Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 11:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www. enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointi prosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Metropolia Ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 9 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Tahtotila, toiminta-ajatus ja arvot Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 18 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi Korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus Tutkimus- ja kehitystyö sekä taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 51

6 5 Johtopäätökset Vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 59 Liitteet 1: Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän auditointivierailu : Arvioinnissa käytettävät kriteerit 61

7 7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Vararehtori KTL Pekka Hulkko Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys sekä laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen nimeämässä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa työryhmässä. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosessissa Hulkko oli mukana johtotiimissä. Pekka Hulkko on osallistunut maakuntaohjelmaan ja koulutukseen liittyviin alueellisiin kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun toimintaalueella. Hulkko osallistui KKA:n toteuttamiin laadunvarmistusjärjestelmän auditointeihin vuonna 2009 Diakonia ammattikorkeakoulun auditointiryhmän puheenjohtajana ja vuonna 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun auditointiryhmän varapuheenjohtajana. Jäsenet Opiskelija Jari-Pekka Kanniainen Jari-Pekka Kanniainen on aloittanut sosiaalialan opinnot Oulun seudun ammattikorkeakoulussa vuonna Hän on toiminut erilaisissa opiskelijakunta OSAKOn luottamustehtävissä vuodesta 2009 alkaen, mm. opiskeluhyvinvoinnin vastaavana, hallituksen varapuheenjohtajana täysipäiväisesti ja opiskelijakunnan puheenjohtajana, sekä Talentia Oulun seutu ry:n opiskelijavastaavana. Jari-Pekka Kanniainen on työskennellyt Nuorten Ystävät ry:ssä sosiaaliohjaajana, Oulun seurakunnan erityisdiakoniapalveluissa leiriohjaajana ja -avustajana sekä erilaisissa kaupallisen alan vuokratyötehtävissä. Vuoden 2010 aikana hän on kouluttautunut Oamkin sisäiseksi auditoijaksi ja osallistunut sisäisiin auditointeihin, jäsenenä ja varapuheenjohtajan roolissa.

8 8 Laatupäällikkö KM Annikka Nurkka Kasvatustieteiden maisteri Annikka Nurkka on toiminut Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) opetuksen kehittämistehtävissä vuodesta 2000 lähtien. Hän on toiminut vetäjänä useissa opetuksen kehittämisprojekteissa. Nurkka on vastannut yliopistossa koulutuksen laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä alusta lähtien eli vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2007 lähtien hän on vastannut yliopiston koko laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä. Annikka Nurkka on koordinoinut yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden laadunhallintajärjestelmien kuvaamista, kouluttanut sisäisiä auditointeja ja koordinoinut niiden toteuttamista. Syksystä 2009 lähtien Annikka Nurkka on perehtynyt koulutusohjelmien kansainvälisiin akkreditointeihin ja niiden kriteeristöihin LUTin edustamilla tieteenaloilla. Hän on tukenut akkreditointiin valmistautumista useissa koulutusohjelmissa ja vastannut yhteydenpidosta eurooppalaiseen akkreditoivaan organisaatioon sekä toiminut yhteyshenkilönä ulkoisten arviointien järjestelyissä. Erikoistutkija TkL Teuvo Uusitalo Tekniikan lisensiaatti Teuvo Uusitalo toimii VTT:ssa erikoistutkijana. Hänen erityisalaansa on yritystoiminnan riskienhallinta. Hän on ollut mukana kehittämässä riskienhallinnan menetelmiä sekä arvioimassa organisaatioiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Hän on myös toiminut toimintajärjestelmän sisäisenä auditoijana sekä EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman tutkimushankkeiden arvioijana. Aikaisemmin Uusitalo on työskennellyt muun muassa yliassistenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa ja projektipäällikkönä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa. Uusitalo toimi vuonna 2006 Lahden ammattikorkeakoulun ja vuonna 2009 Oulun yliopiston auditointiryhmän jäsenenä. Professori MuT Heidi Westerlund Musiikin tohtori Heidi Westerlund on toiminut Sibelius-Akatemian professorina vuodesta 2004 lähtien vastaten erityisesti musiikkikasvatuksen jatkokoulutusyksikön kehittämisestä. Musiikkikasvatuksen koulutukseen liittyvää tutkimusta hän on raportoinut kansainvälisesti muun tutkimustyönsä ohessa. Westerlund on toiminut Sibelius-Akatemian hallituksessa, opetus- ja tutkimusneuvostossa, tieteellisessä ja pedagogisessa jaostossa, musiikkikasvatuksen osaston johtoryhmässä ja osastoneuvostossa sekä useissa toimikunnissa. Hänellä on laaja kansainvälinen tutkimusverkosto ja hän toimii useiden alan kansainvälisten julkaisukanavien referee-arvioijana. Vuonna 2010 Westerlund osallistui Örebron yliopiston Musicology ja Culinary Arts and Meal Science -laitosten tutkimuksen ulkopuoliseen arviointiin arviointilautakunnan jäsenenä.

9 9 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

10 10 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

11 11 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta yhteisessä neuvottelussa, jossa allekirjoitettiin auditointisopimus. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Metropolia Ammattikorkeakoulun sopimusneuvottelu pidettiin Auditoinnin kieleksi sovittiin suomi ja toteuttajaksi kotimainen auditointiryhmä. 2.2 Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Metropolia Ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Metropolian organisaatio ja koko Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Metropolian laatudokumentti: Metropolian meininki laadukasta tulosta yhteisten toimintatapojen avulla Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän historia Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen Metropolian toiminnanohjausjärjestelmään Metropolian SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä tai toteutetuista toimenpiteistä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

12 12 Yllä olevien lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranetsivuille eli Tuubi-portaaliin, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena oli todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista vaadittiin jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tuli käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Metropolia Ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Pääsy Tuubissa oleviin työtiloihin (muutama esimerkki) Näyttö sidosryhmäsuhteiden kehittämisestä Analyysi johtoryhmän jäsenten haastattelun pohjalta 2010 Kaksi esimerkkiä dokumentaatioista, jotka ovat syntyneet itse- ja ristiinarviointien yhteydessä Neuvottelukunnan lausunnot opetussuunnitelmiin ja poimintoja OPSeditorista, joka sisältää kuvaukset työelämän kuulemisesta opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun arvioinnin loppuraportti ja Toimenpideohjelma Rehtorin ohje, johtosääntö ja hallintosääntö Esimerkit täydennyskoulutuksen, avoimen AMK:n ja erikoistumisopintojen laadunvarmistuksesta Pääsy prosessiportaaliin Tuubissa (ei toteutunut tietoturvasyistä, mutta ryhmälle toimitettiin esimerkit portaalista löytyvistä keskeisistä kuvauksista). Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola ja suunnittelupäällikkö Sanna Pihlajaniemi vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää, ammattikorkeakoulun intranetiä (Tuubi-portaalia) ja auditointiaineistoa. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Pekka Hulkko ja auditointia koordinoiva erikoissuunnittelija Johanna Mattila Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat Metropolia Ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointiprosessin vaiheista ja auditointi-

13 vierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa korkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Riitta Konkola, Antti Elolähde (opiskelija, Terveys- ja hoitoala, Hoitotyön koulutusohjelma), Annikki Thodén (projektipäällikkö, Helsingin terveyskeskus, ammattikorkeakoulun hallituksen työelämäedustaja), Anssi Ikonen (lehtori, Tieto- ja viestintäteknologia, Information Technology), Anitta Pankkonen (koulutuspäällikkö, Kulttuuri- ja luova ala, Elokuvan ja television koulutusohjelma / Esittävän taiteen koulutusohjelma), Liisa Koski-Lukkari (kehityspäällikkö, Liiketoimintaosaaminen), Heikki Santti (suunnittelija, Työelämäpalvelut / Aikuiskoulutus) ja Jukka Nivala (johtaja, Rakennus- ja kiinteistöala). Tilaisuutta ennen korkeakoulu oli kerännyt henkilöstöltä ja opiskelijoilta valmiiksi kysymyksiä, joihin korkeakoulu itse toivoi tilaisuudessa saatavan vastauksia. Kysymykset toimitettiin suunnittelijalle KKA:han ennen tilaisuutta ja niiden perusteella auditointiryhmän puheenjohtaja ja suunnittelija yhdessä muokkasivat esityksen sisältöä vastaamaan korkeakoulun toiveita. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Ensimmäisen päivän aikana auditointiryhmä haastatteli yhteensä kuudessa haastattelussa korkeakoulun johtoa, johon kuuluivat klustereiden ja tukipalveluiden johtajat, koulutuspäälliköitä jokaisesta klusterista, hallinnon opiskelijaedustajia eri koulutusaloilta, tuki- ja palvelutoimintojen henkilökuntaa sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin klusteri- ja yksikkötasolla. Auditointiryhmä toteutti kahteen ryhmään jakaantuneena yhteensä yhdeksän haastattelua, joista ensimmäinen ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksen haastattelu tehtiin koko auditointiryhmällä. Muut toisen vierailupäivän haastattelut tehtiin rinnakkaisina ja teemoiltaan samansisältöisinä Myyrmäessä Vantaalla ja Tukholmankadulla Helsingissä. Haastateltavina oli opetushenkilökuntaa eli lehtoreita, yliopettajia ja yksi tuntiopettaja, kehityspäälliköitä, koulutuspäälliköitä, koulutusvastaavia, eri koulutusalojen amk- ja ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoita sekä päivä- että iltalinjalta, kansainvälisten toimintojen henkilökuntaa sekä kansainvälisiä opiskelijoita, niin vaihto- kuin tutkinto-opiskelijoita. Haastatteluiden teemoina olivat perustoimintojen laadunvarmistuksen ohella henkilöstön kehittäminen ja kansainvälisyys. Kolmantena vierailupäivänä auditointiryhmä haastatteli strategisten tiimien jäseniä (lehtoreita, yliopettajia, TKI-päällikkö ja opiskelija) seuraavista tiimeistä: Suomen paras opetus, Suomen paras työpaikka ja Osaamista ja 13

14 14 osaavaa työvoimaa alueelle. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ns. jokerihaastattelut, joiden ajaksi ryhmä jakaantui kahtia. Toinen puoli ryhmästä lähti kampuskävelylle Bulevardin toimipisteeseen, jossa viimeinen vierailupäivä vietettiin, ja toinen puoli haastatteli laadunvarmistuksesta vastaavia strategisia tiimejä. Bulevardin toimipisteen kampuskävelyn oppaana toimi 4. vuosikurssin tietotekniikan opiskelija ja ryhmä vieraili seuraavissa paikoissa: Megora (kohtaamispaikka / aulatila) Opintotoimisto, jossa paikalla kaksi työntekijää ja opintoasiainpäällikkö (ryhmä tutustui Tuubin työtilojen käyttöön ja prosessiportaaliin, johon ei ollut pääsyä kampuksen ulkopuolisilta koneilta) METKAn pieni aulatoimisto, jossa paikalla yksi METKAn työntekijä ja yksi opiskelija (keskusteltiin muun muassa Metropolian meiningistä, palautejärjestelmästä ja klusterirajat ylittävästä yhteistyöstä) Tietokoneluokka, jossa oli käynnissä tietoverkkoreitityksen kurssi (ryhmä kuuli opettajan näkökulman palautejärjestelmän käytön arjesta ja palauteprosessista) Kirjastossa, jossa paikalla kolme henkilökunnan edustajaa (keskusteltiin Tuubin käytöstä, prosessien toimivuudesta ja toiminnan kehittämisestä palautteen perusteella) Laadunvarmistuksesta vastaavien tiimien haastatteluun saatiin lyhyellä varoitusajalla paikalle auditoinnin yhdyshenkilönä toiminut suunnittelupäällikkö ja yhteensä kuusi henkilöä Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit -tiimistä sekä Suomen paras opetus -tiimistä. Haastateltavina olivat kehityspäällikkö, kaksi koulutuspäällikköä, lehtori, erityisasiantuntija ja johdon sihteeri. Auditointivierailu päättyi johtoryhmän haastatteluun ja lyhyeen johdolle annettavaan palautteeseen. Auditointiryhmä toteutti vierailunsa aikana yhteensä 18 haastattelua. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessista kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastanneet suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Korkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 15 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Metropolia Ammattikorkeakoulu (Metropolia) aloitti toimintansa Sen ylläpitäjäorganisaationa toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, joka perustettiin Yhtiön omistajia ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Kauniaisten kaupunki. Metropolia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Syyslukukaudella 2010 ammattikorkeakoulussa oli yhteensä yli opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita (nuoret) oli noin perustutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa noin 2500 ja ylempää amk-tutkintoa suorittavia noin 650 ja erikoistumisopinnoissa lähes 600 opiskelijaa. Kaikista opiskelijoista 13 % oli äidinkieleltään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia tai muita kuin Suomen kansalaisia. Perustutkintoja suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 2027 ja ylempiä amk-tutkintoja 154. Vuoden 2011 alussa Metropolialla oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä 20 toimipaikkaa, henkilökuntaa noin 1190, joista opetushenkilöstöä oli noin 750 ja 67 koulutusohjelmaa, joista 14 oli englanninkielisiä. Metropolian organisaatio muodostuu kahdestatoista tulosalueesta (kuvio 1). Koulutusohjelmat on ryhmitelty seitsemään tulosalueeseen, joita kutsutaan Metropoliassa klustereiksi. Klusterit vastaavat Metropolian koulutus- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio sekä taiteellisesta toiminnasta, sekä aluekehitystehtävästä ja niiden sisällöllisestä kehittämisestä. Klusterit edustavat Metropolian neljää koulutusalaa: kulttuurialaa, liiketaloutta, sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikkaa. Opetushenkilöstö sijoittuu klustereihin. Metropolian tuki- ja kehittämispalvelut muodostuvat viidestä tulos alueesta, jotka vastaavat koulutuksen ja TKI-toiminnan tukitoiminnoista ja niiden Metropolia-tasoisesta koordinoinnista.

16 16 Organisaatio Hallitus Rehtori Riitta Konkola Klusterit Rakennus- ja kiinteistöala Johtaja Jukka Nivala Teollinen tuotanto Johtaja Risto Salminen Tieto- ja viestintäteknologia Johtaja Seija Ristimäki Terveys- ja hoitoala Johtaja Elina Eriksson Hyvinvointi ja toimintakyky Johtaja Johanna Holvikivi Kulttuuri- ja luova ala Johtaja Tuire Ranta-Meyer Liiketoimintaosaaminen Johtaja Helena Kuusisto-Ek Tukipalvelut Kansainvälisten asioiden palvelut, työelämäyhteyksien kehittämispalvelut, kirjastoja tietopalvelut, opintoasiain palvelut, TKI-kehityspalvelut Vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jorma Uusitalo Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Pekka Laaksonen Tietohallintopalvelut Tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki Strategia ja viestintä Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki Kuvio 1. Metropolian organisaatiorakenne Kuvio 2. Metropolian organisaatio. 3.2 Tahtotila, toiminta-ajatus ja arvot Metropolian tahtotilana on olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuoteen 2014 mennessä. Tähän pyritään huippulaadukkaalla koulutuksella ja vaikuttavalla TKI-toiminnalla. Metropolia avaa tahtotilaansa strategiassaan seuraavasti: Työelämän arvostus näkyy siinä, että meiltä valmistuneet ovat haluttua työvoimaa ja että meidät halutaan kumppaniksi työelämän toimintamallien ja osaamisen

17 kehittämiseen. Toimintamme on taloudellisesti tehokasta ja asiakaspalvelu on luontevaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tuloksellisuutemme ja henkilöstön työ hyvinvointi osoittavat, että Metropolia on korkeakoulujohtamisen edelläkävijä. Metropolian toiminta-ajatus on muotoiltu Metropolian konsernistrategiassa ( ) seuraavasti: Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian arvot ovat: Korkea laatu on lähtökohtamme Yhteisöllisyys on voimamme Avoimuus on toimintatapamme Asiantuntijuus on intohimomme. Metropolia on nostanut oman kehityksensä kaarta arvioidessaan seuraavan 2014 päättyvän kauden tavoitteekseen panostaa etenkin laadun nostamiseen kaikessa toiminnassaan. Strategian toteutuksen tukivälineenä Metropolia käyttää omaa sovellustaan tasapainotetusta tuloskorttista. Metropolian tuloskortin näkökulmiksi on valittu tuote / palvelu, prosessit sekä henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi (sisäiset näkökulmat), asiakkaat ja verkostoituminen (ulkoiset näkökulmat), sekä vaikuttavuus ja talous (tulosnäkökulmat). Käytännössä tuloskortti toimii sähköisesti, STTS-järjestelmänä, joka on Metropoliassa strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin työväline. Kuhunkin näkökulmaan sovitaan tavoite. Näiden strategisten päätavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan toimenpiteitä, ja toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan asettamalla kunkin tavoitteen toteutumiselle mittari. Toimenpiteet ja mittarit sovitaan eri strategiatasoille. Metropoliassa konsernille ja tulosalueille tehdään omat strategiat (sovitaan tahtotila, kasvustrategia, kilpailustrategia ja tarkennetut tuloskortin strategiset päätavoitteet), kun taas tulosyksiköissä sovitaan toimenpiteet, joita toteuttamalla tulosyksiköistä koostuva tulosalue kulkee kohti tavoitettaan. Ruohonjuuritasolla tavoitteiden saavuttamista käydään läpi tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Metropolian strategiset päätavoitteet ovat: Suomen paras opetus Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit Suomen paras työpaikka korkeakoulusektorilla Suomen korkein läpäisyaste Haluttu strateginen kumppani Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle Taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi. 17

18 18 Metropoliassa jokaiselle strategiselle päätavoitteelle on nimetty konsernin johtoryhmästä vastuuhenkilö, joka vastaa päätavoitteen alle määriteltyjen toimenpiteiden etenemisestä. Vastuuhenkilöllä on tukenaan nimetty toinen johtoryhmän jäsen, joka toimii sparraajana asioiden valmistelutyössä, sekä strateginen tiimi. Vastuuhenkilö toimii strategisen tiimin puheenjohtajana. Strategiaan liittyvien toimenpiteet ja budjetti vuodelle 2011 on eritelty omassa dokumentissaan (päivätty ). Siinä on kuvattu strategiaprosessin ja -analyysin kulku pääpiirteissään, strategiset valinnat ja toimenpiteet sekä tehty henkilöstösuunnitelma ja talousarvio vuodelle Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistuksen kokonaisuus koostuu Metropolian toiminnan ja sen kehittämisen periaatteiden ja toimintatapojen määrittelystä jatkuvan kehittämisen kehän mukaisesti Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä Yhteisistä dokumentoiduista toimintatavoista ja ydin- ja tukiprosesseista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä ja palautekanavista Kaikkien saatavilla olevista ohjeista ja kuvauksista. Kuvio 2. Metropolian laadunvarmistuksen kokonaisuus

19 Metropolian laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuuden käyttöliittymänä ja tietopankkina on ammattikorkeakoulun intranet, jota kutsutaan nimellä Tuubi-portaali (Tuubi). Tuubi sisältää laajan kokonaisuuden sähköisiä palveluja ja tietoja johdon, opettajien, henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön. Metropolian ydinprosessit ja niiden omistajat (suluissa) ovat strategia- ja toiminnan ohjauksen prosessi (rehtori), oppimistoiminnan prosessi (vararehtori) ja työelämä- ja TKI-prosessi (vararehtori). Tukiprosessit omistajineen ovat henkilöstöhallinnon prosessit (henkilöstöjohtaja), taloushallinnon prosessit (talous- ja hallintojohtaja), toimitilaprosessit (talous- ja hallintojohtaja), tietohallinnon prosessit (tietohallintojohtaja), kirjasto- ja tietopalveluprosessit (tietopalvelupäällikkö), viestinnän prosessit (strategia- ja viestintäjohtaja) ja yleishallinnon prosessit (talous- ja hallintojohtaja). 19

20 20 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat vastuineen johdetaan strategiasta ja määritellään Metropolian meininki -dokumentissa, johtosäännössä ja rehtorin ohjeessa, jotka ovat saatavilla Tuubi-portaalissa. Johto, henkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia vastuistaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Organisaatiomuutosten jälkeen laadunvarmistuksen kokonaisuuden vastuut jakaantuvat kuitenkin useille eri toimijoille. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu strategialähtöisesti Metropolian laatutyö on rehtorin ja muun johdon sekä hallituksen haastatteluiden perusteella strategialähtöistä. Tämä on todettavissa niin auditointiaineistossa kuin auditointivierailun aikana suoritetuista haastatteluista. Selkeä kehittämiskohde on se, että tulosalueilla on käytössä erilaisia käytänteitä. Korkeakoulu on tunnistanut tämän kehittämiskohteen. Metropolia seuraa strategian toteutumista ja toimintaa sekä arvioi tavoitteiden saavuttamista systemaattisesti. Toiminnan kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat laajat palautejärjestelmät, joista saatu tieto ohjaa toimintaa. Korkeakoulun perustehtävien toteuttaminen, toiminnan, sen laadun ja kilpailu kyvyn kehittäminen perustuvat jatkuvan kehittämisen kehän eli PDCA:n (Plan suunnittele toiminta Do toimi suunnitelman mukaan Check arvioi ja seuraa, miten on toimittu ja mitä on saatu aikaan Act toimi ja kehitä palautteen perusteella) periaatteisiin. Jatkuvan kehittämisen kehän periaate on kuvattu Metropoliassa systemaattisesti, ja auditointiaineisto heijasteli tätä periaatetta kattavasti. Auditointihaastatteluihin nojaten voidaan todeta, että kehittämisen kehän periaatteen mukainen toiminta, oman toiminnan arviointi ja kehittäminen on viety systemaattisesti tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttöön ja sovellettavaksi. Strategisille päätavoitteille ja muulle toiminnalle on Metropoliassa asetettu laadun mittarit, joiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittaessa korjaavista ja kehittävistä toimenpiteistä. Yhteistä korkea-

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA [ASIAKIRJAN NIMI] [nro] 1(5) [Nimen täydenne] AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA AHOT tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot