Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Pekkarinen Alexander Grandin Juha Kreus Kirsi Levä Sirpa Suntioinen Kirsi Mustonen Matti Kajaste Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2:2012 1

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (09) PL 133 (Meritullinkatu 1), Helsinki kka.fi JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien ensimmäinen kierros vuosina on päättymässä. Keskeinen tavoite on ollut tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikutta vuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Ensimmäisinä arvioitujen 3

4 korkea koulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Poliisiammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 10 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 16 3 Poliisiammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Perustehtävä, arvot, visio ja strategia Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 22 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 65 5

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 74 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 75 2: Auditointikriteerit 77 6

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Diplomi-insinööri Eero Pekkarinen on toiminut vuodesta 2005 lähtien Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana vastuualueenaan TKI-toiminta ja sen laatujärjestelmän kehittäminen. Aiemmin hän on toiminut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kansainvälisten toimintojen osaston johtajana vastaten ammattikorkeakoulun kansainvälisestä T&K-toiminnasta. Lapin korkeakoulukonsernin hankehallinnon arvioinnin ja hankesuunnittelun arviointityökalun kehittäminen on ollut hänen vetämänsä työryhmän vastuulla. Elinkeinoelämän kokemusta hän on saanut toimiessaan suurteollisuudessa pääsuunnittelijana, PK-yrityksen toimitusjohtajana sekä oman työnsä ohella yrityskonsulttina vuodesta 1984 lähtien. Hän on vetänyt lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä osallistavia strategia-, suunnittelu- ja arviointityöpajoja sekä kouluttanut kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita osallistavien työpajojen vetäjiksi. Pekkarinen on toiminut Suomen tietoyhteiskuntaneuvoston Koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysjaoston jäsenenä sekä Suomen edustajana Arktisen Neuvoston ICTNverkostossa (Tieto- ja viestintätekniikan verkosto). Hän on ollut jäsenenä RAKETTI-TUTKI-työryhmässä, jossa määriteltiin korkeakoulujen ja OKM:n seuraavaa sopimuskautta varten TKI-toiminnan laajuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tiedontarpeet. Ammattikorkeakoulujen AMKTutka-verkostossa Pekkarinen on ollut määrittelemässä ja pilotoimassa ammattikorkeakoulujen seuraavan sopimuskauden TKI-toiminnan tuloksellisuusindikaattoreita sekä kehittämässä ammattikorkeakouluille TKI-toiminnan itsearviointimallia. Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämässä Toisen auditointikierroksen menetelmän lanseerausseminaarissa Pekkarisen tehtävänä oli kommentoida menetelmää ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. 7

8 Filosofian tohtori Sirpa Suntioinen on toiminut Itä-Suomen yliopiston laatupäällikkönä vuoden 2010 alusta ja Kuopion yliopiston laatupäällikkönä vuosina Hän on vastannut käytännössä kummankin yliopiston laadunhallintajärjestelmän ja sisäisten auditointikäytäntöjen luomisesta. Vuosina Suntioinen oli Kuopion yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori. Hän on toiminut myös Kuopion yliopiston kemian laitoksen varajohtajana sekä yliopiston hallituksen ja johtoryhmän jäsenenä. Suntioinen on suorittanut useita laatukoulutuksia. Hän on vieraillut kutsuttuna asiantun tijana useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa näiden käynnistäessä laatutyötä ja on osallistunut muun muassa Helsingin yliopiston Viikin opetuksen kehittä mis hank keen arviointiin. Lisäksi hän oli Korkeakoulujen arviointineuvoston toisen auditointikierroksen suunnitteluryhmän jäsen ja toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadun varmistusjärjestelmän auditointiryhmän puheenjohtajana. Alexander Grandin opiskelee sotatiedettä Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK). Hän on MPKK:n oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja edustaa opiskelijoita MPKK:n johtoryhmässä sekä opetusneuvostossa. Johtoryhmä toimii rehtorin neuvoa-antavana toimielimenä ja vastaa laadunvarmistuksesta. Grandin edustaa myös kadetteja Upseeriliitto ry:n hallituksessa asiantuntijajäsenenä ja opiskelijoita AKAVA:n opiskelijavaltuustossa. Hän osallistui MPKK:n auditointivalmisteluihin vuonna Varapuheenjohtaja Jäsenet Tradenomi (YAMK), tutkija ja hallinto tieteen jatkotutkintoopiskelija (turvallisuuskriteeristöt ja viranomaisvalvonta) Juha Kreus toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa turvallisuusjohtamisen lehtorina. Hän on toiminut projektipäällikkönä opetusministeriön rahoittamassa Korkeakoulujen turvallisuushankkeessa sekä useissa muissa valtioneuvoston käynnistämän sisäisen turvallisuuden ohjelman eri toimenpiteiden toteutusprojekteissa. Hän toimii vastuuopettajana sisäisen turvallisuuden erikoistumisopinnoissa sekä sisäasiainministeriön päätöksen mukaisessa turvallisuusauditoijan täydennyskoulutusohjelmassa. Hän on perehtynyt auditointeihin toimimalla laatupalkintokilpailussa arvioijana sekä tehnyt useita turvallisuusvaatimusten katselmuksia eri organisaatioissa. Kreus on suorittanut Laatu keskuksen Lead Auditor -koulutuksen. Tekniikan tohtori, MBA Kirsi Levä toimii Säteilyturvakeskuksessa ydinvoimalaitosten valvontaosastolla ylitarkastajana tar 8

9 kastaen ja valvoen ydinvoimalaitosten johtamista, organisaation toimintaa, henkilöstön kehittämistä ja laatujärjestelmän toimivuutta. Tehtäviin sisältyy myös osallistuminen vastuualueen säännöstön kehittämiseen ja kansain väli seen yhteistyöhön. Vuosina Levä työskenteli Turvatekniikan keskuksen laatupäällikkönä ja t&k-ryhmän esimiehenä. Hän on toiminut Laatukeskuksen / Suomen laatuyhdistyksen hallituksessa vuosina 2005 ja 2006 sekä Excellence Finland Training Oy:n hallituksen jäsenenä vuonna Vuodesta 1995 alkaen hän on kouluttanut EFQM- ja CAF-mallien käyttöä yrityksille ja valtionhallinnolle. Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsenenä Levä toimi vuosina sekä koulutuksen laadun arviointiryhmän jäsenenä vuosina Levä on toiminut myös Jyväskylän yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmän jäsenenä. Sihteerit Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Erikoissuunnittelija VTM, MA Matti Kajaste on toiminut Korkeakoulujen ar viointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2005 alkaen. Hän on koordinoinut muun muassa ammattikorkeakoulujen laatu- ja huippu yksikköarviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. 9

10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. 10

11 Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a. Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b. Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d. Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a. korkeakoulun sisällä b. korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehi 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopistoja ammattikorkeakouluopetuksen. 11

12 tysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 12

13 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistus järjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Poliisiammattikorkeakoulun perus aineis to, näytteet ja näytöt saapuivat eli auditointisopimuksessa todettuun 13

14 määrä päi vään mennessä. Auditointiaineisto toimitet tiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jä se nille. Auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio laadunvarmistusjärjestelmä toimintakäsikirja laatujärjestelmän kehitys laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnan ohjausjärjestelmään laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Poliisiammattikorkeakoulu on sisällyttänyt perusaineistoa täydentämään laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyviä näyttöjä ja näytteitä. Auditointiryhmä pyysi ja sai Poliisiammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Auditointiaineistossa esiintyvien lyhenteiden selitykset Kooste opiskelijaedustajista Poliisiammattikorkeakoulun erilaisissa kehittämis- ja työryhmissä Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä englanninkielinen aineisto OTUS-raportti (lähde: Seitti-intranet) Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö Pedagoginen strategia Tutkimusstrategia Sisäisten palvelujen SIPA-aineisto (kyselyjen tuloksia) Kansalliskirjaston asiakastyytyväisyys kysely Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelma. Auditointiryhmällä ei ollut auditoinnin aikana pääsyä Poliisiammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ja laatupäällikkö Aatos Juurijoki vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiota ja sen toimintaa, laadunvarmistusjärjestelmää, intranet-järjestelmää sekä auditointiaineiston kokoamis periaatteita. 14

15 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Eero Pekkarinen ja auditointia koordinoinut erikoissuunnittelija Kirsi Mustonen Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Kimmo Himberg, opettaja Jari Hyyti ja poliisipäällystön tutkinto-opiskelija Sakari Tuominen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä toteutti seitsemän haastattelua ja haastatteli Poliisiammattikorkeakoulun johtoryhmän jäseniä ja laatupäällikköä, opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä tuki- ja palvelutoimintojen päälliköitä/esimiehiä, opetustiimien esimiehiä, opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Lisäksi toteutettiin teemahaastattelu aiheesta Tutkimuksen laadunvarmistus. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin. Auditointiryhmä toteutti yhteensä kahdeksan haastattelua ja haastatteli ammattikorkeakoulu- ja peruskoulutusyksiköiden opetus- ja tukihenkilökuntaa sekä opiskelijoita, täydennyskoulutusyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita, ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevia sekä Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen edustajia. Lisäksi toteutettiin teemahaastattelu aiheesta Poliisipäällystön tutkinnon opetussuunnitteluprosessi. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti yhteensä neljä haastattelua, joista ensimmäinen oli ns. jokerihaastattelu aiheesta Elinikäisen oppimisen laadunvarmistus. Lisäksi toteutettiin kaksi muuta teemahaastattelua aiheista Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja sidosryhmäviestinnän laadunvarmistus sekä Kansainvälisen toiminnan laadunvarmistus. Auditointivierailu päättyi johtoryhmän ja laatupäällikön loppuhaastatteluun sekä auditointiryhmän antamaan alustavaan palautteeseen. Haastatteluja toteutettiin kolmena päivänä yhteensä 19, ja niihin osallistui 123 haastateltavaa. 15

16 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että ryhmän kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut erikoissuunnittelija huolehti raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Poliisiammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista. 16

17 3 Poliisiammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Luvussa 3 kuvataan Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiota ja sen toimintaa sekä laadunvarmistusjärjestelmää korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä toimialan tehtävistä. Sisäasiainministeriö tulosohjaa Poliisihallitusta, joka johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt eli Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi ja Liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallitus vastaa alaistensa yksiköiden tulosohjauksesta. Kuvion 1 avulla Poliisiammattikorkeakoulu asemoidaan osaksi valtakunnallista poliisihallintoa. Poliisiammattikorkeakoulu on, toisin kuin maan muut ammattikorkeakoulut, sisäasiainministeriön alainen oppilaitos. Laki poliisikoulutuksesta ( /68) säätelee Poliisiammattikorkeakoulun tehtäviä. Tämän lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää edellä mainittuihin tutkintoihin liittyvää koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, laadun kehittämiseen liittyvää koulutusta sekä muuta turvallisuusalan koulutusta. Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on myös vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja kehittämisestä sekä osallistua määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. 17

18 Kuvio 1. Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa Poliisialan tutkinnot ovat poliisin perustutkinto, poliisialipäällystön tutkinto, poliisipäällystön tutkinto ja maisterin tutkinto. Poliisipäällystön tutkinto on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon ja siihen liittyvän opetuksen osalta noudatetaan poliisikoulutuksesta annetun lain lisäksi soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai sen nojalla säädetään. Poliisin perus-, alipäällystö- ja päällystökoulutusta annetaan Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Ruotsinkielinen poliisin perustutkintokoulutus noudattaa samaa opetussuunnitelmaa kuin suomenkielinen. Ruotsinkielistä poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutusta on järjestetty tarveharkintaisesti. Maisterin tutkintoon johtavaa, poliisialan johto- ja asiantuntijatehtäviin tähtäävää suomenkielistä opetusta annetaan Tampereen yliopistossa. Lisäksi Turun yliopiston kanssa sopimus maisteriohjelmasta on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Poliisialan tutkintojärjestelmä esitetään kuviossa 2. Poliisiammattikorkeakoulussa opiskeli yhteensä 942 tutkinto-opiskelijaa, joista ammattikorkeakoulutasoisessa koulutuksessa eli poliisipäällystön tutkintoon johtavassa koulu tuk sessa 164. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden brutto-opiskelijoiden määrä 5 oli Ruotsinkieliseen peruskoulutuk seen otetaan vuosittain yksi enintään 24 opiskelijan ryhmä. Taulukko 1 havainnollistaa opiskelijamääriä vuosina 2010 ja Poliisialan tutkintojärjestelmä 5 Brutto-opiskelijamäärä tarkoittaa, että sama opiskelija luetaan osallistujaksi jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Sama henkilö on voinut osallistua kalenterivuoden aikana useampaan kuin yhteen täydennyskoulutustapahtumaan. 18

19 Kuvio 2. Poliisialan tutkintojärjestelmä Taulukko 1. Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijatilanne ja Tilastokeskukselle ilmoitetun mukaisesti. Aloittaneiden ja valmistuneiden sekä täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrät ovat sen sijaan koko kalenterivuodelta Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijatilanne (kokonaisopiskelijamäärä) perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) Yhteensä Tutkintotavoitteisen koulutuksen aloittaneet - perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) Tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmistuneet - perustutkinto poliisialipäällystön tutkinto poliisipäällystön tutkinto (A-osa) poliisipäällystön tutkinto (B-osa) 8 18 Täydennyskoulutukseen osallistuneet (brutto)

20 Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) aloitti toimintansa , kun aikaisemmat oppilaitokset Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu (PAKK) lakkautettiin. Toimipaikat sijaitsevat Tampereen Hervannassa ja Hämeenlinnassa (poliisikoiralaitos). Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio ja tehtävät määritellään rehtorin vahvistamassa ohjesäännössä, jota päivitetään vähintään vuosittain. Ohjesäännön mukaan Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa johtaa rehtori apunaan johtoryhmä, johon kuuluvat rehtorin lisäksi hallintojohtaja, koulutusjohtaja, tutkimusjohtaja ja henkilöstön edustaja. Auditoinnin aikana vuonna 2011 Poliisiammattikorkeakoulun toiminta oli organisoitu kolmeen osastoon, jotka ovat hallinto-osasto, koulutusosasto ja tutkimus- ja kehittämisosasto (katso kuvio 3). Poliisiammattikorkeakoululla on hallitus, jonka jäsenet ja varajäsenet Poliisihallitus nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä sekä kullakin heistä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen tehtävänä on seurata Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ja tehdä esityksiä toiminnan ja siinä annettavan koulutuksen kehittämiseksi sekä ratkaista hallituksen käsiteltäviksi säädetyt oikaisuvaatimukset. Hallituksen kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2010 lopussa Poliisiammattikorkeakoulussa oli henkilöstöä 213. Vakinaisessa virkasuhteessa heistä oli lä Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio ja johtaminen Kuvio 3. Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio 20

21 hes 90 %. Henkilöstöstä 52 % työskenteli opetustehtävissä, 20 % hallinnossa ja muissa tukipalveluissa, 13 % tutkimus- ja kehittämistehtävissä, 11 % opetuksen tukitehtävissä ja 4 % opiskelijarekrytointiin ja valintoihin liittyvissä tehtävissä. 3.2 Perustehtävä, arvot, visio ja strategia Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat periaatteet on ilmaistu poliisin perustehtävässä ja yhteisissä arvoissa. Tulevaisuuden tahtotila on ilmaistu Poliisiammattikorkeakoulun visiossa. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa edellisten lisäksi vuonna 2010 vahvistettu strategia. Perustehtävä Arvot Poliisiammattikorkeakoulun perustehtävänä on ylläpitää ja parantaa poliisin henkilöstön osaamista ja tietoperustaa. Oppilaitos vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinneista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista sekä toteuttaa alan täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti turvallisuusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Poliisin ylijohto on hyväksynyt poliisin yhteiset arvot kaikkien poliisin yksiköiden noudatettaviksi. Ne on myös käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keskuudessa. Seuraavassa on esitetty poliisin arvojen merkitys Poliisiammattikorkeakoulussa. Oikeudenmukaisuus: Opiskelijavalintaprosessi on läpinäkyvä eri tutkintotasoilla ja kohtelee hakijoita tasapuolisesti. Tutkinto- ja täydennyskoulutus tuottavat eettisesti korkeatasoisia poliiseja poliisihallintoon. Oppilaitoksen toiminta on oikeudenmukaista ja ihmis arvoa kunnioittavaa. Ammattitaito: Poliisiammattikorkeakoulu kannustaa jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Työyhteisö luo oppimisympäristön, joka palvelee koko poliisihallinnon jatkuvaa oppimista ja menetelmien kehittämistä. Palveluperiaate: Poliisiammattikorkeakoulu arvostaa yhteistyökumppaneitaan ja palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaitaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Toiminnassa pyritään korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja sitä mitataan säännöllisesti. Henkilöstön hyvinvointi: Poliisiammattikorkeakoulu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia hyvällä ja linjakkaalla johtamistoiminnalla,osaamisen kehittämisellä, työhyvinvointitoiminnalla sekä toimivalla työterveyshuollolla. 21

22 Poliisiammattikorkeakoulun visiona on olla vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen. Visio Poliisiammattikorkeakoulun strategian laadinnassa on otettu huomioon eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan viitekehys, Suomen kansallinen koulutuspolitiikka ja poliisioppilaitosten yhdistyminen uudeksi Poliisiammattikorkeakouluksi. Strategian toteuttamisella pyritään varmistamaan, että oppilaitos pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Päästrategiaa tullaan päivittämään vuonna Samaan vuoteen ajoittuu myös Poliisiammattikorkeakoulun seuraava organisaatio uudistus. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia alastrategioita ovat pedagoginen strategia, tutkimusstrategia, henkilöstöstrategia sekä tiedon hallintastrategia. Nämä ovat yhteydessä lyhyemmän tähtäimen suunnitteluun kuten toiminta- ja taloussuunnitelmaan, opetussuunnitelmaan, tutkimusohjelmaan, henkilöstösuunnitelmaan sekä yhden toimintavuoden suunnitelmiin eli tulossopimukseen ja toiminta- ja taloussuunnitelman keskeisiin tavoitteisiin. Strategiset tavoitelinjaukset ovat seuraavat: Poliisin ammattiosaamisen kehittäminen ja poliisialan tietoperustan parantaminen Jatkuva prosessien kehittäminen Henkilöstön kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Strategia ja alastrategiat 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Toimintakäsikirjassa olevan määritelmän mukaan laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Poliisiammattikorkeakoulun organisaation, vastuunjaon, menettelytavat, toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan kaikissa toiminnan ja tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Se varmistaa yhdenmukaisen ja tehokkaan toiminnan ja on perusta jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmä tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi ja ymmärrettäväksi henkilökunnalle, opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Laadunvarmistusjärjestelmä ja prosessikartta on esitetty kuvioissa 4 ja 5. 22

23 Rakenne ja vastuut Poliisiammattikorkeakoulu vastaa toimintansa ja järjestämänsä koulutuksen laadusta laatupolitiikan ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus todennetaan säännöllisesti suoritettavilla sisäisillä arvioinneilla (CAF) ja osallistumalla määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne on seuraava: Kuvio 4. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistus järjestelmän rakenne Laatupolitiikka on osa laadunvarmistusjärjestelmää ja sen määrittelee rehtori. Voimassa oleva toimintakäsikirja ja toimintaohjeet ovat Seitti-intranetin kautta koko henkilöstön ja opiskelijoiden sekä koko poliisihallinnon henkilöstön saatavilla. Toimintakäsikirjan ja toimintaohjeiden lisäksi järjestelmään liitetään tarvittavaa viiteaineistoa helpottamaan työskentelyä Poliisiammatti korkeakoulussa. Laadunvarmistus perustuu ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa. Laaturyhmän muodostavat laatupäällikkö ja jokaisen osaston nimeämät kaksi edustajaa. Laaturyhmän keskeisin tehtävä on toimintakäsikirjan kokonaisuuden hallinta, sisällön päivittäminen ja toimintakäsikirjan kehittäminen saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Laaturyhmän tehtävänä on lisäksi koordinoida ja edistää laatutyötä Poliisiammattikorkeakoulussa. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulun prosessimaista toimintatapaa. Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on kuvattu toimintakäsikirjassa. Prosesseille on nimetty omistaja ja vastuuhenkilö, joiden tehtävä 23

24 nä on prosessin ylläpito ja kehittäminen palaute- ja arviointitiedon pohjalta. Kuvio 5. Poliisiammattikorkeakoulun prosessikartta Poliisiammattikorkeakoulussa laadunvarmistus kattaa organisaation kaikki toiminnot, eikä hallintajärjestelmän soveltamisessa ole tehty poissulkevia rajauksia. Laadunvarmistusjärjestelmän soveltamisessa ja laatutyössä otetaan huomioon poliisin laatustrategian määrittelemät ja laatutyölle asetetut tavoitteet. Laatustrategian mukaan laatutyössä kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kykenee vastaamaan tehtäviinsä ja asiakkaan odotuksiin. Laatutyössä painotetaan ydinprosessien ja osaamisen kehittämistä sekä tiimien toiminnan kehittämistä. Soveltamisalue Laadunvarmistuksen toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kutakin menettelyä koskevissa prosessikaavioissa, prosessikorteissa ja toimintaohjeissa. Poliisiammattikorkeakoulu seuraa prosessien suorituskykyä ja kehittää niitä jatkuvan kehittämisen kehän (PDCA: Plan, Do, Check, Act) mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulussa on laadunvarmistusjärjestelmään liittyen dokumen toitu: Laadunvarmistuksen menettelyt ja dokumentointi 24

25 laatupolitiikka toimintakäsikirja prosesseihin liittyviä prosessikaavioita ja prosessikortteja toimintaohjeita. Poliisiammattikorkeakoulussa kerätään tallenteita osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus. Tallenteita ovat mm. palautteet, itsearviointien tulokset, parantamisen paikka -tallenteet, laatutyöhön liittyvien palavereiden muistiot sekä johdon katselmuksien ja rehtorin yksikkövierailujen muistiot. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tallenteita säilytetään vähintään kaksi vuotta. Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedon ohjaussuunnitelman (TOS) mukaan. Siinä määritellään tarkemmin arkistoinnin menettelyt ja vastuut, säilytysajat ja asiakirjojen hävittäminen. Asianhallintaan ja päätöksen tekoon käytetään poliisin sähköistä asian hallinta- ja päätöksentekojärjestelmää (ASPO). 25

26 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat pääosin selkeästi määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Toimintakäsikirja, prosessikuvaukset ja -kortit, palaute järjestelmät ja itsearvioinnit muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden, joka tukee ja jäntevöittää toimintaa. Dokumenttien käytettävyydessä ja hyödyntämisessä on vielä kehitettävää. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kehittyvässä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) toimii sisäasiainministeriön hallinnonalalla Poliisihallituksen alaisuudessa ja soveltaa myös laadunvarmistusjärjestelmään liittyvissä asioissa Poliisihallituksen yhteisiä ohjeita ja menettelytapoja. Tämä näkyy monissa Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirjan kirjauksissa, viitteissä ja linkeissä. Polamkin varsinainen laatuhanke käynnistyi vuonna 2008 samalla kuin uuden yhdistetyn Poliisiammattikorkeakoulun toimintakin, mutta jo aiemmilla poliisikoulutuksen oppilaitoksilla oli ollut käytössään laatutyökaluja. Näin laatutyöllä on jo useiden vuosien jatkumo. Polamkin laadunvarmistusjärjestelmä noudattaa Poliisihallituksen laatustrategian mukaisia periaatteita sekä laatutyön tavoitteita: laatutyössä kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kyke Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset menettelyt 26

27 nee vastaamaan tehtäviinsä ja asiakkaan odotuksiin. Jatkuva prosessien kehittäminen onkin yksi korkeakoulun strategian tavoite linjauksista. Polamkin laadunvarmistusjärjestelmä rakentuu visiosta, toimintakäsikirjasta, toimintaohjeista ja viiteaineistosta. Laadunvarmistuksen keskeisimmiksi menettelyiksi on nimetty palautejärjestelmät, itsearviointi ja prosessien kehittäminen. Palautejärjestelmä muodostuu opiskelijapalautteesta, henkilöstöbarometrista, henkilöstöltä kerättävästä sisäisen palvelun kyselystä (Sipa), talous- ja henkilöstöhallinnon itsearvioinnista (Viitta), kirjaston asiakaspalautteesta sekä poliisin johtamisen 360 -palaute- ja arviointijärjestelmästä. Palautteiden lukuvuosittaiset yhteen vedot dokumentoidaan Seitti-intranettiin. Palautejärjestel mien tarkemmat kuvaukset ovat pääprosessien yhteydessä. Poliisihallinnossa käytetystä CAF-itsearviointijärjestelmästä (Common Assessment Framework) Polamkilla on useamman vuoden kokemus ja selkeää näyttöä menetelmän tehokkuudesta toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on nimetty toimintakäsikirjassa ja kuvattu käsikirjan linkeissä ja prosessikartassa ja tämän raportin luvun 3 kuviossa 5. Prosessikuvaus toteuttaa PDCA-periaatetta. Suurin osa prosesseista on kuvattu yksityiskohtaisesti prosessikaavion ja -kortin avulla ja joihinkin prosesseihin liittyy myös tarkentavia toiminta ohjeita. Kullekin prosessille on nimetty omistaja, jonka tehtävänä on prosessin kehittäminen mittari-, palaute- ja arviointi tiedon pohjalta. Kuvatuille prosesseille on määritelty tavoite eli prosessin lopputulos, tuote, mutta itse prosesseille ei ole asetettu laatutavoitteita. Mittaritkin liittyvät yleensä lopputulokseen, eivätkä varsinaiseen prosessiin. Haastateltujen sekä johdon että henkilöstön edustajien mukaan prosessikuvaukset ja -kortit ovat selkeyttäneet vastuunjakoa ja aikatauluja. Myös erilaiset tuloskortit, vuosikellokuvaukset ja itsearvioinnit täydentävät laadunvarmistusjärjestelmään liittyvää dokumentaatiota ja rytmittävät haastatteluiden mukaan johtamista sekä auttavat ennakoimaan ja organisoimaan toimintaa. Toimintakäsikirjassa on nimetty ulkoisia asiakasryhmiä ja yhteistyökumppaneita, joiden tarpeita kerrotaan tunnistettavan jatkuvassa kanssakäymisessä. Poliisihallituksen osalta tästä oli myös selvää näyttöä. Myös prosessikorteissa on nimetty ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita. Määrittelyt ovat toimintakäsikirjassa ja prosessikorteissa keskenään osittain ristiriitaisia. Tutkimuksen ja kehittämisen osalta asiakkaiden ja kumppaneiden odotuksia ja tarpeita on kuvattu systemaattisesti, mutta haas 27

28 tatteluiden perusteella voidaan sanoa, että koko Polamkin osalta tarpeita ei ole tunnistettu systemaattisesti. Laadunvarmistuksen suomenkielisen dokumentaation ydin on tiivis, mutta linkkeineen mittava, vuoden 2010 aikana laadittu ja vahvistettu toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjan erillistä hyväksymismenettelyä, eri versioiden syntymistä eikä versioiden arkistointia ole kuvattu eikä merkitty näkyviin. Haastatteluissa tosin viitattiin toimintakäsikirjan 7. luvun muutossivuun, joka ei kuitenkaan sisältynyt auditointiaineistoon. Versio numerointi ja vanhojen versioidenkin säilyttäminen lisäisi dokumentaation päivityksen läpinäkyvyyttä ja toimintakäsikirjan käytettävyyttä. Voimassa oleva toimintakäsikirja ja -ohjeet, prosessikuvaukset ja toiminnan tuloksista kertovat tilastot ovat koko henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla Seitti-intranetissa. Poliisihallinnon ulkopuolisilla henkilöillä ei ole pääsyä Seittiintranettiin. Polamkin julkisilla verkkosivuilla on vain toimintakäsikirja ja sen linkit johtavat suljetuille Seitti-sivuille. Tämä vaikeuttaa poliisihallinnon ulkopuolelta tulevan asiakkaan tai yhteistyökumppanin perehtymistä Polamkin laadunvarmistusjärjestelmään. Korkeakoulun tulisi miettiä, kuinka ulkoisille sidosryhmille kohdennettavaa laatuviestintää voisi parantaa. Laadunvarmistusjärjestelmää ja sen tavoitteita on kuvattu toimintakäsikirjassa sanallisesti ja kuvallisesti usealla eri tavalla. Kun tavoitteita on kirjattu eri kohtiin hieman toisistaan poikkeavalla tavalla, on vaikea löytää ja hahmottaa laatutyön tavoitteiden kokonaisuus. Eri dokumenteissa ja eri kohdissa käytetään laadunvarmistusjärjestelmän rinnalla myös käsitteitä laatujärjestelmä ja laadunhallintajärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmän käsitteistöä on jatkossa syytä yhtenäistää ja huolehtia siitä, että käsitteitä käytetään kaikissa yhteyksissä toimintakäsikirjan mukaisesti. Polamk on kaksikielinen oppilaitos ja kansainvälistä toimintaa pidetään strategian mukaan tärkeänä. Kuitenkaan kansainvälisen toiminnan prosessia ei ole kuvattu eikä toiminnalle ole asetettu tavoitteita. Tämä on selkeä puute. Myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, elinikäisen oppimisen, täydennyskoulutuksen ja tietohallinnon prosessikuvausten laatiminen auttaisi yhtenäisten toimintatapojen luomista näihin toimintoihin. Suomenkielisen aineiston lisäksi korkeakoulun verkkosivuilla on varsin niukasti laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa: vain yksi sivu englanniksi ja yksi ruotsiksi ja linkitys sieltäkin vie suomenkieliseen toimintakäsikirjaan. Poliisiammattikor Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja dokumentaatio 28

29 keakoulun vuosikirja ilmestyy kuitenkin kolmella kielellä. Englanninkielisten ja ruotsinkielisten verkkosivujen kehittäminen on tärkeää korkeakoulun strategian toteuttamiseksi. Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedon ohjaussuunnitelman (TOS) mukaisesti sähköiseen ASPO-järjestelmään. Polamkilla on myös oma tiedon hallintastrategia Erillistä luetteloa tai taulukkoa laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvistä dokumenteista ja niiden hallinnasta ei ole. Tällainen taulukko tukisi dokumenttien hyödyntämistä ja kokonaiskuvan muodostumista. Toimijat ja vastuut Polamkin laatupolitiikan määrittelee rehtori. Rehtori päättää myös laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittelystä ja dokumentaatiosta. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä ohjaa johtoryhmä. Laatupäällikön asema johtoryhmän asiantuntijana mahdollistaa jatkuvan tiedonkulun laatutyön ja johdon välillä. Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että Polamkin hallituksella on monipuolista osaamista, mutta sitä ei juurikaan hyödynnetä laatutyössä. Vuodesta 2008 lähtien laadunvarmistusjärjestelmän kehittämishankkeella on ollut laaturyhmä, johon kuuluvat laatupäällikkö ja kaksi edustajaa kultakin osastolta. Kehittämishankkeessa on lisäksi toiminut 10 alatyöryhmää. Laatutyö ja laadun kehittäminen kuuluvat toimintakäsikirjan mukaisesti jokaisen viranhaltijan ja työntekijän päivittäiseen työhön. Haastatteluiden perusteella syntyi vaikutelma, että tämä tavoite on varsin hyvin saavutettu. Toimintakäsikirjan mukaan laadunvarmistus perustuu selkeästi ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan mukaan käsikirjan ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa. Tämä ryhmävastuu jättää hieman avoimeksi sen, kuka itse asiassa vastaa käsikirjan eri osien päivittämisestä. Prosessien ja osaprosessien vastuuhenkilöt on nimetty ja varahenkilöjärjestelmä toteutuu ohjesäännön mukaisesti. Riskienhallinta ja turvallisuusasiat ovat osa Polamkin toimintakäsikirjan kuvausta ja osittain myös laatupäällikön työtä. Opiskelijoiden osuutta laatutyössä tai laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä ei ole kuvattu toimintakäsikirjassa, mutta haastatteluissa opiskelijat tunsivat hyvin palautejärjestelmän ja kertoivat joistakin mahdollisuuksista vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen esimerkiksi hallituksen ja koulutuksen johtoryhmän opiskelijaedustajien kautta. Opiskelijoiden rooli laatutyössä ja erilaisissa työryhmissä olisi hyvä virallistaa ja kuvata toimintakäsikirjassa. 29

30 Yhteenveto Laatutyö Poliisiammattikorkeakoulussa muodostaa aiempien poliisioppilaitosten laadunvarmistusmenettelyjen kautta pitkän jatkumon. Poliisiammattikorkeakoulun laatutyö on selkeästi strategialähtöistä. Laatupäällikön ja johtoryhmän tiivis yhteistyö tukee strategista johtamista ja laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvä vastuunjako on määritelty ohjesäännössä ja se on toimiva. Suomenkielinen laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus on kattava. Ruotsin- ja englanninkielisen laadunvarmistusaineiston kehittäminen lisäisi eri toimijaryhmien tasaarvoa laatutyöhön osallistumisessa ja tukisi kansainvälistä yhteistyötä. Opiskelijoiden rooli laatutyössä ja erilaisissa työryhmissä olisi hyvä virallistaa ja kuvata toimintakäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmäkokonaisuuden tunnettuutta henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa tulisi lisätä. Nykyisin järjestelmä hahmotetaan pitkälti palautejärjestelmänä. Korkeakoulun tulisi miettiä, kuinka ulkoisille sidosryhmille kohdennettavaa laatuviestintää voisi parantaa. Laadunvarmistuskäsitteistö kaipaa yhtenäistämistä. 4.2 Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on systemaattinen ja kattava ja se tuottaa monipuolista tietoa koulutuksen kehittämiseksi. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä on selkeää näyttöä. Järjestelmä edistää ja tukee koulutustoiminnan kehittämistä ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkintotavoitteiseen koulutukseen sisältyvät poliisin peruskoulutus sekä alipäällystö- ja päällystökoulutus. Päällystökoulutus antaa ammattikorkeakoulututkinnon, kun taas peruskoulutus on toisen asteen koulutusta. Poliisiammattikorkeakoulussa on käynnissä poliisin koulutusjärjestelmän uudistamishanke (Polku), jossa nyky Tutkintotavoitteisen koulutuksen organisointi ja laadunvarmistuksen peruslähtökohdat 30

31 muotoinen poliisin peruskoulutus muutetaan vuoteen 2015 mennessä kokonaan ammattikorkeakoulutasoiseksi tutkinnoksi ja sen jälkeinen esimies- ja johtamiskoulutus ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Hankkeen toteuttamista on tarkoitus tukea laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Poliisihallitus ohjaa Polamkin tutkintoihin johtavaa koulutusta sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti. Korkeakoulun strategia ja sitä täydentävä pedagoginen strategia ohjaavat koulutuksen toteuttamista ja kehittämistä. Koulutuksen laadunvarmistus rakentuu koulutusprosessien hallinnasta, opettajien ammattitaidon kehittämisestä, opiskelijapalautteesta, työharjoittelijoiden ohjaajien antamasta palautteesta sekä valmistuneille poliiseille ja heidän lähiesimiehilleen suunnatusta vaikuttavuuskyselystä. Kaikille tutkintotasoille yhteinen sähköinen palautejärjestelmä on ollut käytössä vuoden 2011 alusta lähtien eikä se ole vielä vakiintunut. Palautejärjestelmässä 80 % k ysymyksistä on vakioituja, joiden lisäksi opettajalla on mahdollisuus lisätä mukaan 20 % omia kysymyksiään. Auditointiryhmälle toimitetun materiaalin mukaan palautteeseen ei kuitenkaan sisälly tukipalveluja koskevia kysymyksiä. Ruotsinkielisille opiskelijoille on ruotsinkielisen opetustiimin kehittämä erillinen palautejärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen ja sen tukipalveluiden prosessit ja niiden kuvaukset: opiskelijarekrytoinnin ja -valinnan, opetussuunnitelmien suunnittelun ja päivittämisen, opinnäytetöiden tuottamisen sekä opintojen ohjauksen. Prosessikuvaukset ovat selkeitä ja vastuualueet hyvin määriteltyjä. Riittämättömän laadun tunnistamista ei kuitenkaan ole määritelty prosesseissa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen toimijat Tutkintotavoitteisen koulutuksen prosessien omistaja on auditointiaineiston mukaan koulutusjohtaja. Hänen apunaan toimii koulutuksen johtoryhmä, johon koulutusjohtajan lisäksi kuuluvat koulutuspäälliköt sekä opintopalveluiden, valintayksikön, poliisikoiralaitoksen ja ruotsinkielisen koulutuksen opetustiimin esimies. Opetussuunnitelman kehittämisryhmä eli OPS-ryhmä ohjaa opetustiimien opetussuunnitelmatyötä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella opiskelijat ja opettajat nähdään koulutuksen laadunvarmistuksen tärkeimpinä toimijoina. Opiskelijat voivat palautteenantamisen lisäksi vaikuttaa kehittämistyöhön toimielinten opiskelijajäsenten kautta. Opiskelijoilla on edustus Polamkin hallituksessa, peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämistyöryhmissä sekä koulutuksen johtoryhmässä. 31

32 Koulutuksen laadunvarmistuksen haasteena on eri opiskelijaryhmien huomioiminen samalla tavalla. Palautteenkeruujärjestelmä palvelee haastatteluiden perusteella paremmin opiskelijoita ja henkilökuntaa päällystökoulutuksessa kuin perustutkintokoulutuksessa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden palautejärjestelmän irrallisuus laadunvarmistusjärjestelmästä on auditointiryhmän mielestä huolestuttavaa. Ruotsinkielisen opetustiimin omat laadunvarmistuskäytänteet tuottavat tietoa oman toiminnan kehittämiseen. Epäselväksi jäi, miten tämä tieto siirtyy hyödyntämään koko Polamkia, jos tieto ei kulje systemaat tisesti ruotsinkielisen opetustiimin ulko puolelle. Vuorovaikutus työelämän, kuten poliisilaitosten ja vastaavien sidosryhmien kanssa koulutustarpeista on aktiivista ja vakiintunutta. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että prosessikuvauksissa näiden ryhmien osuus ei ilmene selkeästi ja että niiden asema on pääsääntöisesti epävirallinen. Myös vastauspalaute työelämälle jää vähäiseksi eivätkä työelämäedustajat saa tietoa Polamkin koulutuksen muutoksista, vaikka toisaalta he eivät jääneet tätä tietoa kaipaamaankaan. Opetussuunnitelmatyö on kuvattu opetussuunnitelmaprosessissa. Opetussuunnitelmien valmistelu käynnistyy OPSryhmässä. Ryhmässä käsitellään palautejärjestelmän tuottamia sekä opettajien palautteesta tulevia kehittämisehdotuksia. Ryhmän tekemien linjausten perusteella opetustiimit tekevät tarvittavat päivitykset opetussuunnitelmiin, jotka kootaan ja käsitellään OPS-ryhmässä. Opetussuunnitelmat käsitellään tämän jälkeen koulutuksen johtoryhmässä, Polamkin hallituksessa, Poliisihallituksen osaamisen kehittämisen ohjausryhmässä sekä vahvistetaan Poliisihallituksessa. Opetussuunnitelmia arvioidaan ja kehitetään vuosittain palautejärjestelmästä saadun tiedon pohjalta. Opetussuunnitelman kehittämisryhmässä ovat edustettuina koulutuspäällikkö (pj), opetustiimien ja muiden opettajien edustajat, koulutussuunnittelija, verkko-opetuksesta vastaava, koulutussihteeri, opiskelijaedustaja ja työelämän edustaja. Työelämän edustaja on Polamkin hallitusedustuksen ohella ainoa opetusprosessin virallinen työelämäyhteys. Haastatteluissa kuitenkin selvisi, että keskustelu korkeakoulun ja työelämän edustajien välillä on varsin vakiintunutta esimerkiksi työharjoittelukontaktien yhteydessä. Opettajien tiivis työelämäkierto linkittää hyvin työelämän odotuksia ja vaatimuksia opetussisältöihin. Koulutuksen laadunvarmistus on rakennettu tukemaan myös tutkintokoulutusten yhtenäistämistä sekä ammattikor Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelun laadunvarmistus 32

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi

Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Viestintätieteiden laitos 2.5.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja 7.4.2011 Helena Immonen 7.4.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Laatuajattelu ja prosessityö Suunnittelu ja laadunvarmistus / Helena Immonen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot