Aika: Tiistai kello Paikka: Karvian kunnantalo, Kylä-Karviantie Karvia

Transkriptio

1 MUISTIO Karvianjki ryhmä 3. kkus Aika: Tiistai kell Paikka: Karvian kunnantal, Kylä-Karviantie Karvia 1. Avaus Puheenjhtaja avasi kkuksen. Jäsen/sallistujaluettel päivitettiin muistin liitteeksi. Jukka Törmä kerti Karvian seudun vesien tilan levan hun "malta alueelta" tulevan maataluden ja turvetutannn kurmituksen vuksi. Vesien tila näyttäisi tsin viime vusina parantuneen, sillä esimerkiksi sinilevää n esiintynyt vähemmän. Karvianjen kunnstushjelma n käynnistynyt hyvin ja timinnan tivtaan tuvan apua tilanteeseen. 2. Edellisen kkuksen muisti 2. kkuksen muisti hyväksyttiin. 3. Vesistölueen kehittämishjelman laatimisen jatkaminen Mika Marttunen, Heikki Mäkinen, Heini Lähteenmäki, Minna Kaljnen ja Olli-Matti Verta esittelivät ehdtuksia ryhmätyöskentelyn "pelisäännöiksi" (muistin liitteenä) sekä Karvianjen alueen vurvaikutteisen suunnitteluhankkeen tilannetta. Hanke sisältää viisi sahanketta. Osahanke 1. Kehittämishjelman laadintaa tukeva jäsentelytyö Tavitteena n tukea timenpiteiden tunnistamista ja arviintia sekä auttaa suunnittelutilanteen hahmttamisessa. Keskeisiä tehtäviä: Arviintimenetelmän kehittäminen Prsessi ja arviintikriteerit Hanke-ehdtusten määrittäminen Uudet ehdtukset, alitteet, suunnitteilla levat hankkeet, käynnissä levat hankkeet Hanke-ehdtusten kuvaus Lmakephjan suunnittelu ja avustaminen lmakkeiden täyttämisessä Hanke-ehdtusten arviinti Hankkeiden ryhmittely esimerkiksi kunnstustarpeen suuruuden, vaikuttavuuden ja tteutettavuuden perusteella Palautteen kkaminen arviinnista Esiteltiin alustavia ehdtuksia hankkeiden arviinnissa käytettäviksi kriteereiksi (muistin liitteenä). Osahanke 2. Vurvaikutteisen suunnittelun kehittäminen ja arviinti 1

2 Tavitteena n arviida vurvaikutteisen suunnittelun nnistuneisuutta ja tarjta työryhmille menetelmiä ja timintatapja yhteistyön ja vurvaikutuksen parantamiseksi: Kysytään auttik vurvaikutukseen panstaminen tukemaan kknaisnäkemystä Karvianjen kunnstuksesta ja hankkeiden pririsintitarpeista synnyttämään ideita uusista hankkeista ja rahituslähteistä lisäämään avimuutta ja yhteistyötä eri sapulten välillä edistämään vesienhitn liittyvien eri intressien sekä maankäytön ja vesienhidn suunnittelun yhteensvittamista Menetelmät sallistuva havainninti (Karvianjki-ryhmä; alatyöryhmät) ryhmähaastattelut ja palautekyselyt prjektin alussa ja lpussa sekä sallistujat että hankkeen vetäjät Arviintikriteerit Tiedn hallinta, ssiaalinen dynamiikka, ikeutus, muut kehkeytymät Tulkset kehittämisehdtuksia Karvianjki- ja alaryhmien työlle Esiteltiin 1. kkuksen ryhmähaastatteluista ja Webrpl-kyselystä esille nusseet teemat: Tiedn hallinta Paikallistiedn hyödyntäminen & kkemukset Kkemukset ja tiedt hankkeista käyttöön Yksittäisistä hankkeista valuma-aluekknaisuuteen Kknaiskuvan luminen ja ymmärryksen lisääminen Hankkeiden pririsinti Malttia puuttua syihin Karttaharjitukset Alatyöryhmätyöskentely Muita: kysely hanke-ehdtuksista, ideariihet Ssiaalinen dynamiikka Eri intressitahjen edustus Karvianjkiryhmässä Kurmittajat, kunnat Erityisesti: Vap, viljelijät, matkailu Eri tahjen ikeudenmukainen khtelu Vanhjen kaunjen/erheiden unhtaminen Lisää vurvaikutusta, ryhmätyöskentelyä Oikeutus Karvianjki-ryhmä kkaa, krdini, pririsi ja tiedttaa yhteys Satavesi-hjelmaan ja paikallisiin kunnstushankkeisiin Rahituskanavat Tiedtus Tiedtusvälineet yms. (lehtijutut, tiedtustilaisuudet) www Tiedn vieminen mille verkstille Situtuminen ja Karvianjki-identiteetti Esim. luentsarjat, histria, matiminen seuranta. Osahanke 3. Maankäytön ja vesienhidn yhteissuunnittelun testaus ja arviinti Karvianjen yläsalla Arviidaan alustavia tulksia sujavyöhykkeiden ja maankäytön muutsten vaikutuksista vesistön ravinnekurmitukseen: RiverLifeGIS-työkalun testaus tunnistetaan alueen tärkeitä viher- ja virkistysalueita, jihin liittyvällä maankäytöllä, elinkeinjen edistämisellä ja vesienhidlla vi lla maakunnallista merkitystä. phditaan tulsten hyödyntämismahdllisuuksia käytännön päätöksentessa ja suunnittelussa 2

3 Maankäytön suunnittelun mahdllisuudet Yrittäjyyden kehittäminen Luntmatkailun kehittäminen Kuntastrategia Maakuntastrategia Osahanke 4. GIS-työkalun kehittäminen ympäristöhallinnn internet-sivuille perustetaan helppkäyttöinen paikkatietpalvelu, jka n suunnattu laajalle yleisölle palveluun ktaan tietja Karvianjen alueen asukkaita kiinnstavista aiheista perustana käytetään ympäristöhallinnn, Satakuntaliitn ja kuntien aineistja, jita vidaan täydentää myös uusilla aineistilla tavitteena lisätä kansalaisten tiednsaantia ja tukea vesistössä tteutettavien hankkeiden suunnittelutyötä Esiteltiin lunnsvaiheessa levia phjakarttja. Osahanke 5. Pilttien tuki ideintivaiheessa pyritään tukemaan jnkin käynnistyvän Karvianjki-suunnitteluhankkeen vurvaikutteisuutta Esiteltiin kehittämishjelmaan tulevien hanke-ehdtusten arviinnissa humin tettavia asiita kaavina: Parityöskentelynä vastattiin kysymyksiin: Minkä tavitteiden tteuttamista Karvianjen kehittämishjelman tulisi ensisijaisesti edistää? Puuttuuk kaavista jkin tärkeä tavite, mikä? Mitä hankkeita n käynnissä/suunnitteilla liittyen eri tavitteisiin? Vastaukset kerättiin analysitaviksi. Aiheisiin liittyneessä vilkkaassa keskustelussa tutiin esiin seuraavaa: Kyrönjki Oy:n phjavedentthanke Karvian kunnan alueella hulettaa useat taht eivät vielä le mukana Karvianjki-ryhmässä kuten kunnat, Kkemäenjen vesistön vesiensujeluyhdistys ry ja VAPO Oy 3

4 tutettujen karttjen nimistö tarkastetaan vesien käyttökelpisuuslukitus ei anna ikeaa kuvaa huniksi määritellyt vedet vat yleensä mikrbilgisesti tarkasteltuina uimavesikelpisia ja vedenlaatu muuttuu npeasti esimerkiksi etäisyyden suhteessa kurmituslähteeseen hankkeissa n tettava valuma-aluenäkökulma ja tarkasteltava vaikuttavuutta khdealueilla ja tisaalta kk vesistössä Karvianjen minaispiirteet vaikuttavat vesien tilaan: virtaamien vaihtelu, turvemaiden suuri suus ja maataluden keskittyminen pääväylän varrelle ilmastnmuuts tulee lisäämään valumia ja virtaamia vähäpätöisemmät khteet vivat mudstua merkittäviksi js ne saadaan kunnstettua vesistöhankkeet vat yleensä pitkäjänteisiä ja etenevät vaiheittain - "heti ja äkkiä" ei yleensä vida edetä VAPOn timinta n vesistön yläsissa merkittävää ja vesiensujelutimet paljlti vasta lupakäsittelyissä laskeutusaltaita pitäisi lisätä kk vesistöalueella ja vesistöön kertynyttä kiintainesta pistaa maankäytön ja vesienhidn yhdistämisen pilttihanke vi tuda työkaluja vedenladun parantamiseen GIS tulee jatkssa lemaan tärkeä "jkamiehen" tiednlähde kehitteillä leva KarvianjkiGIS n siten tärkeä tiedn lisääjä 4. Tiedksisaattasiat Elina Jensuu kerti Karvianjen kunnstushjelman levan alkuvaiheessa ja etenevän suunnitelman mukaan. Ohjelmaan kytkeytyy nyt klme hanketta: 1. Karvianjen kunnstushjelman käynnistyshanke vesistöalueen yhteistyön järjestäminen ja kehittäminen pilttihankkeiden suunnittelun edistäminen (Prin Ahlaistenjen kunnstus, Meriravianjen alasan täydentävä kunnstus, Siikaisten Alinenjärven kunnstus, latva-alueen lähteikköjen ja siden ennallistaminen Karvianjen hydrlgisen ja vedenlaatumallin kehittäminen ja sveltaminen. 2. Vurvaikutuksen kehittäminen Karvianjen kunnstuksessa hanke Karvianjen alueen vurvaikutuksen ja GIS-työkalun kehittäminen 3. Karvianjen vesistön säännöstelyn kehittämishanke kk vesistöaluetta tarkastelevan säännöstelyn kehittämishanke Elina Jensuu kerti, että eri rahitushjelmat vusille vat viimeistelyvaiheessa. Eurpan aluekehitysrahastn (EAKR) ja Eurpan ssiaalirahastn (ESR) Länsi-Sumen timenpidehjelmasta, maaseudun kehittämishjelmasta sekä Interreg IV A Btnia Atlantica hjelmasta n satavissa lisätietja muun muassa Satakuntaliitn sivuilta > Satakuntaliitt > Rahitus. Eurpan uninin ympäristöalan rahitusjärjestelmästä LIFE + n saatavissa lisätietja ympäristöministeriön sivuilta > Kansainväliset asiat > Eurpan unini > Life+ -rahitus. Kai Ranta-ah kerti Karvianjen kalataludellisista kunnstushankkeista ajankhtaisimpia levan keski- ja alasan khteet. Nämä kalataludelliset kunnstukset rahittaa valti. 5. Mahdlliset muut asiat Ei llut. 6. Seuraavat kkukset Kesäekskursi tehdään trstaina Khteet valitaan ryhmälle tehtävän kyselyn tulsten perusteella. Seuraava kkus n trstaina kell Prissa. 4

5 7. Päätös Puheenjhtaja päätti kkuksen. Kkuksen jälkeen tutustuttiin Karvian kalastuskunnan pastuksella Kirkkjärveen ja Karvianjärveen. Muistin laati Elina Jensuu Krdinaattri 5