Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla"

Markku Koskinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tekninen lautakunta Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/ /2017 TEKLA 146 Liite Valmistelija/lisätiedot: Tekninen johtaja Pasi Leimi, puh Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Toimistoinsinööri Sanni Simonen, puh Kaupungin kokonaisesitys kaupungin liikenneverkosta ja teiden hallinnollisista luokista Oheismateriaali Toimenpidetaulukko ja kartat Kaakkois-Suomen ELY-keskus on lähettänyt (KASELY/319/2017) Lappeenrannan kaupungille lausunnolle ehdotuksen kaduiksi muutettavista maanteistä ja niille ennen kaduksi muuttamista tehtävistä toimenpiteistä. Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain (83 ) mukaan asemakaavassa voidaan osoittaa liikennealueita valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Paikallista liikennettä välittävät maantiet osoitetaan asemakaavoissa katualueena. Teiden toimintaympäristö ja niiden liikenteellinen rooli on monin paikoin ja 2010-luvuilla muuttunut, kun teiden kehittämishankkeita on toteutettu, taajama-alueet ovat laajentuneet ja paikallisen liikenteen rooli maantiellä on kasvanut. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on laatinut ehdotuksen niistä maantiejaksoista, joiden osoittaminen asemakaavoissa kaduiksi on perusteltua merkittävän paikallisen ja vähäisen pitkänmatkaisen ja seudullisen liikenteen näkökulmasta. Ehdotuksen perusta on selvitys, jossa alueen tieverkkoa on tarkasteltu yhtenäisin perustein pitkämatkaisen ja seudullisen liikenteen tarpeet sekä aluerakenne huomioiden.

2 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemien tarkastelujen perusteella on määritelty 52 asemakaavoitetulla alueella olevaa maantiejaksoa, yhteensä n. 80 kilometriä, joilla on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pääasiallisesti paikallista liikennettä palveleva merkitys ja joiden tulisi hallinnollisesti olla katuja. Näitä maanteitä (14 tiejaksoa) Lappeenrannan kaupungin alueella ovat: 1) Lappeenrannan keskustaajama mt 408 (Taipalsaarentie), 2) Joutsenon keskustaajama mt 3932 ja mt 3933 (Saimaantie) mt 3951 (Putkinotkontie) mt (Haukilahdentie) mt (Ahvenlammentie) ja mt (Karjalaisentie) mt (Lappeentie) mt (Rantatie) 3) Korvenkylä mt 3963 (Asematie) mt 3964 (Tiuruniementie) mt (Mannerintie) 4) Ylämaa mt 3864 (Ylämaantie) ja mt (Pappilantie) ELY-keskus on varautunut kunnostamaan kaduiksi muutettavat tiejaksot. Samassa yhteydessä niille on mahdollista toteuttaa myös pienimuotoisia parannustoimenpiteitä lähinnä tunnistettujen liikenneturvallisuustarpeiden näkökulmasta. Lausunto Lappeenrannan kaupunki yhtyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen näkemykseen, että yleis- ja asemakaavoissa LT-alueiksi osoitetaan kaikki ne tiejaksot, jotka ELY-keskus on lausuntopyynnössään esittänyt. Sen sijaan Lappeenrannan kaupunki ei yhdy ELY-keskuksen näkemykseen kaduiksi muutettavista teistä. Kyseisiä tieosuuksia ei ole perusteltua osoittaa kaduksi yleis- eikä asemakaavoissa eikä tehdä kadunpitopäätöstä niiden osalta. Sen sijaan kyseiset tieosuudet tulee osoittaa jatkossakin yleisinä teinä seuraavin perustein: 1) Lappeenrannan keskustaajama mt 408 (Taipalsaarentie) Taipalsaarentie on keskeinen yhteys pohjoisesta valtatielle 6. Tiejaksolla on paljon läpikulkuliikennettä. Tiejakso palvelee osin paikallista liikennettä, mutta paikallisliikenne pystytään hoitamaan Kivisalmen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta olemassa olevalla

3 katuverkolla. Lisäksi on huomioitava, että Taipalsaarentietä pitkin kulkee valtakunnallinen joukkoliikenne, tiejakso on välttämätön pelastus- ja ambulanssireitti Etelä-Saimaan keskussairaalaan pohjoisesta sekä tiejakso palvelee suurten valtakunnallisten metsäteollisuusyritysten, mm. Metsä Groupin, kuljetuksia. Lisäksi Taipalsaarentie toimii erikoiskuljetusten reittinä. 2) Joutsenon keskustaajama mt 3932 ja mt 3933 (Saimaantie) Saimaantiestä osa (väli Lappeentie-Rantatie) tulee toimimaan valtatien 6 rinnakkaistienä. Lisäksi on tärkeä tiejakso suurten valtakunnallisten metsäteollisuusyritysten, Metsä-Botnian ja Stora Enson, kuljetuksien kannalta tarkasteltuna. Saimaantie toimii myös erikoiskuljetusreittinä. mt 3951 (Putkinotkontie) Vaikka Putkinotkontie palvelee osin Joutsenon keskustaajaman Putkinotkon taajama-alueen liikennettä, sen merkitys on keskeisempi haja-asutusalueen liikenteelle. Putkinotkon tien tulee säilyä jatkossakin yleisenä tienä (yhdystie) osana haja-asutusalueiden tieverkkoa. mt (Haukilahdentie) Haukilahdentie välillä Ahvenlammentie-Saimaantie on tärkeä tiejakso suurten valtakunnallisten metsäteollisuusyritysten, Metsä-Botnian ja Stora Enson, kuljetuksien kannalta tarkasteltuna. Ahvenlammentieltä länteen Haukilahdentie on haja-asutusalueen yhdystie, joten sen tulee säilyä yleisenä tienä osana haja-asutusalueiden tieverkkoa. Haukilahdentie toimii myös erikoiskuljetusreittinä. mt (Ahvenlammentie) ja mt (Karjalaisentie) Vaikka Karjalaisentien ja Ahvenlammentien muodostama tiejakso palvelee myös paikallista liikennettä, sen merkitys suurille metsäteollisuusyrityksille (Metsä-Botnia ja Stora Enso) on niin keskeinen, että ko. tiejakson tulee säilyä edelleen yleisenä tienä. Lisäksi Karjalaisentie on yhteys valtatieltä 6 sen rinnakkaistielle. Ahvenlammentie toimii erikoiskuljetusreittinä. Yhteydet valtatieltä 6 sen rinnakkaistielle samoin kuin koko rinnakkaistie tulee osoittaa Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan yleisiksi teiksi. mt (Lappeentie) Lappeentie tulee olemaan osa valtatien 6 rinnakkaistietä, jonka tulee Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan kokonaisuudessaan osoittaa yleiseksi tieksi (seututie) ja jonka kunnossapito kuuluu valtiolle.

4 mt (Rantatie) Rantatie tulee toimimaan valtatien 6 rinnakkaistienä, kun valtatie 6 muuttuu moottoriliikennetieksi. Yhteydet valtatieltä 6 sen rinnakkaistielle samoin kuin koko rinnakkaistie tulee osoittaa Lisäksi Rantatie haja-asutusalueen yhdystie, joten sen tulee säilyä yleisenä tienä osana haja-asutusalueiden tieverkkoa. Rantatie on myös yhteys Kemira Chemicalsin tehtaalle, mikä on myöskin keskeinen peruste tiejakson säilyttämiseksi yleisenä tienä. Rantatie toimii myös erikoiskuljetusreittinä. 3) Korvenkylä mt 3963 (Asematie) Asematie tulee toimimaan valtatien 6 rinnakkaistienä, kun valtatie 6 muuttuu moottoriliikennetieksi. Yhteydet valtatieltä 6 sen rinnakkaistielle samoin kuin koko rinnakkaistie tulee osoittaa Asematien kautta on myös yhteys rautatieasemalle sekä valtakunnallisesti matkailun kannalta merkittävälle Holiday Club Saimaan alueelle. mt 3964 (Tiuruniementie) Vaikka Tiuruniementie palvelee myös paikallista liikennettä, sen merkitys on keskeinen valtakunnallisesti matkailun kannalta merkittävän Holiday Club Saimaan kannalta. Matkailua palveleva liikenne on merkittävämpää kuin paikallinen liikenne ko. tieosuudella, ja näin ollen Tiuruniementien tulee jatkossakin olla yleinen tie. mt (Mannerintie) Mannerintie tulee toimimaan valtatien 6 rinnakkaistienä, kun valtatie 6 muuttuu moottoriliikennetieksi. Yhteydet valtatieltä 6 sen rinnakkaistielle samoin kuin koko rinnakkaistie tulee osoittaa 4) Ylämaa mt 3864 (Ylämaantie) ja mt (Pappilantie) Ylämaantie ja Pappilantie, vaikkakin palvelevat myös Ylämaan taajamassa paikallista liikennettä, ovat luonteeltaan haja-asutusalueen yhdysteitä, joten niiden tulee säilyä yleisinä teinä osana haja-asutusalueiden tieverkkoa. Lappeenrannan kaupunki on tarkastellut alueellaan olevia väyliä ja niiden käyttötarkoitusta ja hallinnollisia luokkia kokonaisuutena. Lappeenrannan kaupungin lähtökohtana on, että kuntien väliset tieyhteydet tulee säilyttää valtiolla etenkin silloin, kun niillä on selvästi laajempi merkitys muunkin kuin paikallisen liikenteen välittäjänä ja/tai

5 tiejaksolla on erityisiä liikkumistarpeita (ambulanssireitit, erikoiskuljetukset, valtakunnallisesti merkittävien toimijoiden ja yritysten kuljetukset ja yhteydet). Toinen keskeinen lähtökohta on myös se, että moottoriliikennetieksi muutettavan Valtatien 6 rinnakkaistien tulee olla yleinen tie. Moottoriliikennetien edellytys on, että sillä on yhtenäinen rinnakkaistieyhteys, jonne voidaan osoittaa hidas ajoneuvoliikenne. Rinnakkaistie on kiinteä osa moottoriliikennetietä muodostaen kokonaisuuden sen kanssa. Lausunnon liitteenä on Lappeenrannan kaupungin kokonaisesitys kaupungin liikenneverkosta ja teiden hallinnollisista luokista tulee olemaan lähtökohtana kaupungin tulevissa kaavahankkeissa. Lausuntopyynnössä esitettyihin erillisiin kysymyksiin on edellä kerrotun perusteella tarpeetonta vastata. (Pasi Leimi) Tj Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Hyväksyttiin.

Samankaltaiset tiedostot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue