Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuosille luonnos. Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Transkriptio

1 ja taloussuunnitelma vuosille luonnos Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän toimitusjohtajan katsaus Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Kuntayhtymän organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Indikaattorit Palvelutarve ja optimaalinen palvelutarve Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Peruspalveluohjelma Kuntarakenne ja Sote-uudistus Henkilöstö Henkilöstömenot ja suunnitelma Strategiaosa Johtamisjärjestelmä Kehittämishankkeet Palveluhankintojen ja kilpailutuksen periaatteet Kuntayhtymän talous n laadinnan yleiset lähtökohdat ja toiminnan kehittämisen kohteet Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys vuosina Maisemamalli n rakenne ja sitovuus n ja tavoitteiden sitovuustasot n seuranta ja raportointi Tarkastustoiminta ja tilivelvollisten valvontavastuu Tilivelvollisuus Kuntayhtymän tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän menot ja tulot vastuualueittain Rahoitusosa Investointiosa Käyttötalousosa / PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN Aikuispsykososiaaliset Aikuissosiaalityö Oma erikoissairaanhoito Ostettu erikoissairaanhoito Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Hallinto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Laskelmat SOTE-kuntayhtymän poistosuunnitelma Vuoden talousarvion vyörytys- ja kustannustenjakoperusteet Vuokrien määräytymisperusteet v Palvelusopimus vuodelle ja taloussuunnitelma vuosille

3 1. KUNTAYHTYMÄN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuntayhtymän viides vuosi käynnistyy edelleen muuttuvassa toimintaympäris tössä. Muutoksen suunta on monista kansallisista linjauksista johtuen hieman epäselvä. Maan hallitus valmistelee kuntahistorian suurimpia muutoksia niin kuntarakenteeseen kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteeseenkin. Samalla keskustellaan kuntien tehtävistä. Yksi vaikuttavimmista tekijöistä on kuntien talous ja valtion talous, mutta myös väestön ikärakenteen voimakas painottuminen vanhusväestöön. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat SOTE kuntayhtymän toiminnan suunnitteluun. Kuluvan vuoden touko kuussa pidetyssä talousseminaarissa päättäjille ja jäsenkuntien ylimmälle johdolle esiteltiin kunta yhtymän tuottavuusohjelma. Ohjelma oli laadittu silloin käytössä olevien kehitysennus teiden mukaan vuodelle 2016 saakka. Ohjelma sisälsi palvelurakenteen muutoksia ja linjauksia arvioituine talousvaikutuksineen. Kuntien lausuntojen mukaan ohjelmassa oli ehdotuksia, jotka eivät saaneet kannatus ta ja toisaalta ohjelmaa pidettiin riittämättömänä alueen kuntien taloustilanteeseen nähden. Tuottavuusohjelma on ollut talousarvion sekä suunnitelmakauden perustana. Kuntayhtymän kuluvan vuoden talouden ennustettu toteutuma ja ensi vuoden talousarvio ovat vaikutuksiltaan tuottavuusohjelmaa suurempia. Palvelurakenteen muutokset on esitetty toteutettavaksi siten, kuin jäsenkuntien kanssa palvelusopimusneuvotteluissa on sovittu. Kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden 2010 talousarvio laadittiin jäsenkunnissa ja yhdistettiin yhte näiseksi talousarvioksi. Jäsenkuntien silloisen palvelurakenteen ja arvioidun talouskehityksen mukaan jäsenkuntien maksuosuus olisi ollut 122 miljoonaa euroa. Kuitenkin jäsenkunnat edellyttivät heti ensimmäisenä vuotena kuntayhtymältä tehostamistoimia ja jäsenkuntien maksuosuus hyväksyttiin toteutuen myös tilinpäätöksessä 119 miljoonaa euron suuruisena. Heti käynnistetyt toimenpiteet ja vuosittain toteutetut toimintatapojen, palvelurakenteen uudistukset sekä talouden tiukka ohjaus ovat merkinneet keskiarvona n. 2,4 % vuosittaisen kasvun jäsenkuntien maksuosuuteen. Tätä voidaan pitää erittäin kohtuullisena kehityksenä verrattuna ennen kuntayhtymää kuntien toimintana järjes tetyissä sote-palveluissa, jolloin kehitys oli 5 8 % vuodessa. Perustamisvaiheessa kunnat asettivat SOTE:lle tavoitteeksi ja rajaksi 3 %:n vuosittaisen kasvun. Juuri valmistuneet valtakunnalliset vertailutiedot sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista osoittavat, että Pohjois-Savon alueella SOTE-kunnat pärjäävät vertailussa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa Iisalmi on maakunnan edullisimpia ollen alle maakunnan keskiarvon (sija 4) ja Vieremä maakunnan keskiarvossa (sija 7). Kiuruvesi on kuntien järjestyksessä yhdeksäs ja Sonkajärvi sijalla 12. Iisalmen asukaskohtaiset kokonaismenot ovat laskeneet, muilla hieman nousseet. Sosiaalihuollon kokonaismenot ovat Iisalmessa laskeneet ja samoin Kiuruvedellä. Vieremällä kustannukset ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin 2009 ja Sonkajärvellä hieman nousseet. Voidaan osoittaa, että kustannusten hillinnän tavoite on toteutunut. On huomattava, että jäsenkuntien välillä on huomattaviakin eroja johtuen erilaisista palvelu rakenteista sekä kuntalaisten palvelutarpeesta sekä ikä- ja sairastavuustekijöitä. Edelleen talousarvio vuodelle ja suunnitelmakaudelle osoittaa kuntayhtymän kyvykkyyttä vastata kuntien raamiasetteluun. Kuntayhtymän oma toiminta kasvaa vain 0,8 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu näkyy vielä ensi vuonna 14,4 %:n kasvuna kuluvaan vuoteen verrattuna, mutta suunnitelmavuosina kehitys on linjassa kuntayhtymän oman toiminnan kanssa. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman mukaan kustannusten kasvu on 2,6 % vuodessa sisältäen myös investointien rahoitusosuuden. Suurimmat toimintatavan muutokset tapahtuvat vastaanottotoiminnassa. Koko SOTE:n alueelle laajennetaan akuuttivastaanottotoiminta ja varaudutaan päivystys asetuksen muutoksiin. Laitoshoitoa puretaan edelleen tavoitteena kaikkien kuntien osalta valtakunnalliset kriteerit, samoin kuin muussakin vanhusten huollon palveluissa. Kolmas merkittävä toiminnan uudistus on siirtymi nen asteittain sähköisiin palveluihin, aluksi ajanvarausten osalta ja sen jälkeen laajentuen muihin palveluihin. Kokonaissuunnitelma aikatauluineen valmistuu vuoden aikana. Sähköisen asioinnin muutoksia tukevat myös kansalliset hankkeet. Lisäksi Iisalmen sairaalan ja oman erikoissairaanhoidon toiminnan tarkastelu valmistuneen tuotteistuksen, hinnoittelun sekä kuluvana vuonna tehdyn selvityksen pohjalta valmistuu vuoden aikana ja osin jo talousarvion valmisteluun mennessä, mikäli valtakunnalliset Sote-linjaukset ovat käytettävissä. Asiakkaan valinnanvapaus laajenee vuoden alussa ja on huomioitava palvelutuotannossa. Asiasta informoidaan kuntalaisia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä eivät SOTE kuntayhtymän käytettävissä oleva rahamäärä voi kasvaa samassa suhteessa palvelutarpeeseen nähden. Tämän vuoksi palvelurakennetta ja toimintatapoja on jatkuvasti kehitettävä tehokkaammaksi ja tuotantokustannuksiltaan edullisimmiksi unohtamatta kuitenkaan kuntayhtymän perustehtävän luonnetta, jossa asiakkaan hoito ja hoiva tai muu palvelutarve on ensisijainen. Taloudellisten ja tehokkuustavoitteiden asettamisen yhteydessä on arvioitava päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Esi miestyöhön ja työhyvinvoinnin osa-alueiden vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota talousarvio- ja suunnittelukaudella. Kiitän lämpimästi kaikkia talousarvion valmisteluun ja palvelusopimusneuvotteluihin osallistuneita. Työpanoksenne on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, mutta olemme myös onnistuneet tehtävässä aiempia vuosia paremmin. Samalla kiitän myös kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia rakentavista ja eteenpäin suuntaavasta yhteistyöstä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen. Iisalmessa Leila Pekkanen toimitusjohtaja ja taloussuunnitelma vuosille

4 2. TALOUS- JA STRATEGIAPROSESSI Vuoden talousarvion valmistelu aloitettiin huhti toukokuun vaihteessa laatimalla kuntayhtymän tuottavuusohjelma. Ohjelma laadittiin laajalla viranhaltijavalmistelulla, johon osallistui kuntayhtymän johtoryhmä, päällikkötaso sekä esimiehiä ja asiantuntijoita. tuottavuusohjelma käsiteltiin kuntayhtymän järjestämässä talousseminaarissa Talousseminaari oli samalla perussopimuksen mukainen kuntakokous, jossa keskeiset toiminnan linjaukset esiteltiin ja niihin otettiin kantaa. Jäsenkunnilta pyydettiin lausunnot esitetystä tuottavuusohjelmasta sekä talousarvion raamista 7.6. mennessä. Yhtymähallitus antoi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan. Kuntayhtymän talousarvion valmistelu aikataulutettiin siten, että talousarvioesitys oli siirrettävissä Kuntamaiseman tietokantaan syyskuun puolessa välissä. Johtoryhmän 1. käsittelyssä talousarvioluonnos sekä palvelusopimusluonnokset olivat syyskuun lopulla. prosessiin liittyvä toinen kuntakokous pidettiin Yhtymävaltuustolle pidettiin talousarvioinfo-tilaisuus ja yhtymähallituksen talousarvioseminaari Välittömästi hallituksen seminaarin jälkeen käynnistettiin palvelusopimusneuvottelut jäsenkuntien kanssa. Neuvotteluja käytiin jokaisen kunnan kanssa 2 kertaa. Lisäksi johtoryhmä on ollut joko jäsenkuntien hallituksissa tai valtuustoissa esittelemässä talousarvioluonnosta ja palvelusopimusluonnoksia. Yhtymähallitus käsitteli palvelusopimusluonnokset jäsenkuntien neuvottelujen jälkeen kokouksessaan ja pyysi jäsenkuntien lausunnot palvelusopimuksista mennessä. Varsinainen talousarvioesitys palvelusopimuksineen käsitellään yhtymähallituksessa ja yhtymävaltuustossa on ja taloussuunnitelmaan liittyvät palvelurakenteen muutokset, toimintamallien muutokset sekä toiminnalliset tavoitteet on käsitelty valmistelun yhteydessä. Jäsenkuntien asettamat taloudelliset raamit ja kustannusten kasvun raamitus merkitsevät selkeää tarvetta palvelurakenteen tarkastelulle sekä toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnille. Arviot palvelutarpeen kehityksestä on tehty valmistelun yhteydessä. n ja palvelusopimusten valmistelun yhteydessä on laadittu palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille Järjestämissuunnitelma on ollut jäsenkuntien lausunnoilla yhtäaikaisesti palvelusopimusten kanssa. Järjestämissuunnitelman hyväksyvät sekä jäsenkuntien valtuustot että yhtymävaltuusto. Kuntayhtymän strategian päivitys käynnistetään vuoden alussa. Strategiatyössä otetaan huomioon meneillään oleva Sote-rakenneuudistus vaikutuksineen sekä mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin linjaukset palvelutuotannosta vaikutuksineen mm. Iisalmen sairaalan toimintaan. Sairaalan toiminnan linjaukset käsitellään vuoden aikana. 2.1 Organisaation keskeiset muutokset Kuntayhtymän johtamisjärjestelmän muutoksen valmistelu käynnistettiin helmikuussa. Kevään aikana johtamisjärjestelmää valmisteltiin palvelutuotannon ja palveluprosessien näkökulmasta huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, perusterveydenhuollon - peruserikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatiovaatimukset. Yhtymähallitus hyväksyi johtamisjärjestelmän päälinjaukset organisaatiorakenteesta ja jatkovalmistelutyön kokouksessaan. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on vahvistaa lähiesimiestyötä ja selkeyttää johtamisjärjestelmä palveluprosessien mukaisiksi. Lisäksi tehtäväaluekokonaisuuksia selkeytetään ja tulosyksiköt muodostetaan siten, että esimiestyö on hallittavaa sekä henkilöstömäärän että toiminnan volyymin osalta. Valmisteluun liittyy myös hallintosäännön muutos, jossa kiinnitetään huomiota päätösvalta- ja vastuusuhteisiin. Yhtymähallitus hyväksyi syyskuussa vastuualuejaon sekä johtoryhmän jäsenten nimitykset vastuualuejohtajien tehtäviin uusien vastuiden mukaisesti. Lopullisesti yhtymähallitus vahvistaa sekä organisaatiorakenteen että tehtävänimitykset joulukuussa. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden alussa. 2.2 Kuntayhtymän organisaatio Luottamushenkilöorganisaatio 4 ja taloussuunnitelma vuosille

5 Hallinto- ja palveluorganisaatio Nykyinen voimassa oleva organisaatio saakka: Uusi organisaatiomalli 1.1.: ja taloussuunnitelma vuosille

6 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Väestö Väestön ikärakenne ja osuus väestöstä, yli 65 -vuotiaat Ikäluokat yht. yli 65-v yli 65 (%) yli 75 v yli 75 (%) yli 85 (%) Väestöennuste Väestöennuste 2030 Iisalmi , ,05 2, Kiuruvesi , ,14 4,07 Sonkajärvi , ,97 3,5 Vieremä , ,4 3,02 Kuntayhtymän toiminta-alue , ,2 3,26 Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta ,7 %. Valtakunnallinen keskiarvo yli 65 v on 18,7 % väestöstä. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä ovat ikärakenteeltaan vanhusvoittoisia kuntia ja Iisalmenkin yli 65 -vuotiaiden osuus on yli valtakunnallisen keskiarvon. Alle 6 -vuotiaiden osuuden valtakunnallinen keskiarvo on 7,8 % kun se alueen kunnissa on 6,3 7,2 %. SOTE- kuntayhtymän kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun Iisalmi - Idensalmi Lähde: Tilastokeskus Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Alueen väestömuutos on jo vuosia ollut negatiivinen. Vuoden 2012 Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven väkiluku laski ja kaikissa kunnissa kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Ennusteen mukaan väestön määrä alueen kunnissa vähenee ja yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa. 3.2 Työ Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet v Toimeentulotuki, euroa / asukas 2012 Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Lähde: THL 6 ja taloussuunnitelma vuosille

7 Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 -vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissa ollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat) ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde v vuoden lopussa Iisalmessa 1,43, Kiuruvedellä 1,83 ja Sonkajärvellä 1,82 sekä Vieremällä 1,44. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,48 ja koko maan 1,29. aiheuttaa kovia vaatimuksia tuottavuudelle, julkiselle palvelutuotannolle ja palveluiden aluekoolle. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä. Työttömyys Työttömyysaste oli 2012 Iisalmessa 12 %, Kiuruvedellä 11,6 %, Sonkajärvellä 14,1 % ja Vieremällä 10 %. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli Iisalmessa 172, Kiuruvedellä 63, Sonkajärvellä 22 ja Vieremällä 18. Pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 2012 Iisalmessa 331, Kiuruvedellä 107, Sonkajärvellä 77 ja Vieremällä 55. Alueen työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitusvastuu kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde muuttuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella nopeasti negatiiviseksi väestön ikääntymisen ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Työpanosten supistuminen alueella ja taloussuunnitelma vuosille

8 3.3 Indikaattorit Rautavaara Tuusniemi Vesanto Kaavi Tervo Pielavesi Rautalampi Keitele Suonenjoki Sonkajärvi Juankoski Kiuruvesi Leppävirta Lapinlahti Maaninka Varkaus Vieremä Iisalmi POHJOIS-SAVO Kuopio Siilinjärvi Lähde: Kela, terveyspuntari Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit v Indeksi koko maa = 100 Ikävakioitu Ikävakioimaton THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois-Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat. Sairastavuusindeksissä koko maan keskiarvoa kuvaava lukema on sata, johon kuntia ja kaupunkeja verrataan. Arvon ollessa yli sata tilanne on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Tulee kuitenkin huomioida, että osaan indekseistä vaikuttaa kunnassa tai kaupungissa saatavilla olevat palvelut ja osassa on tilastoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Esimerkiksi TULE -indeksiin vaikuttavat niin sanotun eläkeputken käyttö tai julkisen sektorin ammatilliset eläkeikärajat. Sairastavuusindeksi yht. v Ikävakioitu (Indikaattori on koostettu 7 eri sairausryhmästä) Iisalmi 125 Kiuruvesi 138,4 Sonkajärvi 132 Vieremä 121,2 8 ja taloussuunnitelma vuosille

9 Mielenterveysindeksi v ikävakioitu Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Iisalmi 132,9 Kiuruvesi 139,6 Sonkajärvi 158,2 Vieremä Sepelvaltimotauti-indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt (I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100) Iisalmi 120,1 Kiuruvesi 129,2 Sonkajärvi 160,6 Vieremä 110,7 Syöpätauti-indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 97 Kiuruvesi 102,9 Sonkajärvi 92,5 Vieremä 98 Kustannuspainotettu indeksi ikävakioitu Terveydenhuollon suorien kustannusten sairausryhmäkohtaisessa määrittelyssä on käytetty Kiiskisen ym laskelmia sekä THL:n 2011 raportin tietoja somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Suoriin kustannuksiin on sisällytetty vuodeosastohoidon ja lääkärikäyntien kustannukset, reseptilääkkeet sekä kuntoutus. Sairastavuusindeksissä mukana olevat sairausryhmät kattavat terveydenhuollon suorista kustannuksista yhteensä 53,0 %. Iisalmi 124,5 Kiuruvesi 134 Sonkajärvi 127 Vieremä 122,5 Alueen kunnat ovat sairastavuudeltaan valtakunnallisen keskitasoa sairaampia. Alueen kunnissa on huomattavan korkea TULE- indeksi (tukija liikuntaelinsairaudet) ja vastaavasti huomattavan matala syöpätauti-indeksi Kiuruvettä lukuun ottamatta. Mielenterveysindeksi on Vieremää lukuun ottamatta korkea ja tapaturma indeksi on Iisalmessa ja Vieremällä alle maan keskiarvon. Kuntien kesken on suuria vaihteluja; esimerkiksi dementiaindeksi on Iisalmessa lähes kaksinkertainen Kiuruveteen verrattuina. Iisalmen korkeaan indeksilukuun vaikuttaa parempi diagnostiikka. Kustannukset kunnissa ovat myös indeksitarkastelussa selvästi korkeampia kuin koko maassa. 3.4 Palvelutarve ja optimaalinen palvelurakenne Palvelutarpeen arvioinnissa ja optimaalisen palvelurakenteen suunnittelussa käytetään mm. Kuntamaiseman vuosittaista raportointia (Maisemaraportti), jossa myös kuntayhtymän toimintaa verrataan muihin vastaaviin organisaatioihin. Seuraavassa on nostettu esiin keskeisimmät muutostarpeet. Asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman keskimääräistä korkeammat verrokkeihin nähden. Pohjois-Savon alueella SOTE-kunnat ovat sijoittuneet kuitenkin keskivertoa jopa edullisempaan asemaan. ja taloussuunnitelma vuosille

10 Kuntayhtymän kokonaiskustannuksista suurimman osan muodostaa hoito- ja hoivapalvelut sekä erikoissairaanhoito. Hoito- ja hoivapalveluiden palvelutarve on merkittävästi kasvavin osa-alue. Tämän vuoksi palvelurakenteen optimointi on välttämätöntä. Kustannusvertailu osoittaa, että kustannusten kokonaiskehitys on ollut hillittyä ottaen huomioon väestön ikärakenne ja palvelutarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset v. 2012: Sosiaali- ja terveystoimen menot yhteensä ilman päivähoitoa Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Sosiaali- ja terv.huolto yht.2012 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2011 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2010 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2009 Asukaskohtaisissa kustannusvertailuissa SOTE- kuntayhtymän jäsenkuntien kustannustaso on pysynyt maltillisena suhteutettuna koko Pohjois-Savon alueeseen. Iisalmessa asukaskohtaiset kokonaismenot ovat laskeneet ja muissa jäsenkunnissa hieman kasvaneet. Sosiaalihuollon kustannukset ovat Iisalmessa merkittävästi laskeneet ja Kiuruvedellä laskeneet jonkin verran ja Sonkajärvellä kustannukset ovat kasvaneet. Vieremän kustannustaso on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Asukaskohtaisissa menoissa on ollut vuosittaista vaihtelua. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kaikissa jäsenkunnissa. Asukaskohtaisissa kustannuksissa on huomioitava asukasmäärän kehitys, joka on ollut kaikissa jäsenkunnissa pääsääntöisesti aleneva. Iisalmen asukasmäärän alenema on pysähtynyt kuluvan vuoden aikana. Väestöä tarkasteltaessa ikäryhmittäin voidaan todeta, väestömäärän väheneminen kohdistuu erityisesti nuoriin ja työikäisiin, joiden palvelutarve on kokonaisuutena maltillinen tai vähäinen. Suuri palvelutarve ja edelleen sen kasvu kohdistuu vanhusväestöön, joka pysyy paikkakunnalla. Tämä merkitsee sitä, että vaikka väestömäärä alenee, niin palvelutarpeen resursointi voi jopa kasvaa ja näin ollen kustannukset kasvavat asukasta kohti laskettuna. Voimakas väestön ikärakenteen muutos tulee kasvattamaan kustannuksia, mikäli kevyempiä palvelurakenteita ja asiakaan omavastuuta ei voida oleellisesti lisätä. 10 ja taloussuunnitelma vuosille

11 2 500 Sosiaalihuollon menot ilman päivähoitoa Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ilman päivähoitoa Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Pohjois-Savo Sosiaali- ja terv.huolto yht.2012 Sosiaali-toimi 2012 Terveyden huolto 2012 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2011 Sosiaali-toimi 2011 Terveyden huolto 2011 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2010 Sosiaali-toimi 2010 Terveyden huolto 2010 Sosiaali- ja terv.huolto yht.2009 Sosiaali-toimi 2009 Terveyden huolto 2009 Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Sosiaali-toimi Terveydenhuollon menot Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Pohjois-Savo Varpaisjärvi Karttula Terveyden huolto 2012 ja taloussuunnitelma vuosille

12 Hoito- ja hoitopalvelut 12 ja taloussuunnitelma vuosille

13 Omaishoidon tuen kohdentaminen oikein toisi enemmän vaikuttavuutta ko. palveluun. Palveluasumisen peittävyys on korkea ja erityisesti Sonkajärvellä. Suositusten mukainen peittävyys on noin 5 6 %. Kaikilla kunnilla tehostetun palveluasumisen osuus on suositusta korkeampi. ja taloussuunnitelma vuosille

14 Pitkäaikaislaitoshoidon peittävyys ja kustannukset vaihtelevat kunnittain ja yksiköittäin. Akuuttihoidon hoitopäivän hinta on korkeampi johtuen mm. lääkäriresurssien käytöstä sekä lääkekustannuksista. Kuntayhtymän toimenpiteet palvelurakenteen muuttamiseksi laitospainotteisesta avohoitoon on valtakunnallisten suositusten mukainen. 14 ja taloussuunnitelma vuosille

15 Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden toimintamallin uudistaminen on Kuntamaiseman raportin suositusten mukainen. Päivystyspainotteisuudesta on pyrittävä kohti normaalia vastaanottotoimintaa, jota uudistetaan samalla hoitaja-lääkäri tiimimallin mukaisesti. Hoitajan vastaanottotyö painottuu uudessa mallissa. Vastaanoton asukaskohtaiset kustannukset ovat vertailukohteiden korkeimpia. Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärin vastaanottokäynneistä on ollut edelleen merkittävän korkea. ja taloussuunnitelma vuosille

16 16 ja taloussuunnitelma vuosille

17 Oma erikoissairaanhoito ja Iisalmen Sairaala Iisalmen Sairaalan selvitys, kevät Oman erikoissairaanhoidon toimintamallin tarkastelu perustuu keväällä valmistuneeseen Iisalmen Sairaalaa koskevaan selvitykseen. Sairaalan tuottavuus on heikentynyt ja yksikkökustannukset joissakin palveluissa ovat korkeat. Oman erikoissairaanhoidon tuotteistus valmistui syksyllä ja tuotehintojen vertailu vastaaviin palveluntuottajiin tehdään kevään aikana. Sairaalan toiminnan pidemmän aikavälin linjaukset tehdään vuoden aikana. Sairaalan selvityksessä todetut haasteet sekä kehittämistoimenpiteet Hoito- ja hoivapalvelujen ja sisätautien ja neurologian kokonaisuus ovat keskitasoa edullisemmat Ylä-Savossa. Sisätautien että kirurgian vuodeosastohoidon ja terveyskeskusakuuttihoidon käyttö on runsasta ja nostaa kustannuksia. Käyttöä nostaa runsaat ja pitkähköt hoitojaksot. Koska vanhusten perustason akuutti- ja kuntoutus hoidon tarve vuoteen 2030 kasvaa merkittävästi, osastohoidon rakenne tulee toiminnan ja kustannusten näkökulmasta kuitenkin muuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja joustavaksi Nykytilanne Iisalmen sairaalan poliklinikkapalveluiden kustannukset lähes kaikilta osin ovat yksikköhinnoiltaan edulliset Vaikka palveluja käytetään runsaasti, Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta ei nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta on lähipalveluna tuotettu sellaisilla erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joissa volyymit ovat riittävät ja yksikköhinnat pysyvät sen takia alhaisina. Ainoa suppeampi erikoispalvelu on hematologia. Palvelujen korkea käyttö johtuu kolmesta eri tekijästä: o terveasemien päivystyspainotteisesta toimintamallista, jonne on vaikea siirtää jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta o korkea sairastavuus o hyvä tarjonta lähellä. Selvityksen sisältämät ehdotukset tulevaisuuden linjauksista Ainoastaan ihotaudit pienenä erikoisalana on sellainen, että sen hoitaminen kokonaan KYS:stä tai ostopalveluna yksityissektorilta tulee harkita ainakin, jos kumppanuusmalli ei toteudu. Poliklinikkatoiminta, joka pysyvästi joudutaan hoitamaan kalliina ostopalveluna, tulee harkita keskitettäväksi KYS:iin. Näihin kuuluu hematologia, jos nykyinen lääkärimalli ei onnistu. Gastroenterologian poliklinikka ja skopiatoiminta liittyvät sairaalan muuhun toimintaan niin kiinteästi, että niiden toteutus ostopalvelunakin on välttämätön sairaalan tiloissa. Kumppanuuslääkäri malli on näin hyvin toimivan poliklinikkatoiminnan edellytys niillä erikoisaloilla, joissa ei omia lääkäreitä ole mahdollista saada. Poliklinikkatoiminnan tehokkuus tulee pitää eivätkä yksikköhinnat saa laskea. Poliklinikkatoiminnan prosessien kehittäminen ja henkilöstön käytön optimointi tulee olla kehittämisen painopiste. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vuoteen 2030 tulee kattaa sillä, että perusterveydenhuoltoon siirtyy osa erikoissairaanhoidon kontrolleista. Yhteispäivystyksen toiminta tulisi koota yhden organisaation, hallinnon ja budjetin alaiseksi toiminnaksi. Koko päivystykseen osallistuva hoitohenkilökunta tulisi liittää osaksi yhteispäivystyksen henkilöstöä. Erikoisalapäivystäjien palvelut voidaan ostaa sairaalasta. Päivystysajan hoitoon ottamisen kriteereitä tulisi arvioida erityisesti arki-iltojen ma-to sekä sunnuntai-iltojen osalta, jolloin ns. ei-päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia käyntejä voitaisiin keskittää osaksi virka-ajan toimintaa. Ko. hoidon tarpeen arvioin ti edellyttää yhtenäisten kriteereiden käyttöä sekä joustavaa ohjausjärjestelmää, jolloin hoitaja voi varata potilaalle seuraavaksi päiväksi ajan, jos potilaan sairaus tai oire ei edellytä päivystysajan käyntiä. Erityisesti Iisalmen terveyskeskuksen oman päiväaikaisen kiireellisen hoidon päivätoiminnan tehostaminen vähentäisi päiväkäyntejä yhteispäivystyksessä ja säästäisi Iisalmen kustannuksia. Vaativat virka-ajan päivystyskäynnit kuuluvat yhteispäivystykseen. Kiuruveden viikonloppupäivystyksen muuttaminen on perusteltua kustannus-, medisiinisistä syistä ja vähäisestä todellisten päivystyspotilaiden lukumäärästä johtuen. Yhteispäivystyksessä on sekä kuvantamisen että laboratoriotutkimusten mahdollisuudet, jolloin potilas saa pääasiassa tutkimukset ja hoidon yhdellä käynnillä. Kiuruveden arki-iltojen vastaanottoaikaa voitaisiin hyvin jatkaa, mutta resursseista riippuen voidaan käyttää terveyskeskuksen pidennettyä aukioloaikaa eikä päivystystyötä, jolloin virka-aika voidaan jatkaa kello 18:an siten, että terveyskeskus hoitaa ko. ajalla terveyskeskustasoisia käyntejä mukaan lukien päiväpäivystyspotilaat. Sairaalan erikoisalapäivystyksen järjestelyt vastaavat ministeriön uusiakin suosituksia. Erikoisalakohtainen puhelinpäivystyksen tarve on olemassa jo vuodeosastojen johdosta, jolloin ko. päivystäjä on luonnollisesti myös yhteispäivystyksen käytettävissä. Päivystysleikkaustoiminnan laajentamiselle ei ole olemassa indikaatioita, mutta nykyisen kaltainen päiväajan päivystysleikkaustoiminta on sekä taloudellisesti, toiminnallisesti että asiakaslähtöisesti mielekästä toimintaa. ja taloussuunnitelma vuosille

18 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käytännössä mielenterveys ja päihdepalvelut toteutetaan kokonaan Ylä-Savon SOTE:n omana toimintana ja sairastavuuteen nähden edullisesti. Kustannuskehitys vuonna 2012 oli aleneva 5,4%. Avopalvelut (ilman palveluasumista) ovat monipuoliset ja rakenteeltaan vastaavat tarpeeseen. Alueellisuuskin on hyvin huomioitu. Vuonna 2012 avopalvelujen kustannukset eivät olleet korkeat. Laitoshoidon purku on siirtänyt ja siirtää resursseja avohoitoon. Päihdepalvelujen integrointi mielenterveyspalveluihin on myös toteutettu ja vaikuttaa tehokkaalta. Vuoden 2012 ja muutokset ovat olleet hoidollisen tavoitteen mukaisia. Vuoden 2012 toteuman mukaan muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Palveluasuminen käyttö on Kiuruvedellä korkea ja nostaa kustannuksia Väestökehitys alueella ja sairastavuusmuutokset eivät lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Päihdeongelmien kehitystä on tarkkaan vaikea arvioida. Palvelujen järjestäminen toteutuu hyvin Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. Haasteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus on monipuolinen ja integroitunut ja siitä johtuen jopa sirpaleinen. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentely tulee olla vahvaa. Osastohoidon tarve on pieni, medisiinisesti on kuitenkin perusteltua olla vähintään kaksi erillistä osastoa. Vaarana on että näiden pienien osastojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi, koska todellinen käyttö on vain noin 11 hoitopaikkaa osastoa kohden. Varsinkin jos jäsenkuntien ulkopuolelle myynti vähenee. Nykyiset osastot Koljonvirran sairaalassa ovat STM:n suositus ten vastaisia. STM:n suosituksen mukaan psykiatrinen sairaala hoito tulee olla somaattisen erikoissairaanhoidon yhteydessä. Sairaalassa tarvitaan nyt esim. noin 22 vuodepaikka kohden 5 yöhoitajaa. Nykyiselle ja tulevalle osastotarpeelle tulisi löytää tilat, joissa paikkamäärä on maksimissaankin jopa vain 26 paikka. Medisiinisesti tarve on jakaa osasto kahteen tai jopa kolmeen osaan. Erillisiä osastoina kaksikin pientä osastoa tulee kustannustehottomaksi. Samoin, jos osastot ovat yksinään erillään muusta toiminnasta turvallisuuden takia, yömiehitys tulee olla korkeampi. Palveluvalikoima avohoidossa on hyvä, laaja ja monipuolinen sitä voisi kuvata häiriöpalvelujen kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös erikoissairaanhoito. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentelyn tulee olla vahvaa. Lasten ja nuorten avopsykiatria toteutuu Ylä-Savon omana toimintana ja laitoshoidon käyttö suhteellisen alhainen samoin kuin huostaanottojen määrä. Resursseja laitoshoidosta on siirretty muun muassa kouluihin. Lasten ja nuorten määrä ei muutu ennusteiden mukaan alueella vuoteen 2030 eikä psykiatrinen sairastavuus. Työttömyys korreloi huostaanottoihin. Somaattinen vuodeosastotoiminta Kotisairaala Kotisairaalan toiminta tulee fokusoida kolmeen tehtävään: lyhentämään sairaalahoitojakson pituutta, jolloin pienellä potilasryhmällä kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon tukemaan kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen hoitamaan somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot). Dialyysiosasto Osasto on tehokas ja yksikköhinnat edulliset. Tehokkuuden edellytys on sopimus- ja muille kunnille myynnin jatkuminen nykyisen tasoisena. Sisätautien vuodeosasto Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia. Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää eli tasolla 20, jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa suhteutettuna sairastavuuteen. Mutta raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on hyvin liukuva ja siksi ratkaisuja tehtäessä on tarkasteltava myös terveyskeskuksen akuuttihoitoa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran Operatiivinen vuodeosastotoiminta Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 eli tarve on todella pieni Kuormitusprosentti oli vuonna 2012 alhainen eli 65 %. Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää, jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 vuotiaiden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla ja tulevaisuuden leikkausprofiileilla. Kuntoutusosastotarve on nyt tasolla 7 sisältäen vaativan kuntoutuksen ja lonkkapotilaiden kuntoutushoidon sekä osin terveyskeskustasoisen kuntoutuksen aivohalvauksen jälkeen. Lisätarve vuoteen 2030 on 2-3 paikkaa. Somaattisen vuodeosastopalvelujen myyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle ei ole lisättävissä. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ei ole tarvetta eikä medisiinisesti perusteltua siirtää Iisalmen somaattisen erikoissairaanhoidon osastoille nykyistä enemmän asiakkaita. Sekä kirurgisen että sisätautien osastotarpeet ovat pieniä nyt ja lisätarvettakaan vuoteen 2030 ei oleellisesti ole. 18 ja taloussuunnitelma vuosille

19 Palvelutarpeen ennuste 2030 mennessä kuntayhtymä-tasolla Ennustettu väestökehitys : -5,9% Koko väestö 2011=100. Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Vanhusväestö Muutos : +57% yli 75-vuotiaat 2011= Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e yli 75-vuotiaat = yli 75-vuotiaat = yli 75-vuotiaat = Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Hoitojaksot on vakioitu vuosien perusteella (Sotkanet) 130 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo ka.= e 2020e 2025e 2030e Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo e 2020e 2025e 2030e Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot = ja taloussuunnitelma vuosille

20 Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,2/asukas 5,0 4,5 4,0 Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2009 käyntien perusteella Avohoidon tarve kasvaa ennusteessa 1% Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo Käynnit/ asukas 3,5 3,0 2,5 2,0 2011= ,5 1,0 90 0,5 85 0,0 < > Lähde:Stakes 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 < > Yht. Ylä-Savon SOTE ky 1,9 2,6 1,1 1,4 1,5 2,1 3,0 2,7 1,7 Koko maa 2,7 2,1 1,1 1,2 1,3 2,1 2,6 2,7 1,5 Pohjois-Savo 3,7 2,3 1,3 1,5 1,7 2,3 3,1 4,4 1,8 Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti, miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa. Eroja kuntien välillä aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako. Mukana ei ole terveyden - hoita jan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata e 2020e 2025e 2030e 2011= e 2020e 2025e 2030e Ylä-Savon SOTE ky Koko maa Pohjois-Savo esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Huomioitava palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ylä-Savon SOTEn asiakkaiden Rava-luokitus Asiakkaita 1311, sisältää omaishoidontuen asiakkaat (254) Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Koti Kunnallinen (Ku) % Koti Yksityinen (Yk) Palveluasuminen Ku % Palveluasuminen Yk % Tehostettu palv.as Ku % Tehostettu palv.as Yk % Sos.huoltolain laitoshoito Ku % Sos.huoltolain laitoshoito Yk Terv.huolto laitoshoito Ku % Terv.huolto laitoshoito Yk Yht Huom! % N 13 % 8 % 2 % 2 % 1 % % n 64 % 13 % 17 % 5 % FCG Oy, Rava poikkileikkaustutkimus RAVA-luokat: 1 1,29 1,49 Satunnainen, 2 1,50 1,99 Tuettu hoito, 3 2,00 2,49 Valvottu hoito, 4 2,50 2,99 Valvottu hoito, 5 3,00 3,49 Tehostettu hoito, 6 3,50 4,03 Täysin autettava 20 ja taloussuunnitelma vuosille

21 Arvio tulevien vuosien hoitopaikkojen tarpeesta väestöennusteen ja STM:n suositusten perusteella, yli 75-vuotiaat: RAVA PL aineisto 2020 Lask. tarve 2030 Lask. tarve STM tavoite Palvelumuoto * 6581* 92 % Kotona % Säännöllinen kotihoito % Omaishoidon tuki % Tehostettu palveluasuminen % VaKo tai HoSa Ympärivuorokautinen hoiva % yhteensä FCG Oy, Rava poikkileikkaustutkimus Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa merkittävästi. Koska valtionosuudet eivät kehity nykyisen järjestelmän mukaisesti, on vuosikate vuoden 2015 jälkeen vain viitteellinen. ja taloussuunnitelma vuosille

22 4. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Talouden kehitysnäkymät Yleinen tilanne jatkuu ennusteiden mukaan edelleen epävarmana. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän jälkeen pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden kuntien kokonaistuloksesta, on näkymä ollut n milj. euroa negatiivinen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Kuntaliitto on ehdottanut, että ohjelman valmistelun rinnalla tulisi kehittää toimintamalli, jossa kunnat voisivat tehdä esityksiä jatkossakin tarpeettomiksi katsomiensa tehtävien ja toimintaansa ohjaavien normien muuttamiseksi. 4.2 Peruspalveluohjelma Työikäisen väestön ( vuotiaiden) määrä supistui Suomessa 6100 henkilöllä vuonna 2010, kun sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat alkaneet saavuttaa eläkeiän. Työ-ikäisten ikäluokkien pieneneminen sekä jatkuva eliniän kasvu heikentävät vanhushuoltosuhdetta (15-64-vuotiaiden määrää suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin) voimakkaasti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Vanhushuoltosuhteen ennakoidaan kasvavan nykyisestä 26,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja nousevan edelleen runsaaseen 50 prosenttiinvuoteen 2060 mennessä. Työllisten määrän ennakoidaan supistuvan, mutta hitaammin kuin työikäinen väestö, koska työurien pidentymisen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin ikääntyneiden terveydentilan kohentuessa, työn fyysisen kuormittavuuden pienentyessä sekä tehtyjen eläkeuudistusten vaikutusten ansiosta. Ikärakenteen muutos kasvattaa joka tapauksessa julkisia menoja tulevina vuosikymmeninä, mikäli julkinen palveluntarjonta pidetään nykyisellä tasolla. Menojen kasvun hillitsemiseksi kaikkia julkisia menoja on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehostaa palvelutuotantoa. Lähivuosikymmeniksi arvioidusta ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaineesta liki puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestelyvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Väestörakenteen muutokset, lasten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elin voimaisuuteen, tulopohjien kehitykseen sekä näiden kautta peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. 22 ja taloussuunnitelma vuosille

23 Terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa palvelutarve kasvaa nopeasti alkaneella ja seuraavalla vuosikymmenellä. Väestön ikääntyessä ja väestön määrän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina noin puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä että 2020-luvuilla. Peruspalveluohjelmassa asetetut tavoitteet TAVOITE: Terveyspalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee vuosittain. Sairaaloiden tuottavuus paranee vuosittain. Terveyspalvelujen käyttökustannukset asukasta kohti eivät kasva reaalisesti. Terveyspalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti. TAVOITE: Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuuskehitys paranee vuosittain. Käyttökustannukset suhteessa palveluja käyttävän ikäluokan kokoon eivät kasva reaalisesti. Sosiaalipalvelujen kehysindikaattorit kehittyvät positiivisesti. 4.3 Kuntarakenne ja Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen lähtökohtana on pääministerin asettaman kunta-sote -koordinaatioryhmän linjaukset Linjausten mukaan sosiaalija terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Koordinaatioryhmä esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Kuntaperusteisessa mallissa kuntalaisten oma demokraattinen vaikuttaminen on luontevaa ja palveluiden käyttäjien ääni kuuluu palveluista päätettäessä. Valta ja vastuu ovat samojen kuntapäättäjien käsissä. SOTE kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat antaneet lausuntonsa uudistuksesta. Uudistuksen linjauksista odotetaan päätöksiä keväällä. ja taloussuunnitelma vuosille

24 5. HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstömenot ja suunnitelma Vakinaista koko- ja osa-aikaista henkilöstöä kuntayhtymässä oli marraskuussa yhteensä 1330 (1169 henkilötyövuotta). Määräaikaista henkilöstöä kuntayhtymässä oli marraskuussa yhteensä 291 (272 henkilötyövuotta). Määräaikainen henkilöstö painottuu sairaan- ja terveydenhoidon vastuualueelle sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Hallinto- ja tukipalveluissa henkilöstömäärän kasvu johtuu sisäisten sijaisten sissien siirtymisestä hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueelle terveyden- ja sairaanhoidon vastuualueelta. Vakinainen henkilöstö (ml. avoimet tehtävät) vähenee 11 työntekijällä vuodelle verrattuna vuoteen. Vakinainen henkilöstö jakaantuu vastuualueittain seuraavasti: Henkilöstökulut kuntayhtymätasolla Henkilöstökulut ovat yhteensä noin 65,2 M. Palkat ja palkkiot ovat noin 52,7 M ollen henkilöstökuluista 81 %. Henkilöstökuluista eläkekulut ovat noin 9,5 M (15 %) ja muut sivukulut noin 2,9 M (4 %). Henkilöstökulut TA TA Muutos% Henkilöstökulut ,48 Palkat ja palkkiot ,03 Henkilösivukulut ,92 Eläkekulut ,99 Muut henkilösivukulut ,37 24 ja taloussuunnitelma vuosille

25 Henkilöstösuunnitelma: HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Hallinto-palvelut 4 4 Talouspalvelut 9 9 Henkilöstöpalvelut Tietopalvelut Tukipalvelut SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Sosiaalihuollon palvelujen hallinto 1 2 Vammaispalvelut Sosiaalityön palvelut Hoito- ja hoivapalvelut TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto 8 8 Ajanvarausvastaanotot Mielenterveys- ja päihdepalvelut Terveysneuvonta Vuodeosastopalvelut Päivystys- ja lääkinnälliset tukipalvelut YMPÄRISTÖ JA TERVEYSVALVONTAPALVELUT YHTEENVETO: Hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalihuollon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Vakinaiset + avoimet tehtävät Vakinaiset ilman avoimia tehtäviä Henkilömäärät sisältävät osa-aikaisia tehtäviä sekä täyttämättömiä tehtäviä. Alla olevat henkilömäärät sisältävät osa-aikaisia tehtäviä sekä täyttämättömiä tehtäviä. ja taloussuunnitelma vuosille

26 Vakinaisen henkilöstön eläköityminen (henkilökohtainen eläkeikä) vuoteen 2022 saakka käy ilmi alla olevista taulukoista. Eläköityvät 2021: Yht. 437 Henkilökohtainen eläkeikä täyttyy seuraavasti v. : Perushoitaja 3 Laitoshuoltaja 2 Lähihoitaja 5 Osastonhoitaja, hoit 2 Ruokapalvelutyöntekijä 1 Sairaanhoitaja 1 Arkistotyöntekijä 1 Erikoisammattimies 1 Etuuskäsittelijä 1 Kodinhoitaja 1 Lääkintävahtimestari 1 Ohjaaja 1 Terveyskeskusavustaja 1 Terveyskeskushammaslääkäri 1 Ympäristöterveystarkastaja 1 23 Vuonna eläköityminen on suurinta perus- ja lähihoitajien ammattiryhmissä. Henkilöstön voimakkaasta eläköitymisestä johtuen uuden henkilöstön rekrytointi tulee olemaan edelleen keskeisessä roolissa tulevina vuosina. Edellä olevasta johtuen olemme jo aloittaneet rekrytoinnin ulkomailta. 26 ja taloussuunnitelma vuosille

27 6. STRATEGIAOSA Kuntayhtymän strategia on vahvistettu vuosille Strategian päivitystyö käynnistetään vuoden keväällä. Strategia ohjaa kuntayhtymän toiminnan suunnittelua, tavoitteita, päätöksentekoa ja arjen toimintaa. Keskeisenä toimeenpanevana suunnitelmana on palvelujen järjestämissuunnitelma ja vuosittaiset palvelusopimukset. Järjestämissuunnitelman päivitys tehdään talousarvion laadinnan yhteydessä ja tulee kuntien sekä kuntayhtymän päätettäväksi joulukuussa. Strategian päälinjauksina ovat seuraavat asiat: Ennakointi ja ennaltaehkäisevä toimintatapa painottuvat korjaavan toiminnan sijaan. Strategian toimeenpanossa korostetaan kokonaisuuden hallintaa ja arviointia osaoptimoinnin sijaan. Strategia sisältää myös kuntayhtymän henkilöstöstrategian. Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeinen osa pidempiä työuria. Palvelujen turvaamiseksi on kehitettävä uudenlaisia toimintatapoja, sillä todennäköistä on, että kasvavaan palvelutarpeeseen ei ole käytettävissä samassa suhteessa lisääntyviä resursseja. Siksi korostamme strategiassa myös hyvää johtamista kaikilla toiminnan tasoilla. Onnistumisen edellytyksenä on yhteisiin päämääriin ja luottamukseen perustuva yhteistyö niin kuntayhtymän omassa toiminnassa kuin sen toiminnan rahoittajien eli jäsenkuntien kanssa Strateginen johtaminen perustuu strategiaan, sen sisältämään henkilöstöstrategiaan, järjestämis-suunnitelmaan, talousarvio- ja taloussuunnitelmaan sekä palvelusopimuksiin. Johtamisen tukena ovat strategian toteuttamisen välineinä toiminnan analyysit, kuten vuosittainen Maisemaraportti ja muut käytettävät analyysit. Lisäksi johtoryhmätyöskentely eri toiminnan tasoilla (esim. kuntayhtymän johtoryhmä, vastuualueiden ja tehtäväalueiden johtoryhmät ), säännölliset työpaikkakokoukset sekä kehityskeskustelut ja kannustusjärjestelmien käyttöönoton laajentaminen luovat pohjan strategian toteuttamiselle. 6.1 Johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen yhteydessä vahvistettu johtamisjärjestelmä ja palvelujen organisoinnin malli on ollut ns. liikkeellelähtömalli. Syksyllä 2009 päätöksenteossa on todettu, että koko palveluorganisaatiota ja luottamushenkilöorganisaatiota arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Luottamushenkilöorganisaatio on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja nyt käynnistynyt uusi valtuustokausi toteutuu tarkistetun mallin mukaisena. Samalla tarkistettiin perussopimus ja hallintosääntö näiltä osin. Johtamisjärjestelmä on rakentunut perinteiseen sektoripohjaiseen malliin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut kaikilta osin odotusten mukaisesti. Vastaavat yhteistoimintaorganisaatiot ja myös peruskuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot on nykyisin rakennettu prosessimallin tai esim. elämänkaarimallin mukaan, jolloin johtamisjärjestelmä tukee myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintaprosesseja ja hoitoketjuja. Tulevaisuuden kuvia ja palvelutarpeen muutoksia, jotka vaikuttavat toiminnan organisointiin ja johtamiseen: Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja sektorirajoja ylittävää ja moniammatillista ja verkostomaista palvelutoimintaa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Yksityissektorin palvelujen ostot kasvavat erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa kaikkea sotealan alan toimintaa Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut, kotipalvelu ja asumista tukevat palvelut kasvavat Kuntoutus kaikissa muodoissaan kasvaa Liikkuvat palvelut kasvaa / asiakkaan luo tuotettavat palvelut kasvaa Valinnanvapaus kasvaa. Johtamisjärjestelmän kehittämiselle asetettiin seuraavia linjauksia: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kehittämisen koordinointi ja hanketyön vastuu on selkeästi erotettava omaksi johtamisalueeksi lähiesimiestyön mitoitus on liian tiukka ja resurssia on kohdennettava uudelleen lähiesimiestyöhön sektorijaosta on luovuttava yhteistoiminnallisuus on tehtävä näkyväksi myös johtamisjärjestelmässä virkanimikkeet muutetaan vastaamaan tehtäviä johtamisjärjestelmä rakennetaan palveluprosessien mukaan pääsääntöisesti ja samalla tutkitaan myös elämänkaarimalli keskitetyt hallinnon palvelut tarkastellaan siten, että asiantuntijuus tukee vastuualueiden työtä; esim. hankintatoimi, sopimusten hallinta ja valvonta, controller-toiminta ja auditointi sekä riskien hallinta. Valmistelu on tehty laajalla osallistavalla toimintatavalla. Valmistelutyö käynnistettiin helmikuussa ja yhtymähallituksen käsittelyyn uusi johtamisjärjestelmä saatetaan Uusi järjestelmä otetaan käyttöön tammi-helmikuun aikana. ja taloussuunnitelma vuosille

28 6.2 Kehittämishankkeet 2016 KEHITTÄMISHANKKEET 2016 Hanke Hankkeen hallinnointi ja hankkeeseen osallistujat Hankkeen kesto Avustus Hankkeen sisältö ja tavoite Kustannusarvio/ vuosikustannus Esiselvitysprojekti Koljonvirran sairaalatilojen hyödyntämismahdollisuuksista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Tavoitteena on kartoittaa Koljonvirran sairaalan tilojen potentiaalisia käyttömahdollisuuksia, selvitellä lisää tilojen käytöstä kiinnostuneita yhteistyötahoja sekä laatia kullekin toimijataholle alustava suunnitelma tilojen käytöstä jatkopäätöksentekoa varten KASTE Verkostoista voimaa, varhaista vaikuttamista Mikkelin kaupunki Kokonaistetaan lasten, nuorten ja perheiden monialaisia palvelurakenteita hyvinvointipalveluiksi ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta. Sosiaalityö hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa /vuosi valtion avustus /vuosi TATU -tartu tutkintoon STARTTI opinnollistamiseen -hanke Kotihoito 2020-hanke Savon koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen tehostaminen tukemalla keskeyttämisalttiiden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä verkostotyötä kehittämällä. Iisalmen Nuorison Tuki ry Starttipajatoiminnan ja työpajojen opinnollistamisen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Kalajoen kaupunki ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy käynnistäminen. Starttipajassa tuetaan yksilövalmennuksen, ryhmätoiminnan, työvalmennuksen avulla arjenhallintaa ja ammattiuran suunnittelua. Opinnollistettu pajatoiminta tarjoaa vaihtoehtoisen, käytännönläheisen väylän keskeytysvaarassa oleville ja tutkintoa vailla oleville tutkinnon suorittamiseksi. Päätavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Ohjelma koostuu selkeistä askeleista, jotka kunnan tulee toteuttaa nostaakseen kotihoidon tuottavuutta, vaikuttavuutta ja peittävyyttä. Ohjelman avulla mikä tahansa kunta voi varmistaa ikääntyvien ihmisten entistä pidempään kotona selviämisen nykyistä pienemmillä kokonaisresursseilla. Ei kustannuksia Yhteistyökumppani Ei kustannuksia Yhteistyökumppani 1,4 milj.. SOTE 0,2 milj.. Kalajoki 0,13 milj., Kallio 0,15 milj. ja Mediverkko 0,33 milj.. SOTEn osuus v. on Avustus TEKES koko hankeajalta SOTE = Kallio= Kalajoki= Mediverkko= ja taloussuunnitelma vuosille

29 Hyvinvointia- ja laatua - vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva kehittämishanke Tampereen kaupunki hallinnoi hanketta Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat: Oulu, Kainuun Sote-kuntayhtymä (Kajaani, Hyrynsalmi, Sotkamo, Suomussalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Paltamo), Ylä-Savon Sote kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä), Kaksineuvoinen (Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi), K4 ky (Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto), K2 ky (Mustasaari, Vöyri), K5 ky (Maalahti, Korsnäs, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) ja Laihia Hankkeessa syvennetään Ikälain pilotointi hankkeessa tehtyä kehittämistyötä uuden lain keskeisten teemojen mallintamisessa ja levittämisessä. Hankkeen keskeiset tavoitteet tärkeysjärjestyksessä: 1. HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT eli kehitetään palvelurakenteita kotikeskeisimmiksi ja palveluita asiakaslähtöisemmiksi ( 12, 4, 15, 17) 1.1. Tarjotaan oikea-aikaisesti oikeaa tietoa asiakkaiden tarpeisiin Vahvistetaan hyvinvointia edistäviä ohjauspalveluja ja neuvontapalveluja Luodaan palveluohjauksen uusi toimintamalli yhdistämällä yksityisten ja julkisten tarjonta ja rajapinta sekä vahvistamalla vanhustyön paradigmaa tuomalla ohjaukseen sosiaalihuoltoa koskevan ohjauksen rinnalle terveyteen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin liittyvä neuvonta ja ohjaus 12, Kehitetään palvelutarpeen arvioinnin kokonaisvaltaisuutta sekä kotona tapahtuvan hoidon ja sen tukimuotojen sisältöä 12, Tunnistetaan tarpeita ja kartoitetaan mahdollisuuksia uuden teknologian käyttöönottoon Selkiytetään kunnan vastuutyöntekijän roolia ja tehtäviä PALVELUIDEN LAATUA JA LAADUN ARVI- OINTIA eli kehitetään systemaattista arviointia palveluiden tarpeesta, riittävyydestä ja laadusta ( 5, 6, 13, 23) 2.1. kokeillaan RAI-mittariston osaa, jolla arvioidaan asiakkaan kokemaa palvelun laatua Tuotetaan tietoa vanhuspalveluiden strategiseen suunnitteluun ja palvelujen riittävyyden arviointiin mm. vahvistamalla palvelujärjestelmiä ja RAI:n käyttöä arvioinnissa 6, 5 Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus on 9107 euroa koko hankekaudelle (2 602 euroa vuonna ja euroa vuonna ) STM on myöntänyt valtionavustusta euroa. ja taloussuunnitelma vuosille

30 Vahvuutta vanhemmuuteen (MLL) ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa Mannerheimin Lastensuojeluliito (MLL) Terveysneuvonnan henkilöstö Hallinnoija: Joensuu/-Kareliaammattikorkeakoulu Hankkeen osatoteuttajat: Joensuun Työterveys kunnallinen liikelaitos, Joensuu-Kontiolahden yhteistoiminta-alue, Savonia AMK, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Lapinlahden kunta 2.3. Tuetaan ikäihmisten osallisuutta ja kehitetään palautejärjestelmiä mm. vanhusneuvoston tekemän arviointityön välineeksi 6, 13, Kehitetään kunnan toimintayksiköissä omavalvonnan käytäntöjä palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Palvellaan kansallisia tarpeita edistämällä kaksikielisyyttä. Kunnat ja kuntayhtymät voivat valita millä painotuksella, paikallisilla kehittämiskohteilla ja minkälaisilla toimenpiteillä ne ovat mukana kehittämistyössä. Hankkeen alkaessa jokaisella alueella tarkennetaan oma toimintasuunnitelma, joka tukee koko kehittämishankkeen kokonaisuutta. Toimeenpanohanketta toteutetaan kuudella alueella, joista yhden muodostavat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Kainuun Sote kuntayhtymä Vanhempainohjausta perheryhmätoiminnan avulla. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämalli, joka vahvistaa perheiden psykososiaalista tukea ja sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään. Hanke lisää kuntien perhevalmennuksesta vastaavien työntekijöiden edellytyksiä toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa ja antaa valmiuksia sekä uusia toimintamalleja tukea vanhempien keskinäisiä avunantoverkostoja SOTESSA hanke alkoi (Jatkohanke ad ?) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tavoitteet: 1. Kehittää uudenlaisia menetelmiä tukea kansalaisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä oman terveyden edistämisessä ja omahoidossa. 2. Kehittää ja ottaa käyttöön asiakaslähtöisiä, omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä terveyspalveluja eri asiakasryhmille. 3. Uudistaa hoitopolkuja, joissa otetaan käyttöön sähköisiä palveluja sekä kehittää niihin liittyviä työja toimintaprosesseja. MLL vastaa koulutuksen, siihen liittyvän työnohjauksen sekä koulutuspäivien edellyttämien majoitusten kustannuksista. Yksiköille aiheutuu kustannuksia työntekijöiden matkakustannuksista koulutuksiin ja työnohjauksiin (n.800 /v.) ERS- ja valtio rahoittaa hankkeesta 85 % eli ,00 ja omarahoitusosuus on 15 % eli , 00 ja hankkeen kokonaisbudjetti on ,00. EU rahoitus myönnetty 30 ja taloussuunnitelma vuosille

31 Terveempi Itä- Suomi, TERVIS-hanke Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kunnat, yhteistoiminta-alueet ja muut yhteistyötahot Vahvistaa henkilöstön osaamista sähköisten palvelujen toteuttamisessa ja ottaa käyttöön ammattilaisten ja lähiesimiesten väliset sähköiset konsultaatio- ja kokouskäytännöt. 5. Mallintaa asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen kokonaisvaltainen käyttöönotto ja vaikuttavuuden arviointi. Kansalaisten terveystottumukset muuttuvat suositusten mukaiseen suuntaan - Kansansairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito tehostuvat ja yhtenäistyvät - Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen toiminnot ja yhteistyö vahvistuvat terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä - Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet ja toimintatavat selkiintyvät alueilla ja kunnissa sekä kunnan strategiset tavoitteet näkyvät käytännön toiminnoissa - Luodaan alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämis- ja yhdyshenkilöverkosto Kokonaisrahoitus 2 milj, Ylä-Savo ja taloussuunnitelma vuosille

32 6.3 Palveluhankintojen ja kilpailutuksen periaatteet Kuntayhtymän tavoitteena on, että sen järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta. Lisäksi tavoitteena on tuottavuuden kasvu, laatu ja vaikuttavuus huomioiden toimintamallien kehittäminen asiakaslähtöisesti. Yhtymähallitus on hyväksynyt kuntayhtymälle hankintaohjeen, johon on koottu hankintoja koskevasta lainsäädännöstä tulevat menettelytavat ja jossa kuvataan, miten hankinnat ja kilpailutus käytännössä toteutetaan. Kuntayhtymän hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Kuntayhtymä haluaa toimia harmaan talouden torjumiseksi ja palveluja hankittaessa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä kuntayhtymän omaa hankintaohjetta. Hankintalain mukaisten hankintamenettelyjen joukosta valitaan kulloiseenkin kilpailuttamiseen sopivin menettely. Julkisiin hankintoihin sovellettavia yleisiä periaatteita ovat kilpailumahdollisuuksien hyödyntäminen, avoimuus, suhteellisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Suhteellisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikkien hankintaan liittyvien vaatimusten pitää olla suhteessa hankinnan kohteeseen. Tasapuolisuutta on muun muassa se, että kaikilla on mahdollisuus saada sama informaatio ja kaikkia tarjoajia, myös paikallisia, koskevat samat kriteerit. Hankinnat tulee toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina eettiset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintoja tekevän henkilöstön hankintaosaamisen kehittäminen pyritään turvaamaan muun muassa koulutuksilla. Kuntayhtymä vastaa järjestämisvastuullaan olevien palvelujen saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan. Monipuoliset palvelujen tuotantotavat ohjaavat omaa tuotantoa toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi ne antavat tilaa muille palvelujentuottajille ja vahvistavat asiakkaan valinnanvapautta. Palveluntarjoajien verkoston tulee olla riittävän monipuolinen, jotta se mahdollistaa (taloudellisesti ja laadullisesti) parhaiden tuotantotapojen hyödyntämisen ja vertailun, ylläpitää tervettä markkinatilannetta ja mahdollistaa erilaisten ja erikokoisten toimijoiden tasapuoliset menestymismahdollisuudet. Palveluseteliä hyödynnetään entistä enemmän yhtenä tapana järjestää palveluja kuntalaisille. Palvelun käyttäjä valitsee palvelun tuottajan niiden joukosta, jotka täyttävät kuntayhtymän asettamat kriteerit. Kuntayhtymällä on lakisääteinen palvelujen järjestämisvelvoite, minkä vuoksi sen on tuotettava kaikki ne julkiset palvelut, joille ei ole muita palvelujen tuottajia. Oman tuotannon säilyttäminen on tärkeää muun muassa hinta- ja tuotekehityksen hallinnan, kriisitilanteisiin varautumisen ja osaamisen turvaamisen vuoksi. Tavaroiden ja palveluiden yleiset hankintaperiaatteet kuntayhtymässä: * tavarat ja palvelut hankitaan IS- Hankinnan kilpailuttamilta sopimustoimittajilta Maisa- tilausjärjestelmää käyttäen. Hankinnan suorittamiseen muulta kuin sopimustoimittajalta vaaditaan erityinen peruste. Luettelo kilpailutetuista tavaroista ja palveluista sekä sopimustoimittajista löytyy IS-Hankinnan extranet-sivuilta. Tarvittaessa extranet-tunnukset saa hankintasihteereiltä. * kuntayhtymän omien tulosyksiköiden tuottamat tavarat ja palvelut tehdään sisäisinä hankintoina omilta yksiköiltä * ennen hankinnan valmistelun käynnistämistä arvioidaan hankinnan välttämättömyys toiminnan kannalta (taloudellisuusnäkökulma) sekä kartoitetaan laitteiden yhteiskäyttö ja mahdollinen ei-käytössä oleva, toimintakuntoinen laite kuntayhtymässä * muut tavarat ja palvelut hankitaan avoimilta markkinoilta joko IS- Hankinnan tai omana kilpailutuksena. Hankintavastaavat vastaavat siitä, että hankintaan liittyvät valmistelut käynnistetään riittävän ajoissa ja että tarvittava kuntayhtymän asiantuntemus hankintoihin on aina käytettävissä. Hankintojen suunnittelu ja valmistelu: Hankintavastaavat laativat kuntayhtymän hankinnoista (tavarat ja palvelut) suunnitelman, joka vastaa taloussuunnitelmakautta ja joka on osa kuntayhtymän talousarviovalmisteluja. Hankintasuunnitelman mukaiset hankinnat tulee pääsääntöisesti panna vireille 6 kuukautta ennen hankinnan suorittamista. Kiinteistöinvestoinneista laaditaan suunnitelma 5-vuotiskauddelle. Kuntayhtymän hankintatarpeet tulee saattaa tiedoksi hyvissä ajoin IS- Hankinnalle. Toimeksiannon vireille tulon valmistelee tehtäväalueen päällikkö/tulosyksikön esimies. Toimeksiannosta tulee ilmetä, pyydetäänkö IS- Hankintaa kilpailuttamaan hankinta kuntayhtymän puolesta vai pyydetäänkö itse tehtävään hankintaan lausuntoa tai asiantuntija- / konsultointiapua. Hankinnan antamisesta IS- Hankinnan kilpailutettavaksi tehdään päätös hankintavaltuuksien (hallintosäännön mukainen päätösvalta) mukaan. Toimeksianto saatetaan tiedoksi vastuualueen johtajalle ja kirjaamoon. Ennen hankintaprosessin käynnistämistä on varmistettava hankinnalle varatun määrärahan olemassaolo. Hankintasopimukset pyritään tekemään kestoltaan tarkoituksenmukaisiksi ottaen huomioon alan kehitysnäkymät ja markkinoilla arvioidut muutokset. Kuntayhtymä ei tee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia kuin perustellusta syystä. Perustelu tulee esittää hankintapäätöksessä. Hankintasuunnitelman toteutumista tulee seurata säännöllisesti. Kuntien välinen palveluyhteistyö voidaan järjestää yhteistoiminta järjestelyin, jolloin siihen ei sovelleta hankintalainsäädäntöä. 32 ja taloussuunnitelma vuosille

33 7 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 7.1 n laadinnan yleiset lähtökohdat ja toiminnan kehittämisen kohteet Yleiset lähtökohdat Kuntayhtymän perustamisen taustalla on ollut pyrkimys päästä hallittuun kustannuskehitykseen. Myös vuoden talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut kuntayhtymän toiminnan tehostaminen muun muassa hyödyntämällä säästömahdollisuudet resurssien yhteiskäytöllä ja pyrkimällä hillitsemään kustannusten kasvua parantamalla palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Jäsenkunnat edellyttivät, että jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 3,6 %:n. Tavoitteeseen pääsy on edellyttänyt rakenteellisia muutoksia palvelujärjestelmään. Palvelusopimusneuvottelujen jälkeen jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat yhteensä 3,6 %. Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat keskimäärin 0,8 %. Jäsenkuntien linjausten mukaan sairaanhoitopiirin palvelujen ostoon on pyritty varaamaan riittävät määrärahat ja niissä kustannukset nousevat keskimäärin 14,4 %. n laadinnassa on hyödynnetty vuoden 2012 tilinpäätöstä, kuluvan vuoden talousarvion toteutumatietoja, Maisemamallista saatuja raportteja sekä järjestämissuunnitelman ja kuntayhtymän strategian laadinnassa kirjattuja tavoitteita. Palkkojen korotusprosenttina on ollut 0,8 % (palkat 1.5.). Varhe-maksuihin on varattu keskitetysti Henkilösivukulut on budjetoitu seuraavasti: Sosiaaliturvamaksut 2,04 Työnantajan KuEL-maksu 16,60 Tapaturmavakuutusmaksu 0,25 Taloudellinen tuki 0,05 Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 Yhteensä 22,09 on laadittu kuntayhtymän olemassa olevan organisaation mukaan kustannuspaikka- ja Maiseman suurtuotekohtaisesti. Organisaatiomuutos on valmisteilla marras-joulukuussa. Vastuualueiden tuloslaskelmat ovat talousarviokirjassa myös uuden organisaatioesityksen mukaan. vuoden aikana tehdään tarvittavat muutokset kustannuspaikkakohtaisesti. 7.2 Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys vuosina Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M % (2011/2010) 3,3 2,3 1,0 4,3 2,8 TP M % (2012/2011) 4,8 3,7 3,6 6,4 4,5 TA M % ( /2012) -0,4-0,2-1,3 0,1-0,4 TAE *) M % (/) 3,5 4,2 3,2 3,1 3,6 *) esityksen maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite( ) Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M % (2011/2010) 2,7 3,7-0,1 2,5 2,7 TP M % (2012/2011) 6,4 5,6 4,1 7,2 5,9 TA M % ( /2012) -0,5-1,2-0,8 0,7-0,6 TAE *) M % (/) 0,0 2,1 0,6 1,9 0,8 *) esityksen maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite( ) ja taloussuunnitelma vuosille

34 Sairaanhoitopiirin ostojen osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden ja mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M % (2011/2010) 5,6-2,3 5,4 10,9 3,6 TP M % (2012/2011) -0,8-3,0 1,8 3,7-0,2 TA M % ( /2012) -0,1 3,6-3,4-2,4 0,2 TAE M % (/) 17,0 11,9 13,7 7,9 14,4 7.3 Maisemamalli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä käyttää työkaluna KUNTA- MAISEMA Oy:n Maisema-mallia. Maisema-malli antaa toimintaperusteisen budjetointimallin sekä työkalut seurantaan ja tilinpäätökseen. Maisema-mallin käyttö edesauttaa palvelujen tuotteistamista tukien samalla palvelujen kehittämistä ja ohjausta sekä palvelukokonaisuuksien ja prosessien hallintaa. Mallin avulla voidaan kohdentaa kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaan kunnille ja lisätä kustannusten läpinäkyvyyttä. Kuntayhtymä saa myös mahdollisuuden palvelutoiminnan ja kustannusten vertailuun Maisema-kuntien kesken. Maisema-mallissa käytetään työkaluina resurssi- ja tilaustaulukoita. Resurssitaulukko kertoo tuoteryhmittäin mm. yksikkökustannukset ja yksikkökustannukset/tuote sekä tietoja kapasiteetistä, kysynnästä, käyttöasteesta, laatutekijöistä ja asiakastyytyväisyydestä. Resurssitaulukon kautta näkyy esim. toiminnan ja kustannusten ero eri yksiköissä ja kysynnässä tapahtuva vaihtelu. Resurssitaulukko on erityisesti tuottajan työkalu ja vastaa käyttösuunnitelmaa. Resurssitaulukon pohjalta syntyvä tilaustaulukko vastaa talousarviota. Tilaustaulukossa on esitelty kaikki tuoteryhmän sisältävät tuotteet, niiden vuosittainen määrä, yksikköhinta ja laatutaso. Taulukoissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin suurtuotteina. Tilaustaulukoissa näkyvät palvelujen kysynnän ja tilauksen muutokset. Tilaustaulukot on esitetty luvussa 7. sekä koko kuntayhtymän tilauksena että kuntakohtaisina tilauksina. 34 ja taloussuunnitelma vuosille

35 7.4 n rakenne ja sitovuus KuntaL 65, ja -suunnitelma (Kuntalaki 86 Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymässä lukuun ottamatta 65 :n 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta) Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). ssa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. on otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain edellyttämän talousarviorakenteen ja sisällön lisäksi kuntayhtymällä on käytössä Kuntamaisemamallin mukaiset tilaus- ja resurssitaulukot. n käyttötalousosa, talousarvion seuranta ja tilinpäätös laaditaan Kuntamaisemamallin mukaisesti tilaus- ja resurssitaulukoilla. Oman erikoissairaanhoidon osalta käyttötalousosa, talousarvion seuranta ja tilinpäätös laaditaan tuotteistettujen palvelujen mukaisesti. n rakenne ja sitovuustasot kaaviona Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Ympäristölautakunta Vastuualuetaso Esim. Terveydenhuollon palvelut Vastuualuetaso Taseyksikkö Työterveyshuolto Tehtäväaluetaso Tehtäväaluetaso Esim. Sosiaalityön palvelut Tulosyksikkötaso Tulosyksikkötaso Esim. Kuntoutuspalvelut 7.5 n ja tavoitteiden sitovuustasot Käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymä-, vastuualue- ja tilauslomakkeissa maisema-mallin / tuotteistettujen palvelujen suurtuotetasolla. Vastuualueet jakautuvat tehtäväalueiksi ja tehtäväalueet jakautuvat tulosyksiköiksi. Valtuustoon nähden sitovia ovat vastuualuetason netto eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus (=toimintakate). Valtuusto päättää kuntayhtymätason muutoksista sekä vastuualueiden välisistä määrärahasiirroista. Sitovuus yhtymähallitukseen nähden on tehtäväaluetasolla. Yhtymähallitus päättää tehtäväalueiden välisistä määrärahasiirroista. Vastuualueen johtaja päättää määrärahasiirroista tehtäväalueen sisällä; vastaavasti on päätösvalta tehtäväalueen päälliköllä tulosyksikön sisällä. Yhtymähallitus vahvistaa talousarvion käyttösuunnitelman valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiseksi. Ympäristölautakunta vahvistaa oman vastuualueensa käyttösuunnitelman. Mikäli valtuusto vahvistaa toimintaan mm. määrärahamuutoksia tai toimintaan uusia tavoitteita, tulee ne ottaa huomioon käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa. on tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. vuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. ja taloussuunnitelma vuosille

36 Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Investointiohjelma ja rahoitusosa vahvistetaan kuntayhtymätasolla. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi muuta pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä talousarvion vaikutus kuntayhtymän kassavaroihin. Investointiosan loppusumma sitoo siten, että toimitusjohtaja voi investointiohjelman sisällä tehdä hankekohtaisia muutoksia. Yhtymähallitus päättää investointiohjelman muutoksista eri hankkeiden välillä siten, että investointiohjelman loppusumma ei muutu. Yhtymävaltuusto käsittelee muut muutokset investointiohjelmaan. Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu-, taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. Kuntayhtymätason toiminnalliset tavoitteet on esi tetty suurtuotteittain tilaustaulukoiden yhteydessä. Tavoitteet on asetettu syyskuussa 2011 vahvistetun kuntayhtymän strategian pohjalta. Samoin on huomioitu järjestämissuunnitelman valmistelutyössä esitetyt tavoitteet. Tavoitteet on konkretisoitu tilauslomakkeissa Maisemamallin suurtuotteiden osalta talousarviovuodelle. 7.6 n seuranta ja raportointi n seuranta kuntayhtymä- ja vastuualuetasolla tapahtuu kuukausittain ja osavuosikatsaukset Maisemamallin tilauslomakkeiden toteutumasta tehdään kolmen kuukauden välein. Seurantaraportit toimitetaan yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus vie seurantaraportin yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille tiedoksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten. Tarkemmat ohjeet annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Kuntayhtymän talouden seuranta- ja raportointityökaluksi on päätetty Maisemamallin resurssitaulukot ja tilauslomakkeet. Tuotteistus otetaan käyttöön omassa erikoissairaanhoidossa, joten sen osalta seuranta tapahtuu Opiferus-ohjelmalla. Ympäristötoimen osalta seuranta tehdään kirjanpidon toteutuman perusteella. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % kunnittain tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. 7.7 Tarkastustoiminta ja tilivelvollisten valvontavastuu Tarkastustoiminta Tilintarkastus on lakisääteistä ja riippumatonta toimintaa, jossa selvitetään tilikauden hallinnon ja taloudenhoidon lain- ja päätöstenmukaisuutta. Tilintarkastaja ottaa kantaa myös siihen, antavatko tilinpäätös ja konsernitilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, talouden kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lisäksi tilintarkastaja tarkastaa, ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita sekä onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntalain muutoksen myötä tilintarkastajan tulee ottaa jatkossa kantaa myös riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuuteen. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Lakimuutos tuli voimaan Kuntalain muutokset, sisäinen valvonta ja riskien hallinta Heinäkuun alussa voimaantullut kuntalaki edellyttää kunnilta (koskee myös kuntayhtymiä) ja kuntakonserneilta sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja raportointia. Riskienhallinnan merkityksen kasvamisen ja siinä olleiden puutteiden vuoksi on katsottu, että riskienhallinta on mainittava laissa. Riskienhallinnan tulee kattaa olennaiset kunnan/ kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen tulee olla systemaattista ja dokumentoitua. Lisäksi kunnanhallituksen toimintakertomuksen tulee perustua sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Uusi kuntalaki määrää, että valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut tulee kirjata hallintosääntöön. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa hyvää johtamisja hallintotapaa. Keskeistä hyvän johtamis- ja hallintotavan toteuttamisessa on kunnan toimintojen ohjaaminen siten, että on olemassa kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan eettisyydestä ja vastuullisuudesta. 36 ja taloussuunnitelma vuosille

37 Sisäisen valvonnan tulee toteutua osana päivittäis tehtäviä ja toimintaprosesseja, jolloin varmistetaan - tavoitteiden saavuttaminen - toiminnan tuloksellisuus - toiminnan tehokkuus, jatkuvuus ja häiriöttömyys - raportoinnin ja tiedon luotettavuus ja eheys - resurssien ja omaisuuden turvaaminen - lainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat paitsi oman toiminnan, niin myös toiminnan, josta kuntayhtymä vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla. Riskienhallinnan tulee kattaa paitsi päivittäinen toiminta, niin myös päätöksenteko. Päätöksenteon edellytyksenä on toimiva ja kattava riskien tunnistaminen. Riskien tunnistaminen Riskienhallinnan on katettava kaikki olennaiset toiminnan riskit. Merkittävät riskit on tunnistettava, luokiteltava, arvioitava ja mitattava mahdollisuuksien mukaan. Riskit arvioidaan todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden pohjalta. Riskien arviointi ja analysointi on paitsi osa päivittäistä toimintaa, niin myös on osa päätöksenteon valmistelua. Näin ollen siitä on huolehdittava aina uusia toimintaohjeita annettaessa, toiminnan muutosten yhteydessä tai muita taloudelliselta ja/tai toiminnalliselta kannalta merkittäviä päätöksiä tehtäessä. Kuntayhtymässä on käytössä toiminnallisten riskien kartoitusjärjestelmä 4Ks ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Haipro. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuus rakentuu hallinnon järjestämisestä, johtamisvastuista, valvontatoimenpiteistä, raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on jatkuva, vuosittain kehittyvä prosessi toimintatapojen edistämiseksi. 7.8 Tilivelvollisuus Tilivelvollisuus ilmenee kuntalain 75 :stä, jonka mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Erityisessä, henkilökohtaisessa vastuussa sisäisen valvonnan järjestämisestä ovat kuntalain tarkoittamat tilivelvolliset, joihin voidaan kohdistaa kuntalain mukainen muistutus sekä evätä vastuuvapaus omasta ja alaistensa toiminnasta. Päätösvallan siirtäminen ei vapauta tilivelvollista hänen valvontavastuustaan. Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus, ei pelkästään hänen itsensä, vaan myös hänen alaisensa toimista tai laiminlyönneistä johtuen. Tällöin tilivelvollinen on laiminlyönyt alaisensa toiminnan valvontavelvollisuuden. Tilivelvollisuuden määrittely ei myöskään estä kohdistamasta vahingonkorvausvaatimusta tai rikosseuraamusta myös muuhun henkilöön kuin tilivelvolliseen. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen ei siten vapauta esimiesasemassa olevaa johtamansa toiminnan valvontavastuusta. Kuntalain mukaisia tilivelvollisia ovat Toimielinten luottamushenkilöt: - Yhtymähallituksen jäsenet - Lautakuntien jäsenet (ympäristölautakunta) - Jaostojen jäsenet (yhtymähallituksen jaosto) - Toimikuntien tai muiden kuntayhtymän toimielinten jäsenet Lisäksi tilivelvollisia ovat ko. toimielinten esittelijät ja toimielinten tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat seuraavat viranhaltijat. - Toimitusjohtaja - Vastuualuejohtajat sekä henkilöstöjohtaja (johtoryhmän jäsenet) - Tehtäväalueiden päälliköt - Taseyksikön päällikkö - Tulosyksiköiden esimiehet n käyttötalousosa muodostuu vastuualueittain, tehtäväalueittain, tuloyksiköittäin ja taseyksiköittäin, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuntalaki ei edellytä tilivelvollisten nimeämistä ennalta. Tilivelvollisten vastuun kannalta on selkeämpää, että vastuulliset on määritelty ennalta. Valtuusto vahvistaa talousarvion vahvistamisen yhteydessä myös tilivelvolliset seuraavan luettelon mukaisesti: ja taloussuunnitelma vuosille

38 Nykyiset vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö: Kuntayhtymän vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö Vastuualueet Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Sosiaalihuollon palvelut Ympäristö- ja terveysvalvonta palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Vastuuviranhaltijat Johtoryhmä Tehtäväalueet Tulosyksiköt Ajanvaraus vastaanotto Mielenterveysja päihdepalvelut Terveysneuvonta ja terveyden edistäminen Päivystys- ja lääkinnälliset tukipalvelut Vuodeosasto palvelut Henkilöstöpalvelut Erikoissairaanhoidon ostopalv. Avosairaanhoito Vuodeosasto Sosiaalityön palvelut Hoito- ja hoiva palvelut Sosiaalityö ja kuntoutus (vammaispalv.) Ympäristönsuojelu Hallinto- ja talouspalvelut Vammaispalvelut Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Tietopalvelut Tukipalvelut Hallintopalvelut Päivätoiminta (vammaispalv.) Terveysvalvonta Talouspalvelut Asumispalvelut (vammaispalv.) Suun terveydenhuolto Eläinlääkintähuolto Tietopalvelut ja viestintä Erikoislääkärien vastaanotto ja leikkaustoiminta Perhepalvelut Tietohallinto Avopalvelut (mielenterveys- ja Aikuissosiaalityö päihdepalvelut) Siivouspalvelut Tehtäväalueen päällikkö Tulosyksikön esimies Osastohoito Asumispalvelut (mielenterveys- ja (hoito- ja hoivapalvelut) päihdepalvelut) Neuvola-, koulujaopiskeluterveydenhuolto ja äitiyspoliklinikka Päivystys-, ensihoito ja sairaankuljetus Lääkinnälliset tukipalvelut Sisätaudit ja kirurgia Kotihoito (hoito- ja hoivapalvelut Ruokapalvelut Hankinta- ja logistiikka Kiinteistö- ja sairaalatekninen huolto Taseyksikkö Työterveyshuolto Taseyksikön päällikkö 38 ja taloussuunnitelma vuosille

39 Vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö 1.1. alkaen (LUONNOS): Kuntayhtymän vastuu- ja tehtäväalueet, tulosyksiköt sekä taseyksikkö Vastuualueet Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Ympäristö- ja terveysvalvonta palvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Vastuuviranhaltijat Johtoryhmä Tehtäväalueet Asumispalvelut Avovastaanottopalvelut Perhekeskuspalvelut Ympäristönsuojelu Hallintopalvelut Tehtäväalueen päällikkö Kuntoutus- ja muut lääkinnälliset palvelut Kotihoito Ympäristöterveydenhuolto Tukipalvelut (Tehtäväalueen päällikkö vastaa myös tulosyksikön esimiehen Tietopalvelut ja tehtävistä) kehittämistoiminta Vuodeosastopalvelut Sosiaalityön palvelut Mielenterveysja päihdepalvelut Tulosyksiköt Yhteispäivystysja kotisairaala Asumispalvelut Kangaslampi Terveysneuvonta Hallinto- ja lakipalvelut Tulosyksikön esimies Ajanvarausvastaanotto, Iisalmi Asumispalvelut Kirkonsalmi Perheneuvola Talouspalvelut Ajanvarausvastaanotto, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä Asumispalvelut Virranranta Vammaispalvelut Henkilöstöpalvelut Kuntoutuspalvelut Kuvantaminen Asumispalvelut Veikkola Kehitysvammayksiköt Ruokapalvelut Asumispalvelut Sonkajärvi Perhesosiaalityö Siivouspalvelut Lääkekeskus Asumispalvelut Vieremä Aikuissosiaalityö Tilapalvelut Leikkausosasto ja välinehuolto Suun terveydenhuolto Kotona asumisen tuki Kotihoito Iisalmi Kotihoito Kiuruvesi Kotihoito Sonkajärvi Aikuispsykiatrinen poliklinikka Lasten, nuorten ja kuntoutuksen poliklinikka Mielenterveys- ja päihdeosasto Asianhallinta Tietohallinto Kotihoito Vieremä Sairaalan akuuttivuodeosasto 1 Sairaalan akuuttivuodeosasto 2 Terveyskeskuksen akuuttivuodeosasto Iisalmi Terveyskeskuksen akuuttivuodeosasto Kiuruvesi Taseyksikkö Työterveyshuolto Taseyksikön päällikkö ja taloussuunnitelma vuosille

40 7.9 Kuntayhtymän tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Korjattu tp 2012*) TA+muutos Hallitus TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Suunnitelman muk.poistot Tilikauden tulos Jäsenkuntien maksuosuus Muutos % -0,4 3,6 2,3 2,1 KYSin ostot sis ensihoito Muutos % -3,9 14,4 2,6 2,6 *)Tilinpäätöksessä 2012 on huomioitu työtoiminnan ja ensihoidon uusi järjestämistapa 1.1. alkaen Kuntayhtymän tulot ja kokonaismenot 40 ja taloussuunnitelma vuosille

41 7.10 Jäsenkuntien maksuosuudet YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET TAE MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kuntayhtymä yhteensä PALVELU Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Ta 13 Tae 14 M% Aikuispsykosos , , , , ,9 Aikuissosiaalityö , , , , ,0 ESH oma , , , , ,0 korjauserät , , , , ,7 ESH oma tuotteistettu , , , , ,3 ESH ostettu , , , , ,4 Hoito ja hoiva , , , , ,5 Kuntoutus , , , , ,6 Perhepalvelut , , , , ,1 Suun terveydenh , , , , ,5 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , , , , ,9 Vastaanotto , , , , ,6 Ympäristötoimi*) , , , , ,0 PALVELUT YHT , , , , ,7 KVS tyhjät tilat**) , , , , ,6 YHTEENSÄ , , , , ,7 Säästötavoite omalle esh:lle MAKSUOSUUSESITYS , , , , ,6 KYS , , , , ,4 Oma toiminta , , , , ,8 Maksuosuuksien vertailu TP 2012 TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % TP 2012 Tae 14 M % Yhteensä , , , , ,1 KYS , , , , ,6 Oma toiminta , , , , ,2 Maksuosuus /as , , , , ,4 Asukasluku *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Koljonvirran tyhjien tilojen kustannukset jaettu jäsenkunnille tilausten suhteessa. ja taloussuunnitelma vuosille

42 7.11 Kuntayhtymän menot ja tulot vastuualueittain Hallinto ja tukipalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Korkotuotot % Muut rahoitustuotot % Korkokulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % Sosiaalihuollon palvelut vanhan organisaatiomallin mukainen Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % 42 ja taloussuunnitelma vuosille

43 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut vanhan organisaatiomallin mukainen Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut vanhan organisaatiomallin mukainen TP 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoitustuotot % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % ja taloussuunnitelma vuosille

44 Työterveyshuolto, taseyksikkö Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % 44 ja taloussuunnitelma vuosille

45 Uuden organisaatiomallin mukaiset tuloslaskelmat: Hallintopalvelut, ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut sekä työterveyshuollon taseyksikkö säilyvät ennallaan. Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos % Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % Hyvinvointipalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos% Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % ja taloussuunnitelma vuosille

46 Terveyspalvelut Tp 2012 TA+muutos Esitys Hallitus Muutos % Toimintatuotot % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Eläkekulut % Muut henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Poistot ja arvonalentumiset % Suunnitelman mukaiset poistot % Tilikauden tulos % 46 ja taloussuunnitelma vuosille

47 ja taloussuunnitelma vuosille

48 7.12 Rahoitusosa KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVION RAHOITUSOSA TP 2011 TP 2012 TA TP arvio TA TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 71 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -eläinklinikan laina muu laina -100 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Korotus Eläinklinikka Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat 1.1. Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on keskeinen kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä. on on kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousar vion rahoitusosassa, joka kuntayhtymän talousarviossa tulee olla tuloslaskelmaosan sekä käyttötalous- ja investointiosien lisäksi. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavarojen käytön, jonka on käytetty / käytetään palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirrat osoittavat antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin on pystytty tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. 48 ja taloussuunnitelma vuosille

49 7.13 Investointiosa Yhtymähallitus INVESTOINTIOHJELMA TA TS 2015 TS 2016 RAKENNUKSET Iisalmen sairaalan vanhan osan ikkunoiden uusinta Iisalmen sairaalan sisäpihan jätehuoneen katon uusinta ja 1201 öljysäiliön purku Hissin saneeraus Apteekin iv-koneen uusinta Poliklinikan sisääntulon sulanapito ja sadeveden poisto Iisalmen sairaalan uusi avainjärjestelmä (60*150 kpl) Iisalmen sairaalan rtg-tutkimushuoneen remontti ISA peruskorjaus sisätautien vuodeosasto ja operatiivinen vuodeos Iisalmen sairaalan keittiön peruskorjaus KONEET JA LAITTEET Hälytys - ja hoitajakutsujärjestelmä Atk langaton verkko Isa, Kvs Luunatiivi rtg-laitteisto Iisalmen sairaalan atk-verkko ja laitteet Esmi-kulunvalvontajärjestelmän laajennus Biomikroskooppi Isa silmäpkl Anestesiakone Videotornikokonaisuus Sydänvalvontakeskus ja valvontamonitorit Uroflow ja residuaalimittari Pikkubussi Liikkuvan palvelun auto Suun terveydenhuollon hoitoyksikkö ATK-INVESTOINNIT Aromi -ohjelman Pegasos ja Raindance-liittymä Rondo R8 - Kuntoapu liittymä Proconsona Pegasos Effica Hilkka, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Titania työaikapankki Tarkastaja (ymp terveydenhuolto) Info-TV Internetsivujen uusiminen Suurkuluttajapotilaiden tunnistus- ja analyysijärjestelmä MS lisenssit YHTEENSÄ INVESTOINTIOHJELMA TA TS 2015 TS 2016 RAKENNUKSET KONEET JA LAITTEET ATK-INVESTOINNIT YHTEENSÄ ja taloussuunnitelma vuosille

50 8 KÄYTTÖTALOUSOSA / PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN 8.1 Aikuispsykososiaaliset Palvelun sisältö: Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo), Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut Lyhyt kuvaus Sisältää aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön. Palveluihin sisältyy asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Asumispalvelut Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen järjestetään ostopalveluina kuntoutujille, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Suurin osa palveluasumisesta on tehostettua palveluasumista. Kuntayhtymän alueella on neljä palveluntuottajaa, joilla yhteensä asumispaikkoja 55. Näistä ympärivuorokautisesti valvottuja 38 paikkaa. Palveluasumisen järjestämisestä vastaa sosiaalityön tehtäväalue, jossa toimii sijoittamista hoitava palveluohjaaja. Asumisen tukipalveluita järjestetään ostopalveluna omissa asunnoissa asuville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta asumisessa, itsenäisessä arjen suoriutumisessa ja asioiden hoidossa. Palveluita tuottavat yhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi yhdistykset järjestävät päiväkeskuksissaan ryhmätoimintoja, ruokailumahdollisuuksia, aktivointitoimenpiteitä ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintoja avustusrahoituksella. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso): Tavoite: Kotona asumisen tukeminen eri palveluilla Mittari: Palveluasumispaikat Tavoite: Kotona asumisen tuen vahvistaminen Mittari: Asumisen tukipalveluissa olevien määrä Tavoite: Hoitoon pääsy turvaaminen Mittari: Hoitoon pääsyn tunnusluvut ja jonoseurantatiedot Tavoite: Avohoidon lisääminen Mittari: Hoitopäivien määrä Tavoite: Tuottavuuden lisääminen Mittari: Nettokustannus/asukas 50 ja taloussuunnitelma vuosille

51 Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso) Aikuispsykososiaaliset palvelut asiakasmäärien kehitys Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 2012 Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Palveluasumisen asiakkaat Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) Aikuispsykososiaaliset palvelut hoitopäivät 2011 Mielenterveystyö, Palveluasumisen hoitop. Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät 2012 Oma erikoissh.hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset palvelut kustannuskehitys Mielenterveyspalvelut netto Päihdepalvelut netto Psykososiaaliset palvelut Netto ja taloussuunnitelma vuosille

52 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO ja taloussuunnitelma vuosille

53 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Sosiaalityön tehtäväalue Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan koko kuntayhtymän alueella ostopalveluina. Palveluasumista suunnataan ensisijaisesti ympärivuorokautista palveluasumista tarvitseville. Muiden asiakkaiden osalta ensisijaista on kotona asumisen tukeminen yhteistyössä kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Palveluasumista koordinoi sosiaalityössä seudullisesti toimiva palveluohjaaja, joka hoitaa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit, ostopalveluihin sijoittamisen ja asiakaskohtaisen yhteistyön palvelutuottajien kanssa. Asumisen tukipalveluita tuotetaan yhteistyössä yhdistyksien ja yrityksien kanssa. Pysäkki ry toimii kaikissa kuntayhtymän kunnissa tuottaen päiväkeskustoimintaa, asumisen tukea ja työllistämistoimintaa. Keskeiset muutokset tavoitteissa: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalue: Psykiatriset osastot toimivat edelleen Koljonvirran sairaalassa. Osastot yhdistetään hallinnollisesti yhden osastonhoitajan alaisuuteen. Osastosta käytetään nimeä psykiatrinen osasto. Sairaansijoja on v. ollut Vuonna sairaansijoja tulee olemaan eli pudotusta 6 sairaansijaa. Tällä paikkamäärällä ollaan jo 2 ss. alempana kuin vuodelle 2015 asetettu tavoite. Avohoidossa muodostetaan työryhmät uudelleen. Aikuistyöryhmään liittyy akuuttityöryhmä. Aikuisten päihdetyö yhdistetään budjetillisesti aikuistyöryhmään, jolloin Kuntamaiseman suurtuotteessa sitä ei enää eroteta mielenterveystyöstä. Valtakunnallisiin tilastoihin kustannukset ilmoitetaan suoritteiden suhteessa. Perusteluna tälle menettelylle on se, että päihdetyötä tekevät myös psykiatriset työntekijät. Perustetaan uusi avohoidon yksikkö, psykososiaalinen kuntoutus, johon siirtyvät kotikuntoutus, entisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön tehtävät sopeutettuina, toiminnalliset ryhmät, toimintaterapeutti sekä nuorten ehkäisevän työn tiimi. Jälkimmäiseen kuuluvat koulupsykologi, koulupsyykkari ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja. Toinen koulupsyykkarin tehtävä jätetään täyttämättä säästösyistä. Pyrkimyksenä oli laajentaa psyykkaritoimintaa Iisalmessa muille perusasteen kouluille ja muihin jäsenkuntiin. Myös yhden lääkärin, sosiaalityöntekijän ja osastonhoitajan tehtävät jätetään budjetoimatta. Psykiatriselta osastolta siirtyy yksi sairaanhoitaja ikäihmisten työryhmään. Työryhmä toimii Iisalmessa, palvelee kaikkia kuntia, mutta Iisalmi suurin käyttäjä. Maaliskuun alusta siirtyy osastonhoitajan virka lasten ja nuorten palveluihin ja se muutetaan apulaisosastonhoitajan viraksi. Kolme kotikuntoutustyöntekijää siirretään psykiatrisen osaston budjetista psykososiaalisten palvelujen yksikköön, potilaat pääsääntöisesti iisalmelaisia ja vieremäläisiä. ja taloussuunnitelma vuosille

54 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO ja taloussuunnitelma vuosille

55 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 18. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry, Iisalmen mielenterveystuki ry ja Asumispalvelusäätiö ASPA. Toiminnan taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 470, käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastonsoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Iisalmen osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 3.400, joka on lähes 700 hp alle TA:n ja noin 30 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, johon sijoitetaan nuorten ehkäisevän työn tiimi (koulupsykologi, koulupsyykkarit ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja), kotikuntoutus, tutkimus- ja kuntoutusyksikön toiminnat sekä erilaisia nuorten ja aikuisten toiminnallisia ryhmiä. Koulupsyykkaritoiminnan laajentamiseen Juhani Ahon lisäksi muille kouluille ei vuoden aikana ole resursseja. Psykososiaalinen yksikkö tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän vuoteen verrattuna noin käynnillä. Ikäihmisten työryhmään siirtyy yksi sairaanhoitaja osastolta. Kotikuntoutusta tehostetaan ja ryhmäkäyntejä lisätään. Avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. ja taloussuunnitelma vuosille

56 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO ja taloussuunnitelma vuosille

57 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 25. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry ja Kiuruveden Varapäre ry/päiväkeskus Leppäkerttu. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksien asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 150, 6900 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, jossa on kaksi osastosolua. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Kiuruveden osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 1.400, joka on 400 hp alle vuoden TA:n ja noin 60 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajenneta Kiuruvedelle vielä vuoden aikana. Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän vuoden TA:oon verrattuna 670 käynnillä ja ennusteeseen nähden noin 300 käynnillä. Ryhmäkäyntejä lisätään. Avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan ja taloussuunnitelma vuosille

58 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO ja taloussuunnitelma vuosille

59 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 8 Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry ja Sonkajärven Mielenterveyskerho ry/vertaistukikeskus Touhula. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksien asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 250, 8500 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastosoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Sonkajärven osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 800, joka on lähes 350 hp alle TA:n ja noin 20 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajene Sonkajärvelle vuoden aikana. Mielenterveys- ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdehoidon kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien määrän arvioidaan pysyvän vuoden tasolla eli 2730 käyntiä. Avoin sairaanhoitajan tehtävä voidaan säästösyistä täyttää vasta huhtikuun alusta. ja taloussuunnitelma vuosille

60 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO ja taloussuunnitelma vuosille

61 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 5. Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksen asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 90, 4600 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastosoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Vieremän osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 400, joka on 300 hp alle TA:n ja noin 30 hp alle ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajene Vieremälle vuoden aikana. Mielenterveystyö ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti yhteen. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdetyön kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien arvioidaan jäävän 400 käyntiä alle TA:n, mutta noin 100 käyntiä yli ennusteen. Henkilöstöä ei ole lisätty lähipalveluun. Kotikuntoutusta toteutetaan Iisalmen työntekijöiden toimesta. Yhteensä avohoitokäyntejä arvioidaan toteutuvan ja taloussuunnitelma vuosille

62 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 (lautakunta) %:a talousarviosta Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % Aikuispsykososiaaliset Kulut % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen ja taloussuunnitelma vuosille

63 8.2 Aikuissosiaalityö Palvelun sisältö: Aikuissosiaalityö, Toimeentulotuki, Työllisyydenhoito, Erityistyöllistäminen, Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus, Palveluasuminen, Työtoiminta Lyhyt kuvaus Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat yli 18-vuotiaat perheettömät ja perheelliset, joilla ei asu samassa taloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Sosiaalityössä tehdään asiakkaiden kokonaistilanteen selvityksiä, ohjataan ja neuvotaan sosiaalisen tilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä järjestetään tukitoimia, jolla ylläpidetään ja edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista lähiyhteisössä sekä yhteiskunnassa. Sosiaalityössä korostuu verkostoyhteistyö. Työelämään aktivoivina palveluina sosiaalityö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa sekä erityistyöllistämistä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta on aktiivitoimenpide, jonka ajalta maksettavan työmarkkinatuen kustantamiseen kunnat eivät osallistu. Näin kuntouttava työtoiminta vaikuttaa suoraan työmarkkinatuen kuntaosuuden suuruuteen. Erityistyöllistämisessä sosiaalityöhön varataan vuosittain palkkamääräraha ensisijaisesti perustoimeentulotuella olevien työllistämiseen määräaikaisesti. Työllistämisen tavoitteena työttömyyspäivärahaoikeuden saavuttaminen ja työllistettävän elämäntilanteen parantaminen. Työkohteet ovat kunnissa, kuntayhtymissä, yhdistyksissä tai Toimi-säätiöllä. Erityistyöllistämiseen haetaan myös palkkatuki, mikäli se on mahdollista. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso): Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso): Aikuissosiaalityö asiakasmäärän kehitys Aikuissosiaalityö nettokustannusten kehitys Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat Sosiaalityö Netto Toimeentulotuki Netto Työllistämistoiminta Netto Aikuissosiaalityö yhteensä ja taloussuunnitelma vuosille