JANAKKALAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JANAKKALAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 Liite 10/Petula JANAKKALAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUSUUNNITELMA VUOSILLE Vanhustenhuollon strategiaohjelmatyöryhmä Maaliskuu 2008

2 JOHDANTO VANHUSTENHUOLLON STRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMINTA TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN KUVAUS TYÖRYHMÄN ANALYYSIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN KUVAUS PALVELURAKENNE Laitoshoito Asumispalvelut Kotihoito Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Päiväkuntoutus Omaishoidon tuki HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärät ja ammattirakenne Henkilöstön työhyvinvointi ja saatavuus PROSESSIEN TOIMIVUUS Laatutyö KUSTANNUKSET Suunnitteilla olevia uudistuksia KESKEISIÄ VERTAILULUKUJA KUNNITTAIN JOHTOPÄÄTÖKSET VANHUSPOLITIIKAN STRATEGISET LINJAUKSET VUOSILLE PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA PALVELUSUUNNITELMAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET SEURANTA JA ARVIOINTI LÄHTEET... 41

3 Taulukot: Taulukko 1 Työryhmän SWOT -analyysin yhteenveto Taulukko 2 Kunnan väestöennuste ikäluokittain vuosille Taulukko 3 Kunnan asukasmäärän arvioitu kasvu eriteltynä vuotiaat ja yli 75 vuotiaat sekä %-osuus koko kunnan asukasmäärästä Taulukko 4 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys (% -osuus) väestöstä Taulukko 5 Arvio tulevasta ympärivuorokautisen hoivapaikan tarpeesta johtuen ikäihmisten dementoitumiseen johtavista sairauksista Taulukko 6 Laitoshoidon potilaspaikat ja hoitopäivät vuosina Taulukko 7 Laitoshoidon asiakasmäärät ja asiakkaiden ikäjakauma tuotteittain vuosina Taulukko 8 Asumispalvelupäivät vuosina Taulukko 9 Asumispalveluiden asukkaiden määrä ja ikäjakauma vuosina Taulukko 10 Kotihoidon käynnit tuotteittain vuosina Taulukko 11 Kotihoidon kaikki asiakkaat ikäryhmittäin vuosina Taulukko 12 Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät ikäryhmittäin vuosina Taulukko 13 Kotihoidon tukipalvelujen asiakasmäärät vuosina Taulukko 14 Omaishoidontuen saajien määrä ja ikäjakauma vuosina Taulukko 15 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilömäärät eri palveluissa vuonna 2007 Taulukko 16 Koko henkilöstön määrä eri palveluissa vuonna 2007 Taulukko 17 Hoitohenkilökunnan ja koko henkilökunnan suhde asiakasmäärään eri palveluissa vuonna 2007 Taulukko 18 Vanhustyön vakinaisten ja määräaikaisten sairauspoissaolot vuosina Taulukko 19 Erikoissairaanhoidon jatkohoidon odotuksesta kertyneet hoitopäivät, %-osuus kaikista hoitopäivistä, hoitopäivävuorokauden hinta ja kokonaiskustannukset vuosina Taulukko 20 Laitoshoidon kustannukset vuonna 2007 Taulukko 21 Palveluasumisen kustannukset vuonna 2007 Taulukko 22 Vanhustyön avohoidon kustannukset vuonna 2007 Taulukko 23 Seutukunnan kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynnit vuodelta 2006 Taulukko 24 Seutukunnan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten vertailu vuodelta 2006 Taulukko 25 Palvelurakenteen määrälliset tavoitteet yli 75 vuotta täyttäneiden %-osuuksista Taulukko 26 Ikäihmisten palvelujen ennaltaehkäisevän työn tiimi Taulukko 27 Kotihoitotyön tehostaminen ja lisähenkilöresurssointi Taulukko 28 Tehostetun palveluasumisen lisähenkilöresurssointi Taulukko 29 Sairaalan henkilöstölisäykset vuosille Taulukko 30 Vanhainkodin henkilöstölisäykset vuosille Taulukko 31 Hoitohenkilökunnan suhde asiakkaisiin laitoshoidossa vuosina Taulukko 32 Vanhustenhuollon opisto- ja kouluasteisen hoitohenkilökunnan uusien vakanssien määrä Taulukko 33 Vanhustenhuollon strategian kustannusvaikutukset

4 SAATTEEKSI Tie on vasta sitten tie, jos sen löytää itse ja jos sitä kulkee itse. ( Jung ) Janakkalan kunnan väestö ikääntyy melko voimakkaasti seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys on iso haaste ikääntyneiden palveluita suunniteltaessa. Ikääntyneiden palvelutarpeet tulee huomioida kaikissa kunnan palveluissa kaikilla toimialoilla. Lisäksi kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön merkitys tulee seuraavina vuosikymmeninä kasvamaan. Tämä vanhustenhuollon palveluohjelma koskee pääosiltaan vain ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunnassa. Palveluohjelmaa on ollut valmistelemassa poliittisista päättäjistä ja johtavista viranhaltijoista sekä henkilöstön edustajasta nimetty työryhmä. Strategiaohjelman valmistelua on ollut ohjaamassa kunnan kuntastrategia vuodelle 2012, viime vuonna hyväksytty palvelustrategia vuodelle 2016 ja kunnan puitelain toimeenpanosuunnitelma. Edellinen vanhustenhuollon strategiaohjelman hyväksyttiin vuonna 2002 ja sitä tarkennettiin vuonna Vanhustenhuollon strategiaohjelmasta on pyydetty lausuntoa kaikilta lautakunnilta ja valtuustoryhmiltä, vanhusneuvostolta, eläkeläisjärjestöiltä, yhteistyöryhmältä, Janakkalan Palvelutalosäätiöltä ja kuntalaisilta. Tämän lausuntokierroksen jälkeen työryhmä on saattanut vanhustenhuollon palveluohjelman lopulliseen muotoon. Palveluohjelmassa on kuvattu ikääntyvien palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä sekä eri tunnusluvuin vanhustenhuollon palvelurakenteen nykytilaa. Niistä tehtyjen päätelmien jälkeen on määritelty vanhuspoliittiset linjaukset ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuosille Vanhustenhuollon palveluohjelmassa painotetaan ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen selviytymisen tukemista sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista kuntoutusta. Ikäihmisten palveluiden järjestämisessä kotona asuminen on ensisijaista. Palvelurakenne tulee muuttumaan avohoitopainotteiseksi ikääntyvien määrän kasvusta huolimatta. Jokaisen ikäihmisen oma aktiivisuus oman terveytensä ja hyvinvointinsa huolehtimisesta on perusta itsenäiselle selviytymiselle. Vanhustenhuollon strategiaohjelman työryhmä: Kalevi Ilmarinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Taponen, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Riitta Lindell, kunnanhallituksen jäsen Terttu Tuomi-Koskelin, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Matti Johansson, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Helena Puistola, perusturvalautakunnan jäsen Pekka Harju, kunnanjohtaja Matti Valtonen, perusturvajohtaja Toni Mattila, laitoshoidon lääkäri Eija Paappanen, vanhustyön johtaja Marjatta Lindqvist, luottamushenkilö, henkilöstön edustaja 2

5 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa ilmenevät valtakunnan peruslinjaukset. Vanhusten määrän nopea kasvu on yksi suuri haaste tulevaisuuden palvelujen järjestämisessä. Valtakunnan tavoite on selkeä: haetaan uusia toimintamalleja tukemaan kasvavan vanhusväestön itsenäistä suoriutumista. Kuntien tulee vahvistaa riittävän varhaista ja monipuolista ennalta ehkäisevää toimintaa ja kuntoutusta sekä tarjota toimintaa ikääntyneiden omassa koti- ja lähiympäristössä. Vanhuksen toimintakyky, omat voimavarat ja lähiverkosto ovat palvelujen lähtökohtana. Ikääntyneitä myös tuetaan ottamaan vastuuta oman terveyden ja toimintakyvyn säilyttämisestä. Jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen turvaavat asiakkaille laadukkaat palvelut. Henkilöstömäärä tulee mitoittaa riittäväksi suhteessa asiakkaiden ja potilaiden toimintakykyyn ja avuntarpeeseen (STM 2006, STM 2008). Janakkalassa palvelutarpeiden kehittymisen arviointia on tehty viime vuonna valmistuneessa kunnan palvelustrategiassa vuodelle 2016 asti. Janakkalan väestökasvu on ollut voimakasta parin viime vuoden aikana. Vaikka kuntaan muuttaa paljon nuoria perheitä, lisääntyy kuitenkin ikäihmisten suhteellinen osuus jatkuvasti kunnan väestössä. Palvelustrategiassa painopistealueeksi on otettu ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen kaikessa kunnallisessa toiminnassa. Palvelustrategia sisältää kunnan talouden tasapainotusohjelman. Tämä tarkoittaa palvelujen määrän ja laadun tarkistuksia, palvelujen tuottamisrakenteen ja - tavan muutostarpeita sekä palveluprosessien ja johtamisen jatkuvaa parantamista. Vanhustenhuollon painopistealue on ollut jo luvun kotihoidon parantaminen ja tehostaminen. Ikäihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen asumisen turvaaminen tulee olemaan entistä merkittävämpää tulevaisuudessa, kun ikäihmisten määrä kunnassa tulee lisääntymään. Vanhustenhuollon palveluissa tulee tehdä linjavalintoja siitä, mitkä arvioidaan vanhustenhuollon kunnan omaksi ydintuotannoiksi ja mitkä vanhustenhuollon palvelut siirtyvät yksityisille palvelutuottajille. Tarvitaan konkreettisia keinoja ennalta ehkäisyn tehostamiseen ja laitospainotteisen palvelurakenteen kasvun pysäyttämiseen. Janakkalan kunnan vanhustenhuollon strategiaohjelma vuosille hyväksyttiin valtuustossa Ohjelman toteutuksen arviointi vuosilta ja jatkotoimenpiteet vuosille käsiteltiin valtuustossa marraskuussa 2004 (valt ). Edellisen ohjelman valmistelun tapaan nykyisen käsillä olevan strategiaohjelman valmisteluun perustettiin työryhmä. Perusturvalautakunta nimesi työryhmän, johon kuului perusturvalautakunnan puheenjohtaja Terttu Tuomi-Koskelin, varapuheenjohtaja Matti Johansson sekä jäsen Helena Puistola. Viranhaltijoista perusturvalautakunta nimesi työryhmään perusturvajohtaja Matti Valtosen, vanhustyön johtaja Eija Paappasen, ylilääkärin sekä tarvittaessa laitoshoidosta vastaavan lääkärin sekä henkilöstön edustajana Marjatta Lindqvistin. Kunnanhallitus nimesi edustajaksi työryhmään kunnanhallituksen puheenjohtajan Kalevi Ilmarisen, valtuuston 2. varapuheenjohtajan Merja Taposen, kunnanhallituksen jäsenen Riitta Lindell`n sekä kunnanjohtaja Pekka Harjun. Vanhustenhuollon palvelusuunnitelmassa kappaleessa yksi käsitellään ohjelmaa työstäneen työryhmän toimintaa ja sen tuloksia. Sen jälkeen kappaleessa kaksi kuvataan ikäihmisten palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja kappaleessa kolme vanhustenhuollon nykytilaa kunnassa. Keskeisiä seutukunnan kuntien vertailulukuja kuvataan kappaleessa neljä ja analysoidaan niitä suhteessa vanhustenhuollon nykytilaan. Tämän jälkeen kappaleessa viisi ohjelman alkuosan kuvauksesta esitetään lyhyet johtopäätökset tulevaisuuden suunnitelman pohjaksi. 3

6 Vanhustenhuollon strategiset linjaukset on esitetty kappaleessa kuusi. Esitystavassa on huomioitu kunnan voimassa oleva kuntastrategia, jossa on määritelty painopistealueet. Lopuksi esitetään palvelurakenteen kehittämisohjelmassa palvelurakenteen määrälliset tavoitteet, henkilöstön määrä sekä strategisista linjauksista mahdollisesti aiheutuvat kustannukset. Palveluohjelmassa on päädytty selkeästi siirtämään painopistealuetta ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollossa ennalta ehkäisyyn ja kotihoitoon. Vanhustenhuollon palveluohjelmaa hyödynnetään talousarviovalmistelun yhteydessä ja tarkennetaan tarvittaessa kunnan ja myös valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Palveluohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu vuositasolla. Virallinen vanhustenhuollon seurantaraportti valmistellaan kahden vuoden välein. 1. VANHUSTENHUOLLON STRATEGIATYÖRYHMÄN TOIMINTA Työryhmä on kokoontunut kymmenen kertaa. Työryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi perusturvalautakunnan puheenjohtajan Terttu Tuomi-Koskelinin ja sihteeriksi vanhustyön johtajan Eija Paappasen. Työryhmä käsitteli strategiaohjelmaa joulukuussa 2007 viimeisen kerran ennen luonnoksen valmistumista, jonka jälkeen työryhmä päätti lähettää ohjelmaluonnoksen lausunnolle seuraaville tahoille: vanhusneuvosto kaikki lautakunnat eläkeläisjärjestöt yhteistyöryhmä valtuustoryhmät Janakkalan palvelutalosäätiö Strategiaohjelman luonnos oli kuntalaisten luettavissa ja kommentoitavissa Janakkalan kunnan internet-sivuilla ja kirjastoissa. Kuntalaisille tiedotettiin lausuntomahdollisuudesta kunnan tiedotelehdessä joulukuun alussa. Vanhustenhuollon strategiaohjelma laitettiin lausunnolle joulunalusviikolla 2007 ja lausuntokierros kesti tammikuun 2008 loppuun asti. Strategiaohjelmasta annetuista lausunnoista tehtiin lyhyt yhteenveto, joka on ohjelman numeroimattomana liitteenä. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmä kokoontui arvioimaan tarvittavat muutostarpeet ja sai ohjelman lopulliseen muotoonsa Työryhmän työskentelyn kuvaus Työryhmän jäsenet saivat etukäteistehtäviä ennen ensimmäistä työryhmän kokousta. Vanhustenhuollon strategiaohjelman valmistelussa työryhmän jäsenet arvioivat vanhustenhuollon tilannetta SWOT analyysin avulla. Tähän analyysiin osallistuivat myös vanhustenhuollon tulosalueen esimiehet ja laitoshoidosta vastaava lääkäri, jotka arvioivat vanhustenhuollon tämän hetkistä tilannetta omasta näkökulmastaan. Työryhmän sihteeri kokosi SWOT -analyysin tulokset yhteen, jonka jälkeen jokainen työryhmän jäsen vielä analysoi yhdistelmän tulokset ja etsi sieltä omasta mielestään vanhustenhuollon kannalta keskeiset näkökulmat. Analysointivaiheessa pyrittiin hyödyntämään kunnan palvelustrategian viitekehystä ja sen määrittelemiä näkökulmia: kuntalainen, henkilöstö/osaaminen, prosessit/rakenteet ja talous. Taulukossa 1 esitetään työryhmän SWOT -analyysin lopullinen tulos. 4

7 Lisäksi työryhmän jäsenet, vanhustenhuollon yksiköiden esimiehet ja laitoshoidosta vastaava lääkäri rakensivat kunnan vanhustenhuollon visiota vastaamalla kysymyksiin: a. Miten ikäihminen elää ja voi Janakkalassa vuonna 2016? b. Minkälaisia palveluja ikäihmisille on tarjolla kunnassa vuonna 2016? c. Mitkä ovat ikäihmisten palvelujen painopistealueet vuosina ? Työryhmän työstämä koko aineisto koottiin yhteen, jonka pohjalta työryhmässä käytiin keskustelua ja työstettiin kunnan vanhustenhuollon visiota ja painopistealueita. Tulevaisuuden näkymiä ja painopistealueita arvioitiin suhteessa tämän hetkiseen tilanteeseen. Työryhmä käytti pohdintansa perustana myös uutta Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen - luonnosta Työryhmän analyysin tulokset ja johtopäätökset Työryhmä arvioi tämänhetkisen vanhustenhuollon vahvuudeksi keskustelevan yhteistyön ja ammattitaitoisen motivoituneen henkilökunnan. Palvelurakenne arvioitiin nykyisellään kohtuullisen toimivaksi erityisesti, koska laitoshoidosta kotiuttamista on selvästi tehostettu. Tehostetun asumispalvelupaikkojen puute koettiin kuitenkin palvelurakenteen heikkoutena. Samanaikaisesti heikkoutena ja myös uhkana, nähdään henkilöstön niukkuus, ikääntyminen, uupuminen sekä jo nykyisellään ja entistä pahempana edessä oleva henkilöstöpula. Vanhusten ja heidän hoidon arvostuksen puutetta pidettiin suurena uhkana ja tärkeää olisi koko valtakunnassa nostaa ikäihmiset voimavaraksi eikä keskittyä vain heidän hoitonsa ongelmiin. Tulevaisuuden uhkana pidettiin myös sitä, että kunnan taloudellinen tilanne ei mahdollista ikäihmisten määrän lisääntyessä lisätä palveluja heidän tarpeitaan vastaavaksi. Tulevaisuuden mahdollisuutena työryhmässä pidettiin ennalta ehkäisyyn panostamista. Myös yksilön omaa vastuuta itsestään ja omaisten panosta ikäihmisten kotona asumisen tukena korostettiin. Tulevaisuudessa lääketiede, hoitomuodot ja teknologia kehittyvät ja mahdollistavat ihmisen itsenäisen selviytymisen pidempään. Ikäihmisten perusterveydentila tulevaisuudessa on parempi, vaikka ennusteet pitkäaikaissairauksien kuten 2-tyypin diabeteksen ja dementian lisääntymisestä ovat haastavia. Ikäihmisten taloudellinen tilanne tulee jatkossa paranemaan, mikä antaa tietenkin ikäihmiselle itselleen enemmän vaihtoehtoja oman tulevaisuuden suunnittelussa ja turvaamisessa. Mahdollisuutena pidettiin myös tulevaisuuden selkeää ennakointia ja suunnittelua niin pitkälle, kun se tämän päivän tiedon perusteella on mahdollista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa ei ole esitetty SWOT -analyysin yhteenvedossa asioita mitenkään tärkeysjärjestyksessä, vaan luettelomaisesti työryhmän lopullisen analyysin perusteella. Työryhmässä oltiin yhtä mieltä siitä, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäisy, varhainen kuntoutus ja avohoidon toimenpiteet vaativat panostusta. Tämä tulee myös pitkällä tähtäimellä olla se suunta, jossa vanhustenhuoltoa tulee parantaa ja kehittää. 5

8 Taulukko 1. Työryhmän SWOT -analyysin yhteenveto VAHVUUDET Laatutyö alulla Toimivat ja viihtyisät yksiköt Hoitojärjestelmää johdetaan ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti Ammattitaitoinen, osaava, motivoitunut henkilökunta Keskusteleva yhteistyö Kouluttautumismahdollisuudet hyvät Ikäihmisten kuntoutuspalvelut kattavat Tehokas kotiutushoito Keskeisellä alueella eritasoisia palveluja ikäihmisille Yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen Panostettu vanhustenhuoltoon MAHDOLLISUUDET Nostaa kuntalaisten itse-maksavaa osuutta Omainen ottaa enemmän vastuuta hoidosta Ennaltaehkäisy oma vastuu itsestä Hoitomuodot kehittyvät Reagoidaan etukäteen ikärakenteen muutoksiin Vanhukset hyväkuntoisia Esimiehellä mahdollisuuksia työn kehittämiseen Koulutukseen panostaminen Muistineuvolan aloittaminen Kotiutushoitajatoiminnan kehittäminen Ennalta ehkäisyyn ja kuntoutukseen panostamine Kotona asumisen tukeminen Laitoshoito portaittain joustava HEIKKOUDET Yksilön tottumisten huomioimattomuus Tarjottavia vaihtoehtoja kuntalaisille liian vähän Kerrostalot, joissa ei ole hissiä Palvelut keskittyneet taajamiin Ikääntyvä henkilöstö Henkilöstöpula Henkilöstön uupuminen Ei tunneta toisen työtä Lääkäreiden vaihtuvuus Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrä vähäinen Liika laitoskeskeisyys Asumispalveluja ei ole riittävästi Omaishoidon tuen kriteerien tiukkuus Vanhusneuvola puuttuu Avohoidon ennakoiva arvio ja hoito puuttuu UHAT Hoitotyön arvostus huononee Ei ole ketään joka hoitaa Vanhuus koetaan kielteiseksi asiaksi Palvelut heikkenevät Kuntalaiset eriarvoisessa asemassa Yksityisiä hoivayrityksiä ei ole Väestön terveysongelmat lisääntyvät Omaishoitajia ei ole riittävästi Henkilökunnan saatavuuden heikkeneminen Hoivapaikkojen ja kotihoidon ylityöllisyys Laitospaikkojen tarve kasvaa Jäykät toimintatavat estävät uudistumista Päihdeongelmaisten hoidon haasteet Rahat eivät riitä kasvavaan palvelutarpeen tyydyttämiseen Kunnan velkaantuminen lisääntyy 6

9 2. IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Ikäihmisten palvelutarpeeseen vaikuttava keskeinen tekijä on heidän määränsä kasvu tulevina vuosina. Janakkalan kunnan väkiluvun kasvu on arvoitu olevan maltillista. Ikäryhmissä kuitenkin selkeä määrän nousu on vanhemmissa ikäluokissa vasta vuoden 2015 jälkeen. Siihen asti maltillinen kasvu koskee myös yli 75 -vuotiaiden osuutta kuntalaisissa. Kunnan väestöennusteessa on käytetty tilastokeskuksen tuottamaa kuntien väestöennustetta pohjana. Kunnan oma ennuste asukasluvun kehittymiseen on erilainen, joskin siinä suurin muutos on nuoremmissa ikäluokissa. Taulukko 2. Kunnan väestöennuste ikäluokittain vuosille (Tilastokeskus ) Ikäluokat yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Kunnan väestöstä yli 75 -vuotiaiden prosenttiosuus pysyy vielä muutaman vuoden samana. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2005 oli 63,6, vuonna 2015 sen arvioidaan olevan 71,1, ja vuonna 2025 jo 78,6. Huoltosuhteen heikkeneminen on kunnassa maltillisempaa kuin koko maassa, mutta silti ikäihmisten palveluihin tulee kunnan suunnata voimavaroja selvästi nykyistä enemmän (Kunnan puitelain toimeenpanosuunnitelma 2007). Taulukko 3. Kunnan asukasmäärän arvioitu kasvu eriteltynä yli 65 -vuotiaat ja yli 75 -vuotiaat sekä % -osuus koko kunnan asukasmäärästä 2005 lkm 2010 lisäys 2015 lisäys 2020 lisäys 2025 lisäys vuotiaat yli 75 -vuotiaat vuotiaiden % -osuus väestöstä 17 % 18 % 21 % 23 % 24 % vuotiaiden % -osuus väestöstä 8 % 8 % 9 % 10 % 12 % Koska ikäihmisten määrä kasvaa ja mm. dementiasairaudet yleistyvät, tulee se vaikuttamaan merkittävästi tulevaisuudessa hoivan ja huolenpidon tarpeeseen. Dementiaoireisten ihmisten hoidon ja palvelujen järjestäminen on olennaisen tärkeää ottaa huomioon ikääntyneiden palveluita suunniteltaessa ja mitoitettaessa. Riittävillä ja tarkoituksenmukaisilla perusterveydenhuollon toimilla voidaan tukea dementoituvien kotona asumista sekä siirtää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Tämän hetkisten tutkimusten valossa on arvioitu tulevaisuudessa dementian esiintymistä väestössä eri ikäryhmissä. Dementoituviin sairauksiin sairastuminen tapahtuu miehillä aikaisemmin kuin naisilla ja usein myös dementoitumiseen johtaneet syyt ovat erilaisia. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvioitu dementian esiintyminen eri ikäryhmissä. 7

10 Taulukko 4. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä (% -osuus) väestössä Ikä Miehet Naiset Kaikki vuotiaat 0,41 0,13 0, vuotiaat 5,4 3,3 4, vuotiaat 7,7 12,0 10,7 Yli 85 -vuotiaat 28,6 36,8 35,1 Yleisesti valtakunnassa arvioidaan, että % keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavista ihmisistä tulee tarvitsemaan ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa. Dementiaa sairastava ihminen ei tarvitse varsinaista sairaalahoitoa, vaan hänelle suunnitellun kodinomaisen ja turvallisen ympäristön. Tämä lisää tehostetun palveluasumisen paikkatarvetta merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty tulevien paikkojen arvioitu tarve siten, että 40 % dementiaa sairastavista olisi ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa. Taulukko 5. Arvio tulevasta ympärivuorokautisen hoivapaikan tarpeesta (lukumäärä) johtuen ikäihmisten dementoitumiseen johtavista sairauksista vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat yhteensä Hoivapaikkojen tarve nousee kuntalaisten ikääntymisen myötä. Vuoteen 2025 mennessä pelkästään dementiaa sairastavia ihmisiä varten tarvittaisiin yli 80 hoivapaikkaa lisää. Voidaan kuitenkin arvioida, että lääketieteen ja teknologisten apuvälineiden kehitys dementian hoidossa ja erityisesti kotihoidossa tulevat tulevaisuudessa vähentämään varsinaista hoivapaikkatarvetta nykyisestä arviosta. Ikäihmisten palvelutarpeeseen vaikuttaa myös kuntasuunnittelu, kunnan asuntopolitiikka ja esteettömästä ympäristöstä huolehtiminen. Hyvinvointia edistävän elinympäristön tärkeitä ominaisuuksia ovat liikkumisesteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys sekä monikäyttöiset tilat ja lähipalveluverkko. Hyvällä kaavoituksella voidaan vaikuttaa ikäihmisten integroitumiseen yhteiskuntaan. Esteettömyyttä on tarkasteltava kokonaisuutena liikkumisen osalta. Liikenneympäristö, kulkutiet, pitkät matkat ja liikennepalveluiden esteettömyys ovat usein ratkaisevassa asemassa tarkastaessa ikääntyvien ihmisten selviytymistä ja avuntarvetta (Välikangas, 2006). Kulttuurin vaikutus ikäihmisen terveyteen on kiistaton. Kulttuuri ja humanismi ovat osa ihmisen kokonaisuutta ja siten myös osa ihmisen terveyden kokonaisuutta. Jos niiden osuus puuttuu, syntyy ongelmia kokonaisuuden häiriintymisestä. Luovan toiminnan osuus ihmisen kokonaisterveydessä koskettaa ihmiskuvaa, mutta sillä on myös käytännöllinen merkitys. Luovuuden osuus terveyden säilyttämisessä ja kuntoutumisessa ei ole pehmeää lääketiedettä, vaan vaikutuksiltaan yhtä todellista ja kovaa kuin muukin lääketiede (Hyyppä, Liikanen 2005). Taiteessa ja kulttuuritoiminnassa voi kokea iloisia ja nautittavia elämyksiä, tunteita ja kokemuksia, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan elää muutoin arkisia päiviään. Taide- ja kulttuuritoiminta voi 8

11 auttaa ihmistä löytämään itsestään uusia ulottuvuuksia ja uusia keinoja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Taiteen tulisikin saada sijaa myös hoitolaitoksissa. Eettisillä kokemuksilla on itsenäinen arvo. Taide tukee myös ihmisen yksilöllisyyttä. Taiteella on kyky panna ihmisen mieli liikkeeseen, joka voi osaltaan tukea parantavien prosessien aktivoitumista ruumiissa. Ikäihmisten kulttuurinen harrastaminen on osoittautunut yhtä tehokkaaksi kuin ohjattu liikunta. Kulttuuri- ja taideharrastustoiminta on erityisen tärkeää vanhemmiten niille, jotka eivät pysty harrastamaan riittävästi liikuntaa. Ihmisten yhdessä tekeminen ja harrastaminen, kulttuuripalvelujen saatavuus ja taide-elämykset ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kaikenikäisille.(hyyppä, Liikanen, 2005). Liikunta on todettu merkitykselliseksi monien eri sairauksien, oireyhtymien ja oireiden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, sekä lisäksi toimintakyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa. Tietoa on saatu myös liikunnan vaikutuksista muun muassa aineenvaihduntasairauksissa, syöpien ehkäisyssä ja esimerkiksi virtsanpidätysvaikeuksien hoidossa (Vuori 2005). Ohjatun liikuntaharjoittelun on tutkimuksissa todettu lievittävän masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä (Nupponen 2005). Liikunnan on todettu edistävän fyysistä kuntoa, parantavan mielialaa, edistävän mielenterveyttä, antavan vaihtelua, auttavan rentoutumaan, vievän ajatukset ikävistä asioista, parantavan stressinsietoa, kohottavan itsetuntoa sekä tarjoavan mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin. Tähänastiset tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että asennon ylläpitokykyyn, tasapainofunktioon, on mahdollista vaikuttaa harjoittelun avulla myös ikääntyneiden henkilöiden keskuudessa. Tasapainon harjoittaminen näyttäisi edellyttävän harjoitteita, jotka kohdistuvat spesifisti asentoa ylläpitävään elinjärjestelmään. Tasapaino paranee siis harjoittelemalla tasapainoa (Era 1997). Liikkumattomuus heikentää nopeasti muun muassa ikääntyneen lihasvoimaa. Heikon lihasvoiman on todettu ennustavan jopa vanhuksen laitoshoitoon joutumista ja kuolleisuutta. Vähäisen liikunnan seurauksena lihasvoima saattaa heikentyä siinä määrin, että päivittäisistä rutiineista suoriutuminenkin vaikeutuu (Sipilä & Rantanen 2003). Heikon lihasvoiman on useiden muiden tekijöiden lisäksi katsottu olevan syynä myös ikääntyneiden kaatumistapaturmiin. Lonkkamurtuman vaara on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vähentää lonkkamurtumien ilmaantuvuutta jopa 50 % (Käypä hoito -suositus.). Liikkumattomuus yhdistettynä ikääntymiseen aiheuttaa lihasten surkastumista ja toimintakyvyn nopeaa heikkenemistä (Kaikkonen 2001). Viimeaikaisen tiedon mukaan voimaharjoittelu lisää iäkkäiden naisten ja miesten lihasmassaa samaan tapaan kuin nuorempienkin. Lihasvoiman merkitys iäkkäiden liikuntakyvylle ja suoriutumiselle ruumiillista ponnistelua vaativissa tehtävissä, kuten esimerkiksi portaiden nousussa, on ilmeinen. Lihasvoiman parantaminen tarjoaa näin ollen potentiaalisesti merkittävän mahdollisuuden edistää iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä (Suominen 1997). Lonkan totaaliendoproteesiasiakkaat vaikuttavat hyötyvän säännöllisestä liikunta- ja toimintakyvyn seurannasta, ja sillä näyttää olevan myönteisiä vaikutuksia päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (Kaskinen 2002). Liikuntaharjoittelun sekä ohjauksen ja neuvonnan vaikuttavuudesta on vahvaa tieteellistä näyttöä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, kuten reumataudeissa ja nivelrikossa (Aittasalo 1999). Myös tuore Häkkisen (2006) tutkimus osoittaa, että säännöllisellä ja tehokkaalla liikunnalla, varsinkin voimaharjoittelulla, on keskeinen asema nivelreumaatikon toimintakyvyn kannalta. Suomisen (1997) mukaan lukuisissa tutkimuksissa on todettu liikkumattomuuden vähentävän luun massaa ja murtumalujuutta. Mineraalikato voi kehon painoa kannattavissa hohkaluissa olla 9

12 prosentin verran viikossa. Tuoreimpien tutkimusten perusteella tehokkailla kuormitusta vaativilla liikuntaohjelmilla voidaan lisätä luun massaa ja siten saada luustoreserviä vanhuutta silmällä pitäen (Berg 2001). Vanhenevien ja kuluvien nivelten toimintakykyä saattaa loppujen lopuksi parhaiten ylläpitää ja parantaa niveltä tukevien pehmeiden sidekudosten, jänteiden ja lihasten vahvistaminen. Asianmukainen liikunta on käytännössä myös ainoa tapa ylläpitää nivelten liikelaajuutta (Suominen 1997). Heikkisen (1995) mukaan liikuntainterventiot ovat osoittaneet, että iäkkäätkin ihmiset voivat merkittävästi parantaa aerobista kapasiteettiaan harjoittelun avulla. Harjoitusvaikutus on suhteellisesti samansuuruinen kuin nuorilla henkilöillä, mutta absoluuttinen suorituskyky tietenkin on pienempi vanhoilla ihmisillä. Mitä heikompi kuntotaso on alussa, sitä suurempi on vaste harjoitteluun (Heikkinen 1995). Suomisen (1997) mukaan säännöllinen kestävyysharjoittelu parantaa merkittävästi sydämen ja verenkierron toimintaa ja aerobista kapasiteettia. Kestävyystyyppinen harjoittelu kasvattaa veren kokonaisvolyymia, vähentää verisuoniston vastusta sekä alentaa sykettä ja verenpainetta levossa ja submaksimaalisessa kuormituksessa. Muutokset vähentävät sydämen aineenvaihdunnallista kuormitusta. Vanhenevan hengitys- ja verenkiertoelimistön harjoitusvaste säilyy siis periaatteessa varsin hyvänä (Suominen 1997). 3. VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN KUVAUS 3.1. Palvelurakenne Vanhustenhuollon tulosaluetta johtaa vanhustyön johtaja. Vanhustenhuollon tulosalueeseen kuuluu terveyskeskussairaala, vanhainkoti, asumispalvelut sekä kotihoito. Vanhustenhuolto ei kuitenkaan rajoitu tulosalueen sisäiseen toimintaan, vaan se on kiinteässä yhteistyössä myös eri tulosalueiden toimijoiden kanssa. Liikunta- ja kulttuuritoimen eri palvelut ovat osaltaan vaikuttamassa ikäihmisten hyvinvointiin ja selviytymiseen. Vanhustenhuollon palvelurakenne kokonaisuudessaan on seuraava: 10

13 Vanhustyön johtaminen LAITOSHOITO ASUMISPALVELUT KOTIHOITO Sairaala 20 akuuttipaikkaa 67 perushoitopaikkaa Kotipelto/tehostettu 19 asunto-osa 8 dementiaosa Säännöllinen kotihoito asiakkaita 255/v Tapailakoti 37 vanhainkotipaikkaa 20 kuntoutus- ja intervallipaikkaa Tohvela 28 asuntoa Tilapäinen kotihoito asiakkaita 319/v Palvelukoti Tapaila 8 asuntoa Tukipalvelut asiakkaita 379/v Elsakoti/ostopalvelu 10 asuntoa Päiväkuntoutus asiakkaita 77/v Omaishoidon tuki asiakkaita 63/v

14 Laitoshoito Vanhustenhuollon laitoshoitoon kuuluvat terveyskeskussairaala, jossa on 87 potilaspaikkaa sekä vanhainkoti, jossa on 57 hoitopaikkaan. Sairaala on toiminnallisesti jaettu moduuleihin siten, että kummallakin osastolla on 10 -paikkainen akuutti-moduuli ja viisi hieman eri kokoista pitkäaikaispotilaille tarkoitettua hoitomoduulia. Akuutti-moduuleissa on kummassakin tarvittaessa kaksi ylipaikkaa. Vanhainkoti on jaettu neljään kotialueeseen, joista kolme kotialuetta eli 37 asukaspaikkaa muodostavat varsinaisesti vanhainkotialueen. Vanhainkodissa on yksi paikka intervallihoitoa varten. Vuonna 2004 toimintansa aloittanut kuntoutusyksikkö perustettiin Tapailakodin yhteen kotialueeseen Neliapilaan, jossa on 20 paikkaa. Kuntoutusyksikkö vastaa osittain kansanterveystyöstä ja hoitaa erikoissairaanhoidosta suoraan kuntoutusyksikön palveluita tarvitsevien potilaiden jatkokuntoutuksen. Lisäksi kuntoutusyksikkö vastaa lähes kaikesta intervalliasiakkaiden hoidosta. Intervalliasiakkaat käyvät kuntoutusyksikössä joko säännöllisesti 1-3 viikon jaksoissa asiakkaan tarpeiden mukaan tai mahdollisesti vain tarvittaessa. Kuntoutusyksikkö toteuttaa myös kuntoutuksen tutkimus- ja arviointijaksoja. Vuonna 2003 vanhainkotiin perustettiin kahdeksan tilapäistä hoivapaikkaa erikoissairaanhoidon jatkohoitojonotuksen ja huolestuttavasti nousseiden siirtoviivekustannusten vuoksi. Laitoshoidon tilapäispaikat purettiin vuoden 2006 alusta, jolloin kuntaan valmistui uusi tehostettu asumispalveluyksikkö Kotipelto. Tällöin laitospaikat palautuivat vuoden 2002 tasolle. Laitoshoidossa on siis yhteensä 144 laitospaikkaa, joista akuuttipaikkoja on 20 paikkaa, kuntoutus- tai intervallipaikkoja on 20 paikkaa ja pitkäaikaispaikkoja on 104 paikkaa. Vuonna 2007 laskennallisesti pitkäaikaispaikkoja oli 8 %:lle yli 75 -vuotiaille kuntalaisille. Taulukko 6. Laitoshoidon potilaspaikat ja hoitopäivät vuosina Laitoshoito Paikkojen määrä Pitkäaikaispäivät Lyhytaikaishoito Intervallihoito Hoitopäivät yhteensä Lyhytaikaishoito % -osuus kaikista hoitopäivistä 21 % 21 % 24 % 28 % Sairaalan käyttöaste on ollut vuosina jatkuvasti yli 100 prosenttia. Vanhainkodin käyttöaste oli tilapäispaikkojen vuoksi reilu 100 % vuosina Vanhainkodin käyttöaste oli vuonna 2007 sen sijaan 94 %. Lyhytaikaispotilaiden määrä on kolmen viime vuoden aikana noussut jonkin verran ja painopiste on selvästi keskittynyt intervalliasiakkaisiin. Heidän määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2007 säännöllisen intervallihoidon piirissä on yli 70 asiakasta. Intervallihoidon tavoitteena on tukea ihmisen kotona asumista ja ihmisen toimintakykyä kuntouttavin toimenpitein sekä joissakin tapauksissa tukea omaishoitoa. Kuntoutusyksikössä tutkimus- ja arviointijaksolla vuonna 2007 on käynyt 22 asiakasta ja kuntoutujia on ollut 39 asiakasta. Vanhainkodin käyttöasteeseen vaikuttaa intervalliasiakkaiden suuri määrä, koska intervallijaksot eivät toteudu aina suunnitelman mukaisesti. Toisaalta käyttöasteeseen vaikuttaa myös intervalliasiakkaiden tilastointitapa, kun intervalliasiakkaiden 12

15 vaihto tapahtuu kaksi kertaa viikossa. Pitkäaikaishoidon hoitopäivien määrä on vähentynyt ja lyhytaikaishoidon prosenttiosuus kaikista hoitopäivistä on kasvanut 28 prosenttiin. Taulukko 7. Laitoshoidon asiakasmäärät ja asiakkaiden ikäjakaumat vuosina Pitkäaikaispotilaat vuotiaat vuotiaat yli 74 -vuotiaat Yhteensä Lyhytaikaispotilaat vuotiaat vuotiaat yli 74 -vuotiaat Yhteensä Intervalliasiakkaat vuotiaat vuotiaat yli 74 -vuotiaat Yhteensä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli vuoden 2007 aikana hoidettavana 11 % yli 75 -vuotiaista. Yli 75 - vuotiaiden pitkäaikaishoidettavien määrä pysyi suhteellisen tasaisena luvun alussa välillä 9-10 %. Nyt kuitenkin parin viime vuoden aikana yli 75 -vuotiaiden määrä pitkäaikaispotilaissa on noussut 11 %:iin. Tähän lasketaan kaikki yli 75 -vuotta täyttäneet pitkäaikaispotilaat, jotka ovat olleet pitkäaikaishoitopaikalla vuoden aikana. Lisäksi pitkäaikaispotilaista osa on alle 75 -vuotiaita. Keskimääräinen pitkäaikaishoitoaika sairaalassa vuonna 2007 oli 2,1 vuotta ja pitkäaikaispotilaiden keski-ikä oli 86,5 vuotta. Vanhainkodissa on vielä muutamia useita vuosia sitten vanhainkotiin sijoitettua asiakasta. Asukkaiden keski-ikä on 86,2 vuotta ja keskimääräinen hoitoaika on 2,1 vuotta. Valtakunnallinen tavoite on, että pitkäaikainen laitoshoito kestäisi keskimäärin alle vuoden, mikäli laitoshoito on ihmisen viimeinen hoitopaikka ennen hänen kuolemaansa Asumispalvelut Asumispalveluihin kuuluvat Tohvelakoti, Palvelukoti Tapaila, Elsakoti ja Kotipelto. Vuoteen 2005 asti vanhustenhuollon asumispalveluihin kuului myös Ratasmylly, mutta se siirtyi kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutoksen yhteydessä sen alaisuuteen vuoden 2006 alusta. Kotipelto on tehostettua palveluasumista eli siellä on ympärivuorokautinen valvonta. Kotipelto otettiin käyttöön kokonaisuudessa vuonna 2006 ja siihen kuuluu kahdeksan paikkaa sisältävä dementiaosasto ja 19 asuntoa käsittävä asunto-osa. Tohvelakodissa on 28 asuntoa, Palvelukoti Tapailassa kahdeksan asuntoa ja Elsakodissa 10 asuntoa. Kunnassa on siis 27 tehostetun asumispalvelun paikkaa ja 46 palveluasuminen paikkaa, joissa asukkaat ovat yksin öiseen aikaan ja saavat tarvittaessa apua turvapuhelinhälytyksellä. Laskennallisesti kunnassa oli 2 %:lle yli 75 -vuotiaista tehostettu palveluasumisen paikka ja 4 %:lle tavallinen palveluasumispaikka vuonna Intervallijaksoja tarjoavat sekä Tohvelakoti että Kotipelto. Tohvelakodissa intervallijaksoja käyttävät sellaiset asiakkaat, jotka välttämättä eivät tarvitse yövalvontaa. Kotipellon intervallihuone 13

16 on alun perin suunniteltu sellaisille asiakkaille, joiden kotiutumisen kannalta on tärkeää harjoitella kodinomaisissa olosuhteissa kotona selviytymistä. Toistaiseksi intervalliasunto on ollut enemmän normaalissa intervallikäytössä asiakkailla, jotka tarvitsevat yövalvontaa. Taulukko 8. Asumispalvelupäivät vuosina Asumispalveluyksiköt Tohvelakoti Palvelukoti Tapaila Kotipelto Elsakoti Ratasmylly Intervallipäivät Yhteensä Palveluasumispaikkoja on kunnassa yhteensä 73 asuntoa. Vuonna 2007 vuositasolla kuitenkin 112 asiakasta on käyttänyt palveluasumispalveluja. Intervalliasiakkaat saattavat vaihtua melko usein ja usein myös sijoitus asumispalveluihin saattaa jäädä lyhyeksi, koska asukkaiden toimintakyky on melko huono jo palvelun piiriin siirtyessä. Palveluasumisen piirissä vuonna 2007 oli yli 75 - vuotiaista kuntalaisista 9 %, näistä 2 % oli tehostetussa asumispalvelussa Kotipellossa. Taulukko 9. Asumispalveluiden asukkaiden määrä ja ikäjakauma vuosina Ikävuodet vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli Yhteensä Asumispalvelujen asunnoissa on asukkaina myös monisairaita nuorehkoja ihmisiä, joille kunnassa ei ole muuta sijoituspaikkaa kuin ikäihmisten palveluasunnot. Asukkaiden heterogeenisuus tuo oman haasteensa asumispalveluiden hoivatyöhön ja asukkaiden asumisviihtyvyyteen Kotihoito Kotihoito antaa palveluita kuntalaiselle kotiin, jotta hän pystyisi erilaisten palvelujen turvin asumaan ja elämään mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan. Kotihoidon palveluihin kuuluvat säännöllinen ja tilapäinen kotihoito sekä kotihoidon tukipalveluina lisäksi ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu, pyykki- ja asiointipalvelu ja pesupalvelu. Kotihoitoon ja kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat myös päiväkuntoutus ja omaishoidontuki. Kotihoidossa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty moniammatillisesti toimiviksi kotihoidon tiimeiksi, missä jokaisessa tiimissä on sairaanhoitaja, lähihoitajia ja kodinhoitajia. Kotihoito on jaettu alueväestövastuisesti viiteen tiimiin: Tapaila, Taimisto, Paturi + haja-asutusalue, Hovila ja Lepola. Väestövastuulääkärit huolehtivat kotihoidon asiakkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Lääkärien kotikäynnit ovat hyvin vähäisiä, vuonna 2006 lääkärit tekivät 14 kotikäyntiä kotihoidon asiakkaiden luokse ja vuonna 2007 kuusi kotikäyntiä. 14

17 Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito Kotihoidon käyntimäärissä on selvästi vaihtelua, vaikka asiakasmäärät ovat pysyneet viimeiset neljä vuotta melko vakiona. Säännöllinen kotihoito on jaettu neljään eri luokkaan asiakkaan hoidon tarpeesta riippuen. Säännöllinen kotihoito voi olla kerran viikossa tapahtuva kotikäynti. Mikäli asiakkaan tarve vaatii voi kotihoito käydä asiakkaan kotona kolmesta viiteen kertaan päivässä. Tilapäisten sairaanhoidollisten käyntien määrä on selvästi noussut vuodesta 2004 vuoteen Taulukko 10. Kotihoidon käynnit tuotteittain vuonna Kotihoidon tuotteet Säännöllinen kotihoito 4 7 käyntiä / kk / kk / kk / kk Tilapäinen sairaanhoito Tilapäinen kotihoidollinen käynti Kaikki kotihoidon käynnit Kotihoidon asiakkaissa on selvästi muita palveluja enemmän alle 65 -vuotiaita asiakkaita, vaikkakin varsinaisesti lapsiperheiden osuus kotihoidossa on jatkuvasti vähentynyt. Asiakkaista 29 % on alle 75 -vuotiaita. Kotihoidon palvelun piirissä on kuitenkin 29 % kaikista 75 -vuotiaista, kun myös tilapäisen kotihoidon asiakkaat lasketaan mukaan. Taulukko 11. Kotihoidon kaikki asiakkaat ikäryhmittäin vuonna Ikäjakauma vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli Yhteensä Säännöllisen kotihoidon asiakkaissa vuonna 2007 oli alle 75 -vuotiaita 34 % asiakkaista. Yli 75 - vuotiaista 15 % on säännöllisen kotihoidon piirissä. Tilapäisten yli 75 -vuotiaiden asiakkaiden määrä kotihoidossa on melko suuri. Taulukko 12. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät ikäryhmittäin vuosina Ikäjakauma vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli Yhteensä

18 Kotihoidon peittävyys on valtakunnallisiin tavoitteisiin nähden hyvä, joskin se on laskenut vuosituhannen alusta eikä peittävyyden kehitys ole kulkenut kunnan omien tavoitteiden suuntaisesti. Asiakkaiden hoitoisuuden lisääntyessä asiakasmäärät ovat huomattavasti vähentyneet, koska kotikäyntien kestot ovat pidempiä. Välitön asiakastyö on silti jäänyt vuosi vuodelta pienemmäksi. Asiakkaiden asioiden hoito vaatii monenlaista eri ammattiryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, joka vie runsaasti aikaa. Väestövastuulääkärien vaihtuvuus ja hoidon jatkuvuuden puute kuormittaa sekä asiakkaita että kotihoidon henkilökuntaa. Maaliskuun alussa 2006 voimaan tullut sosiaalihuoltolain muutos turvaa yli 80 -vuotiaille ja kaikille Kelan maksaman erityishoitotuen saajille oikeuden päästä ei-kiireellisten sosiaalihuollon palvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Uudistus toi 80 vuotta täyttäneille ja erityishoitotukea saaville omaishoidon tuen hakijoille oikeuden saada omaishoidon tuen tarpeen arviointi käynnistymään viimeistään seitsemän arkipäivän kuluttua yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarvetta arvioivat kotikäynnit ovat olleet yleinen käytäntö jo ennen lainsäädäntöä. Mikäli palvelutarve on ollut kiireinen, on se toteutettu nopeasti Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluihin kuuluvat ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu sekä pyykki- ja asiointipalvelu. Ateriapalveluasiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Asiakkaat voivat saada ateriakuljetuksen päivittäin tai muutaman kerran viikossa asiakkaan tarpeista riippuen. Aterioiden kotiin kuljetuksista huolehtii kotihoidon henkilökunta, osittain teknisen puolen autonkuljettaja ja osa aterioiden kuljetuksesta ostetaan yksityiseltä palvelutuottajalta. Kuljetettavien aterioiden määrä vaihtelee päivittäin 90 ateriasta 140 ateriaan ja kuljetukset on tapahtuvat klo välisenä aikana. Turvapuhelinpalvelu on ostettu Medivire Oy:ltä alkuvuodesta 2004 alkaen. Turvapuhelinasiakkaiden määrä on myös jatkuvasti lisääntynyt. Turvapuhelinpalvelun toiminnassa on ollut joitakin alkuhankaluuksia, mutta nykyisin palvelu on vakiintunut ja toimii kohtuullisesti. Pyykkipalvelu kohdentuu sellaisiin asiakkaisiin, joille useimmiten ei ole mahdollisuutta kotonaan pestä pyykkiä. Asiakasmäärä on vähentynyt viime vuosina. Uutena tukipalveluna otettiin käyttöön syksyllä 2007 pesupalvelu sellaisille asiakkaille, joiden kotona ei ole pesumahdollisuuksia. Aikaisemmin sauna- ja pesupalvelu sisältyi vanhusten päivätoimintaan, mutta muuttunut asiakkaiden tarve päiväkuntoutuksen lisäämiseen vaati toimintojen uudelleen organisointia kyseisenä vuonna. Taulukko 13. Kotihoidon tukipalvelujen asiakasmäärät vuosina Tukipalvelut Ateriapalvelu Turvapuhelinpalvelu Pyykki- ja asiointipalvelu Pesupalvelu 14 Yhteensä

19 Päiväkuntoutus Vanhusten päivätoiminta on ollut murroksessa parin viime vuoden ajan. Ikäihmisten päiväkuntoutuksen tarve on lisääntynyt toimintakykyä ylläpitävänä ja kotona asumista tukevana palvelumuotona. Päiväkuntoutuksen sisältöä on pyritty kehittämään entistä enemmän erilaisen kuntoutuksen suuntaan. Tällä hetkellä päiväkuntoutuspalvelut ovat tarkoitettu ikäihmisille, joiden fyysinen, psyykkinen ja/tai sosiaalinen toimintakyky on alentunut esim. muistihäiriön, masennuksen tai muun sairauden vuoksi. Päiväkuntoutukseen hakeudutaan hoitohenkilöstön lähetteellä (esim. lääkärin, sairaanhoitajan tai kotihoidon lähete) ja yhteistyötä tehdään omaisten, kotihoidon sekä muiden hoitavien tahojen kanssa. Palvelut suunnitellaan asiakkaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti, jokaisen tarpeita vastaavaksi ja toiveita huomioiden. Päiväkuntoutuksen vaikuttavuutta pyritään arvioimaan ja etsimään eniten kuntoutushyötyä saavia asiakkaita. Suurin osa asiakkaista on päiväkuntoutuksen aloittaessa ollut jo jonkin vanhustenhuollon palvelun piirissä joko laitoshoidossa, kotihoidossa tai intervallijaksoilla kuntoutusyksikössä. Vuonna 2007 päiväkuntoutuksen palveluja käytti 77 asiakasta. Päiväkuntoutuksen asiakkaita oli helmikuussa 2008 yhteensä 49 henkilöä, heistä 70 % käy päiväkuntoutuksessa viikoittain. Asiakkaista 82 % on tällä hetkellä yli 75 -vuotiaita. Päiväkuntoutuksen kehittämisprosessi on alkuvaiheessa ja siitä saadut tulokset vaikuttavat jatkon kehittämistyöhön. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueen kuntoutuspalvelut kohdistuvat myös hyvin paljon ikäihmisiin. Vuoden 2006 poliklinikkakäynneistä oli 47 % kävijöistä yli 65 -vuotiaita. Apuvälinepalvelun piirissä oli vuotiaista kuntalaisista 16,5 % ja yli 85 -vuotiaista 36,5 %. Kuntoutuspalvelujen osuus on merkittävä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kotona selviytymisen tukijana Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2006 alussa. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Uusi laki sisälsi useita muutoksia, jotka paransivat hoidettavien ja omaishoitajien asemaa. Laissa täsmennettiin omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä, parannettiin omaishoitajan mahdollisuutta pitää vapaata, korotettiin hoitopalkkion vähimmäismäärää ja otettiin käyttöön uusi vähimmäishoitopalkkio hoidollisesti raskaita siirtymävaiheita varten sekä parannettiin palkkioiden indeksisuojaa. Uutena omaishoidon tuen osana ovat omaishoitajalle annettavat hoitotehtävää tukevat sosiaalihuollon palvelut, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tuen myöntämisen tulee aina olla hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Perusturvalautakunta päätti uuden lain voimaantulon jälkeen, että omaishoidon tukea maksetaan kolmessa eri maksuluokassa. Vuonna 2007 palveluasumista korvaava maksuluokan hoitopalkkio on 310,44 euroa / kk, laitoshoitoa korvaavan maksuluokan hoitopalkkio on 413,92 euroa ja erityismaksuluokan hoitopalkkio on 620,88 euroa / kk. 17

20 Taulukko 14. Omaishoidontuen saajien määrä ja ikäjakauma vuosina Ikäjakauma vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 75 -vuotiaat yhteensä Omaishoidon tuen saajiin kuului kaikenikäisiä asiakkaita. Osa omaishoidon tuen saajista on erityishoidettavia lapsia. Omaishoidon tuen saajien määrä lisääntyi selvästi vuoden 2004 jälkeen, jolloin kuntalaisten kiinnostus omaishoidon tuen hakemiseen lisääntyi ja myöntämisperusteet tarkennettiin vasta uuden lain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2007 omaishoidon tuen saajia oli kaikkiaan 63 henkilöä. Vuositasolla omaishoitajuudet päättyvät ja uusia omaishoitajuuksia alkaa. Joulukuussa 2007 omaishoidon saajia oli yhteensä 48 henkilöä. Heistä alinta hoitopalkkiota sai 38 ja keskimmäistä hoitopalkkiota 10 henkilöä. Hoidettavista 23 henkilöä oli alle 65 -vuotias eli 43 % omaishoidon tuesta kohdentui alle 65 -vuotiaisiin henkilöihin. Yli 75 -vuotiaita oli 18 henkilöä eli vain kolmasosa omaishoidon tuesta kohdentui yli 75 -vuotiaisiin. Vuonna 2007 kielteisiä omaishoidon tuen päätöksiä tehtiin 11 päätöstä. 3.2 Henkilöstö Vanhustyön henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta työhönsä. Henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana oman työnsä kehittämisessä ja vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämiseen koetaan pääsääntöisesti hyväksi. Kaikkialla vanhustenhuollossa koetaan kuitenkin työ kuormittavana ja jatkuvassa muutoksessa haasteellisena. Vanhustyön asiakkaiden hoito vaatii runsaasti osaamista ja muutosvalmiutta. Kokemus käsien riittämättömyydestä on hyvin yleinen arjen hoito- ja hoivatyössä. Henkilöstömäärä on aiheuttanut myös muutaman kantelun Etelä-Suomen lääninhallitukselle sekä sairaalan että vanhainkodin resursseista suhteessa asiakkaisiin. ESLH:n päätös vuodelta 2006 ( /So-18) oli, että tässä yksittäistapauksessa henkilöstömäärä tulee olla 0,55-0,6 työntekijää asukasta kohden. Henkilöstöön laskettavilta edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus ja osallistuminen 50 %:sti hoiva- ja hoitotyöhön. Perusturvalautakunnan toimitti seurantaselvityksen lääninhallitukselle joulukuun loppuun 2007 mennessä. Uudessa päätöksessään ( ESLH /So-18) lääninhallitus toteaa, että Janakkalan kunta on selvästi sitoutunut parantamaan vanhainkodin henkilöstömitoitusta ja siten parantamaan annettavan hoivan ja hoidon laatua. Lääninhallitus kiinnittää edelleen perusturvalautakunnan huomiota Tapailakodin henkilöstömitoituksen riittävyyteen asukkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon takaamiseksi. Kunnan tulee toimittaa edelleen lääninhallitukselle selvitys vuoden 2009 loppuun mennessä siitä, että henkilöstömitoitus on saatettu riittävälle tasolle Henkilöstömäärät ja ammattirakenne Vanhustenhuollon palvelurakenteessa henkilöstön ammattirakenteen muuttamiseen on panostettu viime vuosina. Sairaanhoidollista osaamista on pyritty vahvistamaan perustamalla sairaanhoitajan toimia. Henkilöstölisäysten turvin on ohjattu laitoshuoltajien työpanosta enemmän heidän koulutuksen mukaisesti laitoshuoltoon vähentämällä heiltä asiakkaiden hoivatyötä. Vanhustenhuollon 18

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot