Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

2 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: KÄSITTELY: kaupunginhallitus kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Aarno Torvinen Aarno Torvinen Jouni Laaksomies

3 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AVAINLUVUT VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTEKIJÄT JULKINEN TALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT STRATEGISET PAINOPISTEET ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA ROVANIEMIKONSERNIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN SITOVUUS JA ORGANISAATIO OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA KÄYTTÖTALOUSOSA ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI STRATEGISEN HALLINNON TOIMINTA JA TALOUS ELINKEINOT, EDUNVALVONTA, KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA STRATEGINEN MAANKÄYTTÖ STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA TULOSOHJAUS ALUEELLISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA ALAKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA RANUANTIEN ALUELAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS LAPSIPERHEIDEN PALVELUT AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLLON PALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SIVISTYSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS VARHAISKASVATUSPALVELUT KOULUTUSPALVELUT VAPAA-AJAN PALVELUT TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 96

4 6 INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI LIIKELAITOSTEN SEKÄ RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILALIIKELAITOS TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin ja myös kuluvana vuonna talouskasvu on jäämässä hyvin hitaaksi. Talouden ongelmat alkoivat heikosta kansainvälisestä suhdanteesta, mutta rakenteelliset ongelmat ovat pitkittäneet taantumaa. Viennin supistumisen taustalla on heikentynyt kustannuskilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotanto on vähentynyt. Teollisuuden rakennemuutos on myös pahentanut työmarkkinoiden alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vaimeasti ja investoinnit supistuvat edelleen. Työmarkkinatilanne heikkenee, ja erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän kasvu. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut selvästi alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee muun muassa hintatason aleneminen. Vuosina talouden vuotuisen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,3 prosenttia. Suurin yksittäinen kasvua tukeva tekijä on yksityisten investointien elpyminen. Myös vienti elpyy, mutta kotimaisen kysynnän piristymisen myötä tuonti kasvaa lähivuosina jopa hieman vientiä nopeammin. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja vientiteollisuus menettää siten markkinaosuuksiaan maailmankaupasta. Työllisten määrä kääntyy jälleen nousuun, mutta työttömyysaste jää ohjelmakauden lopulla kahdeksan prosentin tuntumaan. Hallitusohjelman sisältämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ohjelmakaudella. Suorien menoleikkausten lisäksi julkisen velan kasvun hillitseminen pitkällä aikavälillä edellyttää rakenteellisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista. Kuntatalous jatkuu kireänä koko tulevan suunnittelukauden ajan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Investointeja pitävät korkealla tasolla edelleen muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa noin 25 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,1 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2016 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia. Keskeisin syy on kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu ja tietysti myös jatkuva taantuma. Vuonna 2016 valtionosuuksiin lisätään kustannusjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluva osuus aikaisemmilta vuosilta sekä valtion päättämien toimien johdosta kuntien verotulopohjaa heikentävä osuus. Näiden päätösten johdosta kuntien saamat valtionosuudet taas nousevat jonkin verran niihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy koko kansakuntaa vaivaavasta lamasta huolimatta. Elinkeinoelämä kokonaisuutena on säästynyt suurilta takaiskuilta ja matkailu on toipunut venäläisten matkailijoiden jättämästä lovesta. Myös rakentaminen on kaupungissa jatkunut vilkkaana. Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta on työttömyys kuitenkin kasvanut. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu, jota toki on saatu laskemaan yhdistymisen ajan alkuvuosien huimasta 8 prosentin kasvusta vuonna 2013 toteutuneeseen 3,5 prosentin reaaliseen kasvuun. Vuonna 2014 toteutui 4,6 prosentin kasvu ja tänä vuonna tavoitteena on 2,2 prosentin kasvu. Rovaniemen kaupungin verorahoitus perustuu 73-prosenttisesti verotuloihin. Valtionosuuksien osuus on 27 prosenttia ja laskee yhä. Vaikka kunnallisveron veropohja kasvaa Rovaniemellä keskimääräistä paremmin, ei se riitä nykyisten menojen kattamiseen, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että valtionosuuksien määrä edelleen merkittävästi laskee. Varminta tuloa kunnalle tuottavat kiinteistöverot, jotka tuloutetaan kunnalle lyhentämättömänä talousarviovuoden kuluessa. Kiinteistövero ei myöskään kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan. Heikkenevässä taloustilanteessa kunnille suositellaan kiinteistöveron suhteellisen osuuden lisäämistä kunnan verorahoituksessa. Rovaniemen kaupunki on laatinut viimeiset neljä vuotta alijäämäisiä talousarvioesityksiä. Tämän on mahdollistanut taseeseen kertynyt ylijäämä, jota on syntynyt vuosien saatossa erilaissa omaisuuden myyntiin liittyvissä tilanteissa. Näin ei kuitenkaan voida enää jatkaa. Uusi kuntalaki ja siihen liittyvä 1

6 kuntatalousohjelma edellyttävät kunnilta aitoa talouden tasapainoa. Menojen kasvu on saatava kuriin ja riittävästä tulopohjasta on huolehdittava niillä keinoilla, joita kunnilla on käytettävissä. Koko tuleva suunnittelukausi on suunniteltu siten, että alijäämäisiä vuosia ei tule. Kaikkina vuosina katetaan poistot ja vuonna 2018 myös nettoinvestoinnit, jolloin voidaan Rovaniemen kaupungin talouden katsoa olevan tasapainossa. Vaikka toimintakatteen kasvuksi vuonna 2016 sallitaan enää 0,9 prosenttia ja määrärahat eivät tähän vuoteen verrattuna kasva lainkaan, syntyy vuosikatetta niin vähän, että poistoja ei saada katettua. Tämän johdosta talousarvioon on vuodelle 2016 laskettu mukaan kiinteistöveron korotusta 5,3 miljoonaa euroa. Muille vuosille ei korotuksia ole laskettu, eikä kunnallisveroa myöskään esitetä suunnittelukaudella korotettavaksi. Talouden tasapainottamisen tueksi laadittiin keväällä 2014 talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma TALTTO, jota toimielimet toteuttavat vuosien 2015 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Tulevan vuoden talousarvio on laadittu tiukasti ohjeiden mukaan TALTTO-hengessä. Vaikka investoinnit joudutaan rahoittamaan osittain lainalla, on niiden toteuttaminen tässä vaiheessa perusteltua paitsi ilmeisen tarpeen lisäksi myös suhdanteesta johtuvan edullisen kustannustason johdosta. Investoinneilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus alueelle. Talouden tasapainottaminen edellyttää sote- ja kouluverkon supistamista, toimintojen laajempaa yhtiöittämistä sekä palvelutuotannon painopisteen siirtämistä ostopalveluina yksityisen sektorin suuntaan. Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttävät kaikilta osapuolilta vahvaa sitoutumista ja kovaa työtä. Yhdessä tehden saamme kaupungin talouden ja toiminnan uuteen kukoistukseen ja kykenemme vastaamaan vuonna 2019 starttaavan uuden kunnan haasteisiin. Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on laskenut vuoden 2006 kuntaliitoksen jälkeen. Osavuosikatsauksessa palvelussuhteiden määrä oli alhaisimmillaan uuden kaupungin aikana. Henkilötyövuosien määrä on vuositasolla n htv. Vuoden 2015 alusta siirryttiin sovelletusta tilaajatuottaja-mallista tulosohjaukseen, jolloin aikaisempien tilaajatoimintojen ja tuotantotoimintojen organisaatioissa työskennellyt henkilöstö siirtyi uusiin toimialaorganisaatioihin. Kaupungin toteuttamassa henkilöstöpolitiikassa on lähdetty siitä, että henkilöstön hyvinvointi edistää tuottavuutta ja tehokasta toimintaa. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutettiin 2014 lopulla. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön työolot ja hyvinvointi ovat edelleen kehittyneet parempaan suuntaan. Vuonna 2014 terveysperusteisten poissaolojen määrä oli alhaisimmalla tasolla uuden Rovaniemen kaupungin aikana. Poissaolot ovat laskeneet pahimmasta tilanteesta v kaikkiaan yli 20 %. Kaupungin taloustilanne on hyvin vaikea ja tilanne näyttää jatkuvan yhtä vaikeana useita vuosia. Kaupungin omilla päätöksillä tulee vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tulee valmistella ja tehdä, jotta henkilöstö- ja kokonaiskustannukset laskevat. Oman toiminnan tuottavuutta tulee parantaa siten, että koko kaupungin tasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä ja -kustannukset eivät kasva. Perusturvapalveluissa kasvavaan palvelukysyntään vastataan vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla, kuten palvelusetelillä. Konsernissa toteutettujen järjestelyjen myötä teknisten tukipalveluiden oma tuotantokapasiteetti ja kilpailukyky tulee sopeuttaa vastaamaan markkinatilannetta. Kehittämisresurssit kohdennetaan ydintoimintaan. Kaupungin asukasmäärän kasvu tuo painetta henkilöstömäärän kasvulle. Henkilöstön eläköityminen tulee kiihtymään tulevina vuosina. Eläköitymistä tapahtuu edelleen organisaation kaikissa toiminnoissa ja sitä kautta tulee joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu edellyttää päätöksiä omana toimintana tuotettavista palveluista sekä niiden määrästä ja laadusta. Toimialoilla tulee laatia konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä palveluiden tuottamiseksi pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Henkilöstön osaamista tulee kehittää ja laajentaa esim. työkiertoa edistämällä. Rovaniemi on pohjoinen kaupunki, jolla on hyvät edellytykset kehittyä arktisena pääkaupunkina. Sijainti napapiirillä, Suomen aluerakenteessa ja logistisesti keskeisellä paikalla ovat paikasta johtuvia, positiivista kilpailuetua luovia sijaintitekijöitä. Rovaniemi on taiteen ja arkkitehtuurin sekä muotoilun kaupunki, minkä vuoksi se on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen. Sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa tekee kaupungin kiinnostavaksi logistisille toimijoille. Myös matkailuun, kylmäteknologiaan, rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvä osaaminen on mahdollista nostaa arktisen 2

7 pääkaupungin vahvuudeksi. Kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet ja kiertotalouden integrointi muuhun osaamiseen on merkittävä mahdollisuus Rovaniemelle. Rovaniemen ja pohjoisen mahdollisuudet kehitykselle ovat hyvät. Nämä mahdollisuudet on realisoitavissa aktiivisella työllä yhdessä eri kumppaneiden kanssa. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 3

8 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,1 84,7 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,6 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,5 64,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,6 19,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,4 3,8 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,0 30,6 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,5 54,0 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 74,5 69, Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,9 29,3 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,7 60,1 Työttömyysaste, % ka 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö, ToimialaOnline) 15,3 12,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta (18-64-v.), % ,0 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,8 21,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,5 73,8 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,2 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 1,39 1, Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,9 24,2 Yritykset Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikkojen lukumäärä

9 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys E 2015 E 2016 E 2017 E 2018 Väkiluku Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Kartta 1. Väkiluvun muutos kunnittain. Lähde: AlueOnline Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2014 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut henkilöä. Väestönkasvu näyttäisi jatkuvan myös vuonna Tulevien vuosien väestökehitys ei tule olemaan aivan niin suurta kuin Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteessa on ennakoitu. Uusi väestöennuste julkistetaan

10 Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Kartta 2. Kuntien välinen muuttotase. Lähde: AlueOnline Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) ja nettomaahanmuutto (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2014 noin 200 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota, mutta vuonna 2014 kuntien välinen nettomuutto oli nolla. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 6

11 80000 Väestöennuste E 2015 E 2020 Tilastokeskuksen ennuste Kehitykseen perustuva trendi Tilastokeskuksen ennuste Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2012) väestökehitykseen ja sen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Uusi väestöennuste ilmestyy Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Väestönkasvu on kuitenkin ollut viime vuosina hieman vuonna 2012 ennustettua maltillisempaa. Erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustetta alhaisempana. Tämä on syytä ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Yläpuoliseen kuvioon on lisätty myös viime vuosien väestökehitykseen perustuvan trendin mukaiset väestöarviot vuosille 2015 ja Arvioit toteutuvat, mikäli Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempi väestönkasvu jatkuu. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 7

12 Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 E2035 E Kuvio 4 ja taulukko 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Yllä olevassa Tilastokeskuksen ennusteessa on esitetty Rovaniemen väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Ennusteen tietoja käytettäessä tulee ottaa huomioon, mitä siitä on edellisellä sivulla todettu. Esimerkiksi vuoden 2015 väestömäärä ei tule toteutumaan ennustetun suuruisena. Lapset ja nuoret: Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu ennusteen mukaan pientä laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin asukkaan suuruinen, kun tällä hetkellä työikäisiä on noin Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Muutos yht

13 Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Indeksiluku Rovaniemi Koko maa Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Kartta 3. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: AlueOnline Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Vuodesta 2006 vuoteen 2013 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. 9

14 Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Indeksiluku E2015 E2020 E2025 E2030 E2035 E2040 Koko maa Rovaniemi Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Kartta 4. Demografinen huoltosuhde. Lähde: AlueOnline Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on pysynyt viime vuosina tasaisena. Se kuitenkin kasvaa jo lähivuosina radikaalisti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 10

15 Aluelautakuntajako Kartta 5. Rovaniemen aluelautakuntamallin alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 11

16 Taulukko 3. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntakylät ja niiden väestö. Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Kivitaipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % ,9 % Väestö väheni vuonna 2014 useimmilla aluelautakunta-alueilla. 12

17 Kartta 6. Rovaniemen keskusta-alueen kehyskylät. Aluelautakuntien rajat on merkitty punaisella. Lähde: Rovaniemen kaupunki 13

18 Kartta 7. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 14

19 Taulukko 4. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen keskus Muutos- % , , , , , , , ,6 Sodankyläntien suuralue , Muutos- % , , , , , , , ,0 Ounasjoen suuralue , Muutos- % , , , , , , , ,4 Alakemijoen suuralue , Muutos- % , , , , , , , , ,6 15

20 Ranuantien suuralue Muutos- % , , , , , , , ,3 Yläkemijoen suuralue , Muutos- % , , , , , , , , ,8 * Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi Muutos- % , , , , , , , , ,8 Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla noin 3,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 7,8 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 2,8 prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. 16

21 Väestönmuutokset Rovaniemen tilastoalueilla Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Kuvio 7. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2009 vuoteen 2014 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne ja Karinrakka ovat menettäneet eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. 17

22 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä ,0 % 20,0 % Henkilöä Työttömiä Työttömyysaste 14,2 % 12,4 % 12,3 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 14,7 % 15,3 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kuvio 8. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Kartta 8. Työttömyyden muutos. Lähde: AlueOnline Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Kasvu kuitenkin tasaantui loppuvuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu on ollut maltillista. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2014 maaliskuusta vuoden 2015 maaliskuuhun. Rovaniemellä kehitys on ollut useimpia kuntia parempi. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna

23 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Henkilöä Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Kuvio 9. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Kartta 9. Pitkäaikaistyöttömyys. Lähde: AlueOnline Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni hieman vuonna Nuorisotyöttömien määrä (vuoden ka. 720) oli kuitenkin korkeampi kuin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuoden 2015 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt siitä saakka tasaisena. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. 19

24 70% Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina % 50% Prosenttia 40% 30% 20% 10% 0% Työllisyysaste 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % Kuvio 10. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Kartta 10. Työllisyysaste. Lähde: AlueOnline Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Vuonna 2013 työllisyysaste laski hieman vuoden 2012 tasosta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Kuvion 10. työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa työllisyysaste on laskettu vuotiaista. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli työllistä; työllisten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. 20

25 Työpaikat Rovaniemellä vuonna % % % % % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 11. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina Vuonna 2013 työpaikkoja oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 176 työpaikkaa. Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2014 yrityksiä oli Nousua edelliseen vuoteen oli 0,5 %. (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 2 prosenttia vuonna Eniten liikevaihto kasvoi teollisuudessa, rakentamisessa ja matkailussa. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän arvioidaan piristyvän vuoden 2015 loppupuolella. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kartta 11. Työpaikkojen määrän muutos. Lähde: AlueOnline Toimiala tuntematon Muut palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Yksityiset palvelut Jalostus Alkutuotanto eskus 21

26 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN 600 Valmistuneet asunnot Asuntoa Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Kuvio 13. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 12. Asuntotuotanto. Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2014 tapahtui jälleen pientä kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 172 asuntoa, rivitaloasuntoja 46 ja kerrostaloasuntoja 217 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 430 asuntoa. 22

27 Taulukko 7. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tonttia tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, asuntoa erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat Kysynnän mukaan Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. Rovaniemellä oli vireillä 14 yleiskaavaa, ja vuonna 2014 hyväksyttiin yhteensä 3 yleiskaavaa Kartat 13 ja 14: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa Meltauksen oyk 2. Vanttauskosken oyk 3. Rautiosaaren oyk 4. Oikaraisen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Sinettäjärven oyk 7. Sinetän oyk (hyväksytty kv ) 8. Saarenkolmio VT4/länsipuoli 9. Niskanperän oyk 10. Maakuntakaavan mukainen lanssi+teollisuusalue 11. Ylikylä-Nivankylän oyk 12. Ounasrinne-Pöykkölä kaavarunko 13. Eteläkeskus maakuntakaavan mukaisesti 14. Paavalniemen oyk 15. Alakorkalo (teollisuusalue) 16. Valionrannan, Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 17. Vitikanpään oyk 18. Napapiirin yleiskaava tai kaavarunko 19. Kolpene 20. Vennivaaran laajennus, Mäntyvaara 21. Vennivaara-Mellalammen oyk 22. Lainassaari 23. Pöykkölän ratsastuskeskus, Lumimaa ja Kukanniemi 24. Yliopiston yk Lisäksi virkistysalueiden yleiskaava

28 Rovaniemellä oli vireillä 69 asemakaavaa ja 3 ranta-asemakaavaa. Vuonna 2014 lainvoiman sai 30 asemakaavaa ja 2 ranta-asemakaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Vieressä olevassa kuvassa on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (KH hyväksynyt ) mukaiset asemakaavat kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmat tiedot kaavoista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta. Kartta 15. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan. Lähde: Rovaniemen kaupunki 24

29 Kartta 16. Hankitut maa-alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki hankki maaomaisuutta vuonna 2014 noin 67 hehtaaria. Hankintameno oli yhteensä noin euroa. 25

30 Kartta 17. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 26

31 Kartta 18. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 27

32 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Tähän talousarvion ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön vaikuttavia keskeisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan joko tilinpäätöksessä tai Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa. Tämän lisäksi hyvinvointikertomuksessa raportoidaan vuosittain ihmisten elinympäristöön vaikuttavista asioista. Viimeisin ympäristöraportti on annettu tiedoksi kaupunginvaltuustolle ( 119). Seuraava ympäristöraportti laaditaan keväällä 2016 ja se pyritään käsittelemään tilinpäätöksen kanssa samassa kokouksessa. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) päivitys laaditaan keväällä ja se käsitellään kaupunginhallituksessa. Ilmasto-ohjelma Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näistä tullaan raportoimaan ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Tämän lisäksi ympäristöraportissa arvioidaan tiivistetysti ilmastoohjelman toteutumista. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Ympäristöraportissa arvioidaan Kemijoen tulvaryhmän toimintaa ja raportoidaan mahdollinen tulvariskin realisoituminen. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esim. jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatujen maa-ainelupien vakuuksista raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksen ja rakentamisen keskeiset tunnusluvut kuvataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa raportoidaan kaavoituksen periaatteet, kaavoituskatsaus ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavoituksen ja rakentamisen ympäristövaikutukset raportoidaan ympäristöraportissa. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja keskustan osayleiskaavassa hyväksytty vyöhykejako on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Liikenne Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Rovaniemen liikennejärjestelmä strategisen suunnitelman. Tilinpäätöksessä raportoidaan Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Energiansäästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos on mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen

33 Ympäristöraportissa raportoidaan energiansäästötoimenpiteiden toteutuminen. Energiansäästö on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi OY (NeVe), pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Ympäristöraportissa 2015 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. NeVE panostaa kiertotalouteen. Kiertotalous on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). 29

34 2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Lähde: VM, Kuntatalousohjelma 2015 Taloutemme on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin ja myös kuluvana vuonna talouskasvu on jäämässä hyvin hitaaksi. Talouden ongelmat alkoivat heikosta kansainvälisestä suhdanteesta, mutta rakenteelliset ongelmat ovat pitkittäneet taantumaa. Viennin supistumisen taustalla on heikentynyt kustannuskilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotanto on vähentynyt. Teollisuuden rakennemuutos on myös pahentanut työmarkkinoiden alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vaimeasti ja investoinnit supistuvat edelleen. Työmarkkinatilanne heikkenee, ja erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän kasvu. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut selvästi alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee muun muassa hintatason aleneminen. Vuosina talouden vuotuisen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,3 prosenttia. Suurin yksittäinen kasvua tukeva tekijä on yksityisten investointien elpyminen. Myös vienti elpyy, mutta kotimaisen kysynnän piristymisen myötä tuonti kasvaa lähivuosina jopa hieman vientiä nopeammin. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja vientiteollisuus menettää siten markkinaosuuksiaan maailmankaupasta. Työllisten määrä kääntyy jälleen nousuun, mutta työttömyysaste jää ohjelmakauden lopulla kahdeksan prosentin tuntumaan. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt voimakkaasti julkisen talouden tilaa. Julkiset suhdanneluonteiset, erityisesti työttömyyden kasvusta ja pitkittymisestä aiheutuneet menot ovat kasvaneet nopeasti, samalla kun väestön ikärakenteen muutos on lisännyt ikäsidonnaisten terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvua. Tämä on johtanut julkisen talouden velkasuhteen nopeaan kasvuun. Hallitusohjelman sisältämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ohjelmakaudella. Suorien menoleikkausten lisäksi julkisen velan kasvun hillitseminen pitkällä aikavälillä edellyttää rakenteellisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista. Kuntatalous Kuntatalous jatkuu kireänä koko tulevan suunnittelukauden ajan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Investointeja pitävät korkealla tasolla edelleen muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa noin 25 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä. Kuntien henkilöstö on supistunut useampana vuonna peräkkäin. Kunnat jatkavat kuluvana vuonna taloutensa sopeuttamista, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän viime vuotta pienemmiksi. Kuntien menojen arvioidaan supistuvan säästötoimien ansiosta vajaat 100 miljoonaa euroa. Myös erittäin maltillinen kustannustason kehitys hidastaa toimintamenojen kasvua. Viime vuonna yhtiöitettyjen liikelaitosten poistuminen tarkastelun piiristä sen sijaan heikentää kuntataloutta kuluvana vuonna. Yhtiöittämiset heikentävät tilikauden tulosta on noin 250 miljoonaa euroa sekä toiminnan ja investointien rahavirtaa noin 100 miljoonaa euroa. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. 30

35 Kuntien verorahoituksen kehitys Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 2,9 prosenttia. Kasvua viime vuoteen on lähinnä kunnallisverossa. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,1 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2016 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia. Keskeisin syy on kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu ja tietysti myös jatkuva taantuma. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna 8,1 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron osuus kunnille laskee ja se näkyy tilitysten määrässä, joka laskee 16,5 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat uudistyön vuoksi tänä vuonna 6,5 prosenttia. Vuonna 2016 kasvuksi arvioidaan vain 1,2 prosenttia. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten kasvuksi tänä vuonna arvioidaan 2,9 prosenttia ja ensi vuonna -0,6 prosenttia. Valtionosuudet Vuonna 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus, kohdensi valtionosuudet osittain uudelleen. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita on uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Vuosi 2015 oli myös ensimmäinen vuosi jona valtionosuusleikkaukset myös näkyivät valtionosuuksien tilitysten konkreettisena laskuna. Vuonna 2016 valtionosuuksiin lisätään kustannusjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluva osuus aikaisemmilta vuosilta sekä valtion päättämien toimien johdosta kuntien verotulopohjaa heikentävä osuus. Näiden päätösten johdosta kuntien saamat valtionosuudet taas nousevat jonkin verran niihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, ) Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Palkkasumma 0,8 0,3 0,5 1,5 1,7 Ansiotaso 2,1 1,4 1,1 1,2 1,2 Työlliset (määrä) -1,1-0,4-0,7 0,3 0,5 Inflaatio 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Verot/ BKT 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkiset menot/bkt 57,6 58,3 58,8 58,2 57,6 Rahoitusjäämä/BKT -2,5-3,3-3,4-2,8-2,4 Julkinen velka/bkt 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Vaihtotase/BKT -1,8-1,9-1,2-1,3-1,3 Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 31

36 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy koko kansakuntaa vaivaavasta lamasta huolimatta. Elinkeinoelämä kokonaisuutena on säästynyt suurilta takaiskuilta ja matkailu on toipunut venäläisten matkailijoiden jättämästä lovesta. Myös rakentaminen on kaupungissa jatkunut vilkkaana. Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta on työttömyys kuitenkin kasvanut. Viime vuoden tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin kertyneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutui 91 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa enempää. Tilikauden tulos oli kuitenkin 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseen ylijäämätilin loppusumma oli 37,7 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 4,6 prosenttia. Tälle vuodelle tehtiin alijäämäinen budjetti, jossa hyväksyttiin toimintakatteen kasvuksi 2,2 prosenttia. Kaupunginhallitus on kuitenkin joutunut esittämään talousarvion muutosta, jossa perusturvalautakunnalle lisätään viisi miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon tehtäväalueelle. Perusteena on sairaanhoitopiirin laskutuksen 15 prosentin ennakoimaton kasvu. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu, jota toki on saatu laskemaan yhdistymisen ajan alkuvuosien huimasta 8 prosentin kasvusta vuonna 2013 toteutuneeseen 3,5 prosentin reaaliseen kasvuun. Vuonna 2014 toteutui 4,6 prosentin kasvu ja tänä vuonna tavoitteena on 2,2 prosentin kasvu. Tavoitteet ovat yleensä toteutumaa kunnianhimoisempia, mutta viesti on selvä: Alaspäin on menoissa päästävä! Rovaniemen kaupungin verorahoitus perustuu 73-prosenttisesti verotuloihin. Valtionosuuksien osuus on 27 prosenttia ja laskee yhä. Vaikka kunnallisveron veropohja kasvaa Rovaniemellä keskimääräistä paremmin, ei se riitä nykyisten menojen kattamiseen, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että valtionosuuksien määrä edelleen merkittävästi laskee. Varminta tuloa kunnalle tuottavat kiinteistöverot, jotka tuloutetaan kunnalle lyhentämättömänä talousarviovuoden kuluessa. Kiinteistövero ei myöskään kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan. Heikkenevässä taloustilanteessa kunnille suositellaan kiinteistöveron suhteellisen osuuden lisäämistä kunnan verorahoituksessa. Rovaniemi investoi edelleen voimakkaasti, ja tarvetta olisi rakennusten ja infran korjausvelan johdosta vieläkin mittavampaan ohjelmaan. Vuoden 2016 suuria hankkeita ovat Valtatie 4 liittyvät työt, katujen rakentaminen ja peruskorjaus sekä raakamaan hankinta. Tilaliikelaitos keskittyy tulevana vuonna kiinteistöjen perus- ja ylläpitokorjauksiin sekä uusien hankkeiden suunnitteluun. Tilaliikelaitoksen hankkeista on kaupunginhallituksen päätöksellä siirretty merkittävä osa Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Kaupungin ja liikelaitosten investointiohjelman nettosumma vuodelle 2016 on yhteensä 18,8 miljoonaa euroa. Vaikka investoinnit joudutaan rahoittamaan osittain lainalla, on niiden toteuttaminen tässä vaiheessa perusteltua paitsi ilmeisen tarpeen lisäksi myös suhdanteesta johtuvan edullisen kustannustason johdosta. Investoinneilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus alueelle. Rovaniemen kaupunki on laatinut viimeiset neljä vuotta alijäämäisiä talousarvioesityksiä. Tämän on mahdollistanut taseeseen kertynyt ylijäämä, jota on syntynyt vuosien saatossa erilaissa omaisuuden myyntiin liittyvissä tilanteissa. Näin ei kuitenkaan voida enää jatkaa. Uusi kuntalaki ja siihen liittyvä Kuntatalousohjelma edellyttävät kunnilta aitoa talouden tasapainoa. Menojen kasvu on saatava kuriin ja riittävästä tulopohjasta on huolehdittava niillä keinoilla, joita kunnilla on käytettävissä. Kuntien on kuitenkin myös tässä tilanteessa huolehdittava niille kuuluvien palvelujen järjestämisestä. Talouden tasapainottamisen tueksi laadittiin keväällä 2014 talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma TALTTO, jota toimielimet toteuttavat vuosien 2015 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Ohjelman laatiminen ja toteuttaminen ovat näkyneet jo tänä vuonna talouden hyvänä kehityksenä. Erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta ovat toimielimet toteuttamassa hyväksyttyä talousarviota ja tulevan vuoden talousarvio on laadittu tiukasti ohjeiden mukaan TALTTO-hengessä. Koko tuleva suunnittelukausi on suunniteltu siten, että alijäämäisiä vuosia ei tule. Kaikkina vuosina katetaan poistot ja vuonna 2018 myös nettoinvestoinnit, jolloin voidaan Rovaniemen kaupungin talouden katsoa olevan tasapainossa. Vaikka toimintakatteen kasvuksi vuonna 2016 sallitaan enää 0,9 prosenttia ja määrärahat eivät kasva lainkaan tähän vuoteen verrattuna, syntyy vuosikatetta niin vähän, että poistoja ei saada katet- 32