Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Satakunnan ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Satakunnan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Toiminta-ajatus, missio, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio.. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Tekniikan tohtori, dosentti Heikki Malinen on toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Mikkelin ammattikorkeakoulun va. rehtorina. Vuosina hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitysjohtajana ja vararehtorina vastuullaan ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointijärjestelmät. Malinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti ja on toiminut siellä ma. professorina (energiatalous). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Hänellä on kokemusta ammattikorkeakouluissa tehdyistä itsearvioinneista ja ulkoisista arvioinneista sekä teollisuuden ympäristö-, ympäristöriski- ja laatuarvioinneista. Vuonna 2005 Malinen on suorittanut Helsingin yliopistossa Korkeakoulutuksen laatu ja sen arviointi -koulutuksen. Hän on osallistunut auditointiryhmän jäsenenä KKA:n järjestämään Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Jäsenet Filosofian tohtori Jarmo Hallikainen on toiminut vuodesta 1996 lähtien Kuopion yliopiston fysiikan laitoksella lehtorina ja vuosina tuntiopettajana, assistenttina ja yliassistenttina. Hän toimii myös Laatuajattelun perusteet -opintojakson pienryhmäopetuksen vastuuopettajana. Hallikainen on osallistunut Kuopion yliopiston fysiikan laitoksen ensimmäisen laatukäsikirjan laadintaan ja toiminut vuosina Kuopion yliopiston sisäisenä auditoijana. Hän on osallistunut Kuopion yliopiston järjestämään yliopistopedagogiikan PD-koulutukseen ja laatukoulutukseen. Terveystieteiden tohtori Päivi Karttunen on toiminut vuodesta 2007 alkaen vararehtorina Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa vastuualueinaan opetuksen ja laadunvarmistuksen kehittäminen, henkilöstön kehittäminen sekä tutkimusja kehitystoiminta. Vuosina hän toimi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana vastaten korkeakoulun sisäisestä kehittämisestä, mukaan lukien laadunvarmistus ja arvioinnit. Vuosina Karttunen toimi opetustehtävissä Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella osallistuen myös laatutyöhön. Hän on

8 osallistunut kahdesti arvioitsijana KKA:n organisoimiin ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointeihin sekä vuonna 2005 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointiin. Mikko Majander opiskelee tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa Haaga Helia ammattikorkeakoulussa. Aiemmin hän on opiskellut tietotekniikan koulutusohjelmassa Helsingin ammattikorkeakoulussa. Majander on suorittanut tietotekniikan ammatillisen perustutkinnon vuonna Vuosina hän on toiminut Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä eri tehtävissä, mm. hallituksen ja koulutuspoliittisen työryhmän jäsenenä. Vuosina hän toimi Helsingin ammattikorkeakoulussa ja sen opiskelijakunnassa eri tehtävissä, mm. ammattikorkeakoulun johtoryhmän, tutkintolautakunnan ja opintotukilautakunnan jäsenenä. Majander on osallistunut KKA:n rakennustekniikan seuranta-arviointiin arviointiryhmän jäsenenä sekä osallistunut SAMOK ry:n edustajana useiden muiden projektien johtoryhmätyöskentelyyn. Filosofian maisteri Marja Pudas on toiminut vuosina yksikönpäällikkönä ja vuoden 2009 alusta alkaen kehittämispäällikkönä Keski-Suomen TE-keskuksessa. Vuosina hän on toiminut Työministeriössä tarkastajana ja Oulun yliopistossa tutkijana, tuntiopettajana ja assistenttina. Hän on osallistunut monipuolisesti alueelliseen kehittämistoimintaan yhdessä elinkeinoelämän, oppilaitosten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Vuosina Pudas toimi TE-keskuksen ESR-rahoitteisen työelämän ja koulutuksen ennakointiprojektin projektipäällikkönä ja osallistui vuosina työministeriön ja opetushallituksen ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämishankkeisiin. Hän on osallistunut myös TE-keskusten omaan laatujärjestelmätyöhön. Pudas on suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2003 sekä ammatilliset opettajaopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Sihteeri Suunnittelija Kirsi Mustonen, KKA

9 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

10 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Satakunnan ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta sekä opiskelija- ja henkilöstömääristä Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunhallintajärjestelmästä Laadunhallintajärjestelmän kehityshistoria Laadunhallintajärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjaukseen Laadunhallintajärjestelmän SWOT-analyysi Laadunhallintajärjestelmän perusteella havaittuja kehittämiskohteita ja käynnistettyjä toimenpiteitä. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Satakunnan

12 ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä ei pyytänyt ammattikorkeakoululta lisäaineistoja. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Satakunnan ammattikorkeakoulun auditointiyhteyshenkilö, kehitysjohtaja Päivi Jaatinen vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Heikki Malinen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Kirsi Mustonen vierailivat Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista ja kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa pitivät puheenvuoron ammattikorkeakoulun rehtori Seppo Pynnä, henkilökuntaa edustanut koulutusjohtaja Anne Kleemola sekä opiskelijakunta SAMMAKON edustaja Joonas Laukkanen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun ylintä johtoa, koulutus- ja tutkimusjohtajia, opetus- ja t&k-henkilökuntaa, yhteisten palvelujen edustajia, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, opiskelijoita sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointiryhmä haastatteli toisena päivänä Porissa ja Raumalla tekniikan ja merenkulun toimialan sekä sosiaali- ja terveysalan toimialan henkilöstöä ja opiskelijoita. Lisäksi Porissa haastateltiin liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan, Täydennyskoulutuskeskuksen sekä Kankaanpään kuvataiteen henkilöstöä ja opiskelijoita. Auditointiryhmä järjesti kolmantena päivänä kaksi teemahaastattelua, joiden aiheet olivat Aluekehitystyön laadunvarmistus sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun palautejärjestelmien toimivuus. Lisäksi kolmantena päivänä to-

13 teutettiin jokerikohteen haastattelut aiheesta Englanninkielisten koulutusohjelmien laadunvarmistus. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

14 Satakunnan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunhallintajärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on Porin kaupungin ylläpitämä korkeakoulu, jonka hallintoon osallistuvat Porin kaupungin lisäksi Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään ja Rauman kaupungit erillisessä ylläpitosopimuksessa kuvatulla tavalla. Ylläpitäjähallintoa Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiossa edustaa Porin kaupunginvaltuuston kunnallisvaalikaudeksi asettama 11-jäseninen lautakunta. Tutkintoon johtava koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta on organisoitu kolmelle toimialalle: liiketoiminta ja kulttuuri 5, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Täydennyskoulutuskeskuksen vastuulla ovat erikoistumisopinnot, avoin ammattikorkeakouluopetus sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatut koulutuspalvelut. Koko ammattikorkeakoulun yhteisiä tehtäviä hoitavat rehtorin toimisto ja yhteiset palvelut 6 (kansainvälisyyspalvelut, kirjasto- ja tietohallintopalvelut, opintoasiainpalvelut, suunnittelu ja kehittämispalvelut, talous- ja henkilöstöpalvelut, tietohallintopalvelut ja viestintäpalvelut). Koko ammattikorkeakoulua johtaa rehtori tukenaan johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, toimialajohtajat ja täydennyskoulutuskeskuksen johtaja. Toimialoista vastaavat toimialajohtajat ja heidän alaisuudessaan koulutusjohtajat ja tutkimusjohtajat. Täydennyskoulutuskeskuksella on johtaja. Yhteisten palvelujen johdossa toimivat johtajat tai päälliköt. Toimialajohtajat, täydennyskoulutuskeskuksen johtaja ja yhteisten palveluiden johtajat/päälliköt toimivat suoraan rehtorin alai asti liiketalous, matkailu ja kulttuuri asti keskushallinto

15 suudessa. Toimijoiden vastuut ja valtuudet on kuvattu rehtorin vahvistamassa toimintasäännössä. Ammattikorkeakoulu toimii viidessä kaupungissa. Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla on toimintaa Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla; sosiaali- ja terveysalalla Harjavallassa, Porissa ja Raumalla sekä tekniikan ja merenkulun toimialalla Porissa ja Raumalla. Rehtorin toimisto ja yhteiset palvelut toimivat Porissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstömäärä on 511 ( ) ja kokonaisopiskelijamäärä ( ). Kuvassa 1 on esitetty Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio. Kuva. Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio

16 . Toiminta-ajatus, missio, visio ja arvot Satakunnan ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, missio, visio ja arvot on kuvattu strategiassa. Toiminta-ajatus Satakunnan ammattikorkeakoulu on verkostomaisesti toimiva korkeakoulu, joka vauhdittaa Satakunnan ja sen ympäristöalueiden kehittymistä kilpailukykyisenä ja kansainvälisenä alueena. Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta, joka valmentaa opiskelijat huippuosaajiksi tulevaisuuden työtehtäviin ja mahdollistaa ammatillisen kehittymisen. Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa alueen yrityksille ja yhteisöille tutkimus- ja kehittämispalveluja, joiden tuella nämä voivat kehittää toimintaansa ja lisätä kilpailukykyään. Missio Satakunnan ammattikorkeakoulun keskeisiin tehtäviin kuuluu sekä koulutuksen järjestäminen että tutkimus ja kehittämistoiminta. Nämä tehtävät eivät ole toisistaan erillisiä, vaan vahvistavat toinen toistaan ja ovat parhaimmillaan yhteen kietoutuneita ja erottamattomia. Molempien tehtävien tavoitteena on paitsi koulutusta tarvitsevien ja alueen yritysten palveleminen, myös laajemmin katsottuna alueen kehittäminen. Satakunnan ammattikorkeakoulun tehtävänä on tarjota erityisesti Satakunnan ja sen ympäristöalueiden nuorille ja aikuisille korkeakouluopiskelupaikka. Merenkulun koulutuksen osalta koulutustehtävä on valtakunnallinen. Aikuisille se tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia jatkuvaan työelämästä käsin tapahtuvaan kouluttautumiseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu kouluttaa työelämän tarvitsemaa ammattitaitoista ja pätevää henkilökuntaa, jolla on valmiudet toimia aktiivisesti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa sekä osallistua sen erilaisiin kehitys- ja kehittämisprosesseihin. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun tehtävänä on monipuolinen maakunnan ja työelämän kehittäminen, etenkin paikallisen yrittäjyyden tukeminen ja koulutustason nostaminen sekä asiantuntijapanoksen antaminen alueelliseen strategiatyöhön. Satakunnan ammattikorkeakoulu huolehtii tehtävistään korkeatasoisen koulutuksen, asiantuntija- ja palvelutoiminnan, yrityskiihdyttämötoiminnan sekä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan avulla. Koska Satakunnan asema globalisoituvassa maailmassa luo uusia haasteita maakunnalle ja sen koulutustarjonnalle, kehittämistehtävän toteuttaminen edellyttää myös merkittävää kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa.

17 Visio Satakunnan ammattikorkeakoulun visiona on olla merkittävä eurooppalainen korkeakoulu, joka tuottaa työelämän arvostamaa osaamispääomaa. Satakunnan ammattikorkeakoulu on tuottanut strategisessa suunnitteluprosessissaan toiminnalleen strategiset tavoitteet, joiden toteutumisen kautta edetään kohti visiota. Strategiset tavoitteet ovat Strategioiden toteutumista tukeva toimintakulttuuri Asiakkaiden ja kumppaneiden haluamat ja arvostamat tuotteet ja palvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Prosessien toiminnallinen erinomaisuus Maineen hallinta Nykyaikainen infrastruktuuri Taloudellinen liikkumavara. Strategisille tavoitteille on määritelty kriittiset menestystekijät ja mittarit, jotka on kirjattu tasapainotettuun mittaristoon (BSC) 7. Sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun strategia että osastrategiat tarkistetaan tavoitesopimuskausittain. Arvot Vision saavuttamisen tueksi Satakunnan ammattikorkeakoulu on valinnut seuraavat neljä arvoa ohjaamaan tapaansa toimia: Arvostamme ihmistä. Toimimme avoimesti ja rehellisesti. Tuotamme ympäristömme tarvitsemaa osaamista. Teemme yhdessä tuloksen.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunhallintajärjestelmän kuvaus Satakunnan ammattikorkeakoulussa laadunhallintajärjestelmä ymmärretään laajasti kaikkien niiden toimintojen, sovittujen menettelyjen, sopimusten ja sääntöjen kokonaisuudeksi, jolla ammattikorkeakoulun kaikkia toimijoita ohjataan toteuttamaan työtänsä hyväksyttyjen periaatteiden ja strategioiden sekä asetettujen tavoitteiden ja annettujen lupausten mukaisesti. Laadunhallintaa ei nähdä erillisenä toimintana, vaan se on normaali osa sekä strategiaprosessia että operatiivista toimintaa. 7 BSC = Balanced Scorecard

18 Uudistettu laadunhallintajärjestelmä otettiin käyttöön Uudistamisen pohjalla oli organisaation oma tarve saada laadunhallintajärjestelmä entistä paremmin koko toiminnan kattavaksi, rakenteeltaan selvemmäksi ja läpinäkyvämmäksi sekä vahvemmin toimintaa ohjaavaksi ja kehittäväksi. Laadunhallintajärjestelmä pohjautuu ISO9001:2000- ja ISO9004:2000- standardeihin. Merenkulun koulutuksen osalta laadunhallinnan perustana on lisäksi kansainvälinen yleissopimus merenkulun kouluttamisesta (STCW-95). Johto on määritellyt Satakunnan ammattikorkeakoululle laatupolitiikan ja asettanut prosessiryhmittäin laatutavoitteet, joita on konkretisoitu BSC-mittaristossa. Auditointiaineiston mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulu ilmoittaa tunnistaneensa asiakasryhmänsä ja näiden tarpeet. Se on tunnistanut ja kuvannut keskeiset prosessit, joiden avulla asiakastarpeet muutetaan asiakastuloksiksi. Prosessien suorituskyvystä kerätään tietoa. Syntyvän tiedon käsittelyä ohjaa arvioinnin kokonaisohjelma. Analysoitua tietoa arvioidaan johdon katselmuksissa ja käytetään hyväksi uusien tavoitteiden asettamisessa sekä toiminnan ja suorituskyvyn jatkuvassa kehittämisessä. Hierarkian ylimmällä tasolla on kuvattu toimintaa ohjaavat periaatteet, arvot, missio, visio, toiminta-ajatus sekä strategiset tavoitteet, strategiat ja laatupolitiikka. Niiden avulla määritellään se toiminta-avaruus, jossa koko toiminnan tulisi tapahtua. Ylimmälle tasolle kuvatut asiat ovat syntyneet strategisessa suunnitteluprosessissa ja ne tarkistetaan vuosisuunnitteluprosessissa. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa nelitasoisena pyramidina (kuva 2). Pyramidi koostuu neljällä tasolla olevista toimintaa ohjaavista asiakokonaisuuksista ja taustalla toimivista ohjeista, säännöistä ja sovituista menettelyistä, joiden yhteisvaikutusta päämäärien saavuttamiseksi ohjataan strategisella johtamisella ja suunnittelulla. Ulkoinen toimintaympäristö ja sieltä nousevat asiakastarpeet antavat toiminnalle suunnan ja sisällön ja ohjaavat toiminnan painopisteiden valinnassa. Oleellinen osa toimintaa on sen jatkuva palautteisiin ja arviointitietoon perustuva kehittäminen. Seuraavalla tasolla on määritelty ne prosessit, joiden avulla ylimmän tason luomassa tavoite- ja toiminta-avaruudessa muutetaan asiakastarpeet asiakastuloksiksi. Prosessien sisälle on määritelty prosessikohtaisesti menettelyjä, joilla niiden laatua hallitaan. Prosessit on ryhmitelty ohjausprosesseihin, ydinprosesseihin ja yhteisiin palveluprosesseihin. Prosessit on esitetty kuvassa 3. Toiseksi alimmalle tasolle pyramidissa on kuvattu toiminnasta tai toiminnan arvioinnista itsearvioinneilla, omaan toimintaan kohdistuvalla tutkimuksella tai sisäisillä tai ulkoisilla auditoinneilla syntyneet tulokset. Toiminnasta syntyvien tietojen avulla seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tuloksia käytetään hyväksi toiminnan kehittämisessä. Tulosten käsittelyä ja arviointia ja hyödyntämis- tai käsittely-

19 Kuva. Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunhallintajärjestelmän kokonaiskuvaus tiheyttä ohjaa arvioinnin kokonaisohjelma, joka mm. määrittelee tietojen hyödyntämis- ja käsittelyfrekvenssin. Pyramidin perustasolle on kuvattu laadunhallintamenettelyt, kuten esimerkiksi itsearvioinnit, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ja todettuja poikkeamia korjaavat menettelyt. Auditointien toteuttamista ohjaa rehtorin vahvistama kolmivuotinen auditointisuunnitelma. Taustalla toimintaa ohjaavat hallinnolliset ohjeet, sisäiset säännöt ja menettelyohjeet. Hallinnolliset ohjeet ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun ulkopuolisten tahojen päätöksiä (esimerkiksi opetusministeriö, Porin kaupunki), joilla on sitova ja määräävä vaikutus ammattikorkeakoulun toimintaan. Sisäiset säännöt ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun lautakunnan, hallituksen tai rehtorin päätöksellä syntyviä sääntöjä, jotka sitovat kaikkia toimijoita. Menettelyohjeet ovat rehtorin vahvistamia koko ammattikorkeakoulun toimintaa ja kaikkia toimijoita sitovia konkreettisia toimintaohjeita. Hallinnollisten ohjeiden, sisäisten sääntöjen ja menettelyohjeiden tehtävänä on omalta

20 Kuva. Satakunnan ammattikorkeakoulun prosessikartta osaltaan tukea sopimusten mukaista toimintaa ja ehkäistä ennakolta sovitusta poikkeava toiminta. Koko ammattikorkeakoulun tasolla jatkuva kehittämisen sykli käynnistyy toiminnan suunnittelusta (strateginen suunnittelu ja vuosisuunnittelu). Suunniteltu toiminta toteutetaan opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja aluekehityksen prosesseissa, joita tuetaan yhteisillä palveluprosesseilla. Toiminnasta syntyy tietoja, jotka kuvaavat tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan sujuvuutta. Toiminnasta synnytetään tietoa myös itsearvioinneilla, auditoinneilla ja omaan toimintaan kohdistuvilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Syntynyt tieto käsitellään johdon kuukausi- ja vuosikatselmuksissa, joissa sovitaan sekä kehittämistoimenpiteet että poikkeamia korjaavat toimenpiteet. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan katselmuksissa. Toiminnasta syntynyt tieto toimii myös pohjana, kun johto tekee uusia strategisia valintoja ja painotuksia sekä valitsee toimenpiteitä ja määrittelee resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavalle suunnittelukaudelle.