VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot"

Transkriptio

1 VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot Luonnos loppuraportista LUONNOS, EI JAKELUUN

2 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

3 Johdanto Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon uudistuksella on neljä keskeistä tavoitetta: Taata riittävät palvelut yhdenmukaisesti koko alueella Tarjota palveluita asiakaslähtöisesti Huolehtia, että palveluita on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi Huolehtia, että kustannuskehitys on kuntatalouden kannalta kestävällä pohjalla Tämän selvityksen tavoitteena on laatia esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovaihtoehdoista sekä eri vaihtoehdoissa saavutettavissa olevista kustannussäästöistä Esitellään kolmen skenaarion rakenteet ja arviot kustannuspotentiaalista: Optimaalinen alueellinen palvelurakennemalli Hyvä alueellinen palvelurakennemalli Toimiva alueellinen palvelurakennemalli Esitellään palvelukohtaisesti konkreettisesti, mistä kustannuspotentiaali koostuu Esitetään keinoja, miten tavoitteisiin voidaan päästä Huomioitavaa kuitenkin, että mikään skenaario ei automaattisesti johda suuriin tai pieniin kustannussäästöihin, vaan ne edellyttävät joka tapauksessa päätöksentekoa, sopimista ja palveluiden uudelleenjärjestelyitä Tässä esitetyt skenaarioiden kustannuspotentiaalit ovat sillä tasolla, mitä NHG:n asiantuntijat pitävät realistisina 3

4 Skenaariot yhdistävät hallinnollista ja fyysistä integraatiota niissä palveluissa, joissa erikoisosaaminen tai laaja palveluvalikoima on tarpeen Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Mallissa integroidaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jota johdetaan koko alueen tasolla ( VSOTE ) Koskee myös niitä sosiaalipalveluita, joita ei erikseen käsitellä tässä raportissa, kuten aikuissosiaalityö Hyödyt: Tehokkaampi resurssien käyttö, yhtenäiset palveluketjut, parempi mahdollisuus saada erikoistuneita resursseja ja laajempi palveluvalikoima. Mahdollistaa toiminnallisen integraation ja uudenlaiset palvelut. Säästöjä hallinnossa. Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi alueittain Mallissa integroidaan nykyisten yhteistoiminta-alueiden (4kpl) sisällä perustason palveluiden tuotanto. Resurssit siirtyvät kunnilta yt-alueille. Osa raskaista ja erikoisosaamista vaativista sote-palveluista. esim. lastensuojelun sijoitukset, vammaispalveluiden laitos- ja asumispalvelut, ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis-palvelut voidaan tuottaa koko maakunnan tasolla. Ostopalveluiden hankinta sekä palvelutarpeen arvio / palveluohjaus on maakunnan tasolla näissä samoissa raskaissa palveluissa Hyödyt: Yhdenmukaiset palvelut alueiden sisällä, säästöjä hallinnosta ja palvelurakenteen muutoksista Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Mallissa ei integroida palveluita vaan pyritään lisäämään koordinaatiota ja työnjakoa nykyisten palvelutuottajien palvelutuotannon välillä Hyödyt: Voidaan tehdä yhteistyötä raskaissa palveluissa ja sillä tavalla keventää palvelurakennetta, kunnat voivat hyödyntää toistensa hyviä käytäntöjä niin että raskaamman kustannusrakenteen kunnat voivat päästä lähemmäs maakunnan keskitasoa. Kustannussäästöpotentiaali: 15 M / vuosi 4

5 Skenaariot 1 ja 2 perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden väliselle hallinnolliselle ja toiminnalliselle integraatiolle Skenaario 1 VSOTE Skenaario 2 Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset, vaativat ostot, vaativat laitospalvelut, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Nykytila K4 K2 Vaasa-Laihia K5 5

6 Skenaarioiden konkretisointi eri palveluissa Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi osassa palveluista Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Vastaanotto Lähipalvelu, tuottajana VSOTE ja tarvittaessa yksityisiä Lähipalvelu, tuottajana nykyiset neljä yhteistoiminta-aluetta. Erikoisresurssit MO:n* alla Lähipalvelu, tuottajana nykyiset tuottajat Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveys Vammaispalvelut Lastensuojelu Hallinnollisesti ja toiminnallisesti integroitu pth:n kanssa. Tuottajana VSOTE. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, laitospalv. keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Hallinnollisesti keskitetty, tuottajana MO Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, tuottajia nykyiset neljä aluetta, vuodeos.palv. ja palv. ohjaus tuottaa MO Tuottajat neljä aluetta + esh psykiatria. Ostopalve-luiden hankinta keskitetään MO:oon. Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.- tarpeen arvio keskitetty, tuottaa MO Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.tarpeen. arvio keskitetty, tuottaa MO Keskitetty, tuottajana SHP Kotihoito ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+yksit.), työnjako vuodeosastopalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erikoispalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työtä pal.tarp. arviossa ja ostoissa. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työssä pal.tarp. arvio ja sijoitukset sekä ostoissa. *MO=maakuntatason organisaatio. Tässä raportissa ei oteta kantaa maakuntatason organisaation nimeen. 6

7 Lähipalveluiden määritelmästä Lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita joita kuntalaiset tarvitsevat usein. Lähipalvelut järjestetään jokaisessa yhteistoiminta-alueen kuntakeskuksessa asiakastarpeen ja resurssien mukaisesti. Lähipalveluille on tyypillistä matalahko erikoistumisaste ja suppea valikoima erikoisresursseja lähipalveluihin on mahdollista järjestää harkitusti ja jaettuna useiden palveluyksiköiden kesken Asumispalvelut ovat myös usein lähipalveluita tarvittavan erikoisosaamisen tai tehokkaan yksikkökoon sallimissa rajoissa Kotiin tuotavat palvelut lasketaan usein lähipalveluiksi Lähipalvelut voidaan tuottaa monella tavalla: Palveupiste (esim. terveysasema, terveyskioski, neuvola, päivätoimintakeskus, jne.) Liikkuva palvelu (esim. rokotusbussi, hammaslääkärirekka) Etäpalvelu (esim. etäpsykologivastaanotto, erilaiset mobiilisovellukset) Mitään yksiselitteistä listaa lähipalveluista ei ole olemassa, sillä väestöpohja, ammattilaisten saatavuus ja alueen maksukyky määräävät, kuinka monta ja kuinka tiheää palvelupisteitä voi olla Palveluiden tilaajan / järjestäjän ja tuottajan on sovittava yksityiskohtaisesti siitä, mitkä palvelut tarjotaan lähipalveluina ja missä pisteissä. 7

8 Ajatuksia kaksikielisyyden huomioinnin ratkaisuvaihtoehdoista Kaksikielisyyskysymykset ehdotetaan ratkaistavaksi kolmesta eri näkökulmasta: Asiakasnäkökulma Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma Virkamiesnäkökulma Asiakastaso: Palveluita pitää saada omalla äidinkielellä Suunnitelluissa palveluissa (esim. kotiin vietävissä palveluissa ja ajanvarausvastaanotoilla asiakkaan äidinkieli on tiedossa, voidaan tarjota palveluita omalla äidinkielellä ja suunnitella henkilöstön käyttö. Esim. ruotsinkielinen tiimi / suomenkielinen tiimi ) Valinnanvapaus: terveyskeskuksissa tarjotaan tietyn kielistä palvelua ja asiakkaat voivat valita yli kuntarajojen, minkä terveysaseman asiakkaana ovat Yksi tapa varmistaa kaksikieliset palvelut on perustaa ruotsinkielisiä tai suomenkielisiä yksiköitä siellä, missä se on mahdollista Kaksikielisyys ei saa olla palveluiden saatavuuden este Esim. jos ei saada ruotsinkielisen hammaslääkärin virkaa täytettyä yhdessä yksikössä, pitää asiakkailla olla mahdollisuus asioida toisessa yksikössä Ad hoc tilanteessa, esim. päivystys ja akuuttiajat pitää olla mahdollisuus tulkkipalveluihin Erikoisosaamista tarvittavissa palveluissa mahdollisuus tulkkipalveluihin Mikäli erikoissairaanhoidon palveluita (tai muita erikoispalveluita) viedään jatkossa peruspalveluiden tasolle, pätee näissä samat kielivaatimukset kuin sairaanhoitopiirissä nykyään Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma: Poliitikkojen tulee voida vaikuttaa kielikysymykseen palvelutuotannossa Esimerkiksi voidaan perustaa jaostoja Virkamiesnäkökulma Ylimmältä johdolta voidaan vaatia molempien kotimaisten kielien osaamista ja että heidän esityksensä ovat kaksikielisiä Palveluyksikkötasolla johto voi olla yksikön kielestä riippuen suomen- tai ruotsinkielistä. Kuitenkin, jos on kaksikielisiä yksiköitä, tällaisessa rakenteessa tulee tarve matriisiorganisaatiolle, mikäli kaikille työntekijöille halutaan omankielinen esimies. Matriisiorganisaatiossa valta- ja vastuusuhteet tulevat haastaviksi. Organisaatioiden hallintorakenteeseen ei oteta tässä toimeksiannossa kantaa, vaan se tehdään sitten, kun palvelun tuottajien mahdollisesta yhdistymisestä tai yhteistyöstä on päätetty. 8

9 Asiakaslähtöisyys keskiöön uudessa sote-mallissa Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että asiakas saa palvelua, joka vastaa hänen tarpeeseensa, eikä häntä pompotella palvelupisteestä toiseen Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös palveluiden oikea-aikaisuutta ja hoitoepisodin keston minimointia Nykyinen, siilomaisiin organisaatioihin ja eri palveluntuottajille pirstoutunut perus- ja erikoissairaanhoidon tuotantorakenne heikentää palveluiden asiakaslähtöisyyttä Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää rakenteellisilla ratkaisuilla: Toiminnallinen integraatio Keskitetty palveluohjaus Tarkoittaa palveluiden tuomista samaan organisaatioon palvelemaan tiettyjä asiakasryhmiä Koskee sekä perustason että erikoistason ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä Saman organisaation alla toimittaessa on helpompi kohdistaa oikeat resurssit oikeiden potilaiden /asiakkaiden palveluun Episodi lyhenee, kun eri asiantuntijat ovat nopeammin saatavilla. Tämä edellyttää myös tuottajan sisäistä uudelleenorganisointia, mm. erikoissairaanhoidon sisäisten lähetteiden välttämistä. Tarkoittaa asiantuntijoita, joiden tehtävänä on arvioida tietyn asiakasryhmän palvelutarpeita ja ohjata asiakkaita oikean palvelun piiriin Edellyttää, että palveluohjaajilla on tieto tarjolla olevista palveluista ja valta ohjata asiakas palveluun Palveluohjaajat voivat ohjata asiakasta monen eri palvelutuottajan palveluun Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla palveluohjaaja vastaa palvelukokonaisuuden muokkaamisesta räätälöidysti kullekin asiakkaalle Mahdollistaa kokonaan uudenlaisten palveluiden luomisen Esimerkiksi psykiatrian, perustason mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden integraatio 9

10 Palveluyksiköiden määrä eri skenaarioissa Skenaario 1: Skenaario 2: Skenaario 3: Toiminnallinen ja organisatorinen Toiminnallinen ja organisatorinen Yhteistyö ilman integraatiota integrointi kaikissa palveluissa integrointi osassa palveluista Vastaanotto Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 8-9, terveysasemia 4 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Erikoissairaanhoito Keskussairaala + tarkoituksenmukainen jalkautuminen lähipalveluihin Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Vanhuspalvelut Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 3-4 Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 4 Yksiköiden määrä kuten nytkin, tavoitteena kahden vuodeosastoyksikön vähennys. Päihde- ja mielenterveys Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Palveluyksiköt samat kuin nytkin Vammaispalvelut Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Nykyiset palveluyksiköt Lastensuojelu 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista Nykyiset palveluyksiköt 10

11 Tunnistettu säästöpotentiaali palveluittain Skenaariosta riippuen potentiaali on joko helpompi tai vaikeampi toteuttaa Palvelu Tunnistettu säästöpotentiaali Säästön lähde Vastaanottopalvelut 11 M Palveluiden käytön tarkoituksenmukaisuus (etenkin hoitajakäynnit) Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Erikoissairaanhoito 18 M Vuodeosastohoidon koordinointi pth:n kanssa Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Vanhuspalvelut 24 M STM:n suosituksen ja parhaiden käytäntöjen mukainen palvelurakenne (edellyttää sisällöllisiä muutoksia nykyisiin palveluihin ja uudenlaisten palveluiden luomista) Päihde- ja mt-palvelut 2 M Laitoshoidon resurssien siirtäminen uudenlaisiin avopalveluihin Toiminnallinen integraatio perustason ja vaativien palveluiden välillä Vammaispalvelut 2 M Painopisteen siirtäminen kevyempiin asumispalveluihin (edellyttää erikoisosaamista palvelutarpeen arviossa ja ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) Lastensuojelu 3 M Sijoitusten yksikköhinnan laskeminen (edellyttää erikoisosaamista 24/7 arviointi- ja sijoitusyksikössä sekä ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) YHTEENSÄ 61 M 11

12 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

13 Haastatellut henkilöt Pietarsaaren alue* Uusikaarlepyy Bo Kronqvist, Kaupunginvaltuuston pj Maria Palm, Kaupunginhallituksen jäsen Gösta Willman, Kaupunginjohtaja Luoto Ulf Stenman, Kunnanhallituksen pj (haastattelu 12.6) Bernhard Bredbacka, Kunnanvaltuuston vpj Catherine Stenberg, Kunnanvaltuusto Gun Kapténs, Kunnanjohtaja (haastattelu 12.6.) Pedersöre Jan-Erik Backa, Talous- ja kehitysjohtaja Stefan Svenfors, Kunnanjohtaja K5* Maalahti Lars-Erik Malm, Johtava lääkäri Yvonne Holming, Sosiaalijohtaja Tage Svahn, Kaupunginhallituksen pj Korsnäs Sven-Erik Bernas, Kaupunginhallituksen pj Carolina Westerdahl, Talousjohtaja Kaskinen Carl-Gustav Mangs, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Onnela, Kaskisten terveyskeskus Mustasaari-Vöyri Mustasaari Rurik Ahlberg, Kunnanjohtaja Alice Backström, Sosiaalijohtaja Mikael Gädda, Terveysjohtaja Michael Luther, Kunnanhallituksen pj Vöyri Rainer Bystedt, Kunnanhallituksen pj Mats Hägglund, Peruspalvelujohtaja Annika Kvist-Östman, Vanhuspalvelujohtaja Vaasa Vaasa Erkki Penttinen, Sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Markku Sirviö, Ylilääkäri Matti Paloneva, Koti- ja laitoshoidon johtaja Jukka Kentala, Perusturvajohtaja Laihia Helena Lahtinen, Perusturvajohtaja Asko Salminen, Kunnanhallituksen vpj *Haastattelupyyntö lähti kaikkiin kuntiin, mutta Pietarsaaresta, Kristiinankaupungista ja Närpiöstä ei nimetty haastateltavia 13

14 Tulevaisuudessa on tärkeää organisoida palvelut kokonaisuus huomioiden ja turvata läpipalvelut ja kaksikieliset palvelut Kuntien mielipiteet eri palveluiden organisoinnissa olivat melko linjassa Perusterveydenhuollon osalta nähtiin mahdollisuuksia hallinnolliseen integraatioon VSHP:n alueella Vanhuspalvelut haluttiin useimmiten organisoida kunnan omasta toimesta tai nykyisten yhteistyötoimintojen kanssa Erityisosaamista vaativissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelu, geriatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut, toimintojen organisatorinen keskittäminen nähtiin usein hyvänä asiana, jos sillä pystytään varmistamaan osaamisen säilyminen ja kehittyminen Monet vastaajista näkivät organisatorisen keskittämisen sekä hallinnon keskittämisen hyvänä vaihtoehtona Tärkeinä asioina haastatteluissa nousivat esille lähipalveluiden sekä kaksikielisten palveluiden turvaaminen Lähipalveluiden turvaaminen nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa yhtenä keskeisimmistä tavoitteista. Palvelut halutaan lähettää riittävän lähellä asukkaita Kaksikielisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, koska sosiaali- ja terveyspalvelut tulee pystyä tarjoamaan äidinkielellä. Kaikkien työntekijöiden ei välttämättä tarvitse osata molempia kieliä, mutta palveluita on oltava saatavilla molemmilla kielillä. Organisatorisen keskittämisen riskinä nähdään kaksikielisyyden heikkeneminen ja tällä perusteltiin palveluiden säilyttämistä omassa kunnassa Pietarsaaren alueen yhteistoiminta-alueen toimintaan (Pietarsaari, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre) toimintaan oltiin tyytyväisiä, vaikkakin aluksi on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Neljän kunnan alue nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaisena alueena palveluiden tuottamiseen Vanhuspalveluiden integraatio on lähtenyt käyntiin erityisen hyvin Yhdistymisen (tehty 2010) kaikki tulokset eivät ole vielä näkyvissä, joten toimintaa tulisi jatkaa kyseisellä alueella K5 palveluiden tuotantoon oltiin myös tyytyväisiä ja se koettiin tarkoituksenmukaiseksi alueeksi palveluiden organisointiin Erityisesti psykososiaalisen keskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä ja sen nähtiin toimintamallina, jota voitaisiin levittää laajemmallekin käyttöön 14

15 Kehitettäviä osa-alueita ovat erityisesti kustannuskasvun hillitseminen, resurssipulaan vastaaminen ja hoitoketjut Suurin osa vastaajista näki, että kustannuskehitys on ollut huolestuttava ja tulevaisuudessa kustannusten kasvu on saatava pysähtymään Lääkäreistä on suuri resurssipula erityisesti pienissä kunnissa ja tätä voidaan helpottaa kehittämällä jotain erityisosaamista vaativia toimita Psykiatrissa palveluissa resurssipula aiheuttaa aika ajoin suuria ongelmia Hoitoketjut eri palveluiden välillä eivät myöskään toimi toivotulla tasolla Nämä tulisi kytkeä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Tietojärjestelmien integraatio nähdään keskeisenä osa-alueena jota tulisi kehittää erityisesti, jos palveluiden organisointia halutaan keskittää Perustason hoitoon ei pystytä panostamaan riittävällä tavalla ja ihmiset lähetetään/ jätetään liian kevyin perustein erikoissairaanhoidon puolelle Myös vanhuspalveluissa pitäisi pystyä panostamaan kevyisiin hoitomuotoihin laitoshoidon sijaan On tärkeää, että jatkossa kyseessä ei ole vain palveluiden tuotto-organisaatio ja kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia eivätkä vain asiakkaita Rajat tulisi pystyä ylittämään niin maiden kuin sairaanhoitopiirien tai erva-alueidenkin välillä, jotta toiminta pystytään organisoimaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 15

16 VSHP:n palveluiden organisointi tällä hetkellä VSHP VSHP Yhteiset kaikille Erikoissairaanhoito sisältäen psykiatrian (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren Malmin sairaala) Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Laihia Maalahti Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Pietarsaaren alue: Alueen yhteiset Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (2010 lähtien) Mustasaari-Vöyri: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Kuntien oma tuotanto Kaikki sosiaalipalvelut (sis. Vanhuspalvelut) Vaasa: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 2015 lähtien Korsnäs Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki K5: Alueen yhteiset Psykososiaalinen keskus Muistihoitaja Kuntoutus osittain Muista yksittäisiä toimia Kuntien oma tuotanto Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 16

17 Vastaajien mielestä suurimmassa osassa palveluita voidaan tehdä organisatorista keskittämistä, mutta lähipalvelut on turvattava Palvelut Virkamiehet Poliitikot PTH ESH Vanhuspalvelut Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu Miksi kyllä? Palveluverkkoa tulisi pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena sekä yhteistyötä esh:n kanssa paranmaan. Organisatorisesti tulisi olla yhdessä organisaatiossa PTH:n erikoispalveluita sekä virka-ajan ulkopuolista päivystystä voitaisiin keskittää Miksi ei? Tulee miettiä tarkasti mitä palveluita tulee tarjota ja missä. Yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa tulisi kehittää Erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pitäisi olla mietitty paremmin yhteistyössä pth:n ja vanhuspalveluiden kanssa Pietarsaaren toimintaa voidaan myös tarkastella kriittisesti ja siellä tulee tarjota vain tiettyjä elektiivisiä toimia Miksi kyllä? Geriatrista osaamista vaativat toimet tulisi keskittää Miksi ei? Asumispalvelut ja kotihoito parempi järjestää kunnissa, koska parempi tietämys asiakkaasta Ikäihmiset tarvitsevat tukiverkot kunnissa Päätäntävalta halutaan säilyttää kunnissa ja kuntien välillä nähdään olevan suuria eroja, jotka vaikuttavat palveluun Miksi kyllä? Tulisi keskittää osaamiskeskuksiin esim. Vaasaan ja Pietarsaareen Vaativa kuntoutus tulisi tuottaa keskitetysti erityisosaamisen karttumiseksi esim. osaamiskeskuksissa Vaasassa ja Pietarsaaressa Miksi ei? Kotikuntoutus tulisi organisoida kunnissa paikanpäällä ja toimii hyvin osana paikallisesti organisoituja vanhuspalveluita Miksi kyllä? Päihde- ja mielenterveystyötä tulisi integroida keskenään Suuremmat yksikö mahdollistavat osaamisen karttumisen Miksi ei? Mielenterveystyö nyt jo koko VSHP:n alueella esh:n kautta ja päihdepalvelut toimivat hyvin paikallisesti kun 3. sektorilla on vahva rooli Miksi kyllä? Erittäin vaikeavammaiset tulee hoitaa keskitetysti ja erityisosaamista kartuttaa keskittämällä. Kallis palvelu, joka voidaan tuottaa tehokkaammin keskitetysti Vammaisten kuljetuspalvelut tulisi organisoida keskitetysti Miksi ei? Kårkulla ja Eskoon toimintaan ollaan tyytyväisiä ja kunnat voivat tuottaa palveluasumista itse Miksi kyllä? Sijoitusten osalta entistä vahvemmin yhteistyötä Vaatii leveämmät hartiat ja yhteiset toimintaperiaatteet Miksi ei? kunnilla tietämys perheestä ja tilanteesta Ei keskittämistä Toimintoja tulisi keskittää tai lisätä yhteistyötä voimakkaasti 17

18 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

19 VSHP:n kuntien verotulot ja valtionosuudet eivät riitä kattamaan nettokustannuksia, jos kustannusten kasvu jatkuu samaa tahtia Tasapainoon pääseminen edellyttäisi alle 1,5% kasvua kustannuksissa seuraavat 3 vuotta VSHP:n alueen nettokustannukset, valtionosuudet ja verotulot, m Nettokustannukset CAGR : 5,2 % Nettokustannukset CAGR : 5,2% Erotus yhteensä 165 M vuonna 2016 historiallisella kustannuskasvulla Valtionosuuksien oletetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla Yhteisö- ja kiinteistövero Kunnallisvero Verotulojen CAGR: 5 % VSHP Verotulot, euroa (M ) VSHP Valtionosuudet yhteensä euroa (M ) VSHP nettokustannukset yhteensä (M ) VSHP:n talous on ollut tasapainossa, koska valtionosuudet kattavat erotuksen nettokustannusten ja verotulojen välillä Kustannukset, valtionosuudet sekä verotulot ovat kasvaneet noin 5 % vuotuisella kasvuvauhdilla. Jatkossa on odotettavissa, että valtionosuudet pysyvät ennallaan tai pienenevät. Myös verotulojen laskuun on varauduttava. Tämän takia myös nettokustannusten kasvua pitää pystyä hillitsemään Lähteet: Tilastokeskus, Sotkanet, Kuntatalouden veroennusteet 19

20 Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen VSHP:n sotekustannusten tulisi olla huomattavasti alemmalla tasolla Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Suhteutettuna sairastavuuteen (sisältäen ikärakenteen) VSHP:n sotekustannusten tulisi olla 313 / asukas vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Tämä tarkoittaisi 53 M ** (10 %) alhaisempia sote-kokonaiskustannuksia Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Huom! Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri sairaanhoitopiireille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen aiheuttaman terveystarpeen **Potentiaali olisi 63M, jos huomioidaan myös lasten päivähoidon kustannukset. Niiden yhteys sairastavuuteen on kuitenkin kyseenalainen, joten ne jätettiin laskelmista pois Lähteet: Kela; Kuntaliitto 20

21 Alueen säästöpotentiaali jakautuu epätasaisesti kunnille, jos katsotaan sairastavuuden näkökulmasta: suurimmat säästöt Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedesöressä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa HUOM! Vaikka sairastavuusindeksiin suhteutettuna kustannukset saisivat olla korkeammat, se ei tarkoita, että korkeammat kustannukset olisivat kunnan maksukyvyn rajoissa Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri kunnille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen Lähteet: Kela; Kuntaliitto 21

22 Eksote on olemassa olonsa aikana kyennyt hillitsemään kustannusten kasvua paremmin kun muut alueet Taustalla mm. säästöjä hallinnossa ja resurssien joustavampi käyttö alueella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset per asukas vuosina VSHP nettokustannus / asukas Eksote nettokustannus / asukas Koko maa nettokustannus / asukas Ero VSHP-Eksote on 248 /asukas = 42M Ero VSHP-Eksote on 44 /asukas = 7,4M VSHP:n alueen sotekustannukset ovat kasvaneet (CAGR 5,3 %) nopeammin kuin Eksotessa (3,3 %) tai koko maassa keskimäärin (4,1%) Tämän vuoksi ero VSHP:n ja Eksoten sote-kustannusten välillä on kasvanut 34M Lähtde:Kuntaliitto 22

23 Skenaariot rakentuvat neljän eri dimension mukaan 1. Hallinnollisen integraation syvyys Mitkä palveluiden tuottajat ovat saman ylimmän johdon alla? 2. Toiminnallisen integraation syvyys Kuinka paljon eri palveluiden työntekijät ja erilaiset ammattilaiset toimivat samoissa palvelupisteissä tai virtuaalisissa tiimeissä tai jopa saman lähijohdon alla? 3. Integraation suunta (vertikaalinen vs. horisontaalinen) Integroidaanko saman palvelun erikois- ja perustason tuottajat, vai toteutetaanko integraatio eri perustason palveluiden välillä 4. Palvelupisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti Lopputuloksena kuvaus kolmesta skenaariosta näiden neljän dimension mukaan Taustalla huomioidaan tekijöitä kuten Asukkaiden etäisyydet eri palveluista Mahdollisuus kaksikielisiin palveluihin Kustannustehokas palvelurakenne / yksikkökoko 23

24 Hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Erillinen hierarkia (~nykytila) Hallinnollinen integraatio (~Eksote ja Kainuu aluksi) Toiminnallinen integraatio (minne Eksote ja Kainuu ovat menossa) Kunta 1 Kunta 2 Palvelu 1 Palvelu 2 Kunta 3 ESH Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 ESH Palvelu 3 Palvelu 4 Kunnilla tai kuntayhtymillä on omat rakenteet Hallinnollinen integraatio tuo palvelut samaan organisaatioon, mutta palveluiden tuotanto ei juurikaan muutu (samat toimipisteet, samat palvelut) Toiminnallisessa integraatiossa myös palveluiden sisällöt muuttuvat, henkilöstö sekoittuu jne., eivätkä kuntarajat ole merkitseviä 24

25 Palvelujärjestelmän paholaisen kolmio: samaan aikaan ei voi saada hyvää saatavuutta, laajaa valikoimaa ja korkeaa erikoistumisastetta Kolmion kärkien tavoittelu yhtä aikaa kasvattaa kustannuksia Paikallisesti voi tuottaa palveluita, joissa matala erikoistumisaste ja suppea valikoima ja joissa saatavuus on keskeinen Saatavuus (aika ja paikka) Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Erikoistumisaste (ammattilaisen osaamisen syvyys ja kapeus) Geriatriset palvelut Vaativat asumispalvelut Keskussairaala Palvelutarpeen arviointi, sijoitus ESH-päivystys Kuntoutus Matalan kynnyksen mt- ja päivhdepalvelut PTH-päivystys Hyvinvointiasema Terveysasema Alueellinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio mahdollistaa paremman valikoiman ja korkeamman erikoistumisasteen kohtuullisella hinnalla. Lisäksi alueellinen yhteistyö laskee yksikkökustannuksia niissä palveluissa, joissa on suurtuotannon etuja. Valikoima (eri palveluiden /ammattilaisten määrä) Alueellinen palvelujärjestelmä kuvaa optimaalista tuotannon organisointia. Lisäksi tarvitaan kysynnän ohjaus. Palveluohjauksen tehtävä on ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaiseen palveluun. Se ei vaikuta palveluverkoston saatavuuteen, valikoimaan tai erikoistumisasteeseen eikä yksikkökustannuksiin, mutta sillä on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin palveluiden volyymien kautta. 25

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki 30.3.2016 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Taustaa 3 Suoritteet ja asiakkaat 4 Kustannukset 5 Eksoten aikuisten mielenterveys-

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta?

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Lääkäripalvelujen mallintaminen vanhuspalveluissa Valvanne-symposium III 31.8.2015, Lahti Niklas Karlberg, LKT, vanhuspalvelujohtaja Doctagon Oy Suomalainen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Integroitu terveydenhuolto

Integroitu terveydenhuolto Vertikaalinen integraatio Ritva Simpanen Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri 25.5.2012 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Yksi terveydenhuollon kokonaisuus Johtamisen ja päätöksenteon

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot