KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio /Sito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio /Sito

2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NYKYTILA TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 32

4 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 1 JOHDANTO KäsilläolevaerillisselvityslogistiikastajaelinkeinoelämäntarpeistaontoteutettuosanaKeskiSuomenlii kennejärjestelmäsuunnitelmaa.selvityksennykytilajatoimintaympäristöanalyysitperustuvatpääsääntöi sestikirjallisiinlähtöaineistoihin. Tiekuljetukset ovat KeskiSuomen keskeisin kuljetusmuoto. Tiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta tehtiintilastokeskuksenvuosia koskeviinotantatutkimuksiinperustuvatarkastelu.Ko.otanta tutkimustenmääräpaikkaaineistotsijoitettiinkartalleemme3 ohjelmalla.esitetytkuljetusvirratperustu vatvuosien kuljetusmäärienkeskiarvoon.Tiekuljetustenkuljetusmääristätehtiinlisäksirinnak kaistarkastelulam pistetietojenavulla.muidenkuljetusmuotojenkuljetusmäärienarvioinnissakäytettiin olemassaoleviatilastoja. Selvityksessä toteutettiin yrityskysely KeskiSuomessa toimiville yrityksille. Kyselyyn saatiin vastauksia 62 yritykseltä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialal ta ja 13 palveluiden toimialalta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään keskeisten toimijoiden näkemyksiä keskeisistäliikennejärjestelmäänjaaluelogistiikkaanliittyvistästrategisenkehittämisenpainopistealueista. 2 NYKYTILA KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkateollisuus.Erityisestimetsäte ollisuussekäkonejametalliteollisuusovatalueenvahvojaaloja.jyväskylän,jämsänjaäänekoskenseutu kunnatovatmerkittäviäteollisuusseutuja.massajapaperiteollisuudentuotantolaitoksiasijaitseejämsäs sä,jämsänkoskella,äänekoskellajajyväskylässä.äänekoskenjajyväskylänseutukunnissaonrunsaastiko neiden ja laitteiden valmistusta, Keuruun seudulla metallituotteiden valmistusta. Metsäteollisuudella on Äänekoskellapaperitehtaanlopettamisestahuolimattavahvamerkitys(kartonki,sellujavaneritehtaat), samoin kemian teollisuudella. Puutuoteteollisuutta on paljon Äänekosken, Saarijärven Viitasaaren sekä Joutsanseutukunnissa.ErityisestiSaarijärven Viitasaarenseutukunnassatoimialanosuusonhuomattava, lähespuoletseutukunnankokoteollisuudenliikevaihdosta. Metsäteollisuuden sijoittuminen KeskiSuomessa on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Maakunnan merkittävimmätturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuoalueetonesitettymyös kartalla(kuva2).keskisuomessaonmerkittävissämäärintukkujavähittäiskaupanyrityksiä.myösraken tamisen merkitys on viime vuosina kasvanut koko maakunnassa. Teollisuuden ja turvetuotannon lisäksi merkittäviämuitakuljetuksiasynnyttäviäalueitasijaitseepääasiassajyväskylänläheisyydessä(kuva3). Jätteidenkuljetuksetovatviimevuosinalisääntyneetmerkittävästijakuljetustarveonlähivuosinaedelleen kasvamassa.syitäovatmm.eu:nkaatopaikkadirektiivi(vaatimuksetkaatopaikkojenpohjarakenteillejne.), uudetjätteidenhyötykäyttötavoitteetjaloppusijoitettavanjätteenvähentämistavoitteet(jätteenpoltonja kierrätyksen lisääntyminen). EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteena on parantaa liikenteen energiate hokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä,mikäkoskeemyösjätekuljetuksia.valtakunnallisenjäte suunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Tulevaisuudessa vaatimukset tiukkenevat vielä tästäkin.valtakunnallisen jätesuunnitel manmukaanyhdyskuntajätteidenkaatopaikkojen määräväheneenoin50:stänoin30:eenvuoteen2016 mennessä.keskisuomessayhdyskuntajätteidenjätehuollontoimintaonkeskitettykolmeenjätehuoltokes kukseen:jyväskylänmustankorkeaan,pohjoisessakeskisuomessasaarijärvensammakkokankaallejajäm sän MetsäKivelään. Laukaan Mörkökorpi tullee vastaamaan tulevaisuudessa Jyvässeudun yhdyskuntajät teenloppusijoituksesta. 2

5 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva1 Kuljetuksiasynnyttävätalueet:metsäteollisuudensijoittuminenKeskiSuomessa. 3

6 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva2 KeskiSuomen3.vaihemaakuntakaavanturvetuotantovyöhykkeetjaturvetuotannonkannaltatärkeätsuo alueet(lähde:keskisuomen3.vaihemaakuntakaava,kaavaselostus). 4

7 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva3 Kuljetuksiasynnyttävätmuutkeskeisetalueet:terminaalit,kauppakeskuksetjajätekeskukset. 5

8 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomisijaitseepääliikenneväylienvarrella,kokomaankattavienkuljetusvirtojensolmukohdassa. KeskiSuomenmaantieteellinensijaintionihanteellinenajosekälepoaikamääräystenkannalta.Erityisesti Jyväskylässäsijaitsevissaterminaaleissasuoritetaanrunsaastikuormienyhdistelyäsekämuutatavarankä sittelyä. Päivittäisten tavaravirtojen kannalta pääväylät, erityisesti VT4 (HelsinkiUtsjoki) ja VT9 (Turku Kuopio)ovattärkeitä.KeskiSuomentieverkostakolmannesonSaarijärven Viitasaarenseutukunnassaja hieman alle 30 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. KeskiSuomen alueen maanteiden keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne vuonna 2010 on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 4). Koko maan valta ja kantateiden osalta määrät on esitetty seuraavan sivun kartassa (Kuva 1Kuva 5). Kuorma autokuljetustenjakautumineneteläjakeskisuomentieverkollaonesitettykuvassa6. Kuva4 KeskiSuomenalueenmaanteidenkeskimääräinenraskaidenajoneuvojenvuorokausiliikenne

9 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva5 Raskaanliikenteenkeskimääräinenvuorokausiliikennevaltajakantateillävuonna

10 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva6 Valtateiden4ja9merkityserottuuselkeästikuormaautokuljetustenjakautumisessaEtelä jakeski Suomentieverkolla. Tiekuljetustenmerkitysonmaakunnanelinkeinoelämällesuuri.Tämäjohtuuerityisestimaakunnanmaan tieteellisestä sijainnista. KeskiSuomen alueella on kuitenkin koko maahan verrattuna suhteellisen paljon rautatieliikennettä ja rataverkko onkin kattava, mutta suurelta osin vähäliikenteinen. KeskiSuomesta on hyvätyhteydetsatamiin.keskisuomenyrityksilläonkinmahdollisuusvalitauseanerisuomensatamanpal velutarjonnasta,koskaläheskaikkiineteläjalänsi Suomenrannikonsatamiinonyhtäpitkämatka. TarkasteltaessaKeskiSuomentieliikenteentavarakuljetuksiakokonaisuutenavuonna2010enitentavaroita kuljetettiin valtatiellä 4 sekä valtatiellä 9 Jämsän ja Lievestuoreen välisellä tieosuudella. Molemmilla tie osuuksillatavaroitakuljetettiinaivankeskisuomenmaakunnanpohjoisintaosaalukuunottamattavähin tään5miljoonaatonnia.vuonna2010junakuljetustenvilkkaimmatrataosuudetolivatrataosuusjyväsky lästätampereensuuntaanjajyväskylästäpieksämäensuuntaan,joillatavaroitakuljetettiin24,99miljoo naatonnia.jyväskylänlentoasemankauttakuljetettiinlentorahtiayhteensä26tonnia.vesiliikenteentava rakuljetuksiaeikeskisuomessavuonna2010ollutlainkaan.kuvassa7onyhteenvetonaesitettytie,rauta tiejalentoliikenteentavarakuljetustenmäärätkeskisuomessavuonna

11 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva7 KeskiSuomenalueentavarakuljetuksetvuonna2010. Metsäjametalliteollisuusovatmolemmatkuljetusintensiivisiäaloja.Pääteidenmerkitysonkuljetuksille suuri.keskeisetpäätietonpystyttypitämäänpääosinhyvässäkunnossa,vaikkakeskisuomenpäätieverkol la,erityisestivaltatiellä4ja9onpaljonparantamistarpeita. Kuvassa8onesitettytukkijakuitupuukuljetustenvuotuisettonnimäärättieverkolla.Alemmantieverkon merkitysonmetsäteollisuudenraakaainekuljetuksillesuurijamerkitysonesim.terminaaliverkkomuutos tenjohdostauseallaalueellaedelleenkasvamassa.alemmantieverkonosaltaonhaasteenarahoitusniuk kuudestajohtuvauhkaavakunnonedelleenheikkeneminen. 9

12 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva8 TukkijakuitupuuntiekuljetuksetEteläjaKeskiSuomessa. KeskiSuomenrataverkonosaltaonrunkorataTampereeltaJyväskylänkauttaPieksämäellesähköistettyja silläkulkeesekähenkilöettätavarajunia.lisäksijyväskylästäonratalänteenhaapamäensuuntaanjapoh joiseen Haapajärven suuntaan. Haapajärvelle on ainoastaan tavaraliikennettä, mutta Jyväskylästä Haapa mäellejasieltäedelleenseinäjoensuuntaanonmyöshenkilöliikenneyhteys.kaikkirataosatovatyksiraitei sia.suurinsallittuakselipainoonuseimmillaradoilla22,5tonnia. KaikillaKeskiSuomenradoillaonem.mukaisestitavaraliikennettä.Liikenneonvähäistälukuunottamatta TampereJyväskyläPieksämäkisekäJyväskyläÄänekoskivälejä.Vuoden2011rataverkontavaraliikenteen kuljetuksetonesitettyseuraavassakuvassa(kuva9).keskisuomenrautatiekuljetustenrungonmuodosta vat metsäteollisuuden tuote ja raakaainekuljetukset. Tavaraliikenteen kilpailun avautuminen näkyy jo KeskiSuomessa,kunProxiononaloittamassaturvekuljetuksetHankasalmelta.Tulevaisuudessarautatiekul jetusten määrän on arvioitu vähenevän erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla (mm. terminaaliverkon muutoksistajohtuen). 10

13 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kokkolaan Ouluun Iisalmi Seinäjoki Jyväskylä Pieksämäki Raumalle Mikkeli Helsinkiin Kouvolaan Kuva9 Tavaraliikenteenkuljetuksetrautateillävuonna2011(1000tonnia),(Lähde:Liikennevirasto). Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan raakapuun rautatiekuljetusten nykyisen toimintamallin mukainenpuunkuormauksenhoitaminenusealtapieneltäkuormauspaikaltauseallepienellekuormauspai kalleaiheuttaahuomattavanvaihtotyötarpeenjahidastaavaunukiertoa.toiminnantehostamiseksiraaka puunkuormaustoimintakeskitetäänterminaaleihinjaniitätäydentäviinkuormauspaikkoihin.selvityksessä onmääriteltysuomentoimintaympäristöönsopivaterminaalijakuormauspaikkaverkonlaajuusjakuljetus taloudellisesti parhaimmat terminaalien ja kuormauspaikkojen sijaintipaikat. Tavoitetilassa vuonna 2018 rataverkollaon14raakapuuterminaalia,tämänhetkisen9terminaalinsijasta.raakapuunkuormauspaikko jaonsensijaantarkoitusvähentäänykyisestä95paikasta32paikkaan.tavoitetilan32kuormauspaikasta KeskiSuomessa sijaitsee ainoastaan Suolahti; lisäksi KeskiSuomeen ei sijoittuisi yhtään terminaalia. Bio energiankuljetustenosaltamuutoksetovatkeskisuomenkannaltahuolestuttavia.muutostenvaikutukset tiejarataverkonkuljetusmääriinovatarvioidenmukaanhuomattavia(kuvat1011). 11

14 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva10 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetrataverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähene mistä). Kuva11 Rataverkonraakapuunterminaalijakuormauspaikkaverkonsekäoperatiivisentoiminnanmuutostenarvi oidutvaikutuksetpäätieverkonkuormituksiin(tonnia/v,punainentarkoittaalisääntymistäjavihreävähe nemistä). 12

15 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KeskiSuomen lentoasema sijaitsee Jyväskylässä. Jyväskylän lentoaseman kautta kuljetetaan vain vähän lentorahtia.alueenetäisyyshelsinki Vantaanlentoasemalleonsuhteellisenpieni.Tämänvuoksilentorah ti kuljetetaan pääsääntöisesti joustavina tiekuljetuksina HelsinkiVantaan lentoaseman ja KeskiSuomen välillä.mahdollisuutenalentorahtiontärkeäerityisestielektroniikkajamuulleteknologiateollisuudellese kä esim. teollisuuden varaosalogistiikalle ja poikkeamista johtuville kiirekuljetuksille niin viennissä kuin tuonnissa. Lentoliikenneonerityisentärkeäätyöasiamatkaliikkumiselle.Vuoden2010aikanamatkustajamäärätJy väskylän lentoasemalla vähenivät 15 %. Finnair lakkautti lentonsa Helsingin ja Jyväskylän välisellä reitillä lokakuussa2011.liikennöintiäjatkaakuitenkinflybe,jokaaloittiliikennöinninkolmellapäivittäisellävuo rollajyväskylänjahelsinginvälillä lisäksiestonianairliikennöitallinnaan,muttalopettaalii kennöinnintammikuussa2013. KeskiSuomestakuljetetaantavaraauseaansatamaan.VuosaarijaTurkupalvelevaterityisestikappaleta varan,konttienjaperävaunujenkuljetuksia.haminakotkasatamankauttaviedäänmetsäjametalliteolli suudentuotteita.metsäjapuutuoteteollisuudensuuryksikkökuljetukset(konttijatrailerikuljetukset)kul jetetaanpääsääntöisestietelärannikonsatamienkautta.kyselyynvastanneidenyritystentärkeimmättuon tijavientisatamatolivatvuosaarijaturku.suurtensatamienasemaakappaletavaransuuryksikkökuljetuk sissa vahvistavat riittävät linjaliikenneyhteydet ja riittävä volyymi tavaravirtojen yhdistämiselle (saman määränpäänlaivoihin,tavaravirtojenyhdistelylessthancontainerload/lclkuljetuksissajne.). Hakurahtiliikenteessä (aika tai matkarahtaus) tai sopimusliikenteessä kuljetettaville tavaralajeille (mm. bulkjairtokappaletavara)satamanlinjaliikenneyhteyksilläeiolemerkitystäjasatamanvalinnanperustee na on usein sataman saavutettavuus (maakuljetusmatka jaaika), sataman ominaisuudet (satamaväylän syvyys laivan koko, varastointikapasiteetti), tarvittavan palvelun tehokkuus (läpivirtausaika), soveltuva lastaus,purkujalastinkäsittelylaitteisto,laivakuljetuksensujuvuussatamaan/satamasta(jääolot,laivojen odotusajat,ympärivuotisuustms.)sekäliikennöinninsujuvuusmääräsatamiin. Selvityksessätehtiinmyösvuosina2007,2008ja2009kuljetettujentonnimäärienkeskiarvoihinperustuva tarkastelukeskisuomentiekuljetustensuuntautumisestaerisatamiin(kuvat12ja13).tarkasteluperustuu Tilastokeskuksen ko. vuosia koskeviin otantatutkimuksiin, joiden määräpaikkaaineistot sijoitettiin tiever kolleemme3ohjelmalla.tämäntarkastelunmukaansuurimmattiekuljetustenvientisatamatolivathelsin ki,kotka,haminajaturku.vastaavastisuurimmattuontisatamatolivathamina,helsinki,kotkajanaantali. KeskiSuomesta ei ollut tiekuljetuksina tapahtuvaa vientiä rajaasemien kautta, ainoastaan tuontia Nuija maanrajaasemankautta.keskisuomenalueellavientijatuontikuljetuksetkuljetetaanvaltateiden4,9ja 13kautta.KeskiSuomessaselvästivilkkainvientijatuontikuljetustentieosuusonvaltatie4Jyväskylästä etelänsuuntaan. 13

16 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva12 KeskiSuomenviennintiekuljetukset. KeiteleenjaPäijänteenvesistötmuodostavatkanavayhteydenvälitykselläKeskiSuomenläpiulottuvan vesitieverkoston.vesikuljetuksillaeikuitenkaanolesuurtamerkitystäelinkeinoelämänkannalta,erityisesti puuttuvanmeritieyhteydenvuoksi.vesikuljetuksillaeimyöskäännähdämerkittäväärooliabioenergiankul jetuksissa. JyväskylänseudulleontoteutettuInnoroadkonsepti,tieliikennealanosaamisverkosto,jossakehitetään tieliikennejaajoneuvotoimialaninnovaatioitajaosaamista.osanatätäverkostoatoimiiinnoroadpark, yrityspuistoalue.innoroadparkontieliikennejaajoneuvotoimialaanerikoistuneidenyritystenjaniitätu kevien yritysten kansainvälinen keskittymä, joka yhdistää yritystoimintaa sekä akateemista tutkimusta ja koulutusta.innoroadparksijoittuujyväskylänkaupunginseppälänkankaan,palokankaanjapalokärjensekä LaukaanTiituspohjanalueille. 14

17 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva13 KeskiSuomentuonnintiekuljetukset. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä(BothnianArc/Bothni an Corridor) kuuluu TENTydinverkkoon. Valtatie 4 on myös osa liikennekäytävää ja TENTydinverkkoa. KuljetuskäytäväkulkeeSuomenjaRuotsinpuolellaPerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapit kin. Se kulkee Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan. TENT ydinverkononmääräollavalmisvuoteen2030mennessä.tavoitteenaonpoistaaliikenteenpullonkauloja, uudistaainfrastruktuuriajasujuvoittaarajatylittävääliikennettä.ydinverkkoonjaettu10käytävään,joiden avullakoordinoidaanydinverkoninfrastruktuurinkehittämistä.ydinverkontavoitetasonmäärittelyonvielä osinkesken.tavaraliikennevoitälläkäytävällätulevaisuudessakasvaaedelleenkuljetuspalvelujenkysyn nänlisääntyessä(kaivoshankkeetjne.)jatoimintaympäristönmuuttuessa(ympäristöasioidenmerkityksen kasvujne.). Kuljetuskäytävän kehittämiseen tähtäävä Bothnian Green Logistic Corridor (BLGC) hanke alkoi kesällä 2011.TämähankerahoitetaanEU:nItämerenmaidenohjelmastajasekestäävuoteen2013saakka.Hank keentavoitteenaonkehittääjatehostaakäytävääuusienälykkäidenliikenneratkaisujenjatehokkaidenlo gististenketjujenavulla.tavoitteenaontehdäkäytävästäpohjoiseneuroopantärkeinvihreätavarakulje tusväylä. Käytävän kehittyminen vahvistaisi KeskiSuomen kuljetusyhteyksiä pohjoisen suuntaan (esim. 15

18 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS metsä ja metalliteollisuuden raakaaineiden kuljetukset pohjoisesta), länsirannikon satamien saavutetta vuuttajakeskisuomenyritystenkaupankäyntiäpohjoisruotsiinjapohjoisnorjaan. Kuva14 Botniankuljetuskäytävä. ToinenKeskiSuomenläpikulkevakuljetuskäytäväonKeskipohjolanitälänsisuuntainenkuljetuskäytä vä(midnordicgreentransportcorridor)ulottuunorjastaruotsinjasuomenkeskiosienkauttavenäjälle. Parhaillaanonmenossahanke,NorthEastCargoLinkNECLII,jonkatavoitteenaonkehittääjamarkkinoida Keskipohjolankuljetuskäytävää.EU:nItämerenmaidenohjelmastarahoitettavakolmivuotinen( ) hankekeskittyykuljetuskäytäväninfrastruktuurinjalogistiikankehittämiseenkutentiestöön,ratoihin,me rikuljetuksiin,logistiikkajajakelukeskuksiinsekäsatamiin.keskipohjolankuljetuskäytävätarjoaavaihtoeh toisenreitinperinteisillekuljetusreiteille. 16

19 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Kuva15 Keskipohjolankuljetuskäytävä. 17

20 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN Maailmantalouden ja liiketoimintaympäristön kehitystrendit sekä työnjako vaikuttavat elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Tuotannon kustannukset ja kannattavuus eri alueilla ohjaavat yritysten sijaintipäätöksiä. Niinikäänerilaistenuhkatekijöidenkasvuvaikuttaasijaintipäätöksiin.Globalisaatioonlisääntymässä,mutta toisaaltasenvastareaktionamyöslokalisaatiovoitulevaisuudessajoillakinaloillalisääntyä.tähänovatsyi nä tuotannon epävarmuustekijät kasvavan kysynnän ja halvemman työvoiman maissa (yritystoiminnan kulttuurierot, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriilmiöt, poliittinen epävakaisuus tms.). Tuotekehitys, uudettuotannonalatsekätuotantoontarvittavienraakaaineidenrepertuaarinmuutoksetohjaavatomalta osaltaantätäkehitystä.myöspolttoaineidenjaerienergiamuotojenhintojenkehitykselläonsuurimerkitys. Sähköisenkaupanosuuskasvaajatkuvasti.Samoinaineettomankulutuksenlisääntyminenmuokkaatule vaisuudenelinkeinoelämää. Yrityskyselyn mukaan markkinoiden kehittyminen, polttoaineiden hinnan kehitys sekä maailmantalouden kehitysovattärkeimpiäkeskisuomenyritystentoimintaanvaikuttaviatekijöitä.myösvaltionjaeu:nkulje tuspolitiikallanähtiinolevansuurivaikutus. Maailmanpoliittinentilannevaikuttaamonintavoinelinkeinoelämään.Erilaisetkriisit,terrorismijamuut häiriötekijätlisäävätepävarmuutta.kansainväliseenkaupankäyntiinvaikuttaaerimaidensekäeu:nerilai setsäännöstötjalait.myöserilaisillakansainvälisilläsopimuksillaonsuurimerkitys.esimerkiksitulossaole vatiukennettulaivojenpolttoaineidenrikkidioksidipitoisuusrajaitämerellä(0,1%)nostaatulevaisuudessa teollisuuden vuotuisia kuljetuskustannuksia arviolta noin 0,6 1 miljardia euroa. Tämä yhdessä muiden toimintakustannuksianostavientekijöidenkanssavoivaikuttaayritystensijaintipäätöksiin.suomion saari ja riippuvainen merikuljetuksista. Kuljetusalan harmonisointi ja kilpailun vapautuminen muokkaa tulevai suuden kuljetusalaa ja vaikuttaa elinkeinoelämän logistiikan toimintatapoihin. Erityistä merkitystä on lii kenneinfrastruktuurillajasenylläpidolla. EU:nliikennepolitiikassatulevatkorostumaanns.vihreätkuljetuskäytävät,jotkaonmainittuEU:nlogistii kantoimintasuunnitelmassa.tulevaisuudessatultaneenmäärittelemääneu:nvihreidenkuljetuskäytävien verkko. Määrittely on pääsääntöisesti poliittinen kysymys. Määrittelylle tietoa tuottavia ja valmistelevia tutkimusjaverkostoprojektejaonjokäynnistetty.näistälaajimmassasupergreen hankkeessa(suppor tingeu slogisticsactionplanongreencorridorsissues)kehitetäänmittaristojakuljetuskäytävienekote hokkuudenmittaamiseksi,arvioidaanvihreydenkannaltakuljetusteknologioidenjaictratkaisujenkäyttöä eri kuljetuskäytävillä sekä annetaan suosituksia EU:n liikennepolitiikan kehittämiselle ja tutkimuksen jat kosuuntaamiselle. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen ilmasto muuttunee keskimäärin lämpimämmäksi ja sateisem maksi. Rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat ympäri vuoden. Nollakelit lisääntyvät aluksi koko maassa, muttasaattavatvähetävuosisadanpuolivälistäeteläsuomessa.itämerenjääpeiteväheneejasuomenlah dellakeskivedenkorkeusnousee.ilmastonmuuttuminenvoiheikentäätyötuvallisuuttaerityisestitiekulje tuksissa,jakelukuljetuksissa,satamissajasuurillaratapihoilla.vähentyneenroudanaiheuttamapuidenkaa tumisenlisääntyminenhaittaarautatiejatiekuljetuksia.kelirikonesiintymisajankohdatjapainorajoitusten ajankohdatmuuttuvatjakokonaisaikavoipidentyä.rankkasateidenaiheuttamajamuutulviminenvoivat ylittääkuivatusrakenteidenmitoitustason.kunnossapidonajoituksiajakohdentamisiavoidaanjoutuatar kistamaan.ilmakuljetuksilleilmastonmuutoksestaeilentokorkeudenjajonykyisentoiminnallisenvarautu misenvuoksiaiheudusuuriahaittoja.ilmastonmuuttumisenjaääriilmiöidenvaikutuksiatavaraliikenteelle jayritystentoimintaanonselvitettylaajastiliikennejaviestintäministeriönjulkaisusarjanilmastonmuutos jatavaraliikenne tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen hiilidioksidijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia tullaan arvioi maanentistäkinkokonaisvaltaisemmin.teollisuusnäkeeilmastonmuutoksenjasenhillinnänlisääväntuo tannon ja toiminnan kustannuksia. Kustannuksia lisää energian, polttoaineiden ja raakaaineiden hinnan 18

21 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS nousujasaatavuudenvaikeutuminensekävaadittavatinvestoinnituusiinpolttoaineisiin,hiilidioksidipääs töjenvähentämiseenjahiilidioksidivapaantuotannonlisäämiseen.kuljetusalanmukaankuljetusketjujenja kuljetuselinkeinonkustannuksettulevatniinikäännousemaanilmastonmuutoksenjasenhillinnänseurauk senapolttoaineidenhinnannousun,päästökaupanlaajenemisensekäerilaistentavaraliikenteeltäperittävi enympäristömaksujenmyötä.todennäköisestiilmastonmuutoksenhillintätuleekorottamaankuluttajahin toja sekä teollisen toiminnan ja sen raakaainehankinnan että toimitus ja kuljetusketjujen kustannusten nousunmyötä. Tulevaisuuden toimitusketjuihin vaikuttaa merkittävästi tieto ja kuljetusteknologian kehitys. Tiedon lä pinäkyvyys tulee kasvamaan. Toimitusketjujen toimintamallit, strategiat ja ideologiat muuttuvat. Samalla toimitusketjuistatuleeentistädynaamisempia.toisaaltatoimitusketjutmonimutkaistuvatjatulevatentistä haavoittuvimmiksi. Ilmaston ääriilmiöiden lisääntyminen voi johtaa eri tuotantopaikkojen, markkina alueidentaikuljetusreittienhäiriöherkkyysluokituksiin.logistiikanulkoistaminenjalisäarvopalveluidenky syntäkasvaa,mikäluouusiamarkkinoitaerityisestilogistiikkayrityksille. Tulevaisuudessakuljetusketjujatultaneenarvottamaanniidenenergiatehokkuudenmukaisesti.Yhteises tisovitutmittaristotkuitenkinvieläpuuttuvat.eu:nenergiapalveludirektiivintavoitteenaonlisätäliiken teenenergiatehokkuutta9prosentillavuoteen2016mennessä. Euroopassaonkehitettyratkaisuja,joissaannetaanalennuksiatietullimaksuihinkuljetusketjunenergiate hokkuudenjaympäristöystävällisyydenperusteella.samoinhuolintaliikkeettulevattarjoamaanenergiate hokkaampia ja hitaampia kuljetusketjuja halvemmalla kuin nopeampia. Erilaiset kuljetusketjujen vihreät merkit( greenlabelling )yleistyvät.yleensäekotehokaskuljetusketjuonmyöskustannustehokas.näinei kuitenkaanoleesimerkiksisilloin,josympäristöystävällistenkuljetusmuotojenkäyttöedellyttääuseitaväli käsittelyjä. Erilaisetlogistisetverkostotkehittyvätjalogistiikkatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiik kakeskuksiin. Merkittävillä talousalueilla tuleekin pyrkiä liikenneinfrastruktuuria kehittämällä, alueellista logistiikan yhteistoimintaa edistämällä ja logistiikan maankäyttöä tehostamalla pyrkiä lisäämään alueen houkuttelevuuttateollisuudellejakaupalle. Kuljetusalan työvoiman riittävyys ja alan houkuttelevuus tulisi varmistaa. Esimerkiksi Suomen tiekulje tusalaa uhkaa työvoimapula taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti tämä koskee jakelukuljetuksia ja erityisosaamista vaativia kuljetussuoritealoja (mm. vaarallisten aineiden kuljetukset, erikoiskuljetukset). Kuljetusala kilpailee yhä vähenevistä työvoimaresursseista muiden alojen kanssa. Työvoimaresursseja on arvioitumm.tiekuljetusalantulevaisuuskatsauksessa. Liikennevirastoonkehittämässämenetelmiäkuljetusketjujenpalvelutasonmäärittämiseksi.Tavoitteena onmääritelläasiakastarpeidenperusteellaerilaisiapalvelutasojaerityyppisillejaeritavoinliikenneverkkoa käyttäville kuljetusketjuille. Nämä määrittelyt koskevat luonnollisesti myös KeskiSuomen teollisuuden ja kaupankuljetusketjuja. Edellä kuvatut yleiset toimintaympäristön muutostekijät vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti Keski Suomenelinkeinoelämäänjalogistiikkasektoriin.Neonsyytäottaahuomioonmaakunnantavaraliikenteen liikennejärjestelmäntarkastelussa. 19

22 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS ALUEELLISETMUUTOSTEKIJÄT Kuva16 Toimintaympäristönmuutostekijät. Näidenlisäksionpaljontoimintaympäristönmuutostekijöitä,jotkavaikuttavaterityisestiKeskiSuomessa jakeskisuomenelinkeinoelämään.elinkeinoelämänrakennemuutos,esim.vuoden2011lopussatoteutet tuäänekoskentehtaanpaperituotannonlopettaminenvaikuttavatkuljetusmääriin.kokonaisuutenakeski Suomenelinkeinorakennesiirtyytasaisestikohtipalveluvaltaisempaarakennetta.Muutosonviimevuosina kiihtynytjauusiatyöpaikkojaavautuuuusillatehtävämäärityksillä.teollisuudensuhteellinenosuuslaskee jatkossa. Myös alkutuotannosta häviää huomattavasti työpaikkoja. Erityisesti maatalousyrittäjien määrä vähenee. Tällä ei välttämättä ole tuotannollisia heijastuksia, jos tilakoot kasvavat edelleen ja tuottavuus lisääntyy.tämätuleejohtamaankäytännössävähäliikenteisentieverkonkuormituksenkasvuun,kunkulje tustenyksikkökootkasvavat. Toisaaltaesim.hajaasutusalueidenväestönväheneminenjatoimintojenkeskittyminenvaikuttavathaja asutusalueenkuljetustenpalvelutasoonjakustannuksiin.lisäksijoluvussa2esitetytliikennejärjestelmän kinmuutokset(esim.terminaaliverkko)suuntaavatkuljetuksiauudelleenjaem.tapauksessasiirtävätnykyi 20

23 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS sin raiteitse hoidettavia kuljetuksia tieverkolle. Edellisessä luvussa mainittu jätehuollon ja jätelogistiikan toimintaympäristömuutosvaikuttaamyöskeskisuomenjätekuljetustensuoritteisiinjasuuntautumiseen. Väestönikääntyminenvaikuttaatulevaisuudessamyöstyövoimansaatavuuteen.Maakunnanvahvaasema koulutussektorillaedesauttaaturvaamaanosaavantyövoimanriittävyyttämaakunnassa.erityisestivoima kastiekuljetusalankoulutusklusteriauttaaturvaamaantyövoimansaatavuuttatiekuljetusalalla. Väestöväheneevanhoissakuntakeskustoissajavanhoillaasutusalueilla.Ikääntyneethakeutuvatpalvelujen lähellekeskustoihin.lapsiperheethakeutuvatväljään,maaseutumaiseenasuinympäristöön,jostaonhyvät liikenneyhteydet. Uudet työpaikkaalueet syntyvät pääväylien varteen ja risteysalueille. Näin Jyväskylän keskusta,senliepeetjapääväylienvarretkasvavat.jämsänseudullahimoksenympäristötiivistyymatkailu rakentamisenmyötä. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien johdosta biopolttoaineiden merkitys kasvaa. Tämän odotetaan tuo van uusia liiketoimintamahdollisuuksia KeskiSuomeen. Maakunnan tavoitteena on lisätä turpeen, puun, peltobiomassanjajätteidenkäyttöä. 4 LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET KeskiSuomenalueellatoimivilleyrityksilletehtiinlogistiikkakysely.Kyselyynsaatiinvastauksia62yrityksel tä,joista20olikuljetustenjalogistiikantoimialalta,22teollisuudentoimialalta,7kaupantoimialaltaja13 palveluiden toimialalta. Suuri osa vastanneista yrityksistä, n. 42 % oli pieniä korkeintaan viisi työntekijää työllistäviäyrityksiä.yritystenliikevaihtooliallemiljoonaeuroarunsaallapuolellayrityksistä.kyselylläsaa tiinkuitenkinkattavaotosmyösalueensuuristayrityksistä,joitatoimiialueellalukumääräisestivähemmän kuinpieniäyrityksiä. Toimintajakuljetukset Kuljetusten ja logistiikan toimialan yrityksistä suurin osa arvioi kuljetustensa määrän pysyvän ennallaan vuoteen2020mennessä.samoinarvioimyössuurinosateollisuudentoimialanyrityksistä,joistakuitenkin melkosuuriosa(n.3140%)arvioimyöskuljetustensakasvavan.kaupantoimialanyrityksistäsuurinosa arvioikotimaankuljetustensakasvavan.palveluidentoimialanyrityksistäpuoletarvioikotimaankuljetus tensapysyvänennallaanjapuoletkuljetustensakasvavan.keskimäärinyrityksetarvioivatkuljetustensapy syvänennallaantaikasvavan(kuva17). Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Kotimaan kuljetukset Tuontikuljetukset Vientikuljetukset Kuljetukset ja logistiikka 10,5 % 57,9 % 31,6 % 14,3 % 85,7 % 14,3 % 85,7 % Teollisuus 9,5 % 57,1 % 33,3 % 12,5 % 56,3 % 31,3 % 60,0 % 40,0 % Kauppa 14,3 % 14,3 % 71,4 % 75,0 % 25,0 % 100,0 % Palvelut 50,0 % 50,0 % 100,0 % 100,0 % Kaikki 10,2 % 51,0 % 38,8 % 10,7 % 67,9 % 21,4 % 3,8 % 73,1 % 23,1 % Kuva17 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % VastaajienKeskiSuomenyritystenkuljetustenkehittyminenvuoteen2020mennessä. 21

24 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Yleisesti yrityksissä arvioitiin KeskiSuomen yrityksen tuotannon tai toiminnan kasvavan vuoteen 2020 mennessä.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistäsuurinosa(n.58%)arvioituotantonsataitoimin tansakasvavan.teollisuudentoimialanyrityksistäylikolmeneljäsosaaarvioituotantonsataitoimintansa kasvavan. Kaupan toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsa tai toimintansa kasvavan ja kolmasosa arvioi sen vähenevän merkittävästi. Palveluiden toimialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi tuotantonsataitoimintansakasvavan(kuva18). Vähenee merkittävästi Vähenee hieman Pysyy ennallaan Kasvaa hieman Kasvaa merkittävästi Kuljetukset ja logistiikka 21,1 % 21,1 % 31,6 % 26,3 % Teollisuus 4,5 % 18,2 % 36,4 % 40,9 % Kauppa 33,3 % 16,7 % 50,0 % Palvelut 8,3 % 25,0 % 58,3 % 8,3 % Kaikki 3,4 % 10,2 % 18,6 % 37,3 % 30,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva18 YritystentuotannontaitoiminnankehittyminenKeskiSuomessavuoteen2020mennessä. Kyselynmukaanselvästitärkeimmätyritystenkäyttämätsatamatvuonna2010olivatsekätuonnissaettä viennissähelsinginvuosaarensatamajaturunsatama.tämätulos poikkeaa jossainmäärinedelläkuva tuntilastokeskuksenotantatutkimuksiinperustuvanemme3 analyysintuloksista,joskinsiinäolivatmu kanavaintiekuljetukset.tulospoikkeaamyösaiempienselvitystentuloksistakoskientärkeimpiäsatamia. Tämäjohtuneesiitä,ettätässäonkyseessävainotosyrityksistäjaetenkinsiitä,etteitärkeysjärjestystässä perustutavaratonneihin.tulosperustuusiisvastanneidenyritystenmäärääneikäkuljetusvolyymeihin.se kuvaasitä,mitentärkeänäerisatamatvastanneissayrityksissänähtiin. Suurinosa(n.60%)yrityksistäarvioitärkeimpiensatamientainiidentärkeysjärjestyksenpysyvänennallaan vuoteen2020mennessä.kolmasosavastaajistaeiosannutarvioidasatamientärkeydentaitärkeysjärjes tyksenmuuttumista.yrityksistän.7%arvioitärkeydentaitärkeysjärjestyksenmuuttuvan. Yrityksetnäkivätliikenneväylienkunnossapidontärkeimpänäkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvänäkehittä miskohteena.lähesyhtätärkeinäpidettiinkuljetuspalveluitatiestölläjapääteitä.myösalueellinenlogis tiikkayhteistyöjavähäliikenteistenteidenkunnossapitonähtiintärkeinä.vähitentärkeinäpidettiinkontti junayhteyttä tärkeimpään satamaan, vesiväyliä, yhdistettyjä junaautokuljetuksia, kuljetuspalveluita vesi teilläjalisäarvologistiikanpalveluita(kuva19). 22

25 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneväylien kunnossapito 43 Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Toimialakohtainen logistiikkayhteistyö Radat Kuljetuspalvelut raiteilla 6 Lentorahtipalvelut 5 Muu kehittämiskohde Lisäarvologistiikan palvelut Kuljetuspalvelut vesiteillä Yhdistetyt juna-/autokuljetukset Vesiväylät Konttijunayhteys tärkeimpään satamaan Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva19 KeskiSuomenmaakunnankuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteettärkeysjärjestyksessä. Yksittäisiäpoikkeuksialukuunottamattayritykseteivätkäyttäisitärkeimpäänsatamaansuuntautuvaakont tijunayhteyttä,jossellainenolisitarjolla.yritykseteivätmyöskäänkäyttäisijunaautokuljetuksia,jossään nöllinenyhteysolisijyväskylänjahelsinginvälillä. Yrityksistän.80%eiolluttietoinenkansainvälistenkuljetuskäytävienkehittämishankkeista(KeskiPohjolan kuljetuskäytäväjabothniangreenlogisticcorridor)javainn.2%oliosallistunutniihinliittyviinkehittämis hankkeisiin.yrityksistänoinkolmeneljäsosaaarvioi,ettäkehittämishankkeillaeiolemerkitystätaimerkitys onpienitoimialansakuljetustenkannaltajan.68%arvioimerkityksenmelkosuureksitaierittäinsuureksi. Vajaaviidenneseiosannutarvioidakehittämishankkeidenmerkitystä. Toimintaympäristönmuuttumisenvaikutukset TärkeimpinäyritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavinatekijöinäyrityksetpitivätliikenneyhteyksien jamarkkinoidenkehittymistä(kuva20).myöspolttoaineenhinnankehitystä,sopivantyövoimansaatavuut ta, yritystoiminnan tukemista ja maailmantalouden kehitystä pidettiin tärkeinä tekijöinä. Tonttien saata vuutta, säännöllisiä lentorahtiyhteyksiä ja logistiikkajärjestelmän muuttumista pidettiin vähiten tärkeinä tekijöinä.säännöllisiälentoyhteyksiäarvioitiintässätavaraliikenteentarpeidenpohjalta,eisiistyöasiamat kaliikkumisenpohjalta.työasiamatkaliikkumisenkannaltasäännöllisetlentoyhteydetovatelintärkeitä. 23

26 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineiden hinnan kehitys Sopivan työvoiman saatavuus 30 Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys Alueen keskeinen sijainti Valtion ja EU:n kuljetuspolitiikka Ympäristöasioiden merkityksen kasvu Alihankkijoiden sijainti lähialueella Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus yleisesti Raaka-aineiden ja komponenttien hintakehitys Koulutustarjonta Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus Keski-Suomesta Logistiikkajärjestelmän muuttuminen Säännölliset lentoyhteydet Tonttien saatavuus Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva20 YritystentoimintaanKeskiSuomessavaikuttavattekijättärkeysjärjestyksessä. Logistiikkapalvelutjalogistiikkayhteistyö Kuljetuspalvelujatarjoavistakuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksistä94%arvioikuljetusjalogistiik kapalveluidenolevanriittävääkeskisuomessa.sitävastoinkuljetusjalogistiikkapalvelujakäyttävienteolli suuden,kaupanjapalveluidenyrityksistä1739%arvioipalvelutarjonnanolevanliianvähäistä.teollisuu dentoimialanyrityksistälähespuoletarvioivarastointipalvelujentarjonnanolevanliianvähäistä.myöskul jetustenjalogistiikansekäkaupantoimialoillalähesviidesosayrityksistäsekäkolmasosapalveluidentoimi alanyrityksistäarvioivarastointipalvelujentarjonnanriittävyydensamallatavalla.kaikistalogistiikkapalve luistahuolintapalveluissaonyritystenmukaanvähitenpuutteita.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityk sistä87%,teollisuudentoimialanyrityksistä93%jakaupantoimialanyrityksistäkaikkiarvioihuolintapalve luidenolevanriittävää.palveluidentoimialanyrityksistäkolmasosaarvioihuolintapalveluidenolevanliian vähäistä(kuva21). Yrityksistä5780%arvioilogistiikanlisäarvopalvelujentarjonnanolevanKeskiSuomessariittävää.Lisäar vopalveluiden tarjonnan kasvattamista kaivattiin eniten kuljetus ja logistiikkatoimialalla. Kaikki kaupan toimialanyrityksetarvioivatlogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutriittäviksi.muidentoimialojenyri tyksistäperäti3350%arvioilogistiikantoimialakohtaiseterikoispalvelutliianvähäisiksi.näidenjavaras tointipalvelujentarjonnankasvattamisellenäyttäisilöytyvänalueeltakysyntää. 24

27 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Riittävää Liian vähäistä Kuljetukset ja logistiikka 94 % 6 % Kuljetuspalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 61 % 71 % 83 % 39 % 29 % 17 % Varastointipalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 81 % 53 % 83 % 67 % 19 % 47 % 17 % 33 % Kuljetukset ja logistiikka 87 % 13 % Huolintapalvelut Teollisuus Kauppa Palvelut 67 % 93 % 100 % 33 % 7 % Logistiikan lisäarvopalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 57 % 71 % 75 % 80 % 43 % 29 % 25 % 20 % Logistiikan toimialakohtaiset erikoispalvelut Kuljetukset ja logistiikka Teollisuus Kauppa Palvelut 60 % 50 % 67 % 100 % 40 % 50 % 33 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva21 LogistiikkapalveluidentarjontaKeskiSuomenalueella. Alueellisenlogistiikkayhteistyöntärkeimpänäkohteenapidettiinhajaasutusalueidenkuljetuksiajaseuraa vaksitärkeimpänäkuljetustenyhdistelyä(kuva22). Kaikkien toimialojen yritykset arvioivat hajaasutusalueiden kuljetusten yhteistyön joko tärkeimmäksi tai toiseksitärkeimmäksiyhteistyökohteeksi.kuljetuksenjalogistiikansekäteollisuudentoimialojenyritykset arvioivatmyöskuljetustenyhdistelyn kahdentärkeimmänyhteistyökohteen joukkoon.sensijaankaupan toimiala arvioi tärkeimmiksi yhteistyön kehittämiskohteiksi vuokratyövoimapalvelut ja työvoiman yhteis käytönsekäpalveluidentoimialayritystenjaviranomaistenvälisensuunnitteluyhteistyön. 25

28 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS Haja-asutusalueiden kuljetukset 30 Kuljetusten yhdistely 24 Seudulliset jakelukuljetukset Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut 11 Koulutus (suuntaaminen, harjoittelu tms.) 8 Varastointipalvelut 7 Logistiikan tutkimuksen ja kehityksen tukeminen Säännöllisen konttijunaliikenneyhteyden edistäminen Konkreettisen logistiikkakeskuksen ja INNOROAD konseptin edistäminen Konttiliikennepalvelut ja konttien saatavuuden koordinointi Kansainväliset kuljetukset Muu Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva22 Logistiikkayhteistyönkohteettärkeysjärjestyksessä. 5 YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET KeskiSuomenelinkeinoelämänperustanaonpalvelualojenohellavankkametsäteollisuussekäkonejame talliteollisuus,jotkaovathyvinkuljetusintensiivisiäaloja.keskisuomenalueellatoimivilleyrityksilletehdyn kyselynperusteellayritystentuotantotaitoimintakasvaavuoteen2020mennessä.keskimäärinyritykset arvioivattuontijavientikuljetustensapysyvänennallaantaikasvavanvuoteen2020,kuitenkinteollisuus yrityksistämelkosuuriosaarvioituontijavientikuljetustenkasvavan.suuriosaerityisestikaupanjapalve luidenyrityksistäarvioikotimaankuljetustensakasvavan.kokonaisuutenakeskisuomenelinkeinorakenne onkuitenkinmurroksessa,jossapalvelusektorinmerkitystuleeedelleenkasvamaansekäerityisestialkutuo tannonmuttamyösperusteollisuudenlaskemaan.haasteenkehittämiselletuomyöskeskisuomeneriseu tukuntien erilaisuus ja kasvun keskittyminen Jyväskylän seudulle. Muutoshaasteita liikennejärjestelmälle tuovatmyösvaltakunnantasollatehdytpäätöksetkoskienesim.terminaaliverkkoja. Tiekuljetusten merkitys on seudun elinkeinoelämälle suuri. Jyväskylän seudulle onkin muodostunut tielii kennealanosaamisverkostoinnoroadkonseptijasenyhteydessätoimivainnoroadpark yrityspuistoalue. Tulevaisuudentoimitusketjuissatiedonläpinäkyvyystuleekasvamaan.Innoroad konseptionhyvävastaus tähäntarpeeseen.yrityspuistopuolestaantukeetulevaisuudenkehitystä,jossalogistisetverkostotkehitty vätjatoimintojakeskitetäänentistätehokkaampiinlogistiikkakeskuksiin.yrityskyselynperusteellayritykset pitävätlogistiikkaalueitajaterminaalejatärkeinäkehittämiskohteina. KeskiSuomestaonhyvätyhteydetSuomenerisatamiinjayrityksilläonmahdollisuusvalitauseansataman väiltä.tärkeimmätsatamatovathelsinki,haminakotkajaturku.nämäsatamatnähtiintärkeimpinämyös tulevaisuudessa.lisäksimaakunnassaonmyöspaljonrautatieliikennettä.rautatieliikenteenosaltaonarvi 26

29 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS oitu kuljetusmäärien laskevan vähäliikenteisellä rataverkolla. Näissä arvioissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon lisääntyvien bioenergiakuljetuksien vaikutuksia. Näihin lisääntyviin kuljetuksiin tulisi varautua myöskeskisuomessajanäidenkuljetustenlisääntymisenvaikutuksetrautateidenterminaaliverkkoontu lisikin arvioida erikseen. Samalla myös vähäliikenteisten ratojen hyödyntämismahdollisuudet, esimerkiksi häiriötilanteissa,tulisiottaahuomioon. KeskiSuomessavientijatuontikuljetuksissaselvästitärkeintieosuusonvaltatie4Jyväskylästäetelänsuun taan.kaikissakuljetuksissatärkeimmättieosuudetovatvaltatie4kokokeskisuomenalueellasekävaltatie 9JämsänjaLievestuoreenvälillä.RatakuljetuksissatärkeimmätrataosuudetovatJyväskylästäTampereen ja Pieksämäen suuntiin. Nämä tavaraliikenteen painopistealueet tulee huomioida kehitettäessä Keski Suomenliikenneverkkoa. KeskiSuomenläpikulkeekaksikansainvälistäkuljetuskäytävää.Botniankäytävä/BothnianCorridorkulkee PerämerenkaartajapääosinPohjanlahdenrantojapitkin.Myösvaltatie4onosako.käytävää.Bothnian CorridoronmukanamyösEuroopanTENTTydinverkossa.Keskipohjolankuljetuskäytäväkulkeepuolestaan itälänsisuuntaisestinorjastaruotsinkauttasuomeenjaedelleensuomenkeskiosienkauttavenäjälle.yri tyskyselynperusteellakeskisuomenyrityksissäeijuuritunnetanäihinkansainvälisiinkuljetuskäytäviinliit tyviä kehittämishankkeita. Kuljetuskäytävien kehittämisellä ei arvioitu olevan suurta merkitystä yritysten kuljetustenkannalta,vaikkamuutoinesimerkiksipäätietnähtiintärkeiksikehittämiskohteiksi.nykyisetkan sainvälisetkuljetusvirratsuuntautuvat kuitenkinsuureltaosinko.kuljetuskäytävillejatulevaisuudenkau pankäynninkehittymisenkannaltakuljetuskäytävillävoiollaentistäenemmänmerkitystä.kuljetuskäytävä hankkeistaolisihyväjärjestäätyöpajojayritystenkanssajatiedottaaniistäentistälaajemmin. Maailmantaloudenkehitystrendit,globalisaatio,markkinoidenkehityssekäpolttoaineidenhinnankehitys vaikuttavatkeskisuomenelinkeinoelämäntulevaisuuteen.samatasiatnousivatesilleyrityskyselyssätär keinä yritysten toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Elinkeinoelämään vaikuttaa myös maailmanpoliittinen tilannesekäerimaidenjaeu:nsäädöksetjalait.eu:nliikennepolitiikassatuleetulevaisuudessakorostu maanns.vihreätkuljetuskäytävät.kuljetusjärjestelmienekotehokkuuttajavihreyttäedistävätliikennejär jestelmäntoimenpiteetolisikinhyväpriorisoidamm.vaikuttavuudenjatoteuttamiskustannustenperusteel lamaakuntatasolla. Yrityskyselynperusteellakuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvättärkeimmätkehittämiskohteetovatliikenne väylienkunnossapito,kuljetuspalveluttiestölläjapäätiet.alueellinenlogistiikkayhteistyö,vähäliikenteiset tiet,logistiikkaalueetjaterminaalit,logistiikanperuspalvelutjahajaasutusalueidenkuljetustenyhdistämi nensekäyritystenjaviranomaistenvälinensuunnitteluyhteistyöolivatyrityksillemyösmelkotärkeitä.eri tyisestiteollisuusnäkikuljetustenyhdistelyntärkeäksi.hajaasutusalueidenkuljetustenyhdistäminennäh tiintärkeäksimyöslogistiikkayrityksissä. Logistiikkaanliittyvääyhteistyötätarvitaankinenitenhajaasutusalueidenkuljetuksissa,kuljetustenyhdiste lyssäjaseudullisissajakelukuljetuksissa.myösyritystenjaviranomaistenvälistäsuunnitteluyhteistyötätoi vottiinlisää.lisäksitoivottiinyhteistyötäkalustonjatilojenkäytössä,vuokratyövoimapalveluissa,alueelli senlogistiikankehittämisenkoordinoinnissa,teollisuudenalihankinnassasekäkuljetustentietojaseuran tapalveluissa.yhteistyötävoidaanedistääolemassaolevienkanavienkautta(innoroad).yhteistyönkehit tämistä varten olisi hyvä laatia maakunnallinen alueellisen logistiikkayhteistyön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassatulisiselvittääse,mitenolemassaolevatyhteistoimintaverkostotvastaavatyrityskyselyssä ilmenneisiinyhteistyönkehittämistarpeisiin.suunnitelmanperusteellavoidaantarvittaessarakentaauusia yhteistoimintamalleja tai päivittää olemassa olevan yhteistoiminnan toimintamalleja ja tavoitteita. Haja asutusalueiden ja muiden kuljetusten yhdistelemistä voisi palvella esimerkiksi virtuaalinen tietoportaali, jossa olisi tieto yhdisteltävissä olevista hajaasutusalueiden ja muista kuljetuksista. Käytännössä logistiik kayritystentulisisijaitatoistensaläheisyydessä,jottayhdistelyvoisitapahtuataloudellisestilyhyilläsiirroil la. Pidemmät siirtokuljetukset syövät nopeasti mahdollisesta yhdistelystä saatavat kustannusedut. Logis tiikkakeskuksessavoisiollahajaasutusalueidenjamuidenkuljetustenyhdistelyterminaalitai alue.ko.vir tuaalinen tietopalvelu voisi niin ikään toimia osana Innoroad konseptia. Valtakunnallisia tietoportaaleja kuljetustenyhdistelemiseksionollutolemassajopitkään(mm.kuormapörssi).toisaaltayhdistelyvoisitoi 27

30 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS miaparemminalueelliseltapohjaltajakohdennettunaesim.hajaasutusalueidenjaseudullisiinkuljetuksiin. Hajaasutusalueiden kuljetusten yhdistely voi sisältää kaupan jakelukuljetusten lisäksi hajaasutusalueilla toimivienpientenyritystentuotejahankintakuljetustenyhdistämistä. KeskiSuomen maakunta voisi toimia edelläkävijänä kuljetusketjujen palvelutason määrittelyssä. Alueella voitaisiinkäynnistääselvitysalueenkahdentaikolmenkeskeisimmäntoimialankuljetusketjuistajamääri tellä niiden palvelutasot liikenneverkon eri osissa (metsäteollisuus, metalliteollisuus, kauppa). Tämä toisi alueenelinkeinoelämäntärkeimpienkuljetusketjujentarpeetyksityiskohtaisestijaajoissaesilleliikennevi rastonvaltakunnallistaliikenneverkonpalvelutasosuunnitteluavarten. Liikenneväylien kunnossapidon kehittämistä kaivattiin yrityksissä. Kuljetusketjujen palvelutasoanalyysit ovatkeinokohdentaaväheneviäylläpitoonkäytettäviävarojaalueenelinkeinoelämänkannaltamahdolli simmantehokkaasti.yksikeinokohdentaatoimenpiteitäontoteuttaakuljetustenepävarmuustekijöidenja häiriötekijöidentarkastelukeskisuomenkuljetustenkannaltakeskeisillätieosuuksilla. Julkinenvaltavoiollaapunamuodostamassauusia(esim.yhteistoimintamallithajaasutusalueidenkulje tuksiinjaseudullisiinjakelukuljetuksiin,suunnitteluviranomaistenjayritystenvälisetyhteistoimintamallit) taikehittämässäolemassaoleviayhteistoimintaverkostojayritystentarpeisiin(pientiestönhoitoonliittyvät nykyisetyhteistoimintamallitraakapuunkuljetuksissa).sujuvienliikenneyhteyksienvarmistaminenvientija tuontikuljetuksillekehittämälläliikenneinfrastruktuuriajasenylläpitoasekäpientiestönkuljetustentoimi vuudenparantaminenovatalueenkannaltamyösensiarvoisentärkeitäkehittämiskohteita. Pientiestönkuljetuksiinliittyviäyhteistoimintamallejamm.ELY keskuksenjayritystenvälillätuleeedel leenylläpitääjakehittää.pientiestönjasenhoidonjaylläpidonkehittäminenontärkeääraakapuukuljetus ten,maitokuljetustenjabioenergiankuljetustenkannalta.jälkimmäisetovatlisääntymässävoimakkaasti. Pientiestönkuljetustarpeitajatulevaisuudennäkymiäsekäniihinliittyenmyösmuitakuljetustapavaihtoeh tojaolisihyväselvittääaikaajoinerillisestijatarkemmin. IlmastonmuutoksenliittyväthillintätoimettulevatvaikuttamaanmerkittävästiKeskiSuomenelinkeinoelä mään. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen ympäristövaikutuksia tullaan arvioimaan entistä kokonaisvaltai semmin.toimitusketjujenekotehokkuudenjaympäristöystävällisyydenlisäämistavoitteetvaikuttavatsekä logistiikanpalveluyrityksiinettäniidenasiakkaisiin(teollisuuteenjakauppaan).näidentavoitteidenympä rilleonmahdollistakehittääteollista(valmistus)japalvelullista(logistiikka)vihreääliiketoimintaa.eriteolli suuden,kaupanjalogistiikantoimialoillekohdistuvistauusistaliiketoimintamahdollisuuksistajaniidenliit tymisestä nykyisiin liiketoimintamuotoihin olisi hyvä toteuttaa erillinen selvitys. Siinä ryhmiteltäisiin eri toimialojen mahdollisuudet ja arvioitaisiin niiden toteutettavuutta yhdessä yritysten kanssa. KeskiSuomi voisitoimiavihreänliiketoiminnanvaltakunnallisenajakansainvälisenäedistäjänä. Ilmastonmuuttuminenonhuomioitavamyösliikenneinfrastruktuurin(mlterminaalitjasatamat)suunnitte lussajaylläpidossa.ilmastonmuutoshuomioitaneenmyösuusissavaltakunnallisissaliikenneinfrastruktuu rinsuunnittelujamitoitusohjeissasekäylläpitojahoitosuunnitelmissa. Väestönvanheneminenjatyövoimapulajoillakinaloillaasettaaomathaasteensaseudunelinkeinoelämälle tulevaisuudessa. Sopivan työvoiman saatavuutta pidettiin yrityskyselyssä yhtenä tärkeimmistä yritysten toimintaanvaikuttavistatekijöistä.jyväskylänseudullaontarjollaerittäinlaadukastalogistiikankoulutusta, mikäosaltaanvarmistaalaadukkaan työvoimansaantialogistiikkaalalle.haasteenaonsaadanuoretval mistuvatammattilaisetpysymäänkeskisuomessa.yleisellätasollakuljetusalanäkeetyövoimapulanuhkaa van,kuntaloudellisestataantumastaselvitään.tämäkoskeeerityisestitiekuljetustenerityissuoritealojaja jakelukuljetuksiasekämerikuljetuksia.osaavantyövoimanriittäväntarjonnantakaaminenkuljetusalalleon tulevaisuudenhaasteita. 28

31 KeskiSuomenliikennejärjestelmäsuunnitelma ELINKEINOELÄMÄNLOGISTIIKKASELVITYS KULJETUKSIIN JA LOGISTIIKKAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET YRITYSTEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LOGISTIIKKA- YHTEISTYÖN KOHTEET Tärkeät Liikenneväylien kunnossapito Kuljetuspalvelut tiestöllä Päätiet Liikenneyhteyksien kehittyminen Markkinoiden kehittyminen Polttoaineen hinnan kehitys Sopivan työvoiman saatavuus Haja-asutusalueiden kuljetukset Kuljetusten yhdistely Seudulliset jakelukuljetukset Melko tärkeät Alueellinen logistiikkayhteistyö Vähäliikenteiset tiet Logistiikka-alueet ja terminaalit Logistiikan peruspalvelut Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Yritystoiminnan tukeminen Maailmantalouden kehitys Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Vuokratyövoimapalvelut työvoiman yhteiskäyttö Alueellisen logistiikan kehittämisen koordinointi Teollisuuden alihankinta Kuljetusten tieto- ja seurantapalvelut Kuva23 Yrityskyselynperusteellatärkeimmätkuljetuksiinjalogistiikkaanliittyvätkehittämiskohteet,yritystentoi mintaanvaikuttavattekijätsekälogistiikkayhteistyönkohteet. Yrityksetolivatpääsääntöisestityytyväisiälogistiikanpalvelujen tarjontaankeskisuomessa.teollisuusyri tyksissäkaivattiinkuitenkinenemmänkuljetusjavarastointipalvelujasekäerityisestilogistiikantoimiala kohtaisiaerikoispalveluja.kuljetustenjalogistiikantoimialanyrityksetkaipasivatenemmänlogistiikanlisä arvopalvelujajalogistiikantoimialakohtaisiaerikoispalveluja.teollisuudennäkemyskuljetusalanasiakkaana lisäpalvelujentarpeelleonmerkittävä.tulevaisuudessateollisuudelletarjottavaterityispalvelutvoivatolla myös yksi merkittävä sijaintipaikkatekijä liikenneyhteyksien ja osaavan työvoiman tarjonnan lisäksi. Tätä taustaavastenlogistiikkakeskuksenvahvistamistajayhteistyönedistämistälogistiikanpalveluntarjoajienja teollisuudenvälillätuleetehostaa.lisäksivoidaanpohtians.virtuaalistakauppapaikkaatailogistiikkakes kustaalueellatarjollaoleviinlogistiikkapalveluihinjamahdollisestimuihinyritystentarvitsemiinpalveluihin (tontitjakiinteistöt)liittyen.ko.palvelunvoisiyhdistääedelläkuvattuunkuljetustenyhdistelyntietoportaa liin.portaalivoisipalvellamyösyhteistoiminnankehittämistäjayhteisjatukipalveluidenkäyttöäsekälo gistiikkayritystenvälilläettäteollisuuden,logistiikkayritystenjakuntienviranomaistenvälillä. Yhteenvetokehittämistarpeistajaalustavistatoimenpidetarpeista Kuvaan24onkoottukeskeisimpiätässäselvityksessäesilletulleitakehittämistarpeitajahahmotettuniiden perusteellatoimenpidetarpeita.kuljetustenyhdistelemisentarpeettulivatesillesekäteollisuudestaettä logistiikanpalveluista.kuljetusyrityksetkorostivatseudullistenjakelukuljetustenjahajaasutusalueidenkul jetustenyhdistelemisentarvetta.erityisestikaupankuljetuksissahajaasutusalueidenkuljetuksetovattär keäkysymys.kaupankuljetustenvaatimuksistaliikenneverkolletulisikinlaatiaerillisselvitys. Alueellista logistiikan yhteistyötä toivottiin lisää. Logistiikkakeskusten kehittämistä pidettiin edelleen tär 29

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 11.10.2013 2 (34) SISÄLTÖ 1 KULJETUSKÄYTÄVÄT... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Kuljetuskäytävät Etelä-Pohjanmaalla... 4 2 KULJETUSVIRRAT KULJETUSMUODOITTAIN... 7

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Seinäjoen logistiikka alue

Seinäjoen logistiikka alue Seinäjoen logistiikka alue Logistiikka alueen aluevaraussuunnitelma Raportti 24.6.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 SEINÄJOEN LOGISTIIKKA ALUEEN ALUEVARAUSSUUNNITELMA Työn tavoitteet Laatia aluevaraussuunnitelma,

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot