KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio /Sito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio /Sito

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NYKYTILA TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 32

4 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 1 JOHDANTO KäsilläolevaerillisselvityslogistiikastajaelinkeinoelämäntarpeistaontoteutettuosanaKeskiSuomenlii kennejärjestelmäsuunnitelmaa.selvityksennykytilajatoimintaympäristöanalyysitperustuvatpääsääntöi sestikirjallisiinlähtöaineistoihin. Tiekuljetukset ovat KeskiSuomen keskeisin kuljetusmuoto. Tiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta tehtiintilastokeskuksenvuosia koskeviinotantatutkimuksiinperustuvatarkastelu.Ko.otanta tutkimustenmääräpaikkaaineistotsijoitettiinkartalleemme3 ohjelmalla.esitetytkuljetusvirratperustu vatvuosien kuljetusmäärienkeskiarvoon.Tiekuljetustenkuljetusmääristätehtiinlisäksirinnak kaistarkastelulam pistetietojenavulla.muidenkuljetusmuotojenkuljetusmäärienarvioinnissakäytettiin olemassaoleviatilastoja. Selvityksessä toteutettiin yrityskysely KeskiSuomessa toimiville yrityksille. Kyselyyn saatiin vastauksia 62 yritykseltä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialal ta ja 13 palveluiden toimialalta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään keskeisten toimijoiden näkemyksiä keskeisistäliikennejärjestelmäänjaaluelogistiikkaanliittyvistästrategisenkehittämisenpainopistealueista. 2 NYKYTILA KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkateollisuus.Erityisestimetsäte ollisuussekäkonejametalliteollisuusovatalueenvahvojaaloja.jyväskylän,jämsänjaäänekoskenseutu kunnatovatmerkittäviäteollisuusseutuja.massajapaperiteollisuudentuotantolaitoksiasijaitseejämsäs sä,jämsänkoskella,äänekoskellajajyväskylässä.äänekoskenjajyväskylänseutukunnissaonrunsaastiko neiden ja laitteiden valmistusta, Keuruun seudulla metallituotteiden valmistusta. Metsäteollisuudella on Äänekoskellapaperitehtaanlopettamisestahuolimattavahvamerkitys(kartonki,sellujavaneritehtaat), samoin kemian teollisuudella. Puutuoteteollisuutta on paljon Äänekosken, Saarijärven Viitasaaren sekä Joutsanseutukunnissa.ErityisestiSaarijärven Viitasaarenseutukunnassatoimialanosuusonhuomattava, lähespuoletseutukunnankokoteollisuudenliikevaihdosta. Metsäteollisuuden sijoittuminen KeskiSuomessa on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Maakunnan merkittävimmätturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuoalueetonesitettymyös kartalla(kuva2).keskisuomessaonmerkittävissämäärintukkujavähittäiskaupanyrityksiä.myösraken tamisen merkitys on viime vuosina kasvanut koko maakunnassa. Teollisuuden ja turvetuotannon lisäksi merkittäviämuitakuljetuksiasynnyttäviäalueitasijaitseepääasiassajyväskylänläheisyydessä(kuva3). Jätteidenkuljetuksetovatviimevuosinalisääntyneetmerkittävästijakuljetustarveonlähivuosinaedelleen kasvamassa.syitäovatmm.eu:nkaatopaikkadirektiivi(vaatimuksetkaatopaikkojenpohjarakenteillejne.), uudetjätteidenhyötykäyttötavoitteetjaloppusijoitettavanjätteenvähentämistavoitteet(jätteenpoltonja kierrätyksen lisääntyminen). EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteena on parantaa liikenteen energiate hokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä,mikäkoskeemyösjätekuljetuksia.valtakunnallisenjäte suunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Tulevaisuudessa vaatimukset tiukkenevat vielä tästäkin.valtakunnallisen jätesuunnitel manmukaanyhdyskuntajätteidenkaatopaikkojen määräväheneenoin50:stänoin30:eenvuoteen2016 mennessä.keskisuomessayhdyskuntajätteidenjätehuollontoimintaonkeskitettykolmeenjätehuoltokes kukseen:jyväskylänmustankorkeaan,pohjoisessakeskisuomessasaarijärvensammakkokankaallejajäm sän MetsäKivelään. Laukaan Mörkökorpi tullee vastaamaan tulevaisuudessa Jyvässeudun yhdyskuntajät teenloppusijoituksesta. 2

5 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva1 Kuljetuksiasynnyttävätalueet:metsäteollisuudensijoittuminenKeskiSuomessa. 3

6 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva2 KeskiSuomen3.vaihemaakuntakaavanturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuo alueet(lähde:keskisuomen3.vaihemaakuntakaava,kaavaselostus). 4

7 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva3 Kuljetuksiasynnyttävätmuutkeskeisetalueet:terminaalit,kauppakeskuksetjajätekeskukset. 5

8 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomisijaitseepääliikenneväylienvarrella,kokomaankattavienkuljetusvirtojensolmukohdassa. KeskiSuomenmaantieteellinensijaintionihanteellinenajosekälepoaikamääräystenkannalta.Erityisesti Jyväskylässäsijaitsevissaterminaaleissasuoritetaanrunsaastikuormienyhdistelyäsekämuutatavarankä sittelyä. Päivittäisten tavaravirtojen kannalta pääväylät, erityisesti VT4 (HelsinkiUtsjoki) ja VT9 (Turku Kuopio)ovattärkeitä.KeskiSuomentieverkostakolmannesonSaarijärven Viitasaarenseutukunnassaja hieman alle 30 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. KeskiSuomen alueen maanteiden keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna 2010 on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 4). Koko maan valta ja kantateiden osalta määrät on esitetty seuraavan sivun kartassa (Kuva 1Kuva 5). Kuorma autokuljetustenjakautumineneteläjakeskisuomentieverkollaonesitettykuvassa6. Kuva4 KeskiSuomenalueenmaanteidenkeskimääräinenraskaidenajoneuvojenvuorokausiliikenne

9 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva5 Raskaanliikenteenkeskimääräinenvuorokausiliikennevaltajakantateillävuonna

10 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva6 Valtateiden4ja9merkityserottuuselkeästikuormaautokuljetustenjakautumisessaEtelä jakeski Suomentieverkolla. Tiekuljetustenmerkitysonmaakunnanelinkeinoelämällesuuri.Tämäjohtuuerityisestimaakunnanmaan tieteellisestä sijainnista. KeskiSuomen alueella on kuitenkin koko maahan verrattuna suhteellisen paljon rautatieliikennettä ja rataverkko onkin kattava, mutta suurelta osin vähäliikenteinen. KeskiSuomesta on hyvätyhteydetsatamiin.keskisuomenyrityksilläonkinmahdollisuusvalitauseanerisuomensatamanpal velutarjonnasta,koskaläheskaikkiineteläjalänsi Suomenrannikonsatamiinonyhtäpitkämatka. TarkasteltaessaKeskiSuomentieliikenteentavarakuljetuksiakokonaisuutenavuonna2010enitentavaroita kuljetettiin valtatiellä 4 sekä valtatiellä 9 Jämsän ja Lievestuoreen välisellä tieosuudella. Molemmilla tie osuuksillatavaroitakuljetettiinaivankeskisuomenmaakunnanpohjoisintaosaalukuunottamattavähin tään5miljoonaatonnia.vuonna2010junakuljetustenvilkkaimmatrataosuudetolivatrataosuusjyväsky lästätampereensuuntaanjajyväskylästäpieksämäensuuntaan,joillatavaroitakuljetettiin24,99miljoo naatonnia.jyväskylänlentoasemankauttakuljetettiinlentorahtiayhteensä26tonnia.vesiliikenteentava rakuljetuksiaeikeskisuomessavuonna2010ollutlainkaan.kuvassa7onyhteenvetonaesitettytie,rauta tiejalentoliikenteentavarakuljetustenmäärätkeskisuomessavuonna

11 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva7 KeskiSuomenalueentavarakuljetuksetvuonna2010. Metsäjametalliteollisuusovatmolemmatkuljetusintensiivisiäaloja.Pääteidenmerkitysonkuljetuksille suuri.keskeisetpäätietonpystyttypitämäänpääosinhyvässäkunnossa,vaikkakeskisuomenpäätieverkol la,erityisestivaltatiellä4ja9onpaljonparantamistarpeita. Kuvassa8onesitettytukkijakuitupuukuljetustenvuotuisettonnimäärättieverkolla.Alemmantieverkon merkitysonmetsäteollisuudenraakaainekuljetuksillesuurijamerkitysonesim.terminaaliverkkomuutos tenjohdostauseallaalueellaedelleenkasvamassa.alemmantieverkonosaltaonhaasteenarahoitusniuk kuudestajohtuvauhkaavakunnonedelleenheikkeneminen. 9

12 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva8 TukkijakuitupuuntiekuljetuksetEteläjaKeskiSuomessa. KeskiSuomenrataverkonosaltaonrunkorataTampereeltaJyväskylänkauttaPieksämäellesähköistettyja silläkulkeesekähenkilöettätavarajunia.lisäksijyväskylästäonratalänteenhaapamäensuuntaanjapoh joiseen Haapajärven suuntaan. Haapajärvelle on ainoastaan tavaraliikennettä, mutta Jyväskylästä Haapa mäellejasieltäedelleenseinäjoensuuntaanonmyöshenkilöliikenneyhteys.kaikkirataosatovatyksiraitei sia.suurinsallittuakselipainoonuseimmillaradoilla22,5tonnia. KaikillaKeskiSuomenradoillaonem.mukaisestitavaraliikennettä.Liikenneonvähäistälukuunottamatta TampereJyväskyläPieksämäkisekäJyväskyläÄänekoskivälejä.Vuoden2011rataverkontavaraliikenteen kuljetuksetonesitettyseuraavassakuvassa(kuva9).keskisuomenrautatiekuljetustenrungonmuodosta vat metsäteollisuuden tuote ja raakaainekuljetukset. Tavaraliikenteen kilpailun avautuminen näkyy jo KeskiSuomessa,kunProxiononaloittamassaturvekuljetuksetHankasalmelta.Tulevaisuudessarautatiekul jetusten määrän on arvioitu vähenevän erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla (mm. terminaaliverkon muutoksistajohtuen). 10

13 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kokkolaan Ouluun Iisalmi Seinäjoki Jyväskylä Pieksämäki Raumalle Mikkeli Helsinkiin Kouvolaan Kuva9 Tavaraliikenteenkuljetuksetrautateillävuonna2011(1000tonnia),(Lähde:Liikennevirasto). Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan raakapuun rautatiekuljetusten nykyisen toimintamallin mukainenpuunkuormauksenhoitaminenusealtapieneltäkuormauspaikaltauseallepienellekuormauspai kalleaiheuttaahuomattavanvaihtotyötarpeenjahidastaavaunukiertoa.toiminnantehostamiseksiraaka puunkuormaustoimintakeskitetäänterminaaleihinjaniitätäydentäviinkuormauspaikkoihin.selvityksessä onmääriteltysuomentoimintaympäristöönsopivaterminaalijakuormauspaikkaverkonlaajuusjakuljetus taloudellisesti parhaimmat terminaalien ja kuormauspaikkojen sijaintipaikat. Tavoitetilassa vuonna 2018 rataverkollaon14raakapuuterminaalia,tämänhetkisen9terminaalinsijasta.raakapuunkuormauspaikko jaonsensijaantarkoitusvähentäänykyisestä95paikasta32paikkaan.tavoitetilan32kuormauspaikasta KeskiSuomessa sijaitsee ainoastaan Suolahti; lisäksi KeskiSuomeen ei sijoittuisi yhtään terminaalia. Bio energiankuljetustenosaltamuutoksetovatkeskisuomenkannaltahuolestuttavia.muutostenvaikutukset tiejarataverkonkuljetusmääriinovatarvioidenmukaanhuomattavia(kuvat1011). 11

14 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva10 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetrataverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähene mistä). Kuva11 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetpäätieverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähe nemistä). 12

15 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomen lentoasema sijaitsee Jyväskylässä. Jyväskylän lentoaseman kautta kuljetetaan vain vähän lentorahtia.alueenetäisyyshelsinki Vantaanlentoasemalleonsuhteellisenpieni.Tämänvuoksilentorah ti kuljetetaan pääsääntöisesti joustavina tiekuljetuksina HelsinkiVantaan lentoaseman ja KeskiSuomen välillä.mahdollisuutenalentorahtiontärkeäerityisestielektroniikkajamuulleteknologiateollisuudellese kä esim. teollisuuden varaosalogistiikalle ja poikkeamista johtuville kiirekuljetuksille niin viennissä kuin tuonnissa. Lentoliikenneonerityisentärkeäätyöasiamatkaliikkumiselle.Vuoden2010aikanamatkustajamäärätJy väskylän lentoasemalla vähenivät 15 %. Finnair lakkautti lentonsa Helsingin ja Jyväskylän välisellä reitillä lokakuussa2011.liikennöintiäjatkaakuitenkinflybe,jokaaloittiliikennöinninkolmellapäivittäisellävuo rollajyväskylänjahelsinginvälillä lisäksiestonianairliikennöitallinnaan,muttalopettaalii kennöinnintammikuussa2013. KeskiSuomestakuljetetaantavaraauseaansatamaan.VuosaarijaTurkupalvelevaterityisestikappaleta varan,konttienjaperävaunujenkuljetuksia.haminakotkasatamankauttaviedäänmetsäjametalliteolli suudentuotteita.metsäjapuutuoteteollisuudensuuryksikkökuljetukset(konttijatrailerikuljetukset)kul jetetaanpääsääntöisestietelärannikonsatamienkautta.kyselyynvastanneidenyritystentärkeimmättuon tijavientisatamatolivatvuosaarijaturku.suurtensatamienasemaakappaletavaransuuryksikkökuljetuk sissa vahvistavat riittävät linjaliikenneyhteydet ja riittävä volyymi tavaravirtojen yhdistämiselle (saman määränpäänlaivoihin,tavaravirtojenyhdistelylessthancontainerload/lclkuljetuksissajne.). Hakurahtiliikenteessä (aika tai matkarahtaus) tai sopimusliikenteessä kuljetettaville tavaralajeille (mm. bulkjairtokappaletavara)satamanlinjaliikenneyhteyksilläeiolemerkitystäjasatamanvalinnanperustee na on usein sataman saavutettavuus (maakuljetusmatka jaaika), sataman ominaisuudet (satamaväylän syvyys laivan koko, varastointikapasiteetti), tarvittavan palvelun tehokkuus (läpivirtausaika), soveltuva lastaus,purkujalastinkäsittelylaitteisto,laivakuljetuksensujuvuussatamaan/satamasta(jääolot,laivojen odotusajat,ympärivuotisuustms.)sekäliikennöinninsujuvuusmääräsatamiin. Selvityksessätehtiinmyösvuosina2007,2008ja2009kuljetettujentonnimäärienkeskiarvoihinperustuva tarkastelukeskisuomentiekuljetustensuuntautumisestaerisatamiin(kuvat12ja13).tarkasteluperustuu Tilastokeskuksen ko. vuosia koskeviin otantatutkimuksiin, joiden määräpaikkaaineistot sijoitettiin tiever kolleemme3ohjelmalla.tämäntarkastelunmukaansuurimmattiekuljetustenvientisatamatolivathelsin ki,kotka,haminajaturku.vastaavastisuurimmattuontisatamatolivathamina,helsinki,kotkajanaantali. KeskiSuomesta ei ollut tiekuljetuksina tapahtuvaa vientiä rajaasemien kautta, ainoastaan tuontia Nuija maanrajaasemankautta.keskisuomenalueellavientijatuontikuljetuksetkuljetetaanvaltateiden4,9ja 13kautta.KeskiSuomessaselvästivilkkainvientijatuontikuljetustentieosuusonvaltatie4Jyväskylästä etelänsuuntaan. 13

16 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva12 KeskiSuomenviennintiekuljetukset. KeiteleenjaPäijänteenvesistötmuodostavatkanavayhteydenvälitykselläKeskiSuomenläpiulottuvan vesitieverkoston.vesikuljetuksillaeikuitenkaanolesuurtamerkitystäelinkeinoelämänkannalta,erityisesti puuttuvanmeritieyhteydenvuoksi.vesikuljetuksillaeimyöskäännähdämerkittäväärooliabioenergiankul jetuksissa. JyväskylänseudulleontoteutettuInnoroadkonsepti,tieliikennealanosaamisverkosto,jossakehitetään tieliikennejaajoneuvotoimialaninnovaatioitajaosaamista.osanatätäverkostoatoimiiinnoroadpark, yrityspuistoalue.innoroadparkontieliikennejaajoneuvotoimialaanerikoistuneidenyritystenjaniitätu kevien yritysten kansainvälinen keskittymä, joka yhdistää yritystoimintaa sekä akateemista tutkimusta ja koulutusta.innoroadparksijoittuujyväskylänkaupunginseppälänkankaan,palokankaanjapalokärjensekä LaukaanTiituspohjanalueille. 14

17 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva13 KeskiSuomentuonnintiekuljetukset. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä(BothnianArc/Bothni an Corridor) kuuluu TENTydinverkkoon. Valtatie 4 on myös osa liikennekäytävää ja TENTydinverkkoa. KuljetuskäytäväkulkeeSuomenjaRuotsinpuolellaPerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapit kin. Se kulkee Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan. TENT ydinverkononmääräollavalmisvuoteen2030mennessä.tavoitteenaonpoistaaliikenteenpullonkauloja, uudistaainfrastruktuuriajasujuvoittaarajatylittävääliikennettä.ydinverkkoonjaettu10käytävään,joiden avullakoordinoidaanydinverkoninfrastruktuurinkehittämistä.ydinverkontavoitetasonmäärittelyonvielä osinkesken.tavaraliikennevoitälläkäytävällätulevaisuudessakasvaaedelleenkuljetuspalvelujenkysyn nänlisääntyessä(kaivoshankkeetjne.)jatoimintaympäristönmuuttuessa(ympäristöasioidenmerkityksen kasvujne.). Kuljetuskäytävän kehittämiseen tähtäävä Bothnian Green Logistic Corridor (BLGC) hanke alkoi kesällä 2011.TämähankerahoitetaanEU:nItämerenmaidenohjelmastajasekestäävuoteen2013saakka.Hank keentavoitteenaonkehittääjatehostaakäytävääuusienälykkäidenliikenneratkaisujenjatehokkaidenlo gististenketjujenavulla.tavoitteenaontehdäkäytävästäpohjoiseneuroopantärkeinvihreätavarakulje tusväylä. Käytävän kehittyminen vahvistaisi KeskiSuomen kuljetusyhteyksiä pohjoisen suuntaan (esim. 15

18 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS metsä ja metalliteollisuuden raakaaineiden kuljetukset pohjoisesta), länsirannikon satamien saavutetta vuuttajakeskisuomenyritystenkaupankäyntiäpohjoisruotsiinjapohjoisnorjaan. Kuva14 Botniankuljetuskäytävä. ToinenKeskiSuomenläpikulkevakuljetuskäytäväonKeskipohjolanitälänsisuuntainenkuljetuskäytä vä(midnordicgreentransportcorridor)ulottuunorjastaruotsinjasuomenkeskiosienkauttavenäjälle. Parhaillaanonmenossahanke,NorthEastCargoLinkNECLII,jonkatavoitteenaonkehittääjamarkkinoida Keskipohjolankuljetuskäytävää.EU:nItämerenmaidenohjelmastarahoitettavakolmivuotinen( ) hankekeskittyykuljetuskäytäväninfrastruktuurinjalogistiikankehittämiseenkutentiestöön,ratoihin,me rikuljetuksiin,logistiikkajajakelukeskuksiinsekäsatamiin.keskipohjolankuljetuskäytävätarjoaavaihtoeh toisenreitinperinteisillekuljetusreiteille. 16

19 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva15 Keskipohjolankuljetuskäytävä. 17

20 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN Maailmantalouden ja liiketoimintaympäristön kehitystrendit sekä työnjako vaikuttavat elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Tuotannon kustannukset ja kannattavuus eri alueilla ohjaavat yritysten sijaintipäätöksiä. Niinikäänerilaistenuhkatekijöidenkasvuvaikuttaasijaintipäätöksiin.Globalisaatioonlisääntymässä,mutta toisaaltasenvastareaktionamyöslokalisaatiovoitulevaisuudessajoillakinaloillalisääntyä.tähänovatsyi nä tuotannon epävarmuustekijät kasvavan kysynnän ja halvemman työvoiman maissa (yritystoiminnan kulttuurierot, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriilmiöt, poliittinen epävakaisuus tms.). Tuotekehitys, uudettuotannonalatsekätuotantoontarvittavienraakaaineidenrepertuaarinmuutoksetohjaavatomalta osaltaantätäkehitystä.myöspolttoaineidenjaerienergiamuotojenhintojenkehitykselläonsuurimerkitys. Sähköisenkaupanosuuskasvaajatkuvasti.Samoinaineettomankulutuksenlisääntyminenmuokkaatule vaisuudenelinkeinoelämää. Yrityskyselyn mukaan markkinoiden kehittyminen, polttoaineiden hinnan kehitys sekä maailmantalouden kehitysovattärkeimpiäkeskisuomenyritystentoimintaanvaikuttaviatekijöitä.myösvaltionjaeu:nkulje tuspolitiikallanähtiinolevansuurivaikutus. Maailmanpoliittinentilannevaikuttaamonintavoinelinkeinoelämään.Erilaisetkriisit,terrorismijamuut häiriötekijätlisäävätepävarmuutta.kansainväliseenkaupankäyntiinvaikuttaaerimaidensekäeu:nerilai setsäännöstötjalait.myöserilaisillakansainvälisilläsopimuksillaonsuurimerkitys.esimerkiksitulossaole vatiukennettulaivojenpolttoaineidenrikkidioksidipitoisuusrajaitämerellä(0,1%)nostaatulevaisuudessa teollisuuden vuotuisia kuljetuskustannuksia arviolta noin 0,6 1 miljardia euroa. Tämä yhdessä muiden toimintakustannuksianostavientekijöidenkanssavoivaikuttaayritystensijaintipäätöksiin.suomion saari ja riippuvainen merikuljetuksista. Kuljetusalan harmonisointi ja kilpailun vapautuminen muokkaa tulevai suuden kuljetusalaa ja vaikuttaa elinkeinoelämän logistiikan toimintatapoihin. Erityistä merkitystä on lii kenneinfrastruktuurillajasenylläpidolla. EU:nliikennepolitiikassatulevatkorostumaanns.vihreätkuljetuskäytävät,jotkaonmainittuEU:nlogistii kantoimintasuunnitelmassa.tulevaisuudessatultaneenmäärittelemääneu:nvihreidenkuljetuskäytävien verkko. Määrittely on pääsääntöisesti poliittinen kysymys. Määrittelylle tietoa tuottavia ja valmistelevia tutkimusjaverkostoprojektejaonjokäynnistetty.näistälaajimmassasupergreen hankkeessa(suppor tingeu slogisticsactionplanongreencorridorsissues)kehitetäänmittaristojakuljetuskäytävienekote hokkuudenmittaamiseksi,arvioidaanvihreydenkannaltakuljetusteknologioidenjaictratkaisujenkäyttöä eri kuljetuskäytävillä sekä annetaan suosituksia EU:n liikennepolitiikan kehittämiselle ja tutkimuksen jat kosuuntaamiselle. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen ilmasto muuttunee keskimäärin lämpimämmäksi ja sateisem maksi. Rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat ympäri vuoden. Nollakelit lisääntyvät aluksi koko maassa, muttasaattavatvähetävuosisadanpuolivälistäeteläsuomessa.itämerenjääpeiteväheneejasuomenlah dellakeskivedenkorkeusnousee.ilmastonmuuttuminenvoiheikentäätyötuvallisuuttaerityisestitiekulje tuksissa,jakelukuljetuksissa,satamissajasuurillaratapihoilla.vähentyneenroudanaiheuttamapuidenkaa tumisenlisääntyminenhaittaarautatiejatiekuljetuksia.kelirikonesiintymisajankohdatjapainorajoitusten ajankohdatmuuttuvatjakokonaisaikavoipidentyä.rankkasateidenaiheuttamajamuutulviminenvoivat ylittääkuivatusrakenteidenmitoitustason.kunnossapidonajoituksiajakohdentamisiavoidaanjoutuatar kistamaan.ilmakuljetuksilleilmastonmuutoksestaeilentokorkeudenjajonykyisentoiminnallisenvarautu misenvuoksiaiheudusuuriahaittoja.ilmastonmuuttumisenjaääriilmiöidenvaikutuksiatavaraliikenteelle jayritystentoimintaanonselvitettylaajastiliikennejaviestintäministeriönjulkaisusarjanilmastonmuutos jatavaraliikenne tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen hiilidioksidijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia tullaan arvioi maanentistäkinkokonaisvaltaisemmin.teollisuusnäkeeilmastonmuutoksenjasenhillinnänlisääväntuo tannon ja toiminnan kustannuksia. Kustannuksia lisää energian, polttoaineiden ja raakaaineiden hinnan 18

21 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS nousujasaatavuudenvaikeutuminensekävaadittavatinvestoinnituusiinpolttoaineisiin,hiilidioksidipääs töjenvähentämiseenjahiilidioksidivapaantuotannonlisäämiseen.kuljetusalanmukaankuljetusketjujenja kuljetuselinkeinonkustannuksettulevatniinikäännousemaanilmastonmuutoksenjasenhillinnänseurauk senapolttoaineidenhinnannousun,päästökaupanlaajenemisensekäerilaistentavaraliikenteeltäperittävi enympäristömaksujenmyötä.todennäköisestiilmastonmuutoksenhillintätuleekorottamaankuluttajahin toja sekä teollisen toiminnan ja sen raakaainehankinnan että toimitus ja kuljetusketjujen kustannusten nousunmyötä. Tulevaisuuden toimitusketjuihin vaikuttaa merkittävästi tieto ja kuljetusteknologian kehitys. Tiedon lä pinäkyvyys tulee kasvamaan. Toimitusketjujen toimintamallit, strategiat ja ideologiat muuttuvat. Samalla toimitusketjuistatuleeentistädynaamisempia.toisaaltatoimitusketjutmonimutkaistuvatjatulevatentistä haavoittuvimmiksi. Ilmaston ääriilmiöiden lisääntyminen voi johtaa eri tuotantopaikkojen, markkina alueidentaikuljetusreittienhäiriöherkkyysluokituksiin.logistiikanulkoistaminenjalisäarvopalveluidenky syntäkasvaa,mikäluouusiamarkkinoitaerityisestilogistiikkayrityksille. Tulevaisuudessakuljetusketjujatultaneenarvottamaanniidenenergiatehokkuudenmukaisesti.Yhteises tisovitutmittaristotkuitenkinvieläpuuttuvat.eu:nenergiapalveludirektiivintavoitteenaonlisätäliiken teenenergiatehokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä. Euroopassaonkehitettyratkaisuja,joissaannetaanalennuksiatietullimaksuihinkuljetusketjunenergiate hokkuudenjaympäristöystävällisyydenperusteella.samoinhuolintaliikkeettulevattarjoamaanenergiate hokkaampia ja hitaampia kuljetusketjuja halvemmalla kuin nopeampia. Erilaiset kuljetusketjujen vihreät merkit( greenlabelling )yleistyvät.yleensäekotehokaskuljetusketjuonmyöskustannustehokas.näinei kuitenkaanoleesimerkiksisilloin,josympäristöystävällistenkuljetusmuotojenkäyttöedellyttääuseitaväli käsittelyjä. Erilaisetlogistisetverkostotkehittyvätjalogistiikkatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiik kakeskuksiin. Merkittävillä talousalueilla tuleekin pyrkiä liikenneinfrastruktuuria kehittämällä, alueellista logistiikan yhteistoimintaa edistämällä ja logistiikan maankäyttöä tehostamalla pyrkiä lisäämään alueen houkuttelevuuttateollisuudellejakaupalle. Kuljetusalan työvoiman riittävyys ja alan houkuttelevuus tulisi varmistaa. Esimerkiksi Suomen tiekulje tusalaa uhkaa työvoimapula taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti tämä koskee jakelukuljetuksia ja erityisosaamista vaativia kuljetussuoritealoja (mm. vaarallisten aineiden kuljetukset, erikoiskuljetukset). Kuljetusala kilpailee yhä vähenevistä työvoimaresursseista muiden alojen kanssa. Työvoimaresursseja on arvioitumm.tiekuljetusalantulevaisuuskatsauksessa. Liikennevirastoonkehittämässämenetelmiäkuljetusketjujenpalvelutasonmäärittämiseksi.Tavoitteena onmääritelläasiakastarpeidenperusteellaerilaisiapalvelutasojaerityyppisillejaeritavoinliikenneverkkoa käyttäville kuljetusketjuille. Nämä määrittelyt koskevat luonnollisesti myös KeskiSuomen teollisuuden ja kaupankuljetusketjuja. Edellä kuvatut yleiset toimintaympäristön muutostekijät vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti Keski Suomenelinkeinoelämäänjalogistiikkasektoriin.Neonsyytäottaahuomioonmaakunnantavaraliikenteen liikennejärjestelmäntarkastelussa. 19

22 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS ALUEELLISETMUUTOSTEKIJÄT Kuva16 Toimintaympäristönmuutostekijät. Näidenlisäksionpaljontoimintaympäristönmuutostekijöitä,jotkavaikuttavaterityisestiKeskiSuomessa jakeskisuomenelinkeinoelämään.elinkeinoelämänrakennemuutos,esim.vuoden2011lopussatoteutet tuäänekoskentehtaanpaperituotannonlopettaminenvaikuttavatkuljetusmääriin.kokonaisuutenakeski Suomenelinkeinorakennesiirtyytasaisestikohtipalveluvaltaisempaarakennetta.Muutosonviimevuosina kiihtynytjauusiatyöpaikkojaavautuuuusillatehtävämäärityksillä.teollisuudensuhteellinenosuuslaskee jatkossa. Myös alkutuotannosta häviää huomattavasti työpaikkoja. Erityisesti maatalousyrittäjien määrä vähenee. Tällä ei välttämättä ole tuotannollisia heijastuksia, jos tilakoot kasvavat edelleen ja tuottavuus lisääntyy.tämätuleejohtamaankäytännössävähäliikenteisentieverkonkuormituksenkasvuun,kunkulje tustenyksikkökootkasvavat. Toisaaltaesim.hajaasutusalueidenväestönväheneminenjatoimintojenkeskittyminenvaikuttavathaja asutusalueenkuljetustenpalvelutasoonjakustannuksiin.lisäksijoluvussa2esitetytliikennejärjestelmän kinmuutokset(esim.terminaaliverkko)suuntaavatkuljetuksiauudelleenjaem.tapauksessasiirtävätnykyi 20

23 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS sin raiteitse hoidettavia kuljetuksia tieverkolle. Edellisessä luvussa mainittu jätehuollon ja jätelogistiikan toimintaympäristömuutosvaikuttaamyöskeskisuomenjätekuljetustensuoritteisiinjasuuntautumiseen. Väestönikääntyminenvaikuttaatulevaisuudessamyöstyövoimansaatavuuteen.Maakunnanvahvaasema koulutussektorillaedesauttaaturvaamaanosaavantyövoimanriittävyyttämaakunnassa.erityisestivoima kastiekuljetusalankoulutusklusteriauttaaturvaamaantyövoimansaatavuuttatiekuljetusalalla. Väestöväheneevanhoissakuntakeskustoissajavanhoillaasutusalueilla.Ikääntyneethakeutuvatpalvelujen lähellekeskustoihin.lapsiperheethakeutuvatväljään,maaseutumaiseenasuinympäristöön,jostaonhyvät liikenneyhteydet. Uudet työpaikkaalueet syntyvät pääväylien varteen ja risteysalueille. Näin Jyväskylän keskusta,senliepeetjapääväylienvarretkasvavat.jämsänseudullahimoksenympäristötiivistyymatkailu rakentamisenmyötä. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien johdosta biopolttoaineiden merkitys kasvaa. Tämän odotetaan tuo van uusia liiketoimintamahdollisuuksia KeskiSuomeen. Maakunnan tavoitteena on lisätä turpeen, puun, peltobiomassanjajätteidenkäyttöä. 4 LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET KeskiSuomenalueellatoimivilleyrityksilletehtiinlogistiikkakysely.Kyselyynsaatiinvastauksia62yrityksel tä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialaltaja13 palveluiden toimialalta. Suuri osa vastanneista yrityksistä, n. 42 % oli pieniä korkeintaan viisi työntekijää työllistäviäyrityksiä.yritystenliikevaihtooliallemiljoonaeuroarunsaallapuolellayrityksistä.kyselylläsaa tiinkuitenkinkattavaotosmyösalueensuuristayrityksistä,joitatoimiialueellalukumääräisestivähemmän kuinpieniäyrityksiä. Toimintajakuljetukset Kuljetusten ja logistiikan toimialan yrityksistä suurin osa arvioi kuljetustensa määrän pysyvän ennallaan vuoteen2020mennessä.samoinarvioimyössuurinosateollisuudentoimialanyrityksistä,joistakuitenkin melkosuuriosa(n.3140%)arvioimyöskuljetustensakasvavan.kaupantoimialanyrityksistäsuurinosa arvioikotimaankuljetustensakasvavan.palveluidentoimialanyrityksistäpuoletarvioikotimaankuljetus tensapysyvänennallaanjapuoletkuljetustensakasvavan.keskimäärinyrityksetarvioivatkuljetustensapy syvänennallaantaikasvavan(kuva17). Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kotimaan kuljetukset Tuontikuljetukset Vientikuljetukset Kuljetukset ja logistiikka 10,5 % 57,9 % 31,6 % 14,3 % 85,7 % 14,3 % 85,7 % Teollisuus 9,5 % 57,1 % 33,3 % 12,5 % 56,3 % 31,3 % 60,0 % 40,0 % Kauppa 14,3 % 14,3 % 71,4 % 75,0 % 25,0 % 100,0 % Palvelut 50,0 % 50,0 % 100,0 % 100,0 % Kaikki 10,2 % 51,0 % 38,8 % 10,7 % 67,9 % 21,4 % 3,8 % 73,1 % 23,1 % Kuva17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % VastaajienKeskiSuomenyritystenkuljetustenkehittyminenvuoteen2020mennessä. 21

24 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Yleisesti yrityksissä arvioitiin KeskiSuomen yrityksen tuotannon tai toiminnan kasvavan vuoteen 2020 mennessä.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistäsuurinosa(n.58%)arvioituotantonsataitoimin tansakasvavan.teollisuudentoimialanyrityksistäylikolmeneljäsosaaarvioituotantonsataitoimintansa kasvavan. Kaupan toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsa tai toimintansa kasvavan ja kolmasosa arvioi sen vähenevän merkittävästi. Palveluiden toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsataitoimintansakasvavan(kuva18). Vähenee merkittävästi Vähenee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa merkittävästi Kuljetukset ja logistiikka 21,1 % 21,1 % 31,6 % 26,3 % Teollisuus 4,5 % 18,2 % 36,4 % 40,9 % Kauppa 33,3 % 16,7 % 50,0 % Palvelut 8,3 % 25,0 % 58,3 % 8,3 % Kaikki 3,4 % 10,2 % 18,6 % 37,3 % 30,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva18 YritystentuotannontaitoiminnankehittyminenKeskiSuomessavuoteen2020mennessä. Kyselynmukaanselvästitärkeimmätyritystenkäyttämätsatamatvuonna2010olivatsekätuonnissaettä viennissähelsinginvuosaarensatamajaturunsatama.tämätulos poikkeaa jossainmäärinedelläkuva tuntilastokeskuksenotantatutkimuksiinperustuvanemme3 analyysintuloksista,joskinsiinäolivatmu kanavaintiekuljetukset.tulospoikkeaamyösaiempienselvitystentuloksistakoskientärkeimpiäsatamia. Tämäjohtuneesiitä,ettätässäonkyseessävainotosyrityksistäjaetenkinsiitä,etteitärkeysjärjestystässä perustutavaratonneihin.tulosperustuusiisvastanneidenyritystenmäärääneikäkuljetusvolyymeihin.se kuvaasitä,mitentärkeänäerisatamatvastanneissayrityksissänähtiin. Suurinosa(n.60%)yrityksistäarvioitärkeimpiensatamientainiidentärkeysjärjestyksenpysyvänennallaan vuoteen2020mennessä.kolmasosavastaajistaeiosannutarvioidasatamientärkeydentaitärkeysjärjes tyksenmuuttumista.yrityksistän.7%arvioitärkeydentaitärkeysjärjestyksenmuuttuvan. Yrityksetnäkivätliikenneväylienkunnossapidontärkeimpänäkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvänäkehittä miskohteena.lähesyhtätärkeinäpidettiinkuljetuspalveluitatiestölläjapääteitä.myösalueellinenlogis tiikkayhteistyöjavähäliikenteistenteidenkunnossapitonähtiintärkeinä.vähitentärkeinäpidettiinkontti junayhteyttä tärkeimpään satamaan, vesiväyliä, yhdistettyjä junaautokuljetuksia, kuljetuspalveluita vesi teilläjalisäarvologistiikanpalveluita(kuva19). 22

25 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneväylien kunnossapito 43 Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Toimialakohtainen logistiikkayhteistyö Radat Kuljetuspalvelut raiteilla 6 Lentorahtipalvelut 5 Muu kehittämiskohde Lisäarvologistiikan palvelut Kuljetuspalvelut vesiteillä Yhdistetyt juna-/autokuljetukset Vesiväylät Konttijunayhteys tärkeimpään satamaan Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva19 KeskiSuomenmaakunnankuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteettärkeysjärjestyksessä. Yksittäisiäpoikkeuksialukuunottamattayritykseteivätkäyttäisitärkeimpäänsatamaansuuntautuvaakont tijunayhteyttä,jossellainenolisitarjolla.yritykseteivätmyöskäänkäyttäisijunaautokuljetuksia,jossään nöllinenyhteysolisijyväskylänjahelsinginvälillä. Yrityksistän.80%eiolluttietoinenkansainvälistenkuljetuskäytävienkehittämishankkeista(KeskiPohjolan kuljetuskäytäväjabothniangreenlogisticcorridor)javainn.2%oliosallistunutniihinliittyviinkehittämis hankkeisiin.yrityksistänoinkolmeneljäsosaaarvioi,ettäkehittämishankkeillaeiolemerkitystätaimerkitys onpienitoimialansakuljetustenkannaltajan.68%arvioimerkityksenmelkosuureksitaierittäinsuureksi. Vajaaviidenneseiosannutarvioidakehittämishankkeidenmerkitystä. Toimintaympäristönmuuttumisenvaikutukset TärkeimpinäyritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavinatekijöinäyrityksetpitivätliikenneyhteyksien jamarkkinoidenkehittymistä(kuva20).myöspolttoaineenhinnankehitystä,sopivantyövoimansaatavuut ta, yritystoiminnan tukemista ja maailmantalouden kehitystä pidettiin tärkeinä tekijöinä. Tonttien saata vuutta, säännöllisiä lentorahtiyhteyksiä ja logistiikkajärjestelmän muuttumista pidettiin vähiten tärkeinä tekijöinä.säännöllisiälentoyhteyksiäarvioitiintässätavaraliikenteentarpeidenpohjalta,eisiistyöasiamat kaliikkumisenpohjalta.työasiamatkaliikkumisenkannaltasäännöllisetlentoyhteydetovatelintärkeitä. 23

26 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineiden hinnan kehitys Sopivan työvoiman saatavuus 30 Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys Alueen keskeinen sijainti Valtion ja EU:n kuljetuspolitiikka Ympäristöasioiden merkityksen kasvu Alihankkijoiden sijainti lähialueella Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus yleisesti Raaka-aineiden ja komponenttien hintakehitys Koulutustarjonta Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus Keski-Suomesta Logistiikkajärjestelmän muuttuminen Säännölliset lentoyhteydet Tonttien saatavuus Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva20 YritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavattekijättärkeysjärjestyksessä. Logistiikkapalvelutjalogistiikkayhteistyö Kuljetuspalvelujatarjoavistakuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistä94%arvioikuljetusjalogistiik kapalveluidenolevanriittävääkeskisuomessa.sitävastoinkuljetusjalogistiikkapalvelujakäyttävienteolli suuden,kaupanjapalveluidenyrityksistä1739%arvioipalvelutarjonnanolevanliianvähäistä.teollisuu dentoimialanyrityksistälähespuoletarvioivarastointipalvelujentarjonnanolevanliianvähäistä.myöskul jetustenjalogistiikansekäkaupantoimialoillalähesviidesosayrityksistäsekäkolmasosapalveluidentoimi alanyrityksistäarvioivarastointipalvelujentarjonnanriittävyydensamallatavalla.kaikistalogistiikkapalve luistahuolintapalveluissaonyritystenmukaanvähitenpuutteita.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityk sistä87%,teollisuudentoimialanyrityksistä93%jakaupantoimialanyrityksistäkaikkiarvioihuolintapalve luidenolevanriittävää.palveluidentoimialanyrityksistäkolmasosaarvioihuolintapalveluidenolevanliian vähäistä(kuva21). Yrityksistä5780%arvioilogistiikanlisäarvopalvelujentarjonnanolevanKeskiSuomessariittävää.Lisäar vopalveluiden tarjonnan kasvattamista kaivattiin eniten kuljetus ja logistiikkatoimialalla. Kaikki kaupan toimialanyrityksetarvioivatlogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutriittäviksi.muidentoimialojenyri tyksistäperäti3350%arvioilogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutliianvähäisiksi.näidenjavaras tointipalvelujentarjonnankasvattamisellenäyttäisilöytyvänalueeltakysyntää. 24

27 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Riittävää Liian vähäistä Kuljetukset ja logistiikka 94 % 6 % Kuljetuspalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 61 % 71 % 83 % 39 % 29 % 17 % Varastointipalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 81 % 53 % 83 % 67 % 19 % 47 % 17 % 33 % Kuljetukset ja logistiikka 87 % 13 % Huolintapalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 67 % 93 % 100 % 33 % 7 % Logistiikan lisäarvopalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 57 % 71 % 75 % 80 % 43 % 29 % 25 % 20 % Logistiikan toimialakohtaiset erikoispalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 60 % 50 % 67 % 100 % 40 % 50 % 33 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva21 LogistiikkapalveluidentarjontaKeskiSuomenalueella. Alueellisenlogistiikkayhteistyöntärkeimpänäkohteenapidettiinhajaasutusalueidenkuljetuksiajaseuraa vaksitärkeimpänäkuljetustenyhdistelyä(kuva22). Kaikkien toimialojen yritykset arvioivat hajaasutusalueiden kuljetusten yhteistyön joko tärkeimmäksi tai toiseksitärkeimmäksiyhteistyökohteeksi.kuljetuksenjalogistiikansekäteollisuudentoimialojenyritykset arvioivatmyöskuljetustenyhdistelyn kahdentärkeimmänyhteistyökohteen joukkoon.sensijaankaupan toimiala arvioi tärkeimmiksi yhteistyön kehittämiskohteiksi vuokratyövoimapalvelut ja työvoiman yhteis käytönsekäpalveluidentoimialayritystenjaviranomaistenvälisensuunnitteluyhteistyön. 25

28 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Haja-asutusalueiden kuljetukset 30 Kuljetusten yhdistely 24 Seudulliset jakelukuljetukset Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut 11 Koulutus (suuntaaminen, harjoittelu tms.) 8 Varastointipalvelut 7 Logistiikan tutkimuksen ja kehityksen tukeminen Säännöllisen konttijunaliikenneyhteyden edistäminen Konkreettisen logistiikkakeskuksen ja INNOROAD konseptin edistäminen Konttiliikennepalvelut ja konttien saatavuuden koordinointi Kansainväliset kuljetukset Muu Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva22 Logistiikkayhteistyönkohteettärkeysjärjestyksessä. 5 YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkametsäteollisuussekäkonejame talliteollisuus,jotkaovathyvinkuljetusintensiivisiäaloja.keskisuomenalueellatoimivilleyrityksilletehdyn kyselynperusteellayritystentuotantotaitoimintakasvaavuoteen2020mennessä.keskimäärinyritykset arvioivattuontijavientikuljetustensapysyvänennallaantaikasvavanvuoteen2020,kuitenkinteollisuus yrityksistämelkosuuriosaarvioituontijavientikuljetustenkasvavan.suuriosaerityisestikaupanjapalve luidenyrityksistäarvioikotimaankuljetustensakasvavan.kokonaisuutenakeskisuomenelinkeinorakenne onkuitenkinmurroksessa,jossapalvelusektorinmerkitystuleeedelleenkasvamaansekäerityisestialkutuo tannonmuttamyösperusteollisuudenlaskemaan.haasteenkehittämiselletuomyöskeskisuomeneriseu tukuntien erilaisuus ja kasvun keskittyminen Jyväskylän seudulle. Muutoshaasteita liikennejärjestelmälle tuovatmyösvaltakunnantasollatehdytpäätöksetkoskienesim.terminaaliverkkoja. Tiekuljetusten merkitys on seudun elinkeinoelämälle suuri. Jyväskylän seudulle onkin muodostunut tielii kennealanosaamisverkostoinnoroadkonseptijasenyhteydessätoimivainnoroadpark yrityspuistoalue. Tulevaisuudentoimitusketjuissatiedonläpinäkyvyystuleekasvamaan.Innoroad konseptionhyvävastaus tähäntarpeeseen.yrityspuistopuolestaantukeetulevaisuudenkehitystä,jossalogistisetverkostotkehitty vätjatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiikkakeskuksiin.yrityskyselynperusteellayritykset pitävätlogistiikkaalueitajaterminaalejatärkeinäkehittämiskohteina. KeskiSuomestaonhyvätyhteydetSuomenerisatamiinjayrityksilläonmahdollisuusvalitauseansataman väiltä.tärkeimmätsatamatovathelsinki,haminakotkajaturku.nämäsatamatnähtiintärkeimpinämyös tulevaisuudessa.lisäksimaakunnassaonmyöspaljonrautatieliikennettä.rautatieliikenteenosaltaonarvi 26

29 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS oitu kuljetusmäärien laskevan vähäliikenteisellä rataverkolla. Näissä arvioissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon lisääntyvien bioenergiakuljetuksien vaikutuksia. Näihin lisääntyviin kuljetuksiin tulisi varautua myöskeskisuomessajanäidenkuljetustenlisääntymisenvaikutuksetrautateidenterminaaliverkkoontu lisikin arvioida erikseen. Samalla myös vähäliikenteisten ratojen hyödyntämismahdollisuudet, esimerkiksi häiriötilanteissa,tulisiottaahuomioon. KeskiSuomessavientijatuontikuljetuksissaselvästitärkeintieosuusonvaltatie4Jyväskylästäetelänsuun taan.kaikissakuljetuksissatärkeimmättieosuudetovatvaltatie4kokokeskisuomenalueellasekävaltatie 9JämsänjaLievestuoreenvälillä.RatakuljetuksissatärkeimmätrataosuudetovatJyväskylästäTampereen ja Pieksämäen suuntiin. Nämä tavaraliikenteen painopistealueet tulee huomioida kehitettäessä Keski Suomenliikenneverkkoa. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä/BothnianCorridorkulkee PerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapitkin.Myösvaltatie4onosako.käytävää.Bothnian CorridoronmukanamyösEuroopanTENTTydinverkossa.Keskipohjolankuljetuskäytäväkulkeepuolestaan itälänsisuuntaisestinorjastaruotsinkauttasuomeenjaedelleensuomenkeskiosienkauttavenäjälle.yri tyskyselynperusteellakeskisuomenyrityksissäeijuuritunnetanäihinkansainvälisiinkuljetuskäytäviinliit tyviä kehittämishankkeita. Kuljetuskäytävien kehittämisellä ei arvioitu olevan suurta merkitystä yritysten kuljetustenkannalta,vaikkamuutoinesimerkiksipäätietnähtiintärkeiksikehittämiskohteiksi.nykyisetkan sainvälisetkuljetusvirratsuuntautuvat kuitenkinsuureltaosinko.kuljetuskäytävillejatulevaisuudenkau pankäynninkehittymisenkannaltakuljetuskäytävillävoiollaentistäenemmänmerkitystä.kuljetuskäytävä hankkeistaolisihyväjärjestäätyöpajojayritystenkanssajatiedottaaniistäentistälaajemmin. Maailmantaloudenkehitystrendit,globalisaatio,markkinoidenkehityssekäpolttoaineidenhinnankehitys vaikuttavatkeskisuomenelinkeinoelämäntulevaisuuteen.samatasiatnousivatesilleyrityskyselyssätär keinä yritysten toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Elinkeinoelämään vaikuttaa myös maailmanpoliittinen tilannesekäerimaidenjaeu:nsäädöksetjalait.eu:nliikennepolitiikassatuleetulevaisuudessakorostu maanns.vihreätkuljetuskäytävät.kuljetusjärjestelmienekotehokkuuttajavihreyttäedistävätliikennejär jestelmäntoimenpiteetolisikinhyväpriorisoidamm.vaikuttavuudenjatoteuttamiskustannustenperusteel lamaakuntatasolla. Yrityskyselynperusteellakuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvättärkeimmätkehittämiskohteetovatliikenne väylienkunnossapito,kuljetuspalveluttiestölläjapäätiet.alueellinenlogistiikkayhteistyö,vähäliikenteiset tiet,logistiikkaalueetjaterminaalit,logistiikanperuspalvelutjahajaasutusalueidenkuljetustenyhdistämi nensekäyritystenjaviranomaistenvälinensuunnitteluyhteistyöolivatyrityksillemyösmelkotärkeitä.eri tyisestiteollisuusnäkikuljetustenyhdistelyntärkeäksi.hajaasutusalueidenkuljetustenyhdistäminennäh tiintärkeäksimyöslogistiikkayrityksissä. Logistiikkaanliittyvääyhteistyötätarvitaankinenitenhajaasutusalueidenkuljetuksissa,kuljetustenyhdiste lyssäjaseudullisissajakelukuljetuksissa.myösyritystenjaviranomaistenvälistäsuunnitteluyhteistyötätoi vottiinlisää.lisäksitoivottiinyhteistyötäkalustonjatilojenkäytössä,vuokratyövoimapalveluissa,alueelli senlogistiikankehittämisenkoordinoinnissa,teollisuudenalihankinnassasekäkuljetustentietojaseuran tapalveluissa.yhteistyötävoidaanedistääolemassaolevienkanavienkautta(innoroad).yhteistyönkehit tämistä varten olisi hyvä laatia maakunnallinen alueellisen logistiikkayhteistyön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassatulisiselvittääse,mitenolemassaolevatyhteistoimintaverkostotvastaavatyrityskyselyssä ilmenneisiinyhteistyönkehittämistarpeisiin.suunnitelmanperusteellavoidaantarvittaessarakentaauusia yhteistoimintamalleja tai päivittää olemassa olevan yhteistoiminnan toimintamalleja ja tavoitteita. Haja asutusalueiden ja muiden kuljetusten yhdistelemistä voisi palvella esimerkiksi virtuaalinen tietoportaali, jossa olisi tieto yhdisteltävissä olevista hajaasutusalueiden ja muista kuljetuksista. Käytännössä logistiik kayritystentulisisijaitatoistensaläheisyydessä,jottayhdistelyvoisitapahtuataloudellisestilyhyilläsiirroil la. Pidemmät siirtokuljetukset syövät nopeasti mahdollisesta yhdistelystä saatavat kustannusedut. Logis tiikkakeskuksessavoisiollahajaasutusalueidenjamuidenkuljetustenyhdistelyterminaalitai alue.ko.vir tuaalinen tietopalvelu voisi niin ikään toimia osana Innoroad konseptia. Valtakunnallisia tietoportaaleja kuljetustenyhdistelemiseksionollutolemassajopitkään(mm.kuormapörssi).toisaaltayhdistelyvoisitoi 27

30 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS miaparemminalueelliseltapohjaltajakohdennettunaesim.hajaasutusalueidenjaseudullisiinkuljetuksiin. Hajaasutusalueiden kuljetusten yhdistely voi sisältää kaupan jakelukuljetusten lisäksi hajaasutusalueilla toimivienpientenyritystentuotejahankintakuljetustenyhdistämistä. KeskiSuomen maakunta voisi toimia edelläkävijänä kuljetusketjujen palvelutason määrittelyssä. Alueella voitaisiinkäynnistääselvitysalueenkahdentaikolmenkeskeisimmäntoimialankuljetusketjuistajamääri tellä niiden palvelutasot liikenneverkon eri osissa (metsäteollisuus, metalliteollisuus, kauppa). Tämä toisi alueenelinkeinoelämäntärkeimpienkuljetusketjujentarpeetyksityiskohtaisestijaajoissaesilleliikennevi rastonvaltakunnallistaliikenneverkonpalvelutasosuunnitteluavarten. Liikenneväylien kunnossapidon kehittämistä kaivattiin yrityksissä. Kuljetusketjujen palvelutasoanalyysit ovatkeinokohdentaaväheneviäylläpitoonkäytettäviävarojaalueenelinkeinoelämänkannaltamahdolli simmantehokkaasti.yksikeinokohdentaatoimenpiteitäontoteuttaakuljetustenepävarmuustekijöidenja häiriötekijöidentarkastelukeskisuomenkuljetustenkannaltakeskeisillätieosuuksilla. Julkinenvaltavoiollaapunamuodostamassauusia(esim.yhteistoimintamallithajaasutusalueidenkulje tuksiinjaseudullisiinjakelukuljetuksiin,suunnitteluviranomaistenjayritystenvälisetyhteistoimintamallit) taikehittämässäolemassaoleviayhteistoimintaverkostojayritystentarpeisiin(pientiestönhoitoonliittyvät nykyisetyhteistoimintamallitraakapuunkuljetuksissa).sujuvienliikenneyhteyksienvarmistaminenvientija tuontikuljetuksillekehittämälläliikenneinfrastruktuuriajasenylläpitoasekäpientiestönkuljetustentoimi vuudenparantaminenovatalueenkannaltamyösensiarvoisentärkeitäkehittämiskohteita. Pientiestönkuljetuksiinliittyviäyhteistoimintamallejamm.ELY keskuksenjayritystenvälillätuleeedel leenylläpitääjakehittää.pientiestönjasenhoidonjaylläpidonkehittäminenontärkeääraakapuukuljetus ten,maitokuljetustenjabioenergiankuljetustenkannalta.jälkimmäisetovatlisääntymässävoimakkaasti. Pientiestönkuljetustarpeitajatulevaisuudennäkymiäsekäniihinliittyenmyösmuitakuljetustapavaihtoeh tojaolisihyväselvittääaikaajoinerillisestijatarkemmin. IlmastonmuutoksenliittyväthillintätoimettulevatvaikuttamaanmerkittävästiKeskiSuomenelinkeinoelä mään. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan entistä kokonaisvaltai semmin.toimitusketjujenekotehokkuudenjaympäristöystävällisyydenlisäämistavoitteetvaikuttavatsekä logistiikanpalveluyrityksiinettäniidenasiakkaisiin(teollisuuteenjakauppaan).näidentavoitteidenympä rilleonmahdollistakehittääteollista(valmistus)japalvelullista(logistiikka)vihreääliiketoimintaa.eriteolli suuden,kaupanjalogistiikantoimialoillekohdistuvistauusistaliiketoimintamahdollisuuksistajaniidenliit tymisestä nykyisiin liiketoimintamuotoihin olisi hyvä toteuttaa erillinen selvitys. Siinä ryhmiteltäisiin eri toimialojen mahdollisuudet ja arvioitaisiin niiden toteutettavuutta yhdessä yritysten kanssa. KeskiSuomi voisitoimiavihreänliiketoiminnanvaltakunnallisenajakansainvälisenäedistäjänä. Ilmastonmuuttuminenonhuomioitavamyösliikenneinfrastruktuurin(mlterminaalitjasatamat)suunnitte lussajaylläpidossa.ilmastonmuutoshuomioitaneenmyösuusissavaltakunnallisissaliikenneinfrastruktuu rinsuunnittelujamitoitusohjeissasekäylläpitojahoitosuunnitelmissa. Väestönvanheneminenjatyövoimapulajoillakinaloillaasettaaomathaasteensaseudunelinkeinoelämälle tulevaisuudessa. Sopivan työvoiman saatavuutta pidettiin yrityskyselyssä yhtenä tärkeimmistä yritysten toimintaanvaikuttavistatekijöistä.jyväskylänseudullaontarjollaerittäinlaadukastalogistiikankoulutusta, mikäosaltaanvarmistaalaadukkaan työvoimansaantialogistiikkaalalle.haasteenaonsaadanuoretval mistuvatammattilaisetpysymäänkeskisuomessa.yleisellätasollakuljetusalanäkeetyövoimapulanuhkaa van,kuntaloudellisestataantumastaselvitään.tämäkoskeeerityisestitiekuljetustenerityissuoritealojaja jakelukuljetuksiasekämerikuljetuksia.osaavantyövoimanriittäväntarjonnantakaaminenkuljetusalalleon tulevaisuudenhaasteita. 28

31 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KULJETUKSIIN JA LOGISTIIKKAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET YRITYSTEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LOGISTIIKKA- YHTEISTYÖN KOHTEET Tärkeät Liikenneväylien kunnossapito Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineen hinnan kehitys Sopivan työvoiman saatavuus Haja-asutusalueiden kuljetukset Kuljetusten yhdistely Seudulliset jakelukuljetukset Melko tärkeät Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut Kuva23 Yrityskyselynperusteellatärkeimmätkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteet,yritystentoi mintaanvaikuttavattekijätsekälogistiikkayhteistyönkohteet. Yrityksetolivatpääsääntöisestityytyväisiälogistiikanpalvelujen tarjontaankeskisuomessa.teollisuusyri tyksissäkaivattiinkuitenkinenemmänkuljetusjavarastointipalvelujasekäerityisestilogistiikantoimiala kohtaisiaerikoispalveluja.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksetkaipasivatenemmänlogistiikanlisä arvopalvelujajalogistiikantoimialakohtaisiaerikoispalveluja.teollisuudennäkemyskuljetusalanasiakkaana lisäpalvelujentarpeelleonmerkittävä.tulevaisuudessateollisuudelletarjottavaterityispalvelutvoivatolla myös yksi merkittävä sijaintipaikkatekijä liikenneyhteyksien ja osaavan työvoiman tarjonnan lisäksi. Tätä taustaavastenlogistiikkakeskuksenvahvistamistajayhteistyönedistämistälogistiikanpalveluntarjoajienja teollisuudenvälillätuleetehostaa.lisäksivoidaanpohtians.virtuaalistakauppapaikkaatailogistiikkakes kustaalueellatarjollaoleviinlogistiikkapalveluihinjamahdollisestimuihinyritystentarvitsemiinpalveluihin (tontitjakiinteistöt)liittyen.ko.palvelunvoisiyhdistääedelläkuvattuunkuljetustenyhdistelyntietoportaa liin.portaalivoisipalvellamyösyhteistoiminnankehittämistäjayhteisjatukipalveluidenkäyttöäsekälo gistiikkayritystenvälilläettäteollisuuden,logistiikkayritystenjakuntienviranomaistenvälillä. Yhteenvetokehittämistarpeistajaalustavistatoimenpidetarpeista Kuvaan24onkoottukeskeisimpiätässäselvityksessäesilletulleitakehittämistarpeitajahahmotettuniiden perusteellatoimenpidetarpeita.kuljetustenyhdistelemisentarpeettulivatesillesekäteollisuudestaettä logistiikanpalveluista.kuljetusyrityksetkorostivatseudullistenjakelukuljetustenjahajaasutusalueidenkul jetustenyhdistelemisentarvetta.erityisestikaupankuljetuksissahajaasutusalueidenkuljetuksetovattär keäkysymys.kaupankuljetustenvaatimuksistaliikenneverkolletulisikinlaatiaerillisselvitys. Alueellista logistiikan yhteistyötä toivottiin lisää. Logistiikkakeskusten kehittämistä pidettiin edelleen tär 29

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Oulun seudun logistiikan kehittäminen

Oulun seudun logistiikan kehittäminen Oulun seudun logistiikan kehittäminen Toimenpideohjelma esitys 2012-2015 BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM JYRKI KEMPPAINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Logistiikan työryhmä ja strategian päivitys Päätökset

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n vuoden 2012 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 810 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kuljetusbarometri 1/2012: Kovat hinnankorotuspaineet ja kannattavuusremontti vuonna Tiedotustilaisuus

Kuljetusbarometri 1/2012: Kovat hinnankorotuspaineet ja kannattavuusremontti vuonna Tiedotustilaisuus Kuljetusbarometri 1/2012: Kovat hinnankorotuspaineet ja kannattavuusremontti vuonna 2012 Tiedotustilaisuus 13.1.2012 Vuosi 2011 kuljetus- ja logistiikka alalla Käänteet ja kohokohdat 2011 1.1. 2011 Helmikuu.

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013 SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2013 SKAL:n vuoden 2013 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 694 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n) Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot