Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Heikki Malinen Eero Puolanne Maarit Sorvisto Milla Suomalainen Minna Takala Kirsi Mustonen Kim Östman Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 6:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http: //www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Hämeen ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 10 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Strategia, visio ja arvot Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 19 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 63

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 70 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 71 2: Auditoinnissa käytettävät kriteerit 73

7 7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Tekniikan tohtori, dosentti Heikki Malinen on toiminut vuodesta 2010 lähtien Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtorina. Vuosina hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana ja vararehtorina vastuullaan mm. ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointijärjestelmät. Malinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti ja on toiminut siellä ma. professorina (energiatalous). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Hänellä on kokemusta ammattikorkeakouluissa tehdyistä itsearvioinneista ja ulkoisista arvioinneista sekä teollisuuden ympäristö-, ympäristöriski- ja laatuarvioinneista. Vuonna 2005 Malinen on suorittanut Helsingin yliopistossa Korkeakoulutuksen laatu ja sen arviointi -koulutuksen. Hän on osallistunut auditointiryhmän jäsenenä KKA:n järjestämään Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin ja puheenjohtajana Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Vuosina Malinen on toiminut EIT:n (European Institute of Innovation and Technology) ja EACIn (Executive Agency for Competitiveness and Innovation) ohjelmien arvioijana Brysselissä. Varapuheenjohtaja Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti Eero Puolanne on toiminut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa lihateknologian professorina vuodesta 1984 lähtien. Hän toimi tiedekunnan dekaanina vuosina ja Elintarviketeknologian laitoksen varajohtajana hänen vastuualueeseensa kuuluvat myös laatupäällikön tehtävät. Laitoksen laatujärjestelmä on integroitu työturvallisuusjärjestelmään. Puolanne on toiminut ohjaajana lukuisissa tohtorin-, lisensiaatin- ja maisterintutkinnoissa. Lihateollisuuden laadunhallinta kuuluu oleellisena osana Puolanteen opetusalaan. Puolanne toimi Helsingin yliopiston työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana vuosina Aiemmin hän on toiminut Suomen Akate miassa nuorempana ja vanhempana tutkijana. Vuosina Puolanne on osallistunut useisiin kansainvälisiin arviointeihin (Food Science) sekä arviointiryhmän puheenjohtajana että jäsenenä. Puolanne on nimitetty Affiliated professoriksi

8 8 Tanskan Den Kongelige Veterinær- og Landbohøjskolen (KVL) elintarviketieteen laitokselle alkaen. Jäsenet Filosofian maisteri Maarit Sorvisto on toiminut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laatupäällikkönä vuodesta 2006 alkaen vastuualueenaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja sen eri osa-alueiden toimivuuden kehittäminen. Hän on ammattikorkeakoulun johtoryhmän, henkilöstön kehittämistiimin ja turvallisuustyöryhmän jäsen sekä laatutiimin vetäjä. Lisäksi hän on vuodesta 2009 lähtien toiminut Botnia-alueen koulutusta ja TKI-työtä koordinoivan johtoryhmän sihteeristön jäsenenä. Vuosina hän toimi hankesuunnittelijana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centriassa osallistuen mm. alueen toimijoiden kanssa organisoituihin yhteisiin aluekehitysprojekteihin ja -työryhmiin. Vuosina Sorvisto työskenteli erilaisissa kehittämistehtävissä TeliaSonera Oyj:ssä. Sorvisto toimii ARENE ry:n nimeämänä asiantuntijajäsenenä 11 EUmaan yhteisen ammattikorkeakoulutuksen EDUPROF-kehittämishankkeen Quality Assurance, Validation and Recognition -ryhmässä. Hän on suorittanut Jyväskylän yliopiston järjestämän Korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutuksen. Tradenomi Milla-Marja Suomalainen valmistui HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta kesällä Opintojensa ohessa Suomalainen toimi aktiivisesti monissa eri luottamustoimissa, mm. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen jäsenenä. Vuonna 2009 hän toimi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n hallituksen jäsenenä päävastuualueinaan korkeakoulujen ohjaus ja rahoitus sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Vuosina Suomalainen toimii Tradenomiliitto TRAL ry:n valtuuston varapuheenjohtajana ja Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n valtuuston opiskelijaryhmän vetäjänä. Opintojensa ohella Suomalainen on työskennellyt toimistoassistenttina ja on tällä hetkellä kokopäiväisenä toimistosihteerinä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Tekniikan lisensiaatti Minna Takala työskentelee projektipäällikkönä Aaltoyliopiston Business Innovation Technology (BIT) -tutkimuskeskuksessa. Yrittäjyysnäkökulmaa antavat omat yritykset Linnan Pyöräverstas Oy ja QIS Oy. Aiemmin Takala oli kahdeksan vuotta Nokia-yhtymän palveluksessa toimien erilaisissa kehitys- ja asiantuntijatehtävissä sekä Devices Strategy and Business Development -yksikössä benchmarking-tehtävissä. Hän on työskennellyt myös Nokia Quality -tiimissä ja logistiikan kehitystiimissä. Takala on toiminut myös opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävissä Teknillisen korkeakoulun tuotan

9 9 totalouden osastolla. Hän on ollut vierailevana tutkijana New Jersey Institute of Technologyssa vuosina Takalalla on kokemusta yliopistosektorin arvioinneista Suomesta ja Yhdysvalloista. Hän on osallistunut ar viointi- ja toiminnankehityshankkeisiin eri yliopistoissa ja yrityksissä ja toiminut Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun auditointiryhmien jäsenenä. Sihteerit Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Erikoissuunnittelija FT, DI Kim Östman on työskennellyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien parissa Korkeakoulujen arviointineuvostossa vuodesta 2010 alkaen. Åbo Akademissa suoritetun humanistisen tutkijakoulutuksen ohella hänellä on seitsemän vuoden kokemus tekniikan alan opetustehtävistä ja kansainvälisenä teollisuusyhteistyönä tehdystä tutkimuksesta Tampereen teknillisessä yliopistossa.

10 10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

11 11 a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 12 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Hämeen ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden ar viointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Organisaation rakenne ja hallinto Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus Laatukäsikirja Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä HAMK Strategia 2015 Eettiset ohjeet ja ympäristöohjeet Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä HAMK-sanasto sekä ohjeet tietojärjestelmiin. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö.

13 13 Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. HAMK oli sisällyttänyt auditoinnin perusaineistoa täydentämään yhteensä 258 laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyvää näytettä. Näytteet oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikohteen mukaisesti. Hämeen ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Hämeen ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Listaus HAMKissa käytössä olevista laatukäsikirjoista tai vastaavista sekä tieto, missä nämä dokumentit ovat nähtävissä. Toimintayksiköiden sisäisiä laatu-, turvallisuus- ja ympäristödokumentteja. Maksulliseen palvelutoimintaan liittyviä dokumentteja. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Mervi Friman ja tietojärjestelmäpäällikkö Jani Alakoski vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Hämeen ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää, intranet-järjestelmää ja auditointiaineiston kokoamisperiaatteita. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Heikki Malinen, auditointia koordinoiva erikoissuunnittelija Kirsi Mustonen ja erikoissuunnittelija Kim Östman Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointi prosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Veijo Hintsanen, lehtori Katariina Manni ja opiskelijakunta HAMKOn puheenjohtaja Pauliina Hirviniemi. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli ammattikorkeakoulun johtotiimin jäseniä ja kehittämispäällikköä,

14 14 koulutus- ja tutkimuskeskusten johtajia, koulutusohjelmajohtajia ja tutkimuspäälliköitä, tuki palveluyksiköiden johtajia, perus-, jatko- ja aikuisopiskelijoita sekä ammattikorkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin. Auditointiryhmä toteutti kahteen ryhmään jakautuneena yhteensä kymmenen haastattelua haastatellen Riihimäellä ja Valkeakoskella opetus-, T&K- ja tukipalveluhenkilökuntaa sekä perustutkinto-opiskelijoita. Lisäksi Hämeenlinnassa haastateltiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien henkilökuntaa sekä toteutettiin kolme teemahaastattelua aiheista etäopetuksen laadunvarmistus, ylempien amk-tutkintojen laadunvarmistus sekä Ammatillisen opettajakorkeakoulun laadunvarmistus. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti yhdessä ja osin pien ryhmiin jakautuneena yhteensä seitsemän haastattelua. Hämeenlinnassa toteutettiin Lepaan, Evon ja Mustialan yksiköiden henkilökunnan edustajien ja opiskelijoiden haastattelut sekä englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskele vien haastattelu. Lisäksi toteutettiin ns. jokerihaastattelut seuraavasti: Opiskelijakunta HAMKOn pääsihteerin ja hallituksen edustajien haastattelu HAMKOn toimistolla, Prosessikatselmus: kahden laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän keskeisen prosessin ja toiminnon katselmus HAMKin intraa käyttäen, Opetusmeijerin opettajien, muiden työntekijöiden ja opiskelijoiden ja tapaaminen Sairiossa. Auditointivierailu päättyi ammattikorkeakoulun johtotiimin loppuhaastatteluun, johon osallistuivat myös kehittämispäällikkö ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja. Auditointiryhmä toteutti vierailunsa aikana yhteensä 24 haastattelua. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastanneet suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 15 3 Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Hämeen ammattikorkeakoulun organisaation (katso kuvio 1) rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä korkeakoulu, jonka yhteydessä toimii myös Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kuntayhtymä ylläpitää myös ammattikorkeakoulun rinnalla toimivaa Hämeen ammatti-instituuttia. Kunta yhtymän jäsenkuntia ovat perussopimuksen mukaan Hämeenlinna, Riihimäki, Valkeakoski, Forssa, Tammela ja Hattula. Ammattikorkeakoulu toimii kaikissa yhtymän jäsenkunnissa. Ylläpitäjähallintoa HAMKin organisaatiossa edustavat kunnallisvaalikaudeksi asetettu yhtymävaltuusto ja sen valitsema yhtymähallitus. HAMKin organisoinnista ja johtamisesta sekä vastuista ja päätösvallasta määrätään johtosäännöllä. Ammattikorkeakoulua ylläpitävää kuntayhtymää koskevat määrittelyt on koottu perussopimukseen ja hallintosääntöön. Ylintä päätösvaltaa ammattikorkeakoulussa käyttää hallitus, jossa on edustettuna työelämä, opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulun johto. Ammattikorkeakoulun toimintaa johtaa rehtori. Toiminta on jaettu pääprosesseihin, joita ovat koulutusprosessi sekä tutkimus- ja kehitysprosessi (T&K-prosessi). Prosesseja toteuttavat koulutus- ja tutkimus keskukset, KT-keskukset, joita ovat Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Biotalous, Elinympäristö, Hyvinvointi, Teknologiateollisuus, Teollisuuden palveluliike toiminta, Toimitusketjujen hallinta, Yrittäjyys ja liiketoiminta sekä Yamk yksikkö. KT-keskuksista viisi toimii Hämeenlinnassa, yksi Riihimäellä, yksi Valkeakoskella ja yksi Forssassa. Biotalouden KT-keskuksella on toimipisteet Evolla (Hämeenlinna), Mustialassa (Tammela) ja Lepaalla (Hattula), mutta ohjaus on keskitetty Hämeenlinnaan. KT-keskuksilla ja pääprosesseilla on johtajat. Tukipalveluista pääosa tuotetaan yhteisinä palveluina. Kielikoulutuskeskus tuottaa kielten ja viestinnän palvelut kaikille KT-keskuksille. Keskitetysti ohjattu, mutta KT-keskuksiin hajautettu HAMK Täydennyskoulutus vastaa

16 16 erikoistumisopinnoista, avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatuista koulutuspalveluista. Rehtorin toiminnan tukena toimii johtajista koostuva viikoittain kokoontuva johtotiimi sekä kerran kuukaudessa kokoontuva laajennettu johtotiimi, johon osallistuvat johtajien lisäksi KT-keskusjohtajat, tietohallintojohtaja ja kielikoulutuskeskuksen johtaja. Kaikilla KT-keskuksilla on oma johtoryhmä. Toimijoiden vastuut ja valtuudet on kuvattu ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamassa johtosäännössä. Hämeen ammattikorkeakoulu on yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa muodostanut strategisen liittouman (FUAS), jolla on yhteinen ohjausryhmä ja sopimuksiin perustuva toimenpideohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisopiskelijamäärä on (katso taulukko 1) ja henkilöstömäärä noin 700. Kuvio 1. Hämeen ammattikorkeakoulun organisaatio

17 Taulukko 1. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä Läsnä HAMK yhteensä 7632 nuoret 4287 aikuiset, amk-tutkinto 1680 aikuiset, yamk-tutkinto 373 erikoistumisopinnot 267 ammatillinen opettajankoulutus 1025 HAMKissa kirjoilla 8196 opiskelijaa Strategia, visio ja arvot Strategia HAMKin hallituksessa ja yhtymähallituksessa hyväksytyn HAMKin strategian lähtökohtana on korkeakoulun toiminnan kehittäminen, laajentaminen ja muokkaaminen tavalla, joka varmistaa HAMKin ja sen toiminta-alueen menestymisen myös tulevaisuudessa. Strategiaan sisältyy kymmenen kehittämisen pääkohtaa: koulutus- ja opetusprosessin kilpailukyvyn parantaminen tutkimus- ja palveluprosessin vaikuttavuuden parantaminen tukitoimintojen tehon parantaminen ja laadun optimointi elinikäisen oppimisen edistäminen omien vahvuuksien vahvistaminen muista erottuva toimija uudet strategiset ratkaisut strategiset kumppanuudet rahoituspohjan laajentaminen sekä parannusta vaativat erityiskohteet. Strategian 2015 lisäksi HAMKin toimintaa ohjaavat Koulutusstrategia, T&K-strategia, Henkilöstöstrategia sekä näihin pohjautuvat kehittämis- ja toteuttamissuunnitelmat. Strategiset valinnat Osaamisen vahvistaminen: Osaamisen ytimen muodostavat opettajankoulutus, biotalous, tekniikka ja hyvinvointi sekä niihin yhdistyvä liiketoimintaosaaminen. Erityisinä kehittämiskohteina ovat työelämäyhteydet, laatu, kansainvälisyys, aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot.

18 18 Profilointi: Henkilöstön osaamisen varmistaminen Oman linjan säilyttäminen Koulutusohjelmien sisältöjen profilointi suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin Muista erottuvien toimintojen kehittäminen Toiminnan kehittäminen: Työn ja opiskelun yhdistäminen Aikuisten ja nuorten koulutuksen yhteistoteutusten lisääminen Tutkintojen räätälöinti ja tilauskoulutus Koulutusmallien uudistaminen Ammatillisen väylän ja ammatillisuuden edistäminen Alueellinen yhteistyö: Ennakoinnin terävöittäminen Toiminta-alueen ytimenä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä Kumppanuuksien pääsuuntana Metropolialue Sopimuspohjaisen korkeakouluyhteistyön tiivistäminen. HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen korkeakoulu, joka on toiminta-alueensa johtava innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä joustava työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. HAMK on verkostoitunut ja nopealiikkeinen ajasta ja paikasta riippumattoman koulutuksen, työelämän ja T&K-toiminnan yhdistäjä ja kehittäjä. HAMKin arvot Yhdessä menestyminen: Menestymme yhdessä opiskelijoidemme ja yhteistyökumppaneiden kanssa luottamuksen, avoimuuden ja hyvien verkostojen avulla. Osallistava kehittäminen: Osallistumme kaikki tavoitteelliseen ja innovatiiviseen kehittämiseen yhdessä opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Rohkea uudistuminen: Meillä on taito ja halu nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kyky tehdä nopeita ja rohkeita päätöksiä, joiden riskit suhteessa hyötyihin ja voimavaroihin ovat hallittuja.

19 19 Inhimillinen kasvu: Keskinäinen kunnioitus, suvaitsevaisuus, toisten huomioon ottaminen ja osaamisen arvostus ovat tärkeitä periaatteita kaikessa toiminnassamme. HAMKin tapa toimia HAMK on tehokas, verkostoituva ja palveluhenkinen organisaatio, jonka toiminta perustuu reilun kumppanuuden periaatteeseen sekä nopeaan ja tarkoituksenmukaiseen päätöksentekoon. Aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan tavoitteelliselle kehittämiselle. Yhteisiä päämääriä palveleva innovatiivisuus, jota ilmentävät vahva työelämäintegraatio ja kansainvälisyys, luo hyvän pohjan tuloshakuiselle ja yrittäjähenkiselle toiminnalle. HAMKin laadunvarmistus muodostuu kaikilla toiminnan tasoilla suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen kehästä. 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria HAMKin laatujärjestelmän kehittäminen käynnistyi ammattikorkeakoulukokeilun alussa vuonna Laadun kehittämisprojektissa vuosina laatutyölle luotiin perussystematiikka. Rehtorikollegio hyväksyi vuonna 1993 yhteisen laatupolitiikan ja vuonna 1995 laatujärjestelmän kuvauksen. Ensimmäinen laatupäällikkö nimitettiin vuonna Toiminnan laadun kehittäminen päätettiin toteuttaa siten, että toiminnan kuvaamiseksi ja ohjaamiseksi laadittiin toimintaohjeet, jotka johtavan rehtorin hyväksyminä muodostivat kaikille yhteisen toimintamallin. Toiminta ohjeiden kokonaisuuteen, silloiseen Laatukäsikirjaan, kytkettiin myös johtosäännöt ja muut hallinnon ohjeet. Laatukäsikirjan alkuperäinen rakenne hallinto, koulutus ja tukipalvelut muuttui 2000-luvulla muotoon hallinto, koulutus, tutkimus ja tukipalvelut. Tutkimus- ja kehittämistyö tuli mukaan 2000-luvulla. Varsin pian HAMKin internet-sivujen perustamisen myötä Laatukäsikirja oli sähköisenä versiona kaikkien saatavilla. Tämän jälkeen HAMK on monipuolistanut laatudokumenttien saatavuutta uusien portaalien avulla.

20 20 Laatutyön lähtökohdat HAMKin laatutyön lähtökohdat ovat sekä ammattikorkeakoululainsäädännössä (L 351/2003, 9 ) Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Ammattikorkeakoulun tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset. Opetusministeriön yhteydessä on korkeakoulujen arviointineuvosto, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. että Bolognan sopimuksen tarkoittamassa eurooppalaisessa korkeakoulualueessa ja sen laadunvarmistamisessa. Näistä lähtökohdista nousevat suuntaviivat ja tavoitteet HAMKin laadunvarmistukselle sekä koulutukselle ja tutkimustoiminnalle. Laadunvarmistusjärjestelmän määrittely ja dokumentointi HAMK ymmärtää laadunvarmistusjärjestelmällä laajasti prosessien, menettelyjen ja järjestelmien kokonaisuutta, joka ohjaa ammattikorkeakoulun toimijoita tekemään työnsä yhdessä hyväksyttyjen strategioiden, tavoitteiden ja annettujen lupausten mukaisesti. (Katso kuviot 2 ja 3.) Ammattikorkeakoululla on jatkuvaan parantamiseen perustuva laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa kaikki toiminnot ja organisaatiotasot, opiskelijat mukaan lukien. Laadunvarmistusjärjestelmän sähköinen dokumentointi löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta (www.hamk.fi/laadunvarmistus). Laadunvarmistusjärjestelmän tavoite ja rakenne Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on toiminnan jatkuva tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen, jotta toiminta tyydyttäisi opiskelijoiden ja ulkoisten asiakkaiden tarpeita kustannustehokkaasti. Laadunvarmistusjärjestelmä yhtenäistää ammattikorkeakoulun menettelyt ja varmistaa kestävän ja eettisen toiminnan. Laadunvarmistusjärjestelmän pääosat ovat seuraavat: Toiminta- ja johtamisperusta (säännökset, HAMK strategia, koulutusstrategia, T&K-strategia, henkilöstöstrategia, terve talous) Toiminnan suunnittelu (sopimus/okm, taloussuunnitelma, yksikkökohtaiset tavoitesopimukset/ TATU sekä kehittämissuunnitelmat, henkilöstösuunnitelmat, opetussuunnitelmat/ops, toteutussuunnitelmat, henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, kehityskeskustelut, työaikasuunnitelmat, palvelusopimukset)

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k.

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k. Biotalouden Koulutus- ja tutkimuskeskus Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot