VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot
|
|
- Karoliina Jaakkola
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot Luonnos loppuraportista LUONNOS, EI JAKELUUN
2 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet
3 Johdanto Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon uudistuksella on neljä keskeistä tavoitetta: Taata riittävät palvelut yhdenmukaisesti koko alueella Tarjota palveluita asiakaslähtöisesti Huolehtia, että palveluita on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi Huolehtia, että kustannuskehitys on kuntatalouden kannalta kestävällä pohjalla Tämän selvityksen tavoitteena on laatia esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovaihtoehdoista sekä eri vaihtoehdoissa saavutettavissa olevista kustannussäästöistä Esitellään kolmen skenaarion rakenteet ja arviot kustannuspotentiaalista: Optimaalinen alueellinen palvelurakennemalli Hyvä alueellinen palvelurakennemalli Toimiva alueellinen palvelurakennemalli Esitellään palvelukohtaisesti konkreettisesti, mistä kustannuspotentiaali koostuu Esitetään keinoja, miten tavoitteisiin voidaan päästä Huomioitavaa kuitenkin, että mikään skenaario ei automaattisesti johda suuriin tai pieniin kustannussäästöihin, vaan ne edellyttävät joka tapauksessa päätöksentekoa, sopimista ja palveluiden uudelleenjärjestelyitä Tässä esitetyt skenaarioiden kustannuspotentiaalit ovat sillä tasolla, mitä NHG:n asiantuntijat pitävät realistisina 3
4 Skenaariot yhdistävät hallinnollista ja fyysistä integraatiota niissä palveluissa, joissa erikoisosaaminen tai laaja palveluvalikoima on tarpeen Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Mallissa integroidaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jota johdetaan koko alueen tasolla ( VSOTE ) Koskee myös niitä sosiaalipalveluita, joita ei erikseen käsitellä tässä raportissa, kuten aikuissosiaalityö Hyödyt: Tehokkaampi resurssien käyttö, yhtenäiset palveluketjut, parempi mahdollisuus saada erikoistuneita resursseja ja laajempi palveluvalikoima. Mahdollistaa toiminnallisen integraation ja uudenlaiset palvelut. Säästöjä hallinnossa. Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi alueittain Mallissa integroidaan nykyisten yhteistoiminta-alueiden (4kpl) sisällä perustason palveluiden tuotanto. Resurssit siirtyvät kunnilta yt-alueille. Osa raskaista ja erikoisosaamista vaativista sote-palveluista. esim. lastensuojelun sijoitukset, vammaispalveluiden laitos- ja asumispalvelut, ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis-palvelut voidaan tuottaa koko maakunnan tasolla. Ostopalveluiden hankinta sekä palvelutarpeen arvio / palveluohjaus on maakunnan tasolla näissä samoissa raskaissa palveluissa Hyödyt: Yhdenmukaiset palvelut alueiden sisällä, säästöjä hallinnosta ja palvelurakenteen muutoksista Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Mallissa ei integroida palveluita vaan pyritään lisäämään koordinaatiota ja työnjakoa nykyisten palvelutuottajien palvelutuotannon välillä Hyödyt: Voidaan tehdä yhteistyötä raskaissa palveluissa ja sillä tavalla keventää palvelurakennetta, kunnat voivat hyödyntää toistensa hyviä käytäntöjä niin että raskaamman kustannusrakenteen kunnat voivat päästä lähemmäs maakunnan keskitasoa. Kustannussäästöpotentiaali: 15 M / vuosi 4
5 Skenaariot 1 ja 2 perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden väliselle hallinnolliselle ja toiminnalliselle integraatiolle Skenaario 1 VSOTE Skenaario 2 Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset, vaativat ostot, vaativat laitospalvelut, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Nykytila K4 K2 Vaasa-Laihia K5 5
6 Skenaarioiden konkretisointi eri palveluissa Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi osassa palveluista Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Vastaanotto Lähipalvelu, tuottajana VSOTE ja tarvittaessa yksityisiä Lähipalvelu, tuottajana nykyiset neljä yhteistoiminta-aluetta. Erikoisresurssit MO:n* alla Lähipalvelu, tuottajana nykyiset tuottajat Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveys Vammaispalvelut Lastensuojelu Hallinnollisesti ja toiminnallisesti integroitu pth:n kanssa. Tuottajana VSOTE. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, laitospalv. keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Hallinnollisesti keskitetty, tuottajana MO Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, tuottajia nykyiset neljä aluetta, vuodeos.palv. ja palv. ohjaus tuottaa MO Tuottajat neljä aluetta + esh psykiatria. Ostopalve-luiden hankinta keskitetään MO:oon. Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.- tarpeen arvio keskitetty, tuottaa MO Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.tarpeen. arvio keskitetty, tuottaa MO Keskitetty, tuottajana SHP Kotihoito ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+yksit.), työnjako vuodeosastopalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erikoispalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työtä pal.tarp. arviossa ja ostoissa. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työssä pal.tarp. arvio ja sijoitukset sekä ostoissa. *MO=maakuntatason organisaatio. Tässä raportissa ei oteta kantaa maakuntatason organisaation nimeen. 6
7 Lähipalveluiden määritelmästä Lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita joita kuntalaiset tarvitsevat usein. Lähipalvelut järjestetään jokaisessa yhteistoiminta-alueen kuntakeskuksessa asiakastarpeen ja resurssien mukaisesti. Lähipalveluille on tyypillistä matalahko erikoistumisaste ja suppea valikoima erikoisresursseja lähipalveluihin on mahdollista järjestää harkitusti ja jaettuna useiden palveluyksiköiden kesken Asumispalvelut ovat myös usein lähipalveluita tarvittavan erikoisosaamisen tai tehokkaan yksikkökoon sallimissa rajoissa Kotiin tuotavat palvelut lasketaan usein lähipalveluiksi Lähipalvelut voidaan tuottaa monella tavalla: Palveupiste (esim. terveysasema, terveyskioski, neuvola, päivätoimintakeskus, jne.) Liikkuva palvelu (esim. rokotusbussi, hammaslääkärirekka) Etäpalvelu (esim. etäpsykologivastaanotto, erilaiset mobiilisovellukset) Mitään yksiselitteistä listaa lähipalveluista ei ole olemassa, sillä väestöpohja, ammattilaisten saatavuus ja alueen maksukyky määräävät, kuinka monta ja kuinka tiheää palvelupisteitä voi olla Palveluiden tilaajan / järjestäjän ja tuottajan on sovittava yksityiskohtaisesti siitä, mitkä palvelut tarjotaan lähipalveluina ja missä pisteissä. 7
8 Ajatuksia kaksikielisyyden huomioinnin ratkaisuvaihtoehdoista Kaksikielisyyskysymykset ehdotetaan ratkaistavaksi kolmesta eri näkökulmasta: Asiakasnäkökulma Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma Virkamiesnäkökulma Asiakastaso: Palveluita pitää saada omalla äidinkielellä Suunnitelluissa palveluissa (esim. kotiin vietävissä palveluissa ja ajanvarausvastaanotoilla asiakkaan äidinkieli on tiedossa, voidaan tarjota palveluita omalla äidinkielellä ja suunnitella henkilöstön käyttö. Esim. ruotsinkielinen tiimi / suomenkielinen tiimi ) Valinnanvapaus: terveyskeskuksissa tarjotaan tietyn kielistä palvelua ja asiakkaat voivat valita yli kuntarajojen, minkä terveysaseman asiakkaana ovat Yksi tapa varmistaa kaksikieliset palvelut on perustaa ruotsinkielisiä tai suomenkielisiä yksiköitä siellä, missä se on mahdollista Kaksikielisyys ei saa olla palveluiden saatavuuden este Esim. jos ei saada ruotsinkielisen hammaslääkärin virkaa täytettyä yhdessä yksikössä, pitää asiakkailla olla mahdollisuus asioida toisessa yksikössä Ad hoc tilanteessa, esim. päivystys ja akuuttiajat pitää olla mahdollisuus tulkkipalveluihin Erikoisosaamista tarvittavissa palveluissa mahdollisuus tulkkipalveluihin Mikäli erikoissairaanhoidon palveluita (tai muita erikoispalveluita) viedään jatkossa peruspalveluiden tasolle, pätee näissä samat kielivaatimukset kuin sairaanhoitopiirissä nykyään Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma: Poliitikkojen tulee voida vaikuttaa kielikysymykseen palvelutuotannossa Esimerkiksi voidaan perustaa jaostoja Virkamiesnäkökulma Ylimmältä johdolta voidaan vaatia molempien kotimaisten kielien osaamista ja että heidän esityksensä ovat kaksikielisiä Palveluyksikkötasolla johto voi olla yksikön kielestä riippuen suomen- tai ruotsinkielistä. Kuitenkin, jos on kaksikielisiä yksiköitä, tällaisessa rakenteessa tulee tarve matriisiorganisaatiolle, mikäli kaikille työntekijöille halutaan omankielinen esimies. Matriisiorganisaatiossa valta- ja vastuusuhteet tulevat haastaviksi. Organisaatioiden hallintorakenteeseen ei oteta tässä toimeksiannossa kantaa, vaan se tehdään sitten, kun palvelun tuottajien mahdollisesta yhdistymisestä tai yhteistyöstä on päätetty. 8
9 Asiakaslähtöisyys keskiöön uudessa sote-mallissa Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että asiakas saa palvelua, joka vastaa hänen tarpeeseensa, eikä häntä pompotella palvelupisteestä toiseen Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös palveluiden oikea-aikaisuutta ja hoitoepisodin keston minimointia Nykyinen, siilomaisiin organisaatioihin ja eri palveluntuottajille pirstoutunut perus- ja erikoissairaanhoidon tuotantorakenne heikentää palveluiden asiakaslähtöisyyttä Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää rakenteellisilla ratkaisuilla: Toiminnallinen integraatio Keskitetty palveluohjaus Tarkoittaa palveluiden tuomista samaan organisaatioon palvelemaan tiettyjä asiakasryhmiä Koskee sekä perustason että erikoistason ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä Saman organisaation alla toimittaessa on helpompi kohdistaa oikeat resurssit oikeiden potilaiden /asiakkaiden palveluun Episodi lyhenee, kun eri asiantuntijat ovat nopeammin saatavilla. Tämä edellyttää myös tuottajan sisäistä uudelleenorganisointia, mm. erikoissairaanhoidon sisäisten lähetteiden välttämistä. Tarkoittaa asiantuntijoita, joiden tehtävänä on arvioida tietyn asiakasryhmän palvelutarpeita ja ohjata asiakkaita oikean palvelun piiriin Edellyttää, että palveluohjaajilla on tieto tarjolla olevista palveluista ja valta ohjata asiakas palveluun Palveluohjaajat voivat ohjata asiakasta monen eri palvelutuottajan palveluun Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla palveluohjaaja vastaa palvelukokonaisuuden muokkaamisesta räätälöidysti kullekin asiakkaalle Mahdollistaa kokonaan uudenlaisten palveluiden luomisen Esimerkiksi psykiatrian, perustason mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden integraatio 9
10 Palveluyksiköiden määrä eri skenaarioissa Skenaario 1: Skenaario 2: Skenaario 3: Toiminnallinen ja organisatorinen Toiminnallinen ja organisatorinen Yhteistyö ilman integraatiota integrointi kaikissa palveluissa integrointi osassa palveluista Vastaanotto Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 8-9, terveysasemia 4 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Erikoissairaanhoito Keskussairaala + tarkoituksenmukainen jalkautuminen lähipalveluihin Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Vanhuspalvelut Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 3-4 Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 4 Yksiköiden määrä kuten nytkin, tavoitteena kahden vuodeosastoyksikön vähennys. Päihde- ja mielenterveys Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Palveluyksiköt samat kuin nytkin Vammaispalvelut Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Nykyiset palveluyksiköt Lastensuojelu 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista Nykyiset palveluyksiköt 10
11 Tunnistettu säästöpotentiaali palveluittain Skenaariosta riippuen potentiaali on joko helpompi tai vaikeampi toteuttaa Palvelu Tunnistettu säästöpotentiaali Säästön lähde Vastaanottopalvelut 11 M Palveluiden käytön tarkoituksenmukaisuus (etenkin hoitajakäynnit) Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Erikoissairaanhoito 18 M Vuodeosastohoidon koordinointi pth:n kanssa Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Vanhuspalvelut 24 M STM:n suosituksen ja parhaiden käytäntöjen mukainen palvelurakenne (edellyttää sisällöllisiä muutoksia nykyisiin palveluihin ja uudenlaisten palveluiden luomista) Päihde- ja mt-palvelut 2 M Laitoshoidon resurssien siirtäminen uudenlaisiin avopalveluihin Toiminnallinen integraatio perustason ja vaativien palveluiden välillä Vammaispalvelut 2 M Painopisteen siirtäminen kevyempiin asumispalveluihin (edellyttää erikoisosaamista palvelutarpeen arviossa ja ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) Lastensuojelu 3 M Sijoitusten yksikköhinnan laskeminen (edellyttää erikoisosaamista 24/7 arviointi- ja sijoitusyksikössä sekä ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) YHTEENSÄ 61 M 11
12 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet
13 Haastatellut henkilöt Pietarsaaren alue* Uusikaarlepyy Bo Kronqvist, Kaupunginvaltuuston pj Maria Palm, Kaupunginhallituksen jäsen Gösta Willman, Kaupunginjohtaja Luoto Ulf Stenman, Kunnanhallituksen pj (haastattelu 12.6) Bernhard Bredbacka, Kunnanvaltuuston vpj Catherine Stenberg, Kunnanvaltuusto Gun Kapténs, Kunnanjohtaja (haastattelu 12.6.) Pedersöre Jan-Erik Backa, Talous- ja kehitysjohtaja Stefan Svenfors, Kunnanjohtaja K5* Maalahti Lars-Erik Malm, Johtava lääkäri Yvonne Holming, Sosiaalijohtaja Tage Svahn, Kaupunginhallituksen pj Korsnäs Sven-Erik Bernas, Kaupunginhallituksen pj Carolina Westerdahl, Talousjohtaja Kaskinen Carl-Gustav Mangs, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Onnela, Kaskisten terveyskeskus Mustasaari-Vöyri Mustasaari Rurik Ahlberg, Kunnanjohtaja Alice Backström, Sosiaalijohtaja Mikael Gädda, Terveysjohtaja Michael Luther, Kunnanhallituksen pj Vöyri Rainer Bystedt, Kunnanhallituksen pj Mats Hägglund, Peruspalvelujohtaja Annika Kvist-Östman, Vanhuspalvelujohtaja Vaasa Vaasa Erkki Penttinen, Sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Markku Sirviö, Ylilääkäri Matti Paloneva, Koti- ja laitoshoidon johtaja Jukka Kentala, Perusturvajohtaja Laihia Helena Lahtinen, Perusturvajohtaja Asko Salminen, Kunnanhallituksen vpj *Haastattelupyyntö lähti kaikkiin kuntiin, mutta Pietarsaaresta, Kristiinankaupungista ja Närpiöstä ei nimetty haastateltavia 13
14 Tulevaisuudessa on tärkeää organisoida palvelut kokonaisuus huomioiden ja turvata läpipalvelut ja kaksikieliset palvelut Kuntien mielipiteet eri palveluiden organisoinnissa olivat melko linjassa Perusterveydenhuollon osalta nähtiin mahdollisuuksia hallinnolliseen integraatioon VSHP:n alueella Vanhuspalvelut haluttiin useimmiten organisoida kunnan omasta toimesta tai nykyisten yhteistyötoimintojen kanssa Erityisosaamista vaativissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelu, geriatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut, toimintojen organisatorinen keskittäminen nähtiin usein hyvänä asiana, jos sillä pystytään varmistamaan osaamisen säilyminen ja kehittyminen Monet vastaajista näkivät organisatorisen keskittämisen sekä hallinnon keskittämisen hyvänä vaihtoehtona Tärkeinä asioina haastatteluissa nousivat esille lähipalveluiden sekä kaksikielisten palveluiden turvaaminen Lähipalveluiden turvaaminen nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa yhtenä keskeisimmistä tavoitteista. Palvelut halutaan lähettää riittävän lähellä asukkaita Kaksikielisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, koska sosiaali- ja terveyspalvelut tulee pystyä tarjoamaan äidinkielellä. Kaikkien työntekijöiden ei välttämättä tarvitse osata molempia kieliä, mutta palveluita on oltava saatavilla molemmilla kielillä. Organisatorisen keskittämisen riskinä nähdään kaksikielisyyden heikkeneminen ja tällä perusteltiin palveluiden säilyttämistä omassa kunnassa Pietarsaaren alueen yhteistoiminta-alueen toimintaan (Pietarsaari, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre) toimintaan oltiin tyytyväisiä, vaikkakin aluksi on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Neljän kunnan alue nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaisena alueena palveluiden tuottamiseen Vanhuspalveluiden integraatio on lähtenyt käyntiin erityisen hyvin Yhdistymisen (tehty 2010) kaikki tulokset eivät ole vielä näkyvissä, joten toimintaa tulisi jatkaa kyseisellä alueella K5 palveluiden tuotantoon oltiin myös tyytyväisiä ja se koettiin tarkoituksenmukaiseksi alueeksi palveluiden organisointiin Erityisesti psykososiaalisen keskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä ja sen nähtiin toimintamallina, jota voitaisiin levittää laajemmallekin käyttöön 14
15 Kehitettäviä osa-alueita ovat erityisesti kustannuskasvun hillitseminen, resurssipulaan vastaaminen ja hoitoketjut Suurin osa vastaajista näki, että kustannuskehitys on ollut huolestuttava ja tulevaisuudessa kustannusten kasvu on saatava pysähtymään Lääkäreistä on suuri resurssipula erityisesti pienissä kunnissa ja tätä voidaan helpottaa kehittämällä jotain erityisosaamista vaativia toimita Psykiatrissa palveluissa resurssipula aiheuttaa aika ajoin suuria ongelmia Hoitoketjut eri palveluiden välillä eivät myöskään toimi toivotulla tasolla Nämä tulisi kytkeä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Tietojärjestelmien integraatio nähdään keskeisenä osa-alueena jota tulisi kehittää erityisesti, jos palveluiden organisointia halutaan keskittää Perustason hoitoon ei pystytä panostamaan riittävällä tavalla ja ihmiset lähetetään/ jätetään liian kevyin perustein erikoissairaanhoidon puolelle Myös vanhuspalveluissa pitäisi pystyä panostamaan kevyisiin hoitomuotoihin laitoshoidon sijaan On tärkeää, että jatkossa kyseessä ei ole vain palveluiden tuotto-organisaatio ja kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia eivätkä vain asiakkaita Rajat tulisi pystyä ylittämään niin maiden kuin sairaanhoitopiirien tai erva-alueidenkin välillä, jotta toiminta pystytään organisoimaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 15
16 VSHP:n palveluiden organisointi tällä hetkellä VSHP VSHP Yhteiset kaikille Erikoissairaanhoito sisältäen psykiatrian (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren Malmin sairaala) Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Laihia Maalahti Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Pietarsaaren alue: Alueen yhteiset Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (2010 lähtien) Mustasaari-Vöyri: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Kuntien oma tuotanto Kaikki sosiaalipalvelut (sis. Vanhuspalvelut) Vaasa: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 2015 lähtien Korsnäs Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki K5: Alueen yhteiset Psykososiaalinen keskus Muistihoitaja Kuntoutus osittain Muista yksittäisiä toimia Kuntien oma tuotanto Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 16
17 Vastaajien mielestä suurimmassa osassa palveluita voidaan tehdä organisatorista keskittämistä, mutta lähipalvelut on turvattava Palvelut Virkamiehet Poliitikot PTH ESH Vanhuspalvelut Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu Miksi kyllä? Palveluverkkoa tulisi pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena sekä yhteistyötä esh:n kanssa paranmaan. Organisatorisesti tulisi olla yhdessä organisaatiossa PTH:n erikoispalveluita sekä virka-ajan ulkopuolista päivystystä voitaisiin keskittää Miksi ei? Tulee miettiä tarkasti mitä palveluita tulee tarjota ja missä. Yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa tulisi kehittää Erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pitäisi olla mietitty paremmin yhteistyössä pth:n ja vanhuspalveluiden kanssa Pietarsaaren toimintaa voidaan myös tarkastella kriittisesti ja siellä tulee tarjota vain tiettyjä elektiivisiä toimia Miksi kyllä? Geriatrista osaamista vaativat toimet tulisi keskittää Miksi ei? Asumispalvelut ja kotihoito parempi järjestää kunnissa, koska parempi tietämys asiakkaasta Ikäihmiset tarvitsevat tukiverkot kunnissa Päätäntävalta halutaan säilyttää kunnissa ja kuntien välillä nähdään olevan suuria eroja, jotka vaikuttavat palveluun Miksi kyllä? Tulisi keskittää osaamiskeskuksiin esim. Vaasaan ja Pietarsaareen Vaativa kuntoutus tulisi tuottaa keskitetysti erityisosaamisen karttumiseksi esim. osaamiskeskuksissa Vaasassa ja Pietarsaaressa Miksi ei? Kotikuntoutus tulisi organisoida kunnissa paikanpäällä ja toimii hyvin osana paikallisesti organisoituja vanhuspalveluita Miksi kyllä? Päihde- ja mielenterveystyötä tulisi integroida keskenään Suuremmat yksikö mahdollistavat osaamisen karttumisen Miksi ei? Mielenterveystyö nyt jo koko VSHP:n alueella esh:n kautta ja päihdepalvelut toimivat hyvin paikallisesti kun 3. sektorilla on vahva rooli Miksi kyllä? Erittäin vaikeavammaiset tulee hoitaa keskitetysti ja erityisosaamista kartuttaa keskittämällä. Kallis palvelu, joka voidaan tuottaa tehokkaammin keskitetysti Vammaisten kuljetuspalvelut tulisi organisoida keskitetysti Miksi ei? Kårkulla ja Eskoon toimintaan ollaan tyytyväisiä ja kunnat voivat tuottaa palveluasumista itse Miksi kyllä? Sijoitusten osalta entistä vahvemmin yhteistyötä Vaatii leveämmät hartiat ja yhteiset toimintaperiaatteet Miksi ei? kunnilla tietämys perheestä ja tilanteesta Ei keskittämistä Toimintoja tulisi keskittää tai lisätä yhteistyötä voimakkaasti 17
18 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet
19 VSHP:n kuntien verotulot ja valtionosuudet eivät riitä kattamaan nettokustannuksia, jos kustannusten kasvu jatkuu samaa tahtia Tasapainoon pääseminen edellyttäisi alle 1,5% kasvua kustannuksissa seuraavat 3 vuotta VSHP:n alueen nettokustannukset, valtionosuudet ja verotulot, m Nettokustannukset CAGR : 5,2 % Nettokustannukset CAGR : 5,2% Erotus yhteensä 165 M vuonna 2016 historiallisella kustannuskasvulla Valtionosuuksien oletetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla Yhteisö- ja kiinteistövero Kunnallisvero Verotulojen CAGR: 5 % VSHP Verotulot, euroa (M ) VSHP Valtionosuudet yhteensä euroa (M ) VSHP nettokustannukset yhteensä (M ) VSHP:n talous on ollut tasapainossa, koska valtionosuudet kattavat erotuksen nettokustannusten ja verotulojen välillä Kustannukset, valtionosuudet sekä verotulot ovat kasvaneet noin 5 % vuotuisella kasvuvauhdilla. Jatkossa on odotettavissa, että valtionosuudet pysyvät ennallaan tai pienenevät. Myös verotulojen laskuun on varauduttava. Tämän takia myös nettokustannusten kasvua pitää pystyä hillitsemään Lähteet: Tilastokeskus, Sotkanet, Kuntatalouden veroennusteet 19
20 Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen VSHP:n sotekustannusten tulisi olla huomattavasti alemmalla tasolla Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Suhteutettuna sairastavuuteen (sisältäen ikärakenteen) VSHP:n sotekustannusten tulisi olla 313 / asukas vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Tämä tarkoittaisi 53 M ** (10 %) alhaisempia sote-kokonaiskustannuksia Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Huom! Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri sairaanhoitopiireille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen aiheuttaman terveystarpeen **Potentiaali olisi 63M, jos huomioidaan myös lasten päivähoidon kustannukset. Niiden yhteys sairastavuuteen on kuitenkin kyseenalainen, joten ne jätettiin laskelmista pois Lähteet: Kela; Kuntaliitto 20
21 Alueen säästöpotentiaali jakautuu epätasaisesti kunnille, jos katsotaan sairastavuuden näkökulmasta: suurimmat säästöt Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedesöressä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa HUOM! Vaikka sairastavuusindeksiin suhteutettuna kustannukset saisivat olla korkeammat, se ei tarkoita, että korkeammat kustannukset olisivat kunnan maksukyvyn rajoissa Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri kunnille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen Lähteet: Kela; Kuntaliitto 21
22 Eksote on olemassa olonsa aikana kyennyt hillitsemään kustannusten kasvua paremmin kun muut alueet Taustalla mm. säästöjä hallinnossa ja resurssien joustavampi käyttö alueella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset per asukas vuosina VSHP nettokustannus / asukas Eksote nettokustannus / asukas Koko maa nettokustannus / asukas Ero VSHP-Eksote on 248 /asukas = 42M Ero VSHP-Eksote on 44 /asukas = 7,4M VSHP:n alueen sotekustannukset ovat kasvaneet (CAGR 5,3 %) nopeammin kuin Eksotessa (3,3 %) tai koko maassa keskimäärin (4,1%) Tämän vuoksi ero VSHP:n ja Eksoten sote-kustannusten välillä on kasvanut 34M Lähtde:Kuntaliitto 22
23 Skenaariot rakentuvat neljän eri dimension mukaan 1. Hallinnollisen integraation syvyys Mitkä palveluiden tuottajat ovat saman ylimmän johdon alla? 2. Toiminnallisen integraation syvyys Kuinka paljon eri palveluiden työntekijät ja erilaiset ammattilaiset toimivat samoissa palvelupisteissä tai virtuaalisissa tiimeissä tai jopa saman lähijohdon alla? 3. Integraation suunta (vertikaalinen vs. horisontaalinen) Integroidaanko saman palvelun erikois- ja perustason tuottajat, vai toteutetaanko integraatio eri perustason palveluiden välillä 4. Palvelupisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti Lopputuloksena kuvaus kolmesta skenaariosta näiden neljän dimension mukaan Taustalla huomioidaan tekijöitä kuten Asukkaiden etäisyydet eri palveluista Mahdollisuus kaksikielisiin palveluihin Kustannustehokas palvelurakenne / yksikkökoko 23
24 Hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Erillinen hierarkia (~nykytila) Hallinnollinen integraatio (~Eksote ja Kainuu aluksi) Toiminnallinen integraatio (minne Eksote ja Kainuu ovat menossa) Kunta 1 Kunta 2 Palvelu 1 Palvelu 2 Kunta 3 ESH Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 ESH Palvelu 3 Palvelu 4 Kunnilla tai kuntayhtymillä on omat rakenteet Hallinnollinen integraatio tuo palvelut samaan organisaatioon, mutta palveluiden tuotanto ei juurikaan muutu (samat toimipisteet, samat palvelut) Toiminnallisessa integraatiossa myös palveluiden sisällöt muuttuvat, henkilöstö sekoittuu jne., eivätkä kuntarajat ole merkitseviä 24
25 Palvelujärjestelmän paholaisen kolmio: samaan aikaan ei voi saada hyvää saatavuutta, laajaa valikoimaa ja korkeaa erikoistumisastetta Kolmion kärkien tavoittelu yhtä aikaa kasvattaa kustannuksia Paikallisesti voi tuottaa palveluita, joissa matala erikoistumisaste ja suppea valikoima ja joissa saatavuus on keskeinen Saatavuus (aika ja paikka) Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Erikoistumisaste (ammattilaisen osaamisen syvyys ja kapeus) Geriatriset palvelut Vaativat asumispalvelut Keskussairaala Palvelutarpeen arviointi, sijoitus ESH-päivystys Kuntoutus Matalan kynnyksen mt- ja päivhdepalvelut PTH-päivystys Hyvinvointiasema Terveysasema Alueellinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio mahdollistaa paremman valikoiman ja korkeamman erikoistumisasteen kohtuullisella hinnalla. Lisäksi alueellinen yhteistyö laskee yksikkökustannuksia niissä palveluissa, joissa on suurtuotannon etuja. Valikoima (eri palveluiden /ammattilaisten määrä) Alueellinen palvelujärjestelmä kuvaa optimaalista tuotannon organisointia. Lisäksi tarvitaan kysynnän ohjaus. Palveluohjauksen tehtävä on ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaiseen palveluun. Se ei vaikuta palveluverkoston saatavuuteen, valikoimaan tai erikoistumisasteeseen eikä yksikkökustannuksiin, mutta sillä on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin palveluiden volyymien kautta. 25
Terveydenhuollon tuotantotalous. Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä
Terveydenhuollon tuotantotalous Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä 10.11.2015 Tuotannon johtamisen tasot Toimintaympäristö (järjestelmä, lait, politiikka, markkinat, tarpeet, arvot) 1.
REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET
REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien
Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa
Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet
Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.
Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
Ikäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015
Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020
Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo
Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia
Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)
Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen
ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
KOHTI LOPPURAPORTTIA
KOHTI LOPPURAPORTTIA 16.3.2017 24.3.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Loppuvaiheen yksinkertaistettu tavoite voisi olla mitä tehdään toisin kuin aiemmin Painetta tulee ennen kaikkea palveluiden integraatioon,
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
Ikäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 8.11.2017 I & O /PR Palveluissa havaittuja puutteita Iäkkäiden palvelujärjestelmä Järjestelmä on pirstaleinen Rakenne ei ole
Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
Pohtimolampi
Pohtimolampi 27.5.2016 Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut Varpu Wiens, suunnittelija Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -kehittämishanke (KASTE) Leena Karjalainen Perusturvajohtaja
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa
Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa
HOITO- JA HOIVAPALVELUT
Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten
Sosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
Siun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:
1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke
Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET
JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi
Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
Siun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää
Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015
Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.
ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen
Uuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
Askeleet Sote-järjestelmän uudistamiseen - toimintaympäristöanalyysi. Länsi-Uusimaa Keskeisimmät kehittämistoimet, yhteenveto 12.4.
Askeleet Sote-järjestelmän uudistamiseen - toimintaympäristöanalyysi Länsi-Uusimaa Keskeisimmät kehittämistoimet, yhteenveto 12.4.2018 Toimintaympäristöanalyysin pohjalta identifioidut Länsi- Uudenmaan
Sote valmistelu. Etunimi Sukunimi.
Sote valmistelu Etunimi Sukunimi tilannekatsaus Nimike 18.9.2018 p. @ www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta Sote-ryhmän 22.8.2018, johtoryhmän 23.8.2018
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
Länsi-Pohjan sote-projekti
Länsi-Pohjan soteprojekti Valinnanvapaus ja yhtiöittäminen LPSHP PTH-yksikkö :P.S, M. H-K, T.H Valinnanvapauslakiluonnos Lakiluonnos annettiin lausuntokierrokselle 31.1.2017. Lausuntoaikaa 28.3. 2017
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,
LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.
LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. TIIVISTELMÄ Pihlajalinna pitää esitettyä valinnanvapauslakia kannatettavana Hoidon saatavuus terveydenhuollon
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Keskeiset LAPE-periaatteet Osallisuus Tärkeänä
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015
Horisontti 14/2016 7 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 14/2016 ja 5 000 4 000 3 000 1 000 809 1 654 205 765 154 363 1 582 121 1 652 3 573 1 649 4 551 841 2 920 242 594
Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki
Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut
Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset
Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012
Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
Miten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola
Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500