Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

2 2 (34) SISÄLTÖ 1 KULJETUSKÄYTÄVÄT Yleistä Kuljetuskäytävät Etelä-Pohjanmaalla KULJETUSVIRRAT KULJETUSMUODOITTAIN Tiekuljetukset Rautatiekuljetukset Satamat Transitoliikenne MAHDOLLISUUDET HYÖDYNTÄÄ KULJETUSKÄYTÄVIÄ ETELÄ-POHJANMAALLA Logistiikan nykytila ja kehittämiskohteet Kuljetuskäytävien nykyinen rooli Kuljetuskäytävien hyödyntämisen mahdollisuudet ALUSTAVA LIIKETOIMINTAMALLI Kappaletavarakuljetuksiin liittyvä liiketoiminta Volyymitavaran junakuljetuksiin liittyvä liiketoiminta Infrastruktuurin kehittäminen ja muut kehittämistarpeet JATKOTOIMENPITEITÄ JA MAHDOLLISUUKSIA LÄHTEET Etelä-Pohjanmaan liitto 2013 B:57 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN

3 3 (34) 1 Kuljetuskäytävät 1.1 Yleistä Multimodaalisen maa-, vesi ja ilmakuljetukset yhdistävän Euroopan kattavan kuljetusverkon TEN-T (Trans European Transport Networks) avulla mahdollistetaan tavaroiden ja ihmisten liikkuminen nopeasti ja helposti jäsenvaltioiden välillä sekä taataan toimivat kansainväliset yhteydet. TEN-T -verkon kehittäminen on yksi tärkeimmistä asioista Lissabonin strategian mukaisten kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamistavoitteiden saavuttamisessa. Yhtä keskeinen rooli TEN-T -verkolla on Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Jotta asetetut tavoitteet saavutetaan sekä talouden ja sosiaalisen potentiaalin luomat mahdollisuudet hyödynnetään täysmääräisesti, on liikenneinfrastruktuuriin liittyvät pullonkaulat ja puutteet kuljetusjärjestelmien yhteistoiminnassa poistettava huomioon ottamalla energiatehokkuusvaatimukset sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet. Euroopan Unioni tukee TEN-T -verkon implementointia useilla rahoitusmekanismeilla. On arvioitu, että EU:n liikenneinfrastruktuurin kehittäminen vastaamaan liikenteen vaatimuksia vaatisi 1,5 triljoonaa euroa vuosien aikana. Vuoden 2011 lokakuussa Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uusiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoiksi. Ehdotuksessa oli sekä liikenneverkon kehittämisen tavoitteet ja määrittely että ehdotus uudeksi TEN-T -verkoksi. Ehdotuksessa verkko jaetaan ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Ydinverkon kehittämisen tavoitteena on poistaa liikenteen pullonkauloja, uudistaa infrastruktuuria ja sujuvoittaa rajat ylittävää liikennettä. Jatkossa EU:n TEN-T -tuki ohjautuu pääasiallisesti ydinverkolle. Ydinverkon on määrä olla valmis vuoteen 2050 mennessä. Verkon tekniset laatuvaatimukset ovat vielä auki. Suomen osalta ydinverkkoon kuuluvat Botnian käytävä sekä jo aiemmin ns. TEN-T - prioriteettihankkeina olleet Pohjolan kolmio, Itämeren moottoritie ja Rail Baltica. TEN-T - määrittelyn mukaan Botnian käytävään kuuluvat Suomen puolella valtatie 4 Kemi-Helsinki, valtatie 29 Kemi-Tornio sekä päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon. Pohjolan kolmio kulkee Ruotsista Turun ja Helsingin/Lahden kautta Venäjälle. Itämeren moottoritie yhdistää meriteitse Itämeren valtiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Rail Baltica kulkee Helsingistä Tallinnaan ja siitä edelleen Baltian maiden läpi Puolaan ja Saksaan. Botnian käytävän mukaan tulon myötä ydinverkkoon kuuluu eteläisen Suomen lisäksi myös muuta maata koskeva liikennekäytävä. TEN-T verkon ohella Euroopan kilpailukykyä ja kestävän kehityksen mukaista kehittämistä pyritään edistämään ns. vihreät kuljetuskäytävät konseptilla (Green Corridors), jonka tarkoituksena on mahdollistaa tavanomaista ympäristöystävällisemmät ja laadukkaammat kuljetukset Euroopan runkokuljetusreiteillä. Vihreät kuljetuskäytävät ovat peräisin Komission aloitteesta, jonka tavoitteena on luoda vihreämpää kuljetuspolitiikkaa, ja joka vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin ja samalla lisää Euroopan kilpailukykyä. Vihreät kuljetuskäytävät konseptia edistäviä hankkeita ovat muun muassa SuperGreen, TransBaltic, Scandria ja EastWest Transport Corridor II. Hankkeiden kautta pyritään tiiviiseen yhteistyöhön sekä tiedon ja tulosten jakamiseen. Tarkoituksena on kuvailla, mitä elementtejä ja ominaisuuksia käsite vihreä kuljetuskäytävä pitää sisällään kuljetusketjujen, infrastruktuurin ja hallinnollisten käytäntöjen osalta sekä tunnistaa keinoja, joilla mitataan kuljetuskäytävän vihreyttä. Kuljetuskäytävien mittaamiseen on hankkeiden puitteissa luotu indikaattoreita. Esimerkiksi SuperGreen hankkeessa (Supporting EU s Logistics Action Plan on Green Corridors Issues) kuljetuskäytäviä on ehdotettu mitattavan viidestä eri näkökulmasta: tehokkuus, palvelun laatu, ympäristöystävällisyys, infrastruktuurin riittävyys ja yhteiskunnalliset asiat. Kuljetusketjujen tehokkuutta mitataan absoluuttisten ja suh-

4 4 (34) teellisten kustannusten avulla. Palvelun laatuun vaikuttaa mm. kuljetusaika, luotettavuus, käytössä olevat tietojärjestelmät sekä toimitusten turvallisuuteen liittyvät asiat. Ympäristöystävällisyyttä mitataan päästömäärien avulla. Infrastruktuurin riittävyyttä arvioidaan ruuhkien sekä erilaisten pullonkaulojen määrän ja niiden poistettavuuden tai pitkäaikaisuuden kautta. Yhteiskunnallisia asioita mitataan maankäytön (ympäristövaikutuksille herkät alueet, tiheästi asutut alueet kuljetuskäytävän varrella), liikenneturvallisuuden (onnettomuudet) ja melun avulla. Kuljetuskäytävien tavoitteena on hyvällä palvelutasolla houkutella tavaravirtoja. Erilaisten tietojärjestelmien käyttöä ja kehittämistä edesautetaan vihreiden kuljetuskäytävien kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on ERTMS (European Rail Traffic Management System). ERTMS on hanke, jonka tarkoituksena on luoda yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen junien ohjaus- ja hallintojärjestelmä ja näin parantaa sekä tehostaa yli rajojen liikkuvia rautatiekuljetuksia. Käytävien avulla luodaan edellytyksiä myös uusien teknologioiden, esim. vaihtoehtoiset polttoaineet, käyttöönotolle. Edistyneiden tietojärjestelmien ja vihreiden teknologioiden käyttöä edellytetään vihreiltä kuljetuskäytäviltä. Parhaiten kuljetusketjujen vihreyttä voitaneen edistää toimitusketjujen hallintaa ja avoimuutta (sisältäen tiedonhallinnan ja yhteistoiminnan kehittämisen) kehittämällä sekä vihreän teknologian käyttöönotolla. 1.2 Kuljetuskäytävät Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan halki kulkee kaksi kansainvälistä kuljetuskäytävää: Midnordic Green Transport Corridor sekä Botnian käytävä (Bothnian Corridor). Midnordic Green Transport Corridor eli Keskipohjolan itä-länsi -suuntainen kuljetuskäytävä ulottuu Norjasta Ruotsin ja Suomen keskiosien kautta Venäjälle (Kuva 1). Kuva 1 Keskipohjolan kuljetuskäytävä

5 5 (34) Keskipohjolan kuljetuskäytävää pyritään kehittämään sekä markkinoimaan North East Cargo Link, (NECL II) -hankkeen kautta. NECL II on EU:n Itämeren maiden ohjelmasta rahoitettava kolmivuotinen ( ) hanke, joka keskittyy kuljetuskäytävän infrastruktuurin ja logistiikan kehittämiseen (tiet, radat, intermodaaliset ratkaisut, ICT-järjestelmät). Tavoitteena on luoda ympäristöystävällinen sekä kustannustehokas vaihtoehtoinen kuljetusreitti perinteisille kuljetusreiteille. Toinen Etelä-Pohjanmaata koskettava kuljetuskäytävä on edellä mainittu TEN-T verkkoon kuuluva Bothnian Corridor (Bothnian Arc) eli Botnian käytävä. (Kuva 2). Kuva 2 Botnian kuljetuskäytävä Tällä hetkellä Botnian käytävää kehitetään Bothnian Green Logistic Corridor (BLGC) hankkeen kautta. Hanke alkoi vuonna 2007 ja kestää vuoteen 2013 saakka. Hanke rahoitetaan EU:n Itämeren maiden ohjelmasta. Tavoitteena on kehittää ja tehostaa käytävää uusien älykkäiden liikenneratkaisujen ja tehokkaiden logististen ketjujen avulla. Tavoitteena on tehdä käytävästä pohjoisen Euroopan tärkein vihreä tavarakuljetusväylä, joka yhdistää pohjoisen Skandinavian ja Barentsin Itämeren ja Keski-Euroopan alueiden tärkeille markkinoille. Käytävän kehittyminen vahvistaa osaltaan myös Etelä-Pohjanmaan kuljetusyhteyksiä sekä satamien saavutettavuutta ja tätä kautta koko maakunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Keskipohjolan kuljetuskäytävää ja sen käyttöä pyritään edistämään erilaisten projektien avulla. Yksi valmisteilla oleva asia on säännöllisten merikuljetusten aikaansaaminen Kaskisten ja Sundsvallin / Härnösandin satamien välille. Suunnitteilla on lastilautta, jolla olisi alkuun 2-3 lähtöä viikossa ja vastaisi laman aikaan lopetetun linjan uudelleen avaamista. Sundsvallista on suora junayhteys Göteborgin satamaan, joka puolestaan on Itämeren alueen suurimpia satamia tarjoten hyvät yhteydet ympäri maailman. Lisäksi Sundvallin ja

6 6 (34) Trondheimin välille suunnitellaan uutta tavarajunayhteyttä. Myös Vaasan ja Uumajan välistä liikennöintiä pyritään kehittämään voimakkaasti. Vaasan ja Uumajan kaupunkien yhteisesti omistama varustamo osti lokakuussa 2012 aluksen, joka liikennöi kaupunkien välillä suunnitelmien mukaan seuraavat 5-7 vuotta. Tämän jälkeen on suunnitteilla uuden aluksen hankinta. Uusi alus mahdollistaisi rahtiliikenteen lisäämisen sekä erityisesti poistaisi epävarmuuden Merenkurkun liikenteestä. Näiden uusien lauttayhteyksien uskotaan vahvistavan Keskipohjolan kuljetuskäytävän roolia itä-länsisuuntaisena reittinä, tarjoten vaihtoehdon nykyisille pohjois-eteläsuuntaisille reiteille sekä tuovan helpotusta ruuhkaisille Etelä-Suomen kuljetusreiteille. Kuljetuskäytävä mahdollistaa toimivan yhteyden Etelä- Pohjanmaan vienti- ja tuontiteollisuudelle lännessä aina Iso-Britanniaan ja USA:han sekä idässä Venäjälle sekä Kiinaan ja Japaniin asti hyväksikäyttäen Transsiperian rautatieyhteyttä. Molempia käytäviä pyritään kehittämään vihreiden arvojen mukaisesti ja luomaan niistä luontevia intermodaalisia käytävä, jossa maantie-, rautatie- ja merikuljetukset toimisivat yhtenä kokonaisuutena. Käytävien kehittämishankkeiden avulla pyritään myös osoittamaan mahdollisuuksia ja potentiaalia, joita käytävät luovat. EU:n rikkidirektiivin avulla pannaan toimeen IMO:ssa (International Maritime Organisation) vuonna 2008 hyväksytyt päätökset, jotka rajoittavat vuodesta 2015 lähtien polttoaineen rikkipitoisuuden 0,1 %:iin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita alueiden kautta hoidettaville merikuljetuksille. Ns. rikkidirektiivi tullee vaikuttamaan kuljetusvolyymeihin (tuotannon vähentyminen), kuljetusreitteihin ja eri kuljetusmuotojen käyttöön. Mikäli merikuljetusta korvaavilla reiteillä käytetään useaa kuljetusmuotoa tai satamaa maakuljetusosuuksien lisäämiseksi, lastin käsittelykustannukset voivat nousta korkeiksi. Erityisesti rikkidirektiivi vaikuttaa halvan bulkkitavaran laivakuljetuksiin, joissa rahdin osuus kuljetettavan tavaran arvosta on suuri. Rikkidirektiivi voi vaikuttaa kaivosteollisuuden kuljetusten ja Venäjältä Suomen kautta kuljetettavan irtotavaratransiton reitityksiin. Tällöin Etelä-Pohjanmaan läpi kulkevien kuljetuskäytävien kuljetusmäärät voisivat lisääntyä. Toteutuakseen tämä vaatii kuitenkin myös parannuksia nykyiseen infrastruktuuriin, terminaaleihin, rajanylityksiin sekä kuljetusyhteyksiin. Keskipohjolankäytävän ja Etelä-Pohjanmaan osalta tämä tarkoittaisi Kaskisten radan parantamista sekä luotettavaa, toimivaa ja säännöllistä laivayhteyttä Kaskisten ja Sundsvallin/ Härnösandin / Gävlen satamien tai Vaasan ja Uumajan satamien välillä. Yhtenä Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeimpänä hankkeena käytävien kehittämisessä on logistiikkakeskuksen perustaminen Seinäjoelle Roveksen alueelle. Maakunnan elinkeinoelämä pitää hanketta tärkeänä: nykyisiä toimintaedellytyksiä pidetään hyvinä, mutta logistiikkakeskus avaisi uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen. Roveksen alue sijaitsee rakennettavan Itäisen ohikulkutien ja Haapamäen radan risteyskohdassa. Ratayhteys keskukseen on toteutettavissa helposti ja edullisesti. Tämä mahdollistaa multimodaalisten kuljetusten käytön tulevaisuudessa, joka puolestaan tukee EU:n liikennepolitiikan linjauksia kuljetusten siirtämisestä maanteiltä rauta- ja vesiteille. Logistiikka-alueelta on myös suora tieyhteys Kapernaumin ja Roveksen teollisuusalueille sekä Seinäjoen lentoasemalle. Tavoitteena on alueen ja toimintojen yhdistäminen liiketaloudellisesti kannattavasti ja maakuntaan kaikki kuljetusmuodot yhdistävän, monipuolisia varastointi- ja muita logistiikkapalveluita tarjoavan alueen luominen.

7 7 (34) 2 Kuljetusvirrat kuljetusmuodoittain Etelä-Pohjanmaalla on liikenteellisesti keskeinen asema pääteiden ja raideliikenteen solmupisteenä. Etelä-Pohjanmaalla tavaraliikenne kulkee tie- ja rataverkolla. Maakunnassa on koko maahan verrattuna eniten tiekuljetuksia suhteessa rautatiekuljetuksiin. Etelä- Pohjanmaan logistisesti tärkein ja liikennemääriltään vilkkain vyöhyke kulkee alueen läpi pohjois-eteläsuuntaisesti. Pohjoisen suuntaan merkittävin reitti on Seinäjoelta valtatietä 19 Kauhavalle ja edelleen kohti valtatietä 8 ja Oulua. Etelän suuntaan puolestaan merkittävin väylä on valtatie 3 Tampereelle ja edelleen Helsinkiin sekä kantatie 67 Seinäjoelta Kauhajoelle ja edelleen Kaskisten satamaan tai Satakuntaan ja siellä oleviin satamiin. Lentokuljetusten määrä on vähäinen. Suomen lentokuljetukset hoidetaan pääsääntöisesti Helsinki-Vantaan ja toissijaisesti Turun lentoasemien kautta, joista/jonne tavarat kuljetetaan tiekuljetuksina. Muiden Suomessa sijaitsevien lentoasemien rahtiliikenne on vähäistä. Seinäjoen lentoaseman kautta kulki vuonna 2010 rahtia 11 tonnia ja postia 2 tonnia. Seinäjoen lentoasema on yksityisessä omistuksessa. Kauhavan lentokenttä on ollut merkittävä sotilaslentojen tukikohta. Lentoliikenne on elinkeinoelämälle erityisen tärkeää työasiamatkojen johdosta. Maakunnan sisäisen liikenteen lisäksi Etelä-Pohjanmaan kautta kulkee myös muiden alueiden tavarakuljetuksia. Etelä-Pohjanmaa on elinkeinoelämän kuljetusten ja erityisesti elintarviketeollisuuden näkökulmasta keskeinen alue ja risteyspaikka. Etelä-Pohjanmaan sijainti pääradan sekä valta- ja kantateiden varrella sekä Pohjanmaan satamien läheisyydessä on hyvä. Tämän johdosta myös maakunnan saavutettavuus eri liikennemuodoin on hyvä. Vientiä maakunnasta on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla alkutuotanto, elintarvikesektori, metalliteollisuus sekä rakennus- ja huonekaluteollisuus on merkittävää. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista myös pk-yritysten suuri osuus. Maakunnan elinkeinotoiminta on kuljetusintensiivistä. Tavarakuljetukset ovat ympärivuotisia ja ympärivuorokautisia. Aikataulut ovat tiukkoja, joten kuljetusverkon on oltava hyvässä kunnossa. Kuljetusverkon taso vaikuttaa maakunnan yritysten kilpailukykyyn. Pääteiden kunnossapidon laatuun maakunnan yritykset ovat tyytyväisiä. Vähäliikenteiset tiet ovat sen sijaan elinkeinoelämän kannalta haasteellisia. Niiden merkitys on erityisesti maakunnan alkutuotannon kannalta erittäin suuri. Tiestön huonosta kunnosta tai puutteellisesta hoidosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat tuotantoprosesseihin ja niihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia yrityksille. 2.1 Tiekuljetukset Etelä-Pohjanmaalla raskas liikenne painottuu päätieverkolle. Liikenneviraston tierekisterin mukaan pääteillä raskaan liikenteen osuus liikenteestä vaihtelee 3-22 %:n välillä (keskiarvo 9 %). Etelä-Pohjanmaalla on paljon puutavara- ja maatalouskuljetusten kannalta tärkeitä yhdysteitä, joiden liikennemäärät ovat muutoin pieniä. Etelä-Pohjanmaan kunnista lähestulkoon jokaisessa sijaitsee erikoiskuljetuksen vaativia kappaleita valmistavaa teollisuutta. Maakuntien tieverkko on erikoiskuljetusten näkökulmasta hyvätasoista. Kuljetetuilla tavaratonneilla mitattuna vilkkaimmat tiet Etelä-Pohjanmaalla ovat valtatiet 3 ja 19 sekä kantatie 66. Lisäksi itä-länsisuuntaiset valtatiet 18 ja 16 sekä kantatie 67 ovat merkittäviä. Pääteistä selvästi vilkkain on valtatie 19 välillä Kauhava Jalasjärvi sekä valtatie 3 Jalasjärveltä etelän suuntaan. (Kuva 3) Maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, metallijalosteiden, metallituotteiden, koneiden ja kulkuvälineiden kuljetukset painottuvat pohjois-eteläsuuntaisille pääteille.

8 8 (34) Kuva 3 Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaikki tiekuljetukset (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo )

9 9 (34) Kuva 4 Etelä-Pohjanmaan maakunnan maatalouden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo). Kuva 5 Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikkeiden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo).

10 10 (34) Kuva 6 Etelä-Pohjanmaan maakunnan metallijalosteiden, metallituotteiden, koneiden ja kulkuvälineiden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo). Etelä-Pohjanmaa pystyy hyödyntämään useita satamia keskeisen sisämaan sijaintinsa puolesta. Maakunnan kuljetuksille tärkeimmät satamat ovat Helsinki, Lounais-Suomen satamat (erityisesti Turku, Pori, Rauma) sekä maantieteellisesti lähimmät Kaskisen ja Vaasan satamat. Satamista toiset korostuvat vientisatamina ja toiset tuontisatamina. Etelä-Pohjanmaalta vietiin tiekuljetuksina satamiin ja rajanylityspaikoille yhteensä noin tonnia tavaroita. Eniten tavaratonneja vietiin Porin ja Kaskisten satamien kautta. Muita tiekuljetusten tärkeitä vientisatamia olivat Helsingin, Turun, Hangon ja Vaasan satamat. (Kuva 7) Kuva 7 Etelä-Pohjanmaan ulkomaan vientikuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo).

11 11 (34) Tilastokeskuksen otanta-aineiston perusteella tiekuljetuksina tapahtuvista ulkomaan kuljetuksista viennin osuus on kaksi kolmasosaa ja tuonnin osuus yksi kolmasosa. Etelä-Pohjanmaalle tuotiin tiekuljetuksina satamista ja rajanylityspaikoilta yhteensä noin tonnia tavaroita. Tonnimäärin laskettuna eniten tavaroita tuotiin Porin ja Vaasan satamien kautta. Muita tiekuljetusten tärkeitä tuontisatamia olivat Helsingin, Turun ja Kokkolan satamat. (Kuva 8) Kuva 8 Etelä-Pohjanmaan ulkomaan tuontikuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina kuljetettujen tonnien keskiarvo). 2.2 Rautatiekuljetukset Rautatieliikenteen tärkein solmukohta Etelä-Pohjanmaalla on Seinäjoki. Suurimmat tavaravirrat ovat Seinäjoen ja Tampereen välillä. Myös Seinäjoen ja Pietarsaaren/Kokkolan välillä liikkuu runsaasti tavaroita rautateitse. Seuraavassa kuvassa (Kuva 9) on esitetty vuoden 2012 tavaramääriä rautateillä. Rautatiekuljetusten määrä on Etelä-Pohjanmaalla 2000-luvun alun pysynyt melko vakiona. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet vuoden 2009 aikana ja sen jälkeen Kokkola- Seinäjoki-Tampere välillä. Vielä vuonna 2008 Kokkola-Seinäjoki -rataosuudella kulki noin

12 12 (34) 2,9 miljoonaa tonnia ja Seinäjoki-Tampere välillä noin 3,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Vastaavat luvut vuonna 2012 olivat Kokkola-Seinäjoki välillä 1,9 miljoonaa tonnia ja Seinäjoki- Tampere välillä 2,4 miljoonaa tonnia. (Kuva 9) Tavarakuljetukset ovat siis viimeisten vuosien aikana näillä väleillä vähentyneet runsaalla kolmasosalla. Kuva 9 Tavarakuljetukset rautateillä 2012 (Lähde: Liikennevirasto 2013) Etelä-Pohjanmaan maakunnan rautatiekuljetukset ovat pääsääntöisesti raakapuukuljetuksia. Alueella on useita raakapuun lastauspaikkoja, kuten Alavus, Lapua ja Kauhava. Liikenneviraston teettämän selvityksen mukaan raakapuun rautatiekuljetusten nykyisen toimintamallin mukainen puun kuormauksen hoitaminen usealta pieneltä kuormauspaikalta usealle pienelle kuormauspaikalle aiheuttaa huomattavan vaihtotyötarpeen ja hidastaa

13 13 (34) vaunukiertoa. Selvityksessä määritettiin Suomen toimintaympäristöön sopivan terminaalija kuormauspaikkaverkon laajuus ja kuljetustaloudellisesti parhaimmat terminaalien ja kuormauspaikkojen sijaintipaikat. Selvityksessä suositellaan siirtymistä toimintamalliin, joka edellyttää sekä operatiivisen toiminnan että infrastruktuurin kehittämistä. Raakapuun kuormaustoiminta keskitetään terminaaleihin ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin. Raakapuukuljetusten määrän ei odoteta laskevan. Uuden toimintamallin tavoitteena on tehostaa toimintaa ja turvata rautatiekuljetusten kilpailukyky. Tavoitetilassa vuonna 2018 rataverkolla on 14 raakapuuterminaalia, tällä hetkellä terminaaleja on 9. Tavoitetilassa raakapuun kuormauspaikkoja on 32, tämän hetkisen 95 kuormauspaikan sijasta. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana on poistettu käytöstä jo noin 100 kuormauspaikkaa. Harvennukset tehdään tiiviissä yhteistyössä metsäyhtiöiden kanssa, tarkempaa aikataulua ei vielä ole sovittu. Tavoitetilan 14 terminaalista yksi, Seinäjoki, sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen terminaali tulee sijaitsemaan Teräsmäen tehdasalueen läheisyydessä. Terminaalin rakentaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti. Ylläpidettäviksi valituista 32 kuormauspaikasta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat Alavus ja Kauhava. Muut kuormauspaikat ovat käytettävissä niin kauan kuin niiden käyttö ei edellytä investointeja. Muutosten vaikutukset tie- ja rataverkon kuljetusmääriin ovat arvioiden mukaan huomattavia (Kuva 10 ja Kuva 11). Kuva 10 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon sekä operatiivisen toiminnan muutosten arvioidut vaikutukset rataverkon kuormituksiin (tonnia/v, punainen tarkoittaa lisääntymistä ja vihreä vähenemistä).

14 14 (34) Kuva 11 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon sekä operatiivisen toiminnan muutosten arvioidut vaikutukset päätieverkon kuormituksiin (tonnia/v, punainen tarkoittaa lisääntymistä ja vihreä vähenemistä). Etelä-Pohjanmaalla raakapuukuljetukset voivat tulevaisuudessa kasvattaa pääradan tonnimääriä lähes 20 %. Sen sijaan poikittaisten rautatieyhteyksien kehitys voi lähitulevaisuudessa olla heikompaa. Koko Suomen tasolla raakapuukuljetusten määrää on kasvattanut puutulleista johtunut Venäjän tuonnin väheneminen. Ennen talouskriisiä ja Venäjän asettamien vientitullien voimaantuloa Venäjän puutuonnin osuus Suomen teollisuuden puuhuollosta oli 20 %. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä havupuun tullimaksut laskivat euromääräisesti noin puolet ja lehtipuun tullimaksut noin neljänneksen entisestä tasosta. On arvioitu, että tämä muutos toisi suomalaiselle metsäteollisuudelle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset säästöt puunhankintakustannuksiin. Tuontitullien aleneminen saattaa vähentää kotimaasta hankittavan raakapuun määrää ja täten myös kotimaisen raakapuun tie- ja ratakuljetuksia. Vain harvat Etelä-Pohjanmaan yrityksistä kuljettavat tuotteitaan junalla, joskin säännöllisiä tuotekuljetuksiakin esiintyy. Suurin syy tuotekuljetusten vähäisyyteen on kunnollisen lastauspaikan puuttuminen. Maakunnan yritykset olisivat kiinnostuneita käyttämään rautatiekuljetuksia enemmänkin, mutta tällä hetkellä lähimmät toimivat tuotekuljetusten lastauspaikat ovat Pirkanmaalla. Kaskisten satamaan vievä Seinäjoki-Kaskinen (Suupohjan) rata on huonokuntoinen ja vaatisi perusparannuksen sekä tehostettua ylläpitoa. Jotta sataman liikenne voisi kehittyä, sisämaayhteydet on saatava kuntoon. Tällä hetkellä radan ajonopeudet on jouduttu alentamaan paikoin 30 km/h:in ja vähäisen liikenteen johdosta käyttömaksut ovat korkeita. Vuonna 2012 rataosan kuljetusten määrä oli noin tonnia (Kuva 9), mikä tarkoittaa 0-3 junaparia vuorokaudessa. Radalla ei ole henkilöliikennettä. Tulevaisuudessa, jos rata olisi kunnossa ja liikennöinti kehittyisi, kuljetusmäärät radalla voisivat lisääntyä. Seinäjoki-Kaskinen-radan parantaminen selvityksessä on kartoitettu mahdollisia tulevaisuuden kuljetusvirtoja radalla: Metsäkeskuksen mukaan arvio mahdolli-

15 15 (34) sista puutavaran kuljetusmääristä on noin t/v, jos radan kunto, lastauspaikkojen lisääminen ja vaunukaluston lisääminen olisi mahdollista; Baltic Tank - konsernin arvion mukaan kuljetusmäärä Kaskisten ja Keski-Suomen välillä voisi tietyin edellytyksin olla t/v; NECL:n arvion mukaan Suomen ja Ruotsin välinen meriliikenne voisi lisääntyä jopa t/v lauttayhteyden toteutuessa ja iso osa tästä tavaramäärästä voisi käyttää Suupohjan rataa. Konkreettisin hanke on tällä hetkellä Vapon omistama Forest BtL Oy:n 500 megawatin biodieseltehtaan toteuttaminen Kaskisen sataman läheisyyteen ja siitä on lähdössä YVA-selvitys käyntiin vuoden 2013 aikana. Liikenneviraston teettämän selvityksen ja siinä tehtyjen liikennetaloudellisten laskelmien mukaan Seinäjoki-Kaskinen radan perusparannus ei ole tällä hetkellä kannattava hanke (Liikennevirasto 2011). Vuonna 2012 tehtiin selvitys, jolla pyrittiin löytämään edullisempia tapoja radan parantamiselle. Kevennetyn perusparantamisen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 100 miljoonaa euroa. Selvityksessä todetaan, että radan perusparantaminen ei ole vain kuljetusinfrastruktuurikysymys, vaan sillä on suoria vaikutuksia aluekehitykseen ja -talouteen, työllisyyteen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Siten radan kehittämisen rahoituspäätöstä pitäisi tarkastella kaikista näistä näkökohdista ja ottaa asia huomioon mahdollisesti myös muissa kuin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan menoissa. Esillä on ollut myös yksityisen operaattorin saaminen radalle, mikä olisi realistista, mikäli Seinäjoen Roveksen logistiikkakeskus toteutuu ja lisää osaltaan tavaravirtoja alueen rata- ja tieverkolla. (Seinäjoki Kaskinen-radan parantaminen 2012) Rautatiekuljetusten osalta olisi Seinäjoki - Tampere-välin kaksiraiteistaminen tärkeää niin kapasiteetin kuin häiriöherkkyyden kannalta. Myös pienillä kohtaamispaikkajärjestelyillä pystyttäisiin saavuttamaan huomattavia vaikutuksia. 2.3 Satamat Vaasan ja Kaskisten satamat ovat osa Keskipohjolan kuljetuskäytävää. Kaskisissa sijaitsee vienti- ja tuontisatama, joka on erikoistunut puunjalostusteollisuuden tuotteiden vientiin ja raakapuun tuontiin. Yli puolet tuotavasta raakapuusta menee metsäteollisuuden käyttöön sataman yhteydessä sijaitseviin tuotantolaitoksiin. Kaskisten sataman infrastruktuuriin on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoitu runsaasti. Lastinkäsittelykyvyn ja -laitteiden puolesta satamassa voitaisiin käsitellä nykyistä suurempiakin tavaravirtoja (Kuva 12). Väyläsyvyys satamaan on 9 metriä ja sataman mukaan sitä voidaan syventää metrillä suhteellisen kustannustehokkaasti. Nykyinen toiminta koetaan vahvaksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Vuoden 2013 alun tavaravirrat ovat kasvaneet selvästi edellisistä vuosista. Sataman infrastruktuuri on hyvässä kunnossa ja satamalle olisi tärkeää saada myös Suupohjan rataa kehitettyä rautatiekuljetusten lisäämiseksi satamaan. Vaasan sataman vahvuutena on monipuolisuus. Satamassa on infrastruktuuri hiili-, öljy-, yleis- ja matkustajaliikennettä varten. Myös Vaasassa on lähivuosina satamaan investoitu merkittävästi (mm. uuden nosturin hankinta). Suurimmat sataman kautta kulkevat tavaravirrat vuonna 2012 oli kivihiilen ja koksin tuontikuljetukset (Kuva 12). Tärkeitä asiakkaita ovat rehuteollisuuden toimijat, paperi- ja metsäteollisuus sekä paikallinen teollisuus, kuten ABB ja Wärtsilä. Vaasan ja Uumajan välillä on säännöllinen linjaliikenne. Lisäksi Vaasasta aloitti huhtikuussa 2013 uusi laivalinja Ruotsin Härnosandin kautta Saksan Bremerhaveniin (Nordic Sea Line Oy). Vaasan heikkouksia ovat laajenemisen estävä tilanahtaus sekä suhteellisen vaikea meriväylä, väyläsyvyys on 9 metriä. Lisäksi liikenneyhteydet sataman takamaahan kaupungin taakse rajoittavat toimintaa. Vuonna 2012 toteutettiin kuitenkin Vaskiluodon sillan kanta-

16 16 (34) vuuden parantaminen, mikä parantaa osaltaan raskaan liikenteen edellytyksiä päästä satamaan. Tonnia Kappaletavara ja metallit Raakapuu ja hake Sahatavara ja puulevyt Muut metsäteollisuuden tuotteet Malmit ja raakamineraalit Lannoitteet ja vilja Kivihiili ja koksi 0 Kappaletavara ja metallit Raakapuu ja hake Sahatavara ja puulevyt Muut metsäteollisuuden tuotteet Malmit ja raakamineraalit Lannoitteet ja vilja Kivihiili ja koksi Öljytuotteet ja kemikaalit Tuonti Vienti Yhteensä Tuonti Vienti Yhteensä Kaskinen Vaasa Öljytuotteet ja kemikaalit Kuva 12 Kaskisten ja Vaasan satamien rahtiliikenne vuonna 2012 (Lähde: Liikennevirasto) Seuraavassa kuvassa (Kuva 13) on esitetty satamien kuljetusmäärien kehitys vuosien 2005 ja 2012 välillä. Kaskisten osalta Metsä-Botnian tehtaan lopettaminen vuonna 2009 näkyy kuljetusmäärissä selvästi. Tehtaan lopettaminen vaikutti sekä sataman kuljetusmääriin että Kaskisten kaupungin työllisyystilanteeseen merkittävästi. Kuljetusmäärät ovat vuodesta 2009 nousseet hiljalleen, kuten koko Suomen satamien liikennekin.

17 17 (34) Tonnia Yhteensä Kaskinen Tuonti Kaskinen Vienti Kaskinen Yhteensä Vaasa Tuonti Vaasa Vienti Vaasa Kuva 13 Vaasan ja Kaskisten satamien rahtiliikenteen kehitys vuosina (Lähde: Liikennevirasto) 2.4 Transitoliikenne Kuljetuskäytävät yhdistävät Suomen Norjan, Ruotsin, ja Venäjän kautta globaaleille markkinoille. Erityisesti Venäjän Suomen kautta kulkeva transitoliikenne on maallemme tärkeää. Ns. TRAMA - tietokonemallilla (Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset ja skenaariot tietokonemalli) tuotetaan vuotuiset transitoliikenteen seurantaraportit. Vuonna 2010 transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset olivat koko maassa seuraavat: myyntitulot 260.2, väylätulot 14.1, väyläkustannukset 18.5 ja ulkoiset kustannukset 11.5 miljoonaa euroa. Transitoliikenteen vuotuisiin myyntituloihin vaikuttavat kokonaisliikennemäärän lisäksi tavaralajirakenne, eri toimintojen kotimaisuusasteet, lisäarvologistiikan määrä kuljetusketjuissa sekä palvelujen hintataso, kuten vuosien 2005 ja 2010 välisestä kehityksestä (Kuva 14) nähdään. Tällöin myyntitulot pienenivät vaikka kokonaisliikennemäärä kasvoi. Suomen satamien kautta kulkeva Venäjän transitoliikenne on 2000-luvulla tasaisesti kasvanut. Vuonna 2009 kuitenkin tapahtui muutos, kun transiton määrä mitattuna sen arvona putosi merkittävästi. Tämä johtui erityisesti autojen ja muiden arvotavaroiden tuontitransiton laskusta. Vaikutusta on ollut ja tulee yhä enenemissä määrin olemaan sillä, että Venäjä on viime vuosina investoinut merkittävästi omiin satamiinsa ja pyrkii näin siirtämään osaa liikenteestä suoraan omien satamiensa kautta kulkevaksi.

18 18 (34) Kuva 14 Transitoliikenteen määrät ja Suomessa toimivien yritysten liikenteestä saamat yksityiset myyntitulot ( liikevaihto) vuosina (Salanne, ym. 2011). Seuraavassa kuvassa (Kuva 15) on esitetty transitoliikenteen pääkuljetusreitit Suomessa ja luvuilla. Kuvassa on esitetty sekä maantie- että rautatiekuljetukset sekä tärkeimmät transitoliikenteessä kulkevat yksiköt. Lisäksi karttaan on lisätty mahdollinen tavaravirta Venäjältä Kaskisten sataman kautta edelleen Ruotsiin. Erityisesti Venäjän ja Skandinavian sekä Venäjän ja muiden mantereiden (USA jne.) väliset kuljetukset voisivat mahdollisesti siirtyä käyttämään tutkittavia kuljetuskäytäviä, mikäli niiden kilpailukyky laivaliikenteen vuorotarjonnan, logistiikan palvelutarjonnan ja infrastruktuurin kehittymisen myötä paranee. Kappaletavaraliikenteen osalta tavaroita voitaisiin jatkojalostaa ja lähetyksiä satama-/laivakohtaisesti yhdistellä esimerkiksi Seinäjoen Roveksen logistiikkakeskuksessa.

19 19 (34) Kuva 15 Transitoliikenteen pääkuljetusreitit Suomessa ja 2000-luvuilla (Salanne ym. 2011) 3 Mahdollisuudet hyödyntää kuljetuskäytäviä Etelä-Pohjanmaalla 3.1 Logistiikan nykytila ja kehittämiskohteet Maakunnan eri toimijoilta kysyttiin internetkyselyiden sekä haastattelujen avulla näkemyksiä kuljetuskäytävien nykytilasta sekä kehittämismahdollisuuksista. Internetkyselyhin vastasivat niin maakunnan eri yritysten edustajat kuin maakunnan päätöksentekijät. Lisäksi maakunnan suurimpien yritysten edustajia käytiin haastattelemassa paikanpäällä. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneet yritykset näkivät erittäin positiivisena tuotantonsa ja toimintansa kehityksen Etelä-Pohjanmaalla. Lähes 80 % vastaajista uskoo tuotannon tai toiminnan kasvavan hieman tai merkittävästi maakunnassa. Yrityksistä 55 % arvioi tiekuljetusten kasvavan lähivuosina. Rautatiekuljetusten osalta kasvuun uskoo reilut 20 % yrityksistä, 50 % puolestaan arvioi rautatiekuljetusten määrän pysyvän ennallaan. Etelä-Pohjanmaalla tiekuljetukset ovat vallitsevassa roolissa. Kysyttäessä erilaisia logistiikkaan ja liikennejärjestelmään liittyviä asioita, esille nousee juuri tiekuljetuksiin liittyviä asioita. Myös keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät tieverkkoon sekä tiekuljetuksiin. Myös alueellisen logistiikkayhteistyön kehittäminen nähtiin tärkeäksi. Seuraavissa kuvissa on esitetty yritysten arvioita logistiikan ja liikennejärjestelmän nykytilasta (Kuva 16) ja kehittämistarpeista (Kuva 17).

20 20 (34) Arvioikaa seuraavien asioiden nykytilaa Etelä-Pohjanmaan seudulla Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Kuljetuspalvelut tiestöllä 5 % 21 % 63 % 11 % Tieliikenteen tavaraterminaalit 36 % 64 % Varastointipalvelut 13 % 47 % 40 % Pääteiden kunnossapito 14 % 48 % 38 % Lisäarvologistiikan palvelut 15 % 46 % 38 % Radat 5 % 11 % 47 % 32 % 5 % Päätiet 5 % 10 % 48 % 38 % Rautatieliikenteen tavaraterminaalit 18 % 45 % 36 % Alueellinen logistiikkayhteistyö 18 % 53 % 24 % 6 % Toimialakohtainen logistiikkayhteistyö 7 % 20 % 33 % 33 % 7 % Ratojen kunnossapito 6 % 11 % 56 % 22 % 6 % Yritysten ja viranomaisten välinen suunnitteluyhteistyö 17 % 56 % 28 % Puutavaraterminaalit / varastointipaikat 10 % 10 % 40 % 40 % Kuljetuspalvelut raiteilla 11 % 22 % 39 % 22 % 6 % Vesiväylät 67 % 33 % Vähäliikenteiset tiet 5 % 60 % 30 % 5 % Vähäliikenteisten teiden kunnossapito 15 % 50 % 30 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16 Logistiikan ja liikennejärjestelmän nykytila Etelä-Pohjanmaalla

21 21 (34) Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät kehittämiskohteet Tärkeysjärjestys Päätiet 16 Pääteiden kunnossapito 14 Kuljetuspalvelut tiestöllä 13 Kuljetuspalvelut raiteilla 11 Logistiikkayhteistyö Radat Vähäliikenteisten teiden kunnossapito Ratojen kunnossapito Muu kehittämiskohde Roveksen logistiikkakeskus 6 6 Vähäliikenteiset tiet Yhteys tärkeimpään satamaan 5 5 Lentorahtipalvelut Puutavaraterminaalit / varastointipaikat Varastointipalvelut Yhdistetyt juna / autokuljetukset Logistiikan lisäarvopalvelut Rautatieliikenteen tavaraterminaalit Tieliikenteen tavaraterminaalit Mainintojen lukumäärä (kpl) Kuva 17 Kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät kehittämiskohteet Etelä-Pohjanmaalla Kuljetuspalveluihin tiestöllä sekä tieliikenteen tavaraterminaaleihin ollaan tyytyväisiä. Vaikka nykytilaan ollaankin tyytyväisiä, tiekuljetusten tärkeydestä johtuen nähdään päätiet, niiden kunnossapito sekä kuljetuspalvelut tiestöllä tärkeimpinä kehittämiskohteina. Erityisesti valtateiden 3 (Seinäjoki-Tampere) ja 18 (Seinäjoki-Jyväskylä) parantaminen nähtiin tärkeäksi. Sen sijaan kuljetuspalveluihin raiteilla ei niinkään olla tyytyväisiä. Rautatiekuljetukset nähdään kuitenkin tärkeänä tulevaisuuden kuljetusmuotona ja niiden kehittämistä pidetään tärkeänä. Suurin osa vastaajista näki lisäksi vähäliikenteisten teiden ja niiden kunnossapidon olevan huonolla tai välttävällä tasolla. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttamassa Logistiikkaselvityksessä (vuodelta 2012) pyydettiin yrityksiä arvioimaan, kuinka monta prosenttia asiakastilauksista toimitettiin oikein ajan, paikan, dokumentoinnin, määrän ja laadun suhteen. Etelä-Pohjanmaalla sekä teollisuuden että kaupan alan yritysten toimitusvarmuus on noin 92%, eli samalla tasolla kuin koko valtakunnan keskiarvo. Etelä-Pohjanmaan teollisuusyritysten vastaanottamista toimituksista noin 90 % oli virheettömiä toimitusajan, paikan, dokumentoinnin,

22 22 (34) määrän ja laadun suhteen. Sen sijaan kaupan alalla vastaava luku Etelä-Pohjanmaalla oli vain 82 %, valtakunnan keskiarvon ollessa molemmilla aloilla noin 87 %. (Kuva 18) 100% 80% Kuinka monta % asiakastilauksista toimititte oikein ajan, paikan, dokumentoinnin, määrän ja laadun suhteen? 92,2 % 91,2 % 92,0 % 91,9 % 90,0 % Kuinka monta % vastaanottamistanne toimituksista oli virheettömiä toimitusajan, paikan, dokumentoinnin, määrän ja laadun suhteen? 87,3 % 82,3 % 87,8 % 60% 40% 20% 0% Etelä- Pohjanmaa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Teollisuus Kauppa Teollisuus Kauppa Koko maa Kuva 18 Kuljetuspalveluiden luotettavuus ja täsmällisyys Etelä-Pohjanmaalla (Lähde: TSE / Logistiikkaselvitys 2012) Etelä-Pohjanmaan logistiikkapalveluyrityksillä tyhjänä ajon osuus liikennesuoritteesta on 34 % koko maan keskiarvon ollessa 28 %. Sen sijaan kuljetusten keskimääräinen täyttöaste sekä kotimaan (Etelä-Pohjanmaan 86 % vs. koko maa 82 %) että ulkomaan kuljetuksissa (90 % vs. 83 %) on maan keskiarvoa parempi. Yrityskyselyn mukaan alueellista logistiikkayhteistyötä ja aluelogistiikan koordinointia tarvittaisiin maakunnassa nykyistä enemmän. Myös yritysten ja viranomaisten välistä suunnitteluyhteistyötä tulisi tehostaa. Haastatteluissa kävi ilmi, että maakunnan veturiyritykset ovat yhteistoiminnan kehittämisessä aktiivisia ja erilaisia yhteistyötä tehdään paljon. Suurin osa tästä yhteistyöstä on kuitenkin kahden yrityksen välistä yhteistyötä eikä niinkään laajempaa alueellista tai toimialakohtaista yhteistyötä. Yhteistyön tarpeet korostuvatkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joille mm. kuljetusten yhdistely toisi toimintaan lisäarvoa. Suurilla yrityksillä on omat optimoidut logistiikkajärjestelmänsä ja suuret kuljetusvolyymit, jolloin logistiikkayhteistyö tai kuljetusten yhdistely muiden kanssa ei usein ole toiminnan kannalta tarpeellista. 3.2 Kuljetuskäytävien nykyinen rooli Seuraavassa kuvassa (Kuva 19) on esitetty erilaisten tekijöiden merkitys koskien yritysten toimintaa Etelä-Pohjanmaalla.

23 23 (34) Arvioikaa seuraavien tekijöiden merkitystä yrityksenne toimintaan Etelä-Pohjanmaalla Ei merkitystä Pieni merkitys Kohtalainen merkitys Melko suuri merkitys Suuri merkitys Sopivan työvoiman saatavuus Liikenneinfrastruktuuri ja sen ylläpito Liikenneyhteydet Logistiikkajärjestelmän toimivuus Markkinat 5 % 29 % 5 % 40 % 5 % 5 % 35 % 5 % 10 % 35 % 5 % 14 % 43 % 67 % 55 % 55 % 50 % 38 % Alueen sijainti 5 % 24 % 33 % 38 % Koulutustarjonta 14 % 71 % 14 % Yritystoiminnan tukeminen 19 % 14 % 33 % 33 % Maailmantalous 5 % 32 % 50 % 14 % Valtion ja EU:n kuljetuspolitiikka 5 % 15 % 20 % 50 % 10 % Polttoaineiden hinta 10 % 14 % 24 % 38 % 14 % Energiatehokkuus 29 % 19 % 48 % 5 % Raaka-aineiden ja komponenttien hinta Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus 10 % 10 % 19 % 24 % 24 % 24 % 33 % 24 % 14 % 19 % Ympäristöasiat 5 % 29 % 29 % 33 % 5 % Tonttien saatavuus Roveksen logistiikkakeskuksen kehittyminen Alihankkijoiden sijainti lähialueella 19 % 19 % 19 % 14 % 14 % 24 % 29 % 38 % 29 % 24 % 14 % 19 % 14 % 14 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19 Eri tekijöiden merkitys yritysten toiminnalle Etelä-Pohjanmaalla Haastattelujen ja kyselyn mukaan sopivan työvoiman saatavuus, liikenneinfrastruktuuri ja sen ylläpito, liikenneyhteydet sekä logistiikkajärjestelmien toimivuus ovat tärkeimpiä yritysten toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Suuri merkitys on myös markkinoilla, alueen sijainnilla sekä koulutustarjonnalla. Alihankkijoiden sijainnilla, Roveksen logistiikkakeskuksen kehittymisellä ja tonttien saatavuudella nähtiin olevan vähiten merkitystä. Tällä hetkellä erityisesti Keskipohjolan kuljetuskäytävän rooli on Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämälle verrattain pieni. Suurimmat tavaravirrat kulkevat maakunnan ja Etelä- Suomen välillä (Kuva 20). Tällä hetkellä käytävien tärkein merkitys on niihin kuuluvien tie-

24 24 (34) ja rataverkkojen mahdollistamat hyvät yhteydet erityisesti Tampereelle ja edelleen Helsinkiin. Kuva 20 Kuljetuskäytävien merkitys Etelä-Pohjanmaan kuljetuksille Kyselyn vastaukset tukevat sitä tosiasiaa, että alueen nykyinen kansainvälinen toiminta on suhteellisen pienitä muuhun maahan verrattuna. Yli puolella vastaajista ei ole vienti eikä tuontikuljetuksia tällä hetkellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 20 % kuljettaa tällä hetkellä käytäviä pitkin tavaroita, pääsääntöisesti nämä kuljetukset ovat tiekuljetuksia. Vastauksia tulkittaessa on siis hyvä pitää nämä asiat mielessä, toisaalta kyselyn tulokset eivät ole myöskään tilastollisesti kattavia. Potentiaalia kansainvälisten kuljetusten lisäämiselle maakunnassa joka tapauksessa kuitenkin olisi. Etelä-Pohjanmaan kansainväliset tiekuljetukset satamiin ja satamista kuljetetaan osittain Botnian kuljetuskäytävää pitkin. Keski-Pohjolan kuljetuskäytävällä kuljetetaan kansainvälisiä tiekuljetuksia länteen päin. Sen sijaan tällä hetkellä itään päin suuntautuvissa kuljetuksissa Keskipohjolan kuljetuskäytävä ei ole merkittävä. (Kuva 21)

25 25 (34) Kuva 21 Kuljetuskäytävien merkitys Etelä-Pohjanmaan kansainvälisille tiekuljetuksille Kuljetuskäytävät ovat elinkeinoelämälle vielä toistaiseksi aika tuntemattomia eikä niitä nykytilanteessa osata tai voida erityisesti hyödyntää. Yrityskyselyyn vastanneista 33 % oli tietoinen Botnian kuljetuskäytävästä. Keskipohjolan kuljetuskäytävä oli hieman tutumpi. Sen olemassaolosta tiesi 48 % vastaajista. Tietoisuutta kuljetuskäytävistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista tulisi lisätä kokonaisvaltaisen markkinoinnin avulla. Tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä kuljetuskäytävien käyttöä. Tämä voi johtaa liikennemäärien kasvamiseen Etelä-Pohjanmaalla. Lisääntyvä liikenne loisi uusia mahdollisuuksia niin maakunnan logistiikkapalveluita tarjoaville yrityksille kuin myös muulle yritystoiminnalle. Maakunnan vetovoimaisuus myös täysin uusille potentiaalisille yrityksille lisääntyisi. Logistiikan perus- ja lisäarvopalveluiden ympärille voi kasvaa uutta teollisuutta tai palvelutoimintaa (toimialakohtainen erikoistuminen). Tässä Seinäjoen logistiikkaalueella on tärkeä rooli. Viranomaisista suurin osa, 51,3 % päätöksentekijäkyselyyn vastanneista, on sitä mieltä, että Botnian kuljetuskäytävä on maakunnan liikennejärjestelmän kannalta keskeisin kehityskäytävä.

26 26 (34) 3.3 Kuljetuskäytävien hyödyntämisen mahdollisuudet Vaikka tällä hetkellä kuljetuskäytävät eivät ole Etelä-Pohjanmaan yrityksille tärkeimpiä yhteyksiä, tulevaisuudessa asia voi olla toisin. Yrityskyselyyn vastanneista noin 40 % uskoo kuljetustensa kasvavan kuljetuskäytävillä tulevaisuudessa. Yritykset myös uskovat käytävien kehittämishankkeilla olevan merkitystä oman toimialan kuljetusten kannalta. Kyselyyn vastanneista 32 % arvioi Botnian kuljetuskäytävän kehittämisellä olevan merkitystä ja 37 % arvioi Keskipohjolan käytävän kehittämisellä olevan merkitystä. Yli 70 % päätöksentekijäkyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen on maakunnan elinkeinoelämän kehittymisen kannalta erittäin tärkeää. Kuitenkin kysyttäessä tärkeimpiä liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita, kuljetuskäytävien kehittämistä ei nähdä kovin tärkeäksi. Käytävien kehittyminen vahvistaa osaltaan Etelä-Pohjanmaan kuljetusyhteyksiä niin Suomen sisäisissä kuljetusketjuissa kuin kansainvälisissä kuljetuksissa sekä satamien saavutettavuutta ja tätä kautta koko maakunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Maakunnan veturiyrityksillä on paljon yhteyksiä Pohjoismaihin. Tällä hetkellä tärkeimmät yhteydet erityisesti Ruotsiin hoidetaan Turun ja Naantalin satamien kautta. Pohjois- Ruotsin kaivosteollisuuden kuljetuksia hoidetaan osittain toimivien maantieyhteyksien kautta. Pohjoismaisten yhteyksien lisäksi tulee taata toimivat yhteydet Venäjälle. Etelä-Pohjanmaan yritykset näkevät tulevaisuudessa potentiaalia läheisten Vaasan ja Kaskisten satamien nykyistä laajempaan hyödyntämiseen, jolloin myös kuljetuskäytävien rooli voisi kasvaa. Suurimpana ongelmana ovat puutteet toimintavarmuudessa. Laivaliikennepalvelujen epävarmuuden johdosta haastatelluilla yrityksillä ei tällä hetkellä ole kiinnostusta lisätä satamien käyttöä. Yritysten kannalta on erityisen tärkeää, että kuljetusyhteydet ja palvelut toimivat pitkäjänteisesti. Epävarmuus johtaa helposti muita yhteyksiä ja kuljetustapoja suosiviin päätöksiin. Lisäksi laivayhteyksiä tarvittaisiin, varsinkin kappaletavaraliikenteen kehittymisen kannalta, ko. satamista lisää (riittävä potentiaali tavaravirtojen yhdistelylle eri määränpäihin ja vuorotarjonta Euroopan keskeisiin syöttösatamiin suuntautuville kuljetuksille). Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä ehdotti lokakuussa 2012 uutta toimintamallia Merenkurkun laivaliikenteen turvaamiseen. Tavoitteena on ympäristöystävällisen ja jäissä hyvin liikkuvan aluksen hankinta, joka tulevaisuudessa korvaisi juuri Vaasa - Uumaja välille hankitun, tällä hetkellä liikennöivän aluksen. Uusi alus turvaisi liikenteen Vaasan ja Uumajan välillä. Ehdotetussa mallissa alueen toimijat vastaavat liikenteestä ja pyrkisivät saamaan aluksen hankinnan rahoittamiseksi kansallisen rahoituksen lisäksi myös tukea EU:lta. Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen lisäksi yhteys tarjoaisi mahdollisuuksia edelleen kehittää kuljetuskäytäviä Norjan, Venäjän ja Baltian suuntiin. Satamayhteyksien hyödyntämisen lisäksi kuljetuskäytävien kehittämisessä toimivien tieyhteyksien takaaminen on tärkeää. Myös rautatiekuljetusten entistä laajempaan hyödyntämiseen on maakunnassa potentiaalia. Tällä hetkellä rautatiekuljetuksissa on siirrytty yhä enemmän kokojunien käyttöön, jolloin pienempien määrien kuljettajat ovat joutuneet siirtämään kuljetuksiaan kumipyörille. Rautatiekuljetusten käyttö kappaletavaraliikenteessä edellyttäisi kuljetusasiakkaiden välistä yhteistoimintamallia, jotta riittävä vaunumäärä kannattavalle kuljetukselle tulee täyteen. Seuraavana kuvattu Roveksen logistiikkakeskus voisi toimia tällaisen yhteistyön kanavoijana. Ns. volyymikuljetuksissa (nesteet, bulk, irtotavara) riittävän vaunumäärän täyttö ei ole niin suuri ongelma.

27 27 (34) Yksi merkittävä kuljetuskäytäviä edistävä kehittämishanke on Seinäjoen Roveksen maakunnallisen logistiikka-alueen toteuttaminen. Tavoitteena on alueen ja toimintojen yhdistäminen liiketaloudellisesti kannattavasti ja luoda maakuntaan kaikki kuljetusmuodot yhdistävä, monipuolisia varastointi- ja muita logistiikkapalveluita tarjoava alue. Alueelle on suunnitteilla rautatieterminaali, joka palvelisi alueen yrityksiä myös yhdistetyissä kuljetuksissa. Logistiikka-alueen merkitys on kuljetuskäytävien tulevaisuuden kehittymisen ja liikennemäärien lisäämisen kannalta tärkeä. Yli 70 % kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi keskuksen lisäävän kuljetuksia kuljetuskäytäviä pitkin. Yhteistyö erityisesti lähimaakuntien kanssa on tärkeää kuljetuskäytäviä kehitettäessä. Luonnollinen yhteistyösuunta on Vaasan suunta. Vaasa ja Seinäjoki muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen, jota yhdistää hyvät tie- ja rautatieyhteydet sekä Pohjolan kuljetuskäytävä. Vaasassa sataman ohella Vaasan lentokenttä tarjoaa mahdollisuuksia sekä matkustajaliikenteen että rahtiliikenteen osalta Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämälle. Roveksen logistiikka-aluetta voivat puolestaan hyödyntää myös Vaasan elinkeinoelämän toimijat. Kuljetuskäytävien vaikutusalueelle on suunnitteilla hankkeita, jotka luovat uutta merkittävää kuljetuspotentiaalia käytäville. Yksi tällainen hanke on Vapon omistaman Forest BtL Oy:n suunnittelema 500 megawatin biodieseltehdas Kaskisen sataman läheisyyteen. Tehtaan on arvioitu aloittavan toimintansa vuosikymmenen lopulla. Tehdas tarvitsisi vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiota puuta ja tehtaan tuotantomäärä olisi noin tonnia. Puuraaka-aine kuljetettaisiin tehtaalle Kaskisten ja Haapamäen ratoja pitkin sekä Kaskisten sataman kautta. Lisäksi Kristiinankaupunkiin suunnitteilla oleva biodiesellaitos sekä uusien tuulivoimaloiden rakentaminen Etelä-Pohjanmaalle tuovat osaltaan lisää kuljetuspotentiaalia. Erilaiset toimintaympäristön muutostekijät voivat tulevaisuudessa tuoda lisäpotentiaalia kuljetuskäytäville ja lisätä niiden käyttöä. Rikkidirektiivin toimeenpaneminen, lisääntyneet kaivoskuljetukset sekä Venäjän transitoliikenteen kehitys voivat kaikki osaltaan vaikuttaa kuljetuskäytävien tulevaisuuden kuljetusmääriin. Jäämeren sulamisen uskotaan mahdollistavan pohjoisten reittien käyttämisen ilman jäänmurtajien apua 2020-luvulla. Tämä mahdollistaa uusien kuljetusreittien syntymisen ja käyttämisen. Toinen suuri muutos, joka voi synnyttää ja mahdollistaa uusien kuljetusreittien hyödyntämisen on Euraasian mantereen läpi kulkeva korkean teknologian junarata, joka yhdistäisi Kiinan ja Euroopan. Vaasan ja Kaskisten satamien osalta on tehty erilaisia skenaariotarkasteluja Pohjanmaan satamien erikoistuminen projektin yhteydessä. Ensimmäisessä skenaariossa potentiaaliset vienti- ja tuontikuljetukset Pohjanmaan satamien kautta mallinnettiin olettamalla, että satamissa ei ole mitään palvelutasoon liittyviä rajoituksia (kapasiteetti- tms. rajoituksia). Mallissa kaikki ne kuljetukset, joille Vaasan ja Kaskisten satamat olisivat optimaalinen kuljetusreitti, ohjautuivat näiden satamien kautta. Mallissa satamien kautta sallittiin kuljetettavaksi niitä tavararyhmiä, joita Liikenneviraston tilastojen mukaan ko. satamien kautta v kuljetettiin (Suomen vientiä ja tuontia). Toisessa skenaariossa satamien palvelutasoa parannettiin olettamalla satamien käsittelykustannusten olevan 10 % edullisemmat kuin nykytilanteessa. Tämän lisäksi satamissa sallittiin uudet tavararyhmät. Satamissa sallittiin kappaletavarakuljetukset sekä viljakuljetukset, Kaskisissa sallittiin myös metallituotteiden tuontikuljetukset. Kolmannessa skenaariossa laivalinjatarjontaa Vaasan ja Uumajan välillä lisättiin kaksinkertaiseksi nykyisestä (7 kertaa viikossa). Lisäksi Kaskisten ja Sundsvallin satamien välillä oletettiin olevan viisi kertaa viikossa kulkeva Roro -alus. Satamissa sallittiin myös uudet tavararyhmät. Muilta osin palvelutason oletettiin olevan ensimmäisen skenaarion kaltainen.

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito

KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN LOGISTIIKKASELVITYS Muistio 16.11.2012/Sito Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 NYKYTILA... 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNMUUTTUMINEN... 18 4 LOGISTIIKKAKYSELYNTULOKSET... 21 5 YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET...

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MNTIETÄ 5 RUTTIETÄ VR Group NLC-Seinäjoki (Nordic Logistic City) on moderni vihreä intermodaalikeskus. Tulemme laajentamaan lisäämään palvelu alueelle seuraavan kahden vuoden aikana.

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MNTIETÄ 5 RUTTIETÄ VR Group NLC-Seinäjoki (Nordic Logistic City) on moderni vihreä intermodaalikeskus. Tulemme laajentamaan ja lisäämään palveluja alueelle seuraavan kahden vuoden

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys 21.5.2013 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää,

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014 16.5.2014 Sisältö Toteuttaminen dia 3 Satamien toimintaympäristö ja tavaraliikenne dia 12 Satamien takamaat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Kuormausalueselvitys Tehdään osana Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Satamien tavaraliikenneselvitys

Satamien tavaraliikenneselvitys Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot