tarjolla ja toinen osa valittaa, että vastavalmistuneet eivät osaa lainkaan suunnitella. Koulutuksen tulisi siis tuottaa tarpeita vastaava määrä osaajia, joilla olisi riittävät valmiudet siirtyä työelämään ilman merkittävää lisäkoulutusta. Koulutuksessa on toki meneillään kehityshankkeita. Kaikissa näissä on syytä tarkastella asiakkaan tässä tapauksessa elinkeinoelämän tarpeita parhaan lopputuloksen saamiseksi. Koulutuksen ohjaamiseksi tarvitaan kehitysryhmä, jossa elinkeinoelämä määrittelee minkälaisia osaajia niin teollisuusyritykset kuin sitä palvelevat yrityksetkin tulevaisuudessa tarvitsevat. SKOL on strategiassaan määritellyt yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen osaavan työvoiman saatavuuden parantamisen ja ottanut siksi aktiivisen roolin myös teknisen alan koulutusohjelmien kehittämisessä. Tarkoituksena on varmistaa sekä omien jäsenyritysten että näiden asiakkaiden tulevaisuuden toimintamahdollisuudet. Teknisen alan koulutustason nostaminen edellyttää muutoksia myös peruskoulujärjestelmässä. Menestyminen Pisatutkimuksessa ei kerro osaavatko oppilaat ratkaista kolmannen asteen yhtälön tai onko heillä valmiuksia insinööriopintoihin. Jo peruskouluissa on panostettava enemmän matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin esimerkiksi käynnistämällä peruskoulun yläasteille ja lukioihin erikoislinjoja, joissa lahjakkaille oppilaille annetaan mahdollisuus oppimiskykyään vastaavaan opetukseen. Kansakunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä parhaita resurssejaan. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja konsulttiyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKO- Lin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluun noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2007 on 1,2 miljardia euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Konsulttien osaamiselle kasvavaa kysyntää Kiinteistökehitykseen liitettävä enemmän elinkaariosaamista ja aitoa arvon nostoa MIKAEL LINDEN Vielä vuosituhannen vaihteessa kiinteistökehitys oli rakennusliikevetoista ja kiinteistöjen omistus kotimaista, mutta nykyisin alalla on laaja kirjo kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita. Myös konsulttien osaamiselle on kasvavaa kysyntää, sillä tulevaisuudessa kiinteistökehitykseen on liitettävä enemmän energiatehokkuuden parantamista, elinkaaritaloutta ja kiinteistön arvon todellista nostamista. Helpoimmat pikavoitot markkinoiltamme on jo korjattu. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat ja kehittäjät ovat tulleet lyhyessä ajassa voimalla Suomen kiinteistömarkkinoille, jotka olivat aiemmin lähes täysin kotimaisissa käsissä. Syrjäinen ja pieni markkina on houkutellut suuria kansainvälisiä toimijoita, koska täällä on saanut kiinteistösijoituksille paremman tuoton kuin muualla jossa kiinteistökehitys on kansainvälistynyt jo aiemmin. Nyt kun helpoimmat pikavoitot on jo meiltäkin korjattu ja rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden suhdanteet ovat vahvan kasvun jälkeen hiljenemässä, on kiinteistökehityksestä tulossa enemmän aitoa arvon nostamista ja jalostamista. Suomen kiinteistömarkkinoilla on nyt riittävästi koti- ja ulkomaisia toimijoita varmistamaan sen, että markkinat toimivat. Tämä on hyvä asia, Pöyry Oyj:n Kiinteistöt ja telekommunikaatio toimialan johtaja Timo Kankuri sanoo. Huono puoli kehityksessä on ollut se, että osa toimijoista on keskittynyt helppoihin toimenpiteisiin joilla on voinut saada lyhyellä tähtäimellä kiinteistöistä paremman hinnan. Näiden kiinteistöjen kunto on voinut todellisuudessa heikentyä, Kankuri jatkaa. Koska energiatehokkuus ja elinkaaritaloudellisuus ovat kiinteistönjalostusketjun loppuasiakkaille eli kiinteistöjen käyttäjille entistä tärkeämpiä asioita, on kiinteistökehittäjien otettava nämä kysynnän kehitystrendit jatkossa entistä painavammin huomioon toiminnassaan. Kiinteistökehittämiseen on liitettävä monipuolisempaa ja syvempää asiantuntemusta muun muassa talotekniikasta, jossa suomalainen osaaminen kulkee Kankurin mielestä eturivissä. Myös energia- ja ympäristöosaaminen on meillä korkeatasoista. Konsulttien asiantuntemukselle on kasvavaa kysyntää. Kyetäksemme toimimaan kansainvälisten sijoittajien odotusten mukaisesti meidän on ryhdyttävä aktiivisesti paketoimaan osaamistamme laajemmiksi palvelukokonaisuuksiksi hintakilpailuun painottuvan tuntilaskutuksen sijaan, Kankuri sanoo. Palveluita paketoitava Suuret kansainväliset kiinteistösijoittajat asioivat mielellään yhden luukun periaatteella sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka kykenevät tarjoamaan integroituja kokonaisuuksia ja ottamaan niistä myös kokonaisvastuun. Useimmat kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat kuitenkin niin tottuneet urakoiden ja muiden toimituskokonaisuuksien pilkkomiseen, että kehitys kohti suurempia palvelukokonaisuuksia vie aikaa. Konsulttialalle on suuri haaste saada asiakkaat ymmärtämään, että näin toimimalla syntyy hyvin mietittyjä kokonaisratkaisuja, jotka tuottavat heille toimivamman ja jopa taloudellisemman lopputuloksen kuin useisiin pieniin osiin pilkotut hankkeet. Integroiduilla ratkaisuilla

5 SKOL Visio Kesäkuu Helsingin Grand Casinon digitaalinen kuvaseinä. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2007 yhteensä 135 M, kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 60 M. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin hyvässä kasvussa, vuonna 2007 vientilaskutuksen osuus oli 16 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimarkkinoilta ja vientimaista runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Finnmap Consulting Oy 33,0 4,7 36,1 Pöyry Civil Oy 12,7 4,5 12,7 A-Insinöörit Oy 9,6 2,3 13 Aaro Kohonen Oy 6,9 0,7 6,9 Ramboll Finland 6,2 0,2 52,9 WSP Finland Oy 5,4 2,6 17,6 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,6 0,1 4,8 Narmaplan Oy 3,8 0,0 3,8 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,5 0,2 3,5 Vahanen -yhtiöt 3,4 0,0 11,5 Optiplan Oy 2,5 0,0 8,2 Suomen Talokeskus Oy 2,3 0,0 12 IS-Plan Oy 2,1 1,7 2,1 ÅF-Enprima Oy 1,9 0,8 32,8 Ins.tsto Oy Matti Ollila & Co 1,7 0,2 1,7 Juva Engineering Ltd 1,7 1,5 1,7 Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen lievästi heikkenevän kotimaassa mutta viennissä kasvun uskotaan jatkuvan. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 60 M, vientitöiden osuus on noin kuusi prosenttia, vienti on pysynyt edellisvuoden tasolla. SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Destia Oy, konsulttipalvelut 9,4 0,0 33,2 Ramboll Finland 9,1 0,8 52,9 Pöyry Infra Oy 4,8 0,2 11 Pöyry Environment Oy 4,5 0,0 29,2 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,9 0,9 73,2 Sito -yhtiöt 3,8 0,1 22,4 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 3,5 0,9 3,5 Geotek Oy 2,3 0,1 2,3 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,3 0,0 2,3 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,1 0,2 2,3 Geotesti Oy 2,0 0,0 2,4 WSP Finland Oy 1,8 0,0 17,6 Geopalvelu Oy 0,9 0,0 2,6 Geobotnia Oy 0,8 0,0 1,7 Geo-Juva Oy 0,7 0,0 1,3 GeoUnion Oy 0,6 0,0 2,3 vältetään monet riskit ja harmaat alueet, joita pilkottujen osien väliin aina jää. Onpa kiinteistökehityksen kohteena uudisrakennushanke tai vanhan kiinteistön perusparantaminen, niin energiatehokkuus ja elinkaaritaloudellisuus edellyttävät rakenteiden ja teknisten järjestelmien osaoptimoinnin sijaan entistä parempaa kokonaisuuden hallintaa. Siksi myös konsulttien on kyettävä yhdistämään erikoisosaamistaan. Me olemme Pöyryssä kokeneet suoranaisen ahaa-elämyksen siitä, että meillä on eri liiketoiminta-alueillamme paljon sellaista rakennus- ja talotekniikan sekä ympäristö- ja energia-asioiden osaamista, joiden yhdistämiselle on odotettavissa kasvavaa kysyntää, Kankuri toteaa. Kankurin mukaan suuret ulkomaiset kiinteistökehittäjät käyttävät Suomen hankkeissaan huomattavasti enemmän konsulttitoimistojen asiantuntijapalveluita kuin esimerkiksi kotimaiset rakennusliikkeet, jotka toimivat itsekin aktiivisesti kiinteistökehittäjinä. Syy rakennusliikkeiden aktiivisuuteen on selvä: omaperustaisella tuotannolla on voinut saada selvästi urakkatuotantoa parempaa tuottoa. Kankurin mielestä rakennusliikkeiden kehittämispanos niiden omissa hankkeissa jää usein rajalliseksi, koska organisaatiot on viritetty kustannustehokkaiksi ja panostukset lisäarvon tuottamiseen uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla jäävät vähemmälle. Elinkaaritaloudellisuuskin on tämän takia edistynyt melko hitaasti rakennusliikkeiden tuotannossa. Ennen rakennusliikkeet tekivät ja tilaajat ostivat. Nyt kiinteistömarkkinoilla on paljon enemmän toimijoita ja erilaisia tarpeita. Kiinteistöissä on huomattavasti enemmän varallisuutta kiinni kuin pörssiosakkeissa. Ammattimaisen kiinteistösalkun hoidon ja kiinteistökehittämisen ohella asiantuntijapalveluita tarvitaan Kankurin mukaan selvästi lisää myös kiinteistöjen ylläpitoon, joka vaikuttaa ratkaisevasti elinkaaritaloudellisuuteen. Elinkaariajattelun läpimurto edellyttää aina suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön liittyvien kokonaisuuksien hallintaa ja perinteisten rakentamisen ja kiinteistönpidon raja-aitojen kaatamista. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että insinööriosaamisen sekä kaupallisen ja juridisen osaamisen rinnalla tarvitaan yhä enemmän laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja poikkitieteellistä osaamista. Ja kansainvälistymisessä kielitaitojen kehittäminen ei ole haitaksi, Timo Kankuri sanoo. Timo Kankuri, Pöyry Oyj: Kyetäksemme toimimaan kansainvälisten kiinteistösijoittajien odotusten mukaisesti meidän on ryhdyttävä aktiivisesti paketoimaan osaamistamme laajemmiksi palvelukokonaisuuksiksi hintakilpailuun painottuvan tuntilaskutuksen sijaan.

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Kokonaisuuden hallinta korostuu talotekniikassa Fiksumpia olosuhteita yhä vaativammille asiakkaille Toimistojen lisäksi myös teollisuudessa ja asumisessa aletaan vaatia hyviä sisäilman olosuhteita ympäri vuoden. Kun jäähdytys yleistyy ja samaan aikaan energiatehokkuuden merkitys kasvaa, on taloteknisten järjestelmien ammatti taitoinen suunnittelu ja koko naisuuden hallinta entistä tärkeämpää. Pirkko Pihlajamaa ja Urpo Koivula, AX-Suunnittelu ja ammattitaitoinen suunnittelutoimisto kykenee parhaiten suunnittelemaan juuri asiakkaan tarpeisiin sopivan kokonaisuu- Riippumaton den markkinoilla olevasta laajasta tuotevalikoimasta, sanoo Teollisuus-LVI -yksikön johtaja Pirkko Pihlajamaa AX-Suunnittelusta Tampereelta. Monissa muissa maissa suunnittelutoimistot ovat usein sidoksissa laitevalmistajiin tai urakoitsijoihin, jolloin lopputulos palvelee helposti enemmän heidän kuin asiakkaan etua. Pihlajamaa nostaa esimerkiksi suomalaisen painoalan yrityksen joka on hankkimassa uutta painokonetta ulkomaiselta valmistajalta. Painokoneen valmistaja pyrkii myymään koneen yhteydessä muun muassa jäähdytysratkaisuja valmiiksi suunniteltuina paketteina, vaikka asiakkaan kannalta olisi paljon järkevämpää ja taloudellisempaa hoitaa jäähdytys kiinteistön talotekniikalla. Jos painokoneessa on jäähdytyslaitteita, on niiden tuottama lauhdelämpö poistettava joka tapauksessa kiinteistön jäähdytysjärjestelmällä. Kun me pääsemme mukaan painoalalla toimivan asiakkaamme investointihankkeeseen riittävän aikaisessa vaiheessa, me voimme suunnitella heidän kannaltaan optimaalisen kokonaisratkaisun, Pihlajamaa sanoo. Rakennus-LVI yksikön johtaja Urpo Koivula pitää tärkeänä, että Suomessa kyetään säilyttämään hyviksi todettuja toimintamalleja konsultoinnissa ja rakentamisessa myös Euroopan ja maailman yhdentyessä, eikä kaikessa oteta kritiikittä mallia siitä mitä muut tekevät. Riippumattomia suunnittelutoimistoja joita SKOL edustaa tarvitaan ehdottomasti. Toisaalta meidän on opittava toimimaan myös uusissa rooleissa ja muidenkin kuin perinteisen loppukäyttäjätilaajan kanssa, etteivät muut yllätä meitä meidän kotikentällämme, Koivula sanoo. AX-suunnittelulla on hyviä kokemuksia toimimisesta myös suurten rakennusliikkeiden yhteistyökumppanina. Koivulan mielestä pitkäjänteinen yhteistyö ja taloteknisten suunnitteluvaihtoehtojen analysointi rakennusliikkeen talotekniikasta vastaavan rakennuttajainsinöörin kanssa voi hyödyttää myös loppukäyttäjää, kun kuhunkin kohteeseen voidaan valita siihen sopivimmat laitteet ja järjestelmät hyödyntäen samalla oikeissa paikoissa urakoitsijoiden oma osaaminen ja kustannustehokkaat ratkaisut. Koivulan mielestä suunnittelun työmäärän kasvu on talotekniikassa erityisen suuri haaste, koska energiaan liittyvät viranomaismääräykset ja ohjeet lisääntyvät voimakkaasti ja samaan aikaan 3D-suunnittelu ja tuotemallintaminen merkitsevät työmäärään melkoista lisäystä. Meidän pitäisi osata paremmin kertoa asiakkaillemme se, että vaikka mallintaminen lisää oleellisesti työmäärää ja siten suunnittelukustannusta, tuo se kuitenkin heille selkeää lisäarvoa, Koivula sanoo. Jäähdytyksellä mukavuutta ja parempaa työtehoa Taloteknisen suunnittelun kysyntää lisää myös se, että asiakkaat ymmärtävät ja osaavat vaatia entistä hallitumpia sisäolosuhteita. Kun ihmiset ovat tottuneet ilmastointiin autojen vakiovarusteena, aletaan asunnoilta ja työtiloiltakin vaatia tasaista sisälämpötilaa ja miellyttäviä olosuhteita ympäri vuoden. Teollisuuskin joutuu yhä kovemmin kilpailemaan osaavasta työvoimasta työolosuhteilla. Jos naapurikonepajassa on hyvät sisäolosuhteet nykyaikaisen toimiston tapaan, jossa ei tarvitse hikoilla kesähelteilläkään, se voi vaikuttaa työpaikan valintaan, Pihlajamaa sanoo. Kiina-ilmiön ja kansainvälisen työnjaon seurauksena Suomeen syntyy Pihlajamaan mielestä nykyisin entistä korkeampaa osaamista ja hallitumpia olosuhteita vaativaa teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. AX-Suunnittelu suunnittelee nykyisin myös olosuh-

7 SKOL Visio Kesäkuu Mallinnuskuva Tampereen Vatialan lämpökeskuksen maakaasua ja raskasta polttoöljyä polttavista neljän ja kolmen megawatin kattiloista. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2007 yhteensä 113 M. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2007 yhteensä 63 M ), sähköja teletekniikka (45 M ) ja rakennusautomaatio (4 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Lähes kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja kolme neljäsosaa uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Korjausrakentaminen työllistää talotekniikkayrityksiä muita enemmän. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelua onrunsas neljännes. teiltaan hyvin vakioituja tiloja, joissa lämpötilan ohella voidaan asettaa korkeita vaatimuksia esimerkiksi tilojen puhtaudelle. Ääriesimerkki olosuhteiden hallinnasta ja vaativasta suunnittelusta on Mittatekniikan keskus Espoossa, jossa esimerkiksi lämpötilan on pysyttävä jopa asteen sadasosien tarkkuudella annetuissa rajoissa. Entistä fiksumpia tuotteita myyvä teollisuus ja muut asiakkaat vaativat entistä fiksumpia olosuhteita. Suomessa olosuhteet vaihtelevat paljon enemmän kuin monissa muissa maissa, kun kesällä ulkoilma on lämmintä ja kosteaa ja talvella kylmää ja kuivaa, joten talotekninen suunnittelukin on meillä vaativampaa, Pihlajamaa sanoo. Kun kiinteistöihin tulee entistä enemmän taloteknisiä järjestelmiä ja laitteita, on kokonaisuuden hallinta yhä tärkeämpää. Haluttujen sisäolosuhteiden saavuttaminen ja energiatehokkuus edellyttävät eri osajärjestelmien optimoinnin sijaan kokonaisuuden optimointia ja tehokasta automaatiota ja ohjausta, ja siksi suunnittelu on entistäkin enemmän tiimityötä. AX-suunnittelu muodostuu neljästä henkilökunnan omistamasta yhtiöstä, joissa työskentelee noin 85 henkilöä. LVI-yksiköt toimivat läheisessä yhteistyössä sähkö- ja automaatioyksikön kanssa. Muita suunnittelun ja konsultoinnin painopistealueita ovat ympäristötekniikka ja prosessit sekä energian käyttö. Liikevaihto on yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa. AX-Suunnittelun asiakaskunnasta 75 prosenttia on teollisuutta. Esimerkiksi Metso Powerin kumppanina yritys on suunnittelemassa taloteknisiä ratkaisuja kattilalaitoksiin Suomesta Guatemalaan ja Kiinaan asti. Teollisuusprojekteissa pelkkä hyvä LVI- ja sähkötekniikan osaaminen ei riitä, vaan suunnittelutoimiston on kyettävä ymmärtämään ja palvelemaan myös asiakkaan prosessin asettamia erityisvaatimuksia, Pirkko Pihlajamaa sanoo. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ins.tsto Olof Granlund Oy 25,1 4,2 25,8 Pöyry Building Services Oy 9,2 0,3 16,6 AIRIX 7,0 0,5 19,2 Projectus Team Oy 5,4 0,6 5,7 Suomen Talokeskus Oy 4,7 0,0 12 Niemi & Co Oy 3,5 0,4 3,5 Ins.tsto Lausamo Oy 3,3 1,1 3,4 Hepacon Oy 2,9 0,0 2,9 Ins.tsto Kontermo Oy 2,8 0,0 2,8 Optiplan Oy 2,6 0,0 8,2 AX-Suunnittelu 2,5 0,2 6,2 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,8 0,1 1,9 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,8 0,2 2,1 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,5 0,0 1,5 Ins.tsto Vahvaselkä Oy 1,4 0,3 1,4 Ins.tsto Äyräväinen Oy 1,3 0,0 1,3 TSS GROUP OY 1,3 0,0 3,5 Sähköins.tsto Matti Leppä Oy 1,2 0,0 1,2 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Pöyry Architects Oy 7,8 3,0 7,8 AHMA Insinöörit Oy 6,1 0,5 6,1 SWECO CMU Oy 4,2 0,0 8,3 Vahanen -yhtiöt 3,4 0,0 11,5 KSOY Arkkitehtuuria 2,5 0,6 2,5 Optiplan Oy 2,3 0,0 8,2 Laitila Arkkitehdit Oy 2,1 0,9 2,1 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,1 0,2 73,2 KVA Arkkitehdit Oy 2,0 1,2 2 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,9 0,1 1,9 Arkkit.tsto CJN Oy 1,8 0,0 1,8 SWECO PAATELA Architects Oy 1,5 0,0 1,5 Rapal Oy 1,5 0,0 2,3 Ramboll Finland 1,3 0,4 52,9 Rak.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,3 0,0 1,3 Arkkit.tsto Tähti-Set Oy 0,9 0,0 0,9 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,8 0,0 0,8

8 8 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Riittääkö Suomessa suunnitteluosaamista? SAMPSA HEILÄ Konsulttien rooli on ollut teollisuudessa työskentelevien insinöörien rinnalla keskeinen kansakuntamme kilpailukyvyn rakentamisessa. Osaavien insinöörien saatavuus uhkaa kuitenkin rajoittaa kasvun edellytyksiämme, ja siksi insinöörikoulutuksen kehittäminen oli valittu SKOLin konsulttipäivän ajankohtaiseksi pääteemaksi. Heikki Hornborg, SKOLin hallituksen puheenjohtaja SKOL-yritysten palveluksessa työskentelee yli asiantuntijaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Voimakkaasta 2000 henkilön lisäyksestä huolimatta kasvua on rajoittanut osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. SKOL on strategiassaan painottanut osaavan työvoiman saatavuuden parantamista ja ottanut aktiivisen roolin myös koulutusohjelmien kehittämisessä. Kehityksen suunta on koulutuksen osalta ollut eräiltä osin huolestuttavaa. Kehittyvissä talouksissa panostus teknisen alan koulutukseen kasvaa voimakkaasti. Jukka Mäkelä, Kansanedustaja Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä esittää, että rahoitus oppilasta kohti nostetaan kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja yhteyttä elinkeinoelämään on tiivistettävä. Teknillinen korkeakoulutus on koottava suurempiin yksiköihin ja erikoistumista mutta myös poikkitieteellisyyttä on lisättävä. Valmistumisastetta nostettava 2020 mennessä 75 prosenttiin. Opetusta ja innovaatiotoimintaa kansainvälistettävä voimakkaasti.

9 SKOL Visio Kesäkuu Suomen menestys on nojannut vahvasti insinööriosaamiseen ja koulutukseen. Opiskelijaa kohti noin puoleen vähentyneet opetusresurssit ja kehittyvien talouksien voimakas panostaminen teknisen alan koulutukseen uhkaavat kuitenkin heikentää kansainvälisesti hyvää sijoitustamme kilpailukykyvertailujen huipulla. SKOL on osaavan henkilöstön riittävyydestä ja koulutuksen kehityksen suunnasta huolissaan, kuten puheenjohtaja Heikki Hornborg SKOLin konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan totesi. Hän muistutti, että esimerkiksi Itä-Euroopassa panostus teknisen alan koulutukseen on kasvanut voimakkaasti ja on jo nyt huomattavan korkealla tasolla. Suomalaisen insinöörityön hinnan, laadun ja tuottavuuden on oltava yhteisvaikutukseltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen, Hornborg vaati. Kansanedustaja Jukka Mäkelä kertoi esityksessään, että Opetusministeriön perustama Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä on tarttunut toimeen koulutuksen laadun nostamiseksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on nostaa rahoitus oppilasta kohti kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää rahallisten panostusten lisäämistä ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä. Työryhmä ehdottaa myös koulutuspaikkoihin lievää vähennystä ja pyrkii nostamaan valmistumisprosentteja. Mäkelä muistutti, että kiinnostuksen matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen on todettu vähenevän kun elintaso paranee. Rehtori Pertti Törmälä EVTEKistä (Espoo-Vantaan Teknillinen ammattikorkeakoulu) painotti, että insinöörien osaamistarpeet laajenevat, monialaistuvat ja kansainvälistyvät. Osaamista tulee myös päivittää jatkuvasti. Opiskelijoiden on yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpää saada koulutuksessaan uusinta tietoa ja oppia soveltamaan sitä. Suunnitteluosaaminen ei tule riittämään, jollei yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö lisäänny ja kehity jatkuvasti, Törmälä sanoi. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) muistutti, että yritysten kilpailukykyä on kehitettävä osaamiskeskeisestä vaiheesta innovaatiokeskeisyyteen, jossa vanhan uudistamisen rinnalla on kyettävä luomaan yhä enemmän jotakin täysin uutta. Suomalainen insinööritaito on perinteisesti tuottanut maailmanennätyksiä rikkovia paperikoneita, mutta Nokian ja Koneen tavoin yhä suurempi osa yritysten ja kansantuotteen kasvusta on materiaalisen tuotannon sijaan immateriaalisia palveluita. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat entistäkin enemmän kasvun vetureina, joten niihin on investoitava innovaatioiden synnyttämiseksi. Tarvittava osaamispohja laajenee ja kansainvälinen verkottuminen lisääntyy. Nykyisin koulutusjärjestelmän ja osaamisen ydin on tiedoissa ja taidoissa, mutta jatkossa myös arvot ja asenteet ja niihin pohjautuvat verkostot korostuvat. Pöyry-konserniin kuuluvan Evatan luova johtaja, arkkitehti Kai Wartiainen käsitteli esityksessään sitä, että luovuuden ja innovatiivisuuden kehittämiseksi yrityksissä on lisättävä yhteistyötä ja rikottava rohkeasti perinteisiä rajoja ja tapoja tehdä asioita. Kilpailussa ratkaisevaksi muodostuu se, ketkä pystyvät synnyttämään parhaiten toimivan kokonaisuuden yhdistämällä monipuolista asiantuntemusta. Uusi suihkuhävittäjä ei ole yhtä kauniin sulavalinjainen kuin toisen maailmansodan aikainen Spitfire, mutta hyvän aerodynamiikan ja taitavan lentäjän ohella nykyaikaisen hävittäjän kilpailukyky perustuu siihen että se kykenee tekemään mahdollisimman tehokkaasti nimensä mukaista työtä ja tähän tehtävään tarvitaan myös massiivisia asejärjestelmiä sekä moderneja tieto- ja tutkajärjestelmiä. Analyyttinen, pilkottu tieto eri osaalueilta on kyettävä yhdistämään taidolla synteesiksi. Siinä riittää insinöörikoulutuksen kehittämiselle haastetta. Pertti Törmälä, EVTEKin rehtori Yrityksillä on oikeus vaatia valmistuneilta suunnitteluosaamista. Nykyaikaisia osaamistarpeita ovat mm. monialaisuus, kansainvälisyys, tietotekniikan soveltaminen, verkostot, markkinointi, liiketoimintaosaaminen ja palvelut. Osaaminen tuotetaan korkeakoulun ja yritysten yhteistyöllä. Tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä yritysten kanssa on lisättävä uuden teknologian hyödyntämiseksi. Timo Kekkonen, EK:n johtaja Suomen kilpailukyky on huippuluokkaa. Osaavasta työvoimasta yhä suurempi puute, johon on vastattava koulutuksella. Osaamiskeskeisyydestä on siirryttävä innovaatiokeskeisyyteen. Kannusteita innovatiivisten yritysten menestykselle ja yksityiselle riskipääomalle. Avoimuutta ja kansainvälistä verkottumista lisättävä. Kai Wartiainen, Pöyry Architects Rakentaminen on uudistumista vaativa metabolismi. Suunnittelua on muutettava yhdestä luonnoksesta erilaisten ideoiden ja osaamisen vuorovaikutuksessa eteneväksi synteesiksi. Innovatiivinen, luova ratkaisu voi yhdistää esimerkiksi rakentamisen tehokkuuden kasvun ja luonnon paremman huomioimisen.

10 10 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Osaamista opittava markkinoimaan Infrahankkeet kansainvälistyvät Suomessa on hyvää osaamista hankkeiden suunnittelusta ja vaativien projektien johtamisesta. Tätä osaamista pitää entistä enemmän kyetä myös aktiivisesti markkinoimaan, jotta hyödynnämme kansainvälistymisen mahdollisuudet. Kaivoshankkeet ovat hyvä esimerkki siitä, että infrarakentaminen kansainvälistyy myös kotimarkkinoillamme. ei tule meitä kotipesästämme hakemaan vaikka me olisimme kuin- hyviä suunnittelijoita ja rakentajia. Kukaan Hyvä rakentamisen osaaminen ei enää nykymaailmassa riitä kun kansainvälinen kilpailu koko ajan kiristyy, vaan meidän on oltava aktiivisia myös markkinoimaan osaamistamme, Ahma insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Ari Näätänen sanoo. Konsulteilta vaaditaan yhä enemmän myös rohkeutta luoda oma strategiansa ja panostaa sellaisten vahvuuksien kehittämiseen jotka erottavat yrityksen kilpailijoista. Ahma insinöörit on päättänyt keskittyä vaativien hankkeiden johtamiseen kansainvälisesti toimivana rakennuttaja- ja projektinjohtotoimistona. Suomen suurimpiin kuuluva rakennushanke Vuosaaren satama alkaa olla loppusuoralla, mutta uusi aluevaltaus liittyy kaivostoiminnan palveluihin. Ahma insinöörit vastaa Euroopan suurimman kultaesiintymän, Kittilän kaivoksen avaamiseen liittyvistä projektinjohto- ja rakennuttamistehtävistä. Ahma insinöörit hankki vahvaa kaivosalan osaamista ostamalla vuoden vaihteessa 90 prosenttia Lapin Vesitutkimus Oy:n osakekannasta. Kittilän kaivoshanke on hyvä esimerkki siitä, että myös kotimarkkinamme ovat entistä kansainvälisempiä. Insinööriosaamisen lisäksi vaaditaan entistä parempia vuorovaikutus- ja kielitaitoja. Työskentelemme hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kanadalaisten kanssa, Näätänen sanoo. Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines arvioi Kittilän kaivoksen 14 miljoonan tonnin malmivarojen tuottavan lähes sata tonnia kultaa noin 15 vuoden aikana. Ahma insinöörien liikevaihdosta noin neljännes tulee jo kansainvälisestä toiminnasta. Yrityksellä on tytäryhtiöt Ukrainassa ja Venäjällä. Ruotsissa avattiin juuri toimisto Luulajaan ja loppuvuodesta on tarkoitus avata toimipiste Tukholman seudulla. Nuorilla työntekijöillä on nykyisin jo valmiiksi hyvä kielitaito. Olemme olleet tyytyväisiä valmistuneiden ammatilliseen osaamiseen. Koulutus ei koskaan voi korvata kokemusta, jota kertyy vuosien mittaan erilaisista projekteista. Näätäsen mukaan Ahma insinöörit panostaa paljon henkilöstön koulutukseen. Osaavat ihmiset ratkaisevat tällaisessa työssä hankkeiden onnistumisen. Hiljaisen tiedon merkitys kasvaa Yhtenäiset toimintatavat ovat sitä tärkeämpiä mitä suuremmaksi yritys kasvaa. Yritys kehittää jatkuvasti omaa toimintajärjestelmäänsä, mutta Näätänen pitää tärkeänä toiminnan perustana myös alalla yleisesti tunnettua RSA- eli RAKLI- SKOL-ATL -hyväksyntää. Yhtenäisen toimintajärjestelmän lisäksi yhä ratkaisevampaa yritysten menestykselle on se, miten ne kykenevät siirtämään niin sanottua hiljaista tietoa jota organisaatioon kertyy koko ajan ja joka pitäisi kyetä mahdollisimman hyvin hyödyntämään yhteisenä menestystekijänä. Kokenut projektipäällikkö ei voi laittaa osaamistaan sähköpostilla nuorille työntekijöille jakeluun, mutta yhdessä työskentelemällä kaikkien panos on parhaimmillaan paljon enem-

11 SKOL Visio Kesäkuu Ahma insinöörit vastaa Euroopan suurimman kultaesiintymän, Kittilän kaivoksen avaamiseen liittyvistä projektinjohto- ja rakennuttamistehtävistä. Ari Näätänen, Ahma insinöörit Oy: Kehärata, länsimetro ja liikenneväylien parantaminen tietävät infra-alalle niin paljon töitä, että resurssien riittävyyden varmistaminen on entistä tärkeämpää. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2007 oli yhteensä240 M, viennin osuus oli 10 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (44 M ), vesihuoltotekniikka (30 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (29 M ) sekä mittaus- ja kartoitustekniikka (26 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla, kotimarkkinoiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla ja vientihankkeiden lisääntymiseen uskoo 12 prosenttia. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan vielä kasvavan kolme ja puoli prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Ramboll Finland 17,6 0,5 52,9 Sito -yhtiöt 12,9 0,1 22,4 Destia Oy, konsulttipalvelut 10,2 0,0 33,2 WSP Finland Oy 7,6 0,6 17,6 Pöyry Infra Oy 4,3 0,4 11,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,8 0,0 73,2 Finnmap Infra Oy 2,8 0,3 3,0 A-Insinöörit Oy 2,7 0,0 13,0 Finnroad Oy 2,2 2,2 2,2 Finnmap Consulting Oy 2,0 0,0 36,1 YSP Oy 1,7 0,0 2,8 Liidea Oy 1,5 0,1 1,5 AIRIX 1,5 0,0 19,2 Roadscanners Oy 1,2 0,7 1,2 Strafica Oy 1,2 0,0 1,2 Ins.tsto Pontek Oy 1,2 0,0 2,4 Traficon Oy 1,1 0,2 1,1 Plaana Oy 1,1 0,0 1,6 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M FCG Finnish Consulting Group Oy 19,0 6,4 73,2 Ramboll Finland 11,8 1,0 52,9 Pöyry Environment Oy 11,4 2,0 29,2 Sito -yhtiöt 3,4 0,0 22,4 WSP Environmental Oy 1,6 0,0 2 AIRIX 1,4 0,0 19,2 Destia Oy, konsulttipalvelut 1,2 0,0 33,2 WSP Finland Oy 1,1 0,0 17,6 Ins.tsto Matti Pitkälä Oy 0,9 0,0 1 Pöyry Energy Oy 0,7 0,3 18,7 Environ Germany GmbH 0,4 0,2 1,5 Ins.tsto Ponvia Oy 0,4 0,0 1 Tritonet Oy 0,4 0,1 0,4 Geobotnia Oy 0,3 0,0 1,7 ISS Proko Infra Oy 0,3 0,0 0,9 Plaana Oy 0,2 0,0 1,6 Rejlers Oy 0,2 0,0 12,4 män kuin osaamisten summa. Henkilökunnastamme löytyy ihmisiä joilla on kokemusta toimimisesta Venäjällä ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Aasiassa. Euroopan joka kolkka on hyvin katettu. Ari Näätäsen mukaan Ahma insinöörit odottaa jatkossa kasvua etenkin kuntasektorin hankkeista, liikenneväylistä ja muusta infrarakentamisesta kaivostoimintaan liittyvien palveluiden ohella. Kehärata, länsimetro ja liikenneväylien parantaminen tietävät infra-alalle niin paljon töitä, että resurssien riittävyyden varmistaminen on entistä tärkeämpää. Rakentamiseen tarvitaan riittävästi kilpailua, ja suunnittelutoimistot ovat tälläkin hetkellä hyvin kuormitettuja. Suurissa hankkeissa hankintojen, lupien ja työvaiheiden ennakointi sekä hyvä tiedonkulku osapuolten kesken ovat Ari Näätäsen mukaan sitä ratkaisevampia edellytyksiä projektin onnistumiselle mitä enemmän aikatauluja pyritään nopeuttamaan. Projektinjohtopalveluita tarjoavan yrityksen on edustettava tilaajaan päin myös realismia, kun aikataulujen kiristämiselle tulee yhä enemmän paineita. Jossakin on aina raja, jonka jälkeen liiallinen kiirehtiminen kostautuu tuomalla lisäkustannuksia ja heikentämällä laatua. Ulkomailla hankkeiden vetämiseen voidaan käyttää Suomesta muuttaneita expatriootteja jos he tuntevat hyvin maan toimintatavat ja heillä on hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Erikoisosaamista kannattaa viedä myös Suomesta, mutta paikallisen osaavan henkilöstön saaminen on joka tapauksessa välttämätöntä silloin kun toimitaan ulkomailla. Muissa maissa toimittaessa saavutetaan Ari Näätäsen mukaan hyviä tuloksia, kun suomalaisen yrityksen vahvuudet yhdistetään paikalliseen kulttuuriin. Me suomalaiset olemme edelleen vahvoja toimitusvarmuudessa ja siinä, että pidämme sen minkä lupaamme.

12 12 SKOL Visio Kesäkuu 2008 VAPOn Vilppulaan tulevan puupellettitehtaan automaation FAT-testaus käynnissä. Testaukseen kuuluu myös tilannesimulointia. Järjestelmien integrointi ja älykkyys lisääntyy Teollisuusautomaatiossa moniosaamisen tarve kasvaa Teollisuusautomaatiossa kan ja älykkäiden väylälaitteiden nopea yleistyminen säästää moninkertaiselta kaapeloinnilta, mutta väyläteknii- suunnitteluun järjestelmien älykkyyden ja integrointiasteen kasvu tuo lisää työtä. Suunnittelijoilta vaaditaan yhä enemmän moniosaamista. Timo Akselin, Protacon Engineering Oy: Teollisuuslaitosten automaatiosuunnittelun vienti vetää hyvin, mutta kotimaassa investointitahti automaatiojärjestelmien uusimisessa on hidastunut riskirajoille. Kun eri järjestelmien ohjaus voidaan liittää samaan väylään älykkäillä väylälaitteilla, vähenee kaapeloinnin määrä teollisuusautomaatiossa huimasti. Järjestelmien älykkyyden ja integrointiasteen kasvu lisää kuitenkin huomattavasti suunnittelun työmäärää ja vaativuutta. Ohjelmistot ovat selvästi laajempia, ja älykkäiden toimilaitteiden parametrointi asettaa omat lisävaatimuksensa suunnittelijoiden pätevyydelle, Protacon Engineering Oy:n toimitusjohtaja Timo Akselin sanoo. Protacon Yhtiöiden toiminta painottuu teollisuuden, kiinteistöjen ja palveluiden automaatio-, sähköistys- ja ICTjärjestelmiin. Pääkonttori on Jyväskylässä ja toimipisteet seitsemällä muulla paikkakunnalla. Osaamisen jatkuva päivittäminen on nopeasti kehittyvillä aloilla tärkeää, ja siksi henkilöstön koulutus on huomattavan laajaa. Suuri osa henkilöstöstä on suorittanut muuntokoulutuksen astetta ylempään tutkintoon, ja tekninen täsmäkoulutus kehitysprojekteissa on yleistä. Osastopäälliköt ja projektipäälliköt suorittavat parhaillaan Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET). Viennin osuus Protacon Yhtiöiden liikevaihdosta on lähes 70 prosenttia. Suurin osa on epäsuoraa vientiä suomalaisten teollisuusyritysten ulkomaisiin hankkeisiin. Protacon Engineering toimittaa esimerkiksi yhteistyössä Metso Automation Oy:n kanssa kiinalaiselle tilaajalle Kanadasta Kiinaan siirrettävän paperintuotantolinjan koneohjausten uusimisen. Protacon vastaa sähkö- ja hydrauliikkajärjestelmien automaatiosuunnittelusta ja sovellusohjelmistoista sekä asennusten valvonnasta ja käyttöönotosta. Kotimaassa on parhaillaan käynnissä esimerkiksi VAPOlle Vilppulan puupellettitehtaan sähköistys ja automaatiohanke, johon sisältyy koko automaatiojärjestelmän toimitus. Siinä suhteessa emme ole aivan tyypillinen konsulttiyritys, että suunnittelun lisäksi toimitamme myös järjestelmiä ja otamme vastuun niiden käyttöönotosta ja koulutuksesta. Suuret teollisuusyritykset haluavat yhä kattavampaa palvelua yhteistyökumppaneiltaan yhden luukun periaatteella, Timo Akselin sanoo.

13 SKOL Visio Kesäkuu SAMPSA HEILÄ TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2007 oli 540 M, noin 45 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 295 miljoonalla ja vientitöitä 245 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta vajaa 27 prosenttia on prosessitekniikkaa. Muita merkittäviä aloja olivat tehdas- ja laitossuunnittelu, sähkö- ja telesuunnittelu, laiva- ja meritekniikka sekä energiatekniikka- Teollisuussektori arvioi kotimaisten markkinanäkymien kasvun pysähtyneen, ehkä jopa hieman laskevan. Vientimarkkinoiden suhteen teollisuuden suunnittelijat ovat jonkin verran optimistisempia. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan vielä noin yhden prosentin loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat prosessitekniikka (laskutus vuonna 2007 yhteensä 146 M ), tehdas ja laitossuunnittelu (68 M ), sähkö- ja telesuunnittelu (62 M ), laivaja meritekniikka (54 M ) sekä energiatekniikka (51 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT TOIMIALA KOKONAIS- YHT. M VIENTI M LASK. M Neste Jacobs Oy 75,9 16,0 75,9 SWECO Industry Oy 71,7 22,8 71,7 Etteplan Oyj 66,3 21,4 66,3 Pöyry Engineering Oy 46,2 15,4 46,2 Elomatic Oy 40,5 26,6 40,5 Pöyry Forest Industry Oy 40,5 33,3 40,5 Deltamarin Oy 26,9 26,0 26,9 ÅF-Enprima Oy 24,6 13,8 32,8 Rintekno -ryhmä 20,4 5,6 20,4 Citec Engineering Oy Ab 18,3 18,3 18,3 Polartest Oy 14,8 0,1 14,8 Pöyry Energy Oy 14,3 7,9 18,7 Rejlers Oy 11,3 5,3 12,4 CTS Engtec Oy 9,9 0,0 9,9 Chematur Ecoplanning Oy 9,8 4,5 9,8 AIRIX 7,5 2,4 19,2 Jyvästek Oy 7,5 4,5 7,5 Protacon Engineering Oy 6,7 5,3 6,8 Pöyry Environment Oy 5,9 1,6 29,2 Destia Oy, konsulttipalvelut 3,9 0,0 33,2 AX-Suunnittelu 3,3 0,6 6,2 LCA Engineering Oy 2,7 0,8 3,1 TSS GROUP OY 2,3 1,2 3,5 Entop Oy 2,2 0,1 2,2 Niras Finland Oy 2,2 2,0 2,4 EP-Logistics Oy 2,0 0,3 2 Ramboll Finland 2,0 0,1 52,9 Pöyry Building Services Oy 1,8 0,6 16,6 Hifab Oy 1,6 1,6 1,6 Focusplan Oy 1,5 0,1 1,6 Ukiplan Oy 1,3 0,0 1,3 Finnmap Consulting Oy 1,2 0,0 36,1 Akselinin mukaan läheisimpien kumppaneiden kanssa on kehitetty pitkälle menevää yhteistyötä myös tarjoustoiminnassa. Protacon on antanut tärkeimpien teollisuusasiakkaidensa käyttöön laskentatyökaluja, joiden avulla he voivat itse hinnoitella automaatiosuunnittelun sovittujen yksikköhintojen ja määräalennusten perusteella sen sijaan että jokainen hanke laskettaisiin ja tarjottaisiin erikseen. Teollisuusasiakkaamme voi tehdä omalle asiakkaalleen hyvin nopeasti tuotantolaitoksen tai prosessin toimittamisesta tarjouksen, joka sisältää myös automaatiosuunnittelun tai jopa koko automaatiojärjestelmän. Me puolestamme voimme keskittyä itse suunnitteluun kun turha ja työläs tarjouslaskenta vähenee. Resurssien käyttöaste tärkeässä roolissa Teollisuuden sähkö- ja automaatiohankkeille on tyypillistä yhä suurempi koko ja aikataulujen kiristyminen, ja siksi suunnittelutoimistolta vaaditaan suuria henkilöresursseja. Motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstön ohella Akselin pitää Protaconin vahvuutena reaaliaikaista ja selainpohjaista ValueFrame- toiminnanohjausjärjestelmää, jolla projektien resurssihallinta ja kustannusseuranta pysyvät aina ajan tasalla. Käyttöaste on taloudellisen tuloksen kannalta vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin hinnoittelu. Protacon Yhtiöiden liikevaihto ylittää tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on noin 150. Akselinin mukaan liikevaihdon kasvu jatkuu 20 prosentin tasolla. Kasvu on voimakkainta energiasektorilla, talotekniikassa ja ohjelmistotuotannossa. Nopea kasvu edellyttää orgaanisen kasvun ohella yritysostoja ja aluetoimistojen lisäämistä. Ulkomaille emme ole tässä vaiheessa aktiivisesti etabloitumassa, koska se vaatii paljon resursseja ja sisältää suuria riskejä suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin. Tulemme kuitenkin lisäämään rekrytointeja ulkomailta Suomeen. Tietokantapohjaiset suunnittelujärjestelmät helpottavat erilaisten dokumenttien generoimista samasta tietokannasta ja tehostavat siten suunnittelutyötä. Protacon on valinnut keskeiseksi suunnitteluohjelmistoksi BricsCADin. 3D on tulossa myös sähköistyssuunnitteluun ja instrumentointiin, mikä aiheuttaa suunnittelulle lisähaasteen. Automaatiosuunnittelussa simulointi lisääntyy voimakkaasti ja on osa jokaista toimitusprojektia. Simuloinnilla voidaan varmistaa tuotantolinjojen kapasiteettia ja laitosten turvallisuutta sekä havaita prosessin pullonkaulat. Simuloinnin avulla nopeutetaan häiriötilanteista toipumista ja estetään häiriöiden kumuloitumista. Protacon on mukana seitsemän yrityksen yhteisessä Betamet Service.net toimitusverkostossa, joka tarjoaa teollisuuden prosessiratkaisuja sekä kunnossapito- ja asennuspalveluja avaimet käteen kokonaiskonseptilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pitkäaikainen kumppanuus on meille kaikessa toiminnassamme selkeä tavoite. Verkottuminen onnistuu hyvin silloin kun toimijoiden välillä ei ole kilpailua ja kyseessä on sekä verkoston osapuolten että asiakkaiden kannalta win-win tilanne, Timo Akselin sanoo.

14 14 SKOL Visio Kesäkuu 2008 Nokian ja Metson kaltaisilla globaalisti toimivilla teollisuusyrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: kasva tai kuole. Syö tai tule syödyksi. Parantaakseen kilpailukykyään kilpailijoitaan enemmän niiden on jatkuvasti panostettava uusiin tuottavuutta parantaviin innovaatioihin ja tiivistettävä yhteistyötä asiantuntijapalveluita tarjoavien konsulttien ja muiden kumppaneidensa kanssa. Teollisuusyritysten vahva kasvu samaan aikaan jatkuvan ulkoistamiskehityksen rinnalla tarkoittaa käytännössä sitä, että konsulttien on kyettävä kasvamaan asiakkaitaan nopeammin. Siksi myös SKOLin jäsenyrityksistä voimakkaimmin ovat kasvaneet yritykset, jotka palvelevat globaalisti toimivaa teollisuutta. Perinteisten insinööritoimistojen on yhä vaikeampi säilyttää asemansa. Eikä se johdu meistä vaan asiakkaista, Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen sanoo. Etteplan on teollisuustekniikan ja teknisen informaation asiantuntijayritys, jolle vahva kasvu ja palveluvalikoiman laajentaminen ovat selkeitä strategisia valintoja. Määrätietoinen kansainvälistyminen ja pitkään jatkunut kannattava kasvu ovat saaneet myös arvovaltaista tunnustusta, sillä helmikuussa Etteplanille myönnettiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto. Viime vuonna Etteplanin liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei näkynyt merkkejä tahdin hidastumisesta, sillä liikevaihto kasvoi 31 prosenttia. Vuoden vaihteessa jo lähes puolet konsernin 2200 hengen henkilökunnasta työskenteli Suomen rajojen ulkopuolella. Yhtiöllä on yli 50 toimistoa Suomessa, Ruotsissa, Italiassa ja Kiinassa. Tammikuun alusta hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen Heikki Hornborgin jälkeen Etteplania johtaneella Matti Hyytiäisellä on vankka kokemus nykyisen asiakaskuntansa eli kansainvälisten teollisuusyritysten toimintalogiikasta muun muassa Kone Oyj:n liukuporrasliiketoiminnan johtajana ja Kone Kiinan toimitusjohtajana. Konsulttitoimialalle globalisoituminen tarkoittaa Hyytiäisen mukaan sitä, että konsulttien pitää kyetä tarjoamaan asiakkailleen yhä kattavampaa kokonaispalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Suurten yritysten on kasvettava entistä suuremmiksi. Pienet pärjäävät vain jos niillä on ainutlaatuista erityisosaamista tai jos ne liittyvät osaksi suurempaa yritystä, Hyytiäinen sanoo. Elinkaaren kattava kumppanuus yleistyy TERO SIVULA Suuret kansainväliset teollisuusyritykset pyrkivät pienentämään sopimuskumppaneidensa lukumäärää ja samaan aikaan ulkoistavat niille myös kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä asiantuntijatehtäviä. Ne odottavat konsulteilta ja muilta yhteistyökumppaneiltaan yhä kattavampaa kokonaispalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Etteplan haluaa kasvulla ja palveluvalikoiman monipuolistamisella varmistaa sen, että yhtiö kykenee tarjoamaan asiakkailleen tuoteohjelmien koko elinkaaren kattavaa kumppanuutta varhaisesta tuotekehityksestä tekniseen käyttäjäinformaatioon. Valtaosa Etteplanin kasvusta on tapahtunut ostamalla pienempiä yrityksiä, joiden kanssa se on usein tehnyt jo pidempään yhteistyötä. Hyytiäisen mukaan on selvästi nähtävissä, että suunnittelutoimeksiantojen määrä on kasvanut kun ostetut yritykset on liitetty osaksi suurempaa tunnettua yritystä jolla on maailmanlaajuisesti toimivia asiakkaita. Konsernin toimistot käyttävät sisäistä tietoverkkoa, joka yhdistää kussakin projektissa eri alojen asiantuntijat toimipisteen sijainnista riippumatta. Matti Hyytiäinen uskoo, että suomalaiselle osaamiselle on globalisoituvassa maailmassa kysyntää myös tulevaisuudessa, kunhan se tuottaa asiakkaalle aidosti lisäarvoa. Esimerkiksi perinteisessä koneenrakennuksessa Suomi on edelleen maailman kärkijoukossa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että monilla teollisuudenaloilla jo pidempään vaikuttanut Kiinailmiö koskettaa enenevässä määrin myös konsulttialaa. Suurin uhka ovat muun muassa Intiassa toimivat detaljisuunnittelua tekevät yritykset, joilla on valtavat suunnitteluorganisaatiot. Uhkakuvien ei kannata antaa kuitenkaan lannistaa, vaan suomalaisten konsulttiyritysten on tärkeää olla itse aktiivisesti mukana kansainvälistymiskehityksessä parantaakseen kilpailukykyään. Energiatehokkuuden merkityksen kasvu näkyy Hyytiäisen mukaan jatkossa voimakkaasti suunnittelutyössä. Esimerkiksi autoteollisuuteen tulee jatkuvasti uusia energiankäytön tehostamista edellyttäviä mää- Matti Hyytiäinen, Etteplan Oyj: Konsulttiyritysten ja meidän asiakkaidemme suurin haaste on väestön ikääntyminen. Suunnittelualan vahvuus kiristyvässä kilpailussa osaavasta henkilöstöstä on se, että työ on mielenkiintoista ja monipuolista.

15 SKOL Visio Kesäkuu Kansainvälistyvä teollisuus edellyttää konsulteilta kasvua ja kokonaispalvelua KANSAINVÄLINEN TOIMINTA räyksiä. Tämä lisää merkittävästi suunnittelun työmäärää ja myös sen vaativuutta. Autoteollisuudella on valtava tarve kehittää uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja. Luottamuksellisuus on entistä tärkeämpää, kun teollisuusyritykset ostavat ulkoistamiskehityksen myötä enemmän palveluita konsulttiyrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Minulla ei ole esimerkiksi pääsyä Göteborgin Design Studiollemme ilman asiakkaalta pyydettyä suostumusta. Tästä voi päätellä, että studiolla tehdään vaativia kehitysprojekteja, Hyytiäinen sanoo. Koska asiakkaat ovat siirtymässä laajasti 3Dsuunnitteluun, on konsulteillakin oltava käytössä uusimmat suunnittelutyökalut. Hyytiäisen mukaan työkalut ovat kehittyneet niin monipuolisiksi, että työn tuottavuuden kannalta on yhä olennaisempaa osata käyttää niitä oikein. Suunnittelutyön tuottavuuden jatkuva kehittäminen on toiminnan tuloksellisuuden kannalta hyvin tärkeää. Meidän on pystyttävä koko ajan parantamaan asiakkaidemme kilpailukykyä ja oman toimintamme tehokkuutta, Matti Hyytiäinen sanoo. SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista runsas puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Lähes puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2007 vientiprojektien laskutus oli 360 M ja tästä suoraa vientiä oli 184 M. Vientilaskutus kasvoi noin 14 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 13 prosenttia talonrakentamisesta ja 7 prosenttia infrasektorilta. Loput 13 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä suuntautui Euroopan maihin ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 36 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 21 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET VIENTI- LASK. M VIENNIN KOKONAIS- OSUUS % LASK. M Pöyry Forest Industry Oy 33,3 82 % 40,5 FCG Finnish Consulting 33,1 45 % 73,2 Group Oy Elomatic Oy 26,6 66 % 40,5 Deltamarin Oy 26,0 97 % 26,9 SWECO Industry Oy 22,8 32 % 71,7 Etteplan Oyj 21,4 32 % 66,3 Citec Engineering Oy Ab 18,3 100 % 18,3 ÅF-Enprima Oy 17,4 53 % 32,8 Neste Jacobs Oy 16,0 21 % 75,9 Pöyry Engineering Oy 15,4 33 % 46,2 Pöyry Energy Oy 9,9 53 % 18,7 Indufor Oy 6,2 90 % 6,9 Ramboll Finland 5,8 11 % 52,9 Pöyry Environment Oy 5,7 20 % 29,2 Rintekno -ryhmä 5,6 27 % 20,4 Protacon Engineering Oy 5,3 78 % 6,8 Rejlers Oy 5,3 43 % 12,4 Omnitele Ab 4,9 64 % 7,7 Finnmap Consulting Oy 4,7 13 % 36,1 Pöyry Civil Oy 4,5 35 % 12,7 Chematur Ecoplanning Oy 4,5 46 % 9,8 Jyvästek Oy 4,5 60 % 7,5 Ins.tsto Olof Granlund Oy 4,2 16 % 25,8 Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2007 noin 27 miljoonan euron arvosta eli 7,5 prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina.

16 Suunnittelijoiden alkuvuosi ylitti odotukset Suunnittelu- ja konsulttialan kasvu on jatkunut alkuvuodesta 2008 voimakkaampana kuin yritykset viime syksyn suhdannekyselyssä odottivat. SKOLin seuranta osoittaa, että vastanneiden yritysten tilauskanta ja laskutus ovat kasvaneet yli kymmenen prosenttia ja henkilömäärä viisi prosenttia. SKOLin jäsenten kokonaishenkilömäärä ylitti henkeä alkuvuonna, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kotimaassa työskentelevä henkilöstö on kasvanut noin 1700 hengellä vuodessa ja tänä vuonna osaajia tarvitaan edelleen noin 400 lisää. Suunnitteluyritysten työt ovat lisääntyneet yli kolmen vuoden ajan. Tänä vuonna SKOL-yritysten kokonaislaskutus yltää 1,3 miljardiin euroon. Alan keskimääräinen liikevaihto näyttää tänä vuonna nousevan yli euroon henkeä kohti. Henkilömäärää nopeammin kasvanut laskutus ja tilauskanta kertovat ja tuottavuuden kasvusta mutta myös töiden ruuhkautumisesta. Yritykset pitävät edelleen alan suurimpana ongelmana pulaa osaavista suunnittelijoista. Kyselyn mukaan henkilöstön tarve on noin 400 henkeä. Suurin viiden prosentin rekrytointitarve on talonrakentajilla. Infrayritykset arvioivat lisäävänsä henkilöstöään kolme prosenttia ja teollisuussuunnittelu prosentin seuraavalla puolivuotisjaksolla. Keskimääräinen veloitus työtuntia kohden oli koko alalla 68 euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Vienti kasvaa kotimaata nopeammin Infrasuunnittelijat ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana menestyneet suhteellisesti parhaiten töiden hankinnassa, tilauskanta on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 prosenttia. Kaikilla talonrakennuksen suunnittelualoilla vientityöt lisääntyivät kolmanneksen verran. Myös kotimaiset työt lisääntyivät, mutta selvästi vientiä vähemmän. Teollisuussuunnittelijoiden kotimainen tilauskanta nousi ennätyksellisen suureksi. Myös vientitöitä saatiin entiseen tahtiin. Suunnittelualan markkinanäkymät kokonaisuudessaan ovat hieman nousujohteiset erityisesti viennissä ja näkymät yleisesti ottaen varsin vakaat. Yrityksistä 85 prosenttia arvioi kotimarkkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan, kasvuun uskoo viisi prosenttia ja kymmenen prosenttia vastaajista arvioi kotimaan tilausten vähenevän. Arkkitehtuurin ja talotekniikan suunnittelijat uskovat vahvimmin kotimarkkinoiden kasvuun, rakennesuunnittelijat ja teollisuuden suunnittelijat arvioivat kotimarkkinoiden hieman heikkenevän sekä yhdyskuntasuunnittelijat tilanteen pysyvän kotimaassa ennallaan. Vientihankkeiden suhteen odotukset ovat kaikilla sektoreilla positiiviset, kasvuun uskoo 19 prosenttia alasta ja muut uskovat viennin säilyvän nykytasolla. Erityisesti talotekniikan suunnittelijat ja arkkitehdit uskovat voimakkaasti viennin kasvuun. Myös rakennesuunnittelijat ja yhdyskuntasuunnittelijat arvioivat viennin kasvavan selvästi ja teollisuuden suunnittelijat odottavat hienoista kasvua.

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO Miljoonaa euroa. Ennuste Indeksikorjattu. 800 Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO Miljoonaa euroa. Ennuste Indeksikorjattu. 800 Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2015 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä FluidHouse Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä www.fluidhouse.fi FluidHouse Hydrauliikka Öljyvoitelu Pneumatiikka Automaatio Kokonaisuus takaa tehokkuuden

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008 Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot