Yhdistys työnantajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistys työnantajana"

Transkriptio

1 Yhdistys työnantajana

2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi

3 Tämä opas on koottu osana Työllisty järjestöön -hanketta, jota rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun kaupunki ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Hanke on toiminut vuodesta 2005, ja se tarjoaa työ- ja työkokeilupaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille Varsinais-Suomen alueen yhdistyksissä ja järjestöissä sekä tukee yhdistyksiä rekrytoinneissa ja työnantajana toimimisessa. Opas on tarkoitettu ohjenuoraksi yhdistyksille, jotka toimivat työnantajina tai jotka suunnittelevat työntekijän palkkaamista. Opasta laadittaessa on pyritty huomioimaan muutkin kuin MLL:n paikallisyhdistykset. Siksi tekstissä pyydetään usein tarkistamaan asia yhdistyksen toimialalla käytössä olevasta työehtosopimuksesta. Työnantajina toimivien MLL:n paikallisyhdistysten tulee noudattaa joko Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta tai Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta, jotka ovat yleissitovia. Oppaan viittausten ja linkkien tarkoituksena on helpottaa oikean ja olennaisen tiedon löytymistä työnantajuutta säätelevistä laeista ja työehtosopimuksista. Oppaan alkuosa sisältää perustietoa työnantajana toimimisesta. Esitellyt työnantajavelvoitteet koskevat kaikkia työnantajia ja kaikkia yhdistyksen työntekijöitä. Kansion lopussa olevat osiot, Palkkatuki, Työkokeilu ja harjoittelijat sekä Kesätyöntekijät ja nuoret työntekijät täydentävät ja tarkentavat alussa olevia tietoja. Siten myös vain kesätöitä tarjoavan yhdistyksen kannattaa tutustua koko oppaaseen. Työnantajan tarvitsemat lomakkeet löytyvät oppaan lopusta sekä linkkien takaa sähköisinä, muokattavina versioina. Toimivaa työnantajuutta toivottaen, Työllisty järjestöön -hanke Yhdistys työnantajana 3

4 4 Yhdistys työnantajana

5 Sisällysluettelo Työntekijän palkkaaminen s. 6 Rekrytointi s. 6 Vakuutukset s. 8 Työterveyshuolto s. 8 Työsuojelu s. 9 Työnantajana toimiminen s. 10 Työsuhde s. 10 Työsopimus s. 10 Perehdyttäminen ja opastus s. 11 Työtodistus s. 12 Työaika s. 12 Poissaolot s. 13 Vuosiloma s. 13 Lomauttaminen ja osa-aikaistaminen s. 14 Palkanmaksu s. 15 Palkasta tehtävät tilitykset ja ilmoitukset s. 15 Vuosilomaan liittyvä palkanlaskenta s. 16 Palkkakirjanpito s. 16 Palkkatuki s. 17 Palkkatuen avulla työllistäminen s. 17 Palkkatuen hakeminen ja maksatus s. 17 Työkokeilu ja harjoittelijat s. 18 Työkokeilu s. 18 Harjoittelijat s. 18 Kesätyöntekijät ja nuoret työntekijät s. 19 Työnantajan muistilista s. 20 Palkanmaksun muistilista s. 21 Lomakkeet s. 22 Anomus palkattomasta vapaasta s. 22 Haastattelurunko s. 23 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä s. 24 Työnantajan päättäessä työsuhteen Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä s. 25 Työntekijän päättäessä työsuhteen Loma-anomus s. 26 Matkalasku s. 27 Paikkailmoitus s. 28 Salassapito ja vaitiololupaus s. 29 Selvitys poissaolosta s. 30 Tehtävänkuvauslomake s. 31 Työajanseurantalomake s. 32 Työsopimus s. 33 Työsopimus kerhonohjaaja s. 34 Työsopimus palkkatuki s. 35 Työsuojelun toimintaohjelma s. 36 Työtodistus s. 40 Varoitus s. 41 Yhdistys työnantajana 5

6 Työntekijän palkkaaminen Työnantajana toimiminen on yhdistykselle vastuullinen tehtävä, johon liittyy monia velvoitteita. Työnantajan vastuista ja velvoitteista on hyvä olla tietoinen jo siinä vaiheessa, kun työntekijän palkkaamista vasta suunnitellaan. Työsuhde on työsuhde yhdistyksessäkin, ja vaikka esimiehenä toimisi vapaaehtoinen. Yhdistyksen hallituksen tulee olla tietoinen työnantajana toimimisen vastuista ja velvoitteista, jotta hallituksen jäsenet ymmärtävät edustavansa työnantajaa ja jotta työntekijän lähiesimies saa tarvittaessa tukea muilta hallituksen jäseniltä. Työnantajana toimimisesta löytyy paljon tietoa ja useimmat asiat perustuvat joko lakiin tai työehtosopimuksiin, joten kaikkea ei tarvitse muistaa itse. Työntekijän palkkaamisen taustalla tulee aina olla todellinen tarve eli töitä, joihin on perusteltua palkata työntekijä. Työntekijää ei palkata korvaamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhdistystyötä, vaan täydentämään sitä omalla työpanoksellaan. Vastuu yhdistyksen toiminnasta on aina yhdistyksen hallituksella. Työntekijän palkkaamisen plussat ja miinukset Plussat Yhdistys voi lisätä ja laajentaa toimintaansa. Vapaaehtoisten voimavarat vapautuvat perustoimintojen pyörityksestä esimerkiksi uuden ideointiin. Palkattu työntekijä tuo lisäarvoa yhdistyksen toiminnalle: Niillä on työntekijäkin! Yhdistys voi tarjota loistavan mahdollisuuden pitkään työttömänä olleelle tai alanvaihtajalle Tuntitöitä tai kesätöitä tarjoamalla yhdistys voi järjestää enemmän toimintaa ja tarjoaa samalla arvokasta työkokemusta nuorelle tai opiskelijalle Työntekijän palkkaaminen ja työnantajana toimiminen työllistävät yhdistyksen hallitusta sekä ajallisesti että taloudellisesti. Aikaa kuluu sopivan työntekijän etsimiseen ja valintaan sekä työllistämisen taloudellisten kuvioiden selvittämiseen. Myös uuden työntekijän opastaminen ja perehdyttäminen vievät aikaa, etenkin jos yhdistyksellä ei aiemmin ole ollut työntekijöitä ja jos työ on työntekijällekin uutta. Työtehtäviin perehtymisen jälkeen toiminta alkaa yleensä sujua omalla painollaan; hyvä etukäteissuunnittelu ja käytännön asioista sopiminen auttavat paljon. Työnantajana toimiminen vaatii koko hallituksen sitoutumista: työsuhde on työsuhde yhdistyksessäkin ja se velvoittaa molempia osapuolia. Miinukset Alussa työnantajavelvoitteiden ja työllistämiskuvioiden paperiasiat voivat tuntua hankalilta. Sopivan henkilön löytäminen voi olla vaikeaa. Onneksi kenenkään ei tarvitse täyttää vapaaehtoisen, yhdistystoimintaa vapaa-ajallaan harrastavan aukkoa, vaan tulla omalla työpanoksellaan tukemaan vapaaehtoisten halua toimia yhdistyksen parhaaksi! Hallituksen vastuulla ovat esimiestehtävät sekä palkanmaksu muine työnantajavelvoitteineen, jotka vievät aikaa. Nämä tehtävät kannattaa jakaa useamman henkilön kesken. Palkanmaksusta voi huolehtia esimerkiksi rahastonhoitaja ja esimiestehtävistä työntekijän lähiesimies. Tässä yhteydessä onkin luontevaa tehdä hallituksen sisäinen osaamiskartoitus. Jollain hallituksen jäsenellä saattaa olla kokemusta palkanmaksusta ja jollain toisella työhaastatteluista. Taloudellisten resurssien riittävyys on haaste myös työntekijää palkattaessa. Työntekijän myötä toimintaa on usein mahdollista lisätä, mikä etenkin alussa usein vie taloudellisia resursseja, mutta pitkällä tähtäimellä toivottavasti lisää niitä! Työntekijän palkkaaminen ei sinällään edellytä yhdistykseltä tiloja, joissa työtä tehdään. Työtehtävät voivat koostua eri paikoissa tehtävästä työstä, ja esimerkiksi suunnittelu- ja valmistelutöitä voi sopia tehtäviksi vaikka kotona tai kirjastossa. Rekrytointi Kun päätös työntekijän palkkaamisesta on tehty, on aika aloittaa sopivan työntekijän etsiminen ilmoittamalla työpaikka avoimeksi. Ennen työpaikkailmoituksen laatimista täytyy miettiä tulevan työntekijän toimenkuva, palkkaus, työaika, työsuhteen kesto, työn aloitusajankohta sekä nimetä henkilö, joka vastaa tiedusteluihin ja ottaa hakemukset vastaan. Samalla kannattaa sopia myös haastatteluiden ajankohta, jotta puhelintiedusteluihin vastaava voi sopia mahdollisen haastatteluajan samassa puhelussa. Tämä säästää vapaaehtoisten aikaa ja työtä. Toimenkuvaan kuuluvien tehtävien ylöskirjaaminen vaikka luettelomuotoon auttaa paitsi työnhakijaa hahmottamaan työn todellisen sisällön myös työnantajana toimivaa yhdistystä työhön ohjeistettaessa ja työtä valvottaessa. Ylöskirjatut tehtävät auttavat yhteisen kielen löytymisessä ja ennaltaehkäisevät tulkintaeroja ja riitatilanteita. Toimenkuva kannattaa tässä vaiheessa kuitenkin pitää vielä väljänä, sillä valittavalla työntekijällä voi olla taitoja ja ominaisuuksia, jotka voivat vielä muokata toimenkuvaa. 6 Yhdistys työnantajana

7 Työpaikka kannattaa ilmoittaa avoimeksi niissä paikoissa, joissa yhdistys yleensäkin ilmoittaa toiminnastaan. Työpaikkailmoitus on osa yhdistyksen viestintää. Jos tehtävää varten tarvitsee esittää rikostaustaote, siitä tulee mainita jo hakuilmoituksessa. Työnhakijalle tulee rekrytointiprosessin aikana ilmoittaa myös, jos työtä varten tarvitaan todistus huumausainetestistä tai jos työnantaja aikoo hankkia työnhakijan henkilöluottotietoja tämän luotettavuuden arvioimiseksi. Työhaastattelun tarkoituksena on selvittää, onko hakija yhdistyksen etsimä työntekijä ja onko yhdistyksen tarjoama tehtävä työnhakijan etsimä työpaikka. Työhaastattelussa keskitytään työhön liittyviin asioihin. Haastattelu kannattaa pitää tulevassa työpaikassa, jotta hakijalle syntyy mielikuva siitä millaisessa paikassa työtä tehdään ja mitä työhön kuuluvat tehtävät pitävät sisällään. Haastatteluun tulee varata riittävästi aikaa. Haastattelussa voi käyttää haastattelurunkoa, mutta haastattelun ei kuitenkaan tulisi olla mekaaninen ja yksisuuntainen kyselytunti, jossa kysymykset luetaan paperista, vaan vuorovaikutustilanne, jossa molemmat saavat paljon tietoa. Haastattelussa on hyvä käydä läpi myös rekrytointiprosessi ja kertoa, miten ja milloin valinnasta ilmoitetaan ja milloin mahdolliset työt alkavat. On hyvä tapa ilmoittaa rekrytointiprosessin päättymisestä myös niille, joita tehtävään ei tällä kertaa valittu. Se on myös oiva mahdollisuus kertoa yhdistyksen tarjoamista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. i Lomake Paikkailmoitus Haastattelurunko Rikostaustaote lasten kanssa työskenteleviltä Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) velvoittaa työnantajia tarkistamaan rikostaustan sellaisilta tehtävään valituilta työntekijöiltä, jotka työskentelevät pysyväisluontoisesti alaikäisten lasten parissa ilman huoltajan läsnäoloa ja joiden työhön olennaisesti kuuluu lasten kanssa oleminen. Työntekijä tilaa rikostaustaotteen työnantajan pyynnöstä. Rikostaustan selvittäminen koskee paitsi uutta työsuhteista työntekijää myös uutta työharjoittelijaa, työkokeiluun tai siviilipalvelukseen tulevaa henkilöä, jonka työskentely kestää yhteensä yli kolme kuukautta. Laki ei sen sijaan koske jo ennestään yhdistyksessä työskenteleviä työntekijöitä ellei heidän työtehtävänsä muutu niin, että yllä mainitut ehdot lasten kanssa olemisesta täyttyvät. Huumausainetestiä koskeva todistus Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee että työnhakijalle tai työntekijälle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi. Testin perusteella on laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. Työnantaja vastaa todistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joiden hoitaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voisi johtaa vaaratilanteeseen. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta, mutta työnantaja voi jättää ottamatta huomioon tällaisen työnhakijan. Tehtävään valitulta henkilöltä työnantajalla on oikeus pyytää huumausainetestiä koskeva todistus. Rikosrekisterilain 6 2. momentin mukaiseen rikostaustaotteeseen merkitään päätökset vain niistä tuomioista, joilla on ajateltu olevan merkitystä lasten kanssa työskennellessä. Esimerkkejä tällaisista ovat tuomiot huumausainerikoksista, ryöstöstä ja seksuaalirikoksista. Ote ei ole julkinen asiakirja eikä sitä saa kopioida tai arkistoida edes osittain. Työnantaja voi otteen nähtyään laittaa henkilön kanssa tehtävään työsopimukseen merkinnän rikostaustaote nähty sekä kirjoittaa otteen päivämäärän ylös, minkä jälkeen ote tulee viipymättä antaa takaisin henkilölle itselleen. Ote ei saa olla puolta vuotta vanhempi. i Linkki (lisätietoja sekä yhteystiedot) (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työntekijän tehtävät muuttuvat olennaisesti tai jos työnantaja epäilee työntekijän työskentelevän huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai olevan riippuvainen huumeista. Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, joka on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, jotka sisältyvät työntekijän työnantajalle toimittamaan huumausainetestiä koskevaan todistukseen. i Linkki (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, työterveyshuoltolaki 1383/2001) Yhdistys työnantajana 7

8 Henkilöluottotietojen käsittely Työnantajalla on tietyin edellytyksin oikeus saada ja käyttää tehtävään valitun työnhakijan henkilöluottotietoja tämän luotettavuuden arvioimiseksi. Tästä tulee kertoa työntekijälle ennen tietojen hankkimista, kuten myös siitä mistä rekisteristä luottotiedot hankitaan. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Vakuutukset Työnantajan tulee ottaa kaikille työntekijöilleen lakisääteiset vakuutukset: eläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus vuotiaille on otettava eläkevakuutus eli TyEL viimeistään ensimmäistä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Eläkevakuutusten maksamisessa työnantajat jaetaan tilapäistyönantajiin ja sopimustyönantajiin työntekijöiden määrän ja kokonaispalkkasumman perusteella. Tämä summa vaihtelee vuosittain, joten se kannattaa tarkastaa vakuutusyhtiöstä. Tilapäistyönantajan ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta työeläkevakuutusyhtiön kanssa, vaan hän voi ilmoittaa työntekijöiden tiedot ja maksetut palkat ja maksaa eläkevakuutusmaksun valitsemaansa eläkevakuutusyhtiöön. Maksu- ja ilmoitustavat vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Harventaakseen maksu- ja ilmoitusliikennettä vakuutusyhtiön kanssa tilapäistyönantaja voi tehdä vakuutussopimuksen ja ryhtyä sopimustyönantajaksi. Sopimustyönantaja on työnantaja, jonka palveluksessa on jatkuvasti ainakin yksi työntekijä tai jonka työntekijöiden kuuden kuukauden kokonaispalkkasumma ylittää yhtäjaksoisesti vuosittain määritettävän eurorajan. Sopimustyönantajan pitää tehdä eläkevakuutushakemus yhden kuukauden kuluessa palkan maksun alkamisesta. Työnantaja saa käyttää myös työtehtäviä saman työnantajan palveluksessa vaihtavan työntekijän henkilöluottotietoja. Työnantaja vastaa henkilöluottotietojen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. i Linkki (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004) Sopimustyönantaja voi valita, ilmoittaako työsuhde- ja palkkatiedot kuukausittain tai vuosittain. Jos palkkatiedot ilmoitetaan kuukausittain, erillistä vuosi-ilmoitusta ei tarvita. Sopimustyönantajilla on oikeus eläkevakuutusyhtiöiden asiakashyvityksiin, joista kannattaa kysyä lisää eläkevakuutusyhtiöstä. Sekä sopimustyönantaja että tilapäinen työnantaja vähentävät työntekijän palkasta työntekijän osuuden työeläkemaksusta, joka on vuosittain tarkistettava prosenttiosuus bruttopalkasta. Palkasta vähennetty osuus tilitetään työnantajan osuuden yhteydessä eläkevakuutusyhtiöön. Työntekijälle on ennen töiden aloittamista otettava myös lakisääteiset työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset. Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset otetaan tapaturmavakuutusyhtiöstä, joita on useita. Kun vakuutukset on otettu, vakuutusyhtiö lähettää työnantajalle laskun vakuutuksista. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden hoitaa vakuutusasioita verkossa. Vakuutusta otettaessa vakuutusyhtiö kysyy palkkasumma-arviota kuluvalle vuodelle. Palkka-arvio kannattaa laskea mahdollisimman tarkkaan, jotta peritty vakuutusmaksu olisi mahdollisimman lähellä oikeaa. Palkkasummaa voi muuttaa kesken vuoden, esimerkiksi jos yhdistykseen tulee uusi työntekijä. Vakuutuksenottajan velvollisuuksiin kuuluu vuosi-ilmoituksen antaminen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö lähettää vuosi-ilmoituskaavakkeet ja ilmoitusohjeet työnantajalle vuoden vaihteessa. Lakisääteisiin vakuutuksiin liittyen työnantajan on muistettava periä työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta, jonka määrä tarkistetaan vuosittain. Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan maksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusmaksut peritään työnantajalta ennakkona vakuutusvuoden aikana. Vakuutusvuoden päätyttyä työnantajalla on velvollisuus antaa Työttömyysvakuutusrahastolle palkkasummailmoitus, jonka perusteella määrätään lopullinen työttömyysvakuutusmaksu. i Linkki (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 555/1998) (Työttömyysvakuutusrahasto) Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto ja kerrottava sen käytöstä. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus perustuu työterveyshuoltolakiin, joka antaa yleiset ohjeet työterveyshuollosta. Yhdistyksen tulee ennen työsuhteen alkua ottaa yhteyttä lähimpään työterveyshuollon yksikköön, joka voi olla joko kunnallinen terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema, ja neuvotella yhdistyksen työterveyshuollon järjestämisestä siellä. Työterveyshuollon yksikön velvollisuutena on kertoa, mikä on lakisääteistä ja mikä ei ja arvioida yhdessä yhdistyksen kanssa työterveyshuoltoon liitettäviä palveluita ja niiden tarkoituksenmukaisuutta kyseisessä yhdistyksessä ja työtehtävässä. Työterveyshuollon tasoa määriteltäessä lähtökohtana on aina työtehtävä ja sen asettamat vaatimukset. Käytännössä tämä työolosuhteiden selvitys voidaan hoitaa esimerkiksi yhteisellä neuvottelulla, jossa yhdistyksen edustaja 8 Yhdistys työnantajana

9 kertoo työntekijän työtehtävästä ja työolosuhteista, tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollon yksikön edustajan tekemällä työpaikkakäynnillä. Olennaista on saada selville työn luonne, siihen mahdollisesti liittyvät riskit sekä työn tekemisen olosuhteet yhdistyksessä yleisesti. Näiden perusteella on helppo arvioida myös työn soveltuvuutta työntekijälle, mikä on toinen työterveyshuollon perusasia. Työsuhteen alussa työntekijälle tehtävä työhöntulotarkastus antaa työnantajalle tietoa työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen tehtävään. Tämän ja työpaikkaselvityksen perusteella on jatkossa mahdollista arvioida, johtuvatko työntekijän mahdolliset vaivat työstä vai eivät. Näiden lakisääteisten osioiden lisäksi työnantajana toimiva yhdistys voi tarjota työntekijöilleen muitakin palveluita, kuten esimerkiksi sairaanhoidollisia palveluita, mikäli siihen on tarvetta ja resursseja. Työterveyshuollosta tehdään aina sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon laajuus ja kustannukset. Kela maksaa työkyvyn selvittämiseen liittyvistä (ns. ehkäisevä työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja muista, sairaanhoitotasoisen työterveyshuollon järjestämisen kustannuksista 50 %. i Linkki (Työterveyslaitoksen sivut, lisätietoja työterveyshuollosta) (Työsuojelupiirien sivut, lisätietoja työterveyshuollosta) (työterveyshuoltolaki 1383/2001) Työsuojelu Työnantajan tulee laatia työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun toimintaohjelman taustalla on työturvallisuuslaki, jonka toteutumista valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Työsuojelun toimintaohjelma tehdään työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikan riskija vaaratekijöiden tunnistamista niiden välttämiseksi ja tarvittaessa niiden poistamiseksi. Lisäksi työsuojelun toimintaohjelma sisältää tiedot työturvallisuuden vastuista yhdistyksessä. Työturvallisuutta varten yhdistyksessä tulee aina olla nimettynä työsuojelupäällikkö. Alle 10 hengen organisaatioissa työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu ei ole lakisääteinen. Työsuojelun toimintaohjelma kannattaa säilyttää työterveyshuollon asiakirjojen yhteydessä, ja se tulee päivittää vuosittain yhdessä työntekijöiden tai työntekijöiden edustajan kanssa. Kannattaa muistaa, että työntekijän perehdytys ja opastus niin työtehtäviin kuin asianmukaiseen toimintaan työpaikalla ovat mitä suurinta työsuojelua. Sitä on myös huolehtiminen työajanseurannasta sekä tietoisuus työntekijän todellisesta työnkuvasta ja arjesta yhdistyksessä. Lain mukaan työnantaja on aina vastuussa työsuojelusta. Jos yhdistys toimii esimerkiksi kunnan omistamissa, mutta kunnan yhdistyksen käyttöön osoittamissa tiloissa, vastuu työturvallisuudesta on aina työnantajana toimivalla yhdistyksellä. i Linkki i Lomake Työsuojeluntoimintaohjelma Yhdistys työnantajana 9

10 Työnantajana toimiminen Työsuhde Työsuhde syntyy, kun työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhdetta määrittävät lait, etenkin työsopimuslaki, työehtosopimus, työntekijän kanssa tehtävä työsopimus sekä käytännön tasolla työnantajan määräykset. Työnantajan määräykset ja työsopimus eivät voi olla ristiriidassa lain tai työehtosopimusten kanssa. Työsopimuksessa ei siis voida sopia huonommista eduista kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtehtäviä ja määrätä miten, missä ja milloin työtä tehdään perehdyttää työhön ja valvoa töiden tekemistä kohdella työntekijöitään tasapuolisesti noudattaa lakeja ja työehtosopimuksia Työntekijällä on velvollisuus tehdä työnsä huolellisesti työnantajan määräyksiä noudattaen käyttäytyä asiallisesti työnantajaa, työtovereita ja asiakkaita kohtaan olla lojaali työnantajaa ja työtehtäviä kohtaan Työehtosopimus on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus työsuhteen ehdoista, joita kyseisellä alalla työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimuksen taustalla on työlainsäädäntö. Työehtosopimusten tarkoituksena on täydentää lakia ja sopia joistain asioista tarkemmin kuin mitä työsopimuslaissa on määrätty. Työehtosopimuksessa määritellään esimerkiksi työaika ja sen tasoittuminen, sairausajan palkka, palkalliset poissaolot sekä lisä- ja ylityökorvaukset. Työehtosopimuksiin kuuluvat myös palkkataulukot, joita yhdistysten tulee noudattaa kaikkien työntekijöiden kohdalla niin taulukkopalkkojen kuin niihin tulevien korotustenkin osalta. Työsopimus Työsuhteeseen liittyy aina työsopimus, jossa työsuhteen ehdot määritellään. Työsuhteesta tehdään kirjallinen sopimus, johon kirjataan työsuhteen ehdot sekä työntekijän ja työnantajan tiedot. Työsopimus tulee tehdä heti ensimmäisenä työpäivänä. Työsuhde voidaan lain mukaan solmia myös suullisesti tai sähköisesti, mutta esimerkiksi sosiaalialan työehtosopimukset edellyttävät työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsuhde syntyy myös silloin, jos työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä määritelmän mukaan, vaikka työstä ei suoranaisesti olisi sovittukaan. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi tilanteessa, jossa työsopimus on päättynyt eikä uutta sopimusta ole tehty. Työsuhde voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaiselle työsuhteelle täytyy aina olla perusteltu syy. Työsuhteesta voidaan tehdä myös sekamuotoinen työsopimus eli määräaikainen työsopimus, joka voidaan irtisanoa sopimusaikana. Sekamuotoisen työsopimuksen taustalla voi olla esimerkiksi työn projektiluonteisuus tai rahoitus. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, joka koostuu työpaikalla tapahtuvasta työharjoittelusta ja oppilaitoksessa järjestettävistä tietopuolisista opinnoista. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman eri toimenpiteitä määräajan umpeuduttua, mutta toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy vain jommankumman osapuolen irtisanomiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaista työsopimusta ei voi päättää esimerkiksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kuten toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen. Monesti turvallisena ja vähemmän sitovana työsopimuksen muotona pidetty määräaikainen sopimus itse asiassa sitoo molempia osapuolia enemmän kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Lähes ainoa tapa päättää määräaikainen työsopimus on purkamismenettely, joka edellyttää vakavaa sopimusrikkomusta. Työsuhteen päättymisestä voidaan kaikissa sopimusmuodoissa aina erikseen myös sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työsopimuksessa kannattaa aina sopia koeajasta. Koeaika on nimensä mukaisesti aika, jolloin kokeilemalla selvitetään tehdyn sopimuksen toimivuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja arvioi työntekijän ammattitaitoa ja soveltuvuutta työhön ja työyhteisöön ja työntekijä arvioi, vastaavatko työtehtävät ja työolosuhteet sopimuksessa sovittuja asioita. Koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Määräaikaisissa, alle kahdeksan kuukauden pituisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeajasta tulee sopia heti työsuhteen alussa kirjallisesti, ja se alkaa aina työsuhteen alusta. Peräkkäisissä määräaikaisissa sopimuksissa koeaikaa ei voida käyttää, elleivät työsopimuksen keskeiset ehdot, kuten esimerkiksi työtehtävä, muutu olennaisesti. Koeajalla työsopimuksen voi purkaa ilman irtisanomisaikaa puolin ja toisin. Tällöinkään työsuhdetta ei kuitenkaan voi purkaa laissa mainituilla epäasiallisilla tai syrjivillä syillä. Purun syynä tulee olla työntekijään ja hänen työsuoritukseensa liittyvä sellainen syy, jonka perusteella tehdyn työsopimuksen vaatimukset eivät täyty. Kun työsuhde puretaan koeajalla, työntekijälle ei tarvitse antaa varoitusta tai tarjota mahdollisuutta tulla kuulluksi työsuhteen päättymisen syistä toisin kuin purettaessa tai irtisanottaessa 10 Yhdistys työnantajana

11 toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Tässäkin tapauksessa työntekijällä on oikeus saada työtodistus. Perehdyttäminen ja opastus Työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle työtehtäviä ja opastaa häntä suoriutumaan niistä myös työtehtävän tai työmenetelmän muuttuessa. Sen lisäksi, että työntekijälle kerrotaan mitä tehdään, on tärkeää kertoa miten tehdään. Työntekijän hyvä perehdyttäminen on myös työnantajan etu, kuten myös työntekijän kouluttautuminen ja työssä kehittyminen. Työnantajan tuleekin pyrkiä edistämään työntekijän kehittymistä ja etenemistä työuralla. i Linkki (työsopimuslaki 55/2001 sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus) Onko yhdistyksellänne perehdytysohjelma tai työntekijän kansio? Työlainsäädäntö, työehtosopimukset, työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojeluvaltuutettujen nimet sekä työterveyshuollon tiedot on oltava työntekijöiden nähtävillä. Samassa paikassa voi säilyttää myös perehdytysohjelmaa tai työntekijän kansiota. Myös hiljaisen tiedon (esimerkiksi yhteiset liikuntahetket tai taukojumpat) kulkeutumisesta uudelle työntekijälle on pidettävä huolta. Työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut ovat suositeltavia myös yhdistysten määräaikaisissa, osaaikaisissa työsuhteissa. Yhdistyksen vapaaehtoisella esimiehellä voi olla päivätyö muualla eikä hän voi olla läsnä yhdistyksen työntekijän arjessa, mikä tekee säännöllisistä keskusteluista vieläkin tärkeämpiä. Keskusteluihin varattu yhteinen, kiireetön aika on arvokasta ja tärkeää sekä työntekijälle että lähiesimiehelle. Salassapito- ja vaitiololupauksen läpikäyminen on tärkeä osa työhön perehdyttämistä. Yhdistyksen salassa pidettävät liike- ja ammattisalaisuudet tarkoittavat paitsi sellaisia yhdistyksen tietoja, joiden kertomisesta olisi yhdistykselle haittaa, myös sellaisia yhdistyksen palveluja käyttäviin henkilöihin liittyviä tietoja, joiden kertomisesta olisi näille henkilöille haittaa. Yhdistyksen työntekijälle kerrotaan tämän asemaan perustuen erilaisia tietoja, joita työntekijä ei saa levittää työsuhteensa aikana eikä sen jälkeenkään. Tiedot voivat olla luonteeltaan arkisia, vähäpätöisiltä tuntuvia tapoja tai arkaluontoisia ja vaikeita asioita, mutta koska ne on saatu tai ne ovat käyneet ilmi luottamuksellisesti työntekijän asemaan perustuen, ei niitä saa viedä eteenpäin työsuhteen aikana eikä sen jälkeenkään. Salassapito- ja vaitiololupaus kannattaa käydä yhdistys- ja tehtäväkohtaisesti läpi työsopimusta tehtäessä. Tässä yhteydessä on hyvä myös kertoa, että työntekijällä on mahdollisuus jutella työhön liittyvistä vaikeistakin asioista luottamuksellisesti lähiesimiehensä kanssa. Yhdistyksen hallitus on työnantajana vaitiolovelvollinen työntekijän henkilökohtaisista asioista ja vaitiolovelvollisuus jatkuu työsuhteen päätyttyäkin. Työntekijää koskevia terveydentilatietoja saavat käsitellä vain henkilöt, jotka valmistelevat tietojen pohjalta päätöksiä tai panevat niitä täytäntöön. Työntekijän kanssa tulee myös sopia, mitä tietoja hänestä kerrotaan yhdistyksen esitteissä ja muussa viestinnässä. i Linkki (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000) i Lomake Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä työntekijän päättäessä työsuhteen Ilmoitus työsopimuksen päättymisestä työnantajan päättäessä työsuhteen Salassapito- ja vaitiololupaus Tehtävänkuvauslomake Työsopimus Työsopimus kerhonohjaaja Työsopimus (palkkatuki) Varoitus Yhdistys työnantajana 11

12 Työtodistus Työntekijällä on työsuhteensa päättyessä aina oikeus saada työtodistus työskentelystään yhdistyksessä. Työtodistuksesta täytyy käydä ilmi vähintään työnantaja, työntekijän nimi, työsuhteen kesto alkamis- ja päättymispäivineen sekä keskeiset työtehtävät. Työntekijän toiveesta työtodistukseen voidaan merkitä myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä. Työnantajan tulee antaa työtodistus pyydettäessä vielä 10 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Tosin arviota työtaidosta ei työntekijä voi vaatia enää 5 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen pyydettävään työtodistukseen. Työtodistuksesta kannattaakin ottaa kopio yhdistykselle mahdollista uutta pyyntöä varten. i Lomake Työtodistus Työsuhdeasiakirjojen allekirjoittaminen Yhdistyksen puolesta asiakirjoja saavat allekirjoittaa säännöissä mainitut nimenkirjoittajat. Työsuhdeasioissa toiseksi allekirjoittajaksi on järkevää nimetä hallituksen kokouksessa työntekijän lähiesimies, jonka nimenkirjoitusoikeus tulee voida todentaa pöytäkirjanotteella. Työaika Työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työnantajansa käytettävissä. Työajan perusteena yhdistyksessä on yleensä toiminta, jota varten työntekijä on päätetty palkata. Työnantajan tulee seurata työntekijänsä työaikaa ja noudattaa työaikalain ja alalla noudatettavan työehtosopimuksen säädöksiä silloinkin, kun työtä tehdään muualla kuin varsinaisessa työnsuorittamispaikassa. Työajaksi voidaan laskea myös koulutukseen käytetty aika, jos koulutus tapahtuu työaikana, ja siihen osallistuminen on työnantajan määräys. Sen sijaan matkustamiseen käytetty aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa ellei matkalla oleminen ole samalla työsuoritus. Lähtökohtaisesti työaikana tehdään työtä ja muut asiat hoidetaan työajan ulkopuolella. Esimerkiksi lääkäri- ja hammaslääkäriajat tulee varata työajan ulkopuolelle, mikäli se suinkin on mahdollista. Jos se ei ole mahdollista, tulee lääkärikäynneistä mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa etukäteen ja hoitaa ne tarpeetonta työajan menettämistä välttäen. Selkeän poikkeuksen tähän muodostavat raskaudenaikaiset, synnytystä edeltävät lääkärintarkastukset, joissa raskaana oleva työntekijä saa käydä työajalla palkallisesti. Päivittäisen työajan ylittäessä kuusi tuntia työntekijälle tulee antaa lepoaikaa tunti tai sovittaessa puoli tuntia. Tätä lepoaikaa, ruokatuntia, ei lasketa työaikaan, mikäli työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikaltaan. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, lepoaikaa ei vähennetä työtunneista. Työvuoroja sijoitettaessa tulee huomioida viikoittainen, keskeytymätön vapaaaika, jonka tulee olla kerran viikossa vähintään 35 tuntia ja joka tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen. Työvuorot tulee olla työntekijän tiedossa vähintään viikkoa ennen jakson alkua. Työajoista tulee pitää työaikakirjanpitoa, joka työnantajan tulee säilyttää kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Työvuorojen ollessa säännölliset työvuoroluettelo voidaan liittää erillisellä liitteellä työsopimukseen. Vaikka työntekijän työaika olisikin säännöllinen, työntekijän kanssa kannattaa sopia myös mahdollisesta tasoittumisjaksosta, jonka aikana työaikaa seurataan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisä- ja ylityötä voi tehdä vain työnantajan kehotuksesta tai työnantajan suostumuksella. Työntekijä ei voi esimerkiksi merkitä kotonaan tekemäänsä valmistelutyötä lisätai ylityötunneiksi, ellei tästä ja työajan korvaamisesta ole nimenomaisesti etukäteen sovittu. Lisätyöllä tarkoitetaan sovitun työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ylitä työaikalaissa säädettyä säännöllistä enimmäistyöaikaa. Ylityötä on laissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä työ. Lain määrittämä vuorokautinen säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia ja viikoittainen 40 tuntia. Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajoista eri tavalla. Ylityöt voidaan sopia otettaviksi myös vapaina, jolloin tulee huomioida iltatai viikonlopputyöstä tulevat korotusprosentit vapaa-ajaksi muutettuina. Tästä ja muista työaikoihin liittyvistä määräyksistä, kuten esimerkiksi nuorten työntekijöiden työajoista, löytyy lisää tietoa työaikalaista ja työehtosopimuksesta. 12 Yhdistys työnantajana

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus JÄSENTIEDOTE 2/2015 Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus A. Ennen uuden työvoiman palkkaamista huomioitava työsopimuslain määräykset, jotka koskevat lomautettuja, taloudellisilla

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pieni yhdistys työnantajana

Pieni yhdistys työnantajana Pieni yhdistys työnantajana 11.2.2015 Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja Sosiaalialan Työnantajat ry Tekijänoikeussyistä materiaali on käytettävissä vain tätä koulutusta varten Tuomas Mänttäri Työnantajan

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

Pidä kiinni oikeuksistasi!

Pidä kiinni oikeuksistasi! Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Seura työnantajana. Seurakehittäjä Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta

Seura työnantajana. Seurakehittäjä Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seura työnantajana Seurakehittäjä Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Oma tavoitteeni tälle tuokiolle: Saadaan hahmotettua mitkä asiat seurassa on mietittävä ennen työntekijän palkkaamista Tiedostetaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

28.1.2014. Pauliina Kovanen

28.1.2014. Pauliina Kovanen 28.1.2014 Pauliina Kovanen Tarvittaessa ei palkanmaksua ilmoitus verohallintoon TVR:lle myös kausityönantajailmoitus Joulu-tammikuu: Kokonaispalkkojen ilmoitus vakuutusyhtiöille (työttömyysvakuutus TVR,

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Kesätyön pelisääntöjä 2012

Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18- vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

kesätyöopas MLL:N VARSINAIS-SUOMEN PIIRI

kesätyöopas MLL:N VARSINAIS-SUOMEN PIIRI kesätyöopas MLL:N VARSINAIS-SUOMEN PIIRI työnhaku NUORELLE Tähän oppaaseen on koottu ydinkohdat töiden hakemisesta ja työsuhteesta. Toivottavasti opas auttaa sinua löytämään ja tunnistamaan aiheeseen liittyvästä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit Sari Anetjärvi Työhaastattelu Virkaan tai työsuhteeseen hakijoiden haastattelun tarkoituksena on selvittää heidän soveltuvuuttaan tehtävään ja syventää tietoa heidän

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Työlainsäädännöstä Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Yleistä tästä kalvosarjasta Käsiteltävät lait löytyvät netistä www.finlex.fi Tämä esitys ei ole täydellinen, vaan ohella on tutustuttava osoitettuihin

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

13.3.2013 Paula Pylkkänen YHDISTYS TYÖNANTAJANA

13.3.2013 Paula Pylkkänen YHDISTYS TYÖNANTAJANA 1 YHDISTYS TYÖNANTAJANA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Työsuhdetta säätelevät mm. Työsopimuslaki Vuosilomalaki Työaikalaki Myös seuraavien lakien sisältö ainakin pääpiirteissään tulisi tuntea: Työehtosopimuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi Perehdytettävä Perehdyttäjä Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, palveluryhmä Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Painojussit Oy 8., uudistettu painos 2014 ISBN 978-951-810-532-2

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä.

Op a ss. edelleensijoittamisesta. Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Op a ss edelleensijoittamisesta Riskittömin tapa puolin ja toisin tutustua toiseen osapuoleen oikeassa työssä. Sisällys Johdanto 1. Mitä edelleensijoittaminen on? 2. Kuka voi edelleensijoittaa ja kenet?

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA Asta Sipola & Merja Mattila Rahastonhoitajan valinta Kevätkokouksessa päätetään paliskunnan varojen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Talousarvioseminaari 27.10.2014

Talousarvioseminaari 27.10.2014 Talousarvioseminaari 27.10.2014 Henkilöstölomautus ja sen vaikutukset 27.10.2014 Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman 1 Lomauttaminen Lomautusperusteet ja lomautusmenettely on määritelty työsopimuslain (55/2001)

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

11/2011 PEREHDYTYSOPAS

11/2011 PEREHDYTYSOPAS 11/2011 PEREHDYTYSOPAS Perehdytyksen tarkoituksena on antaa uudelle työntekijälle työssä tarvittavia tietoja taitoja valmiuksia viihtyvyyden ja turvallisuuden tunnetta. Ohjeita perehdytykseen: Tulostakaa

Lisätiedot

PEREHDYTYSOPAS. KAJO-keskuksen yhteystiedot: 11/2011 TOIMISTO:

PEREHDYTYSOPAS. KAJO-keskuksen yhteystiedot: 11/2011 TOIMISTO: KAJO-keskuksen yhteystiedot: TOIMISTO: Piia Heikkinen p. 050 542 2206 Kristiina Turunen p. 050 545 7589 etunimi.sukunimi@pksotu.fi 11/2011 Toimisto on avoinna ma-ti, to-pe klo 10-15 ke suljettu palkkatukihakemukset,

Lisätiedot