Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Heikki Malinen Eero Puolanne Maarit Sorvisto Milla Suomalainen Minna Takala Kirsi Mustonen Kim Östman Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 6:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http: // 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Hämeen ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 10 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Strategia, visio ja arvot Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 19 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 63

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 70 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 71 2: Auditoinnissa käytettävät kriteerit 73

7 7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Tekniikan tohtori, dosentti Heikki Malinen on toiminut vuodesta 2010 lähtien Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtorina. Vuosina hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana ja vararehtorina vastuullaan mm. ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointijärjestelmät. Malinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti ja on toiminut siellä ma. professorina (energiatalous). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Hänellä on kokemusta ammattikorkeakouluissa tehdyistä itsearvioinneista ja ulkoisista arvioinneista sekä teollisuuden ympäristö-, ympäristöriski- ja laatuarvioinneista. Vuonna 2005 Malinen on suorittanut Helsingin yliopistossa Korkeakoulutuksen laatu ja sen arviointi -koulutuksen. Hän on osallistunut auditointiryhmän jäsenenä KKA:n järjestämään Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin ja puheenjohtajana Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Vuosina Malinen on toiminut EIT:n (European Institute of Innovation and Technology) ja EACIn (Executive Agency for Competitiveness and Innovation) ohjelmien arvioijana Brysselissä. Varapuheenjohtaja Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti Eero Puolanne on toiminut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa lihateknologian professorina vuodesta 1984 lähtien. Hän toimi tiedekunnan dekaanina vuosina ja Elintarviketeknologian laitoksen varajohtajana hänen vastuualueeseensa kuuluvat myös laatupäällikön tehtävät. Laitoksen laatujärjestelmä on integroitu työturvallisuusjärjestelmään. Puolanne on toiminut ohjaajana lukuisissa tohtorin-, lisensiaatin- ja maisterintutkinnoissa. Lihateollisuuden laadunhallinta kuuluu oleellisena osana Puolanteen opetusalaan. Puolanne toimi Helsingin yliopiston työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana vuosina Aiemmin hän on toiminut Suomen Akate miassa nuorempana ja vanhempana tutkijana. Vuosina Puolanne on osallistunut useisiin kansainvälisiin arviointeihin (Food Science) sekä arviointiryhmän puheenjohtajana että jäsenenä. Puolanne on nimitetty Affiliated professoriksi

8 8 Tanskan Den Kongelige Veterinær- og Landbohøjskolen (KVL) elintarviketieteen laitokselle alkaen. Jäsenet Filosofian maisteri Maarit Sorvisto on toiminut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laatupäällikkönä vuodesta 2006 alkaen vastuualueenaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja sen eri osa-alueiden toimivuuden kehittäminen. Hän on ammattikorkeakoulun johtoryhmän, henkilöstön kehittämistiimin ja turvallisuustyöryhmän jäsen sekä laatutiimin vetäjä. Lisäksi hän on vuodesta 2009 lähtien toiminut Botnia-alueen koulutusta ja TKI-työtä koordinoivan johtoryhmän sihteeristön jäsenenä. Vuosina hän toimi hankesuunnittelijana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centriassa osallistuen mm. alueen toimijoiden kanssa organisoituihin yhteisiin aluekehitysprojekteihin ja -työryhmiin. Vuosina Sorvisto työskenteli erilaisissa kehittämistehtävissä TeliaSonera Oyj:ssä. Sorvisto toimii ARENE ry:n nimeämänä asiantuntijajäsenenä 11 EUmaan yhteisen ammattikorkeakoulutuksen EDUPROF-kehittämishankkeen Quality Assurance, Validation and Recognition -ryhmässä. Hän on suorittanut Jyväskylän yliopiston järjestämän Korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutuksen. Tradenomi Milla-Marja Suomalainen valmistui HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta kesällä Opintojensa ohessa Suomalainen toimi aktiivisesti monissa eri luottamustoimissa, mm. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen jäsenenä. Vuonna 2009 hän toimi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n hallituksen jäsenenä päävastuualueinaan korkeakoulujen ohjaus ja rahoitus sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Vuosina Suomalainen toimii Tradenomiliitto TRAL ry:n valtuuston varapuheenjohtajana ja Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n valtuuston opiskelijaryhmän vetäjänä. Opintojensa ohella Suomalainen on työskennellyt toimistoassistenttina ja on tällä hetkellä kokopäiväisenä toimistosihteerinä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Tekniikan lisensiaatti Minna Takala työskentelee projektipäällikkönä Aaltoyliopiston Business Innovation Technology (BIT) -tutkimuskeskuksessa. Yrittäjyysnäkökulmaa antavat omat yritykset Linnan Pyöräverstas Oy ja QIS Oy. Aiemmin Takala oli kahdeksan vuotta Nokia-yhtymän palveluksessa toimien erilaisissa kehitys- ja asiantuntijatehtävissä sekä Devices Strategy and Business Development -yksikössä benchmarking-tehtävissä. Hän on työskennellyt myös Nokia Quality -tiimissä ja logistiikan kehitystiimissä. Takala on toiminut myös opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävissä Teknillisen korkeakoulun tuotan

9 9 totalouden osastolla. Hän on ollut vierailevana tutkijana New Jersey Institute of Technologyssa vuosina Takalalla on kokemusta yliopistosektorin arvioinneista Suomesta ja Yhdysvalloista. Hän on osallistunut ar viointi- ja toiminnankehityshankkeisiin eri yliopistoissa ja yrityksissä ja toiminut Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun auditointiryhmien jäsenenä. Sihteerit Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Erikoissuunnittelija FT, DI Kim Östman on työskennellyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien parissa Korkeakoulujen arviointineuvostossa vuodesta 2010 alkaen. Åbo Akademissa suoritetun humanistisen tutkijakoulutuksen ohella hänellä on seitsemän vuoden kokemus tekniikan alan opetustehtävistä ja kansainvälisenä teollisuusyhteistyönä tehdystä tutkimuksesta Tampereen teknillisessä yliopistossa.

10 10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

11 11 a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 12 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Hämeen ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden ar viointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Organisaation rakenne ja hallinto Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus Laatukäsikirja Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä HAMK Strategia 2015 Eettiset ohjeet ja ympäristöohjeet Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä HAMK-sanasto sekä ohjeet tietojärjestelmiin. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö.

13 13 Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. HAMK oli sisällyttänyt auditoinnin perusaineistoa täydentämään yhteensä 258 laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyvää näytettä. Näytteet oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikohteen mukaisesti. Hämeen ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Hämeen ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Listaus HAMKissa käytössä olevista laatukäsikirjoista tai vastaavista sekä tieto, missä nämä dokumentit ovat nähtävissä. Toimintayksiköiden sisäisiä laatu-, turvallisuus- ja ympäristödokumentteja. Maksulliseen palvelutoimintaan liittyviä dokumentteja. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Mervi Friman ja tietojärjestelmäpäällikkö Jani Alakoski vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Hämeen ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää, intranet-järjestelmää ja auditointiaineiston kokoamisperiaatteita. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Heikki Malinen, auditointia koordinoiva erikoissuunnittelija Kirsi Mustonen ja erikoissuunnittelija Kim Östman Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointi prosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Veijo Hintsanen, lehtori Katariina Manni ja opiskelijakunta HAMKOn puheenjohtaja Pauliina Hirviniemi. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli ammattikorkeakoulun johtotiimin jäseniä ja kehittämispäällikköä,

14 14 koulutus- ja tutkimuskeskusten johtajia, koulutusohjelmajohtajia ja tutkimuspäälliköitä, tuki palveluyksiköiden johtajia, perus-, jatko- ja aikuisopiskelijoita sekä ammattikorkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin. Auditointiryhmä toteutti kahteen ryhmään jakautuneena yhteensä kymmenen haastattelua haastatellen Riihimäellä ja Valkeakoskella opetus-, T&K- ja tukipalveluhenkilökuntaa sekä perustutkinto-opiskelijoita. Lisäksi Hämeenlinnassa haastateltiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien henkilökuntaa sekä toteutettiin kolme teemahaastattelua aiheista etäopetuksen laadunvarmistus, ylempien amk-tutkintojen laadunvarmistus sekä Ammatillisen opettajakorkeakoulun laadunvarmistus. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti yhdessä ja osin pien ryhmiin jakautuneena yhteensä seitsemän haastattelua. Hämeenlinnassa toteutettiin Lepaan, Evon ja Mustialan yksiköiden henkilökunnan edustajien ja opiskelijoiden haastattelut sekä englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskele vien haastattelu. Lisäksi toteutettiin ns. jokerihaastattelut seuraavasti: Opiskelijakunta HAMKOn pääsihteerin ja hallituksen edustajien haastattelu HAMKOn toimistolla, Prosessikatselmus: kahden laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän keskeisen prosessin ja toiminnon katselmus HAMKin intraa käyttäen, Opetusmeijerin opettajien, muiden työntekijöiden ja opiskelijoiden ja tapaaminen Sairiossa. Auditointivierailu päättyi ammattikorkeakoulun johtotiimin loppuhaastatteluun, johon osallistuivat myös kehittämispäällikkö ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja. Auditointiryhmä toteutti vierailunsa aikana yhteensä 24 haastattelua. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastanneet suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 15 3 Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Hämeen ammattikorkeakoulun organisaation (katso kuvio 1) rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä korkeakoulu, jonka yhteydessä toimii myös Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kuntayhtymä ylläpitää myös ammattikorkeakoulun rinnalla toimivaa Hämeen ammatti-instituuttia. Kunta yhtymän jäsenkuntia ovat perussopimuksen mukaan Hämeenlinna, Riihimäki, Valkeakoski, Forssa, Tammela ja Hattula. Ammattikorkeakoulu toimii kaikissa yhtymän jäsenkunnissa. Ylläpitäjähallintoa HAMKin organisaatiossa edustavat kunnallisvaalikaudeksi asetettu yhtymävaltuusto ja sen valitsema yhtymähallitus. HAMKin organisoinnista ja johtamisesta sekä vastuista ja päätösvallasta määrätään johtosäännöllä. Ammattikorkeakoulua ylläpitävää kuntayhtymää koskevat määrittelyt on koottu perussopimukseen ja hallintosääntöön. Ylintä päätösvaltaa ammattikorkeakoulussa käyttää hallitus, jossa on edustettuna työelämä, opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulun johto. Ammattikorkeakoulun toimintaa johtaa rehtori. Toiminta on jaettu pääprosesseihin, joita ovat koulutusprosessi sekä tutkimus- ja kehitysprosessi (T&K-prosessi). Prosesseja toteuttavat koulutus- ja tutkimus keskukset, KT-keskukset, joita ovat Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Biotalous, Elinympäristö, Hyvinvointi, Teknologiateollisuus, Teollisuuden palveluliike toiminta, Toimitusketjujen hallinta, Yrittäjyys ja liiketoiminta sekä Yamk yksikkö. KT-keskuksista viisi toimii Hämeenlinnassa, yksi Riihimäellä, yksi Valkeakoskella ja yksi Forssassa. Biotalouden KT-keskuksella on toimipisteet Evolla (Hämeenlinna), Mustialassa (Tammela) ja Lepaalla (Hattula), mutta ohjaus on keskitetty Hämeenlinnaan. KT-keskuksilla ja pääprosesseilla on johtajat. Tukipalveluista pääosa tuotetaan yhteisinä palveluina. Kielikoulutuskeskus tuottaa kielten ja viestinnän palvelut kaikille KT-keskuksille. Keskitetysti ohjattu, mutta KT-keskuksiin hajautettu HAMK Täydennyskoulutus vastaa

16 16 erikoistumisopinnoista, avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatuista koulutuspalveluista. Rehtorin toiminnan tukena toimii johtajista koostuva viikoittain kokoontuva johtotiimi sekä kerran kuukaudessa kokoontuva laajennettu johtotiimi, johon osallistuvat johtajien lisäksi KT-keskusjohtajat, tietohallintojohtaja ja kielikoulutuskeskuksen johtaja. Kaikilla KT-keskuksilla on oma johtoryhmä. Toimijoiden vastuut ja valtuudet on kuvattu ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamassa johtosäännössä. Hämeen ammattikorkeakoulu on yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa muodostanut strategisen liittouman (FUAS), jolla on yhteinen ohjausryhmä ja sopimuksiin perustuva toimenpideohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisopiskelijamäärä on (katso taulukko 1) ja henkilöstömäärä noin 700. Kuvio 1. Hämeen ammattikorkeakoulun organisaatio

17 Taulukko 1. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä Läsnä HAMK yhteensä 7632 nuoret 4287 aikuiset, amk-tutkinto 1680 aikuiset, yamk-tutkinto 373 erikoistumisopinnot 267 ammatillinen opettajankoulutus 1025 HAMKissa kirjoilla 8196 opiskelijaa Strategia, visio ja arvot Strategia HAMKin hallituksessa ja yhtymähallituksessa hyväksytyn HAMKin strategian lähtökohtana on korkeakoulun toiminnan kehittäminen, laajentaminen ja muokkaaminen tavalla, joka varmistaa HAMKin ja sen toiminta-alueen menestymisen myös tulevaisuudessa. Strategiaan sisältyy kymmenen kehittämisen pääkohtaa: koulutus- ja opetusprosessin kilpailukyvyn parantaminen tutkimus- ja palveluprosessin vaikuttavuuden parantaminen tukitoimintojen tehon parantaminen ja laadun optimointi elinikäisen oppimisen edistäminen omien vahvuuksien vahvistaminen muista erottuva toimija uudet strategiset ratkaisut strategiset kumppanuudet rahoituspohjan laajentaminen sekä parannusta vaativat erityiskohteet. Strategian 2015 lisäksi HAMKin toimintaa ohjaavat Koulutusstrategia, T&K-strategia, Henkilöstöstrategia sekä näihin pohjautuvat kehittämis- ja toteuttamissuunnitelmat. Strategiset valinnat Osaamisen vahvistaminen: Osaamisen ytimen muodostavat opettajankoulutus, biotalous, tekniikka ja hyvinvointi sekä niihin yhdistyvä liiketoimintaosaaminen. Erityisinä kehittämiskohteina ovat työelämäyhteydet, laatu, kansainvälisyys, aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot.

18 18 Profilointi: Henkilöstön osaamisen varmistaminen Oman linjan säilyttäminen Koulutusohjelmien sisältöjen profilointi suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin Muista erottuvien toimintojen kehittäminen Toiminnan kehittäminen: Työn ja opiskelun yhdistäminen Aikuisten ja nuorten koulutuksen yhteistoteutusten lisääminen Tutkintojen räätälöinti ja tilauskoulutus Koulutusmallien uudistaminen Ammatillisen väylän ja ammatillisuuden edistäminen Alueellinen yhteistyö: Ennakoinnin terävöittäminen Toiminta-alueen ytimenä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä Kumppanuuksien pääsuuntana Metropolialue Sopimuspohjaisen korkeakouluyhteistyön tiivistäminen. HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen korkeakoulu, joka on toiminta-alueensa johtava innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä joustava työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. HAMK on verkostoitunut ja nopealiikkeinen ajasta ja paikasta riippumattoman koulutuksen, työelämän ja T&K-toiminnan yhdistäjä ja kehittäjä. HAMKin arvot Yhdessä menestyminen: Menestymme yhdessä opiskelijoidemme ja yhteistyökumppaneiden kanssa luottamuksen, avoimuuden ja hyvien verkostojen avulla. Osallistava kehittäminen: Osallistumme kaikki tavoitteelliseen ja innovatiiviseen kehittämiseen yhdessä opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Rohkea uudistuminen: Meillä on taito ja halu nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kyky tehdä nopeita ja rohkeita päätöksiä, joiden riskit suhteessa hyötyihin ja voimavaroihin ovat hallittuja.

19 19 Inhimillinen kasvu: Keskinäinen kunnioitus, suvaitsevaisuus, toisten huomioon ottaminen ja osaamisen arvostus ovat tärkeitä periaatteita kaikessa toiminnassamme. HAMKin tapa toimia HAMK on tehokas, verkostoituva ja palveluhenkinen organisaatio, jonka toiminta perustuu reilun kumppanuuden periaatteeseen sekä nopeaan ja tarkoituksenmukaiseen päätöksentekoon. Aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan tavoitteelliselle kehittämiselle. Yhteisiä päämääriä palveleva innovatiivisuus, jota ilmentävät vahva työelämäintegraatio ja kansainvälisyys, luo hyvän pohjan tuloshakuiselle ja yrittäjähenkiselle toiminnalle. HAMKin laadunvarmistus muodostuu kaikilla toiminnan tasoilla suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen kehästä. 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria HAMKin laatujärjestelmän kehittäminen käynnistyi ammattikorkeakoulukokeilun alussa vuonna Laadun kehittämisprojektissa vuosina laatutyölle luotiin perussystematiikka. Rehtorikollegio hyväksyi vuonna 1993 yhteisen laatupolitiikan ja vuonna 1995 laatujärjestelmän kuvauksen. Ensimmäinen laatupäällikkö nimitettiin vuonna Toiminnan laadun kehittäminen päätettiin toteuttaa siten, että toiminnan kuvaamiseksi ja ohjaamiseksi laadittiin toimintaohjeet, jotka johtavan rehtorin hyväksyminä muodostivat kaikille yhteisen toimintamallin. Toiminta ohjeiden kokonaisuuteen, silloiseen Laatukäsikirjaan, kytkettiin myös johtosäännöt ja muut hallinnon ohjeet. Laatukäsikirjan alkuperäinen rakenne hallinto, koulutus ja tukipalvelut muuttui 2000-luvulla muotoon hallinto, koulutus, tutkimus ja tukipalvelut. Tutkimus- ja kehittämistyö tuli mukaan 2000-luvulla. Varsin pian HAMKin internet-sivujen perustamisen myötä Laatukäsikirja oli sähköisenä versiona kaikkien saatavilla. Tämän jälkeen HAMK on monipuolistanut laatudokumenttien saatavuutta uusien portaalien avulla.

20 20 Laatutyön lähtökohdat HAMKin laatutyön lähtökohdat ovat sekä ammattikorkeakoululainsäädännössä (L 351/2003, 9 ) Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Ammattikorkeakoulun tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset. Opetusministeriön yhteydessä on korkeakoulujen arviointineuvosto, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. että Bolognan sopimuksen tarkoittamassa eurooppalaisessa korkeakoulualueessa ja sen laadunvarmistamisessa. Näistä lähtökohdista nousevat suuntaviivat ja tavoitteet HAMKin laadunvarmistukselle sekä koulutukselle ja tutkimustoiminnalle. Laadunvarmistusjärjestelmän määrittely ja dokumentointi HAMK ymmärtää laadunvarmistusjärjestelmällä laajasti prosessien, menettelyjen ja järjestelmien kokonaisuutta, joka ohjaa ammattikorkeakoulun toimijoita tekemään työnsä yhdessä hyväksyttyjen strategioiden, tavoitteiden ja annettujen lupausten mukaisesti. (Katso kuviot 2 ja 3.) Ammattikorkeakoululla on jatkuvaan parantamiseen perustuva laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa kaikki toiminnot ja organisaatiotasot, opiskelijat mukaan lukien. Laadunvarmistusjärjestelmän sähköinen dokumentointi löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ( Laadunvarmistusjärjestelmän tavoite ja rakenne Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on toiminnan jatkuva tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen, jotta toiminta tyydyttäisi opiskelijoiden ja ulkoisten asiakkaiden tarpeita kustannustehokkaasti. Laadunvarmistusjärjestelmä yhtenäistää ammattikorkeakoulun menettelyt ja varmistaa kestävän ja eettisen toiminnan. Laadunvarmistusjärjestelmän pääosat ovat seuraavat: Toiminta- ja johtamisperusta (säännökset, HAMK strategia, koulutusstrategia, T&K-strategia, henkilöstöstrategia, terve talous) Toiminnan suunnittelu (sopimus/okm, taloussuunnitelma, yksikkökohtaiset tavoitesopimukset/ TATU sekä kehittämissuunnitelmat, henkilöstösuunnitelmat, opetussuunnitelmat/ops, toteutussuunnitelmat, henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, kehityskeskustelut, työaikasuunnitelmat, palvelusopimukset)