VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot"

Transkriptio

1 VSHP Alueellisen sote-palveluiden tuotannon vaihtoehdot Luonnos loppuraportista LUONNOS, EI JAKELUUN

2 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

3 Johdanto Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon uudistuksella on neljä keskeistä tavoitetta: Taata riittävät palvelut yhdenmukaisesti koko alueella Tarjota palveluita asiakaslähtöisesti Huolehtia, että palveluita on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi Huolehtia, että kustannuskehitys on kuntatalouden kannalta kestävällä pohjalla Tämän selvityksen tavoitteena on laatia esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovaihtoehdoista sekä eri vaihtoehdoissa saavutettavissa olevista kustannussäästöistä Esitellään kolmen skenaarion rakenteet ja arviot kustannuspotentiaalista: Optimaalinen alueellinen palvelurakennemalli Hyvä alueellinen palvelurakennemalli Toimiva alueellinen palvelurakennemalli Esitellään palvelukohtaisesti konkreettisesti, mistä kustannuspotentiaali koostuu Esitetään keinoja, miten tavoitteisiin voidaan päästä Huomioitavaa kuitenkin, että mikään skenaario ei automaattisesti johda suuriin tai pieniin kustannussäästöihin, vaan ne edellyttävät joka tapauksessa päätöksentekoa, sopimista ja palveluiden uudelleenjärjestelyitä Tässä esitetyt skenaarioiden kustannuspotentiaalit ovat sillä tasolla, mitä NHG:n asiantuntijat pitävät realistisina 3

4 Skenaariot yhdistävät hallinnollista ja fyysistä integraatiota niissä palveluissa, joissa erikoisosaaminen tai laaja palveluvalikoima on tarpeen Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Mallissa integroidaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jota johdetaan koko alueen tasolla ( VSOTE ) Koskee myös niitä sosiaalipalveluita, joita ei erikseen käsitellä tässä raportissa, kuten aikuissosiaalityö Hyödyt: Tehokkaampi resurssien käyttö, yhtenäiset palveluketjut, parempi mahdollisuus saada erikoistuneita resursseja ja laajempi palveluvalikoima. Mahdollistaa toiminnallisen integraation ja uudenlaiset palvelut. Säästöjä hallinnossa. Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi alueittain Mallissa integroidaan nykyisten yhteistoiminta-alueiden (4kpl) sisällä perustason palveluiden tuotanto. Resurssit siirtyvät kunnilta yt-alueille. Osa raskaista ja erikoisosaamista vaativista sote-palveluista. esim. lastensuojelun sijoitukset, vammaispalveluiden laitos- ja asumispalvelut, ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis-palvelut voidaan tuottaa koko maakunnan tasolla. Ostopalveluiden hankinta sekä palvelutarpeen arvio / palveluohjaus on maakunnan tasolla näissä samoissa raskaissa palveluissa Hyödyt: Yhdenmukaiset palvelut alueiden sisällä, säästöjä hallinnosta ja palvelurakenteen muutoksista Kustannussäästöpotentiaali: M /vuosi Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Mallissa ei integroida palveluita vaan pyritään lisäämään koordinaatiota ja työnjakoa nykyisten palvelutuottajien palvelutuotannon välillä Hyödyt: Voidaan tehdä yhteistyötä raskaissa palveluissa ja sillä tavalla keventää palvelurakennetta, kunnat voivat hyödyntää toistensa hyviä käytäntöjä niin että raskaamman kustannusrakenteen kunnat voivat päästä lähemmäs maakunnan keskitasoa. Kustannussäästöpotentiaali: 15 M / vuosi 4

5 Skenaariot 1 ja 2 perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden väliselle hallinnolliselle ja toiminnalliselle integraatiolle Skenaario 1 VSOTE Skenaario 2 Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset, vaativat ostot, vaativat laitospalvelut, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi Erikoissairaanhoito Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Nykytila K4 K2 Vaasa-Laihia K5 5

6 Skenaarioiden konkretisointi eri palveluissa Skenaario 1: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi kaikissa palveluissa Skenaario 2: Toiminnallinen ja organisatorinen integrointi osassa palveluista Skenaario 3: Yhteistyö ilman integraatiota Vastaanotto Lähipalvelu, tuottajana VSOTE ja tarvittaessa yksityisiä Lähipalvelu, tuottajana nykyiset neljä yhteistoiminta-aluetta. Erikoisresurssit MO:n* alla Lähipalvelu, tuottajana nykyiset tuottajat Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveys Vammaispalvelut Lastensuojelu Hallinnollisesti ja toiminnallisesti integroitu pth:n kanssa. Tuottajana VSOTE. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, laitospalv. keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Pitkälti lähipalvelua, laitospalvelut keskitetty, tuottajana VSOTE + yksit. Hallinnollisesti keskitetty, tuottajana MO Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua, tuottajia nykyiset neljä aluetta, vuodeos.palv. ja palv. ohjaus tuottaa MO Tuottajat neljä aluetta + esh psykiatria. Ostopalve-luiden hankinta keskitetään MO:oon. Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.- tarpeen arvio keskitetty, tuottaa MO Avopalvelut tuottaa neljä aluetta, vaativat palvelut, ostot ja palv.tarpeen. arvio keskitetty, tuottaa MO Keskitetty, tuottajana SHP Kotihoito ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+yksit.), työnjako vuodeosastopalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erikoispalveluissa. Avo- ja asumispalvelut lähipalvelua. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työtä pal.tarp. arviossa ja ostoissa. Nykyiset tuottajat (kunnat+ yksit.) perus- ja erik.palv. Yht.työssä pal.tarp. arvio ja sijoitukset sekä ostoissa. *MO=maakuntatason organisaatio. Tässä raportissa ei oteta kantaa maakuntatason organisaation nimeen. 6

7 Lähipalveluiden määritelmästä Lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita joita kuntalaiset tarvitsevat usein. Lähipalvelut järjestetään jokaisessa yhteistoiminta-alueen kuntakeskuksessa asiakastarpeen ja resurssien mukaisesti. Lähipalveluille on tyypillistä matalahko erikoistumisaste ja suppea valikoima erikoisresursseja lähipalveluihin on mahdollista järjestää harkitusti ja jaettuna useiden palveluyksiköiden kesken Asumispalvelut ovat myös usein lähipalveluita tarvittavan erikoisosaamisen tai tehokkaan yksikkökoon sallimissa rajoissa Kotiin tuotavat palvelut lasketaan usein lähipalveluiksi Lähipalvelut voidaan tuottaa monella tavalla: Palveupiste (esim. terveysasema, terveyskioski, neuvola, päivätoimintakeskus, jne.) Liikkuva palvelu (esim. rokotusbussi, hammaslääkärirekka) Etäpalvelu (esim. etäpsykologivastaanotto, erilaiset mobiilisovellukset) Mitään yksiselitteistä listaa lähipalveluista ei ole olemassa, sillä väestöpohja, ammattilaisten saatavuus ja alueen maksukyky määräävät, kuinka monta ja kuinka tiheää palvelupisteitä voi olla Palveluiden tilaajan / järjestäjän ja tuottajan on sovittava yksityiskohtaisesti siitä, mitkä palvelut tarjotaan lähipalveluina ja missä pisteissä. 7

8 Ajatuksia kaksikielisyyden huomioinnin ratkaisuvaihtoehdoista Kaksikielisyyskysymykset ehdotetaan ratkaistavaksi kolmesta eri näkökulmasta: Asiakasnäkökulma Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma Virkamiesnäkökulma Asiakastaso: Palveluita pitää saada omalla äidinkielellä Suunnitelluissa palveluissa (esim. kotiin vietävissä palveluissa ja ajanvarausvastaanotoilla asiakkaan äidinkieli on tiedossa, voidaan tarjota palveluita omalla äidinkielellä ja suunnitella henkilöstön käyttö. Esim. ruotsinkielinen tiimi / suomenkielinen tiimi ) Valinnanvapaus: terveyskeskuksissa tarjotaan tietyn kielistä palvelua ja asiakkaat voivat valita yli kuntarajojen, minkä terveysaseman asiakkaana ovat Yksi tapa varmistaa kaksikieliset palvelut on perustaa ruotsinkielisiä tai suomenkielisiä yksiköitä siellä, missä se on mahdollista Kaksikielisyys ei saa olla palveluiden saatavuuden este Esim. jos ei saada ruotsinkielisen hammaslääkärin virkaa täytettyä yhdessä yksikössä, pitää asiakkailla olla mahdollisuus asioida toisessa yksikössä Ad hoc tilanteessa, esim. päivystys ja akuuttiajat pitää olla mahdollisuus tulkkipalveluihin Erikoisosaamista tarvittavissa palveluissa mahdollisuus tulkkipalveluihin Mikäli erikoissairaanhoidon palveluita (tai muita erikoispalveluita) viedään jatkossa peruspalveluiden tasolle, pätee näissä samat kielivaatimukset kuin sairaanhoitopiirissä nykyään Poliittisen päätöksenteon ja vaikuttamisen näkökulma: Poliitikkojen tulee voida vaikuttaa kielikysymykseen palvelutuotannossa Esimerkiksi voidaan perustaa jaostoja Virkamiesnäkökulma Ylimmältä johdolta voidaan vaatia molempien kotimaisten kielien osaamista ja että heidän esityksensä ovat kaksikielisiä Palveluyksikkötasolla johto voi olla yksikön kielestä riippuen suomen- tai ruotsinkielistä. Kuitenkin, jos on kaksikielisiä yksiköitä, tällaisessa rakenteessa tulee tarve matriisiorganisaatiolle, mikäli kaikille työntekijöille halutaan omankielinen esimies. Matriisiorganisaatiossa valta- ja vastuusuhteet tulevat haastaviksi. Organisaatioiden hallintorakenteeseen ei oteta tässä toimeksiannossa kantaa, vaan se tehdään sitten, kun palvelun tuottajien mahdollisesta yhdistymisestä tai yhteistyöstä on päätetty. 8

9 Asiakaslähtöisyys keskiöön uudessa sote-mallissa Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että asiakas saa palvelua, joka vastaa hänen tarpeeseensa, eikä häntä pompotella palvelupisteestä toiseen Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös palveluiden oikea-aikaisuutta ja hoitoepisodin keston minimointia Nykyinen, siilomaisiin organisaatioihin ja eri palveluntuottajille pirstoutunut perus- ja erikoissairaanhoidon tuotantorakenne heikentää palveluiden asiakaslähtöisyyttä Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää rakenteellisilla ratkaisuilla: Toiminnallinen integraatio Keskitetty palveluohjaus Tarkoittaa palveluiden tuomista samaan organisaatioon palvelemaan tiettyjä asiakasryhmiä Koskee sekä perustason että erikoistason ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä Saman organisaation alla toimittaessa on helpompi kohdistaa oikeat resurssit oikeiden potilaiden /asiakkaiden palveluun Episodi lyhenee, kun eri asiantuntijat ovat nopeammin saatavilla. Tämä edellyttää myös tuottajan sisäistä uudelleenorganisointia, mm. erikoissairaanhoidon sisäisten lähetteiden välttämistä. Tarkoittaa asiantuntijoita, joiden tehtävänä on arvioida tietyn asiakasryhmän palvelutarpeita ja ohjata asiakkaita oikean palvelun piiriin Edellyttää, että palveluohjaajilla on tieto tarjolla olevista palveluista ja valta ohjata asiakas palveluun Palveluohjaajat voivat ohjata asiakasta monen eri palvelutuottajan palveluun Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla palveluohjaaja vastaa palvelukokonaisuuden muokkaamisesta räätälöidysti kullekin asiakkaalle Mahdollistaa kokonaan uudenlaisten palveluiden luomisen Esimerkiksi psykiatrian, perustason mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden integraatio 9

10 Palveluyksiköiden määrä eri skenaarioissa Skenaario 1: Skenaario 2: Skenaario 3: Toiminnallinen ja organisatorinen Toiminnallinen ja organisatorinen Yhteistyö ilman integraatiota integrointi kaikissa palveluissa integrointi osassa palveluista Vastaanotto Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 8-9, terveysasemia 4 + yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Hyvinvointiasemia 7-8, terveysasemia yhteispäivystys (jossa yöpäivystys) Erikoissairaanhoito Keskussairaala + tarkoituksenmukainen jalkautuminen lähipalveluihin Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Tuotanto keskitetty keskussairaalaan Vanhuspalvelut Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 3-4 Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä joka kunnassa. Vanhainkoteihin ei riitä pienimmissä kunnissa riittävästi, mutta isommissa voi olla useita. Akuuttivuodeosastoja (pth) 4 Yksiköiden määrä kuten nytkin, tavoitteena kahden vuodeosastoyksikön vähennys. Päihde- ja mielenterveys Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Vaativat palvelut keskitetään keskussairaalan yhteyteen Avopalvelut hyvinvointi/terveysasemilla Palveluyksiköt samat kuin nytkin Vammaispalvelut Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Laitospalveluasiakkaita on niin vähän, että 1-2 yksikköä riittää, mutta erityistarpeet pitää huomioida; voi olla ettei kaikille sovi sama laitos. Autetun asumisen yksiköitä on kaikilla alueilla, mutta muita vain Vaasassa. Nykyiset palveluyksiköt Lastensuojelu 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista 24/7 arviointiyksiköitä tod.näk. vain yksi Avopalvelut lähipalveluita; yksiköiden määrä riippuu alueellisesta tarpeesta Perhehoidon yksiköiden ja laitosyksiköiden määrä riippuu lasten määrästä ja mahdollisista erityistarpeista Nykyiset palveluyksiköt 10

11 Tunnistettu säästöpotentiaali palveluittain Skenaariosta riippuen potentiaali on joko helpompi tai vaikeampi toteuttaa Palvelu Tunnistettu säästöpotentiaali Säästön lähde Vastaanottopalvelut 11 M Palveluiden käytön tarkoituksenmukaisuus (etenkin hoitajakäynnit) Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Erikoissairaanhoito 18 M Vuodeosastohoidon koordinointi pth:n kanssa Virka-ajan ulkopuolisen toiminnan keskittäminen Vanhuspalvelut 24 M STM:n suosituksen ja parhaiden käytäntöjen mukainen palvelurakenne (edellyttää sisällöllisiä muutoksia nykyisiin palveluihin ja uudenlaisten palveluiden luomista) Päihde- ja mt-palvelut 2 M Laitoshoidon resurssien siirtäminen uudenlaisiin avopalveluihin Toiminnallinen integraatio perustason ja vaativien palveluiden välillä Vammaispalvelut 2 M Painopisteen siirtäminen kevyempiin asumispalveluihin (edellyttää erikoisosaamista palvelutarpeen arviossa ja ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) Lastensuojelu 3 M Sijoitusten yksikköhinnan laskeminen (edellyttää erikoisosaamista 24/7 arviointi- ja sijoitusyksikössä sekä ostoosaamista tai omaksi tuotannoksi ottamista) YHTEENSÄ 61 M 11

12 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

13 Haastatellut henkilöt Pietarsaaren alue* Uusikaarlepyy Bo Kronqvist, Kaupunginvaltuuston pj Maria Palm, Kaupunginhallituksen jäsen Gösta Willman, Kaupunginjohtaja Luoto Ulf Stenman, Kunnanhallituksen pj (haastattelu 12.6) Bernhard Bredbacka, Kunnanvaltuuston vpj Catherine Stenberg, Kunnanvaltuusto Gun Kapténs, Kunnanjohtaja (haastattelu 12.6.) Pedersöre Jan-Erik Backa, Talous- ja kehitysjohtaja Stefan Svenfors, Kunnanjohtaja K5* Maalahti Lars-Erik Malm, Johtava lääkäri Yvonne Holming, Sosiaalijohtaja Tage Svahn, Kaupunginhallituksen pj Korsnäs Sven-Erik Bernas, Kaupunginhallituksen pj Carolina Westerdahl, Talousjohtaja Kaskinen Carl-Gustav Mangs, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Onnela, Kaskisten terveyskeskus Mustasaari-Vöyri Mustasaari Rurik Ahlberg, Kunnanjohtaja Alice Backström, Sosiaalijohtaja Mikael Gädda, Terveysjohtaja Michael Luther, Kunnanhallituksen pj Vöyri Rainer Bystedt, Kunnanhallituksen pj Mats Hägglund, Peruspalvelujohtaja Annika Kvist-Östman, Vanhuspalvelujohtaja Vaasa Vaasa Erkki Penttinen, Sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Markku Sirviö, Ylilääkäri Matti Paloneva, Koti- ja laitoshoidon johtaja Jukka Kentala, Perusturvajohtaja Laihia Helena Lahtinen, Perusturvajohtaja Asko Salminen, Kunnanhallituksen vpj *Haastattelupyyntö lähti kaikkiin kuntiin, mutta Pietarsaaresta, Kristiinankaupungista ja Närpiöstä ei nimetty haastateltavia 13

14 Tulevaisuudessa on tärkeää organisoida palvelut kokonaisuus huomioiden ja turvata läpipalvelut ja kaksikieliset palvelut Kuntien mielipiteet eri palveluiden organisoinnissa olivat melko linjassa Perusterveydenhuollon osalta nähtiin mahdollisuuksia hallinnolliseen integraatioon VSHP:n alueella Vanhuspalvelut haluttiin useimmiten organisoida kunnan omasta toimesta tai nykyisten yhteistyötoimintojen kanssa Erityisosaamista vaativissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelu, geriatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut, toimintojen organisatorinen keskittäminen nähtiin usein hyvänä asiana, jos sillä pystytään varmistamaan osaamisen säilyminen ja kehittyminen Monet vastaajista näkivät organisatorisen keskittämisen sekä hallinnon keskittämisen hyvänä vaihtoehtona Tärkeinä asioina haastatteluissa nousivat esille lähipalveluiden sekä kaksikielisten palveluiden turvaaminen Lähipalveluiden turvaaminen nousi esille lähes jokaisessa haastattelussa yhtenä keskeisimmistä tavoitteista. Palvelut halutaan lähettää riittävän lähellä asukkaita Kaksikielisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, koska sosiaali- ja terveyspalvelut tulee pystyä tarjoamaan äidinkielellä. Kaikkien työntekijöiden ei välttämättä tarvitse osata molempia kieliä, mutta palveluita on oltava saatavilla molemmilla kielillä. Organisatorisen keskittämisen riskinä nähdään kaksikielisyyden heikkeneminen ja tällä perusteltiin palveluiden säilyttämistä omassa kunnassa Pietarsaaren alueen yhteistoiminta-alueen toimintaan (Pietarsaari, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre) toimintaan oltiin tyytyväisiä, vaikkakin aluksi on ollut pieniä käynnistymisvaikeuksia. Neljän kunnan alue nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaisena alueena palveluiden tuottamiseen Vanhuspalveluiden integraatio on lähtenyt käyntiin erityisen hyvin Yhdistymisen (tehty 2010) kaikki tulokset eivät ole vielä näkyvissä, joten toimintaa tulisi jatkaa kyseisellä alueella K5 palveluiden tuotantoon oltiin myös tyytyväisiä ja se koettiin tarkoituksenmukaiseksi alueeksi palveluiden organisointiin Erityisesti psykososiaalisen keskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä ja sen nähtiin toimintamallina, jota voitaisiin levittää laajemmallekin käyttöön 14

15 Kehitettäviä osa-alueita ovat erityisesti kustannuskasvun hillitseminen, resurssipulaan vastaaminen ja hoitoketjut Suurin osa vastaajista näki, että kustannuskehitys on ollut huolestuttava ja tulevaisuudessa kustannusten kasvu on saatava pysähtymään Lääkäreistä on suuri resurssipula erityisesti pienissä kunnissa ja tätä voidaan helpottaa kehittämällä jotain erityisosaamista vaativia toimita Psykiatrissa palveluissa resurssipula aiheuttaa aika ajoin suuria ongelmia Hoitoketjut eri palveluiden välillä eivät myöskään toimi toivotulla tasolla Nämä tulisi kytkeä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Tietojärjestelmien integraatio nähdään keskeisenä osa-alueena jota tulisi kehittää erityisesti, jos palveluiden organisointia halutaan keskittää Perustason hoitoon ei pystytä panostamaan riittävällä tavalla ja ihmiset lähetetään/ jätetään liian kevyin perustein erikoissairaanhoidon puolelle Myös vanhuspalveluissa pitäisi pystyä panostamaan kevyisiin hoitomuotoihin laitoshoidon sijaan On tärkeää, että jatkossa kyseessä ei ole vain palveluiden tuotto-organisaatio ja kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia eivätkä vain asiakkaita Rajat tulisi pystyä ylittämään niin maiden kuin sairaanhoitopiirien tai erva-alueidenkin välillä, jotta toiminta pystytään organisoimaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 15

16 VSHP:n palveluiden organisointi tällä hetkellä VSHP VSHP Yhteiset kaikille Erikoissairaanhoito sisältäen psykiatrian (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren Malmin sairaala) Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Laihia Maalahti Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Pietarsaaren alue: Alueen yhteiset Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (2010 lähtien) Mustasaari-Vöyri: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Kuntien oma tuotanto Kaikki sosiaalipalvelut (sis. Vanhuspalvelut) Vaasa: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 2015 lähtien Korsnäs Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki K5: Alueen yhteiset Psykososiaalinen keskus Muistihoitaja Kuntoutus osittain Muista yksittäisiä toimia Kuntien oma tuotanto Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 16

17 Vastaajien mielestä suurimmassa osassa palveluita voidaan tehdä organisatorista keskittämistä, mutta lähipalvelut on turvattava Palvelut Virkamiehet Poliitikot PTH ESH Vanhuspalvelut Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu Miksi kyllä? Palveluverkkoa tulisi pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena sekä yhteistyötä esh:n kanssa paranmaan. Organisatorisesti tulisi olla yhdessä organisaatiossa PTH:n erikoispalveluita sekä virka-ajan ulkopuolista päivystystä voitaisiin keskittää Miksi ei? Tulee miettiä tarkasti mitä palveluita tulee tarjota ja missä. Yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa tulisi kehittää Erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pitäisi olla mietitty paremmin yhteistyössä pth:n ja vanhuspalveluiden kanssa Pietarsaaren toimintaa voidaan myös tarkastella kriittisesti ja siellä tulee tarjota vain tiettyjä elektiivisiä toimia Miksi kyllä? Geriatrista osaamista vaativat toimet tulisi keskittää Miksi ei? Asumispalvelut ja kotihoito parempi järjestää kunnissa, koska parempi tietämys asiakkaasta Ikäihmiset tarvitsevat tukiverkot kunnissa Päätäntävalta halutaan säilyttää kunnissa ja kuntien välillä nähdään olevan suuria eroja, jotka vaikuttavat palveluun Miksi kyllä? Tulisi keskittää osaamiskeskuksiin esim. Vaasaan ja Pietarsaareen Vaativa kuntoutus tulisi tuottaa keskitetysti erityisosaamisen karttumiseksi esim. osaamiskeskuksissa Vaasassa ja Pietarsaaressa Miksi ei? Kotikuntoutus tulisi organisoida kunnissa paikanpäällä ja toimii hyvin osana paikallisesti organisoituja vanhuspalveluita Miksi kyllä? Päihde- ja mielenterveystyötä tulisi integroida keskenään Suuremmat yksikö mahdollistavat osaamisen karttumisen Miksi ei? Mielenterveystyö nyt jo koko VSHP:n alueella esh:n kautta ja päihdepalvelut toimivat hyvin paikallisesti kun 3. sektorilla on vahva rooli Miksi kyllä? Erittäin vaikeavammaiset tulee hoitaa keskitetysti ja erityisosaamista kartuttaa keskittämällä. Kallis palvelu, joka voidaan tuottaa tehokkaammin keskitetysti Vammaisten kuljetuspalvelut tulisi organisoida keskitetysti Miksi ei? Kårkulla ja Eskoon toimintaan ollaan tyytyväisiä ja kunnat voivat tuottaa palveluasumista itse Miksi kyllä? Sijoitusten osalta entistä vahvemmin yhteistyötä Vaatii leveämmät hartiat ja yhteiset toimintaperiaatteet Miksi ei? kunnilla tietämys perheestä ja tilanteesta Ei keskittämistä Toimintoja tulisi keskittää tai lisätä yhteistyötä voimakkaasti 17

18 Agenda 1 Yhteenveto 2 Yhteenveto haastatteluista 3 Kustannustavoitteet ja kolmen skenaarion kuvaus 4 Säästöpotentiaali eri palveluissa ja toteuttamisehdotuksia Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelu 5 Liitteet

19 VSHP:n kuntien verotulot ja valtionosuudet eivät riitä kattamaan nettokustannuksia, jos kustannusten kasvu jatkuu samaa tahtia Tasapainoon pääseminen edellyttäisi alle 1,5% kasvua kustannuksissa seuraavat 3 vuotta VSHP:n alueen nettokustannukset, valtionosuudet ja verotulot, m Nettokustannukset CAGR : 5,2 % Nettokustannukset CAGR : 5,2% Erotus yhteensä 165 M vuonna 2016 historiallisella kustannuskasvulla Valtionosuuksien oletetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla Yhteisö- ja kiinteistövero Kunnallisvero Verotulojen CAGR: 5 % VSHP Verotulot, euroa (M ) VSHP Valtionosuudet yhteensä euroa (M ) VSHP nettokustannukset yhteensä (M ) VSHP:n talous on ollut tasapainossa, koska valtionosuudet kattavat erotuksen nettokustannusten ja verotulojen välillä Kustannukset, valtionosuudet sekä verotulot ovat kasvaneet noin 5 % vuotuisella kasvuvauhdilla. Jatkossa on odotettavissa, että valtionosuudet pysyvät ennallaan tai pienenevät. Myös verotulojen laskuun on varauduttava. Tämän takia myös nettokustannusten kasvua pitää pystyä hillitsemään Lähteet: Tilastokeskus, Sotkanet, Kuntatalouden veroennusteet 19

20 Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen VSHP:n sotekustannusten tulisi olla huomattavasti alemmalla tasolla Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Suhteutettuna sairastavuuteen (sisältäen ikärakenteen) VSHP:n sotekustannusten tulisi olla 313 / asukas vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Tämä tarkoittaisi 53 M ** (10 %) alhaisempia sote-kokonaiskustannuksia Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Huom! Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri sairaanhoitopiireille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen aiheuttaman terveystarpeen **Potentiaali olisi 63M, jos huomioidaan myös lasten päivähoidon kustannukset. Niiden yhteys sairastavuuteen on kuitenkin kyseenalainen, joten ne jätettiin laskelmista pois Lähteet: Kela; Kuntaliitto 20

21 Alueen säästöpotentiaali jakautuu epätasaisesti kunnille, jos katsotaan sairastavuuden näkökulmasta: suurimmat säästöt Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedesöressä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset suhteutettuna sairastavuuteen* ja ikääntymiseen 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa HUOM! Vaikka sairastavuusindeksiin suhteutettuna kustannukset saisivat olla korkeammat, se ei tarkoita, että korkeammat kustannukset olisivat kunnan maksukyvyn rajoissa Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Laskennalliset nettokustannukset perustuvat Suomen sote-kustannuksiin keskimäärin, jotka on suhteutettu sairastavuusindeksin perusteella eri kunnille *Perustuu KELAn terveyspuntarin ikävakioimattomaan sairastavuusindeksiin, joka muodostuu kuolleisuusindeksistä, työkyvyttömyysindeksistä sekä lääkekorvausindeksistä. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi huomioi myös väestön ikääntymisen Lähteet: Kela; Kuntaliitto 21

22 Eksote on olemassa olonsa aikana kyennyt hillitsemään kustannusten kasvua paremmin kun muut alueet Taustalla mm. säästöjä hallinnossa ja resurssien joustavampi käyttö alueella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ja laskennalliset nettokustannukset per asukas vuosina VSHP nettokustannus / asukas Eksote nettokustannus / asukas Koko maa nettokustannus / asukas Ero VSHP-Eksote on 248 /asukas = 42M Ero VSHP-Eksote on 44 /asukas = 7,4M VSHP:n alueen sotekustannukset ovat kasvaneet (CAGR 5,3 %) nopeammin kuin Eksotessa (3,3 %) tai koko maassa keskimäärin (4,1%) Tämän vuoksi ero VSHP:n ja Eksoten sote-kustannusten välillä on kasvanut 34M Lähtde:Kuntaliitto 22

23 Skenaariot rakentuvat neljän eri dimension mukaan 1. Hallinnollisen integraation syvyys Mitkä palveluiden tuottajat ovat saman ylimmän johdon alla? 2. Toiminnallisen integraation syvyys Kuinka paljon eri palveluiden työntekijät ja erilaiset ammattilaiset toimivat samoissa palvelupisteissä tai virtuaalisissa tiimeissä tai jopa saman lähijohdon alla? 3. Integraation suunta (vertikaalinen vs. horisontaalinen) Integroidaanko saman palvelun erikois- ja perustason tuottajat, vai toteutetaanko integraatio eri perustason palveluiden välillä 4. Palvelupisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti Lopputuloksena kuvaus kolmesta skenaariosta näiden neljän dimension mukaan Taustalla huomioidaan tekijöitä kuten Asukkaiden etäisyydet eri palveluista Mahdollisuus kaksikielisiin palveluihin Kustannustehokas palvelurakenne / yksikkökoko 23

24 Hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Erillinen hierarkia (~nykytila) Hallinnollinen integraatio (~Eksote ja Kainuu aluksi) Toiminnallinen integraatio (minne Eksote ja Kainuu ovat menossa) Kunta 1 Kunta 2 Palvelu 1 Palvelu 2 Kunta 3 ESH Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 ESH Palvelu 3 Palvelu 4 Kunnilla tai kuntayhtymillä on omat rakenteet Hallinnollinen integraatio tuo palvelut samaan organisaatioon, mutta palveluiden tuotanto ei juurikaan muutu (samat toimipisteet, samat palvelut) Toiminnallisessa integraatiossa myös palveluiden sisällöt muuttuvat, henkilöstö sekoittuu jne., eivätkä kuntarajat ole merkitseviä 24

25 Palvelujärjestelmän paholaisen kolmio: samaan aikaan ei voi saada hyvää saatavuutta, laajaa valikoimaa ja korkeaa erikoistumisastetta Kolmion kärkien tavoittelu yhtä aikaa kasvattaa kustannuksia Paikallisesti voi tuottaa palveluita, joissa matala erikoistumisaste ja suppea valikoima ja joissa saatavuus on keskeinen Saatavuus (aika ja paikka) Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Erikoistumisaste (ammattilaisen osaamisen syvyys ja kapeus) Geriatriset palvelut Vaativat asumispalvelut Keskussairaala Palvelutarpeen arviointi, sijoitus ESH-päivystys Kuntoutus Matalan kynnyksen mt- ja päivhdepalvelut PTH-päivystys Hyvinvointiasema Terveysasema Alueellinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio mahdollistaa paremman valikoiman ja korkeamman erikoistumisasteen kohtuullisella hinnalla. Lisäksi alueellinen yhteistyö laskee yksikkökustannuksia niissä palveluissa, joissa on suurtuotannon etuja. Valikoima (eri palveluiden /ammattilaisten määrä) Alueellinen palvelujärjestelmä kuvaa optimaalista tuotannon organisointia. Lisäksi tarvitaan kysynnän ohjaus. Palveluohjauksen tehtävä on ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaiseen palveluun. Se ei vaikuta palveluverkoston saatavuuteen, valikoimaan tai erikoistumisasteeseen eikä yksikkökustannuksiin, mutta sillä on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin palveluiden volyymien kautta. 25

Terveydenhuollon tuotantotalous. Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä

Terveydenhuollon tuotantotalous. Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä Terveydenhuollon tuotantotalous Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä 10.11.2015 Tuotannon johtamisen tasot Toimintaympäristö (järjestelmä, lait, politiikka, markkinat, tarpeet, arvot) 1.

Lisätiedot

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Pohtimolampi

Pohtimolampi Pohtimolampi 27.5.2016 Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut Varpu Wiens, suunnittelija Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -kehittämishanke (KASTE) Leena Karjalainen Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet

Lisätiedot

Kouvola Ratamokeskuksen toiminnallisten hyötyjen arviointi tuottavuustavoitteiden näkökulmasta

Kouvola Ratamokeskuksen toiminnallisten hyötyjen arviointi tuottavuustavoitteiden näkökulmasta Kouvola Ratamokeskuksen toiminnallisten hyötyjen arviointi tuottavuustavoitteiden näkökulmasta Raportin tiivistelmä 25.8.2014 Sisällys 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Säästötavoitteen konkretisointi 3 Liitteet

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki 30.3.2016 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Taustaa 3 Suoritteet ja asiakkaat 4 Kustannukset 5 Eksoten aikuisten mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät ARTTU-kuntaseminaari 15.12.2011 Kuntatalo Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolan Kielelliset vaikutukset kaksi lähestymistapaa 1.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot