Selvitys Iisalmen sairaalan toiminnasta pidemmän aikavälin linjauksien pohjaksi TIIVISTELMÄOSA Kuntamaisema Oy

Transkriptio

1 Jäsenkunnat Ylä-Savon sote Sopimuskunnat Selvitys Iisalmen sairaalan toiminnasta pidemmän aikavälin linjauksien pohjaksi TIIVISTELMÄOSA Kuntamaisema Oy

2 Sairaalan toimintaan vaikuttavista ulkopuoliset tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa Lääkärien saatavuus Kumppanuuslääkärimalliin tulee sitoutua pitkäaikaisesti, koska odotettavissa ei ole että lääkäreiden saatavuus oleellisesti paranisi. Tähän KYS on antanut suullisen hyväksynnän. Psykiatrian nykyinen yhteistyömalli KYS:n kanssa tulee olla myös pitkällä tähtäimellä mahdollinen Ostopalvelulääkärien varassa toimivat pienet poliklinikat tulee vaihtoehtoislaskelmien jälkeen keskittää tai siirtää kokonaan ostopalveluksi. Sopimuskuntien ja muiden ulkokuntien ostot: kuntarakennelaki ja sotelinjaukset Tässä vaiheessa on täysin mahdotonta sanoa miten uusi sotelinjaus ja kuntarakennelaki vaikuttaa sopimuskuntien (Lapinlahti, Keitele ja Pielavesi) tai muiden naapurikuntien sote palvelujen järjestämiseen? Kuntaselvityksiä tehdessä tulisi naapurikuntien nykyisiä rakenteita tarkastella Ylä- Savoon vertailuna, koska Ylä-Savon tuotantomalli on tehokas. Muiden Pohjois-Savon kuntien asiakkaiden ohjautumiseen Iisalmen sairaalan asiakkaiksi vapaassa valintatilanteessa ei tule toteutumaan eikä kilpailutilanne KYS:n kanssa ole järkevä yhteistoiminnan ja resurssien käytönkään näkökulmasta. Realismia on, että KYS ei ole ohjaamassa nykyistä enemmän asiakkaita Iisalmen sairaalaan tuttavuusohjelma ei tule olemaan sen suuntainen Tässä selvityksessä muiden kuin sopimuskuntien myynnin lisäys on otettu huomioon siten, että myyntiä voidaan joustavasti lisätä mutta siihen varautumiseen ei tilaratkaisussa jouduta investoimaan. 1

3 Hoito- ja hoivapalvelujen ja terveyskeskusvuodeosastojen kehittämisen vaikutus erikoissairaanhoitoon Ongelmat ja haasteet Hoito- ja hoivapalvelujen ja sisätautien ja neurologian kokonaisuus ovat keskitasoa edullisemmat Ylä-Savossa. Eli voisi sanoa, että tälläkin työnjaolla saadaan tehokas toiminta. Kuitenkin sisätautien että kirurgian vuodeosastohoidon ja terveyskeskusakuuttihoidon käyttö on runsasta ja nostaa kustannuksia. Käyttöä nostaa runsaat ja pitkähköt hoitojaksot. Hoitojaksoja määrää kasvattaa puolestaan mm. potilaiden runsaat siirrot erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskuksen akuuttiosastolle. Koska vanhusten perustason akuutti- ja kuntoutus hoidon tarve vuoteen 2030 kasvaa merkittävästi, osastohoidon rakenne tulee toiminnan ja kustannusten näkökulmasta kuitenkin muuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja joustavaksi 2

4 Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta Nykytilanne Iisalmen sairaalan poliklinikkapalveluiden kustannukset lähes kaikilta osin ovat yksikköhinnoiltaan edulliset. Vaikka palveluja käytetään runsaasti Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta ei nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta on lähipalveluna tuotettu sellaisilla erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joissa volyymit ovat riittävät ja yksikköhinnat pysyvät sen takia alhaisina. Ainoa suppeampi erikoispalvelu on hematologia. Palvelujen korkea käyttö johtuu kolmesta eri tekijästä: terveasemien päivystyspainotteisesta toimintamallista, jonne on vaikea siirtää jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. korkea sairastavuus hyvä tarjonta lähellä Tulevaisuuden linjaukset Ainoastaan ihotaudit pienenä erikoisalana on sellainen että sen hoitaminen kokonaan KYS:stä tai ostopalveluna yksityissektorilta tulee harkita ainakin, jos kumppanuusmalli ei toteudu. Poliklinikkatoiminta, joka pysyvästi joudutaan hoitamaan kalliina ostopalveluna tulee harkita keskitettäväksi KYS:iin. Näihin kuuluu hematologia, jos nykyinen lääkärimalli ei onnistu. Gastroenterologian poliklinikka ja skopiatoiminta liittyvät sairaalan muuhun toimintaan niin kiinteästi, että niiden toteutus ostopalvelunakin on välttämätön sairaalan tiloissa. KYS:stä ei ole siirtymässä Iisalmen suuntaan mitään merkittävää polikliinistä toimintaa Kumppanuuslääkäri malli on näin hyvin toimivan poliklinikkatoiminnan edellytys niillä erikoisaloilla, joissa ei omia lääkäreitä ole mahdollista saada. Poliklinikkatoiminnan tehokkuus tulee pitää eikä yksikköhinnat saa laskea. Poliklinikkatoiminnan prosessien kehittäminen ja henkilöstön käytön optimointi tulee olla kehittämisen painopiste. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vuoteen 2030 tulee kattaa sillä, että perusterveydenhuoltoon siirtyy osa erikoissairaanhoidon kontrolleista. 3

5 Ylä-Savon SOTE:n päivystystoiminnan kehittäminen Yhteispäivystyksen toiminta tulisi koota yhden organisaation, hallinnon ja budjetin alaiseksi toiminnaksi. Koko päivystykseen osallistuva hoitohenkilökunta tulisi liittää osaksi yhteispäivystyksen henkilöstöä. Erikoisalapäivystäjien palvelut voidaan ostaa sairaalasta. Päivystysajan hoitoon ottamisen kriteereitä tulisi arvioida erityisesti arki-iltojen ma-to sekä sunnuntai-iltojen osalta, jolloin ns. ei-päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia käyntejä voitaisiin keskittää osaksi virka-ajan toimintaa. Ko. hoidon tarpeen arviointi edellyttää yhtenäisten kriteereiden käyttöä sekä joustavaa ohjausjärjestelmää, jolloin hoitaja voi varata potilaalle seuraavaksi päiväksi ajan, jos potilaan sairaus tai oire ei edellytä päivystysajan käyntiä. Erityisesti Iisalmen terveyskeskuksen oman päiväaikaisen kiireellisen hoidon päivätoiminnan tehostaminen vähentäisi päiväkäyntejä yhteispäivystyksessä ja säästäisi Iisalmen kustannuksia. Vaativat virka-ajan päivystyskäynnit kuuluvat yhteispäivystykseen. Kiuruveden viikonloppupäivystyksen lopettaminen kustannus-, medisiinisistä syistä ja vähäisestä todellisten päivystyspotilaiden lukumäärästä johtuen. Yhteispäivystyksessä on sekä kuvantamisen että laboratoriotutkimusten mahdollisuudet, jolloin potilas saa pääasiassa tutkimukset ja hoidon yhdellä käynnillä. Kiuruveden arki-iltojen vastaanottoaikaa voitaisiin hyvin jatkaa, mutta resursseista riippuen voidaan käyttää terveyskeskuksen pidennettyä aukioloaikaa eikä päivystystyötä, jolloin virka-aika voidaan jatkaa kello 18:an siten, että terveyskeskus hoitaa ko. ajalla terveyskeskustasoisia käyntejä mukaan lukein päiväpäivystyspotilaat. Sairaalan erikoisalapäivystyksen järjestelyt vastaavat ministeriön uusiakin suosituksia. Erikoisalakohtainen puhelinpäivystyksen tarve on olemassa jo vuodeosastojen johdosta, jolloin ko. päivystäjä on luonnollisesti myös yhteispäivystyksen käytettävissä. Päivystysleikkaustoiminnan laajentamiselle ei ole olemassa indikaatioita, mutta nykyisen kaltainen päiväajan päivystysleikkaustoiminta on sekä taloudellisesti, toiminnallisesti että asiakaslähtöisesti mielekästä toimintaa. 4

6 Operatiivinen toiminta Nykytilanne Leikkausten määrä on neljää leikkaustiimiä kohti hyvä ja leikkaustoimenpiteiden kustannukset ovat edulliset. Leikkaussaleja jää käyttämättä kaksi kappaletta. Tosin tyhjät salit antavat joustavuutta leikkausten nopeaan vaihtoon saleissa ja siten tehostaa toimintaa. Leikkaustoiminta on monipuolisesti. Ison osan kapasiteettia vie proteesikirurgia, joka on kiistelyn kohteena tulisiko se keskittää isompiin yksiköihin laadun turvaamiseksi. Vuoteen 2030 tällä työnjaolla vanhusten määrän lisääntyminen lisää proteesikirurgiaa noin 60 kappaletta /vuosi Iisalmen sairaalassa. Vuodeosastokapasiteettiin ei juurikaan vaikutusta. Päivystysaikainen leikkaustoiminta on keskitetty KYS:iin ja päivystysaikaiset valmius- ja päivystyskustannukset evät ole kustannuksia nostava tekijä. Leikkausjonot Ylä-Savon alueella ovat pienet eikä resursseja jononpurkuihin tarvita Tulevaisuuden haasteet Tulevaisuuden merkittävä uhka on, että proteesikirurgia keskittyy isompiin yksiköihin. Tätä ei ole linjattu Kuopion erikoissairaanhoidossa, mutta KYS:n uudisrakentamisen myötä paine keskittämiseen kasvaa. Muutos voi olla vääjäämätön myös ortopedien saatavuuden takia. Kaihikirurgian säilyminen takaa myös sairaalan resurssien optimaalista käyttöä ja leikkaustoiminnan tehokkuutta Onko sopimuskunnista saatavissa leikkaustoimintaa sairaalaan lisää. Ainakin proteesikirurgian keskittämisen yhteydessä lisäleikkausten tarve on pakottava sairaalan tehokkaana pysymisen näkökulmasta.. Periaatteessa KYS:n kanssa käydyissä neuvotteluissa tätä mahdollisuutta ei suljettu pois. Tämä asia tulee pitää esillä sote- ja kuntarakenneuudistusten valmistelussa avoimesti. Realistisesti tarkasteltuna KYS:sta ei olla siirtämässä Iisalmen sairaalaan mitään operatiivista toimintaa nykyistä enemmän. Ikärakenteen muutoksen lisääntyä kysyntä on leikkausalitilojentilojen puolesta helposti hoidettavissa. Mikäli proteesikirurgia keskittyy KYS:aan eikä ympäristökunnista saada lisää potilaita Iisalmen sairaalaan, sairaalan leikkaustoiminta jää pieneksi ja lähes täysin päiväkirurgiseksi. Tähänkin muutokseen on varauduttava sopeuttamalla resursseja. Mitään pakottava keinoa ei Ylä-Savolla ole ohjata lisää asiakkaita Iisalmen sairaalaan. Kuntauudistuksen ja KYS ohjannan varaan ei tule rakentaa haaveita. 5

7 Aikuisten mielenterveyspalvelut Yleistä Käytännössä mielenterveys ja päihdepalvelut toteutetaan kokonaan Ylä-Savon soten omana toimintana ja sairastavuuteen nähden edullisesti. Kustannuskehitys vuonna 2012 oli aleneva 5,4%. Avopalvelut (ilman palveluasumista) ovat monipuoliset ja rakenteeltaan vastaavat tarpeeseen. Alueellisuuskin on hyvin huomioitu. Vuonna 2012 avopalvelujen kustannukset eivät olleet korkeat. Laitoshoidon purku on siirtänyt ja siirtää resursseja avohoitoon. Päihdepalvelujen integrointi mielenterveyspalveluihin on myös toteutettu ja vaikuttaa tehokkaalta. Vuoden 2012 ja 2013 muutokset ovat olleet hoidollisen tavoitteen mukaisia. Vuoden 2012 toteuman mukaan muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Palveluasuminen käyttö on Kiuruvedellä korkea ja nostaa kustannuksia Väestökehitys alueella ja sairastavuusmuutokset eivät lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Päihdeongelmien kehitystä on tarkkaan vaikea arvioida. Palvelujen järjestäminen toteutuu hyvin Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti Ongelmat ja haasteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus on monipuolinen ja integroitunut ja siitä johtuen jopa sirpaleinen. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentely tulee olla vahvaa. Osastohoidon tarve on pieni,medisiinisesti on kuitenkin perusteltua olla vähintään kaksi erillistä osastoa. Vaarana on että näiden pienien osastojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi koska todellinen käyttö on vain noin 11 hoitopaikkaa osastoa kohden. Varsinkin jos jäsenkuntien ulkopuolelle myynti vähenee. Nykyiset osastot Koljonvirran sairaalassa ovat STM:n suositusten vastaisia. STM:n suosituksen mukaan psykiatrinen sairaala hoito tulee olla somaattisen erikoissairaanhoidon yhteydessä. Sairaalassa tarvitaan nyt esim. noin 22 vuodepaikka kohden 5 yöhoitajaa. Nykyiselle ja tulevalle osastotarpeelle tulisi löytää tilat, joissa paikkamäärä on maksimissaankin jopa vain 26 paikka. Medisiinisesti tarve on jakaa osasto kahteen tai jopa kolmeen osaan. Erillisiä osastoina kaksikin pientä osastoa tulee kustannustehottomaksi. Samoin jos osastot ovat yksinään erillään muusta toiminnasta turvallisuuden takia yömiehitys tulee olla korkeampi. 6

8 Ehdotukset Ylä-Savon lasten mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi Palveluvalikoima avohoidossa on hyvä, laaja ja monipuolinen sitä voisi kuvata häiriöpalvelujen kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös erikoissairaanhoito. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentelyn tulee olla vahvaa. Lasten ja nuorten avopsykiatria toteutuu Ylä-Savon omana toimintana ja laitoshoidon käyttö suhteellisen alhainen samoin kuin huostaanottojen määrä. Resursseja laitoshoidosta on siirretty muun muassa kouluihin. Lasten ja nuorten määrä ei muutu ennusteiden mukaan alueella vuoteen 2030 eikä psykiatrinen sairastavuus. Työttömyys korreloi huostaanottoihin 7

9 Vuodeosastotarpeeseen vaikuttavat tekijät Tämän selvityksen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Vanhusten sisäänotot vuodeosastoille akuuteissa tilanteissa minimoidaan Laajentamalla kotisairaalan toimintaa kattamaan osa vanhusten tarvitsemasta akuuttihoitojaksoista kotona tai palveluasumisessa ilman päivystykseen siirtoa Varmistamalla päiväaikainen vanhusten sairaanhoidon tarve sairaanhoidollisen ja lääkäripalvelujen tehostamisella kotihoidossa ja palveluasumisessa. Muilla kotihoidon uusilla toimintamalleilla tehostetaan kotihoitoa,mutta ei vaikuteta sairaalatarpeeseen. Vanhusten hoitojaksojen määrää optimoidaan ja hoitojaksoja lyhennetään: Tehostamalla kuntoutuksen toimintamalleja kotona ja avohoidossa, Sairaalaan sisäänotot tapahtuvat siten, että minimoidaan vanhusten siirto osastolta toiselle Kotiutus tapahtuu pääsääntöisesti sairaalasta kotiin tai kuntoutusosastolle. Hoivahotellimallia ei rakenneta. Kirurgian osastotarve supistuu joka tapauksessa entisestään eikä leikkaustoiminnassa tapahdu mitään sellaista muutosta että vuodeosastopaikkoja tarvittaisiin enempää kun nykyinen laskennallinen paikkamäärä. Sekin on hieman yli mitä vertailukunnissa taso on. Sisätautien osastohoidonkin tarve on vähäistä ja raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on häilyvä. Sisätautien paikkamäärä lasketaan suhteuttamalla tarve sairastavuuteen ja vertailukuntien tasoon. Vuodeosastojen sisäinen työnjako ja sisäinen paikkamäärä eri toiminnoille on liukuva Kaikki akuuttipainotteisin vuodeosastotoiminta siirtyy vähitellen Iisalmen sairaalaan Sairaalan vuodeosastot on saneerattava tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi ja saneeratuilla osastoilla tulee olemaan pitkäaikainen käyttö akuuttiosastoina Mielenterveys- ja päihdeosastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Mielenterveys- ja päihdeosastohoito on nykyisellä tasolla, joka on valtakunnallinenkin suositus ja väestörakenteesta johtuvaa lisätarvetta ei tule, mutta pieni varaus otetaan huomioon jäsenkuntien ulkopuoliseen myyntiin. Psykiatrisen vuodeosastohoidon tarve on vain yhteensä noin 24 paikkaa, mutta muiden kuin jäsenkuntienmyynnille on syytä varata hieman osastotilaa muutosten yhteydessä mutta maksimissaan tarve on paikkaa. mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoittuvat muun 24/7 toiminnan läheisyyteen 8

10 Somaattinen vuodeosastotoiminta Iisalmessa ja tarve vuoteen 2030 Kotisairaala Kotisairaalan toiminta tulee fokusoida kolmeen tehtävään: lyhentämään sairaalahoitojakson pituutta, jolloin pienellä potilasryhmällä kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon tukemaan kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen hoitamaan somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot) Dialyysiosasto Osasto on tehokas ja yksikköhinnat edulliset. Tehokkuuden edellytys on sopimus- ja muille kunnille myynnin jatkuminen nykyisen tasoisena Sisätautien vuodeosasto Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää eli tasolla 20 jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa suhteutettuna sairastavuuteen. Mutta raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on hyvin liukuva ja siksi ratkaisuja tehtäessä on tarkasteltava myös terveyskeskuksen akuuttihoitoa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran Operatiivinen vuodeosastotoiminta Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 eli tarve on todella pieni Kuormitusprosentti oli vuonna 2012 alhainen eli 65 % Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 vuotiaiden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla ja tulevaisuuden leikkausprofiileilla. Kuntoutusosastotarve on nyt tasolla 7 sisältäen vaativan kuntoutuksen ja lonkkapotilaiden kuntoutushoidon sekä osin terveyskeskustasoisen kuntoutuksen aivohalvauksen jälkeen. Liäs tarve vuoteen 2030 on 2-3 paikkaa Somaattisen vuodeosastopalvelujen myyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle ei ole lisättävissä. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ei ole tarvetta eikä medisiinisesti perusteltua siirtää Iisalmen somaattisen erikoissairaanhoidon osastoille nykyistä enemmän asiakkaita. Sekä kirurginen että sisätautien osastotarve ovat pienet nyt ja lisätarvettakaan vuoteen 2030 ei oleellisesti ole. 9

11 Ylä-Savon terveyskeskuksen akuuttihoito vuonna 2013 ja tarve vuoteen 2030 Akuuttipaikkojen muutos vuonna 2013 toteutunut v 2012 tavoite v 2013 Pitkäaikaispaikat yhteensä 34,8 18,0 Akuuttipaikat yhteensä 87,7 90,0 Paikat yhteensä hoitopäivistä laskettuna 121,7 96,9 Akuuttihoidon käytössä % 72,1 92,9 Vuoden 2012 terveyskeskusakuuttihoidossa on tapahtunut suuri muutos ja kaksi osastoa on lopetettu, vuonna 2013 hoito keskittyy kolmeen osastoon (osasto 1 ja 3 sekä Kiuruveden vuodeosasto) Jotta akuuttihoitoa olisi riittävästi kyseisten osastojen tulisi tuottaa vuonna 2013 saman verran akuuttihoitoa kuin vuonna 2012 eli akuuttihoidon käytössä tulisi olla 92 % ko osastojen paikoista Terveyskeskuksen akuuttipaikkojen tarve kasvaa merkittävästi vuoteen 2030, vuonna 2020 tarvitaan 8 lisäpaikkaa ja vuonna 2030 jo 36 lisäpaikkaa eli yhteensä vuoteen 2030 mennessä 44 paikkaa. 10

12 Uusi osastorakenne ja sijoittelu Uusi osastorakenne Kuntoutus 7-8 paikkaa eriytetään omaksi toiminnaksi ja hankitaan ostopalveluna Iisalmen sairaalaan muodostaan kaksi osastoa, joista toinen on kirurgian ja sisätautien yhteisosasta ja toinen sisätautien, geriatrian ja terveyskeskusvuodeosastohoidon integroitu osasto. Tämän nimenä käytetään kuitenkin sisätautis-geriatrinen osasto, jotta se saadaan säilymään erikoistumispaikkana. Näiden kahden osastojen sisäinen jako on liukuva ja sallivat siten leikkaustoiminnan muutokset ja mahdolliset muiden kuin jäsenkuntien lisäostot Iisalmen sairaalasta. Terveyskeskusakuuttipotilaat hoitaa terveyskeskuslääkäri. Näiden osastojen paikkakoko on tilaratkaisujen mukaan. Terveyskeskuksen akuuttihoito osasto yksi loppuu ja sieltä osa potilaspaikoista korvautuu ISA:n osastopaikoilla ja osa kuntoutuksen ostopalveluna sekä molemmista osastoilta ( 1 ja 3 ) pitkäaikaispotilaat siirtyvät muihin palveluihin. Terveyskeskuksen osasto kolme säilyy nykyisenä (28 paikkaa) ja on jatkohoitopaikka pitkää kuntoutumista ja hoitoa vaativille potilaille Kiuruveden vuodeosasto (38 paikkaa) säilyy nykyisellään, mutta saa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tarvitseman lääkärituen yhteispäivystyksestä. Näin toimii suuri Suomen nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista ilman ongelmia. Psykiatrinen osasto toteutetaan paikkaisena. Medisiinisten tarpeiden takia osasto tulee pystyä jakamaan kahteen tai kolmeen osaan siten, että henkilökunnan valvonta ja kansliatilat palvelevat kuitenkin kaikkia osioita ja henkilökunta on yhteinen. Yksi osista olisi selviämisasema. Nämäkin tilat tulisi olla muun 24/7 toimivan osastotoiminnan läheisyydessä. Kaikkein tarkoituksenmukaisin sijoitus olisi rakentaa terveyskeskuksen tiloihin sieltä vapautuviin osastotiloihin. 11

13 Osastojen uusjaon tavoitetila s o m a a t t i n e n Nyt Operatiivinen vuodeosasto, laskennalliset paikat 12,9 Sisätautien vuodeosasto, laskennalliset paikat 27 Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Terveyskeskuksen akuutti osasto 3,paikat 28 Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä Tavoite Sisätautisoperatiivinen osasto tavoite 30 paikkaa Sisätautis-geriatrien tv-vuodeosasto tavoite 30 paikkaa Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Kuntoutusostopalvelut 7-8 paikkaa Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä 133 p s y k Psykiatrinen osasto, Laskennalliset paikat 11 Mielenterveys- ja päihdeosasto,laskennalliset paikat 11 Rakenteellisesti integroitu mielenterveys ja päihdeosasto rakenteellisesti 2-3 -osaisena tavoite paikkaa Tyhjät osastot Lakkautettu osasto, jossa psykiatrista avohoitoa Lakkautettu osasto toimii vanhustenhuollon väliaikaisena järjestelyosastona Osasto 3,onko mahdollista tehdä psykiatrin osasto mennessä Varauduttava noin 40 terveyskeskusakuuttihoitopaikan lisätarpeeseen v 2030 mennessä Voidaanko tähän käyttää lakkautettua osastoa ja/tai sairaalassa aiemmin vuodeosastoina toiminutta osaa Muutossuunnitelmiin tulee liittää aikautulutksen lisäksi : myös psykiatrian avohoitotilojen selvitys sairaalaosastojen remontin aikainen väistötila miten mielenterveys- ja päihdeosasto mahtuu terveyskeskuksen tiloihin Mitkä tilat vartaan lisääntyvälle akuuttihoidolle v 2030 mennessä 12

14 Toimenpiteiden priorisointi Alustava Osastojen uudelleen järjestelyyn liittyvä priorisointi: 1. Tarkennettu tilasuunnittelu ja muutosten/remonttien investointilaskelmat käynnistyvät välittömästi käyttäen hyväksi tässä esitytettyä uutta osastorakennetta 2. Vuoden 2013 aikana muodostetaan yhteinen kirurgian ja sisätautien osasto samaan aikaan kuin kuntoutustoiminnan ostopalvelut käynnistyvät. Tähän yhteyteen toteutetaan joko terveyskeskuksen osasto 3 lopettaminen ja sisätautien osaston muuttaminen integroiduksi osastoksi terveyskeskusvuodeosaston kanssa tai Sisätautien väliaikainen siirtyminen osastolle 3 remontin ajaksi, jonka jälkeen osasto 3 kokonaisuutena siirtyisi Iisalmen sairaalaan 3. Hoito- ja hoivapalvelut käyttävät terveyskeskuksen vapaana olevia tiloja muutoksen tukitiloina v Liittyy suunnitelmaan kalliin Pallospirtin toiminnan lopettamiseen. 4. Tilaselvitysten pohjalta jatketaan aikataulutusta siten, että vähitellen kaikki akuuttipainotteisin osastotoiminta keskittyy Iisalmen sairaalaan ja Koljonvirran sairaalasta luovutan. Tilaselvityksen tulee sisältää myös varaus tulevalla akuuttiterveyskeskusvuodeosaston lisääntyvälle tarpeelle. Kuntarakenne ja sotejärjestelyihin liittyvät toimenpiteet 1. Iisalmen ja Ylä-Savon soten tulee olla aktiivinen koko seudun sotejärjestelyjen osalta. Ylä-Savon tehokas ja edelleen kehittyvä sotepalveluiden järjestämismalli on varteen otettava vaihtoehto naapurien kuntien palveluiden järjestämiseen. Yhteistyö naapurien suuntaan lisäisi tehokuutta esim. Iisalmen sairaalassa ja hyödyntäisi koko aluetta. KYS:n tuottavuusohjelmassa tulee olla aktiivisesti mukana, mutta sen tavoitteena tulee olla enemmän KYS:n palvelujen tehostaminen kun työnjaon muuttaminen Iisalmen sairaalan ja KYS:n välillä. 13