Yhdistys työnantajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistys työnantajana"

Transkriptio

1 Yhdistys työnantajana

2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi

3 Tämä opas on koottu osana Työllisty järjestöön -hanketta, jota rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun kaupunki ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Hanke on toiminut vuodesta 2005, ja se tarjoaa työ- ja työkokeilupaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille Varsinais-Suomen alueen yhdistyksissä ja järjestöissä sekä tukee yhdistyksiä rekrytoinneissa ja työnantajana toimimisessa. Opas on tarkoitettu ohjenuoraksi yhdistyksille, jotka toimivat työnantajina tai jotka suunnittelevat työntekijän palkkaamista. Opasta laadittaessa on pyritty huomioimaan muutkin kuin MLL:n paikallisyhdistykset. Siksi tekstissä pyydetään usein tarkistamaan asia yhdistyksen toimialalla käytössä olevasta työehtosopimuksesta. Työnantajina toimivien MLL:n paikallisyhdistysten tulee noudattaa joko Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta tai Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta, jotka ovat yleissitovia. Oppaan viittausten ja linkkien tarkoituksena on helpottaa oikean ja olennaisen tiedon löytymistä työnantajuutta säätelevistä laeista ja työehtosopimuksista. Oppaan alkuosa sisältää perustietoa työnantajana toimimisesta. Esitellyt työnantajavelvoitteet koskevat kaikkia työnantajia ja kaikkia yhdistyksen työntekijöitä. Kansion lopussa olevat osiot, Palkkatuki, Työkokeilu ja harjoittelijat sekä Kesätyöntekijät ja nuoret työntekijät täydentävät ja tarkentavat alussa olevia tietoja. Siten myös vain kesätöitä tarjoavan yhdistyksen kannattaa tutustua koko oppaaseen. Työnantajan tarvitsemat lomakkeet löytyvät oppaan lopusta sekä linkkien takaa sähköisinä, muokattavina versioina. Toimivaa työnantajuutta toivottaen, Työllisty järjestöön -hanke Yhdistys työnantajana 3

4 4 Yhdistys työnantajana

5 Sisällysluettelo Työntekijän palkkaaminen s. 6 Rekrytointi s. 6 Vakuutukset s. 8 Työterveyshuolto s. 8 Työsuojelu s. 9 Työnantajana toimiminen s. 10 Työsuhde s. 10 Työsopimus s. 10 Perehdyttäminen ja opastus s. 11 Työtodistus s. 12 Työaika s. 12 Poissaolot s. 13 Vuosiloma s. 13 Lomauttaminen ja osa-aikaistaminen s. 14 Palkanmaksu s. 15 Palkasta tehtävät tilitykset ja ilmoitukset s. 15 Vuosilomaan liittyvä palkanlaskenta s. 16 Palkkakirjanpito s. 16 Palkkatuki s. 17 Palkkatuen avulla työllistäminen s. 17 Palkkatuen hakeminen ja maksatus s. 17 Työkokeilu ja harjoittelijat s. 18 Työkokeilu s. 18 Harjoittelijat s. 18 Kesätyöntekijät ja nuoret työntekijät s. 19 Työnantajan muistilista s. 20 Palkanmaksun muistilista s. 21 Lomakkeet s. 22 Anomus palkattomasta vapaasta s. 22 Haastattelurunko s. 23 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä s. 24 Työnantajan päättäessä työsuhteen Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä s. 25 Työntekijän päättäessä työsuhteen Loma-anomus s. 26 Matkalasku s. 27 Paikkailmoitus s. 28 Salassapito ja vaitiololupaus s. 29 Selvitys poissaolosta s. 30 Tehtävänkuvauslomake s. 31 Työajanseurantalomake s. 32 Työsopimus s. 33 Työsopimus kerhonohjaaja s. 34 Työsopimus palkkatuki s. 35 Työsuojelun toimintaohjelma s. 36 Työtodistus s. 40 Varoitus s. 41 Yhdistys työnantajana 5

6 Työntekijän palkkaaminen Työnantajana toimiminen on yhdistykselle vastuullinen tehtävä, johon liittyy monia velvoitteita. Työnantajan vastuista ja velvoitteista on hyvä olla tietoinen jo siinä vaiheessa, kun työntekijän palkkaamista vasta suunnitellaan. Työsuhde on työsuhde yhdistyksessäkin, ja vaikka esimiehenä toimisi vapaaehtoinen. Yhdistyksen hallituksen tulee olla tietoinen työnantajana toimimisen vastuista ja velvoitteista, jotta hallituksen jäsenet ymmärtävät edustavansa työnantajaa ja jotta työntekijän lähiesimies saa tarvittaessa tukea muilta hallituksen jäseniltä. Työnantajana toimimisesta löytyy paljon tietoa ja useimmat asiat perustuvat joko lakiin tai työehtosopimuksiin, joten kaikkea ei tarvitse muistaa itse. Työntekijän palkkaamisen taustalla tulee aina olla todellinen tarve eli töitä, joihin on perusteltua palkata työntekijä. Työntekijää ei palkata korvaamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhdistystyötä, vaan täydentämään sitä omalla työpanoksellaan. Vastuu yhdistyksen toiminnasta on aina yhdistyksen hallituksella. Työntekijän palkkaamisen plussat ja miinukset Plussat Yhdistys voi lisätä ja laajentaa toimintaansa. Vapaaehtoisten voimavarat vapautuvat perustoimintojen pyörityksestä esimerkiksi uuden ideointiin. Palkattu työntekijä tuo lisäarvoa yhdistyksen toiminnalle: Niillä on työntekijäkin! Yhdistys voi tarjota loistavan mahdollisuuden pitkään työttömänä olleelle tai alanvaihtajalle Tuntitöitä tai kesätöitä tarjoamalla yhdistys voi järjestää enemmän toimintaa ja tarjoaa samalla arvokasta työkokemusta nuorelle tai opiskelijalle Työntekijän palkkaaminen ja työnantajana toimiminen työllistävät yhdistyksen hallitusta sekä ajallisesti että taloudellisesti. Aikaa kuluu sopivan työntekijän etsimiseen ja valintaan sekä työllistämisen taloudellisten kuvioiden selvittämiseen. Myös uuden työntekijän opastaminen ja perehdyttäminen vievät aikaa, etenkin jos yhdistyksellä ei aiemmin ole ollut työntekijöitä ja jos työ on työntekijällekin uutta. Työtehtäviin perehtymisen jälkeen toiminta alkaa yleensä sujua omalla painollaan; hyvä etukäteissuunnittelu ja käytännön asioista sopiminen auttavat paljon. Työnantajana toimiminen vaatii koko hallituksen sitoutumista: työsuhde on työsuhde yhdistyksessäkin ja se velvoittaa molempia osapuolia. Miinukset Alussa työnantajavelvoitteiden ja työllistämiskuvioiden paperiasiat voivat tuntua hankalilta. Sopivan henkilön löytäminen voi olla vaikeaa. Onneksi kenenkään ei tarvitse täyttää vapaaehtoisen, yhdistystoimintaa vapaa-ajallaan harrastavan aukkoa, vaan tulla omalla työpanoksellaan tukemaan vapaaehtoisten halua toimia yhdistyksen parhaaksi! Hallituksen vastuulla ovat esimiestehtävät sekä palkanmaksu muine työnantajavelvoitteineen, jotka vievät aikaa. Nämä tehtävät kannattaa jakaa useamman henkilön kesken. Palkanmaksusta voi huolehtia esimerkiksi rahastonhoitaja ja esimiestehtävistä työntekijän lähiesimies. Tässä yhteydessä onkin luontevaa tehdä hallituksen sisäinen osaamiskartoitus. Jollain hallituksen jäsenellä saattaa olla kokemusta palkanmaksusta ja jollain toisella työhaastatteluista. Taloudellisten resurssien riittävyys on haaste myös työntekijää palkattaessa. Työntekijän myötä toimintaa on usein mahdollista lisätä, mikä etenkin alussa usein vie taloudellisia resursseja, mutta pitkällä tähtäimellä toivottavasti lisää niitä! Työntekijän palkkaaminen ei sinällään edellytä yhdistykseltä tiloja, joissa työtä tehdään. Työtehtävät voivat koostua eri paikoissa tehtävästä työstä, ja esimerkiksi suunnittelu- ja valmistelutöitä voi sopia tehtäviksi vaikka kotona tai kirjastossa. Rekrytointi Kun päätös työntekijän palkkaamisesta on tehty, on aika aloittaa sopivan työntekijän etsiminen ilmoittamalla työpaikka avoimeksi. Ennen työpaikkailmoituksen laatimista täytyy miettiä tulevan työntekijän toimenkuva, palkkaus, työaika, työsuhteen kesto, työn aloitusajankohta sekä nimetä henkilö, joka vastaa tiedusteluihin ja ottaa hakemukset vastaan. Samalla kannattaa sopia myös haastatteluiden ajankohta, jotta puhelintiedusteluihin vastaava voi sopia mahdollisen haastatteluajan samassa puhelussa. Tämä säästää vapaaehtoisten aikaa ja työtä. Toimenkuvaan kuuluvien tehtävien ylöskirjaaminen vaikka luettelomuotoon auttaa paitsi työnhakijaa hahmottamaan työn todellisen sisällön myös työnantajana toimivaa yhdistystä työhön ohjeistettaessa ja työtä valvottaessa. Ylöskirjatut tehtävät auttavat yhteisen kielen löytymisessä ja ennaltaehkäisevät tulkintaeroja ja riitatilanteita. Toimenkuva kannattaa tässä vaiheessa kuitenkin pitää vielä väljänä, sillä valittavalla työntekijällä voi olla taitoja ja ominaisuuksia, jotka voivat vielä muokata toimenkuvaa. 6 Yhdistys työnantajana

7 Työpaikka kannattaa ilmoittaa avoimeksi niissä paikoissa, joissa yhdistys yleensäkin ilmoittaa toiminnastaan. Työpaikkailmoitus on osa yhdistyksen viestintää. Jos tehtävää varten tarvitsee esittää rikostaustaote, siitä tulee mainita jo hakuilmoituksessa. Työnhakijalle tulee rekrytointiprosessin aikana ilmoittaa myös, jos työtä varten tarvitaan todistus huumausainetestistä tai jos työnantaja aikoo hankkia työnhakijan henkilöluottotietoja tämän luotettavuuden arvioimiseksi. Työhaastattelun tarkoituksena on selvittää, onko hakija yhdistyksen etsimä työntekijä ja onko yhdistyksen tarjoama tehtävä työnhakijan etsimä työpaikka. Työhaastattelussa keskitytään työhön liittyviin asioihin. Haastattelu kannattaa pitää tulevassa työpaikassa, jotta hakijalle syntyy mielikuva siitä millaisessa paikassa työtä tehdään ja mitä työhön kuuluvat tehtävät pitävät sisällään. Haastatteluun tulee varata riittävästi aikaa. Haastattelussa voi käyttää haastattelurunkoa, mutta haastattelun ei kuitenkaan tulisi olla mekaaninen ja yksisuuntainen kyselytunti, jossa kysymykset luetaan paperista, vaan vuorovaikutustilanne, jossa molemmat saavat paljon tietoa. Haastattelussa on hyvä käydä läpi myös rekrytointiprosessi ja kertoa, miten ja milloin valinnasta ilmoitetaan ja milloin mahdolliset työt alkavat. On hyvä tapa ilmoittaa rekrytointiprosessin päättymisestä myös niille, joita tehtävään ei tällä kertaa valittu. Se on myös oiva mahdollisuus kertoa yhdistyksen tarjoamista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. i Lomake Paikkailmoitus Haastattelurunko Rikostaustaote lasten kanssa työskenteleviltä Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) velvoittaa työnantajia tarkistamaan rikostaustan sellaisilta tehtävään valituilta työntekijöiltä, jotka työskentelevät pysyväisluontoisesti alaikäisten lasten parissa ilman huoltajan läsnäoloa ja joiden työhön olennaisesti kuuluu lasten kanssa oleminen. Työntekijä tilaa rikostaustaotteen työnantajan pyynnöstä. Rikostaustan selvittäminen koskee paitsi uutta työsuhteista työntekijää myös uutta työharjoittelijaa, työkokeiluun tai siviilipalvelukseen tulevaa henkilöä, jonka työskentely kestää yhteensä yli kolme kuukautta. Laki ei sen sijaan koske jo ennestään yhdistyksessä työskenteleviä työntekijöitä ellei heidän työtehtävänsä muutu niin, että yllä mainitut ehdot lasten kanssa olemisesta täyttyvät. Huumausainetestiä koskeva todistus Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee että työnhakijalle tai työntekijälle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi. Testin perusteella on laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. Työnantaja vastaa todistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joiden hoitaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voisi johtaa vaaratilanteeseen. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta, mutta työnantaja voi jättää ottamatta huomioon tällaisen työnhakijan. Tehtävään valitulta henkilöltä työnantajalla on oikeus pyytää huumausainetestiä koskeva todistus. Rikosrekisterilain 6 2. momentin mukaiseen rikostaustaotteeseen merkitään päätökset vain niistä tuomioista, joilla on ajateltu olevan merkitystä lasten kanssa työskennellessä. Esimerkkejä tällaisista ovat tuomiot huumausainerikoksista, ryöstöstä ja seksuaalirikoksista. Ote ei ole julkinen asiakirja eikä sitä saa kopioida tai arkistoida edes osittain. Työnantaja voi otteen nähtyään laittaa henkilön kanssa tehtävään työsopimukseen merkinnän rikostaustaote nähty sekä kirjoittaa otteen päivämäärän ylös, minkä jälkeen ote tulee viipymättä antaa takaisin henkilölle itselleen. Ote ei saa olla puolta vuotta vanhempi. i Linkki (lisätietoja sekä yhteystiedot) (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työntekijän tehtävät muuttuvat olennaisesti tai jos työnantaja epäilee työntekijän työskentelevän huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai olevan riippuvainen huumeista. Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, joka on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, jotka sisältyvät työntekijän työnantajalle toimittamaan huumausainetestiä koskevaan todistukseen. i Linkki (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, työterveyshuoltolaki 1383/2001) Yhdistys työnantajana 7

8 Henkilöluottotietojen käsittely Työnantajalla on tietyin edellytyksin oikeus saada ja käyttää tehtävään valitun työnhakijan henkilöluottotietoja tämän luotettavuuden arvioimiseksi. Tästä tulee kertoa työntekijälle ennen tietojen hankkimista, kuten myös siitä mistä rekisteristä luottotiedot hankitaan. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Vakuutukset Työnantajan tulee ottaa kaikille työntekijöilleen lakisääteiset vakuutukset: eläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus vuotiaille on otettava eläkevakuutus eli TyEL viimeistään ensimmäistä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Eläkevakuutusten maksamisessa työnantajat jaetaan tilapäistyönantajiin ja sopimustyönantajiin työntekijöiden määrän ja kokonaispalkkasumman perusteella. Tämä summa vaihtelee vuosittain, joten se kannattaa tarkastaa vakuutusyhtiöstä. Tilapäistyönantajan ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta työeläkevakuutusyhtiön kanssa, vaan hän voi ilmoittaa työntekijöiden tiedot ja maksetut palkat ja maksaa eläkevakuutusmaksun valitsemaansa eläkevakuutusyhtiöön. Maksu- ja ilmoitustavat vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Harventaakseen maksu- ja ilmoitusliikennettä vakuutusyhtiön kanssa tilapäistyönantaja voi tehdä vakuutussopimuksen ja ryhtyä sopimustyönantajaksi. Sopimustyönantaja on työnantaja, jonka palveluksessa on jatkuvasti ainakin yksi työntekijä tai jonka työntekijöiden kuuden kuukauden kokonaispalkkasumma ylittää yhtäjaksoisesti vuosittain määritettävän eurorajan. Sopimustyönantajan pitää tehdä eläkevakuutushakemus yhden kuukauden kuluessa palkan maksun alkamisesta. Työnantaja saa käyttää myös työtehtäviä saman työnantajan palveluksessa vaihtavan työntekijän henkilöluottotietoja. Työnantaja vastaa henkilöluottotietojen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. i Linkki (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004) Sopimustyönantaja voi valita, ilmoittaako työsuhde- ja palkkatiedot kuukausittain tai vuosittain. Jos palkkatiedot ilmoitetaan kuukausittain, erillistä vuosi-ilmoitusta ei tarvita. Sopimustyönantajilla on oikeus eläkevakuutusyhtiöiden asiakashyvityksiin, joista kannattaa kysyä lisää eläkevakuutusyhtiöstä. Sekä sopimustyönantaja että tilapäinen työnantaja vähentävät työntekijän palkasta työntekijän osuuden työeläkemaksusta, joka on vuosittain tarkistettava prosenttiosuus bruttopalkasta. Palkasta vähennetty osuus tilitetään työnantajan osuuden yhteydessä eläkevakuutusyhtiöön. Työntekijälle on ennen töiden aloittamista otettava myös lakisääteiset työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset. Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset otetaan tapaturmavakuutusyhtiöstä, joita on useita. Kun vakuutukset on otettu, vakuutusyhtiö lähettää työnantajalle laskun vakuutuksista. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden hoitaa vakuutusasioita verkossa. Vakuutusta otettaessa vakuutusyhtiö kysyy palkkasumma-arviota kuluvalle vuodelle. Palkka-arvio kannattaa laskea mahdollisimman tarkkaan, jotta peritty vakuutusmaksu olisi mahdollisimman lähellä oikeaa. Palkkasummaa voi muuttaa kesken vuoden, esimerkiksi jos yhdistykseen tulee uusi työntekijä. Vakuutuksenottajan velvollisuuksiin kuuluu vuosi-ilmoituksen antaminen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö lähettää vuosi-ilmoituskaavakkeet ja ilmoitusohjeet työnantajalle vuoden vaihteessa. Lakisääteisiin vakuutuksiin liittyen työnantajan on muistettava periä työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta, jonka määrä tarkistetaan vuosittain. Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan maksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusmaksut peritään työnantajalta ennakkona vakuutusvuoden aikana. Vakuutusvuoden päätyttyä työnantajalla on velvollisuus antaa Työttömyysvakuutusrahastolle palkkasummailmoitus, jonka perusteella määrätään lopullinen työttömyysvakuutusmaksu. i Linkki (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 555/1998) (Työttömyysvakuutusrahasto) Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto ja kerrottava sen käytöstä. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus perustuu työterveyshuoltolakiin, joka antaa yleiset ohjeet työterveyshuollosta. Yhdistyksen tulee ennen työsuhteen alkua ottaa yhteyttä lähimpään työterveyshuollon yksikköön, joka voi olla joko kunnallinen terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema, ja neuvotella yhdistyksen työterveyshuollon järjestämisestä siellä. Työterveyshuollon yksikön velvollisuutena on kertoa, mikä on lakisääteistä ja mikä ei ja arvioida yhdessä yhdistyksen kanssa työterveyshuoltoon liitettäviä palveluita ja niiden tarkoituksenmukaisuutta kyseisessä yhdistyksessä ja työtehtävässä. Työterveyshuollon tasoa määriteltäessä lähtökohtana on aina työtehtävä ja sen asettamat vaatimukset. Käytännössä tämä työolosuhteiden selvitys voidaan hoitaa esimerkiksi yhteisellä neuvottelulla, jossa yhdistyksen edustaja 8 Yhdistys työnantajana

9 kertoo työntekijän työtehtävästä ja työolosuhteista, tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollon yksikön edustajan tekemällä työpaikkakäynnillä. Olennaista on saada selville työn luonne, siihen mahdollisesti liittyvät riskit sekä työn tekemisen olosuhteet yhdistyksessä yleisesti. Näiden perusteella on helppo arvioida myös työn soveltuvuutta työntekijälle, mikä on toinen työterveyshuollon perusasia. Työsuhteen alussa työntekijälle tehtävä työhöntulotarkastus antaa työnantajalle tietoa työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen tehtävään. Tämän ja työpaikkaselvityksen perusteella on jatkossa mahdollista arvioida, johtuvatko työntekijän mahdolliset vaivat työstä vai eivät. Näiden lakisääteisten osioiden lisäksi työnantajana toimiva yhdistys voi tarjota työntekijöilleen muitakin palveluita, kuten esimerkiksi sairaanhoidollisia palveluita, mikäli siihen on tarvetta ja resursseja. Työterveyshuollosta tehdään aina sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon laajuus ja kustannukset. Kela maksaa työkyvyn selvittämiseen liittyvistä (ns. ehkäisevä työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja muista, sairaanhoitotasoisen työterveyshuollon järjestämisen kustannuksista 50 %. i Linkki (Työterveyslaitoksen sivut, lisätietoja työterveyshuollosta) (Työsuojelupiirien sivut, lisätietoja työterveyshuollosta) (työterveyshuoltolaki 1383/2001) Työsuojelu Työnantajan tulee laatia työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun toimintaohjelman taustalla on työturvallisuuslaki, jonka toteutumista valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Työsuojelun toimintaohjelma tehdään työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikan riskija vaaratekijöiden tunnistamista niiden välttämiseksi ja tarvittaessa niiden poistamiseksi. Lisäksi työsuojelun toimintaohjelma sisältää tiedot työturvallisuuden vastuista yhdistyksessä. Työturvallisuutta varten yhdistyksessä tulee aina olla nimettynä työsuojelupäällikkö. Alle 10 hengen organisaatioissa työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu ei ole lakisääteinen. Työsuojelun toimintaohjelma kannattaa säilyttää työterveyshuollon asiakirjojen yhteydessä, ja se tulee päivittää vuosittain yhdessä työntekijöiden tai työntekijöiden edustajan kanssa. Kannattaa muistaa, että työntekijän perehdytys ja opastus niin työtehtäviin kuin asianmukaiseen toimintaan työpaikalla ovat mitä suurinta työsuojelua. Sitä on myös huolehtiminen työajanseurannasta sekä tietoisuus työntekijän todellisesta työnkuvasta ja arjesta yhdistyksessä. Lain mukaan työnantaja on aina vastuussa työsuojelusta. Jos yhdistys toimii esimerkiksi kunnan omistamissa, mutta kunnan yhdistyksen käyttöön osoittamissa tiloissa, vastuu työturvallisuudesta on aina työnantajana toimivalla yhdistyksellä. i Linkki i Lomake Työsuojeluntoimintaohjelma Yhdistys työnantajana 9

10 Työnantajana toimiminen Työsuhde Työsuhde syntyy, kun työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhdetta määrittävät lait, etenkin työsopimuslaki, työehtosopimus, työntekijän kanssa tehtävä työsopimus sekä käytännön tasolla työnantajan määräykset. Työnantajan määräykset ja työsopimus eivät voi olla ristiriidassa lain tai työehtosopimusten kanssa. Työsopimuksessa ei siis voida sopia huonommista eduista kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtehtäviä ja määrätä miten, missä ja milloin työtä tehdään perehdyttää työhön ja valvoa töiden tekemistä kohdella työntekijöitään tasapuolisesti noudattaa lakeja ja työehtosopimuksia Työntekijällä on velvollisuus tehdä työnsä huolellisesti työnantajan määräyksiä noudattaen käyttäytyä asiallisesti työnantajaa, työtovereita ja asiakkaita kohtaan olla lojaali työnantajaa ja työtehtäviä kohtaan Työehtosopimus on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus työsuhteen ehdoista, joita kyseisellä alalla työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimuksen taustalla on työlainsäädäntö. Työehtosopimusten tarkoituksena on täydentää lakia ja sopia joistain asioista tarkemmin kuin mitä työsopimuslaissa on määrätty. Työehtosopimuksessa määritellään esimerkiksi työaika ja sen tasoittuminen, sairausajan palkka, palkalliset poissaolot sekä lisä- ja ylityökorvaukset. Työehtosopimuksiin kuuluvat myös palkkataulukot, joita yhdistysten tulee noudattaa kaikkien työntekijöiden kohdalla niin taulukkopalkkojen kuin niihin tulevien korotustenkin osalta. Työsopimus Työsuhteeseen liittyy aina työsopimus, jossa työsuhteen ehdot määritellään. Työsuhteesta tehdään kirjallinen sopimus, johon kirjataan työsuhteen ehdot sekä työntekijän ja työnantajan tiedot. Työsopimus tulee tehdä heti ensimmäisenä työpäivänä. Työsuhde voidaan lain mukaan solmia myös suullisesti tai sähköisesti, mutta esimerkiksi sosiaalialan työehtosopimukset edellyttävät työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsuhde syntyy myös silloin, jos työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä määritelmän mukaan, vaikka työstä ei suoranaisesti olisi sovittukaan. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi tilanteessa, jossa työsopimus on päättynyt eikä uutta sopimusta ole tehty. Työsuhde voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaiselle työsuhteelle täytyy aina olla perusteltu syy. Työsuhteesta voidaan tehdä myös sekamuotoinen työsopimus eli määräaikainen työsopimus, joka voidaan irtisanoa sopimusaikana. Sekamuotoisen työsopimuksen taustalla voi olla esimerkiksi työn projektiluonteisuus tai rahoitus. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, joka koostuu työpaikalla tapahtuvasta työharjoittelusta ja oppilaitoksessa järjestettävistä tietopuolisista opinnoista. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman eri toimenpiteitä määräajan umpeuduttua, mutta toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy vain jommankumman osapuolen irtisanomiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaista työsopimusta ei voi päättää esimerkiksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kuten toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen. Monesti turvallisena ja vähemmän sitovana työsopimuksen muotona pidetty määräaikainen sopimus itse asiassa sitoo molempia osapuolia enemmän kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Lähes ainoa tapa päättää määräaikainen työsopimus on purkamismenettely, joka edellyttää vakavaa sopimusrikkomusta. Työsuhteen päättymisestä voidaan kaikissa sopimusmuodoissa aina erikseen myös sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työsopimuksessa kannattaa aina sopia koeajasta. Koeaika on nimensä mukaisesti aika, jolloin kokeilemalla selvitetään tehdyn sopimuksen toimivuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja arvioi työntekijän ammattitaitoa ja soveltuvuutta työhön ja työyhteisöön ja työntekijä arvioi, vastaavatko työtehtävät ja työolosuhteet sopimuksessa sovittuja asioita. Koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Määräaikaisissa, alle kahdeksan kuukauden pituisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeajasta tulee sopia heti työsuhteen alussa kirjallisesti, ja se alkaa aina työsuhteen alusta. Peräkkäisissä määräaikaisissa sopimuksissa koeaikaa ei voida käyttää, elleivät työsopimuksen keskeiset ehdot, kuten esimerkiksi työtehtävä, muutu olennaisesti. Koeajalla työsopimuksen voi purkaa ilman irtisanomisaikaa puolin ja toisin. Tällöinkään työsuhdetta ei kuitenkaan voi purkaa laissa mainituilla epäasiallisilla tai syrjivillä syillä. Purun syynä tulee olla työntekijään ja hänen työsuoritukseensa liittyvä sellainen syy, jonka perusteella tehdyn työsopimuksen vaatimukset eivät täyty. Kun työsuhde puretaan koeajalla, työntekijälle ei tarvitse antaa varoitusta tai tarjota mahdollisuutta tulla kuulluksi työsuhteen päättymisen syistä toisin kuin purettaessa tai irtisanottaessa 10 Yhdistys työnantajana

11 toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Tässäkin tapauksessa työntekijällä on oikeus saada työtodistus. Perehdyttäminen ja opastus Työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle työtehtäviä ja opastaa häntä suoriutumaan niistä myös työtehtävän tai työmenetelmän muuttuessa. Sen lisäksi, että työntekijälle kerrotaan mitä tehdään, on tärkeää kertoa miten tehdään. Työntekijän hyvä perehdyttäminen on myös työnantajan etu, kuten myös työntekijän kouluttautuminen ja työssä kehittyminen. Työnantajan tuleekin pyrkiä edistämään työntekijän kehittymistä ja etenemistä työuralla. i Linkki (työsopimuslaki 55/2001 sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus) Onko yhdistyksellänne perehdytysohjelma tai työntekijän kansio? Työlainsäädäntö, työehtosopimukset, työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojeluvaltuutettujen nimet sekä työterveyshuollon tiedot on oltava työntekijöiden nähtävillä. Samassa paikassa voi säilyttää myös perehdytysohjelmaa tai työntekijän kansiota. Myös hiljaisen tiedon (esimerkiksi yhteiset liikuntahetket tai taukojumpat) kulkeutumisesta uudelle työntekijälle on pidettävä huolta. Työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut ovat suositeltavia myös yhdistysten määräaikaisissa, osaaikaisissa työsuhteissa. Yhdistyksen vapaaehtoisella esimiehellä voi olla päivätyö muualla eikä hän voi olla läsnä yhdistyksen työntekijän arjessa, mikä tekee säännöllisistä keskusteluista vieläkin tärkeämpiä. Keskusteluihin varattu yhteinen, kiireetön aika on arvokasta ja tärkeää sekä työntekijälle että lähiesimiehelle. Salassapito- ja vaitiololupauksen läpikäyminen on tärkeä osa työhön perehdyttämistä. Yhdistyksen salassa pidettävät liike- ja ammattisalaisuudet tarkoittavat paitsi sellaisia yhdistyksen tietoja, joiden kertomisesta olisi yhdistykselle haittaa, myös sellaisia yhdistyksen palveluja käyttäviin henkilöihin liittyviä tietoja, joiden kertomisesta olisi näille henkilöille haittaa. Yhdistyksen työntekijälle kerrotaan tämän asemaan perustuen erilaisia tietoja, joita työntekijä ei saa levittää työsuhteensa aikana eikä sen jälkeenkään. Tiedot voivat olla luonteeltaan arkisia, vähäpätöisiltä tuntuvia tapoja tai arkaluontoisia ja vaikeita asioita, mutta koska ne on saatu tai ne ovat käyneet ilmi luottamuksellisesti työntekijän asemaan perustuen, ei niitä saa viedä eteenpäin työsuhteen aikana eikä sen jälkeenkään. Salassapito- ja vaitiololupaus kannattaa käydä yhdistys- ja tehtäväkohtaisesti läpi työsopimusta tehtäessä. Tässä yhteydessä on hyvä myös kertoa, että työntekijällä on mahdollisuus jutella työhön liittyvistä vaikeistakin asioista luottamuksellisesti lähiesimiehensä kanssa. Yhdistyksen hallitus on työnantajana vaitiolovelvollinen työntekijän henkilökohtaisista asioista ja vaitiolovelvollisuus jatkuu työsuhteen päätyttyäkin. Työntekijää koskevia terveydentilatietoja saavat käsitellä vain henkilöt, jotka valmistelevat tietojen pohjalta päätöksiä tai panevat niitä täytäntöön. Työntekijän kanssa tulee myös sopia, mitä tietoja hänestä kerrotaan yhdistyksen esitteissä ja muussa viestinnässä. i Linkki (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000) i Lomake Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä työntekijän päättäessä työsuhteen Ilmoitus työsopimuksen päättymisestä työnantajan päättäessä työsuhteen Salassapito- ja vaitiololupaus Tehtävänkuvauslomake Työsopimus Työsopimus kerhonohjaaja Työsopimus (palkkatuki) Varoitus Yhdistys työnantajana 11

12 Työtodistus Työntekijällä on työsuhteensa päättyessä aina oikeus saada työtodistus työskentelystään yhdistyksessä. Työtodistuksesta täytyy käydä ilmi vähintään työnantaja, työntekijän nimi, työsuhteen kesto alkamis- ja päättymispäivineen sekä keskeiset työtehtävät. Työntekijän toiveesta työtodistukseen voidaan merkitä myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä. Työnantajan tulee antaa työtodistus pyydettäessä vielä 10 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Tosin arviota työtaidosta ei työntekijä voi vaatia enää 5 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen pyydettävään työtodistukseen. Työtodistuksesta kannattaakin ottaa kopio yhdistykselle mahdollista uutta pyyntöä varten. i Lomake Työtodistus Työsuhdeasiakirjojen allekirjoittaminen Yhdistyksen puolesta asiakirjoja saavat allekirjoittaa säännöissä mainitut nimenkirjoittajat. Työsuhdeasioissa toiseksi allekirjoittajaksi on järkevää nimetä hallituksen kokouksessa työntekijän lähiesimies, jonka nimenkirjoitusoikeus tulee voida todentaa pöytäkirjanotteella. Työaika Työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työnantajansa käytettävissä. Työajan perusteena yhdistyksessä on yleensä toiminta, jota varten työntekijä on päätetty palkata. Työnantajan tulee seurata työntekijänsä työaikaa ja noudattaa työaikalain ja alalla noudatettavan työehtosopimuksen säädöksiä silloinkin, kun työtä tehdään muualla kuin varsinaisessa työnsuorittamispaikassa. Työajaksi voidaan laskea myös koulutukseen käytetty aika, jos koulutus tapahtuu työaikana, ja siihen osallistuminen on työnantajan määräys. Sen sijaan matkustamiseen käytetty aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa ellei matkalla oleminen ole samalla työsuoritus. Lähtökohtaisesti työaikana tehdään työtä ja muut asiat hoidetaan työajan ulkopuolella. Esimerkiksi lääkäri- ja hammaslääkäriajat tulee varata työajan ulkopuolelle, mikäli se suinkin on mahdollista. Jos se ei ole mahdollista, tulee lääkärikäynneistä mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa etukäteen ja hoitaa ne tarpeetonta työajan menettämistä välttäen. Selkeän poikkeuksen tähän muodostavat raskaudenaikaiset, synnytystä edeltävät lääkärintarkastukset, joissa raskaana oleva työntekijä saa käydä työajalla palkallisesti. Päivittäisen työajan ylittäessä kuusi tuntia työntekijälle tulee antaa lepoaikaa tunti tai sovittaessa puoli tuntia. Tätä lepoaikaa, ruokatuntia, ei lasketa työaikaan, mikäli työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikaltaan. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, lepoaikaa ei vähennetä työtunneista. Työvuoroja sijoitettaessa tulee huomioida viikoittainen, keskeytymätön vapaaaika, jonka tulee olla kerran viikossa vähintään 35 tuntia ja joka tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen. Työvuorot tulee olla työntekijän tiedossa vähintään viikkoa ennen jakson alkua. Työajoista tulee pitää työaikakirjanpitoa, joka työnantajan tulee säilyttää kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Työvuorojen ollessa säännölliset työvuoroluettelo voidaan liittää erillisellä liitteellä työsopimukseen. Vaikka työntekijän työaika olisikin säännöllinen, työntekijän kanssa kannattaa sopia myös mahdollisesta tasoittumisjaksosta, jonka aikana työaikaa seurataan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisä- ja ylityötä voi tehdä vain työnantajan kehotuksesta tai työnantajan suostumuksella. Työntekijä ei voi esimerkiksi merkitä kotonaan tekemäänsä valmistelutyötä lisätai ylityötunneiksi, ellei tästä ja työajan korvaamisesta ole nimenomaisesti etukäteen sovittu. Lisätyöllä tarkoitetaan sovitun työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ylitä työaikalaissa säädettyä säännöllistä enimmäistyöaikaa. Ylityötä on laissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä työ. Lain määrittämä vuorokautinen säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia ja viikoittainen 40 tuntia. Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajoista eri tavalla. Ylityöt voidaan sopia otettaviksi myös vapaina, jolloin tulee huomioida iltatai viikonlopputyöstä tulevat korotusprosentit vapaa-ajaksi muutettuina. Tästä ja muista työaikoihin liittyvistä määräyksistä, kuten esimerkiksi nuorten työntekijöiden työajoista, löytyy lisää tietoa työaikalaista ja työehtosopimuksesta. 12 Yhdistys työnantajana

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

1. NUORTEN KESÄTYÖ JA HARJOITTELU TYÖNTEKIJÄ- TEHTÄVISSÄ

1. NUORTEN KESÄTYÖ JA HARJOITTELU TYÖNTEKIJÄ- TEHTÄVISSÄ 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE 1. Nuorten kesätyö ja harjoittelu työntekijätehtävissä 2. Nuorten kesätyö ja harjoittelu toimihenkilötehtävissä 3. Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma 4. Nuorten

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta Tarjous Lopen kunnan oppilas- ja palvelukuljetusten sekä asiointiliikenteen hankinnasta tehdään tällä asiakirjalla. Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Työsuhteet ja henkilöstöasiat

Työsuhteet ja henkilöstöasiat Työsuhteet ja henkilöstöasiat Pienosuuskuntaforum 2016 Helsinki 26.9.2016 Merja Hiltunen, KTM Idekoop Osuuskunta 26.9.2016/mh 1 Työlainsäädäntö Työsopimuslaki Työehtosopimukset Työaikalaki Vuosilomalaki

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen TILITOIMISTO Vantaa 1.1.2016 alkaen Econia Yrityspalvelut Oy Käsittelemme tänään Toimitettavat lomakkeet palkanlaskentaan Työsopimuksen täyttäminen Päätösten vaikutus palkanlaskentaan Tuntilistat Sairauslomat

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen

Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen 1 (5) LIITE 1 TARJOAJAA KOSKEVAT SOVELTUVUUSVAATIMUKSET Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä Päiväpolun leikkipuiston rakentaminen Tarjoajan nimi: OHJEET Tämä on tarjouslomake, joka

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

2005 Lantula- Talo. Yhteinen olohuone. Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia.

2005 Lantula- Talo. Yhteinen olohuone. Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia. 2005 Lantula- Talo Yhteinen olohuone Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia. Vuonna 2012 kyläsuunnitelmaan nuorten työllistäminen!! kokemusta aikuisten työllistämisestä:

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN H VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA VERTAILUPERUSTEET /VASTAUSLOMAKE

TARJOUSPYYNNÖN H VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA VERTAILUPERUSTEET /VASTAUSLOMAKE 1 (6) TARJOUSPYYNNÖN H026-12-1 VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA VERTAILUPERUSTEET /VASTAUSLOMAKE 1 TARJOAJAN TIEDOT Tarjoajan nimi Y-tunnus Osoite, johon posti lähetetään. Tarjouksen yhteyshenkilö Yhteyshenkilön

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat ry ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 14.9.2016 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot