Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

2 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: KÄSITTELY: kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Samu Rötkönen

3 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AVAINLUVUT VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTEKIJÄT JULKINEN TALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT KAUPUNKISTRATEGIAN TIIVISTELMÄ KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTAMITTARIT ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA KAUPUNKIKONSERNIN TALOUS JA TAVOITTEET TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA ORGANISAATIO HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS

4 8.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT TILALIIKELAITOS TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMMÄT TYTÄRYHTIÖT NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN KEHITYS OY TYÖTERVEYS LAPPICA OY KIINTEISTÖ OY LAPPI AREENA KUNTAYHTYMÄT ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI KY OUNASTÄHTI KEHITTÄMISKUNTAYHTYMÄ MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Kaksi vuotta jatkunut noususuhdanne on vuoden 2017 loppupuolen jälkeen tuonut runsaasti valoa myös työmarkkinoille. Yritysten luottamus on korkealla ja työvoiman kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Työllisyys kasvaa nopeasti ja työttömyys alenee. Julkinen talous on lähivuosina tasapainottumassa ensimmäisen kerran vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Talouden hyvä suhdanne peittää alleen julkista taloutta kuluvan vuosikymmenen ajan heikentäneet rakenteelliset tekijät. Väestö vanhenee ja ikärakenteen muutoksesta johtuva hoitoja hoivamenojen kasvu jatkuu vääjäämättä nopeana pitkälle 2030-luvulle saakka, jos menojen kasvua ei kyetä hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää uudistamalla. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Vuonna 2019 talouskasvu kasvu hidastuu 2,2 prosenttiin. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Kuntatalouden tilanne on kohentunut huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Suotuisaan kehitykseen ovat myötävaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin, ja toimintamenot ovat puolestaan kehittyneet varsin maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen sekä kuntatalouteen kohdistuneiden valtion ja kuntien sopeutustoimien ansiosta. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Toimintamenojen kasvu on ollut hyvin maltillista ja pysyy sellaisena myös kuluvana vuonna, mutta kasvu kiihtyy henkilöstömenojen kasvaessa vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit sekä sairaalarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan hieman vuoteen 2020 saakka sairaanhoitopiirien lisätessä velkaansa investointien vuoksi. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 2,0 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 0,0 prosenttia. Verotulotilitykset ovat tänä vuonna jääneet huomattavasti arvioitua alemmalle tasolle. Syyskuussa julkistetun veroennustekehikon perusteella laskee kuluvan vuoden kunnallisveroennuste koko maassa merkittävästi verrattuna huhtikuussa julkistettuun ennusteeseen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna -0,1 prosenttiin. Yhteisöverojen kasvuksi arvioidaan -0,5 prosenttia. Kiinteistöveroille lasketaan kasvua 2,3 prosenttia. Ehdotus ensi vuoden talousarvioille on kunnille varsin karu. Se ei vahvista kuntataloutta, vaan leikkaa rajusti tulopohjaa. Kuntien kiky-säästöistäkään ei ole pelastajaksi, sillä ne säästöt on imuroitu kunnista jo aikaisemmin. Ensi vuodesta on tulossa tiukka. Ensi vuonna laadittava hallitusohjelma ja uuteen julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettävät kuntatavoitteet määrittävät hyvin pitkälle, miltä kuntatalouden vuodet sen jälkeen tulevat näyttämään. Vuodelle 2019 verotulotilityksille kokonaisuutena arvioidaan saatavan kasvua 5,7 prosenttia. Vuonna 2020 arvioidaan koko maassa verotuloja kertyvän 3,2 prosenttia vuotta 2019 enemmän. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2019 noin 10,3 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna Rovaniemen väestön kasvu on ollut tänä vuonna suurempaa kuin aiemmin. Syynä tähän on kotimainen muuttovoitto. Myös nettomaahanmuutto on lisännyt väestöä. Syntyneiden enemmyys sen sijaan on viime vuotta pienempi. Väestön määrä kasvoi elokuun loppuun mennessä 247 asukkaalla. Rakennustoiminta Rovaniemellä on ollut edelleen vilkasta. Majoituskapasiteettia ollaan lisäämässä ja lentokenttää laajennetaan. Työllisyystilanne on kohentunut viime vuoteen verrattuna. Työttömien määrä on laskenut 453 henkilöllä elokuun loppuun mennessä. Avoimia työpaikkoja on Ongelmana on edelleen työpaikkojen ja työttömien huono kohtaaminen. 1

6 Toimintaympäristön positiivisesta kehityksestä huolimatta Rovaniemen kaupunki kipuilee taloutensa kanssa. Pääsyynä ovat valtion toimien useita vuosia kestäneet heikentävät vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin omat tasapainotustoimenpiteet eivät ole riittäneet kompensoimaan reaalisesti heikentynyttä verorahoitusta. Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy jatkossakin voimakkaasti. Kaupunkilaiset ja työtä tarjoavat yritykset tarvitsevat palvelunsa ja luotettavasti toimivan infrastruktuurin. Vaikka määrärahojen kasvu on määritelty kohtuulliseksi ja tasapainottavia toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi tehdään koko ajan, ei kaupungin nykytasoinen tulorahoitus riitä menojen kattamiseen. Tämän johdosta on kaupungin tulevana talousarviovuonna turvauduttava kunnallisveroprosentin nostoon 0,5 prosenttiyksiköllä. Suunnitteluvuosille ei uusia korotuksia ole laskettu tehtävän. Veroprosentin korotuksen lisäksi joudutaan ottamaan lisää pitkäaikaista lainaa niin, että lainakanta vuosian kasvaa yhteensä noin 162,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarviossa kaupungin toimintakate kasvaa 3,4 prosenttia vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoissa kasvua on 12,8 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Kasvusta 7,3 miljoonaa euroa menee erikoissairaanhoitoon. Vuosikatetta kaupungissa kertyy 8,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos painuu -3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koko Rovaniemi-konserni kuitenkin pääsee positiiviseen tulokseen. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella tämän hetkisen ohjelman mukaisesti 73,3 miljoonalla eurolla (netto). Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista eli 51,8 miljoonaa euroa kohdistuu tekniselle lautakunnalla pääosin katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,5 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Tilaliikelaitos vastaa myös kaupungintalon korjauksen valmistelusta. Uutta tonttimaata hankitaan 6,0 miljoonalla eurolla. Koko konsernin nettoinvestointien arvioitu loppusumma suunnittelukaudella on noin 227,7 Uusien toimitilainvestointien toteutus on kaupungin osalta keskitetty kaupungin omalle yhtiölle Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:lle, jonka tytäryhtiö Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy toimii hankkeiden rakennuttajana. Vuosien hankkeita ovat Ylikylän monitoimitalo, Saarenkylän kouluhanke ja Vaaranlammen koulu. Ounasvaaran uuden uimahallin rakentaminen on Lappi-Areena Oy:n vastuulla. Hanke ajoittuu vuosille Hankkeet nousevat investointiohjelmaan hankepäätösten valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää erikseen konserniyhtiöiden investointeihin myönnettävästä rahoituksesta. Verotuloja vuonna 2019 arvioidaan tilitettävän yhteensä 265,9 miljoonaa euroa. Summassa on mukana veroprosentin tarkistus, joka tuo 5,5 miljoonaa euroa lisää verotuloa. Koko kunnallisverotulokertymän arvioidaan kasvavan 8,5 prosenttia. Yhteisöverojen osuuden arvioidaan kasvavan 9,2 prosenttia ja kiinteistöverokertymän 1,8 prosenttia. Kyseessä ovat siis tilitettävät verotulot, joita on verrattu vuoden 2018 arvioituun toteutumaan. Valtionosuuksia on budjetoitu saatavan 95,06 miljoonaa euroa. Valtionosuudet säilyvät vuoden 2018 arvioidun tilityksen tasolla. Vuosien talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi on tähän talousarvioesitykseen sisällytetty ehdotus Rovaniemen kaupungin talouden ja toiminnan uudistamisohjelman laatimisesta. Ohjelmaan on tarkoitus koota ne keskeiset linjaukset, joiden avulla kaupunki turvaa kohtuullisen palvelu- ja investointitason sekä samaan aikaan saa taloutensa tasapainoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Uudistamisohjelma on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston päätettäväksi helmikuussa Huolimatta talouden haasteista Rovaniemi voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Rovaniemen vetovoima kansallisesti ja kansainvälisesti on hyvä. Arktisen pääkaupungin profiili on nuorekas ja kehittyvä, jos vain itse siitä haluamme pitää kiinni uudistamispolitiikalla ja rohkeilla uudistuksilla. Siihen työhön tarvitsemme omavastuisuutta, yhteistyötä ja yhtenäistä sosiaalista pääomaa. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

7 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, ,3 0, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,5 16, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,9 62,5 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, ,5 21,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, ,2 5,2 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, ,5 4,5 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, Syntyneiden enemmyys, Perheiden lukumäärä, Asuminen Taajama-aste, %, ,7 85,6 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, ,8 32,2 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, ,2 39,4 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,8 71,3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,0 30,4 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % ,2 68,6 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, ,0 66,4 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, ,0 13,5 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, ,9 25,3 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä 141,1 141,8 kohti), 2016 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä,

8 ROVANIEMEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus VÄKILUKU Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Oheisen ennuste on kuitenkin jo vuodelta 2015, mikä tuo jonkin verran epätarkkuutta ennustevuosiin. Uusi ennuste julkistetaan talousarviokäsittelyn jälkeen Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Vuoden 2010 lopusta vuoden 2017 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut henkilöllä. Kuvio 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN E E E E E E Päivähoitoikäisten lasten määrä pysyttelee ennusteen mukaan noin 5000 lapsen lukemissa. Vuosittainen syntyvyys on kuitenkin pienentynyt viime vuosina, mikä voi vaikuttaa ennusteen tarkkuuteen. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin henkilön suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle , kun tällä hetkellä heitä on yli Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrään ennustetaan laskua. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Seuraavalla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestönmuutos vuodesta 2017 vuosiin 2020 ja Epätarkkuutta siihen aiheuttaa mm. se, että vuonna 2015 laaditun Tilastokeskuksen ennusteen syntyvyys on arvioitu toteutunutta suuremmaksi. Myöskään opiskelijaikäisten väheneminen (20-29-vuotiaat) tuskin toteutuu ennustetun suuruisena. Uudet laskelmat laaditaan seuraavan väestöennusteen julkistamisen jälkeen loppuvuodesta

9 94,2 93,1 87,0 90,0 99,7 99,0 97,8 105,0 105,0 102,6 104,3 104,2 103,0 105,1 104,6 114,0 104,9 119,1 118,9 112,0 135,8 134,0 149,2 167, ROVANIEMEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 3. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus ROVANIEMEN VÄESTÖNMUUTOS IKÄLUOKITTAIN JA Muutos Muutos Y H T E E N S Ä Kuvio 4. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN SUHTEESSA VUOTEEN 2017 (INDEKSI 2017 = 100) Yläpuolisessa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva väestönkasvu suhteessa vuoden 2017 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2017 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 5

10 Kuvio 5. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Venni (huom. asteikko ) VÄESTÖENNUSTEMALLIT Toteuma A Hidas B Trendi C Tavoite TK ennuste Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Vennityökalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen väestökehityksen, tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen ennusteessa käytetyn kuolleisuuskertoimen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Kartta 1. Väestönmuutos vuoteen Lähde: AlueOnline Skenaarioista: A Hidas: Hitaan kasvun ennusteessa on pienennetty arviota syntyvyydestä ja tulomuutosta suhteessa trendiennusteeseen. Hitaan kasvun ennusteessa väestönkasvu jää myös Tilastokeskuksen ennustetta heikommaksi. B Trendi: Venni tuottaa automaattiesti trendiennusteen. Trendiennuste näyttää kehityksen, jos perusaineistosta laskettavat taustamuuttujat säilyvät nykyisellään. C Tavoite: Tavoite-ennusteessa on suurennettu arviota syntyvyydessä ja tulomuutossa suhteessa trendiennusteeseen. Ennusteen toteutumisen todennäköisyys kasvaa kaupungin elinvoimaisuuden vahvistuessa. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa Viereisessä kartassa on kuvattu väestönmuutos kunnittain vuoteen 2030 mennessä (TK:n ennusteen mukainen). 6

11 Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE, ROVANIEMI JA KOKO MAA Toteuma 2017 Ennuste 2020 Ennuste Tavoite-ennusteen mukainen Sotkanet ja Tilastokeskus, Rovaniemi Koko maa (SOTKAnet ja Tilastokeskus) Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde on laskettu sekä Tilastokeskuksen ennusteesta että Rovaniemen Venni-ennustemallin perusteella saadun tavoitetason mukaisena. Vennin tavoite-ennusteen mukainen totetutuminen edellyttäisi kaupungin elinvoimaisuuden selkeää vahvistumista. Kartta 2. Demografinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline Kartta 3. Demografinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline (huom. eri asteikko ja ulottuminen vuoteen 2040) 7

12 ROVANIEMEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 7. Väestönmuutokset. Lähde: Tilastokeskus ROVANIEMEN VÄESTÖNMUUTOSTEKIJÄT VUOSINA * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto * *ennakkotieto Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2017 ennakkotiedon mukaan yhteensä 71 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys on perustunut viime vuosina pääosin maahanmuuttoon. Kuntien välinen nettomuutto oli vuonna 2017 tappiollinen. Väestömäärän kehitys ennakoi vuodelle 2018 hieman viime vuotta suurempaa väestönkasvua ja kuntien välistä muuttovoittoa. Kartta 4. Väkiluvun muutos Lähde: AlueOnline Tilastokeskuksen muuttoliikkeeseen liittyvien tilastojen julkistaminen on viivästynyt, joten tästä johtuen vuoden 2017 osalta on saatavilla vain ennakkotiedot. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu vuosien välinen väkiluvun muutos kunnittain. Seuraavalla sivulla on esitetty lähiaikojen väestömuutoksia kuvaavia karttoja. 8

13 Kartta 5. Väkiluvun muutos Lähde: AlueOnline (huom. muista poiketen vain yksi vuosi) Kartta 6. Luonnollinen väestönlisäys Lähde: AlueOnline Kartta 7. Kuntien välinen nettomuutto Lähde: AlueOnline Kartta 8. Nettomaahanmuutto Lähde: AlueOnline 9

14 Kartta 9. Rovaniemen suuralueet ja niiden väestömäärät Lähde: Rovaniemen kaupunki ja Tilastokeskus Väestömäärä on kasvanut erityisesti Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10

15 Taulukko 2. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Väestö suuralueilla Rovaniemen keskus Muutos-% , , , , , , , , , Sodankyläntien suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,3 Ounasjoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,5 Alakemijoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,5 11

16 Ranuantien suuralue Muutos-% , , , , , , , ,0 Yläkemijoen suuralue* , Muutos-% , , , , , , , , ,5 *Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen, joka ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen. Väestö, Rovaniemi** Muutos-% , , , , , , , ,6 ** Sisältää myös tuntemattomat ,0 Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla noin kolme prosenttia. Suhteessa eniten asukkaitaan on menettänyt Sodankyläntien suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla noin kahdeksan prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt kaksi prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. Seuraavilla sivulla on esitetty Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot. 12

17 Kartat 10 ja 11 Rovaniemen tilastoalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartat 12 ja 13 Rovaniemen pienalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 13

18 Taulukko 3. Väestökehitys Rovaniemen tilastoalueilla. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys tilastoalueilla Muutos Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Vuodesta 2013 vuoteen 2017 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Ratantauksen ja Ylikylän tilastoalueiden väestömäärät ovat kasvaneet eniten. Rautiosaaren ja Muurolan tilastoalueet ovat menettäneet määrällisesti eniten asukkaita. 14

19 Kuvio 8. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMUUTOKSET ROVANIEMEN TILASTOALUEILLA Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Aluejakoihin ja niihin perustuviin väestötietoihin voi tutustua tarkemmin Rovaniemen nettisivuilla osoitteessa: 15

20 Kartta 14. Rovaniemen aluelautakuntajako. Lähde: Rovaniemen kaupunki Ounasjoen alue on suuraluejaossa yhtä aluetta, mutta aluelautakuntajaossa se jakaantuu Yläounasjoen ja Alaounasjoen aluelautakunta-alueisiin. Oikarainen ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen, mutta se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 16

21 Taulukko 4. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Kivitaipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % 7 146, 11, , 11,4 Väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla aluelautakuntien alueilla; Sodankyläntie (-8,3 %), Yläounasjoki (-7,4 %), Alaounasjoki (-4,8 %), Alakemijoki (-0,5 %), Ranuantie (-7,6 %) ja Yläkemijoki (-6,8 %). 17

22 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 9. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online T YÖT TÖMIEN MÄÄRÄ JA T YÖT TÖMYYSAST E ROVANIEMELLÄ (KA.) ,3 % ,3 % ,0 % ,7 % ,3 % 15,5 % 15,5 % ,3 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Työttömiä Työttömyysaste Yllä olevasta kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Ne poikkeavat hieman Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat otantaan. Kartta 15. Työttömyyden muutos (maaliskuu). Lähde: AlueOnline Työttömien määrä kasvoi vuosittain vuodesta 2012 alkaen, kunnes vuonna 2017 tapahtui selkeä muutos parempaan suuntaan. Positiivinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2018 aikana; elokuussa 2018 oli rovaniemeläisiä työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 10,8 %. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2017 maaliskuusta vuoden 2017 maaliskuuhun. Työttömyys on pienentynyt Rovaniemellä. Vuoden 2017 työmarkkinatuen kuntaosuus oli Vuoden 2018 osalta kuntaosuus tullee olemaan suuruudeltaan jonkin verran pienempi. Työmarkkinatuen kuntaosuus perustuu vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen rahoitusuudistukseen, joka sisälsi myös muutoksen, jossa valtio alkoi rahoittaa perustoimeentulotukea 50 %. Vuoden 2014 alkaen kuntien rahoitusosuutta muutettiin siten, että kunnat maksavat työmarkkinatuesta yli 300 työttömyyspäivän osalta 50 % ja yli 1000 päivän osalta 70 %. Loppuosuudet maksaa valtio. 18

23 Kuvio 10. Työttömyys. Lähde: Toimiala Online ROVANIEMEN TYÖTTÖMYYS Työttömiä (ka.) Nuorisotyöttömät (ka.) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni vuonna Vuoden 2018 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä vuoden 2017 lukemia. Elokuussa nuorisotyöttömiä oli yhteensä 496. Määrä on kuusi nuorta pienempi kuin vuotta aiemmin. Kartta 16. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. Maaliskuu Lähde: AlueOnline Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin kääntyi laskuun vuoden 2017 aikana. Vuoden 2018 aikana positiivinen kehitys on jatkunut; elokuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 899 eli 337 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2017 vastaavaan aikaan. Työttömyyttä pyritään osaltaan alentamaan osallistumalla erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyteen on viime vuosina pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo - hankkeessa, jossa nuoria on ohjattu tarvittavien palvelujen pariin. 19

24 Kuvio 11. Rakennetyöttömyys. Lähde: Toimiala Online RAKENNETYÖTTÖMYYS (KA.) Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2017 rakennetyöttömyys kääntyi kuitenkin laskuun kaikkien ikäluokkien osalta. Positiivinen kehitys on jatkunut vuoden 2018 aikana. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 20

25 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 61,8 % 62,9 % ROVANIEMEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 12. Virallinen työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus VIRALLINEN TYÖLLISYYSASTE ROVANIEMELLÄ VUOSINA Työllisyysaste (työllisten osuus ikäluokasta) on pysynyt tasaisena viime vuodet. Vuonna 2016 työllisyysaste oli 62,9 ja se kasvoi hieman edellisvuodesta. Uudempaa tietoa ei ole vielä saatavilla. Yläpuolisen kuvion työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa ja seuraavalla sivulla työllisyysaste on laskettu vuotiaista. Kyseisellä laskentatavalla Rovaniemen työllisyysaste on 66,2. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Kartta 17. Työllisyysaste Lähde: AlueOnline 21

26 Kuvio 13. Työllisyysaste vuotiasta sukupuolittain. Lähde: Tilastokeskus T YÖLLISYYSASTE VUOTIAISTA LASKETTUNA 75,0 % 70,0 % 65,0 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 65,0 % 66,2 % 70,0 % 68,0 % 68,5 % 68,3 % 68,7 % 68,3 % 69,1 % 66,7 % 65,0 % 62,4 % 63,3 % 63,3 % 62,2 % 62,3 % 61,5 % 61,7 % 60,0 % Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Yläpuolisen kuvioon on kuvattu vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että naisten työllisyysaste on kasvanut miesten työllisyysastetta enemmän. Vuonna 2016 Rovaniemellä oli työllistä; työllisten määrä kasvoi noin 550 henkilöllä edellisestä vuodesta. Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos Muutos Rovaniemellä oli 2,2 prosenttia positiivinen. Kartta 18. Työllisten määrän muutos Lähde: AlueOnline 22

27 Kuvio 14. Työpaikat työnantajasektoreittain. Ei sisällä tuntemattomia. Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ TYÖNANTAJASEKTOREITTAIN Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Vuonna 2016 työpaikkoja oli yhteensä ; kasvua edelliseen vuoteen 326 työpaikkaa eli 1,3 %. Erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen Vuonna 2015 Rovaniemen työpaikoista noin 50 prosenttia oli yksityisellä sektorilla. Kuntatyöpaikkojen osuus oli hieman alle 30 prosenttia. Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 15 prosenttia Rovaniemellä työssäkäyvistä ja yrittäjiä oli noin yhdeksän prosenttia. Suurin osa Rovaniemen työpaikoista on yhteiskunnallisten palvelujen ja yksityisten palvelujen työpaikkoja. Tarkastelujaksolla vuodesta 2010 alkaen muiden palvelujen työpaikkojen määrä on kasvanut ja jalostuksen työpaikkojen määrä on laskenut eniten. Vuonna 2016 kaikkien toimialojen työpaikkamäärä kasvoi. Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN ROVANIEMELLÄ VUOSINA Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 23

28 Kuvio 16. Rovaniemen seutukunnan (sisältää Ranuan) suhdannekehitys. Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla yrityksiä oli Kasvua edellisestä vuodesta oli 0,6 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus) Kartta 19. Toimipaikat/1000 asukasta, Lähde: AlueOnline Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 8,7 % prosenttia vuonna Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Voimakkain kasvu oli teollisuudessa (18,1 %) ja rakentamisessa (17 %). Henkilöstömäärä kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2017 ja kasvua oli kaikilla toimialoilla. Henkilöstömäärän kasvu oli suurinta rakentamisessa (11,4 %). (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu). 24

29 Kuvio 17. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE ROVANIEMELLÄ JA KOKO MAASSA VUOSINA Rovaniemi Koko maa Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Kartta 20. Taloudellinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline Taloudellinen huoltosuhde laski Rovaniemellä vuonna 2016 koko maan tasoa matalammaksi. Vuoden 2017 tietoja ei olla vielä julkaistu. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde laskee tai pysyy nykyisellä tasolla. 25

30 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN ROVANIEMELLÄ VALMISTUNEET ASUNNOT Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot Kuvio 18. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 21. Asuntotuotanto Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. MAATOa koskevat asiakirjat löytyvät osoitteesta: Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuonna 2017 tapahtui selkeää kasvua asuinrakentamisen kokonaismäärässä verrattuna edellisiin vuosiin. Asuntoja valmistui yhteensä 605 kappaletta. Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 143 asuntoa, rivitaloasuntoja 40 ja kerrostaloasuntoja 229 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin

31 Kartta 22. Kaupunginosat ja väestömäärät. Poiminta (Locus-paikkatietojärjestelmä) Huom. Kaupunginosat eivät vastaa tilastoaluejakoa, jota käytetään virallisen väestöseurannan pohjana. Lähde: Rovaniemen kaupunki

32 Kartta 23. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 28

33 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä muut kuin taloudelliset tunnusluvut ympäristövaikutuksista. Selvityksessä on oltava ainakin tiedot siitä, miten kirjanpitovelvollinen huolehtii ympäristöasioista. Tähän talousarvion ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön suunnittelukaudella keskeisesti vaikuttavia asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä. Kiertotalous Rovaniemen kaupunki on valittu loppuvuodesta 2017 Suomen Ympäristökeskuksen toimesta yhdeksi kymmenestä kiertotalouden edelläkävijäkunnista. Muita edelläkävijäkuntia ovat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Turku ja Vantaa. Ensimmäisinä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet. Edelläkävijäkunnat laativat kiertotalouden tiekartan. Tiekartta laaditaan kaupungin oman toiminnan kehittämiseksi ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n ja Napapiirin Residuum Oy:n kanssa. Tiekartta valmistuu vuoden 2019 aikana. Jätteiden hyötykäyttö Rovaniemi on kiertotalouden edelläkävijäkuntana aikonut toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet vuoteen 2023 mennessä kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. Vuonna 2017 jätehuollossa oli materiaalihyötykäytön osuus noin 42 %, energiahyötykäyttö meni 52 % ja kaatopaikkasijoitukseen 6 % jätteen kg jätemäärästä. Tavoitteen mukaan vuonna 2023 jätettä on saatava materiaalihyötykäyttöön 13 % jätteen kokonaismäärästä eli n kg enemmän vuoden 2017 määrästä. Energiansäästö Kaupunki oli edellisellä kaudella mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS). Mukanaolo mahdollisti rakennusten osalta Tilaliikelaitokselle ESCO -energiatehokkuus -hankkeen, jonka myötä kahdeksassa (8) kohteessa tehtiin energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä vuosina Parhaillaan hankkeessa on menossa seurantavaihe. Lisäksi Tilaliikelaitos on määrärahojen puitteissa muita energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä (esimerkiksi LED-valaistus). 29

34 2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Lähde: VM Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Kaksi vuotta jatkunut noususuhdanne on vuoden 2017 loppupuolen jälkeen tuonut runsaasti valoa myös työmarkkinoille. Yritysten luottamus on korkealla ja työvoiman kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Työllisyys kasvaa nopeasti ja työttömyys alenee. Talouden ja työllisyyden kasvu vahvistavat julkista taloutta. Talouskasvu lisää verotuloja ja vähentää työttömyysmenoja. Myös menojen kasvua hillitsevät päätökset kohentavat valtion ja kuntien taloutta. Julkinen talous on lähivuosina tasapainottumassa ensimmäisen kerran vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Talouden hyvä suhdanne peittää alleen julkista taloutta kuluvan vuosikymmenen ajan heikentäneet rakenteelliset tekijät. Väestö vanhenee ja ikärakenteen muutoksesta johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu jatkuu vääjäämättä nopeana pitkälle 2030-luvulle saakka, jos menojen kasvua ei kyetä hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää uudistamalla. Suhdannesyklin tasaannuttua talouskasvu uhkaa hidastua prosentin puolentoista haarukkaan. Koska väestö ikääntyy, tehdyn työn määrä ei juuri kasva. Siksi talouden kasvu jää pelkästään tuottavuuden kasvun varaan. Nähtävissä oleva talouden kasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä. Myös työmarkkinoilla on työllisyyden nopeasta kasvusta huolimatta haasteita, joita suotuisa suhdanne ei korjaa. Työllisyysaste on edelleen selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Työttömiä on runsaasti ja suuri osa työttömistä on sellaisia, joiden on vaikea työllistyä noususuhdanteenkaan aikana. Vaikka avoimia työpaikkoja on entistä enemmän, joillakin toimialoilla ja alueilla on pula osaavasta työvoimasta. Kasvun edellytysten parantamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävää talouspolitiikkaa on välttämätöntä jatkaa. Kun talous kasvaa nopeasti, olosuhteet uudistaa talouden rakenteita ovat otolliset, koska voimakas kysyntä lieventää uudistusten mahdollisia lyhyen aikavälin epäsuotuisia vaikutuksia. Suunnittelemalla uudistukset johdonmukaisesti ja toteuttamalla ne määrätietoisesti voidaan parhaassa tapauksessa vaimentaa uudistusten epäsuotuisia vaikutuksia myös lyhyellä aikavälillä. Suhdannehuipussa talouspolitiikan keskiössä tulee olla työllisyyttä, talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia ja julkisen palvelutuotannon tehostamista tukevat toimet. Julkisen palvelutuotannon ja sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan edelleen talouden rakenteiden kautta vaikuttavia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja tai niiden kasvua pitkällä aikavälillä. Korkeasuhdanteen jälkeen koittaa väistämättä jälleen laskusuhdanne. Siihen voidaan varautua uudistamalla talouden rakenteita ja antamalla suhdannenousun vahvistaa julkista taloutta. Julkisen talouden puskureiden vahvistaminen on tärkeää paitsi tulevien taantumien myös ensi vuosikymmenen aikana toteutuvien ikäsidonnaisten menojen kasvun ja suurten puolustushankintojen vuoksi. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työllisyyden nousun seurauksena. Suomen talouskasvun nopeutuminen sekä myönteinen kansainvälinen kehitys ylläpitävät investointien kasvua. Viennin kasvu hidastuu, mutta on kuitenkin maailmankaupan kasvua nopeampaa. Vuonna 2019 talouskasvu kasvu hidastuu 2,2 prosenttiin. Inflaation kiihtyminen hidastaa kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen sekä kulutuksen kasvua. Maailmankaupan vahva kasvu luo ennustejaksolla paremmat näkymät Suomen viennille. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu ansiotason kasvun kiihtyessä. Tavara- ja palveluviennin osuuden ennakoidaan pysyvän lähes muuttumattomana, joten vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. 30

35 Maakuntatalous Lähde: VM Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Manner-Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joille siirretään sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu sekä useita muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Uudistuksen päivittyneen aikataulun mukaan maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2021 alussa eli kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin. Väestön ikääntymisen aiheuttama terveys- ja sosiaalipalveluiden palvelutarpeen kasvu tulee kohdistumaan maakuntiin. Maakuntien on alusta lähtien toimittava tehokkaasti, jotta niiden menot eivät kasvaisi rahoitusta nopeammin. Aluksi maakunnille koituu lisäkustannuksia toiminnan aloittamisesta ja järjestäytymisestä. Ennusteessa on oletettu, että maakuntien juoksevat tuotot ja kulut ovat lähellä tasapainoa. Tämä edellyttää sitä, että maakunnat onnistuvat sopeuttamaan toimintansa rahoituslain mukaisesti saamiinsa tuloihin. Maakuntasektorin rahoitusasema on alijäämäinen aloitusvuosina, mikä johtuu pääasiassa suurista toimitilainvestoinneista. Maakunnille on siirtymässä merkittävä määrä jo aloitettuja tai suunnitteilla olevia investointihankkeita sairaanhoitopiireiltä. Maakuntien tulot koostuvat pääasiassa valtion rahoituksesta sekä asiakkailta saaduista myynti- ja maksutuloista. Valtionrahoitus kattaa menoista valtaosan. Maakuntien valtionrahoitus koostuu maakunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta, arvonlisäveronpalautuksesta, maakunnan saamista myyntituloista ja avustuksista valtiolta sekä valtion erillisrahoituksesta. Maakuntasektorille siirtyy myös merkittävä määrä velkaa. Arvio velan määrästä vuoden 2020 lopussa on noin 4,0 miljardia euroa. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska sairaanhoitopiirien lähivuosien investoinnit lisäävät velan määrää. Lisaksi velan arvioidaan kasvavan vuoden 2020 aikana. Kuntatalous Lähde: Kuntaliitto ja VM Kuntatalouden tilanne on kohentunut huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Suotuisaan kehitykseen ovat myötävaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin, ja toimintamenot ovat puolestaan kehittyneet varsin maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen sekä kuntatalouteen kohdistuneiden valtion ja kuntien sopeutustoimien ansiosta. Kuntatalouden tila keväällä 2018 on kokonaisuutena hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 miljardia euroa, mikä riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Kuntien vuosikate oli ennätyksellisen hyvä, ja se vahvistui vuonna 2017 puoli miljardia euroa. Suotuisa kehitys johtui ensisijaisesti toimintakatteen vahvistumisesta. Kuntayhtymien vuosikate pysyi puolestaan edellisen vuoden tasolla. Kuntien lainakanta laski ensimmäisen kerran vuoden 2000 jälkeen, yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymien lainakanta puolestaan kasvoi 260 miljoonalla eurolla, mikä selittyy ennen kaikkea sairaalarakentamisen kasvulla. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi 18,3 miljardiin euroon. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen sen sijaan aleni hieman. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut vuodelta 2017 ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin edelleen suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen 60 kunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli seitsemän, ja määrä puolittui edellisvuodesta. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Toimintamenojen kasvu on ollut hyvin maltillista ja pysyy maltillisena myös kuluvana vuonna, mutta kasvu kiihtyy henkilöstömenojen kasvaessa vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit sekä sairaalarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella negatiivinen vain vuonna Silti kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan hieman vuoteen 2020 saakka sairaanhoitopiirien lisätessä velkaansa investointien vuoksi. 31

36 Kuntien verorahoituksen kehitys Lähteet: Kuntaliiton veroennustekehikko 9/2018 ja VM Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 2,0 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 0,0 prosenttia. Verotulotilitykset ovat tänä vuonna jääneet huomattavasti arvioitua alemmalle tasolle. Syyskuussa julkistetun veroennustekehikon perusteella laskee kuluvan vuoden kunnallisveroennuste koko maassa merkittävästi verrattuna huhtikuussa julkistettuun ennusteeseen. Koko maan tasolla 32

37 tulevat kunnallisveron tilitykset olemaan noin 400 miljoonaa euroa alemmat kuin Kuntaliiton huhtikuun veroennustekehikossa arvioitiin ja 600 miljoonaa euroa alemmat kuin valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa keväällä arvioitiin. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna - 0,1 prosenttiin. Yhteisöverojen kasvuksi arvioidaan -0,5 prosenttia. Kiinteistöveroille lasketaan kasvua 2,3 prosenttia. Ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on kunnille varsin karu. Se ei vahvista kuntataloutta, vaan leikkaa rajusti tulopohjaa. Kuntien kiky-säästöistäkään ei ole pelastajaksi, sillä ne säästöt on imuroitu kunnista jo aikaisemmin. Ensi vuodesta on tulossa tiukka. Ensi vuonna laadittava hallitusohjelma ja uuteen julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettävät kuntatavoitteet määrittävät hyvin pitkälle, miltä kuntatalouden vuodet sen jälkeen tulevat näyttämään. Vuodelle 2019 verotulotilityksille kokonaisuutena arvioidaan saatavan kasvua peräti 5,7 prosenttia. Kunnallisverojen tuotoksi arvioidaan sama 5,7 prosentin kasvu. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 9,1 prosenttia tätä vuotta enemmän. Kiinteistöveroille arvioidaan saatavan 1,9 prosenttia tätä vuotta parempi kertymä. Vuonna 2020 arvioidaan koko maassa verotuloja kertyvän 3,2 prosenttia vuotta 2019 enemmän. Valtionosuudet Lähde: VM ja Kuntaliitto Kuntien valtionavut ovat vuonna 2019 noin 10,3 miljardia euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2019 valtionosuusrahoituksessa johtuvat mm. seuraavista asioista: veromenetysten kompensaatio +224 miljoonaa euroa, kustannustenjaon tarkistus (Kunnat/valtio) -213 miljoonaa euroa, kuntien perustoimeentulon rahoitusosuus -368 miljoonaa euroa, alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -22 miljoonaa euroa, lastensuojeluja lapsiperheiden kotiapu +15 miljoonaa euroa, säästö omais- ja perhehoidosta -6,3miljoonaa euroa, vanhuspalvelujen laatu -4,3 miljoonaa euroa, vanhusten kotihoito ja veteraanien palvelut +1 miljoonaa euroa, yli 3-vuotiaiden hoidon kasvattajien määrän vähennys -0,63 miljoonaa euroa, digitalisaatio -30 miljoonaa euroa, kiky (ennestään -497 miljoonaa euroa) nyt lisää -30 miljoonaa euroa, harkinnanvarainen VO -10 miljoonaa euroa, pitkäaikaistyöttömien eläketuki -21 miljoonaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa, vuoden 2019 hintatasossa 33

38 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2017 Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna odotettua paremmin. Verotulotilitykset heikkenivät oletettua vähemmän ja määrärahoissa saatiin säästöjä. Tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa ja kertynyttä ylijäämää taseessa oli vuoden lopussa 67,3 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi vain 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Väkiluku kasvoi viime vuonna yhteensä 216 henkilöllä. Työttömyys pieneni 2,2 prosenttiyksikköä. Rakentaminen jatkui edelleen voimakkaana. Matkailu jatkoi vahvaa kehitystään. Rekisteröidyn majoituksen kasvu kokonaisuudessaan oli 14 prosenttia. Hyvästä tuloksesta huolimatta kaupunki velkaantui lisää myös viime vuonna. Lainaa otettiin lisää 21,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 11,7 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa oli vuoden lopussa euroa. Rovaniemi-konsernin lainakanta vuoden lopussa oli euroa/asukas. Rovaniemellä ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. Vuosi 2018 Väestön kasvu on ollut tänä vuonna suurempaa kuin aiemmin. Syynä tähän on kotimainen muuttovoitto. Myös nettomaahanmuutto on lisännyt väestöä. Syntyneiden enemmyys sen sijaan on viime vuotta pienempi. Väestön määrä kasvoi elokuun loppuun mennessä 247 asukkaalla. Rakennustoiminta Rovaniemellä on ollut edelleen vilkasta. Majoituskapasiteettia ollaan lisäämässä ja lentokenttää laajennetaan. Työllisyystilanne on kohentunut viime vuoteen verrattuna. Työttömien määrä on laskenut 453 henkilöllä elokuun loppuun mennessä. Avoimia työpaikkoja on Ongelmana on edelleen työpaikkojen ja työttömien huono kohtaaminen. Toimintaympäristön positiivisesta kehityksestä huolimatta Rovaniemen kaupunki kipuilee taloutensa kanssa. Pääsyynä ovat valtion toimien useita vuosia kestäneet heikentävät vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin omat tasapainotustoimenpiteet eivät ole riittäneet kompensoimaan reaalisesti heikentynyttä verorahoitusta. Vuodelle 2018 laadittiin alijäämäinen talousarvioesitys. Tulosodote tälle vuodelle oli -5,0 miljoonaa euroa. Vuosikatetta odotettiin saatavan 4,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 talousarvio tulee kuitenkin toteutumaan merkittävästi suunniteltua heikommin. Osavuosikatsauksen perusteella voidaan olettaa, että verorahoitus toteutuu noin 4,0 miljoonaa euroa arvioitua heikommin ja määrärahat ovat ylittymässä noin 10,0 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti arvioitua enemmän. Investointisuunnitelmassa on hankkeita nettona 23,2 miljoonan verran. Lainaa on tänä vuonna arvioitu otettavan 58,7 miljoonaa euroa, josta yhtiöille antolainoina on varauduttu myöntämään 30,0 miljoonaa euroa. Kaupungin investointien arvioidaan toteutuvan suunnitellusti, mutta lainakanta kasvaa arvioitua enemmän. Osavuosikatsauksen perusteella on koko Rovaniemi-konserni tekemässä alijäämää vuodelta Konsernin taseessa olevan ylijäämän suuruus vuoden 2017 lopussa oli 131,7 miljoonaa euroa. Vuosi 2019 ja tuleva suunnitteluvuodet Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy edelleen voimakkaasti. Kaupunkilaiset ja työtä tarjoavat yritykset tarvitsevat palvelunsa ja luotettavasti toimivan infrastruktuurin. Vaikka määrärahojen kasvu on määritelty kohtuulliseksi ja tasapainottavia toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi tehdään koko ajan, ei kaupungin nykytasoinen tulorahoitus riitä menojen kattamiseen. Tämän johdosta on kaupungin tulevana talousarviovuonna turvauduttava kunnallisveroprosentin nostoon 0,5 prosenttiyksiköllä. Suunnitteluvuosille ei uusia korotuksia ole laskettu tehtävän. Veroprosentin korotuksen lisäksi joudutaan ottamaan lisää pitkäaikaista lainaa niin, että lainakanta vuosian kasvaa yhteensä noin 140,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarviossa kaupungin toimintakate kasvaa 3,4 prosenttia vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoissa kasvua on 12,8 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. 34

39 Kasvusta 7,3 miljoonaa euroa menee erikoissairaanhoitoon. Vuosikatetta kaupungissa kertyy 8,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos painuu -3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koko Rovaniemi-konserni kuitenkin pyrkii positiiviseen tulokseen. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella tämän hetkisen ohjelman mukaisesti 73,3 miljoonalla eurolla (netto). Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista eli 51,8 miljoonaa euroa kohdistuu tekniselle lautakunnalla pääosin katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,5 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Tilaliikelaitos vastaa myös kaupungintalon peruskorjauksen valmistelusta. Uutta tonttimaata hankitaan 6,0 miljoonalla eurolla. Koko konsernin nettoinvestointien arvioitu loppusumma suunnittelukaudella on noin 227,7 miljoonaa euroa. Uusien toimitilainvestointien toteutus on kaupungin osalta keskitetty kaupungin omalle yhtiölle Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:lle, jonka tytäryhtiö Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy toimii hankkeiden rakennuttajana. Vuosien hankkeita ovat Ylikylän monitoimitalo, Saarenkylän kouluhanke ja Vaaranlammen koulu. Ounasvaaran uuden uimahallin rakentaminen on Lappi-Areena Oy:n vastuulla. Hanke ajoittuu vuosille Hankkeet nousevat investointiohjelmaan hankepäätösten valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää erikseen konserniyhtiöiden investointeihin myönnettävästä rahoituksesta. Verotuloja vuonna 2019 arvioidaan tilitettävän yhteensä 265,9 miljoonaa euroa. Summassa on mukana veroprosentin tarkistus, joka tuo 5,5 miljoonaa euroa lisää verotuloa. Koko kunnallisverotulokertymän arvioidaan kasvavan 8,5 prosenttia. Yhteisöverojen osuuden arvioidaan kasvavan 9,2 prosenttia ja kiinteistöverokertymän 1,8 prosenttia. Kyseessä ovat siis tilitettävät verotulot, joita on verrattu vuoden 2018 arvioituun toteutumaan. Valtionosuuksia on budjetoitu saatavan 95,06 miljoonaa euroa. Valtionosuudet säilyvät vuoden 2018 arvioidun tilityksen tasolla. Vuosien talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi on tähän talousarvioesitykseen sisällytetty ehdotus Rovaniemen kaupungin talouden ja toiminnan uudistamisohjelman laatimisesta. Ohjelmaan on tarkoitus koota ne keskeiset linjaukset, joiden avulla kaupunki turvaa kohtuullisen palvelu- investointitason ja samaan aikaan saa taloutensa tasapainoon suunnittelukauden loppuun mennessä. Uudistamisohjelma on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston päätettäväksi helmikuussa Koko kaupungin taloustietoja Toimintakate, milj. euroa -227,4-241,7-249,7-263,4-281,6-302,6-308,7-323,0-337,8-336,6-337,8 Toimintatuotot, % toimintakuluista 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 17,8 17,8 17,5 15,6 14,4 13,2 Verotulot, milj. euroa 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 208,1 226,5 235,7 241,4 248,7 249,6 Verotulot, euroa / asukas Valtionosuudet, milj. euroa 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 89,1 92,4 92,0 91,1 98,3 94,1 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas Vuosikate, milj. euroa 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3-1,3 14,0 9,6 2,8 19,3 16,7 Vuosikate, euroa / asukas Vuosikate, % poistoista 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3-9,2 98,5 69,2 13,9 129,2 102,3 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -4,4 2,5 2,2 6,9-2,2-15,8 4,6-4,4 27,8 0,1 1,7 Lainakanta, milj. euroa 71 75,5 76,4 75,3 72,1 74,1 95,3 102,4 118,4 142,5 154,2 Lainakanta, euroa / asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 39,3 42,4 43,7 46,3 54,6 56,2 Omavaraisuusaste, % 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 62,2 60,0 58,1 59,9 55,9 55,7 Kunnan nettokäyttökustannukset yhteensä, euroa / asukas (Sotkanet) Konsernin taloustietoja Konsernilainakanta, milj. euroa 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 134,0 156,3 159,4 203,0 223,0 227,9 Konsernin lainat, euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Omavaraisuusaste, % Huom. konsernin vuoden 2015 luvut on muutettu vastaamaan FPM-konsernilaskentaohjelman mukaisia tietoja. 35

40 2.8 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden ja toiminnan uudistamisohjelman tavoitteena on saada kaupungin ja kaupunkikonsernin talous tasapainoon siten, että vuosikate kattaa poistot viimeistään vuonna Tämän lisäksi tavoitteena on, että kaupungin investoinneista kyetään tällöin kattamaan omalla tulorahoituksella vähintään 50 %. TA 2019 TS 2020 TS 2021 Vuosikate, Poistot, Tulos, Investoinnit, Lainamäärän muutos, Lainamäärä yhteensä, Kumulatiivinen ylijäämä taseessa, Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy edelleen voimakkaasti. Kaupunkilaiset ja työtä tarjoavat yritykset tarvitsevat palvelunsa ja luotettavasti toimivan infrastruktuurin. Vaikka määrärahojen kasvu on määritelty kohtuulliseksi ja tasapainottavia toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi tehdään koko ajan, ei kaupungin nykytasoinen tulorahoitus riitä menojen kattamiseen. Tämän johdosta esitetään suunnittelukauden ensimmäiselle vuodelle 0,5 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon. Tällä toimenpiteellä saadaan vuonna 2019 noin 5,5 miljoonaa euroa lisää verotuloja ja koko suunnittelukaudella yhteensä 17,0 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tarvitaan mittava määrä erilaisia toimenpiteitä, jotta nettomenot saadaan pidettyä suunnitelman mukaisessa tasossa, eikä tarvita lisää veronkorotuksia. Mikäli nettomenojen kasvu jatkuu vuosina vuoden ,0 prosentin vauhtia, tarvitaan suunnittelukaudella noin 50 miljoonaa enemmän määrärahoja, kuin tässä suunnitelmassa on varauduttu käyttämään. Veronkorotuksella saadaan 17,0 miljoonaa euroa tästä summasta ja loppuosaan on löydettävä erilaisia toimenpiteitä 33 miljoonan edestä. Kasvua nettomenoihin on tuleville vuosille laskettu seuraavasti: vuonna 2019 kasvu saa olla 3,5 %, vuonna 2020 kasvu saa olla 2,0 % ja vuonna 2021 kasvu saa olla 1,3 prosenttia. Tavoitteena on peruspalveluindeksin mukainen nettomenojen kasvu. Rahoitettavien nettomenojen taso on vuonna 2019 noin 364 miljoonaa euroa ja kaupungin rahoitustuotot ovat yhteensä 372 miljoonaa euroa. Vuosikatetta investointien rahoittamiseen jää 9 miljoonaa euroa ja tulos on -3,5 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden viimeisenä vuotena 2021 pyritään 14 miljoonan euron vuosikatteeseen ja 2 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Tällöin vuosikate kattaa poistot ja talous saavuttaa kirjanpidollisen tasapainon. Kaupunginhallitus valmistelee helmikuun 2019 kaupunginvaltuustoon Rovaniemen kaupungin talouden ja toiminnan uudistamisohjelman, joka sisältää esitykset niistä rakenteellisista muutoksista ja toimenpiteistä, joiden avulla talous saadaan tasapainoon suunnitelmakauden aikana ja pysyy tasapainossa myös siitä eteenpäin. 36

41 Vuosikate ja tulos veroprosenteilla 21,0 ja 21,5 vuosina (M ) ,22 14,38 10,33 8,72 8,53 4,65 2,13-1,93-3,53-3,73-7,6-9,03 TA2019 TS2020 TS2021 Vuosikate (vero 21,0) Vuosikate (vero 21,5) Tulos (vero 21,0) Tulos (vero 21,5) Toimintakate 5 %:n kasvulla ja tavoitellulla kasvulla vuosina (M ) Ero 30,72 M %:n kasvu Tavoiteltu kasvu 37

42 Kaupunginhallitus valmistelee helmikuun 2019 kaupunginvaltuustoon Rovaniemen kaupungin talouden ja toiminnan uudistamisohjelman, joka sisältää esitykset niistä rakenteellisista muutoksista ja toimenpiteistä, joiden avulla talous saadaan tasapainoon suunnitelmakauden aikana ja pysyy tasapainossa myös siitä eteenpäin. Toiminnan ja talouden uudistamisohjelman tavoitteet ja jatkotyöstössä selvitettävät toimenpiteet: 1. Kehitetään palveluverkkoa tiiviimmäksi ja joustavammaksi. o Vähennetään palvelupisteitä siten, että palvelujen laatu ei laske ja saavutettavuus ei olennaisesti kärsi. o Kehitetään liikkuvia ja sähköisiä palveluja. o Maankäytössä ja asuntopolitiikassa otetaan tavoitteeksi mahdollisimman tiivis, edullisen palveluverkon mahdollistava kaupunkirakenne. 2. Parannetaan toiminnan tuottavuutta. o Toimintoja digitalisoidaan ja automatisoidaan. o Palveluja ulkoistetaan tai siirretään omaksi toiminnaksi taloudellisin perustein. o Tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja luovutaan päällekkäisten tietojärjestelmien käytöstä. o Kaupunki keskittyy sille kuuluvien lakisääteisten ja asukkaille tärkeiden peruspalvelujen järjestämiseen. 3. Tehostetaan tilojen käyttöä. o Tilojen käyttöastetta kasvatetaan. o Toimintojen aukioloaikoja sovitetaan asiakastarpeen mukaisesti. o Tarpeettomista/vajaakäyttöisistä kiinteistöistä luovutaan ja tiloja puretaan. o Uudistetaan tilahallintalinjaukset. Tavoitteena on, että kaupungin palvelutuotannon käytössä on tarkoituksenmukaiset, muunneltavat ja edulliset tilat. 4. Virtaviivaistetaan kaupunkikonsernin rakenteita. o Luovutaan niistä liiketoiminnoista, joissa kaupungin omistus ei tuota lisäarvoa kaupunkilaiselle tai kaupunkiorganisaatiolle. o Realisoidaan ja tuloutetaan tytäryhteisöjen (yhtiöt ja kuntayhtymät) tarpeeton omaisuus kaupungille mahdollisuuksien mukaisesti. o Kehitetään keskitettyjä konsernipalveluja (laki-, viestintä- ja henkilöstöpalvelut sekä talous ja tietohallinto). o Tilaliikelaitoksesta muodostetaan kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö ja tuotetaan palvelut taloudellisimmalla mahdollisella tavalla. 5. Lisätään kaupungin omaisuuden tuottavuutta. o Käytetään maankäyttösopimusten hintatasona käypää arvoa, jollei sille ole estettä. o Määritellään kiinteistöjen luovutuksen periaatteet tarvittavalla tavalla uudelleen kaupungin pitkän tähtäimen taloudellisen edun näkökulmasta. o Tonttitehokkuutta (kerroskorkeutta) nostetaan. 6. Rajataan erikoissairaanhoidon ja perusturvatoimialan kustannuskehitys kaupungin talouden kannalta kestävälle tasolle. o Kehitetään perusterveydenhuollon toimintaa siten, että erikoissairaanhoidon käyttö vähenee. o Uudistetaan sairaanhoitopiirin ohjausmekanismia siten, että omistajakunnat määrittelevät sairaanhoitopiirin budjetoinnin lähtökohdat ja ohjaavat toimintaa taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Esitetään jäsenkunnille perussopimuksen muuttamista tältä osin. o Lapin sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma laaditaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. o Vaihtoehtoiset palvelujen järjestämis- ja tuotantotavat selvitetään huomioiden mahdollinen maakunta- ja sote-uudistus. Ohjelma toteutetaan seuraavia poikkileikkaavia periaatteita noudattaen: Toimenpiteet toteutetaan kaupunkistrategian suuntaisesti. Työhyvinvointiin, osallistamiseen ja vuorovaikutukseen panostetaan. Ohjelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan ohjelman toimenpiteitä uudelleen esimerkiksi toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Kokeillaan rohkeasti uusia toiminta- ja palvelumalleja toiminnan taloudellisuuden parantamiseksi. Ostopalvelujen käyttö ja toimintojen tuottaminen omana toimintana nähdään ennen kaikkea taloudellisena kysymyksenä. Kaupunki tuottaa palveluita itse tai ostaa niitä ulkopuolelta sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti edullisinta. 38

43 3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 3.1 KAUPUNKISTRATEGIAN TIIVISTELMÄ 39

44 40

45 3.2 KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTAMITTARIT Tavoitemittari Nykytila Tavoite 2021 Väestömäärä kasvaa vuosittain (TK) 2017: Tavoite Työttömyysaste pienenee (TEM) 2017, ka.: 13.3 % 9,5 % 7,0 % (Vennin tavoite-ennuste) ta- Työllisten määrä lisääntyy (TK) Arvio 2017: Kaupunkikonsernin tilikauden tulos on talousarviovuonna positiivinen Kaupungin tilikauden tulos on suunnittelukaudella positiivinen Kaupunkikonsernin vuosikate kattaa pitkällä aikavälillä nettoinvestoinnit (Vennin voite-en- nuste) (vuosittainen kasvu 0,7 %) (vuosittainen kasvu 0,7 %) 2017:8,2 M Positiivinen Positiivinen 2017: 1,1 M Positiivinen Positiivinen 2017: Investointien tulorahoitus 79 % 100 % 100 % Kaupunkikonsernin lainamäärä kasvu hidastuu Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen kasvaa Terveysperusteiset poissaolot laskevat 2017: 20,3 Kaavavaranto on kaksi kertaa MAATO:ssa määritelty tonttivaranto. Keskimääräisesti elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus kasvaa (ATH-tutkimus) 2017: 3647 /asukas Alle Suomen kuntien keskiarvon 2017: 69 % 80 % 90 % pv/henkilö/v. Kuvattu MAATOssa : 54,8 % Koko maa 54,0 % Enintään 17,0 pv/henkilö/v. Asetetaan MAATOssa Alle Suomen kuntien keskiarvon Enintään 15 pv/henkilö/v. Asetetaan MAATOssa Noin 57 % Yli 60 % Sairastavuusindeksi laskee (Kela) 2017: 110, Kansantauti-indeksi laskee (Kela) 2017:120, Palvelutyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hyvällä tasolla Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Tilastokeskuksen ennustetta vähemmän (TK) Dokumentoitu suora osallistuminen toteutuu kaupunkistrategian ja talousarvion valmistelussa sekä sisältyy päätöksentekoon ja sen seurantaa. Rekisteröityneiden yöpymisten määrä kasvaa Kyselyjä toteutetaan yksiköittäin. Selvitetään yhtenäisen koko kaupungin kyselyn mahdollisuutta. Tulokset paranevat Tulokset paranevat 2017: (TK: 60) 63 (TK: 65) Toteutuu tapauskohtaisesti. Toteutuu osana toimintaa Osa vakiintuneita toimintatapoja 2017:

46 3.3 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA Rovaniemi on Suomen arktinen pääkaupunki. Arktisille alueille kohdistuu yhä kasvava maailman taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto ja aktiivisuus, mikä saa aikaan merkittäviä investointeja ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia koko Suomen elinkeinoelämälle. Tässä kasvussa Rovaniemen sijainti napapiirillä ja logistisesti Pohjois-Euroopan keskeisellä paikalla luo alueemme yrityksille positiivista kilpailuetua. Rovaniemi on Lapin maakuntasuunnitelma 2030:ssa luokiteltu aluerakenteessa maakuntakeskukseksi. Hallinnollinen asema ja sijaintitekijät mahdollistavat olemassa olevan tietotaidon ja innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen. Sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa tekee kaupungin kiinnostavaksi logistisille toimijoille. Matkailuun, kylmäteknologiaan, rakentamiseen, talvitestatukseen ja infrastruktuuriin liittyvä osaaminen on kaupunkimme vahvuus. Rovaniemi on myös taiteen ja arkkitehtuurin sekä muotoilun kaupunki, minkä vuoksi se on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen. Kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet ja kiertotalouden integrointi muuhun osaamiseen on merkittävä mahdollisuus Rovaniemelle. Sijainti Napapiirillä mahdollistaa palvelujen ja tuotteiden testaamisen ja kehittämisen ääriolosuhteissa. Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jolla tähdätään siihen, että Rovaniemestä tulee arktisen osaamisen kansallinen ja kansainvälinen pääkaupunki. Yhteistyön vahvistamisen kohteena on muiden muassa arktisen elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, arktisen opiskelijakaupunki-imagon vahvistaminen sekä uudenlaiset palveluratkaisut. Yhteistyön pyrkimyksenä on synnyttää Rovaniemestä yhtenäinen ja vahva arktinen toimija. Rovaniemi toimii aktiivisesti arktisuuteen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Rovaniemi on Suomen arktisen neuvottelukunnan jäsen. Rovaniemi liittyi vuonna 2014 kansainväliseen talvikaupunkien verkostoon (World Winter Cities Association for Mayors), jonka tavoitteena on edistää kaupunkien välistä yhteistyötä sekä kaupungeissa toimivien yritysten yhteistyötä. Suurin osa verkoston kaupungeista sijaitsee Aasiassa. Rovaniemen kaupunginjohtaja on verkoston varapuheenjohtaja. Verkostossa Rovaniemen kaupunki on erityisesti vetovastuussa arktisen muotoilun kehittämisestä vuosien aikana. Rovaniemi tulee toimimaan järjestön kahden vuoden välein järjestettävän konferenssin isäntäkaupunkina vuonna Lapin yliopisto ja etenkin sen Arktinen keskus on kansainvälisesti tunnettu arktisen tutkimuksen ja osaamisen keskus. Arktinen osaaminen ja erikoistuminen ovat keskiössä sekä Lapin korkeakonsernin ja Lapin liiton ohjelmissa. Rovaniemen kaupunki tukee osaltaan näiden ohjelmien toteuttamista sekä arktisen muotoiluklusterin osaamiskeskuksen syntymistä. Rovaniemen tavoitteena on vakiinnuttaa asemansa arktisen muotoilun pääkaupunkina ja se on rekisteröinyt Arctic Design Capital ja Arctic Design Week tavaramerkit. Tavaramerkkien rekisteröinti ei pelkästään riitä, vaan niiden sisältöjä tulee edelleen kehittää. Tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltainen arktisen muotoilun vuosikalenteri arktisesta muotoilua hyödyntävien yritysten vientiä edistäväksi työkaluksi. Tätä työtä tehdään yhdessä Lapin yliopiston arktisen keskuksen kanssa Rovaniemi Arctic Spirit -hankkeen puitteissa. Arktisen muotoiluvuoden huipennus on vuosittain järjestettävä Arctic Design Week, joka toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan eri tuotantojen sekä rovaniemeläisten muotoiluun kytkeytyvien yritysten tuotteiden ja palvelujen esittely-ympäristönä. Rovaniemen kaupunkikonserni kohdentaa omat resurssinsa erityisesti tapahtuman yritystoimintaa tukevan osuuden toteuttamiseen Rovaniemen asemaan johtavana arktisena kaupunkina kohottavat myös muut tapahtumat kuten vuosittain järjestettävät Arctic Business Forum ja Arctic Lapland Rally. Rovaniemen profiilia arktisen osaamisen ja vaikuttavuuden kohtaamispaikkana vahvistaa yhdessä Lapin yliopiston kanssa järjestettävä Rovaniemi Arctic Spirit-kokoussarja. Maaliskuussa 2019 Rovaniemellä järjestetään arktisen maatalouden konferenssi. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi huipentuu Rovaniemellä pidettävään ulkoministerikokoukseen toukokuussa 2019 ja kesäkuussa Rovaniemellä järjestetään kansainvälinen Arctic Art Summit -konferenssi. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle suuntautuvan ratalinjauksen kulkevan Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen. Mahdollisen radan jatkoselvitystä ohjaa suomalaisten ja norjalaisten yhteinen työryhmä. Rovaniemen kaupunki osallistuu myös Arctic Connect -merikaapelijärjestelmän 42

47 suunnitteluun, minkä tavoitteena on pitkällä aikavälillä vahvistaa datayhteydet Euroopan ja Aasian Koillisväylän reittiä pitkin. Rovaniemi on Suomen Ympäristökeskuksen toimesta valittu kiertotalouden edelläkävijäkuntien joukkoon. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n sekä Napapiirin Residuum Oy:n yhdessä kaupungin kanssa kehittävät aktiivisesti toimintaansa kiertotalouden näkökulmasta. Yhtenä kehittämiskohteena on Napapiirin kiertotalouspuisto, joka palvelee koko maakuntaa kiertotalouspalveluiden tuottajana ja keskuksena. Rovaniemen kaupunki laatii kiertotaloutta ohjaavan tiekartan vuoden 2019 aikana. Viestinnällä on selkeä vaikuttava rooli Rovaniemen aseman vahvistamiseksi johtavana arktisena kaupunkina. Viestintää tehdään jatkuvana toimintana Rovaniemen kaupungin omilla kansainvälisillä verkkosivuilla mm. kansainvälisen uutisoinnin ja maahanmuuttajien kirjoittamien blogien kautta. Lappi-tasolla arktisuudesta viestittää House of Lapland -hankkeet. Arktinen keskus tuottaa omilla sivuillaan arktisuuteen liittyvää tiedeviestintää sekä ylläpitää arcticfinland.fi -sivustoa. Rovaniemen vetovoimaisuutta lisää Ounasvaaralle tarjotut talviliikunnan olosuhteet, sekä Rovaniemellä järjestetyt talviset liikuntatapahtumat. Lapin urheiluopisto Santasport on saanut oikeuden käyttää Olympic Training Center nimikettä ja kehittää toimintaansa johtavaksi talvilajien valmennuskeskukseksi, jonka palveluja tarjotaan myös kansainvälisesti, erityisesti Kiinassa. Vuosi 2019 on Suomen ja Kiinan välinen talviurheilun teemavuosi. 43

48 3.4 KAUPUNKIKONSERNIN TALOUS JA TAVOITTEET Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä on arvioitu konsernitasolla, niin sanotut kriisikuntakriteerit tullaan uudistamaan ja sitä koskeva lakivalmistelu on käynnissä. Rovaniemen kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli elokuun lopun 2018 konserniraportissa alle 50 % ja lainakanta oli noussut noin 4500 euroon asukasta kohden. Konsernin vuoden 2018 tilikauden ylijäämä oli jäämässä alle tavoitteen. Konsernilla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Konsernin ja tytäryhtiöiden sekä kuntayhtymien tulostavoitteet 1. Yhteisön tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia ja tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuusaste paranee ja koko konsernin omavaraisuusaste on yli 50 %. 2. Yhteisön liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa kaikki liiketoimintainvestointien aiheuttamat käyttö- ja pääomakulut. 3. Liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu. 4. Kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason nousua ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 3 % korko. Ounastähti kuntayhtymän tavoitteena on tulouttaa kaupunginvaltuuston päättämä euromäärä. Tytäryhteiskohtaiset tulostavoitteet Napapiirin Energia ja Vesi -konsernin tulostavoite on tehdä tilikausittain voitollinen Tunnusluku TA2019 tulos ennen tilinpäätössiirtoja, Liikevaihto (1000 ) satunnaisia eriä ja veroja. Konsernin Tilikauden voitto / tappio (1000 ) tulee varautua maksamaan Rovaniemen kaupungille sijoitetulle pääomalle vähintään (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) ,3 miljoonan euron tuotto vuo- Nettoinvestoinnit (1000 ) dessa. Ulkoiset lainat (1000, 31.12) Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) 26 Henkilöstömäärä (lkm) 251 Rovakaira Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain sellainen tulos, että yhtiö voi maksaa omistajilleen vähintään miljoonan euron osingon. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain positiivinen tulos. Yhtiö rakentaa tytäryhtiönsä kautta kaupungin päättämät toimitilainvestoinnit. Yhtiön rahoitusrakenne tulee olla sellainen, että yhtiö ilman kaupungin sijoituksia kykenee tulorahoituksellaan hoitamaan kaikki yhtiölle kuuluvat käyttö- ja pääomakulut. Napapiirin Residuum Oy:n tavoitteena on tehdä tilikausittain positiivinen toiminnallinen tulos ilman kaupungin lisäsijoituksia ja kattaa tulorahoituksellaan vieraanpääoman lyhennykset ja korot. Yhtiön tulee varautua lain mukaisiin kaatopaikan jälkihoitovelvoitteisiin. Tunnusluku TA2019 Liikevaihto (1000 ) Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 849 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) Nettoinvestoinnit (1000 ) Ulkoiset lainat (1000, 31.12) Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) 36 Henkilöstömäärä (lkm) 5 Tunnusluku TA2019 Liikevaihto (1000 ) Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 300 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) Nettoinvestoinnit (1000 ) Ulkoiset lainat (1000, 31.12) Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) 45 Henkilöstömäärä (lkm) 13 44

49 Rovaniemen Kehitys Oy:n tulostavoite on tehdä ja konserniin kuuluvan Matkailu & Markkinointi Oy:n tavoitteena on tehdä vähintään nollatulos. Tunnusluku TA2019 Liikevaihto (1000 ) Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 3 (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 0 Nettoinvestoinnit (1000 ) 0 Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 0 Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 0 Omavaraisuusaste (%) - Henkilöstömäärä (lkm) 18 Lappica Oy: n tavoitteena ei ole tuottaa omistajille tuloutettavaa voittoa, vaan Tunnusluku TA2019 hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä Liikevaihto (1000 ) palveluita ja saavuttaa positiivinen tulos. Tilikauden voitto / tappio (1000 ) 0 Kaupungin ja Lappica Oy:n väli- sessä palvelusopimuksessa tulee huomioida (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) 0 kaupungin henkilöstömäärän Nettoinvestoinnit (1000 ) 0 aleneminen. Tavoitteena on, että kaupungin Ulkoiset lainat (1000, 31.12) 0 kokonaissopimuksen hinta ale- Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) 0 nee nykytasosta. Omavaraisuusaste (%) >20 Henkilöstömäärä (lkm) 52 Henkilöstömäärä (htv) 44 Peruspalvelukuntayhtymiltä edellytetään, että ne maksavat kuntien peruspääomalle perussopimuksen mukaisesti vähintään 3 prosentin koron. Ounastähti kehittämiskuntayhtymältä tavoitteena on tulouttaa kaupungille vähintään 1,1 miljoonaa euroa vuonna Tilaliikelaitoksen talouteen liittyvät tavoitteet Tilaliikelaitoksen tulostavoitteena on, että tilikauden tappio on enintään -1,2 miljoonaa euroa ja tappiota pyritään pienentämään siten, että on mahdollista tehdä tilikaudella positiivinen tulos. Hallinnoinnissa on noudatettava kaupunginvaltuuston päättämiä omistajapoliittisia linjauksia. Nettoinvestointien määrä on rajoitettava valtuuston päättämään kehykseen ja korvausinvestointien taso poistojen kokonaismäärään. Vuokrien määrityksessä noudatetaan kaupunginhallituksen päättämiä ohjeita. Tunnusluku TA2019 Liikevaihto (1000 ) Tilikauden voitto / tappio (1000 ) (ennen tp-siirtoja ja veroja) Bruttoinvestoinnit (1000 ) Nettoinvestoinnit (1000 ) Ulkoiset lainat (1000, 31.12) Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) - Henkilöstömäärä (lkm) 80 Henkilöstömäärä (htv) 80 Osakkuus- ja yhteisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille asetettavat taloustavoitteet Kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti tulee yhteisön toiminnan ja kaupungin omistuksen yhteisössä palvella kaupunginvaltuuston asettamia strategisia tavoitteita. Kaupungille palveluja tuottavien yhteisöjen tavoitteena tulee olla, että laskutus ja hintataso kaupungille eivät nouse, vaan kustannusten nousu pitää pyrkiä kattamaan ulkoista tulorahoitusta lisäämällä ja toimintaa tehostamalla. Lisäksi yhteisöjen tulee olla omalla tulorahoituksellaan kannattavia ilman kaupungin lisäsijoituksia. Tuloutusten osalta tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen taso. 45

50 Rovaniemen kaupunkikonsernin vuosikate on arvioitu säilyvän noin + 60 miljoonan tasolla ja konsernin investointien nettomenot on arvioitu olevan 80 miljoonaa euroa/vuosi. Vuosikatearvio sisältää kuntayhtymien konserniin tuoman vuosikatteen, mutta investointimäärä on arvioitu vain Rovaniemen kaupungin ja sen tytäryhtiöiden investointisuunnitelmiin perustuen. Tämän kehityksen toteutuessa konsernin lainamäärä voi nousta vuonna 2021 jo yli 400 miljoonaan euroon, joka merkitsee sitä, että kaupunkikonsernin lainamäärä/asukas on yli 6500 euroa. Tämä todennäköisesti jää vielä alle kuntien keskiarvon, mutta lisää merkittävästi konsernin lainanhoitokuluja ja heikentää konsernin rahoitusasemaa. Lainamäärän kasvua on syytä pyrkiä hidastamaan sillä kuntalakia koskien kuntakonsernien kriisikuntakriteereitä ollaan muuttamassa ja kriteereihin on tulossa myös lainanhoitokykyä mittaava kriteeri. Lainojen lisäksi konsernien vastuiden määrään ollaan lisäämässä vuokravastuut. 46

51 3.5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA ORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen ovat olleet muutosprosessissa viime vuodet ja muutos jatkuu edelleen. Maakuntauudistusta on valmisteltu jo useita vuosia ja valmistelu jatkuu edelleen. Epävarmuus tulevasta ei voi olla vaikuttamatta toiminnan kehittämiseen myös kaupunkiorganisaatioon jäävien toimialojen osalta. Kaupunkikonsernin osalta tutkitaan yhä uusia mahdollisuuksia toimintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Talousarvion rakenne Talousarviorakenteessa noudatetaan kuntaliiton talousarviosuositusta. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelmaosan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palveluille tavoitteet ja budjetoidaan niiden toteuttamisessa tarvittavat määrärahat. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta sekä rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Mukaan liitetään omina kokonaisuuksinaan Tilaliikelaitoksen ja Ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta ja talous sekä kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous. Kaupungin palvelutuotanto ja hallinto jaetaan rahoitustavan perusteella budjettirahoitteisiin ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston verorahoitukseen perustuvilla määrärahoilla. Kohderahoitteisten yksiköiden rahoitus perustuu sisäiseen tai ulkoiseen tulorahoitukseen, joka perustuu palvelujen tuottamisesta saatuihin myynti- ja maksutuottoihin. Budjettirahoitteiset tehtävät vuonna 2019 ovat: - Ulkoinen tarkastus- ja arviointi - Hallinto - Alueelliset palvelut - Perusturvapalvelut - Sivistyspalvelut - Tekniset palvelut - Ympäristövalvonta Kohderahoitteiset tehtävät vuonna 2019 ovat: - Ruoka- ja puhtauspalvelut (nettobudjetoitu yksikkö) - Tilaliikelaitos Valtuuston ja toimielinten päätösvalta ja vastuu Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulevalle talousarviovuodelle ja sitä seuraavalla kaksivuotiselle suunnittelukaudelle. Talousarvio pohjautuu voimassa olevaan kuntalakiin, hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin sekä kaupunginhallituksen antamiin ohjeisiin. Käyttötalousosassa valtuusto päättää sitovat määrärahat (taulukko s. 58) toimielimille hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Toimielimet voivat päättää määrärahojensa tarkemmasta käytöstä hyväksymissään käyttösuunnitelmissa. Aluelautakuntien osalta valtuusto päättää sitovasti niille kohdennetusta kokonaismäärärahasta. Aluelautakuntien määrärahat on erotettu toimialalautakuntien määrärahoista, muiden paitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Lautakuntakohtainen jako päätetään käyttösuunnitelmavaiheessa kaupunginhallituksessa. 47

52 Alueelliset palvelut organisoidaan tilaaja-tuottajamallilla. Aluelautakunnat ja toimialalautakunnat tekevät keskenään palvelusopimuksen hallintosäännön 32 :n mukaisista palveluista, joiden järjestämiseen valtuusto on myöntänyt aluelautakunnille määrärahan. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä myös toimielinten tuloskortit, joissa määritellään keskeiset tavoitteet vaikutuksineen talousarviovuodelle ja tulevalle suunnittelukaudelle. Kohderahoitteisten tehtävien toiminta ja talous -osiossa (s.104) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilaliikelaitokselle sekä Ruoka- ja Puhtauspalvelut nettobudjettiyksikölle. Sitovia taloustavoitteita Tilaliikelaitokselle ovat tulostavoite, erillinen ylijäämätavoite, peruspääoman korko, omistajalainan korko, investointien nettokehys ja kaupunginhallituksen hyväksymät vuokranmääritysperiaatteet. Kaupungin konserniyhtiöiden toiminta ja talous -osiossa (s. 109) asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet merkittävimmille tytäryhtiöille ja muille konserniyhtiöille ja yhteisöille sekä kuntayhtymille. Yhtiöitä sitovia taloustavoitteita ovat mm. tuotto- tai tuloutustavoite. Tavoitteet vaihtelevat yhtiökohtaisesti. Kaupunginhallituksen, vapaa-ajanlautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosan sitovia määrärahoja ovat hankkeeseen tai hankeryhmään myönnetyt nettomäärärahat. Tilaliikelaitosta sitoo investointeihin varattu kokonaisnettokehys. Tilaliikelaitoksen investoinneista laaditaan työohjelma yhdessä käyttäjien kanssa. Työohjelma esitellään kaupungin johtoryhmälle ennen kuin se menee hyväksyttäväksi liikelaitoksen johtokuntaan. Teknisen lautakunnan investointien työohjelmasta päättää tekninen lautakunta. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupunginhallitus hyväksyy erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus on lisäksi velvollinen toimittamaan kaupunginvaltuustolle osavuosikatsauksen kaksi kertaa vuodessa ja tilinpäätöksen talousarviovuotta seuraavan kesäkuun valtuustoon. Kaupunginhallituksen tulee myös talousarviovuoden aikana toimittaa mahdolliset talousarviomuutokset valtuuston käsiteltäväksi. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä 48

53 Kuvio 14. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio. Kuvio 15. Rovaniemen kaupungin henkilöstöorganisaatio Tarkempaa tietoa organisaatiosta löytyy osoitteesta: 49

54 Kuvio 16. Konsernin rakenne 50

55 Tytäryhtiöiden omistusosuudet OMISTUS- OSUUS (%) V (%) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100,00 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100,00 Työterveys Lappica Oy 94,79 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10 Napapiirin Residuum Oy 90,04 As Oy Viirinkankaantie ,30 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,00 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42,33 Lapin liitto ky 32,37 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 OSAKKUUSYHTEISÖT Rovakaira Oy 39,85 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 LapIT Oy 33,75 Arktikum Palvelu Oy 33,33 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 Kunta-asunnot Oy 30,16 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,86 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Eduro-säätiö määräysv. määräysv. määräysv. 51

56 3.6 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Nykytilanne Rovaniemen kaupungin henkilötyövuosien määrä on tällä hetkellä vuositasolla noin 2900 htv. Kaupungin asukasmäärän kasvu heijastuu palvelujen kysyntään. Tähän on vastattu ostopalveluilla ja esimerkiksi palveluseteleillä. Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät eivät mahdollista nykyisen tasoista ja laajuista palveluiden järjestämistä. Maakunta- ja sote-uudistus tulevat muuttamaan kaupungin rahoituspohjaa merkittävästi. Toteutuneet rakenteelliset muutokset Työterveys Lappica Oy aloitti alkaen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminta siirtyi LSHP:n organisaatioon keväällä Kustannusten hallinta Tiukkaa kustannusten hallintaa jatketaan suunnittelukaudella. Henkilöstön vapaaehtoisia säästövapaita (44-poissaolokoodi) jatketaan vuonna 2019 samojen periaatteiden mukaisesti kuin vuonna Toimielinten jäsenten ja henkilöstön koulutukset tulee järjestää ensisijaisesti aina kun se on mahdollista joko Rovaniemellä tai sähköisesti, jotta vältetään matkustus- ja majoituskuluja. Tilapäisen henkilökunnan käyttöä vähennetään ja eläkepoistumaa tulee korvata töiden uudelleen järjestelyillä tai vaihtoehtoisilla tehtävien järjestämistavoilla henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Pääsääntöisesti sijaisia saa ottaa silloin, kun lakisääteisten tehtävien hoitaminen tai turvallisuus sitä edellyttää. Henkilöstötoimenpiteet tulee huomioida myös konserniyhtiöissä, etenkin niissä jotka myyvät kaupungille palveluita ja saavat merkittäviltä osin tulorahoituksensa kaupungin budjetista. Kaupunginjohtaja päättää tarkemmista työvoiman käytön ja vakanssien täytön menettelytavoista. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kaupungin henkilöstöpolitiikassa lähdetään siitä, että hyvin toimivat työyhteisöt ja henkilöstön hyvinvointi edistävät tuottavuutta. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutettiin viimeksi vuoden 2017 alussa. Työolokyselyn tuloksia hyödynnetään laatimalla yksikkötason kehittämissuunnitelmat työyhteisön toimesta syksyn 2017 aikana. Johtoryhmä koordinoi suunnitelmien toteutusta. Seuraava kysely tehdään alkuvuodesta Kaupunkitason kehittämiskohteena on osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen työyhteisötaitoja sekä esimiestyötä ja henkilöstöjohtamista kehittämällä sekä tuottavuuden parantaminen työhyvinvointia edistäen. Sairauspoissaolot ovat huolestuttavasti lisääntyneet vuosina Työkykyongelmien ehkäisyä jatketaan muun muassa Työssä tapahtuu -toiminnan muodossa sekä työterveyshuollon palveluiden avulla. Sairauspoissaolojen seurantaa ja arviointia sekä tarvittavien tukitoimien suunnittelua jatketaan työhyvinvoinnin ohjausryhmissä toimialoittain. Esimiehiä tuetaan esimerkiksi varhaisen tuen menetelmiin sekä poissaolojen jälkeiseen työhön paluuseen liittyen. Työyhteisöongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen keskitetään työyhteisötyön ensitiimiin (henkilöstöpalvelut). Henkilöstön oma vastuu huolehtia työilmapiiristä, omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja osaamisestaan korostuu. Esimiesten tulee mahdollistaa työn kehittäminen sekä huolehtia työn hyvästä organisoinnista sekä oikeudenmukaisesta ja reilusta johtamisesta. Työnantajalla on vastuu hyvän työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan luomisesta ja toteuttamisesta. Henkilöstön osaamisen kehittymistä edistetään muun muassa kannustamalla työkiertoon. 52

57 Strategiset linjaukset henkilöstömäärän ja kustannusten sopeuttamiseksi suunnittelukaudella Oman toiminnan tuottavuuden parantamiseksi etsitään koko ajan uusia keinoja. Taloustilanne aiheuttaa voimakkaan tarpeen sopeuttaa toimintaa, jotta kustannusrakenne saadaan vastaamaan rahoitusta. Kaupungin omilla päätöksillä tulee vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tulee valmistella siten, että henkilöstökustannukset eivät nouse ja kokonaiskustannukset laskevat. Pelkästään palvelujen tuotantotapa (oma palvelutuotanto tai vaihtoehtoiset tuotantotavat) ei ratkaise talouteen liittyviä ongelmia. Sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kaupungin henkilöstöä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vuonna Samalla kuitenkin myös kaupungin rahoituspohja kapenee ja velkaantuneisuuden riskit kasvavat. Tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu vaatii resursointia erityisesti perusturvan toimialalla, mutta myös hallinto-organisaatiossa. Myös tukipalveluiden (esim. ruoka- ja puhtauspalvelut sekä kiinteistönhuolto) osalta jatketaan valmistautumista maakunta- ja sote-uudistukseen. Henkilöstön eläköityminen jatkuu voimakkaana myös tulevina vuosina ja se tuo joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Oman toiminnan tuottavuutta tulee parantaa siten, että koko kaupungin tasolla tarkasteltuna henkilöstökustannukset kehittyvät maltillisesti. Henkilöstösuunnitelmat päivitetään siten, että ne kuvaavat henkilöstön kokonaistarpeen. Kasvavaan palvelukysyntään vastataan vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla, kuten palvelusetelillä sekä henkilöstön oikealla ja oikea-aikaisella kohdentamisella ja kouluttamisella huomioiden tuleva maakunta- ja soteuudistus. Kaupunki selvittää puhtauspalvelujen tilanteen ja kehittämistarpeet. Strategiset tavoitteet 1. Työhyvinvointi työolotiedustelulla mitattuna paranee. 2. Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden osuus kasvaa. 3. Terveysperusteiset poissaolot laskevat. 4. Ns. varhe-kustannukset laskevat. 5. Työterveyshuollon kustannukset laskevat. 6. Työnantajakuva paranee. Tarkemmat tavoitteet ovat kaupunginhallituksen tulosohjauskortissa. Henkilöstösuunnitelma , yhteenveto määrällisistä suunnitelmista VAKANSSIT TOT TA TA TS TS * 2021 * Hallinnon toimiala 82,5 87,5 87,5 87,5 87,5 Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut ,2 947,2 947,2 947,2 Perusturva hallinto Aikuisten ja työikäisten palvelut Lapsiperheiden palvelut Ikäihmisten palvelut ,7 457,7 457,7 457,7 Terveydenhuollon palvelut ,5 187,5 187,5 187,5 Sivistyspalvelut 1447,5 1451,5 1451,5 1451,5 1451,5 Sivistyspalvelut hallinto 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Koulutuksen palvelualue Vapaa-ajan palvelualue

58 Varhaiskasvatuksen palvelualue Tekniset palvelut 86,5 87,5 87,5 87,5 87,5 Tekniset palvelut toimistopalvelut 11 10,5 10,5 10,5 10,5 Tekniset palvelut yhdyskuntatekniikka Paikkatieto ja tonttipalvelut Kaavoitus Ympäristönvalvonta 29, Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilaliikelaitos Kaikki Yhteensä 2769,5 2800,7 2801,7 2801,7 2801,7 * = maakunta-/sote-uudistuksen vaikutuksia ei ole arvioitu v luvuissa 54

59 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalaissa (410/2015) on säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Hyvän hallintotavan mukaista päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö ja hallintosääntö. Hyvin toimiva hallinto- ja johtamistapa edellyttää, että siihen on sisällytetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Nämä yhdessä tuottavat kohtuullisen varmuuden tuloksellisesta ja tavoitteiden sekä lain- ja hyvän hallintotavan mukaisesta toiminnasta. Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä määritellään kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät (luku 10). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattavat kaupungin koko tehtäväkentän niin peruskaupungin kuin kaupunkikonsernin osalta (KV ). Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lähtökohdat Sisäinen valvonta on jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Se on kaupungin johtamisjärjestelmän osa, toimielinten, johdon ja henkilöstön toteuttama prosessi, jonka tehtävänä on tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että organisaation toimintoihin, raportointiin ja vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät tavoitteet toteutuvat. Toimintoihin liittyvät tavoitteet lähtevät kaupunkistrategiasta. Raportoinnin tavoitteet sisältävät luotettavan ja oikea-aikaisen ulkoisen ja sisäisen taloudellisen ja ei-taloudellisen raportoinnin. Vaatimuksenmukaisuuteen liityvät tavoitteet sisältävät kaupungin konsernia koskevien lakien ja säännösten noudattamisen. Nämä muodostavat minimivaatimukset kaupungin toiminnalle. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota toiminnan kehittämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Rovaniemen kaupunkikonsernin riskienhallinta toteutetaan riskienhallintapolitiikan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. Riskienhallinta on alhaalta ylöspäin rakennettu kokonaisuus, jonka lopputuotteena muodostuu kokonaiskuva kaupunkikonsernin merkittävimmistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Riskit tulee hallita siellä missä ne syntyvät, missä voidaan tarvita myös koko organisaation tukea. Toimialojen kohdalla tuen saaminen tulisi olla sitä, että kaupunkitasolta voidaan kohdistaa lisäresursseja merkittävimpien riskien hallintaa. Lisäresursseiksi mielletään tyypillisesti aika tai raha, mutta tuki voi olla muun muassa viestinnän parantamista, yhteisten toimenpiteiden suorittamista ja esimerkiksi yhteistyö organisaation ulkopuolella olevien tahojen kanssa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Sisäistä valvontaa kehitetään osana sisäisten prosessien kehittämistä. Kehittäminen lähtee kaupunkikonsernin toimintatapojen, - kulttuurin, prosessien ja kontrollien läpikäymisestä, selkeyttämisestä ja tehostamisesta. Valvonta on jatkuvaa toimintaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa. Kaupunginhallitus antaa kaupungin toimintakertomukseen tulevan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selonteon sekä arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja niiden hallinnasta. Konserniyhteisöjen hallitukset ja kaupungin toimielimet päättävät yhteisönsä/toimialansa sisäiseen valvontaan liittyvistä toimenpiteistä ja antavat sisäisen valvonnan selonteon sekä raportoivat ohjeiden mukaisesti. Esimiehet varmistavat valvonnan keinoin, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Esimiehet tekevät sisäisen valvonnan arvioinnin omalla vastuualueellaan. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen riskiperustaisen vuosisuunnitelman vuodelle Suunnitelma perustuu kaupunkikonsernin tavoitteita uhkaavien riskien ja niiden hallintamenetelmien sekä sisäisen valvonnan toimivuuden varmistamiseen. Vuosisuunnitelma yksilöityy kaupunginjohtajan 55

60 esiin nostamista tarpeista. Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa täsmentäviä ohjeita ja määräyksiä valvonnasta vastaaville viranhaltijoille. Riskienhallintasuunnitelma. Hallinto-organisaatio, toimialat, lautakunnat, liikelaitoksen johtokunta ja konserniyhtiöt tunnistavat, arvioivat sekä priorisoivat vuosittain keskeisimmät riskit. Lisäksi ne laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Riskienhallintaraportti. Riskienhallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä edellä mainitut toimijat raportoivat edellisen toimintakauden aikana riskipoikkeamat. Raportissa arvioidaan riskienhallinnan toimivuus ja riittävyys sekä kuvataan riskien toteutumisen aiheuttamat toimenpiteet ja ennalta ehkäisy tulevaisuudessa. Toimialajohtajat, liikelaitosten johtajat ja konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat palvelutoimintansa riskienhallintasuunnitelmasta ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja arvioinnista. Sisäinen tarkastaja hankkii organisaatiosta tietoa riskienhallinnasta ja tuottaa siitä varmennustietoa. Turvallisuuspäällikkö kokoaa tietoa riskeistä ja valmistelee vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä esitettävän riskienhallintaraportin kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintaryhmä ylläpitää ja kehittää riskienhallinnan ohjeista, apuvälineitä, menetelmiä ja muita seurantamenetelmiä. Ryhmä järjestää riskienhallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita ja koulutusta sekä huolehtii riskienhallintaan liittyvästä yleisestä tiedottamisesta. Lisäksi riskienhallintaryhmä ohjeistaa ja seuraa toimialojen ja liikelaitosten riskienhallintaa. Riskienhallintaryhmä on laatinut riskienhallintaraportin lomakepohjan, joka yhtenäistää raportointia. Riskienhallintatyöryhmän kuuleminen. Tulevalla suunnittelukaudella eri toimijoiden riskienhallinnan seurantaa tehostetaan kutsumalla tarvittaessa toimijoita kuultavaksi riskienhallintaryhmään. Tilaisuudessa toimialan tai osakeyhtiön edustaja esittelee riskienhallinnan käytännön järjestelyt toimialallaan sekä ajantasaisen riskienhallintasuunnitelman. Kuuleminen sovitaan yhteistyössä sisäisen valvonnan kanssa, jotta kuuleminen ja sisäisen valvonnan tarkastussuunnitelma tukevat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungin työntekijät noudattavat työssään hyvää riskienhallintaa ja raportoivat läheltä piti tilanteista sekä tiedottavat esimiehilleen toimintaan liittyvistä riskeistä ja kehittämismahdollisuuksista. 56

61 3.8 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Rovaniemen kaupungin laaja hyvinvointikertomus (KV , 162) sisältää hyvinvointisuunnitelman vuoteen 2020 saakka. Se ohjaa osaltaan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut painopisteet ja tavoitteet on kuvattu alla. Talousarvion laadintaohjeeseen (KH , 279) kirjattiin, että talousarvioon sisällytetään toimialojen keskeiset kaupunkistrategiaa toteuttavat toimenpiteet, joita laadittaessa tulee ottaa huomioon myös hyvinvointisuunnitelman tavoitteet. Painopiste: Aktiivinen, terveellinen ja turvallinen arki ja asuminen 1. Rovaniemeläisten aktiivisuus kasvaa ja elintavat parantuvat Kaikkien väestö- ja eritysryhmien liikkuminen lisääntyy Lihomista ehkäistään ja lihavuus vähenee Omaehtoiseen turvallisuuteen varautumiseen ja edistämiseen panostetaan Omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut ja paikat ovat helposti kaikkien saavutettavissa Päihteiden käyttö vähenee Järjestölähtöinen toiminta tiedetään ja toiminnan vaikutukset tunnetaan (Lapin maakunnallinen järjestöstrategia 2030) 2. Rovaniemeläisten liikkuminen ja asuminen on esteetöntä ja turvallista Elinympäristön, asumisen ja liikkumisen esteettömyys otetaan huomioon suunnittelussa Asuinympäristön turvallisuutta edistetään Liikkuminen on turvallista kaikkina vuodenaikoina Leikki-ja liikuntapaikat ovat turvallisia Lapsiperheiden ja erityisryhmien turvallisuus huomioidaan kaikessa suunnittelussa. 3. Rovaniemeläisten arki on sujuvaa Matalan kynnyksen palvelut lisääntyvät ja ongelmiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa Asukkaat löytävät tiedon eri palveluista helposti ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa Yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu 4. Turvallisuuden tunne paranee ja turvallisuuskyselyn tuloksiin reagoidaan. Painopiste: Työllisyyden edistäminen 1. Työelämästä syrjäytymisen riski pienenee 2. Työn tekemisen mahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat 3. Työttömät nähdään voimavarana ja resurssina Painopiste: Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen 1. Rovaniemeläisten osallisuus ja vaikuttaminen vahvistuu Kaikilla asukkailla on mahdollisuus avoimeen suoraan osallistumiseen ja vuoropuheluun Asukaslähtöinen kehittäminen ja kokeilutoiminta vahvistuvat Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät järjestökumppanuudet kehittyvät Erityisryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen sekä demokratiakasvatus toteutuvat yhdenvertaisesti Viestintä on avointa, oikea-aikaista ja ymmärrettävää Järjestetään valmennusta ja koulutusta osallisuudesta ja vaikuttamisesta 2. Rovaniemeläisten yksinäisyyden kokemukset vähenevät sekä sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi kohenevat Painopiste: Valmistautuminen maakuntauudistukseen 1. Kaupunkikonserni pystyy vastaamaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin muutoksiin. 57

62 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Määrärahojen sitovuus Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahat on tummennettu alla olevaan taulukkoon. Tarkastuslautakuntaa, kaupunginhallitusta ja palveluja tuottavia lautakuntia sitovat niille myönnetyt määrärahat. Kaupunginhallitus päättää määrärahajaosta hallinnon toimialan sisällä sekä aluelautakuntien välillä. Lautakunnat päättävät määrärahojen muutoksista omien palvelualueidensa kesken. Toimiala/tehtävä Toimielinten määrärahat palvelualueittain (=toimintakate eli nettomenot, M ) TA 2018 TA 2019 TS 2020 M M M M Ulkoinen tarkastus ja arviointi TARKASTUSLAUTAKUNTA 0,25 0,25 TS 2021 Hallinto KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 16,82 17,78 Alueelliset palvelut ALUELAUTAKUNNAT YHTEENSÄ 14,76 14,61 Perusturvapalvelut LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 15,05 15,16 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT 34,90 34,36 TERVEYDENHUOLLONPALVELUT (ei ESH) 20,58 20,34 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT 89,62 96,79 IKÄIHMISTEN PALVELUT 42,85 43,35 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 203,00 210,00 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 203,00 210,00 Sivistyspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUT 39,37 40,40 KOULUTUSPALVELUT (PERUSOP.+LU- KIO+MUUT) 54,74 57,50 PALVELUALUEET YHTEENSÄ 94,11 97,90 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 94,11 97,90 Sivistyspalvelut VAPAA-AJAN PALVELUT 16,52 17,15 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 16,52 17,15 Tekniset palvelut TEKNISET PALVELUT 10,30 10,80 TOIMIALAN YHTEISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 10,30 10,80 Ympäristövalvonta YMPÄRISTÖVALVONTA 6,37 6,47 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 6,37 6,47 Määrärahat yhteensä (= peruskaupungin toimintakate eli nettomenot) 362,12 374,96 382,46 387,43 Vuonna 2019 määrärahat nousevat TA 2018 verrattuna 12,8 M eli 3,5 %. ESH:N vaikutus on 7,3 M eli 2,0 %. Vuosille 2020 ja 2021 on laskettu peruspalveluindeksin mukainen kasvu. Kaikki vuodet on laskettu voimassa olevien lakien mukaisesti. 58

63 4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan esittelijä Tarkastuslautakunnan perustehtävät Tarkastuslautakunta - Vastaa hallinnon ja tarkastuksen järjestämisestä - Vastaa arvioinnin suorittamisesta kaupunkikonsernissa - Valvoo sidonnaisuusilmoituksien noudattamista Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna ) hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa (hallinnon ja talouden tarkastus). 2) paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) 3) viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen johdon tukeminen tuloksellisuuden edistämisessä. Tarkastuslautakunta päättää arvioinnin vuosisuunnitelmasta ja painopisteistä. Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Tarkastuslautakunta edistää osallisuutta ja vaikuttamista - tiedottamisella - vuorovaikutuksella kaupungin muihin toimielimiin ja määräysvallassa oleviin yhteisöihin - vierailuilla Tarkastuslautakunta on valtuuston alainen toimielin ja sen tehtävät ja asema poikkeavat muista toimielimistä. Ensisijainen tehtävä lautakunnalla on tuottaa informaatiota valtuustolle. Lautakunnan riippumattomuuden turvaaminen rajoittaa lautakunnan osallisuuden ja kuntalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Kaupungin konsernirakenteen monimuotoistuessa merkittävä osa konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä riskeistä voi siirtyä tarkastuslautakunnan tiedonsaannin, vaikuttamismahdollisuuksien sekä toimivallan ulottumattomiin. Jossain määrin lautakunta voi eliminoida riskejä huolehtimalla kaupungin tilintarkastuksen resursseista ja osaamisvaatimuksista, sekä tilintarkastuksen ohjauksesta. Toimitiloihin liittyvät esim. sisäilmaan liittyvät henkilöstön riskit. Talouden tunnusluvut Toimintatuotot TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet Tavoitteet pohjautuvat tarkastuslautakunnan (2017 arviointikertomuksessa) esittämiin johtopäätöksiin ja kehittämisehdotuksiin. Tavoitteet ovat seuraavat: 1. Työllisyysasioita on edistettävä aktiivisemmin ja uusia työllistämisen keinoja hyödyntäen. 2. Leasingsopimuksia koskeva ohjeistus on saatettava ajantasaiseksi. Leasingjärjestelyistä tulee talousarviossa ja tilinpäätöksessä antaa yksilöidymmät tiedot. 3. Kaupunginhallituksen tulee varmentaa omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan riittävyys. Omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan menettelyt tulee järjestää siten, että ne voidaan jälkikäteen todentaa silloinkin, kun itse ohjauksen ja valvonnan asiat ovat salassa pidettäviä. 59

64 4. Kaupunkikonsernin talousarviota tulee kehittää ja laatia se konsernitason talousarviona. Raportointimenettelyä ja konserniraportoinnin analyysiä tulee kehittää. 5. Viestintä voidaan konserniohjetta uudistaessa huomioida konsernitason keskitettynä toimintona. 6. Kaupunginhallituksen on nostettava talous vahvempaan rooliin organisaatiossa. Talousvaikutukset on todettava esittelytekstissä, ellei painavia vastasyitä ole olemassa. - Vuoden 2017 arviointikertomuksessa todetuista johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista vähintään 40 % on toteutettu vuoden 2019 aikana. - Vuodelta 2018 annettavassa arviointikertomuksessa todetuista johtopäätöksistä ja kehittämisehdotuksista ryhdytään toteuttamaan vähintään 30 % vuoden 2019 kuluessa. - Arviointikertomuksen johtopäätöksien ja suositusten esittäminen toimielimille (KH, lautakunnat, johtokunta) sekä merkittävimpien konserniyhteisöjen johdolle vuonna Laadulliset tavoitteet 1. Aktiivinen kouluttautuminen. Tarkastuslautakunta ja sen viranhaltijat osallistuvat vähintään 70 % aktiivisuudella tarkastuslautakunnan toimintaan liittyvään koulutukseen 2. Tarkastuslautakunta seuraa ja saavuttaa vuosisuunnitelmaansa sisällytetyt tavoitteet 3. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastuksen järjestämistä säännöllisesti kokouksissa. 4. Tarkastuslautakunta kehittää valtuustolle annettavaa sidonnaisuusilmoitusten raportointia, valtuustolle annetaan raportti kahdesti vuodessa. Taloudelliset tavoitteet 1. Tarkastuslautakunta vastaa sille määrätyistä tehtävistä valtuuston osoittamien määrärahojen puitteissa. 60

65 4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja Kaupunginhallituksen perustehtävät Kuntalain 38 :n mukaisesti kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallinnon toimialan perustehtävät Hallinnon toimialan tehtävänä on varmistaa, että kaupunkikonsernin yksiköt toteuttavat kaupunkistrategiaa ja toimivat koko konsernin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallinnon toimialan tehtävä ulottuu kaupungin perusorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Hallinnon toimiala johtaa, ohjaa, valvoo ja tukee koko kaupunkikonsernin strategisesta kehittämistä ja johtamista, valmistelee kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kuuluvat asiat, avustaa luottamushenkilöorganisaatiota sekä vastaa kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Konsernihallinto: Konsernihallinnon vastuualueelle kuuluvat kaupunkikonsernin keskitetyt ohjaus- ja kehittämisprosessit: suunnittelun ja kehittämisen ohjaus, talous- ja omistajaohjaus sekä konserniohjaus, tietohallinnon, yleishallinnon, laki- ja hankintapalvelujen sekä asiahallinnan-, asiakas- ja tietopalvelujen ohjaus. Vastuualue uudistaa ja kehittää kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista osallistumisjärjestelmään perustuen. Elinvoimapalvelut: Vastuualueen tehtävänä on vahvistaa yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä yhteistyössä elinkeinoelämän, kehittämisorganisaatioiden sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tehtävänä on edistää innovatiivisen kehitysympäristön rakentumista kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa sekä toteuttaa alueen imagomarkkinointia yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa kansallista ja kansainvälistä edunvalvontaa. Vastuualueen tehtävänä on toteuttaa viljelijäväestön palvelut sekä tukea maaseudun EU-hanketoimintaa ja toimintaryhmätyötä. Vastuualueen tehtäviin kuuluu myös työllisyyden edistämisen kokonaisuus ja verkostojen johtaminen kaupungin sisällä, verkostoyhteistyö kumppanuusverkostossa sekä kaupungin edunvalvonta työllisyysasioissa. Työnhakijoille ja työnantajille suunnatut palvelut kuuluvat vastuualueen tehtäväkokonaisuuteen. Vastuualueen tarkoituksena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen Rovaniemen kaupunkitalouteen. Vastuualueen käytännön toimintaa ohjaa kaupunkistrategian kanssa linjassa oleva kasvuohjelma. Vastuualueelle kuuluva viestintä vastaa kaupunkikonsernin viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin kehittämisestä ja koordinoinnista. Viestintä on keskeinen johtamisen väline ja se tukee osaltaan kaupunkistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Vastuualueelle kuuluva henkilöstöpalvelut-yksikkö vastaa kaupungin henkilöstölinjauksista. Lisäksi vastuualueella ohjataan ja kehitetään varautumista ja valmiussuunnittelua sekä ylläpidetään turvallisuuden tilannekuvaa. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Konsernihallinto: Kaupunkistrategian ja siitä johdettujen palvelutavoitteiden toimeenpanon varmistaminen Talouden ja toiminnan uudistamisohjelman laatiminen ja toimeenpanon varmistaminen 61

66 Johtamisen sekä organisaation uudistumiskyvyn ja osaamisen kehittäminen osana tulevaisuuden Rovaniemi -prosessia Avoimen hallinnon toimintakulttuurin omaksuminen organisaation toimintatapoja, käytäntöjä ja asenteita uudistamalla Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen uudistaminen ja kehittäminen Hyvinvointikertomukseen perustuvan ennaltaehkäisevän työn ja ennakoinnin vahvistaminen ja koordinointi Toiminnan ja palvelujen digitalisointi sekä kokeilutoiminta Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointi, seuranta ja hallinta Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten ennakointi, toimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyössä painotetaan talousarviovuonna koko organisaation läpileikkaavien johtamis- ja ohjausprosessien uudistamista. Hyvin valmisteltujen, laadukkaiden ja aluetalouden huomioon ottavien hankintojen varmistaminen Turvallisten työtilojen järjestäminen Yhtenäisen konsernibrändin luomiseen osallistuminen Tietohallinnon keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat Uuden työvuorosuunnitteluohjelmiston hankintaan HR-järjestelmän käyttöönottoon Kaupunkikonsernin digitalisoinnin periaatteiden laatimiseen ja hyväksyntään Älykaupunki (SmartCity) määrittelyyn ja ratkaisuihin Kaupunkikonsernin tietohallinnon ohjauksen käynnistämiseen Kaupunkikonsernin ICT kokonaisarkkitehtuurin määrittelyyn ja periaatteiden hyväksyntään Elinvoimapalvelut: Elinkeinojen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteet liittyvät Rovaniemen alueen elinvoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Painopisteitä ovat elinkeinopoliittisesti hyvin toimiva maankäyttö ja kaavoitus, hyvän yritysilmapiirin, toimintaympäristön ja yhteistyön vahvistaminen, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen sekä kansainvälinen ja kansallinen kaupungin imagomarkkinointi. Alueellisesti kehittämisen painopisteitä ovat Napapiirin alue, Ounasvaara, keskusta ml. Valionranta ja Sairaalanniemi, Lampela sekä liike- ja teollisuusalueet. Työllisyyden edistämisen kokonaisuudessa vuoden 2019 painopisteet ovat kasvuohjelman toimenpiteiden toteutuksessa, jotka osaltaan edistävät sekä nuorten että pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Myös työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn panostetaan Ohjaamon, kuntatyöllistämisen ja hanketoiminnan kautta. Nuorten työllistymisen edistämiseksi käynnistetään yhteinen kehittämiskokonaisuus yhdessä Rovaniemen Kehityksen, Ohjaamon ja alueen yritysten kanssa. Mikäli Rovaniemen kaupunki valitaan kasvupalvelupilottiin Osaajia yritysten tarpeisiin, toteutetaan pilotin toimenpiteitä osana elinvoimapalveluiden kokonaisuutta yhdessä Lapin ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Kuntatyöllistämistä lisätään ja kehitetään niin, että koko kaupunkikonserni sitoutuu etsimään ja tarjoamaan työn tekemisen mahdollisuuksia, esimerkiksi työkokeilun, työssäoppimispaikkojen sekä palkkatuetun työn muodossa. Kuntatyöllistämisen vaikuttavuutta kehitetään niin, että mahdollisimman moni löytää palkkatuetun työsuhteen jälkeen paikkansa myös avoimilta työmarkkinoilta. Kunnan työmarkkinaosuuden rahoitusmenoihin vaikutetaan muun muassa Ohjaamo-verkoston yhteistyöllä sekä aktivoimalla työnhakijoita hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä edistäviin palveluihin Eduro-säätiölle. Viestinnässä vuoden 2019 keskeinen tavoite on käynnistää yhtenäisen konsernibrändin (brändikonseptin) luominen uuden strategian pohjalta. Brändityöhön liittyy myös mm. kaupungin markkinointistrategian laatiminen sekä kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen nykyistä vahvemmaksi osaksi kaupungin toimintaa. Toimien tavoitteena on Rovaniemen kaupungin elinvoiman ja pitovoiman lisääminen sekä markkinointi- ja viestintätoimien kustannustehokkuuden sekä vaikuttavuuden lisääminen. 62

67 Viestintä jatkaa myös asukas- ja käyttäjälähtöisen, esteettömän, monikanavaisen ja avoimen viestinnän kehittämistä yhdessä toimialojen ja yhtiöiden kanssa. Henkilöstöpalvelut vastaa henkilöstöohjelman toteuttamisesta. Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Konsernihallinto: Toteutetaan kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen seuranta ja arviointi, sisältäen kaupunkistrategian mukaisen osallisuuden ja vaikuttamisen kaupunkikonsernissa. Uudistetaan organisaation toimintatapoja, käytäntöjä ja asenteita Avoimen hallinnon mukaisella tutkimuksella ja koulutuksella, toimialojen toimenpiteillä sekä osallistuvan budjetoinnin toteuttamisella. Valmistellaan osallistumisjärjestelmään sisältyvän asukaslähtöisen toiminnan uudistaminen alueellisilla kehittämisverkostoilla ja koulutuksilla. Edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta järjestökumppanuuksin sekä asukastupatoiminnalla. Edistetään sähköistä osallisuutta ja vaikuttamista sekä kokeilutoimintaa. Toteutetaan vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston toimintasuunnitelmien mukainen toiminta osallisuutta uudistavilla ja kehittävillä tavoilla. Elinvoimapalvelut: Rovaniemen kasvuohjelman laadinnan yhteydessä on kuultu alueen elinkeinoelämän edustajia järjestämälle elinkeinoseminaari, tekemällä yrityshaastatteluja sekä pyytämällä kasvuohjelmaluonnoksesta lausunnot yrittäjäjärjestöiltä. Tämän kaltaista osallistamista toteutetaan myös jatkossa. Työnhakijoiden osallisuutta edistetään Ohjaamo-toiminnan, Monimuotoiset työmarkkinat -hankkeen sekä Eduro-säätiön kautta osallistamalla asiakkaita mukaan palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viestintä on yhä enenevässä määrin kanavillaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa sekä kehittää mm. toimialojen viestintää niin, että kuntalaiset saisivat valmistelussa olevista asioista ajoissa tietoa. Viestintä tarjoaa myös asiantuntija-apua toimialoille ja yhtiöille osallisuuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on myös mm. parantaa verkkopalvelujen saavutettavuutta, mikä osaltaa kehittää osallisuutta. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Konsernin talouden sopeuttaminen tuleviin muutoksiin ja rahoitustarpeisiin. Osaavan henkilöstön menettäminen ja rekrytointien epäonnistuminen. Toimitilojen hajasijoittaminen ja huonon sisäilman vaikutukset toimintaan. Epäonnistuminen muutosjohtamisessa ja organisaation sisäisessä viestinnässä. Toiminnan digitalisaation myötä kyberturvallisuuden merkitys tulee kasvamaan konsernitasolla. Tämän johdosta tietohallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaus ja valvonta korostuvat. Kaupungin elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kehittyminen ovat vahvasti sidoksissa sekä kansallisen talouden kehitykseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen muuttuminen vaikuttaa eri toimialojen liiketoimintaan eri tavalla. Jakamistalouden periaatteet sekä verkkokauppa muuttavat toimialojen rakenteita etenkin tuotannollisten yritysten, matkailun, vähittäiskaupan ja logistiikan osalta. Kansainvälisen matkailun kysyntää vaikuttaa kohteen turvallisuustilanne. Matkailun voimakkaan kasvun myötä riskinä on hallitun kasvun ylläpitäminen. Työllisyyskehityksessä riskinä on että hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyyden niin sanottu kova ydin ei pienene. Hyvä työllisyyskehitys nostaa esille vaikeimmin työllistyvien joukon, joiden tilanne vaihtelee kuntoutuksen ja työttömyyden kehänä. Tämän asiakasryhmän työllistämiseksi tarvitaan uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja, esimerkiksi tuetun työllistymisen osuuskunta joka mahdollistaa työn tekemisen paikkoja jäljellä olevan työkyvyn mukaisesti. Myös työvoiman kohtaantoongelmat voivat kasvun myötä edelleen lisääntyä. Kaupungin toimivalta pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden osalta vähenee alueellisen työllisyyskokeilun päättymisen myötä ja mahdollisuudet vaikuttaa kunnan työmarkkinatuen menoihin heikentyy. Työmarkkinatukimaksujen kehitystä on vaikea ennakoida. Viestinnän riskit liittyvät mm. kyber- ja tietoturvallisuuteen ja turvallisuustilanteeseen. 63

68 Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kasvavat 2. Yritystoimipaikkojen määrä kasvaa 3. Työpaikkojen määrä kasvaa 4. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä kasvaa 5. Yritysten viennin arvon kehittyy positiivisesti 6. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 7. Nuorisotyöttömien määrä pienenee 8. Pitkäaikaistyöttömien määrä pienenee 9. Rakennetyöttömien määrä pienenee 10. Kunnan työmarkkinatuen saajien aktivointiaste kasvaa 11. Kaupunkikonsernissa työkokeilussa, palkkatuetussa työssä tai oppisopimuksella olevien määrä kasvaa Laadulliset tavoitteet 1. Yritysilmapiiri parantuu (elinkeinopoliittinen mittaristo, ELPO) 2. Rovaniemen vetovoimaisuus parantuu kansallisesti 3. Rovaniemen kansainvälisen medianäkyvyys lisääntyy 4. Asiakkaiden kokemus työllisyyspalveluiden vaikuttavuudesta paranee Taloudelliset tavoitteet 1. Alueellisen bkt kasvaa 2. Veronalaiset tulot kasvavat 3. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen maksuosuus pienenee 64

69 4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: aluelautakuntien esittelijä Aluelautakuntien perustehtävät Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Perusopetus, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Elinympäristön ja elinkeinojen kehittäminen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Lausuntojen antaminen toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Asukkaiden ja aluelautakuntien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Monialaisten lähipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen Rovaniemen kylien yritysten kilpailukyvyn edistäminen Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Kyläviestinnän kehittäminen Kylien tonttien markkinointi Lähityöllistäminen Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Osallistutaan aktiivisesti kaupungin toimialojen asioiden valmisteluvaiheen kuulemisiin ja suoraan osallistumiseen, mkl. palveluverkkosuunnitelmat. Annetaan lausunnot toiminta-alueen yleis- ja asemakaavoista sekä niiden muutoksista. Osallistutaan LIKELLÄ-hankkeessa kehitetyn lähipalvelumallin jatkokehittämiseen ja arviointiin. Osallistutaan kyläviestinnän jatkokehittämiseen ja arviointiin. Osallistutaan TA2019 sisältyvään kahden uuden kehittämishankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallistutaan maakuntavalmistelun asukkaille avoimiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Toimijoiden sitoutuminen Ulkopuolisen rahoituksen saatavuus Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Yritysten yhteistyön lisääminen 2. Palveluseteliyrittäjyyden lisääminen 3. 2 uutta hanketta kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi tontin myynti asuin-/loma rakentajille 5. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut kaikkien asukkaiden saatavissa ja saavutettavissa Laadulliset tavoitteet 1. Monialaiset liikkuvat ja kiertävät lähipalvelut 2. Sähköisten palveluiden käytön lisääminen 3. Kylien asukkaiden omaehtoisen hyvinvoinnin vahvistaminen 65

70 4. Lähityöllistäminen osuuskuntia hyödyntäen 5. Kylien omaehtoisen kehittämistoiminnan lisääminen Taloudelliset tavoitteet 1. Ulkoisen rahoituksen lisääminen 2. Työpanokset kohteisiin, jotka lisäävät elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistä 3. Sidosryhmäyhteistyö 66

71 4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: Perusturvalautakunnan esittelijä Perusturvalautakunnan perustehtävät Lapsiperheiden palvelut: Tarjota lapsiperheille heidän hyvinvointiaan ylläpitävää ja edistävää palvelua helposti saavutettavilla, matalan kynnyksen peruspalveluilla. Tarvittaessa tarjota vahvaa tukea mahdollisimman varhain ja hyvin toimivia lastensuojelullisia palveluja. Tukea perheiden omien voimavarojen ja osallisuuden vahvistamista. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Tukea heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ehkäistä syrjäytymistä, turvata taloudellinen ja toiminnallinen vähimmäisturva sekä erityispalveluja tarvitsevien kuntalaisten välttämättömien palvelujen, lakisääteisten oikeuksien ja valinnanvapauden toteutuminen. Tavoitteena on kaikkien kuntalaisten yhdenvertaisuus ja mahdollisuus osallisuuteen, oikea-aikaisten, riittävien ja sopivien palvelujen järjestäminen niitä tarvitseville. Ikäihmisten palvelut: Edistää ikääntyneen väestön elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa. Palveluilla tuetaan iäkkäiden asumista ensisijaisesti kotona ja tarvittaessa tarjotaan hyvät ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, edistää ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia, hoitaa sairauksia asianmukaisesti, turvata lakisääteinen hoitoon pääsy ja palvelujen käyttäjien tasa-arvoisuus. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Lapsiperheiden palvelut: Lapsiperheiden palvelujen kehittämisellä pyritään turvaamaan lapsen oikeus tasapainoiseen ja turvalliseen elämään sekä vanhemmuuden vahvistamiseen henkilökunnan menetelmäkoulutuksen avulla. Perhesosiaalityön yksikön kehittämisellä tavoitellaan ennalta ehkäisevien ja kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta ja palvelujen oikea-aikasuutta. Perheoikeudellisten palvelujen kehittämisellä ja henkilöresursseihin panostamalla keksitytään erityisesti vanhempien erotilanteiden tukemiseen. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Varaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen sekä muihin lainsäädäntömuutoksiin. Laajennetaan asiakkaiden valinnanvapauden toteutumista muun muassa asumispalveluissa. Palvelurakenneuudistus erityisryhmien asumispalveluissa. Ikäihmisten palvelut: Sote- ja maakuntauudistukseen varaudutaan yhteistyössä toimialan ja maakunnan toimijoiden kanssa. Kuntalaisia ja asiakkaita osallistetaan kaikkeen kehittämistyöhön. Lainsäädännön muutoksiin reagoidaan herkästi ja niistä informoidaan laajasti. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Sote- ja palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen muiden toimijoiden kanssa. Sähköisten palveluiden kehittäminen yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Erikoissairaanhoidossa ennakoivan kotiutuksen mallin käyttöönotto ja laajentaminen. Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Lapsiperheiden palvelut: Sähköisten asiakastieto- ja asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen asiakkaiden osallistamista ja vaikuttamista tukevasti. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Kuntalaisten osallisuuteen palvelujen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ja järjestetään kuntalaisten osallistumis- ja kuulemistilaisuuksia valmisteltaessa merkittäviä, kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä. Hyödynnetään olemassa olevia asiakasosallisuusfoorumeita, kuten vammaisneuvostoa päätösten valmistelussa. 67

72 Ikäihmisten palvelut: Kuntalaiset ja asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen ja niiden arviointiin. Osallistamiseen käytetään eri foorumeita; vanhusneuvosto, kehittäjäasiakkaat tai työpajat. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Sähköisten palveluiden kehittämiseen otetaan mukaan kuntalaiset, kyselyiden ja osallistumisen eri keinoin. Kuntalaisten kuulemistilaisuudet palveluiden kehittämisen ja mahdollisten palveluverkkomuutosten yhteydessä. Kehittäjäasiakkaiden mukaan ottaminen toimintaprosessien kehittämistyöhön. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Palvelutuotannon sopeuttaminen käytössä oleviin resursseihin ja talouden haasteisiin Sote-uudistuksen valmistelussa onnistuminen ja sen muutoksen hallinta, sote-integraation toteutuminen riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla Henkilöstön vaihtuvuus ja osaamisen säilyminen Sisäilmaan liittyvät tilaongelmat ja sairauspoissaolot Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Aikuissosiaalityö/-ohjaus asiakasta / työntekijä, lastensuojelu 30 perhettä/sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 40 lasta / työntekijä. 2. Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus kasvaa 93 %:iin vastaavan ikäisistä 3. Erimuotoisen kuntoutuksen asiakasmäärät kasvavat Laadulliset tavoitteet 1. Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen mahdollistaminen; koulutusten määrä 3 päivää / työntekijä 2. Säännölliset asiakaspalautejärjestelmät, toteutuneet kyselyt ja asiakastapaamiset 3. Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen, esim. käytössä olevien palvelusetelien määrä eri palvelualueilla. Taloudelliset tavoitteet 1. Perusturvan palveluiden kustannukset /asukas eivät nouse 2. Talousarviossa pysyminen 3. Henkilötyövuosien määrä ei kasva 4. Sairauspoissaolojen määrä vähenee 10% edellisvuodesta 68

73 4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: koulutuslautakunnan esittelijä Koulutuslautakunnan perustehtävät Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuksen palvelualueen perustehtävänä on järjestää varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulutuspalvelut: Koulutuksen palvelualueen perustehtävänä on järjestää perusopetuspalvelut, lukiokoulutuspalvelut, musiikkiopisto-, kuvataide- ja kansalaisopistopalvelut sekä palvelualueen ostopalvelut. Toiminnassa on keskeistä lapsen ja nuoren oppimispolun ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen huomioimalla jatkuva pedagoginen kehittämistyö ja ennaltaehkäisevä varhainen tuki. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Varhaiskasvatuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteinä ovat pedagogisen johtajuuden kehittäminen varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman mukaista pedagogiikkaa vahvistavat rakenteet johdonmukaiseen dokumentointiin ja arviointiin perustuva varhaispedagogiikka riittävän aikaisen ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen lapsen ja huoltajien osallisuutta edistävien työtapojen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön kehittäminen Palveluiden järjestämisen painopisteet ovat palveluverkon kehittäminen johtamisjärjestelyjen kehittäminen työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen laadunhallinnan näkökulmasta Koulutuspalvelut: Pedagogisen kehittämisen painopisteet ja ydintavoitteet ovat 2016 alkaneen opetussuunnitelmauudistuksen käyttöönotto ja muutosprosessin tukeminen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön kehittäminen toimintaympäristöjen kehittäminen osallisuuden lisääminen oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä hyvinvoinnin kehittäminen Palveluiden järjestämisen painopisteet ovat palveluverkon kehittäminen johtajuuden tukeminen työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Varhaiskasvatuspalvelut: Varhaiskasvatuksen kaikessa toiminnassa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen ja rakenteiden tietoista kehittämistä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 30). Varhaiskasvatusyksiköissä jatketaan oppimista ja osallisuutta edistävien työmenetelmien käyttämistä ja edelleen kehittämistä. Osallisuutta edistäviä työmenetelmiä kehitetään kaikessa toiminnassa. Osallisuutta edistetään esimiestyössä, yhteistyössä huoltajien kanssa sekä pedagogisissa valinnoissa että hoivan ja hoidon käytänteissä. 69

74 Koulutuspalvelut: Uuden opetussuunnitelman mukaisesti koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Oppilaille tarjotaan kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta sekä omassa opetusryhmässä että koko koulun tasolla oppilaskunnan toiminnassa. Koulujen esimiestyössä osallisuus on keskeinen osa toimintakulttuuria. Oppilaiden huoltajien osallisuutta edistetään säännöllisen kodin ja koulun yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäksi kaikilla kouluilla toimivien vanhempaintoimikuntien kautta. Yläkoulujen ja lukioiden osallisuuden edistämiseksi tehdään yhteistyötä mm. nuorisovaltuuston ja koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa. Palveluverkon valmistelussa on käytössä Alakemijoen palveluverkon tarveselvitykseen liittyvä osallistumis- ja viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan kaupungin asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Lisäksi palveluverkon eri vaihtoehdoista järjestetään erillisiä keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä mm. aluelautakunnan kanssa. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 palveluverkkoon liittyvät riskit, sisäilmaongelmien aiheuttamat riskit lastentarhanopettajien saatavuus uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämät muutokset eivät toteudu suunnitellusti uuden opetussuunnitelman edellyttämä toimintakulttuurin ja toimintaympäristöjen muutos ei toteudu suunnitellusti Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Varhaiskasvatusyksiköissä käyttöastetavoitteen saavuttaminen vuositasolla 2. Varhaiskasvatuksessa palvelusetelin määrän toteutuminen 3. Koulujen opetustilojen määrä vastaa palvelutarvetta 4. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrän vähentäminen 5. Talousarvion toteutuminen Laadulliset tavoitteet 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisten painopisteiden toteutuminen varhaiskasvatusyksiköissä 2. Kouluterveyskyselyn tulokset paranevat 3. Työhyvinvointikyselyjen tulokset paranevat 4. Turvallisuuskokemusta arvioivan mittarin laatiminen ja seuraaminen Taloudelliset tavoitteet 1. Varhaiskasvatuksen kustannukset/1-6-vuotiaat eivät nouse 2. Perusopetuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 3. Lukiokoulutuksen kustannukset/oppilas eivät nouse 4. Muiden koulutuspalveluiden kustannukset/asukas eivät nouse 70

75 4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: vapaa-ajanlautakunnan esittelijä Vapaa-ajanlautakunnan perustehtävät Vapaa-ajan palvelujen perustehtävänä on järjestää ja tuottaa tasokkaita kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisopalveluita. Kiinnostavilla ja laadukkailla sisällöillä tuetaan kaupungin vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat toiminnan keskiössä. Toiminnan kehittämisen, yhteiskehittelyn ja tulevaisuuden ennakoinnin avulla tuetaan perustehtävien suorittamista. Aluelautakunnille tuotetaan vapaa-ajan palveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla tasapuoliset liikuntamahdollisuudet ja tukemalla seurojen, yhdistysten ja ryhmien toimintaa. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä ja jakavat avustuksia. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Vapaa-ajanlautakunnan alaisessa toiminnassa valmistaudutaan omalta osalta tuleviin muutoksiin, kuten sote- ja maakuntauudistuksiin. Yhdyspintojen rakentaminen on keskeistä erityisesti ennaltaehkäisevän hyvinvointityön näkökulmasta. Osallistutaan maakunnalliseen kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään. Palveluverkon kehittäminen yhteistyössä toimialan ja eri toimijoiden kanssa. Talousarviossa olevien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toimeenpano. Lakiuudistuksen ja ulkopuolisen rahoituksen muutosten vaikutukset toimintaan. Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Vapaa-ajan palvelujen toiminnassa olennaista on asiakaskeskeisyys sekä kuntalaisten osallisuuden edistäminen, jota toteutetaan yksiköiden perustoiminnassa ja eri hankkeissa sekä verkostomaista toimintatapaa hyödyntämällä. Vapaa-ajan palveluiden hallinnosta käsin koordinoidaan kaupungin nuorisohallituksen ja -valtuuston toimintaa sekä UNICEF -lapsiystävällinen kunta yhteistyötä. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Sisäilmaongelmat Ulkoisten tulotavoitteiden saavuttaminen Yllättävät hankinnat ja palvelutarpeet, joihin ei ole varauduttu (turvallisuustekijät, tilat, paikat ja välineet) Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Kävijämäärät/käynnit 2. Tapahtumat, tilaisuudet, lainat ja näyttelyt 71

76 3. Myönnetyt avustukset Laadulliset tavoitteet 1. Uudistuminen: kehittämishankkeet 2. Asiakaslähtöisyys ja osallisuus: asiakaspalaute, osallisuustoiminta 3. Yhteiskehittely: Keskeiset kansalliset ja kansainväliset verkostot, palveluverkon kehittäminen 4. Osaamisen vahvistaminen: koulutuksiin osallistuminen Taloudelliset tavoitteet 1. Liikunta: toimintakate/asukas. 2. Kulttuuri: toimintakate/asukas. 3. Nuoriso: toimintakate/asukas. 4. Palvelut tuotetaan annettujen määrärahojen puitteissa. 72

77 4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä Teknisen lautakunnan perustehtävät Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaavoitus- ja yhdyskuntatekniikkapalveluiden sekä paikkatieto- ja tonttipalveluiden järjestäminen. Tekninen lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kaupungin puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä ratkaisee kaupungille mm maankäyttö- ja rakennuslain, kiinteistönmuodostamislain sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kuuluvat asiat, jollei lautakunta ole päättänyt ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Rovaniemen katujen kunnossapidon alueurakka , puistojen sekä virkistys- ja liikunta-alueiden kunnossapidon alueurakka ja talvireittien kunnossapitourakka käynnistyvät helmikuussa Pallarintien alikulkusillan peruskorjaus tapahtuu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Kuntalaki ja erityislainsäädäntö määrittelevät kulloinkin asian asianosaiset sekä asianosaisten kuulemisen, minkä lisäksi merkittävissä kuntalaisia koskevissa asioissa tiedottaminen tapahtuu tietoverkossa mahdolllistaen palautteenantamisen sekä järjestetään yleisötilaisuuksia. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Katujen, puistojen sekä virkistys- ja liikunta-alueiden ja talvireittien kunnossapitourakat käynnistyvät helmikuussa 2019 hankinnan voittaneiden urakoitsijoiden toimesta, minkä johdosta tämä seikka muodostuu teknisen toimialan kannalta ratkaisevaksi menestystekijäksi talousarviovuonna Joukkuliikenteen käyttäjämäärät jäävät tavoitteista ja näin ollen lipputulot muodostuvat ennakoitua pienemmiksi. Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Valmiin kunnallistekniikan piirissä olevat vapaat tontit/tonttivaranto - Luovutetut tontit 100 kpl - Tonttivaranto/vapaat tontit 100 kpl 2. Paikallisliikenteen käyttäjämäärien ja lipputulojen kasvattaminen Laadulliset tavoitteet 1. Kaupunki toimenpiteillään edistää viihtyisän, esteettömän ja turvallisen elinympäristön toteutumisen. Taloudelliset tavoitteet 1. Rakennetaan ensisijaisesti kestävän kehityksen mukaisesti olemassa olevan kunnallistekniikan alueella. 2. Talousarviossa/budjetissa pysyminen 73

78 4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: ympäristölautakunnan esittelijä Ympäristölautakunnan perustehtävät Hallintosäännössä osoitetut kaupungin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset viranomaistehtävät. Lautakunta hoitaa myös seudullisesti kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin kunnissa sekä rakennusvalvonnan tehtäviä Ylitornion ja Ranuan kunnissa. Pelastuspalvelut ostetaan Lapin liitolta. Kaupunkistrategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2019 Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen Kuntayhteistyön kehittäminen ja siinä uusien toimintamallien luominen Maakuntauudistukseen valmistautuminen Osallisuus ja vaikuttaminen vuonna 2019 Ympäristölautakunnan alainen toiminta on tarkoin erillislaindäädännöllä ohjattua myös osallisuuden ja vaikuttamisen osalta. Lupaprosesseissa on ensiarvoisen tärkeää, että kuuleminen hoidetaan lain mukaisesti ja tasapuolisesti kaikissa hankkeissa. Kuitenkin ympäristövalvonta pyrkii lainsäädännön puitteissa laajentamaan osallisuutta. Toiminnan riskit talousarviovuonna 2019 Rakentamisen määrän hiipuminen (vaikutus toimintatuottoihin) Suuronnettomuudet tai laajat metsäpalot (vaikutus pelastuslaitoksen menoihin) Sisäilmaongelmat (sitoo henkilökuntaa ja vaikeuttaa työntekoa omissa toimitiloissa) Henkilökunnan riittävyys muuttuvissa tilanteissa Talouden tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate (sitova 2019) Kaupunkistrategiasta johdetut mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2019 Määrälliset tavoitteet 1. Käsitellyt rakennusluvat, omakotitalot 110 kpl/vuodessa 2. Käsitellyt rakennusluvat, asuntojen määrä 460 kpl/vuodessa 3. Valmistuneet asunnot 460 kpl/vuodessa Laadulliset tavoitteet 1. Rakennuslupien käsittelyaika vrk, tavoitteena tehdä päätös keskimäärin vertailukaupunkeja nopeammin Taloudelliset tavoitteet 1. Maksutuotot yhteensä Ulkopuolisten tulojen osuus rakennusvalvonnan menoista, tavoite 80 % 74

79 5 TULOSLASKELMAOSA 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS Tuloslaskelma osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää palvelutoiminnan ja hallinnon menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja tulevan talousarviovuoden suunniteltu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Takaraja on ehdoton, eikä kattamista voi siirtää seuraavalle suunnittelukaudelle. Rovaniemen kaupungilla ei ole taseessa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Vuoden 2018 talousarvio tulee toteutumaan merkittävästi suunniteltua heikommin. Osavuosikatsauksen perusteella voidaan olettaa, että verorahoitus toteutuu noin 4,0 miljoonaa euroa arvioitua heikommin ja määrärahat ovat ylittymässä noin 10,0 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti arvioitua enemmän. Toimintaympäristön positiivisesta kehityksestä huolimatta Rovaniemen kaupunki kipuilee taloutensa kanssa. Pääsyynä ovat valtion toimien useita vuosia kestäneet heikentävät vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kaupungin omat tasapainotustoimenpiteet eivät ole riittäneet kompensoimaan reaalisesti heikentynyttä verorahoitusta. Vuoden 2018 muutetun talousarvion vuosikate on negatiivinen -9,6 miljoonaa euroa ja ennustettu alijäämä noin -20,0 miljoonaa euroa. Alkuperäinen vuosikate oli positiivinen 4,1 miljoonaa euroa ja tulostavoite -5,0 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden tavoitteena oli, että tältä kaudelta ei kerry katettavaa alijäämää. Tämä tavoite ei tämän hetken arvion mukaan ole toteutumassa. Vuoden 2016 tilikauden tulos oli positiivinen 4,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 tulos oli myös positiivinen 1,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 olemme tekemässä tulosta, joka on lähellä -20,0 miljoonaa euroa. Koko edellinen suunnittelukausi on jäämässä tappiolliseksi ja tappio joudutaan kattamaan aiempien vuosien ylijäämistä, joita vuonna 2017 oli jäljellä yhteensä 67,3 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 olemme laatimassa alijäämäistä talousarviota, jonka tulostavoite on -3,5 miljoonaa euroa ja vuosikate 8,7 miljoonaa euroa. Kohtuullisen rahoituksen varmistamiseksi on talousarvioon laskettu mukaan 0,5 prosenttiyksikön korotus kunnallisveroon. Korotus tuo noin 5,5 miljoonaa euroa lisää verotuloa. Ilman veronkorotusta vuosikate olisi 3,2 miljoonaa euroa ja tulos olisi -9,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu niin tiukaksi, että sen tuloksen kääntyminen positiiviseksi on erittäin epätodennäköistä. Määrärahoissa on riskejä. Erikoissairaanhoito on budjetoitu vuoden 2018 arvioidun toteutuman tasolle. Tavoitteena on löytää merkittäviä säästöjä terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta yhteistyötä lisäämällä ja kustannuksia karsimalla. Määrärahoja on vaikeata leikata nykytasosta, koska toimitilojen mittavat ja välttämättömät korjausja uudisrakennushankkeet tulevat nostamaan niiden vuokra-, ylläpito- ja rahoituskustannuksia huomattavasti. Vuonna 2019 kokonaismäärärahataso kasvaa 3,5 prosenttia ja vuosille on laskettu 1,3-2,0 prosentin vuotuinen kasvu. Tämä vastaa suunnilleen peruspalveluindeksin suunnitelmavuosille arvioitua vuotuista kasvua. Tulevalla suunnittelukaudella on tärkeätä saada talouden tasapaino kääntymään parempaan suuntaan. Tämän varmistamiseksi laaditaan vuosille koko konsernia koskeva talouden ja toiminnan uudistamisohjelma, jonka perusteet sisältyvät omana lukunaan tähän talousarviokirjaan. TULOKSEN SITOVUUS Kaupunginhallitus vastaa kaupungin taloudenhoidosta ja talousarvion täytäntöönpanosta ja on velvoitettu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tilikauden tulostavoite toteutuu vähintään talousarviossa hyväksytyn mukaisena ja investointiohjelmaa toteutetaan sovitun lainamäärän kasvun puitteissa. Talousarvioon sisältyvien määrärahojen ja tavoitteiden muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle talousarviovuoden aikana. 75

80 TOIMINTATUOTOT JA KULUT Toimintatuotot ja toimintakulut muodostuvat käyttötalousosan kaupunginhallituksen, lautakuntien, tilaliikelaitoksen ja ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön yhteissummista. Menoissa ja tuloissa ovat mukana sisäiset erät. Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma esitetään myös erillisenä laskelmana. Maksujen yleiset perusteet Maksujen määräytymisessä noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita: - maksujen tulee kattaa kustannukset ja omaisuuden kohtuullinen tuottovaatimus, ellei maksun kohtuullisuusnäkökohdista muuta johdu - maksuja korotetaan vuosittain vähintään kustannustason nousua vastaavalla määrällä - maksuilla tulee olla palveluiden kysyntää ja optimaalista käyttöä ohjaava vaikutus - maksut, joista säädetään lailla tai asetuksilla, määrätään niiden mukaan TOIMINTAKATE ELI NETTOMENOT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka kunnallisen toimintaluonteensa johdosta on alijäämäinen ja rahoitetaan verorahoituksella. Toimintakatteessa sisäiset erät eliminoituvat. Vuosina kasvoi koko kaupungin toimintakate, joka sisältää myös liikelaitokset, keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Vuosina kasvu lähes puolittui ja se oli keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuosina kasvu oli enää keskimäärin 0,0 prosenttia vuodessa. Vuonna 2018 toimintakate kääntyi jälleen kasvuun. Alkuperäisessä talousarviossa on koko kaupungin toimintakatteelle laskettu kasvua 2,3 prosentin verran. Erikoissairaanhoidon merkittävästä kasvusta johtuen arvioidaan koko kaupungin toimintakatteen kasvavan kuluvana vuonna yli 5,0 prosenttia. Vuoden 2019 nettomenojen kasvuksi on budjetoitu 3,4 prosenttia vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuodelle 2019 suunniteltu koko kaupungin toimintakate on 363,7 miljoonaa euroa. 76

81 VEROTULOT Verotulojen tilitykset sisältävät ansiotuloista maksettavan kunnallisen tuloveron, yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron. Vuonna 2019 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 265,9 miljoonaa euroa. Veroja arvioidaan kertyvän yhteensä 7,7 prosenttia vuotta 2018 enemmän. Mukaan on laskettu kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön korotus. Kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset ja valtion vuoden 2019 budjettiin sisältyvät vähennykset kunnallisveropohjaan näkyvät edelleen heikennyksinä verotulopohjan kehityksessä Arviot pohjautuvat Kuntaliiton ennusteisiin, joihin on lisätty Rovaniemen kaupungin positiivisen kehityksen mukanaan tuoma lisäarvo. Kunnallisvero Kunnallinen tulovero määräytyy valtuuston päättämän tuloveroprosentin ja verovelvollisten verovähennysten jälkeisten verotettavien tulojen mukaan. Tässä talousarvioesityksessä kunnallisvero on laskettu 21,5 prosentin mukaan. Kunnallisverotilityksiin on vuoden 2019 talousarviossa asetettu 5,8 prosentin kasvutavoite, koko maan kasvuarvio on 5,7 prosenttia. Tavoite on kuntaliiton ennusteen mukainen. Kun tähän lisätään 0,5 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotus, saadaan kasvuksi 8,5 prosenttia tämän vuoden toteumaennusteeseen nähden. Veroja arvioidaan tilitettävän 223,9 miljoonaa euroa. Koska verotulot kirjataan tuloksi kassaperusteisesti, vaikuttavat tuloksi kirjattavaan verokertymään kuluvan vuoden ennakoiden lisäksi aikaisempien tilitysten ja niiden oikaisujen vuosittaiset vaihtelut. Talousarvioesityksessä verokertymä on laskettu suoriteperusteisesti käyttäen lähtökohtana ennakkotietoa vuoden 2017 maksuunpanoista ja Kuntaliiton arvioita verotuloista vuosille 2018 ja Verotulo vuonna 2019 on laskettu 21,5 prosentin perusteella. Kaupungin todellisen tuloveroprosentin ns. efektiivisen veron (nyt 15,02) arvioidaan vuonna 2019 olevan 15,04 prosenttia. Kunnallisverojen tilitykset vuosina Vuosi Vero % Verotulo M Muutos % ,3 (tp) 3, ,0 (tp) 8, ,5 158,6 (tp) 9,4 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % ,5 162,5 (tp) 2, ,1 (tp) 4,7 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % ,8 (tp) 1, ,7 (tp) 3, ,5 194,9 (tp) 9,1 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % Ilman korotusta kasvu 6,8 % ,0 201,0 (tp) 3,3 Tuloveroprosentin nosto 0,5 % ,0 205,7 (tp) 2, ,0 208,4 (tp) 1,3 Ilman korotusta kasvu 1,2 % ,0 207,3 (tp) -0,6 Kiky ja veropohjamuutokset ,0 206,3 (tpe) -0,5 Kuntaliiton ennuste ,5 223,87 (tae) 8,5 Tuloveroprosentin korotus 0,5 % Ilman korotusta kasvu 5,8 % 77

82 Yhteisövero Vuonna 2018 laskevat yhteisöverot koko maassa arviolta 0,5 prosenttia. Rovaniemellä laskua tilityksiin arvioidaan tulevan peräti 14,5 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. (Kuntaliiton ennuste) Vuonna 2019 koko odotetaan tilitettäväksi 11,1 miljoonaa euroa ja se on 9,2 prosenttia enemmän kuin vuonna Koko maassa yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 9,1 prosenttia. (Kuntaliiton ennuste) Yhteisöverot vuosina Vuosi Verotulo M Muutos % ,9 (tp) 27, ,1 (tp) 18, ,6 (tp) -6, ,4 (tp) -29,0 Jako-osuuden nosto 10% ,3 (tp) 35, ,6( tp) 31, ,1 (tp) -27,1 Jako-osuuden lasku 5% ,0 (tp) 12, ,7 (tp) 21, ,8(tp) 11, ,1(tp) -6, ,9 (tp) 18, ,15 (tpe) -14,5 Kuntaliiton ennuste ,09 (tae) 9,2 Kuntaliiton ennuste Kiinteistövero Kiinteistöveroa vuodelta 2019 odotetaan tilitettäväksi 30,9 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen odotetaan saatavan 1,8 prosenttia. Kiinteistöverot vuosina Vuosi Vero M Muutos % ,5 (tp) ,1 (tp) 3, ,1 (tp) 5, ,9 (tp) 4, ,8 (tp) 15,3 Veronkorotus (voimalaitosvero) ,0 (tp) 0, ,5 (tp) 2, ,6 (tp) 4, ,7 (tp) 4,7 Veroperustemuutokset (Verottaja) ,9 (tp) 0, ,3 (tp) 21,7 Veronkorotukset 5,2 M ,5 (tp) 0, ,4 (tpe) -0,3 Kuntaliiton ennuste ,9(tae) 1,8 78

83 Kiinteistöveron maksuunpanon määrä ja veroprosentit vuonna 2018: Kiinteistöveron kohde Vero % Vero M Osuus % Yleinen (0,93-2,00) 1,55 13,44 43,5 % Vakituinen asunto (0,41-0,90) 0,60 8,68 28,1 % Muu asunto (0,93-2,00) 1,20 0,71 2,3 % Voimalaitokset (0,93-3,10) 3,10 8,01 25,9 % Yleishyödylliset yhteisöt (0,00-2,00) 0,20 0,02 0,0 % Rakentamaton rakennuspaikka (2,00-6,00) 4,00 0,03 0,1 % Yhteensä 30,89 100,0 % Kiinteistöveron maksuunpanon määrä ja veroprosentit vuonna 2019: Kiinteistöveroprosentit määrätään oheisen taulukon mukaisesti: Rakentamisen ja verotusarvojen tuoman yhteisen kasvun on arvioitu olevan 1,5 % ja tilittyvän veron arvioidaan kasvavan 1,8 % Kiinteistöveron kohde Vero % Vero M Osuus % Yleinen (0,93-2,00) 1,55 13,44 43,5 % Vakituinen asunto (0,41-0,90) 0,60 8,68 28,1 % Muu asunto (0,93-2,00) 1,20 0,71 2,3 % Voimalaitokset (0,93-3,10) 3,10 8,01 25,9 % Yleishyödylliset rakennukset (0,00-2,00) 0,20 0,02 0,1 % Rakentamaton rakennuspaikka (2,00-6,00) 4,00 0,03 0,1 % Yhteensä 30,89 100,0 % Lisätään kasvua 1,5 % 0,46 31,35 Tilittymättä jäänee 1,3 % -0,41 Tilitykset yhteensä 30,94 Kasvua 1,8 % 79

84 VALTIONOSUUDET (Lähde: Kuntaliitto) Lyhyt kuvaus järjestelmästä Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuudet ovat osa laajempaa valtionapujen järjestelmää. Rakenteellisesti kunnan valtionosuudet koostuvat kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen (1705/2009) rahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät: - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus maksetaan kunnille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus: - lukiokoulutukseen - ammatilliseen koulutukseen ja 80

85 - ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään: - lisäopetukseen - maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen - muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen - korotuksena pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville perusopetuksen oppilaille - sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena sekä - joustavan perusopetuksen lisänä. Lisäksi myönnetään rahoitusta - yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen - ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen - aamu- ja iltapäivätoimintaan - taiteen perusopetukseen - liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja - museoille, teattereille ja orkestereille. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtionosuudet vuonna 2019 Talousarvioon mukaan otetut valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton julkaisemaan ennakolliseen laskelmaan. Lopulliset päätökset vuoden 2019 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2018 lopussa. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmän kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksessa otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuonna 2019 on keskimäärin 25,37 prosenttia. Kaikissa kunnissa on sama omarahoitusosuus euroa asukasta kohden. Rahoitusosuus maksetaan kunnan palvelutarjonnasta riippumatta jokaisesta kunnan asukkaasta. Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2019 valtionosuusrahoituksessa johtuvat mm. seuraavista asioista: veromenetysten kompensaatio +224 miljoonaa euroa, kustannustenjaon tarkistus (Kunnat/valtio) -213 miljoonaa euroa, kuntien perustoimeentulon rahoitusosuus -368 miljoonaa euroa, alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -22 miljoonaa euroa, lastensuojeluja lapsiperheiden kotiapu +15 miljoonaa euroa, säästö omais- ja perhehoidosta -6,3miljoonaa euroa, vanhuspalvelujen laatu -4,3 miljoonaa euroa, vanhusten kotihoito ja veteraanien palvelut +1 miljoonaa euroa, yli 3-vuotiaiden hoidon kasvattajien määrän vähennys -0,63 miljoonaa euroa, digitalisaatio -30 miljoonaa euroa, kiky (ennestään -497 miljoonaa euroa) nyt lisää -30 miljoonaa euroa, harkinnanvarainen VO -10 miljoonaa euroa, pitkäaikaistyöttömien eläketuki -21 miljoonaa euroa. Seuraavana olevassa taulukossa on esitetty koko maan tasolla valtionosuusmäärärahoihin tulleet leikkaukset vuosina

86 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään. Vuoden 2019 tasausta laskettaessa käytetään vuoden 2017 valmistuneen verotuksen tietoja. Rovaniemen kaupungin arvioidaan vuonna 2019 saavan verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 21,19 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua 1,2 miljoonaa euroa. Kotikuntakorvaukset Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat valtiovarainministeriön vuosittain päättämään kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä tilastointiajankohdan tilanteesta ilmoittamaan oppilasmäärään. Kotikuntakorvauskyselyn toteuttaa Tilastokeskus varainhoitovuotta edeltävänä helmikuussa. Kotikuntakorvaus = 0,61 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6-vuotiaat + 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7-12-vuotiaat + 1,60 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * vuotiaat Kotikuntakorvauksen ennakollinen perusosa vuonna 2019 on 6 600,17 euroa. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan 82