Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Pekkarinen Alexander Grandin Juha Kreus Kirsi Levä Sirpa Suntioinen Kirsi Mustonen Matti Kajaste Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2:2012 1

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (09) PL 133 (Meritullinkatu 1), Helsinki kka.fi JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien ensimmäinen kierros vuosina on päättymässä. Keskeinen tavoite on ollut tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikutta vuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Ensimmäisinä arvioitujen 3

4 korkea koulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Poliisiammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 10 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 16 3 Poliisiammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Perustehtävä, arvot, visio ja strategia Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 22 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 65 5

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 74 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 75 2: Auditointikriteerit 77 6

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Diplomi-insinööri Eero Pekkarinen on toiminut vuodesta 2005 lähtien Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana vastuualueenaan TKI-toiminta ja sen laatujärjestelmän kehittäminen. Aiemmin hän on toiminut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kansainvälisten toimintojen osaston johtajana vastaten ammattikorkeakoulun kansainvälisestä T&K-toiminnasta. Lapin korkeakoulukonsernin hankehallinnon arvioinnin ja hankesuunnittelun arviointityökalun kehittäminen on ollut hänen vetämänsä työryhmän vastuulla. Elinkeinoelämän kokemusta hän on saanut toimiessaan suurteollisuudessa pääsuunnittelijana, PK-yrityksen toimitusjohtajana sekä oman työnsä ohella yrityskonsulttina vuodesta 1984 lähtien. Hän on vetänyt lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä osallistavia strategia-, suunnittelu- ja arviointityöpajoja sekä kouluttanut kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita osallistavien työpajojen vetäjiksi. Pekkarinen on toiminut Suomen tietoyhteiskuntaneuvoston Koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysjaoston jäsenenä sekä Suomen edustajana Arktisen Neuvoston ICTNverkostossa (Tieto- ja viestintätekniikan verkosto). Hän on ollut jäsenenä RAKETTI-TUTKI-työryhmässä, jossa määriteltiin korkeakoulujen ja OKM:n seuraavaa sopimuskautta varten TKI-toiminnan laajuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tiedontarpeet. Ammattikorkeakoulujen AMKTutka-verkostossa Pekkarinen on ollut määrittelemässä ja pilotoimassa ammattikorkeakoulujen seuraavan sopimuskauden TKI-toiminnan tuloksellisuusindikaattoreita sekä kehittämässä ammattikorkeakouluille TKI-toiminnan itsearviointimallia. Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämässä Toisen auditointikierroksen menetelmän lanseerausseminaarissa Pekkarisen tehtävänä oli kommentoida menetelmää ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. 7

8 Filosofian tohtori Sirpa Suntioinen on toiminut Itä-Suomen yliopiston laatupäällikkönä vuoden 2010 alusta ja Kuopion yliopiston laatupäällikkönä vuosina Hän on vastannut käytännössä kummankin yliopiston laadunhallintajärjestelmän ja sisäisten auditointikäytäntöjen luomisesta. Vuosina Suntioinen oli Kuopion yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Hän on toiminut myös Kuopion yliopiston kemian laitoksen varajohtajana sekä yliopiston hallituksen ja johtoryhmän jäsenenä. Suntioinen on suorittanut useita laatukoulutuksia. Hän on vieraillut kutsuttuna asiantun tijana useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa näiden käynnistäessä laatutyötä ja on osallistunut muun muassa Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittä mis hank keen arviointiin. Lisäksi hän oli Korkeakoulujen arviointineuvoston toisen auditointikierroksen suunnitteluryhmän jäsen ja toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadun varmistusjärjestelmän auditointiryhmän puheenjohtajana. Alexander Grandin opiskelee sotatiedettä Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK). Hän on MPKK:n oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja edustaa opiskelijoita MPKK:n johtoryhmässä sekä opetusneuvostossa. Johtoryhmä toimii rehtorin neuvoa-antavana toimielimenä ja vastaa laadunvarmistuksesta. Grandin edustaa myös kadetteja Upseeriliitto ry:n hallituksessa asiantuntijajäsenenä ja opiskelijoita AKAVA:n opiskelijavaltuustossa. Hän osallistui MPKK:n auditointivalmisteluihin vuonna Varapuheenjohtaja Jäsenet Tradenomi (YAMK), tutkija ja hallinto tieteen jatkotutkintoopiskelija (turvallisuuskriteeristöt ja viranomaisvalvonta) Juha Kreus toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa turvallisuusjohtamisen lehtorina. Hän on toiminut projektipäällikkönä opetusministeriön rahoittamassa Korkeakoulujen turvallisuushankkeessa sekä useissa muissa valtioneuvoston käynnistämän sisäisen turvallisuuden ohjelman eri toimenpiteiden toteutusprojekteissa. Hän toimii vastuuopettajana sisäisen turvallisuuden erikoistumisopinnoissa sekä sisäasiainministeriön päätöksen mukaisessa turvallisuusauditoijan täydennyskoulutusohjelmassa. Hän on perehtynyt auditointeihin toimimalla laatupalkintokilpailussa arvioijana sekä tehnyt useita turvallisuusvaatimusten katselmuksia eri organisaatioissa. Kreus on suorittanut Laatu keskuksen Lead Auditor -koulutuksen. Tekniikan tohtori, MBA Kirsi Levä toimii Säteilyturvakeskuksessa ydinvoimalaitosten valvontaosastolla ylitarkastajana tar 8

9 kastaen ja valvoen ydinvoimalaitosten johtamista, organisaation toimintaa, henkilöstön kehittämistä ja laatujärjestelmän toimivuutta. Tehtäviin sisältyy myös osallistuminen vastuualueen säännöstön kehittämiseen ja kansain väli seen yhteistyöhön. Vuosina Levä työskenteli Turvatekniikan keskuksen laatupäällikkönä ja t&k-ryhmän esimiehenä. Hän on toiminut Laatukeskuksen / Suomen laatuyhdistyksen hallituksessa vuosina 2005 ja 2006 sekä Excellence Finland Training Oy:n hallituksen jäsenenä vuonna Vuodesta 1995 alkaen hän on kouluttanut EFQM- ja CAF-mallien käyttöä yrityksille ja valtionhallinnolle. Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsenenä Levä toimi vuosina sekä koulutuksen laadun arviointiryhmän jäsenenä vuosina Levä on toiminut myös Jyväskylän yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsenenä. Sihteerit Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Erikoissuunnittelija VTM, MA Matti Kajaste on toiminut Korkeakoulujen ar viointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2005 alkaen. Hän on koordinoinut muun muassa ammattikorkeakoulujen laatu- ja huippu yksikköarviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. 9

10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. 10

11 Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a. Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b. Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d. Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a. korkeakoulun sisällä b. korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehi 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopistoja ammattikorkeakouluopetuksen. 11

12 tysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 12

13 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistus järjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Poliisiammattikorkeakoulun perus aineis to, näytteet ja näytöt saapuivat eli auditointisopimuksessa todettuun 13

14 määrä päi vään mennessä. Auditointiaineisto toimitet tiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jä se nille. Auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio laadunvarmistusjärjestelmä toimintakäsikirja laatujärjestelmän kehitys laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnan ohjausjärjestelmään laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Poliisiammattikorkeakoulu on sisällyttänyt perusaineistoa täydentämään laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyviä näyttöjä ja näytteitä. Auditointiryhmä pyysi ja sai Poliisiammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Auditointiaineistossa esiintyvien lyhenteiden selitykset Kooste opiskelijaedustajista Poliisiammattikorkeakoulun erilaisissa kehittämis- ja työryhmissä Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä englanninkielinen aineisto OTUS-raportti (lähde: Seitti-intranet) Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö Pedagoginen strategia Tutkimusstrategia Sisäisten palvelujen SIPA-aineisto (kyselyjen tuloksia) Kansalliskirjaston asiakastyytyväisyys kysely Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelma. Auditointiryhmällä ei ollut auditoinnin aikana pääsyä Poliisiammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ja laatupäällikkö Aatos Juurijoki vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiota ja sen toimintaa, laadunvarmistusjärjestelmää, intranet-järjestelmää sekä auditointiaineiston kokoamis periaatteita. 14

15 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Eero Pekkarinen ja auditointia koordinoinut erikoissuunnittelija Kirsi Mustonen Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Kimmo Himberg, opettaja Jari Hyyti ja poliisipäällystön tutkinto-opiskelija Sakari Tuominen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli Poliisiammattikorkeakoulun johtoryhmän jäseniä ja laatupäällikköä, opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä tuki- ja palvelutoimintojen päälliköitä/esimiehiä, opetustiimien esimiehiä, opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Lisäksi toteutettiin teemahaastattelu aiheesta Tutkimuksen laadunvarmistus. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin. Auditointiryhmä toteutti yhteensä kahdeksan haastattelua ja haastatteli ammattikorkeakoulu- ja peruskoulutusyksiköiden opetus- ja tukihenkilökuntaa sekä opiskelijoita, täydennyskoulutusyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita, ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevia sekä Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen edustajia. Lisäksi toteutettiin teemahaastattelu aiheesta Poliisipäällystön tutkinnon opetussuunnitteluprosessi. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti yhteensä neljä haastattelua, joista ensimmäinen oli ns. jokerihaastattelu aiheesta Elinikäisen oppimisen laadunvarmistus. Lisäksi toteutettiin kaksi muuta teemahaastattelua aiheista Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja sidosryhmäviestinnän laadunvarmistus sekä Kansainvälisen toiminnan laadunvarmistus. Auditointivierailu päättyi johtoryhmän ja laatupäällikön loppuhaastatteluun sekä auditointiryhmän antamaan alustavaan palautteeseen. Haastatteluja toteutettiin kolmena päivänä yhteensä 19, ja niihin osallistui 123 haastateltavaa. 15

16 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että ryhmän kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut erikoissuunnittelija huolehti raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Poliisiammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista. 16

17 3 Poliisiammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Luvussa 3 kuvataan Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiota ja sen toimintaa sekä laadunvarmistusjärjestelmää korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä toimialan tehtävistä. Sisäasiainministeriö tulosohjaa Poliisihallitusta, joka johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt eli Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi ja Liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallitus vastaa alaistensa yksiköiden tulosohjauksesta. Kuvion 1 avulla Poliisiammattikorkeakoulu asemoidaan osaksi valtakunnallista poliisihallintoa. Poliisiammattikorkeakoulu on, toisin kuin maan muut ammattikorkeakoulut, sisäasiainministeriön alainen oppilaitos. Laki poliisikoulutuksesta ( /68) säätelee Poliisiammattikorkeakoulun tehtäviä. Tämän lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää edellä mainittuihin tutkintoihin liittyvää koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, laadun kehittämiseen liittyvää koulutusta sekä muuta turvallisuusalan koulutusta. Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on myös vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja kehittämisestä sekä osallistua määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. 17

18 Kuvio 1. Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa Poliisialan tutkinnot ovat poliisin perustutkinto, poliisialipäällystön tutkinto, poliisipäällystön tutkinto ja maisterin tutkinto. Poliisipäällystön tutkinto on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon ja siihen liittyvän opetuksen osalta noudatetaan poliisikoulutuksesta annetun lain lisäksi soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai sen nojalla säädetään. Poliisin perus-, alipäällystö- ja päällystökoulutusta annetaan Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Ruotsinkielinen poliisin perustutkintokoulutus noudattaa samaa opetussuunnitelmaa kuin suomenkielinen. Ruotsinkielistä poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutusta on järjestetty tarveharkintaisesti. Maisterin tutkintoon johtavaa, poliisialan johto- ja asiantuntijatehtäviin tähtäävää suomenkielistä opetusta annetaan Tampereen yliopistossa. Lisäksi Turun yliopiston kanssa sopimus maisteriohjelmasta on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Poliisialan tutkintojärjestelmä esitetään kuviossa 2. Poliisiammattikorkeakoulussa opiskeli yhteensä 942 tutkinto-opiskelijaa, joista ammattikorkeakoulutasoisessa koulutuksessa eli poliisipäällystön tutkintoon johtavassa koulu tuk sessa 164. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden brutto-opiskelijoiden määrä 5 oli Ruotsinkieliseen peruskoulutuk seen otetaan vuosittain yksi enintään 24 opiskelijan ryhmä. Taulukko 1 havainnollistaa opiskelijamääriä vuosina 2010 ja Poliisialan tutkintojärjestelmä 5 Brutto-opiskelijamäärä tarkoittaa, että sama opiskelija luetaan osallistujaksi jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Sama henkilö on voinut osallistua kalenterivuoden aikana useampaan kuin yhteen täydennyskoulutustapahtumaan. 18

19 Kuvio 2. Poliisialan tutkintojärjestelmä Taulukko 1. Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijatilanne ja Tilastokeskukselle ilmoitetun mukaisesti. Aloittaneiden ja valmistuneiden sekä täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät ovat sen sijaan koko kalenterivuodelta Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijatilanne (kokonaisopiskelijamäärä) perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) Yhteensä Tutkintotavoitteisen koulutuksen aloittaneet - perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) Tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmistuneet - perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) 8 18 Täydennyskoulutukseen osallistuneet (brutto)

20 Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) aloitti toimintansa , kun aikaisemmat oppilaitokset Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu (PAKK) lakkautettiin. Toimipaikat sijaitsevat Tampereen Hervannassa ja Hämeenlinnassa (poliisikoiralaitos). Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio ja tehtävät määritellään rehtorin vahvistamassa ohjesäännössä, jota päivitetään vähintään vuosittain. Ohjesäännön mukaan Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa johtaa rehtori apunaan johtoryhmä, johon kuuluvat rehtorin lisäksi hallintojohtaja, koulutusjohtaja, tutkimusjohtaja ja henkilöstön edustaja. Auditoinnin aikana vuonna 2011 Poliisiammattikorkeakoulun toiminta oli organisoitu kolmeen osastoon, jotka ovat hallinto-osasto, koulutusosasto ja tutkimus- ja kehittämisosasto (katso kuvio 3). Poliisiammattikorkeakoululla on hallitus, jonka jäsenet ja varajäsenet Poliisihallitus nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä sekä kullakin heistä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen tehtävänä on seurata Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ja tehdä esityksiä toiminnan ja siinä annettavan koulutuksen kehittämiseksi sekä ratkaista hallituksen käsiteltäviksi säädetyt oikaisuvaatimukset. Hallituksen kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2010 lopussa Poliisiammattikorkeakoulussa oli henkilöstöä 213. Vakinaisessa virkasuhteessa heistä oli lä Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio ja johtaminen Kuvio 3. Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio 20

21 hes 90 %. Henkilöstöstä 52 % työskenteli opetustehtävissä, 20 % hallinnossa ja muissa tukipalveluissa, 13 % tutkimus- ja kehittämistehtävissä, 11 % opetuksen tukitehtävissä ja 4 % opiskelijarekrytointiin ja valintoihin liittyvissä tehtävissä. 3.2 Perustehtävä, arvot, visio ja strategia Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat periaatteet on ilmaistu poliisin perustehtävässä ja yhteisissä arvoissa. Tulevaisuuden tahtotila on ilmaistu Poliisiammattikorkeakoulun visiossa. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa edellisten lisäksi vuonna 2010 vahvistettu strategia. Perustehtävä Arvot Poliisiammattikorkeakoulun perustehtävänä on ylläpitää ja parantaa poliisin henkilöstön osaamista ja tietoperustaa. Oppilaitos vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinneista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista sekä toteuttaa alan täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti turvallisuusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliisin ylijohto on hyväksynyt poliisin yhteiset arvot kaikkien poliisin yksiköiden noudatettaviksi. Ne on myös käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keskuudessa. Seuraavassa on esitetty poliisin arvojen merkitys Poliisiammattikorkeakoulussa. Oikeudenmukaisuus: Opiskelijavalintaprosessi on läpinäkyvä eri tutkintotasoilla ja kohtelee hakijoita tasapuolisesti. Tutkinto- ja täydennyskoulutus tuottavat eettisesti korkeatasoisia poliiseja poliisihallintoon. Oppilaitoksen toiminta on oikeudenmukaista ja ihmis arvoa kunnioittavaa. Ammattitaito: Poliisiammattikorkeakoulu kannustaa jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Työyhteisö luo oppimisympäristön, joka palvelee koko poliisihallinnon jatkuvaa oppimista ja menetelmien kehittämistä. Palveluperiaate: Poliisiammattikorkeakoulu arvostaa yhteistyökumppaneitaan ja palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaitaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Toiminnassa pyritään korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja sitä mitataan säännöllisesti. Henkilöstön hyvinvointi: Poliisiammattikorkeakoulu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia hyvällä ja linjakkaalla johtamistoiminnalla,osaamisen kehittämisellä, työhyvinvointitoiminnalla sekä toimivalla työterveyshuollolla. 21

22 Poliisiammattikorkeakoulun visiona on olla vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen. Visio Poliisiammattikorkeakoulun strategian laadinnassa on otettu huomioon eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan viitekehys, Suomen kansallinen koulutuspolitiikka ja poliisioppilaitosten yhdistyminen uudeksi Poliisiammattikorkeakouluksi. Strategian toteuttamisella pyritään varmistamaan, että oppilaitos pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Päästrategiaa tullaan päivittämään vuonna Samaan vuoteen ajoittuu myös Poliisiammattikorkeakoulun seuraava organisaatio uudistus. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia alastrategioita ovat pedagoginen strategia, tutkimusstrategia, henkilöstöstrategia sekä tiedon hallintastrategia. Nämä ovat yhteydessä lyhyemmän tähtäimen suunnitteluun kuten toiminta- ja taloussuunnitelmaan, opetussuunnitelmaan, tutkimusohjelmaan, henkilöstösuunnitelmaan sekä yhden toimintavuoden suunnitelmiin eli tulossopimukseen ja toiminta- ja taloussuunnitelman keskeisiin tavoitteisiin. Strategiset tavoitelinjaukset ovat seuraavat: Poliisin ammattiosaamisen kehittäminen ja poliisialan tietoperustan parantaminen Jatkuva prosessien kehittäminen Henkilöstön kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Strategia ja alastrategiat 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Toimintakäsikirjassa olevan määritelmän mukaan laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Poliisiammattikorkeakoulun organisaation, vastuunjaon, menettelytavat, toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan kaikissa toiminnan ja tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Se varmistaa yhdenmukaisen ja tehokkaan toiminnan ja on perusta jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmä tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi ja ymmärrettäväksi henkilökunnalle, opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Laadunvarmistusjärjestelmä ja prosessikartta on esitetty kuvioissa 4 ja 5. 22

23 Rakenne ja vastuut Poliisiammattikorkeakoulu vastaa toimintansa ja järjestämänsä koulutuksen laadusta laatupolitiikan ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus todennetaan säännöllisesti suoritettavilla sisäisillä arvioinneilla (CAF) ja osallistumalla määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne on seuraava: Kuvio 4. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistus järjestelmän rakenne Laatupolitiikka on osa laadunvarmistusjärjestelmää ja sen määrittelee rehtori. Voimassa oleva toimintakäsikirja ja toimintaohjeet ovat Seitti-intranetin kautta koko henkilöstön ja opiskelijoiden sekä koko poliisihallinnon henkilöstön saatavilla. Toimintakäsikirjan ja toimintaohjeiden lisäksi järjestelmään liitetään tarvittavaa viiteaineistoa helpottamaan työskentelyä Poliisiammatti korkeakoulussa. Laadunvarmistus perustuu ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa. Laaturyhmän muodostavat laatupäällikkö ja jokaisen osaston nimeämät kaksi edustajaa. Laaturyhmän keskeisin tehtävä on toimintakäsikirjan kokonaisuuden hallinta, sisällön päivittäminen ja toimintakäsikirjan kehittäminen saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Laaturyhmän tehtävänä on lisäksi koordinoida ja edistää laatutyötä Poliisiammattikorkeakoulussa. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulun prosessimaista toimintatapaa. Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on kuvattu toimintakäsikirjassa. Prosesseille on nimetty omistaja ja vastuuhenkilö, joiden tehtävä 23

24 nä on prosessin ylläpito ja kehittäminen palaute- ja arviointitiedon pohjalta. Kuvio 5. Poliisiammattikorkeakoulun prosessikartta Poliisiammattikorkeakoulussa laadunvarmistus kattaa organisaation kaikki toiminnot, eikä hallintajärjestelmän soveltamisessa ole tehty poissulkevia rajauksia. Laadunvarmistusjärjestelmän soveltamisessa ja laatutyössä otetaan huomioon poliisin laatustrategian määrittelemät ja laatutyölle asetetut tavoitteet. Laatustrategian mukaan laatutyössä kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kykenee vastaamaan tehtäviinsä ja asiakkaan odotuksiin. Laatutyössä painotetaan ydinprosessien ja osaamisen kehittämistä sekä tiimien toiminnan kehittämistä. Soveltamisalue Laadunvarmistuksen toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kutakin menettelyä koskevissa prosessikaavioissa, prosessikorteissa ja toimintaohjeissa. Poliisiammattikorkeakoulu seuraa prosessien suorituskykyä ja kehittää niitä jatkuvan kehittämisen kehän (PDCA: Plan, Do, Check, Act) mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulussa on laadunvarmistusjärjestelmään liittyen dokumen toitu: Laadunvarmistuksen menettelyt ja dokumentointi 24

25 laatupolitiikka toimintakäsikirja prosesseihin liittyviä prosessikaavioita ja prosessikortteja toimintaohjeita. Poliisiammattikorkeakoulussa kerätään tallenteita osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus. Tallenteita ovat mm. palautteet, itsearviointien tulokset, parantamisen paikka -tallenteet, laatutyöhön liittyvien palavereiden muistiot sekä johdon katselmuksien ja rehtorin yksikkövierailujen muistiot. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tallenteita säilytetään vähintään kaksi vuotta. Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedon ohjaussuunnitelman (TOS) mukaan. Siinä määritellään tarkemmin arkistoinnin menettelyt ja vastuut, säilytysajat ja asiakirjojen hävittäminen. Asianhallintaan ja päätöksen tekoon käytetään poliisin sähköistä asian hallinta- ja päätöksentekojärjestelmää (ASPO). 25

26 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat pääosin selkeästi määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Toimintakäsikirja, prosessikuvaukset ja -kortit, palaute järjestelmät ja itsearvioinnit muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden, joka tukee ja jäntevöittää toimintaa. Dokumenttien käytettävyydessä ja hyödyntämisessä on vielä kehitettävää. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kehittyvässä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) toimii sisäasiainministeriön hallinnonalalla Poliisihallituksen alaisuudessa ja soveltaa myös laadunvarmistusjärjestelmään liittyvissä asioissa Poliisihallituksen yhteisiä ohjeita ja menettelytapoja. Tämä näkyy monissa Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirjan kirjauksissa, viitteissä ja linkeissä. Polamkin varsinainen laatuhanke käynnistyi vuonna 2008 samalla kuin uuden yhdistetyn Poliisiammattikorkeakoulun toimintakin, mutta jo aiemmilla poliisikoulutuksen oppilaitoksilla oli ollut käytössään laatutyökaluja. Näin laatutyöllä on jo useiden vuosien jatkumo. Polamkin laadunvarmistusjärjestelmä noudattaa Poliisihallituksen laatustrategian mukaisia periaatteita sekä laatutyön tavoitteita: laatutyössä kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kyke Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset menettelyt 26

27 nee vastaamaan tehtäviinsä ja asiakkaan odotuksiin. Jatkuva prosessien kehittäminen onkin yksi korkeakoulun strategian tavoite linjauksista. Polamkin laadunvarmistusjärjestelmä rakentuu visiosta, toimintakäsikirjasta, toimintaohjeista ja viiteaineistosta. Laadunvarmistuksen keskeisimmiksi menettelyiksi on nimetty palautejärjestelmät, itsearviointi ja prosessien kehittäminen. Palautejärjestelmä muodostuu opiskelijapalautteesta, henkilöstöbarometrista, henkilöstöltä kerättävästä sisäisen palvelun kyselystä (Sipa), talous- ja henkilöstöhallinnon itsearvioinnista (Viitta), kirjaston asiakaspalautteesta sekä poliisin johtamisen 360 -palaute- ja arviointijärjestelmästä. Palautteiden lukuvuosittaiset yhteen vedot dokumentoidaan Seitti-intranettiin. Palautejärjestel mien tarkemmat kuvaukset ovat pääprosessien yhteydessä. Poliisihallinnossa käytetystä CAF-itsearviointijärjestelmästä (Common Assessment Framework) Polamkilla on useamman vuoden kokemus ja selkeää näyttöä menetelmän tehokkuudesta toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on nimetty toimintakäsikirjassa ja kuvattu käsikirjan linkeissä ja prosessikartassa ja tämän raportin luvun 3 kuviossa 5. Prosessikuvaus toteuttaa PDCA-periaatetta. Suurin osa prosesseista on kuvattu yksityiskohtaisesti prosessikaavion ja -kortin avulla ja joihinkin prosesseihin liittyy myös tarkentavia toiminta ohjeita. Kullekin prosessille on nimetty omistaja, jonka tehtävänä on prosessin kehittäminen mittari-, palaute- ja arviointi tiedon pohjalta. Kuvatuille prosesseille on määritelty tavoite eli prosessin lopputulos, tuote, mutta itse prosesseille ei ole asetettu laatutavoitteita. Mittaritkin liittyvät yleensä lopputulokseen, eivätkä varsinaiseen prosessiin. Haastateltujen sekä johdon että henkilöstön edustajien mukaan prosessikuvaukset ja -kortit ovat selkeyttäneet vastuunjakoa ja aikatauluja. Myös erilaiset tuloskortit, vuosikellokuvaukset ja itsearvioinnit täydentävät laadunvarmistusjärjestelmään liittyvää dokumentaatiota ja rytmittävät haastatteluiden mukaan johtamista sekä auttavat ennakoimaan ja organisoimaan toimintaa. Toimintakäsikirjassa on nimetty ulkoisia asiakasryhmiä ja yhteistyökumppaneita, joiden tarpeita kerrotaan tunnistettavan jatkuvassa kanssakäymisessä. Poliisihallituksen osalta tästä oli myös selvää näyttöä. Myös prosessikorteissa on nimetty ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita. Määrittelyt ovat toimintakäsikirjassa ja prosessikorteissa keskenään osittain ristiriitaisia. Tutkimuksen ja kehittämisen osalta asiakkaiden ja kumppaneiden odotuksia ja tarpeita on kuvattu systemaattisesti, mutta haas 27

28 tatteluiden perusteella voidaan sanoa, että koko Polamkin osalta tarpeita ei ole tunnistettu systemaattisesti. Laadunvarmistuksen suomenkielisen dokumentaation ydin on tiivis, mutta linkkeineen mittava, vuoden 2010 aikana laadittu ja vahvistettu toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjan erillistä hyväksymismenettelyä, eri versioiden syntymistä eikä versioiden arkistointia ole kuvattu eikä merkitty näkyviin. Haastatteluissa tosin viitattiin toimintakäsikirjan 7. luvun muutossivuun, joka ei kuitenkaan sisältynyt auditointiaineistoon. Versio numerointi ja vanhojen versioidenkin säilyttäminen lisäisi dokumentaation päivityksen läpinäkyvyyttä ja toimintakäsikirjan käytettävyyttä. Voimassa oleva toimintakäsikirja ja -ohjeet, prosessikuvaukset ja toiminnan tuloksista kertovat tilastot ovat koko henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla Seitti-intranetissa. Poliisihallinnon ulkopuolisilla henkilöillä ei ole pääsyä Seittiintranettiin. Polamkin julkisilla verkkosivuilla on vain toimintakäsikirja ja sen linkit johtavat suljetuille Seitti-sivuille. Tämä vaikeuttaa poliisihallinnon ulkopuolelta tulevan asiakkaan tai yhteistyökumppanin perehtymistä Polamkin laadunvarmistusjärjestelmään. Korkeakoulun tulisi miettiä, kuinka ulkoisille sidosryhmille kohdennettavaa laatuviestintää voisi parantaa. Laadunvarmistusjärjestelmää ja sen tavoitteita on kuvattu toimintakäsikirjassa sanallisesti ja kuvallisesti usealla eri tavalla. Kun tavoitteita on kirjattu eri kohtiin hieman toisistaan poikkeavalla tavalla, on vaikea löytää ja hahmottaa laatutyön tavoitteiden kokonaisuus. Eri dokumenteissa ja eri kohdissa käytetään laadunvarmistusjärjestelmän rinnalla myös käsitteitä laatujärjestelmä ja laadunhallintajärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmän käsitteistöä on jatkossa syytä yhtenäistää ja huolehtia siitä, että käsitteitä käytetään kaikissa yhteyksissä toimintakäsikirjan mukaisesti. Polamk on kaksikielinen oppilaitos ja kansainvälistä toimintaa pidetään strategian mukaan tärkeänä. Kuitenkaan kansainvälisen toiminnan prosessia ei ole kuvattu eikä toiminnalle ole asetettu tavoitteita. Tämä on selkeä puute. Myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, elinikäisen oppimisen, täydennyskoulutuksen ja tietohallinnon prosessikuvausten laatiminen auttaisi yhtenäisten toimintatapojen luomista näihin toimintoihin. Suomenkielisen aineiston lisäksi korkeakoulun verkkosivuilla on varsin niukasti laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa: vain yksi sivu englanniksi ja yksi ruotsiksi ja linkitys sieltäkin vie suomenkieliseen toimintakäsikirjaan. Poliisiammattikor Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja dokumentaatio 28

29 keakoulun vuosikirja ilmestyy kuitenkin kolmella kielellä. Englanninkielisten ja ruotsinkielisten verkkosivujen kehittäminen on tärkeää korkeakoulun strategian toteuttamiseksi. Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedon ohjaussuunnitelman (TOS) mukaisesti sähköiseen ASPO-järjestelmään. Polamkilla on myös oma tiedon hallintastrategia Erillistä luetteloa tai taulukkoa laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvistä dokumenteista ja niiden hallinnasta ei ole. Tällainen taulukko tukisi dokumenttien hyödyntämistä ja kokonaiskuvan muodostumista. Toimijat ja vastuut Polamkin laatupolitiikan määrittelee rehtori. Rehtori päättää myös laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittelystä ja dokumentaatiosta. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä ohjaa johtoryhmä. Laatupäällikön asema johtoryhmän asiantuntijana mahdollistaa jatkuvan tiedonkulun laatutyön ja johdon välillä. Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että Polamkin hallituksella on monipuolista osaamista, mutta sitä ei juurikaan hyödynnetä laatutyössä. Vuodesta 2008 lähtien laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishankkeella on ollut laaturyhmä, johon kuuluvat laatupäällikkö ja kaksi edustajaa kultakin osastolta. Kehittämishankkeessa on lisäksi toiminut 10 alatyöryhmää. Laatutyö ja laadun kehittäminen kuuluvat toimintakäsikirjan mukaisesti jokaisen viranhaltijan ja työntekijän päivittäiseen työhön. Haastatteluiden perusteella syntyi vaikutelma, että tämä tavoite on varsin hyvin saavutettu. Toimintakäsikirjan mukaan laadunvarmistus perustuu selkeästi ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan mukaan käsikirjan ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa. Tämä ryhmävastuu jättää hieman avoimeksi sen, kuka itse asiassa vastaa käsikirjan eri osien päivittämisestä. Prosessien ja osaprosessien vastuuhenkilöt on nimetty ja varahenkilöjärjestelmä toteutuu ohjesäännön mukaisesti. Riskienhallinta ja turvallisuusasiat ovat osa Polamkin toimintakäsikirjan kuvausta ja osittain myös laatupäällikön työtä. Opiskelijoiden osuutta laatutyössä tai laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä ei ole kuvattu toimintakäsikirjassa, mutta haastatteluissa opiskelijat tunsivat hyvin palautejärjestelmän ja kertoivat joistakin mahdollisuuksista vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen esimerkiksi hallituksen ja koulutuksen johtoryhmän opiskelijaedustajien kautta. Opiskelijoiden rooli laatutyössä ja erilaisissa työryhmissä olisi hyvä virallistaa ja kuvata toimintakäsikirjassa. 29

30 Yhteenveto Laatutyö Poliisiammattikorkeakoulussa muodostaa aiempien poliisioppilaitosten laadunvarmistusmenettelyjen kautta pitkän jatkumon. Poliisiammattikorkeakoulun laatutyö on selkeästi strategialähtöistä. Laatupäällikön ja johtoryhmän tiivis yhteistyö tukee strategista johtamista ja laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvä vastuunjako on määritelty ohjesäännössä ja se on toimiva. Suomenkielinen laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus on kattava. Ruotsin- ja englanninkielisen laadunvarmistusaineiston kehittäminen lisäisi eri toimijaryhmien tasaarvoa laatutyöhön osallistumisessa ja tukisi kansainvälistä yhteistyötä. Opiskelijoiden rooli laatutyössä ja erilaisissa työryhmissä olisi hyvä virallistaa ja kuvata toimintakäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmäkokonaisuuden tunnettuutta henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa tulisi lisätä. Nykyisin järjestelmä hahmotetaan pitkälti palautejärjestelmänä. Korkeakoulun tulisi miettiä, kuinka ulkoisille sidosryhmille kohdennettavaa laatuviestintää voisi parantaa. Laadunvarmistuskäsitteistö kaipaa yhtenäistämistä. 4.2 Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on systemaattinen ja kattava ja se tuottaa monipuolista tietoa koulutuksen kehittämiseksi. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä on selkeää näyttöä. Järjestelmä edistää ja tukee koulutustoiminnan kehittämistä ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkintotavoitteiseen koulutukseen sisältyvät poliisin peruskoulutus sekä alipäällystö- ja päällystökoulutus. Päällystökoulutus antaa ammattikorkeakoulututkinnon, kun taas peruskoulutus on toisen asteen koulutusta. Poliisiammattikorkeakoulussa on käynnissä poliisin koulutusjärjestelmän uudistamishanke (Polku), jossa nyky Tutkintotavoitteisen koulutuksen organisointi ja laadunvarmistuksen peruslähtökohdat 30

31 muotoinen poliisin peruskoulutus muutetaan vuoteen 2015 mennessä kokonaan ammattikorkeakoulutasoiseksi tutkinnoksi ja sen jälkeinen esimies- ja johtamiskoulutus ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Hankkeen toteuttamista on tarkoitus tukea laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Poliisihallitus ohjaa Polamkin tutkintoihin johtavaa koulutusta sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti. Korkeakoulun strategia ja sitä täydentävä pedagoginen strategia ohjaavat koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä. Koulutuksen laadunvarmistus rakentuu koulutusprosessien hallinnasta, opettajien ammattitaidon kehittämisestä, opiskelijapalautteesta, työharjoittelijoiden ohjaajien antamasta palautteesta sekä valmistuneille poliiseille ja heidän lähiesimiehilleen suunnatusta vaikuttavuuskyselystä. Kaikille tutkintotasoille yhteinen sähköinen palautejärjestelmä on ollut käytössä vuoden 2011 alusta lähtien eikä se ole vielä vakiintunut. Palautejärjestelmässä 80 % k ysymyksistä on vakioituja, joiden lisäksi opettajalla on mahdollisuus lisätä mukaan 20 % omia kysymyksiään. Auditointiryhmälle toimitetun materiaalin mukaan palautteeseen ei kuitenkaan sisälly tukipalveluja koskevia kysymyksiä. Ruotsinkielisille opiskelijoille on ruotsinkielisen opetustiimin kehittämä erillinen palautejärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen ja sen tukipalveluiden prosessit ja niiden kuvaukset: opiskelijarekrytoinnin ja -valinnan, opetussuunnitelmien suunnittelun ja päivittämisen, opinnäytetöiden tuottamisen sekä opintojen ohjauksen. Prosessikuvaukset ovat selkeitä ja vastuualueet hyvin määriteltyjä. Riittämättömän laadun tunnistamista ei kuitenkaan ole määritelty prosesseissa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen toimijat Tutkintotavoitteisen koulutuksen prosessien omistaja on auditointiaineiston mukaan koulutusjohtaja. Hänen apunaan toimii koulutuksen johtoryhmä, johon koulutusjohtajan lisäksi kuuluvat koulutuspäälliköt sekä opintopalveluiden, valintayksikön, poliisikoiralaitoksen ja ruotsinkielisen koulutuksen opetustiimin esimies. Opetussuunnitelman kehittämisryhmä eli OPS-ryhmä ohjaa opetustiimien opetussuunnitelmatyötä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella opiskelijat ja opettajat nähdään koulutuksen laadunvarmistuksen tärkeimpinä toimijoina. Opiskelijat voivat palautteenantamisen lisäksi vaikuttaa kehittämistyöhön toimielinten opiskelijajäsenten kautta. Opiskelijoilla on edustus Polamkin hallituksessa, peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämistyöryhmissä sekä koulutuksen johtoryhmässä. 31

32 Koulutuksen laadunvarmistuksen haasteena on eri opiskelijaryhmien huomioiminen samalla tavalla. Palautteenkeruujärjestelmä palvelee haastatteluiden perusteella paremmin opiskelijoita ja henkilökuntaa päällystökoulutuksessa kuin perustutkintokoulutuksessa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden palautejärjestelmän irrallisuus laadunvarmistusjärjestelmästä on auditointiryhmän mielestä huolestuttavaa. Ruotsinkielisen opetustiimin omat laadunvarmistuskäytänteet tuottavat tietoa oman toiminnan kehittämiseen. Epäselväksi jäi, miten tämä tieto siirtyy hyödyntämään koko Polamkia, jos tieto ei kulje systemaat tisesti ruotsinkielisen opetustiimin ulko puolelle. Vuorovaikutus työelämän, kuten poliisilaitosten ja vastaavien sidosryhmien kanssa koulutustarpeista on aktiivista ja vakiintunutta. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että prosessikuvauksissa näiden ryhmien osuus ei ilmene selkeästi ja että niiden asema on pääsääntöisesti epävirallinen. Myös vastauspalaute työelämälle jää vähäiseksi eivätkä työelämäedustajat saa tietoa Polamkin koulutuksen muutoksista, vaikka toisaalta he eivät jääneet tätä tietoa kaipaamaankaan. Opetussuunnitelmatyö on kuvattu opetussuunnitelmaprosessissa. Opetussuunnitelmien valmistelu käynnistyy OPSryhmässä. Ryhmässä käsitellään palautejärjestelmän tuottamia sekä opettajien palautteesta tulevia kehittämisehdotuksia. Ryhmän tekemien linjausten perusteella opetustiimit tekevät tarvittavat päivitykset opetussuunnitelmiin, jotka kootaan ja käsitellään OPS-ryhmässä. Opetussuunnitelmat käsitellään tämän jälkeen koulutuksen johtoryhmässä, Polamkin hallituksessa, Poliisihallituksen osaamisen kehittämisen ohjausryhmässä sekä vahvistetaan Poliisihallituksessa. Opetussuunnitelmia arvioidaan ja kehitetään vuosittain palautejärjestelmästä saadun tiedon pohjalta. Opetussuunnitelman kehittämisryhmässä ovat edustettuina koulutuspäällikkö (pj), opetustiimien ja muiden opettajien edustajat, koulutussuunnittelija, verkko-opetuksesta vastaava, koulutussihteeri, opiskelijaedustaja ja työelämän edustaja. Työelämän edustaja on Polamkin hallitusedustuksen ohella ainoa opetusprosessin virallinen työelämäyhteys. Haastatteluissa kuitenkin selvisi, että keskustelu korkeakoulun ja työelämän edustajien välillä on varsin vakiintunutta esimerkiksi työharjoittelukontaktien yhteydessä. Opettajien tiivis työelämäkierto linkittää hyvin työelämän odotuksia ja vaatimuksia opetussisältöihin. Koulutuksen laadunvarmistus on rakennettu tukemaan myös tutkintokoulutusten yhtenäistämistä sekä ammattikor Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelun laadunvarmistus 32

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n s t r at e g i a Sisällysluettelo 1 Poliisiammattikorkeakoulun strategian lähtökohtia 2 2 Strategian yhteenveto 3 3 Poliisiammattikorkeakoulun prosessit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Helena Immonen Seppo Kolehmainen Kirsi Levä Milja Seppälä Matti Kajaste Kirsi Mustonen Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Aimo Virtanen Saara Lampelo Tia Teckenberg Mikko Vieltojärvi Marja-Liisa Saarilammi Kirsi Mustonen Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Päivi Karttunen Saku Jokisalo Pekka Kettunen Jukka Oresto Marita Ruohonen Krister Talvinen Kirsi Mustonen Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Erkki Karppanen Erno Tornikoski Riikka Töytäri Helka Urponen Teuvo Uusitalo Karl Holm Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Eero Puolanne Maarit Sorvisto Milla Suomalainen Minna Takala Kirsi Mustonen Kim Östman Hämeen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Sirpa Suntioinen Eeva Myller Petri Nieminen Seppo Pohjolainen Asta Wahlgrén Matti Kajaste Sirpa Moitus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Jari Niemelä Jussi Kivistö Petra Lindblad Anu Räisänen Asta Wahlgrén Karl Holm Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Timo Aarrevaara Mirja Toikka Hannu Apajalahti Tapio Huttula Maiju Mäkilä Matti Kajaste Marja-Liisa Saarilammi Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marjo Nykänen Mailis Aaltonen Tuukka Männistö Pertti Puusaari Minna Sneck Krister Talvinen Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot