Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana on käynnistetty myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Rovaniemen ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Toiminta-ajatus, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistuksen kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Rehtori KT Eeva-Liisa Antikainen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kasvatustieteiden tohtori Eeva-Liisa Antikainen on toiminut Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtorina vuodesta 2004 alkaen. Vuosina hän toimi Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa hän kehittämisjohtajana vastasi mm. arviointi- ja kehittämistoiminnasta. Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttamiin ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarviointeihin ulkoisena arvioitsijana sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin auditointiryhmän puheenjohtajana. Vuosina Antikainen toimi KKA:n rahoittaman, DIAKin ja HUMAKin yhdessä toteuttaman Ammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän on suorittanut Teknillisen korkeakoulun Master of Quality -koulutusohjelman. Varapuheenjohtaja Tulosaluejohtaja FL, KTM Marjo Nykänen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Filosofian lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri Marjo Nykänen on toiminut vuodesta 2007 lähtien Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -tulosalueen johtajana. Vuosina hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusjohtajana ja tätä ennen yliopettajana ja lehtorina. Nykänen on toiminut yksikkönsä laatutiimin jäsenenä ja vuodesta 2007 alkaen koko ammattikorkeakoulun osa-aikaisena laatupäällikkönä sekä laatu- ja arviointitiimin puheenjohtajana. Mikkelin ammattikorkeakoulun johtoryhmätyöskentelyyn hän on osallistunut 1990-luvun lopusta lähtien. Nykänen on osallistunut korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutukseen Jyväskylän yliopistossa (2008), suorittanut yrittäjän MBA-kumppanuusohjelman sekä oppilaitosjohdon koulutusohjelmia. Jäsenet Tutkijaopettaja TkT Harri Eskelinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan tohtori Harri Eskelinen on toiminut vuodesta 2000 alkaen tutkijaopettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hänen keskeiset osaamisalueensa ovat koneensuunnittelu ja tietojenkäsittelytekniikka. Hänellä on 20

8 vuoden opetus- ja tutkimuskokemus. Eskelinen on osallistunut myös useisiin teollisuuden kanssa toteutettuihin tutkimushankkeisiin ja ohjannut useita diplomitöitä ja väitöskirjoja. Hän on toiminut yliopistonsa tieteellisen neuvoston, opetus- ja tutkimusneuvoston sekä Koulutus- ja kehittämiskeskuksen avoimen yliopiston suunnitteluryhmän jäsenenä. Hän on osallistunut yliopistonsa laadun kehittämistyöhön toimien opettajana laadunvarmistuksen opintojaksoilla ja yliopiston sisäisenä laadunauditoijana. Hän on julkaissut useita laadunvarmistukseen liittyviä artikkeleita ja julkaisuja. Vastuualuepäällikkö FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus Filosofian tohtori Maire Mäki on toiminut vuoden 2009 alusta alkaen vastuualuepäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen työllisyys- ja yrittäjyys -vastuualueella. Vuosina hän toimi saman organisaation työvoimaosaston osastopäällikkönä. Mäki työskenteli pääministeri Vanhasen I hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtajana luvulla hän oli Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa suunnittelijana ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana. Mäki väitteli vuonna 2000 Tampereen yliopistossa aiheenaan laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut KKA:n jäsenenä ja osallistunut arvioitsijana useisiin arviointeihin, viimeksi Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmien auditointeihin. Mäki on toiminut myös Suomen laatupalkintoarvioijana Suomen Laatukeskuksessa. Asiantuntija Veli-Matti Taskila, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Opiskelija Veli-Matti Taskila työskentelee asiantuntijana (opetus ja ohjaus) Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä. Aiemmin hän on toiminut pääsihteerinä Lahden ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtajana. Taskila on toiminut ammattikorkeakoulujen verkossa tapahtuvan koulutuksen arvioinnissa ulkoisen arviointiryhmän jäsenenä sekä ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarvioinnissa arviointiryhmän jäsenenä ( ). Veli-Matti Taskila opiskelee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä aikuisopiskelijana.

9 Sihteeri Kasvatustieteiden maisteri Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä suunnittelijana vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, uraja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus Rovaniemen ammattikorkeakoulun organisaatiosta Kuvaus Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatukäsikirja 2.0 Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnan ohjausjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi Laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaitut keskeisimmät kehittämiskohteet ja käynnistetyt kehittämistoimet. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen.

13 Rovaniemen ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Avoimen ammattikorkeakoulun markkinointi- ja tiedotussuunnitelma Tekniikan alan sidosryhmäanalyysi. 3. Luettelo niistä Rovaniemen ammattikorkeakoulun henkilökunnan edustajista, jotka ovat jäseninä erilaisissa alueellisissa työryhmissä tai vastaavissa. Työryhmiin osallistuvien henkilöiden nimi, tehtävänimike, toimipaikka ja rooli työryhmässä. 4. Luettelo/matriisi kaikista Rovaniemen ammattikorkeakoulun työryhmistä/tiimeistä, niiden tehtävistä, keskinäisistä yhteyksistä ja jäsenistä. Lisäksi listaus kunkin työryhmän/tiimin osalta seuraavista asioista: kuka johtaa kuka vastaa kuka omistaa (työryhmän/tiimin tehtäväalueeseen liittyvän) prosessin raportointi (kenelle, miten usein) mahdolliset muut yhteistyötoimijat 5. Rovaniemen ammattikorkeakoulun prosessikaaviot. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Rovaniemen ammattikorkeakoulun auditointiyhteyshenkilö, lehtori Seija Pasma vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, rehtori Eeva-Liisa Antikainen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Kirsi Mustonen vierailivat Rovaniemen ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa pitivät ammattikorkeakoulun puheenvuorot rehtori Pentti Tieranta, lehtori Ulla Kangasniemi ja opiskelija Janne Säkkinen.

14 Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän johtoa, opetus- ja T&K-henkilökuntaa, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli kolmella kampuksella kuuden koulutusohjelman henkilökuntaa ja opiskelijoita. Lisäksi haastateltiin InnoAkatemian, YritysTakomon ja Kylmälaboratorion henkilökuntaa ja opiskelijoita. Päivän päätteeksi auditointiryhmälle esiteltiin SoleOPS-järjestelmää. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti T&K&P-tiimin haastattelun sekä kahteen ryhmään jakautuneena yhteensä kolme jokerihaastattelua. Jokerikohteina haastateltiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatukoordinaatioryhmää, koulutuskuntayhtymän johtaja Arto Ylitaloa ja maakuntakorkeakoulun johtaja Ari Konua. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun, johon myös laatupäällikkö ja laatukoordinaattori osallistuivat. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Auditointiryhmä ei ole tässä auditoinnissa käsitellyt Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun rakenteellisen kehittämisen tuloksena syntyvän Lapin korkeakoulukonsernin toiminnan piiriin sisältyviä laadunvarmistusasioita. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on monialainen ammattikorkeakoulu, joka toimii kolmella kampuksella kaupungin keskustan tuntumassa. RAMK:ssa on kuusi koulutusalaa: luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ammattikorkeakoulussa on 14 suomenkielistä ja kolme englanninkielistä AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa sekä neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa oli työsuhteessa yhteensä 247 henkilöä, joista opettajia 159 ja muuta henkilökuntaa 88. Läsnäolevia perustutkinto-opiskelijoita oli yhteensä ja ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita 101. Lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa opiskeli 60 ja erikoistumisopinnoissa 58 opiskelijaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK). Ylläpitäjä ja RAMK yhdessä sopivat opetusministeriön kanssa määräaikaisen tavoitesopimuksen. Siinä määritellään ammattikorkeakoulun toiminnalle kansallisen korkeakoulupolitiikan kannalta keskeiset

16 tavoitteet ja kehittämishankkeet. Lakisääteisten tehtävien lisäksi koulutuskuntayhtymä hoitaa keskitetysti hallintopalvelut, kuten talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvät palvelut, tilapalvelut ja sovitut tietohallintopalvelut. RAMK:n hallitus ja rehtori hoitavat sisäistä hallintoa. Hallituksen toiminnasta säädetään laissa ja määrätään ammattikorkeakoulun johtosäännössä. Laatutyön ohjausvastuut noudattavat organisaation rakennetta, kokonaisvastuu on rehtorilla. Laatupäällikkö toimii rehtorin alaisuudessa laatuasiantuntijana. RAMK:n koulutusalat on koottu kampuksittain kolmeksi toimialaksi (hyvinvointialat, palvelualat ja tuotantoalat). Toimialaa johtaa toimialajohtaja. Hän vastaa tulosyksikkönsä toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja laadusta sekä sovittujen tulostavoitteiden toteutumisesta. Koulutusalojen ja -ohjelmien operatiivista vastuuta on delegoitu koulutuspäälliköille ja pedagogista kehittämisvastuuta yliopettajille. Alan palvelutoiminnoista vastaa palvelu- tai kehityspäällikkö. Kaikkien koulutusalojen opetuksen pedagogista kehittämistä johtaa opetustoiminnan kehitysjohtaja. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat myös kirjasto- ja tietopalvelut, opiskelijapalvelut, kielikeskus ja kansainvälinen toimisto. Monijäsenisinä hallinto- ja toimieliminä toimivat opintotukilautakunta ja tutkintolautakunta. RAMK:n tutkimus- ja kehitystyön hallinnoinnista ja sen kehittämisestä vastaa InnoRAMK, jota johtaa kehitys- ja palvelujohtaja. Yksikössä toimii Lapin yliopiston kanssa yhteinen Finnbarents-yksikkö, joka on perustettu kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten. Jokainen ramkilainen, opiskelija ja henkilökunnan jäsen, vastaa oman tehtävänsä osalta laadunvarmistuksesta. Opiskelijakunta Camos nimeää viralliset edustajat ja varaedustajat RAMK:n hallitukseen, opintotukilautakuntaan ja RAMK-tiimeihin. RAMK-tiimit ovat rehtorin nimittämiä kehittämistyöryhmiä, jotka ylittävät toimialarajat ja kehittävät koko RAMK:n toimintaa. Laadunvarmistusjärjestelmän toimeenpanon tueksi on perustettu laatukoordinaatioryhmä, joka koostuu toimialoille ja tukitehtäviin nimetyistä laatukoordinaattoreista ja laatusihteereistä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun organisaatio on esitetty kuvassa 1.

17 Kuva. Rovaniemen ammattikorkeakoulun organisaatio. Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä näistä johdetut strategiat ja osastrategiat sekä yhteiset toimintatavat. Strategia on suunniteltu yhdensuuntaiseksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän strategian, alueen kehittämisstrategioiden sekä Lapin korkeakoulukonsernin ja opetusministeriön strategioiden kanssa. Strategiaa tarkennetaan pedagogisella strategialla, tutkimus- ja kehitysstrategialla sekä erillisellä toimenpideohjelmalla. RAMK:n toiminta-ajatuksena on järjestää Lapin keskeisempien elinkeinoalojen ammattikorkeakoulutasoista opetusta, soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä koko maakunnassa. RAMK edistää ihmisten ja luonnon hyvää tulevaisuutta, kestävää hyvinvointia ja Lapin elinkeinojen kehittymistä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu toteuttaa strategiaansa ja perustehtäviään ydin- ja tukiprosessien kautta (kuva 3). Ydinprosesseja ovat koulutusprosessit sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan prosessit. Tukiprosessit ovat ydinprosesseja tukevia sisäisiä prosesseja.

18 Visio Rovaniemen ammattikorkeakoulu on kansainväliset vaatimukset täyttävä korkeakoulu, jonka profiloitunut toiminta on tärkeä osa alueellista, kansallista ja eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä. Lapin korkeakoulukonsernin kautta syntynyt alueen korkeakoulujen välinen tiivis yhteistyö on ollut menestys ja se on tuottanut konkreettisia toimintamuotoja. Konsernin työnjakoa toteuttava koulutus tuottaa tehokkaasti vahvaa perus- ja erikoisosaamista korkeakoulun toiminta-alueen elinkeinoelämälle. Opetukseen tiiviisti kytkeytyvä tutkimus-, kehitys- ja palvelutyö on tärkeä tuki alueen innovaatiotoiminnassa. Toiminnan aluevaikutukset perustuvat profiloitumiseen, tehokkaaseen sisäiseen ja ulkoiseen yhteistyöhön sekä verkottumiseen. Vision mukaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun toiminta kattaa toiminta-alueen työelämän keskeisimmät alat ja vastaa joustavasti niiden muuttuviin tarpeisiin. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön painopisteet perustuvat aluestrategioihin ja alueen luontaisiin vahvuuksiin. Arvot RAMK:n toimintaperiaatteet perustuvat yhteisten arvojen (vastuullisuus, oppivuus ja avoimuus) sekä sitovien säädösten, päätösten ja sopimusten toteuttamiseen. Vastuu arvojen mukaisen toimintakulttuurin edistämisestä RAMK:ssa kuuluu kaikille. Vastuullisuus: Tunnemme ja otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Työtämme ohjaavat oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Toimimme monialaisesti ja yhteisöllisesti. Edistämme Lapin elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Oppivuus: Kannustamme elinikäiseen oppimiseen. Kunnioitamme henkilökohtaisuutta oppimisessa. Arvostamme muutoskykyisyyttä, monikulttuurisuutta, yrittäjyyttä ja toiminnan jatkuvaa parantamista. Avoimuus: Tiedottavalla ja vuorovaikutteisella toiminnalla edistämme luottamuksellisen ja kehittävän ilmapiirin luomista.

19 . Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Rovaniemen ammattikorkeakoulun strategia 2015:ssä on määritelty tavoitteet, joiden saavuttaminen varmistetaan yhtenäisellä laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistusjärjestelmä on osa RAMK:n johtamisjärjestelmää. Laatukäsikirja 2.0:ssa on kuvattu laatupolitiikka, laadunvarmistuksen periaatteet ja laadunvarmistusjärjestelmän rakenne. Laatutyössä käytetyt käsitteet noudattavat Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan käsitteistöä. Laatupolitiikka Laadunvarmistuksen perustana on laatupolitiikka ja selkeä vastuunjako organisaatiossa sekä riittävät voimavarat. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa laatu merkitsee asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet johdetaan strategioista, joilla vastataan ammatillisiin osaamisvaatimuksiin sekä elinkeinoelämän ja alueen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. RAMK sitoutuu kaikissa prosesseissa ja kaikilla toiminnan tasoilla seuraaviin periaatteisiin: asiakassuuntautuneisuus yhteiskunnallinen vastuu yhtenäinen ja tavoitteellinen toiminta henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen kumppanuuksien kehittäminen jatkuva oppiminen, innovointi ja parantamien. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja yleiskuvaus Rovaniemen ammattikorkeakoulussa laadunvarmistusjärjestelmä on osa korkeakoulun toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on tuottaa tietoa korkeakoulun toiminnan kehittämiseen tuoda esille hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet sekä antaa jokaiselle ramkilaiselle työvälineet toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on jatkuvan kehittämisen malli PDCA (Plan, Do, Check, Act). Mallissa määritellään tavoitteet, joihin pyritään tarkoituksenmukaisella toiminnalla. Tavoitteiden saavuttamista seurataan, toimintatapoja arvioidaan ja saatujen tulosten pohjalta tehdään kehittämistoimenpiteitä. Laadunvarmistusjärjestelmää kuvaava laatusykli toimii laatukäsikirjan mukaan organisaation ja prosessien kaikilla tasoilla.

20 Seuraavissa kuvissa esitetään RAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän rakenne sekä RAMK:n ydin- ja tukiprosessit. Kuva. Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Kuva. Rovaniemen ammattikorkeakoulun ydin- ja tukiprosessit

21 Ulkoinen ohjaus ja asiakkaiden tarpeet Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa ulkoisesti kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen ohjaus, esimerkiksi Euroopan korkeakoulutusaluetta koskeva ohjeistus, lainsäädäntö, opetusministeriö ja ylläpitäjä, aluekehittäminen sekä elinkeinoelämä. Asiakkaiden, sisäisten ja ulkoisten, tarpeet sekä sidosryhmäyhteistyön RAMK ottaa laatukäsikirjan mukaan huomioon jokaisessa toiminnan vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän dokumentoinnin tavoitteena on tehdä toimintaa läpinäkyväksi, helpottaa tiedon saatavuutta ja jakamista sekä todentaa laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen. Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset dokumentit ovat laatukäsikirjan mukaan strategiat laatukäsikirja (laatutyön periaatteet) ohjeet, säännöt ja sopimukset sekä prosessikuvaukset (koulutus-, T&K&P- ja tukiprosessit) suunnitelmat, mittaustiedot, palautteet ja arviointiraportit. Dokumentointia ohjaavat arkistonmuodostussuunnitelma sekä prosessien mallinnusohje. Laatudokumentit on linkitetty laatusivustolle ( 360). Dokumenttien ja niiden hallinnan toimivuutta arvioidaan ja kehitetään vuosittain osana laadunvarmistusjärjestelmää.

22 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän päätavoitteet on esitetty selkeästi laatukäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmän yksityiskohtaiset tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut sen sijaan on dokumentoitu eri asiakirjoihin. Prosessikuvaukset ja -määritelmät olivat auditointivierailua tehtäessä osittain puutteellisia. Eri tietojärjestelmiin koottujen laadunvarmistusdokumenttien saatavuutta voidaan pitää vaikeana. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi ovat alkavassa vaiheessa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet on kirjattu laatukäsikirjaan (versio 2.0). RAMK:n strategia 2015:ssä on määritelty tavoitteet, joiden saavuttaminen pyritään varmistamaan laadunvarmistusjärjestelmällä. Toiminnan suunnittelua ohjaa myös Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma Osastrategioissa on esitetty RAMK:n omia strategisia tavoitteita (esimerkiksi T&K-strategia 2015), joiden saavuttamista laadunvarmistusjärjestelmä myös tukee. RAMK:n toimintaa ohjaavien strategioiden ja ohjelmien keskinäisten hierarkia- ja sidossuhteiden nykyistä tarkempi esittäminen laatudokumenteissa voisi selkiyttää laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden sisäistämistä ja ymmärtämistä organisaation eri tasoilla sekä helpottaa strategioiden toteutumisen seurantaa. Toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely RAMK:n laatukäsikirjan mukaan laadunvarmistuksen periaatteet ja toiminnot perustuvat laatuympyrämallin toteuttamiseen (katso luku 3). Ympyrän keskiössä kuvattu jatkuvan kehittämisen sykli (PDCA) esiintyy perustana johdonmukaisesti läpi koko auditointiaineiston. Laadunvarmistuksen tueksi ydin- ja tukiprosesseista on laadittu prosessikuvaukset, jotka on esitetty sähköisinä RAMK:n laatusivustolla Prosessikuvaukset kattavat suurimman osan toiminnoista, vaikka auditointihetkellä osa prosessimäärittelyistä olikin vielä kesken. Prosessikaavioissa

23 esitetään kuka tekee ja mitä tekee, mutta niissä ei esitetä prosessikohtaisia laatutavoitteita tai eritellä sitä, miten tuloksia mitataan. Joissakin tapauksissa (esimerkiksi HOPS-prosessi) prosessikuvaukset ja muut ohjeet poikkeavat toisistaan. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskuvan selkeyttämiseksi RAMK voisi esittää myös eri prosessien kytkennät toisiinsa. Laatukäsikirjassa on esitetty RAMK:n organisaatiokaavio, josta ilmenevät laatutyön keskeisimmät vastuut. Kaaviokuva on esitetty yleisellä tasolla, eikä siitä voida päätellä kaikkia laatutyön vastuita yksityiskohtaisesti. Laatukäsikirjassa johto- ja vastuumäärittelyt esitetään rehtoriin saakka. Laatupäällikkö toimii laatutyön kokonaisuudesta vastaavan rehtorin alaisuudessa laatuasiantuntijana. Toimialajohtajat vastaavat tulosyksikkönsä laadusta. Koulutusalan palvelutoiminnoista vastaa palvelu- tai kehityspäällikkö. Koulutusalojen pedagogista kehittämistä johtaa opetustoiminnan kehitysjohtaja. T&K-työn kehittämisestä vastaa InnoRAMK, jota johtaa kehitys- ja palvelujohtaja. Jokainen ramkilainen vastaa oman tehtävänsä osalta laadunvarmistuksesta. Tiimityön vastuut esitetään laatukäsikirjassa varsin yleisellä tasolla. Tarkempi kuvaus tiimityöskentelyn asemasta saatiin auditointivierailun aikana. Johdon haastattelussa kävi ilmi, että toimialojen T&K&P-tiimit arvioivat hankkeita niiden alku-, toteutus- ja loppuvaiheessa. Tämän lisäksi johtotiimi arvioi ennen hankkeen käynnistämistä, onko hanke yhteisen strategian mukainen. Opetus- ja T&K-henkilökunnan haastattelussa tuli esille tiimien merkitys T&K-toiminnan kehittämisessä. Tuki- ja palvelutoimintojen haastattelussa korostettiin tiimien merkitystä kaksisuuntaisessa tiedonvälityksessä. Laatukoordinaatioryhmän haastattelussa ryhmän tehtäviksi selvisivät toiminta johdon tukena laatutyössä, ohjaus, koordinointivastuu, menetelmien ja työtapojen yhtenäistäminen sekä hyvien käytänteiden levittäminen kampukselta toiselle. Tiimin puheenjohtaja vie asioita päätettäviksi linjaorganisaatiossa. Kokonaisuutena tiimityöskentelyn todettiin RAMK:ssa toimivan pääsääntöisesti hyvin edellä mainittujen haastattelujen mukaan. Auditointiaineistoon liitetystä erillisestä taulukosta käy ilmi tarkennettuja laadunvarmistuksen vastuita. Tässä taulukossa laatupäällikön vastuulle on kirjattu laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen, laadunvarmistuksen koordinointi ja laadunvarmistukseen liittyvä viestintä. Toiminnan vastuut on kuvattu tarkemmin johtosäännössä, organisaatiokuvauksessa, delegointimatriisissa ja -päätöksissä, tehtävä- ja toimenkuvissa, prosessikuvauksissa ja toimintaohjeissa. Auditointiryhmä toteaa, että kokonaisuutena laatutyön toimijat, toiminnot ja vastuut on esitetty hieman sirpaleisina tietoina eri dokumenteissa.

24 Dokumentointi Auditointiaineiston perusteella RAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset dokumentit ovat strategiat, laatukäsikirja, ohjeet, säännöt ja sopimukset, prosessikuvaukset, prosessimäärittelyt, suunnitelmat, mittaustiedot, palautteet ja arviointiraportit. Laatudokumentit linkitetään laatusivustolle. Dokumentoinnin päätavoitteet on kirjattu selkeästi laatukäsikirjaan. Dokumentointia ohjaavat auditointiaineiston mukaan arkistonmuodostussuunnitelma sekä prosessien mallinnusohje. Laatukoordinaatioryhmän haastattelussa kävi ilmi, että arkistonmuodostustyö on pilotointivaiheessa ja että aineisto liitetään MOSS-järjestelmään 5. Auditointiaineiston perusteella prosessikuvaukset julkaistaan keskitetysti neljännesvuosittain. Prosessikuvaukset ovat vielä osittain keskeneräisiä. Dokumentoinnin osalta yhtenä puutteena on päivämäärien ja/tai mittareiden puuttuminen osasta määrittelyjä. Muutamien prosessimäärittelylomakkeiden ja prosessikaavioiden karttojen nimet eivät täysin vastanneet toisiaan (esimerkiksi koulutustarjonnan suunnittelu vs. koulutuksen strateginen suunnittelu), mikä hankaloittaa tiedonhakua. Laatusivusto sisältää jatkuvan kehittämisen syklin kuvauksen lisäksi ulkoisen ohjauksen, asiakastarpeiden, toiminnan perustan ja dokumentoinnin pudotusvalikot. Laatusivuston etusivulla on myös linkit ajankohtaisiin laatuasioihin ja laatutiedotukseen. Dokumentointi-valikosta löytyvät linkit laatukäsikirjaan, arkistonmuodostussuunnitelmaan, toimielinten muistioihin ja pöytäkirjoihin, prosessikuvauksiin, asiakirjapohjiin sekä RAMK-arkistoon. Nykyisiä, osin internetin ja osin intranetin sisältämiä laatudokumenttien hakemistoja tulisi selkeyttää. Johdon haastattelussa kävi ilmi, että laatukäsikirjan ensimmäinen versio 1.0 on vuodelta Ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori ovat hyväksyneet Laatukäsikirjan Versio 2.0:n Varsinainen laatukäsikirja sisältää pääkohdat laadunvarmistusjärjestelmästä, mutta järjestelmään sisältyviä mittareita on kuvattu niukasti. Ulkoisia sidosryhmiä ajatellen tiivistetty esitystapa voi olla toimiva. Käytännön työn ohjeeksi sen sijaan tarvitaan lisätietoja laatusivustolta. Koska sivustolle on ryhmitelty paljon erityyppisiä dokumentteja, voi halutun dokumentin löytäminen käytännön laatutyön tueksi olla työlästä. Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä RAMK on itsekin todennut, että dokumenttien hallintajärjestelmää on selkiinnytettävä. Auditointiaineistossa esitellään taulukkomuotoisena RAMK:n palautejärjestelmä, joka sisältää useita koulutusprosesseja, T&K&P-toimintaa sekä tukipalveluja ja henkilöstöä koskevia palauteprosesseja ja -toimintoja. Palautteet 5 MOSS = Microsoft Office SharePoint Server 2007

25 kootaan sähköisten järjestelmien kautta. Kullekin palautteelle on kirjattu keräys-, analysointi- ja toimenpidevastuut. Ura- ja työmarkkinaseurannalle ja työnantajakyselylle ei ole kirjattu täsmällistä seuraavaa toteutusajankohtaa. Haastatteluissa ei tullut esille, että eri toimijat tai sidosryhmät kokisivat jääneensä ilman tarvitsemaansa RAMK:n laadunvarmistusjärjestelmää koskevaa tietoa. Yhteenveto: Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ja päätavoitteet on esitetty tiivistetysti laatukäsikirjassa. Tämä palvelee hyvin myös ulkoisia sidosryhmiä. RAMK:n toimintaa ohjaavien strategioiden kytkentää laatutyöhön voisi vahvistaa täsmentämällä laatutavoitteita osana strategiaprosesseja. Tämä parantaisi laatutyön taustalla olevan strategiatyön merkityksen ja sisällön hahmottamista. RAMK voisi kehittää laatudokumentaatiotaan siten, että laatutyön toiminnot ja vastuut esitettäisiin kootusti ja nykyistä täsmällisemmin yhdessä lähteessä. Auditointiryhmä kannustaa RAMK:ia jatkamaan laatudokumentoinnin kehittämistä niin, että dokumentit olisivat helposti löydettävissä. Myös prosessikuvaukset ja -määrittelyt edellyttävät täsmentämistä.. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen eri toiminnot. Järjestelmän tuottamia tietoja käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineinä. Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus kokonaisuudessaan on kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistuksen toiminnot Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatupolitiikassa keskeisimmäksi laatutavoitteeksi määritellään opiskelijan oppiminen ja kasvu eurooppalaisittain kilpailukykyiseksi ammattilaiseksi. Laatupolitiikka korostaa opiskelijan asemaa korkeakouluyhteisön jäsenenä ja yhteistyökumppanina, sisäisenä asiakkaana. Laatukäsikirjan mukaan toimintaperiaatteet perustuvat arvojen (vastuullisuus,

26 oppivuus ja avoimuus) sekä sitovien säädösten, päätösten ja sopimusten toteuttamiseen. Oppivuudella katsotaan tarkoitettavan seuraavia asioita: elinikäiseen oppimiseen kannustaminen, henkilökohtaisuuden kunnioittaminen oppimisessa sekä muutoskykyisyyden, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden ja toiminnan jatkuvan parantamisen arvostaminen. Tutkintotavoitteisen koulutuksen toiminta ja kehittäminen perustuvat ammattikorkeakoululakiin ja -asetukseen sekä pedagogiseen strategiaan, joka on RAMK:n osastrategia. Strategia päivitetään 3 4 vuoden välein ja sitä konkretisoidaan vuosittain tarkistettavassa toimintasuunnitelmassa. Vuosisuunnittelussa taustatietoina toimivat edellisen kauden tulosanalyysi, opetusministeriön kanssa solmittu tavoitesopimus ja laatupalautteet. Pedagogisen kehittämisen ja opetuksen painopisteet ovat strategian mukaan opiskelun ja opetuksen kansainvälistäminen, etä-, virtuaali- ja aikuisopiskelun kehittäminen, opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, verkostoitumisen ja yhteistoiminnan tukeminen sekä opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä palvelutoiminnan yhdistäminen. RAMK:n ydinprosesseja ovat koulutusprosessit sekä tutkimus-, kehitysja palvelutoiminnan prosessit. Koulutusprosesseihin kuuluvat koulutustarjonnan suunnittelu, opetussuunnitelmien kehittäminen, opiskelijahankinta ja -valinta sekä opiskelu ja opetus. Koulutusprosessien tärkeimmäksi tavoitteeksi kuvataan opiskelijan oppiminen ja tutkinnon suorittaminen. Koulutusprosessien kehittämisestä ja kaikkien koulutusalojen opetuksen pedagogisesta kehittämisestä vastaa opetustoiminnan kehitysjohtaja. Prosessikohtaisesti on lisäksi nimetty vastuullinen hoitaja, joka vastaa prosessikuvauksesta ja siihen liittyvästä dokumentoinnista ja ylläpidosta. Prosessien kehittämistyöryhminä toimivat rehtorin nimittämät kehittämistiimit, jotka tekevät esitykset johdolle kuvattavista prosesseista, tavoitteista ja mittareista sekä analysoivat prosessikohtaisia itsearviointeja kehittämistyön pohjaksi. Koulutusprosessien osalta vastuulliset tiimit ovat johtotiimi, opetustoiminnan kehittämistiimi sekä ohjaus- ja tukitiimi. Prosessikuvausten keskinäistä yhtenäisyyttä varmistetaan mallinnusohjeella. Prosessikartta, pää- ja aliprosessien kuvaukset, tavoitteet, mittarit ja tulokset julkaistaan yhteisessä portaalissa. Prosessikohtaisia itsearviointeja tehdään laatukäsikirjan mukaan tarvittaessa. Laadunvarmistuksen kattavuus Auditointiaineistossa kuvataan esimerkkinä hyvinvointialojen koulutuksen suunnittelua, jossa määrällinen suunnittelu perustuu ennakointitietoon ja sidosryhmäpalautteeseen ja laadullinen suunnittelu Lapin ja Pohjois-Suomen pitkän aikavälin strategioihin ja niiden analyysiin. Koulutuksen määrällistä ja

27 laadullista kehittämistä seuraa ja arvioi johtotiimi, jolle toimialajohtajat raportoivat laatimalla tulosanalyysin ja toimintakertomuksen vuosittain. Osana Lapin korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen prosessia on laadittu laajahko toimintaympäristöanalyysi ja toimialojen strategiset tavoitteet vuoteen RAMK:n oma ennakointityö on haastattelujen perusteella melko vähäistä, vaikka auditointivierailulla tulikin esille joitakin hyviä lisäesimerkkejä työelämän tarpeiden ennakoinnista (mm. kaivostyönjohtajakoulutus ja teknologiaosaamisen johtamisen ylempi AMK-tutkinto). Pedagogisen strategian mukaan opetussuunnitelma analysoidaan syvällisesti ja uudistetaan tarvittaessa neljän vuoden välein. Auditointiaineistossa esitellään laajasti vuoden 2008 opetussuunnitelmaprosessia ja sen ohjeistusta. Hyvänä käytäntönä näyttäytyvät koulutusohjelmien opetussuunnitelmakatselmukset, joissa opetustoiminnan kehitysjohtaja ja laatukoordinaattori ovat katselmoineet opetussuunnitelman ydinainesanalyysin, opetussuunnitelmien kompetenssipohjaisuuden ja työelämäkytkennän, RAMK:n painopistealueiden huomioinnin, pedagogiset ratkaisut, verkko-opinnot, T&K&P-integraation, kansainvälisyyden, mitoituksen, valinnaisuuden ja opiskelijaliikkuvuuden. Pedagogisen strategian käytäntöön vienti vaikuttaa olevan osittain kesken, eivätkä kaikki auditointivierailulla haastatellut opettajat osanneet nimetä strategian perusteella tehtyjä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Pedagogiseen strategiaan liittyvää kielten ja viestinnän opetuksen osa-strategiaa ei tunnettu yleisesti. Strategioiden käytäntöön vientiä voitaisiin edistää laajapohjaisella työskentelyllä ja tehostamalla strategioiden toteutumisen seurantaa. Opetuksen ja T&K-toiminnan integrointi on asetettu pedagogisessa strategiassa tavoitteeksi, mutta auditointivierailulla tehtyjen haastattelujen mukaan integrointi ei ole vielä vakiintunut käytäntöön. Auditointiryhmä ehdottaa, että korkeakoulu laatisi erillisen toimenpideohjelman integroinnin tukemiseksi. Sekä harjoittelu- että opinnäytetyöprosessi on kuvattu, mutta laadunvarmistuksessa eri aloilla on erilaisia käytäntöjä. Auditointiaineistossa on myös esimerkkejä harjoitteluoppaista opiskelijoille (sosiaaliala) ja harjoittelun ohjaajille (fysioterapia) sekä kuvauksia harjoittelun opiskelijapalautteen käsittelystä (sosiaali- ja terveysala) ja harjoittelun kehittämisryhmien toiminnasta (hyvinvointiala). Arviointitietoja käsitellään koulutusohjelmatiimeissä ja työelämän yhteistyöryhmissä. Harjoittelun laadunvarmistuksen yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita hyvinvointialalla toteutettava harjoittelun ohjaajille järjestettävä ohjauskoulutus. Osalle auditointivierailulla haastatelluista opiskelijoista harjoitteluopas ja harjoittelupalautteen käsittely eivät kuitenkaan olleet tuttuja, ja myös puutteita harjoittelun ohjeistuksessa ja laadunvarmistuksessa tuotiin esille.

28 Ammattikorkeakoulu varmistaa opinnäytetöiden laatua opinnäytetyöoppaan avulla. Opinnäytetöiden ohjaajien hyödyntäminen laadunvarmistuksessa ei näyttäydy selkeänä. Auditointiryhmä suosittelee ohjeistuksen systemaattista käyttöä kaikilla koulutusaloilla. Systemaattinen käyttö tukisi opinnäytetöiden laadunvarmistusta sekä toimeksiantajien roolia ohjaustyössä. Erityisesti hyvinvointialoilla on kehitetty oppimisympäristöjä, kuten ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskus, fysioterapiakoulutuksen biomekaniikan laboratorio sekä liikunta-alan lihashallintastudio, jotka yhdessä muodostavat AWB- eli Arctic Well-Being -laboratorion. Palvelualojen kampuksella toimii InnoAkatemia, joka on palvelualojen suomen- ja englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijoista ja valmentajista koostuva oppimisyhteisö, jota on tarkoitus kehittää kaikki kampukset kattavaksi monialaiseksi toiminnaksi. Muita esimerkkejä kehitetyistä oppimisympäristöistä ovat YritysTakomo ja tekniikan alan Kylmälaboratorio. Opintojen ohjauksen laadunvarmistuksen menettelyt kattavat kaiken tutkintotavoitteisen koulutuksen, mukaan lukien ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja erikoistumisopinnot. Opintojen ohjaus perustuu ohjaus- ja tukitiimin laatimaan ohjaussuunnitelmaan, jonka mukaan päätoimijat opintojen ohjauksessa ovat opettajatuutorit, opiskelijatuutorit ja kampusten opintotoimistot. Jokaisella kampuksella toimii vastaava opettajatuutori, joka suunnittelee ja koordinoi opintojen ohjausta yhteistyössä kampuksen opettajatuutoreiden ja RAMK:n ohjaus- ja tukitiimin kanssa. Ohjaushenkilöstö toteuttaa opintojen ohjausta yhteistyössä opettajien ja opintotoimiston kanssa. Opettajatuutorit seuraavat opintojen edistymistä, käyvät henkilökohtaiset kehityskeskustelut opiskelijoiden kanssa vähintään kerran lukuvuodessa ja ovat myös opiskelijan tukena henkilökohtaiseen elämään liittyvissä asioissa. Lisätukea tarvitsevat ohjataan terveydenhoitajan tai opintopsykologin vastaanotolle. Ohjauksen erityisryhmäksi on vuonna 2006 nostettu opinnoissaan viivästyneet opiskelijat. Opintojen loppuun saattamiseksi on luotu tukijärjestelmä, joka on auditointiaineiston mukaan myös tuottanut tulosta. Hyvänä käytänteenä näyttäytyy RAMK:n internetsivuille liitetty Opiskelijan polku, joka on rakennettu seuraavien neljän opintojen vaiheen mukaan: ennen opintoja, opintojen alku, opintojen keskivaihe ja valmistumisvaihe. Koulutusprosessien aliprosesseissa on kuvattu koulutusohjelmien opetussuunnitelmatyö, opetussuunnitelmien ja opinto-oppaan julkaisun organisointi, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja siihen liittyen hyväksilukeminen sekä tutkinnon hakeminen ja valmistuminen, opintojaksototeutus, harjoittelu, opinnäytetyö ja sen käynnistäminen. Auditointivierailun aikana haastatelluista opiskelijoista suuri osa kertoi, että heidän henkilökohtaiset opis-

29 kelusuunnitelmansa ovat ajan tasalla ja että he ovat käyneet HOPS-keskustelun nimetyn HOPS-ohjaajan kanssa. Sähköinen ehops-työkalu tukee hyvin HOPS-prosessin toteuttamista. HOPS-ohjaajina toimivat opettajatuutorit, joiden toimintaan haastatellut opiskelijat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä tuutorointiin ja HOPS-ohjaukseen olivat haastatellut tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen, erikoistumisopintojen ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Opettajatuurorijärjestelmä nouseekin yhdeksi RAMK:n hyväksi käytännöksi. Prosessikuvauksessa HOPS kuitenkin näyttäytyy rajattuna HOPSina, joka sisältää lähinnä opintojen hyväksilukemista, vaikka auditointiaineistossa ja haastatteluissa kuvataan avointa HOPSia, jossa opiskelija yhdessä ohjaajansa kanssa pohtii opintojaan ja uratavoitteitaan. Tältä osin prosessikuvaus ja muu ohjeistus kannattaisi yhdenmukaistaa. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen Opiskelijapalautteen käsittely kuvataan tukiprosesseissa, jossa se on yksi arvioinnin aliprosesseista. Palautetta opiskelijoilta, henkilöstöltä, asiakkailta ja työelämältä kerätään vuosittain tarkistettavan suunnitelman mukaan. RAMK:ssa on vuodesta 2008 lähtien ollut käytössä yhtenäinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululta ostettu opiskelijapalautejärjestelmä. Vuosittain tehtävässä kyselyssä kerätään palautetta opetussuunnitelmista, koulutuksen toteutuksesta, oppimisen ohjauksesta ja osaamisen kehittymisestä. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa tehdyn keskitetyn opiskelijapalautteen käsittely ei ole täysin systemaattista. Auditointivierailulla haastatellut opettajat ja opiskelijat korostavat ns. välitöntä palautetta, jota opiskelijat voivat antaa opintojaksoilla ja edustajiensa kautta työryhmissä. Hyvänä käytänteenä voidaan mainita maaseutuelinkeinojen ja hyvinvointialan vuosittaiset palautekeskustelut opiskelijaryhmien kanssa. Välittömän palautteen käsittely olisi hyvä kuvata osana laadunvarmistusjärjestelmää. Opintojaksopalautteen keruu- ja käsittelytavoissa on auditointivierailulla tehtyjen haastattelujen mukaan vaihtelua, sillä osa palautteesta kerätään paperilla ja osa sähköisen järjestelmän avulla. Osa opettajista ei kerää lainkaan palautetta vastuullaan olevista opintojaksoista. Tekemässään SWOTanalyysissä RAMK on tunnistanut yhdeksi kehittämishaasteekseen opintojaksototeutusten ja oppimisen arvioinnin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Yhteisen palautejärjestelmän tuottamaa palautetta käsitellään säännöllisesti työryhmissä ja tiimeissä sekä vuosittain suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa. Auditointivierailulla tehtyjen haastattelujen mukaan opiskelijat osallistuvat tiimien työskentelyyn toimialoilla, mutta eivät ammattikorkeakoulutasolla. Opiskelijapalautteen käsittelystä on kuitenkin laadittu prosessikuvaus, jonka