Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marjo Nykänen Mailis Aaltonen Tuukka Männistö Pertti Puusaari Minna Sneck Krister Talvinen Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2012

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (09) PL 133 (Meritullinkatu 1), Helsinki kka.fi JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere 2012

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien ensimmäinen kierros vuosina on päättymässä. Keskeinen tavoite on ollut tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita ja osoittaa 1, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2 jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Oulun seudun ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditointisopimus Auditointiaineisto 9 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne, hallinto ja toiminnanohjaus Strategia, visio ja arvot Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 19 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö / Taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 54

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 63 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 64 2: Auditointikriteerit 65

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Filosofian lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri Marjo Nykänen on toiminut vuodesta 2010 lähtien Mikkelin ammattikorkeakoulun laatu- ja palvelujohtajana vastuualueinaan laadunhallinta ja palvelutoiminta. Vuosina hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -tulosalueen johtajana, vuosina liiketalouden koulutusjohtajana ja tätä ennen yliopettajana ja lehtorina. Nykänen on pitkään toiminut yksikkönsä laatutiimin jäsenenä ja vuodesta 2007 alkaen koko ammattikorkeakoulun osa-aikaisena laatupäällikkönä sekä laatu- ja arviointitiimin puheenjohtajana. Mikkelin ammattikorkeakoulun johtoryhmätyöskentelyyn hän on osallistunut 1990-luvun lopusta lähtien. Nykänen on osallistunut korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutukseen Jyväskylän yliopistossa (2008), suorittanut yrittäjän MBA-kumppanuusohjelman sekä oppilaitosjohdon koulutusohjelmia. Vuonna 2009 Nykänen osallistui KKA:n toteuttamaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin toimien auditointiryhmän varapuheenjohtajana. Varapuheenjohtaja Tekniikan tohtori Pertti Puusaari on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) vararehtorina ja kehitysjohtajana vuodesta 1996 lähtien. Puusaaren tehtäviin on kuulunut muun muassa T&K-toiminnan ja aluevaikutuksen ja opetusprosessin kehittäminen. Puusaaren tämänhetkisenä vastuualueena on keskeisten järjestelmien kehittäminen sekä uusien kehitysnäkymien ja soveltamismahdollisuuksien tuominen ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämiseen. Tässä kokonaisuudessa hän vastaa muun muassa laadunvarmistusjärjestelmästä ja toiminnan arviointijärjestelmästä, kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämisestä sekä johtaa tietotuotannon ja tietopalveluiden kehittämistä. Puusaari on ollut jäsenenä KKA:n ammattikorkeakoulujen Aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen arviointiryhmässä. Pertti Puusaari on Hämeen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen sekä mukana monimuotoisesti HAMKin sidosryhmäyhteistyössä. 7

8 Kasvatustieteiden maisteri Mailis Aaltonen on toiminut Oulun yliopiston kehittämispäällikkönä vuodesta 1998 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt useita vuosia koulutus- ja konsultaatiotehtävissä eri asiantuntijaorganisaatioiden palveluksessa. Aaltosen toimenkuvaan kuuluvat Oulun yliopiston johtamisjärjestelmän, -käytäntöjen ja osaamisen kehittäminen sekä yliopiston henkilöstökoulutus. Hän toimii yliopiston kehittämisryhmän vetäjänä. Aaltonen on suorittanut kaksivuotisen konsultaatiovalmennuksen ja kaksivuotisen työnohjaajakoulutuksen. Aaltonen on toiminut jäsenenä HAAGA-HELIAn ja Itä-Suomen yliopiston auditointiryhmissä. Jäsenet Sairaanhoitajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tuukka Männistö on toiminut vuonna 2010 Metropolian opiskelijakunta Metkan hallituksen jäsenenä. Vuonna 2010 Männistö toimi opiskelijajäsenenä Metropolian osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle -työryhmässä, jonka tarkoituksena oli kehittää koulutusohjelmien välistä yhteistyötä. Lisäksi Männistöllä on runsaasti kokemusta eri opiskelijayhdistyksissä vaikuttamisesta ja vertaistutor-toiminnasta. Männistöllä on kokemusta sairaan- ja perushoitajan työtehtävistä vuodesta 2008 alkaen. Valtiotieteiden maisteri Minna Sneck on neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriön hallinto- ja kehittämistoiminnossa. Hän kehittää ministeriön tulosohjausta, seuraa ja koordinoi hallitusohjelman toimeenpanoa sekä toimii Kieku-tietojärjestelmähankkeen valtiovarainministeriön hallinnonalan koordinaattorina. Lisäksi hän koordinoi ja valmistelee valtiovarainministeriön strategiaprosessia ja strategian toimeenpanoa. Aikaisemmin Sneck työskenteli samassa ministeriössä alueellistamiskysymysten parissa sekä työhyvinvoinnin kehittäjänä. Sisäasiainministeriössä hän koordinoi kansainvälistä yhteistyötä ministeriön kansainvälisten asioiden yksikössä sekä osallistui oikeus- ja sisäasioiden EU-yhteistyöhön. Ulkoministeriössä hän on työskennellyt pohjoismaisen yhteistyön sihteeristössä sekä EU-puheenjohtajuussihteeristössä. Erikoissuunnittelija, VTT Krister Talvinen, Korkeakoulujen arviointineuvosto Sihteerit Pääsuunnittelija, FM, MuT Marja-Liisa Saarilammi, Korkeakoulujen arviointineuvosto 8

9 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. 9

10 Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a. Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b. Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d. Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a. korkeakoulun sisällä b. korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopistoja ammattikorkeakouluopetuksen. 10

11 pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 11

12 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritellään auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys, auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sopimus allekirjoitettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä. 2.2 Auditointiaineisto Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan ( ) ohjeistuksen mukaan auditoitavan korkeakoulun tulee koota aineisto siten, että se tarjoaa auditointi ryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimittama perusaineisto oli seuraavanlainen: ammattikorkeakoulun organisaatio kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä sekä sen kytkeytymisestä toiminnanohjaukseen laatukäsikirja ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria 12

13 laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjausjärjestelmään laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi yhteenveto keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä toimenpiteistä. Lisäksi jokaisesta seitsemästä auditointi kohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvar mistusjärjestelmän toimivuutta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu toimitti näytöt ja näytteet jokaisesta auditointikohteesta. Auditointiryhmällä oli myös pääsy ammattikorkeakoulun intranet-sivuille (Oiva ja Heimo), joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Oulun seudun ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin edelleen auditointiryhmän jäsenille. Oulun seudun ammattikorkeakoulun auditointiyhteyshenkilöt, vararehtori Risto Kimari ja laatukoordinaattori Sari Ahvenlampi vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Oulun seudun ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa. Auditointiryhmä voi halutessaan pyytää myös korkeakoululta lisämateriaalia. Auditointiryhmä käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen ja pyysi lisämateriaalina prosessikartan (eri prosessit ja niiden muodostama kokonaisuus), organisaatiokaavion (tehtävät ja vastuut sekä eri tiimien rooli kokonaisuudessa) ja kuvauksen Oulun seudun ammattikorkeakoulun palautejärjestelmän kokonaisuudesta. 2.3 Auditointivierailu Ennen auditointivierailua Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestettiin tulevasta auditoinnista informaatiotilaisuus korkeakoulun henkilökunnalle. Auditointiryhmän puheenjohtaja Marjo Nykänen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva erikoissuunnittelija Krister Talvinen pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kriteereistä sekä auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun edustajina alustuksia esittivät rehtori Jouko Paaso, lehtori Ulla-Maija Seppänen ja opiskelija Markus Mäkitalo. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tulevasta auditoinnista. Auditointivierailu järjestettiin Vierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perus 13

14 teella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen vierailupäivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun ylintä johtoa, yksikönjohtajia, opetushenkilökuntaa, TKI-henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Vierailun toinen päivä alkoi tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelulla, jonka jälkeen ryhmä jakaantui kahtia ja haastatteli sekä henkilökuntaa että erikseen opiskelijoita Tekniikan yksiköstä, Kulttuurialan yksiköstä, Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä ja Liiketalouden yksiköstä. Päivä päättyi laatukoordinaattoreiden haastatteluun. Kolmas päivä alkoi ns. jokerihaastattelulla, jonka teemana oli Laadunvarmistuksen työkalut. Jokerihaastattelu eteni siten, että auditointiryhmä pyysi Tekniikan, Kulttuurialan, Sosiaali- ja terveysalan ja Liiketalouden yksikönjohtajia esittelemään käytännössä tietokoneen avulla ammattikorkeakoulun sähköisiä työkaluja yksikön johtajien arjen työskentelyn näkökulmasta. Päivä jatkui kansainvälistymisen laadunvarmistuksen teemahaastattelulla, jonka jälkeen vierailu päättyi Oulun seudun ammattikorkeakoulun johtotiimin loppuhaastatteluun. 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryh män jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Oulun seudun ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista. 14

15 3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Luvussa 3 kuvataan Oulun seudun ammattikorkeakoulun organisaation rakenne, hallinto, toimintaajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston mukaisesti. 3.1 Organisaation rakenne, hallinto ja toiminnanohjaus Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) on osa maamme ammattikorkeakouluverkostoa ja Pohjois-Suomen suurin ja monialaisin ammattikorkeakoulu. Oamkin ylläpitäjänä toimii Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk). Oamkilla on tärkeä rooli työelämän korkeimman ammatillisen osaajien kouluttajana Pohjois-Suomessa. Opiskelijoista valtaosa on kotoisin Oulun ja Lapin lääneistä, ja Oamkin koulutusohjelmista puolet on sellaisia, ettei niitä toteuteta muualla Pohjois-Suomessa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla Oamk kehittää alueen hyvinvointia ja työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä vuositasolla noin sadan hankkeen ja 250 asiantuntijan voimin. Oamkissa on kuusi yksikköä: Tekniikan yksikkö, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Liiketalouden yksikkö, Kulttuurialan yksikkö, Luonnonvara-alan yksikkö sekä Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Oamk toimii pääosin Oulussa ja sivukampukset ovat Oulaisissa (sosiaali- ja terveysala) ja Raahessa (tekniikka ja liiketalous). Hallinto toimii rehtorin toimistossa. 15

16 Vuonna 2011 Oamkissa työskenteli noin 800 henkilöä ja opiskeli yhteensä noin 9000 tutkinto-opiskelijaa. Samana vuonna korkeakoulussa suoritettiin 1234 tutkintoa, joista perustutkintoja oli 1155 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 79. Oamkissa on 27 suomenkielistä ja kolme englanninkielistä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa sekä kahdeksan suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat (1490) jakautuivat vuonna 2011 yksiköittäin kuvion 1 mukaisesti. Tutkintotavoitteisten koulutusten lisäksi Oamk järjestää erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja aikuiskoulutusta. Kuvio 1. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat (yhteensä 1490) vuonna 2011 Yksiköiden toimintaa ohjataan prosessien kautta. Ammattikorkeakoulun ydinprosesseja ovat opetus ja oppiminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Tukiprosesseja ovat viestintä, tietohallinto ja IT-palvelut sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Lisäksi strategiset ohjaus- ja johtamisprosessit ohjaavat kaikkien prosessien toimintaa. Kuviossa 2 on esitelty Oamkin prosessikartta. 16

17 Kuvio 2. Oamkin prosessikartta Strategisia ohjaus- ja johtamisprosesseja johtaa rehtori. Opetuksen ja oppimisen ydinprosessia johtaa opintoasioiden johtaja ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ydinprosessia johtaa tutkimus- ja kehitysjohtaja. Viestinnän tukiprosessia johtaa viestintäpäällikkö, kirjasto ja tietopalvelut -tukiprosessia kirjaston johtaja sekä tietohallinto ja IT-palvelut -tukiprosessia Osekkin IT-johtaja. Kuvio 3. Oamkin toiminnanohjauksen organisointimalli 17

18 Korkeakoulun toiminnanohjaus noudattaa matriisimallia eli yksiköiden toimintaa ohjataan toiminnanohjaus-, ydin- ja tukiprosessien kautta. Oamkin toiminnanohjauksen organisointimalli on esitelty kuviossa 3. Oamkissa toiminnanohjausjärjestelmä toimii samalla laadunvarmistusjärjestelmänä. Ammattikorkeakoululla on oma hallitus, joka muun muassa hyväksyy ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat säännöt. Linjaorganisaatio saa toimivaltansa ylläpitäjän (Osekk) delegoinnin ja ammattikorkeakoululainsäädännön perusteella. Rehtori vastaa toiminnanohjauksesta ja laadunvarmistusjärjestelmästä ammattikorkeakoulussa. Vararehtori koordinoi laadunvarmistustyötä korkeakoulun tasolla. Heidän tukenaan toimivat Rehtorin toimiston laatukoordinaattorit sekä oamkin laadunvarmistus-työryhmä, johon kuuluvat laatukoordinaattoreiden lisäksi ydin- ja tukiprosessien omistajat Oamkin tasolla. 3.2 Strategia, visio ja arvot Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategian mukaan ammattikorkeakoulu toimii ja vaikuttaa Pohjois-Suomessa, palvelee toiminnallaan työ- ja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeita sekä korostaa tehtävissään kestävää kehitystä. Strategiassa ammattikorkeakoululle asetetaan seuraavat päämäärät: Oamk on ammatillisen asiantuntijaosaamisen kehittäjä, kansainvälisesti verkostoitunut alueellisen innovaatiojärjestelmän merkittävin uuden tiedon soveltaja ja välittäjä; Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja aluekehitystyö ovat osa opettajien ja opiskelijoiden arkea ja oppimisympäristöä; ja Oamk yhdistää eri alojen osaamista uusien innovatiivisten mahdollisuuksien luomiseksi. Strategian mukaan Oamk profiloituu monialaisuutta hyödyntävänä vahvana osaajana ja alueen innovaatiotoiminnan aktiivisena kehittäjänä. Oamkin painoalueiksi määritellään: internet- ja tietoteknologiapohjaiset innovaatiot ja palvelut, kestävät tuotanto-, elinympäristö- ja energiaratkaisut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen uudet toimintamallit sekä kulttuurin uudet sisällöt ja elämykset. Oamkin strategia linjaa ne asiat, jotka ovat merkittäviä koko ammattikorkeakoulun toiminnalle. Yhteiskunnallisen Strategia 18

19 vuorovaikutuksen vahvistamisen ja erityisesti korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta Oamkin strategisen toiminnan kulmakiviä ovat Oulun innovaatiokeskittymän kehittäminen ja toteuttaminen sekä monialaisena ammattikorkeakouluna Pohjois-Suomen korkeakoulutoiminnan edistäminen. Lisäksi strategian lähtökohtana on Oamkin nykytilan analyysi ja tahto toimia jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen vuoropuheluun perustuvassa uudistajan roolissa osaamisen ja alueen kilpailukyvyn edistämiseksi. Visio ja arvot Ammattikorkeakoulun visio on: Hyvinvointia luova pohjoisen alueen uudistaja Oamk on vetovoimainen, kansainvälisesti verkottunut, tärkeä yhteiskunnallinen toimija ja vaikuttaja Pohjois-Suomessa sekä yksi merkittävimmistä ammattikorkeakouluista Suomessa. Oamk tunnetaan yrityksiä ja työnantajia lähellä toimivana, elinkeinoelämän tarpeita kuuntelevana innovatiivisena toimijana sekä toimialojen välisen kasvun, yritystoiminnan ja hyvinvoinnin kehittäjänä. Oamkin strategian (2015) mukaan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän arvoja ovat: oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus. Strategian mukaan oikeudenmukaisuus ja rehellisyys tarkoittavat avointa ja läpinäkyvää toimintaa. Luovuus ja rohkeus merkitsevät taitoa ja halua nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet ja kykyä tehdä nopeita ja rohkeita päätöksiä. Vastuullisuus ohjaa työelämän ja alueen tarpeiden huomioimista siten, että Oamk mahdollistaa koko henkilökunnan, opiskelijoiden ja työelämän yhteisen tavoitteellisen ja elinvoimaa kehittävän toiminnan. 3.3 Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminta ja laadunvarmistustyö perustuvat Oamkin strategiaan (2015). Laadunvarmistustyön tavoitteena on korkeakoulun toiminnan ja tulosten jatkuva parantaminen koko henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Työllä tavoitellaan myös laatutietoisuuden lisään 19

20 tymistä. Oamkin laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa, joka sijaitsee henkilöstöintra Heimossa. Korkeakoulussa laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan menettelytapoja ja prosesseja, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään toiminnan laatua sekä toteutetaan strategiaa. Laadunvarmistusjärjestelmä toimii samalla toiminnanohjausjärjestelmänä. Resurssina toimivat tarpeelliset tietojärjestelmät, ja korkeakouluyhteisön jäsenet ovat keskeisiä toteuttajia. Oamkissa laatutietoisuuden lisäämiseksi on luotu Laatuleipuri-konsepti, joka tulee hyvin esiin esimerkiksi Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää havainnollistavassa kuvassa (kuvio 4). Kehittämisen kehä eli Oamkin laatuleipä pyörähtää prosessien sisällä ja pyrkii näin varmistamaan laadukkaan lopputuloksen. Kuvio 4. Oamkin laadunvarmistusjärjestelmä Strategian lisäksi laadunvarmistuksen perustana on ammattikorkeakoulun laatupolitiikka, jonka mukaan laadukas toiminta on Oamkin kilpailutekijä. Laadukas toiminta tarkoittaa Oamkin mukaan hyvin tehtyä jokapäiväistä työtä. Ammattikorkeakoulussa pyritään edistämään laatukulttuuria ja laatuun liittyvää osaamista, kehitetään itsearviointia ja osallistutaan ulkoisiin arviointeihin. Oamkin laatukäsityksen mukaan hyvät tulokset saavutetaan, kun ammattikorkeakoulun toimintaa suunnitellaan, seurataan, arvioidaan ja kehitetään sys 20

21 temaattisesti. Dokumentointi on keskeinen osa laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta Oamkin tasolla ja yksiköissä arvioidaan strategisiin ohjaus- ja johtamisprosesseihin liittyvässä johdonkatselmuksessa, joka toteutetaan ammattikorkeakoulussa keväisin. Johdonkatselmuksissa sovitaan myös sisäisten auditointien tulosten pohjalta nousseet keskeiset kehittämiskohteet. Johdonkatselmukset raportoidaan ammattikorkeakoulun hallitukselle. Joka toinen vuosi toteutetaan sisäinen auditointi henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Työyhteisön tilaa ja suorituskykyä seurataan kehityskeskustelujen, työolobarometrien ja riskikartoitusten avulla. Havaittujen kehittämistarpeiden osalta arvioidaan myös järjestelmän muutostarvetta. Laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty palautteen perusteella ja kehittämistoimet on käyty läpi Oamkin laadunvarmistus- ja laatukoordinaattoreiden työryhmissä. 21

22 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty kiinteäksi osaksi ammattikorkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmää. Järjestelmän toimivuudesta saatiin selkeää näyttöä, mutta auditointivierailulla ja aineistosta syntyi myös mielikuva uudesta arjen työssä paikkaansa hakevasta kokonaisuudesta. Auditoinnissa oli nähtävissä samaan aikaan toisaalta laadunvarmistuksen lyhyehkö historia ja toisaalta jo pitkälle viedyt järjestelmätoteutukset. Järjestelmän tavoitteet ja vastuut on määritelty, samoin toimijat ja toiminnat on pääosin kuvattu. Henkilöstöintra Heimoon on koottu kattava dokumentaatio. Järjestelmä on kehittyvässä vaiheessa. Oamkin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet kiteytyvät seuraavasti: korkeakoulun toiminnan ja tulosten jatkuva parantaminen koko henkilöstön ja opiskelijoiden voimin sekä laatutietoisuuden lisääntyminen. Laatukäsikirjan mukaan laadunvarmistusjärjestelmä kattaa ammattikorkeakoulun koko toiminnan, tuottaa toiminnan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja palvelee jatkuvaa kehittämistä ja johtamista. Laadunvarmistus järjestelmällä tarkoitetaan menettelytapoja ja prosesseja, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään toiminnan laatua sekä toteutetaan strategiaa. Auditointiaineiston perusteella koko laadunvarmistustyö pohjautuu Oulun seudun ammattikorkeakoulun visioon, arvoihin ja strategisiin päämääriin. Laadunvarmistuksen dokumentaation perustan muodostavat henkilöstöintra Heimo ja opiskelijaintra Oiva. Laa Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja dokumentaatio 22

23 dunvarmistuksen näkökulmasta oleellinen tieto prosesseista, ohjeistuksista ja arvioinnista on helposti löydettävissä. Kuntayhtymätasoinen Navigator-järjestelmä tuo keskeisen toiminnanohjaukselle ja laadunvarmistukselle tarpeellisen tulostiedon toimijoiden käyttöön. Toiminnanohjausjärjestelmän määrittely laadunvarmistusjärjestelmäksi luo mahdollisuuden myönteisellä tavalla yksinkertaistaa kokonaisuutta. Auditointivierailulla ilmeni kuitenkin, ettei laadunvarmistusjärjestelmää toimintoina tunnistettu erillään henkilöstöintra Heimosta, eikä kaikissa tilanteissa nähty laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välistä yhteyttä. Prosessikartat näyttäisivät lisäksi olevan osin eri tavoin kuvattu. Nämä laadunvarmistus järjestelmän kehitysvaiheesta kertovat asiat voivat hämärtää muun muassa vastuita ja hankaloittaa kokonaisuuden hahmottumista. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnot, toimijat ja vastuut Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää kokoaa Laatuleipurikonsepti leipomoineen ja laatuleipineen. Laatuleipurin reseptit henkilöstölle -kirjanen on hyvä kokonaisuus, johon keskeiset laadunvarmistusjärjestelmän elementit on onnistuneesti koottu. Laatukäsikirja kokonaisuudessaan on luettavissa henkilöstöintra Heimossa. Laatuleipä muodostaa Oamkin oman sovelluksen yleisesti käytetystä PDCA-syklistä (Plan, Do, Check ja Act). Oamkin laatuleivän osat ovat suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi. Kehittämisen katsotaan kuuluvan laatuleivän jokaiseen vaiheeseen. Kehittämisen funktio ei kovin selkeästi avautunut korkeakoulun laatukäsikirjasta. Sen vuoksi auditointihaastatteluissa etsittiin näyttöä kehittämistoimenpiteistä ja niihin liittyvistä dokumenteista. Kävi ilmi, että keskeisillä johtamisen foorumeilla on säännöllisesti käsitelty laadunvarmistukseen liittyviä asioita. Pääosin on käytetty vakioituja esityslistoja, jotka varmistavat laadunvarmistustyön riittävän esilläolon. Kokousmuistioiden mukaan kokouksissa on käsitelty tulosmittareita ja palautetta ja tehty niiden pohjalta kehittämiseen johtavia päätöksiä. Auditointiryhmä päättelikin, ettei kehittämisen roolia osata korkeakoulussa vielä luontaisesti tunnistaa eikä kuvata, vaikka se on tosiasiallinen osa toimintaa. Laatutyötä varten on luotu organisaatio ja siihen liittyvät tehtävät ja vastuut on määritelty. Rehtori vastaa toiminnanohjauksesta ja laadunvarmistusjärjestelmästä. Vararehtori koordinoi laadunvarmistustyötä Oamkin tasolla. Johdon tukena toimivat Rehtorin toimiston laatukoordinaattorit sekä kaksi keskeistä työryhmää: Oamkin laadunvarmistus -työryhmä ja 23

24 yksiköiden laatukoordinaattoreista koostuva laatukoordinaattorit-työryhmä. Oamkin laadunvarmistus -työryhmään kuuluvat Rehtorin toimiston laatukoordinaattoreiden lisäksi ydin- ja tukiprosessien omistajat. Työryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Laatukoordinaattorien työryhmään kuuluvat Rehtorin toimiston ja yksiköiden laatukoordinaattorit. Työryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori. Yksikössä johtoryhmät toimivat pääsääntöisesti laadunvarmistustyöryhminä, ja niihin kuuluvat mm. yksikönjohtaja, opintoasiainpäällikkö, TKI-päällikkö, osastonjohtajat ja laatukoordinaattori. Korkeakoululle on ominaista hyvin laaja-alainen työryhmätoiminta, joka kiinnittää suuren joukon korkeakoulun toimijoita myös laadunvarmistus työhön. Osallistava toimintamalli on merkityksellinen koko organisaation laatutietoisuuden edistäjänä. Auditointivierailulla tehtyjen havaintojen perusteella ryhmien runsaus aiheuttaa kuitenkin myös sekavuutta organisaation rakenteisiin ja toimintaan. Ryhmien nimitykset olivat lisäksi osin ristiriitaisia ja tuottivat siten vaikeuksia hahmottaa ryhmien vastuita esimerkiksi asioiden valmistelun ja päätöksenteon suhteen. Myös ryhmien keskinäinen asemointi kaipaa selkiinnyttämistä. Laadunvarmistusjärjestelmän tueksi luodusta organisaatiosta syntyi auditointiryhmälle varsin raskas vaikutelma. Korkeakoulun panostus järjestelmän rakentamiseen on sinällään ansiokasta, mutta jatkossa lienee syytä yksinkertaistaa kokonaisuutta. Yhteenveto Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty kiinteäksi osaksi ammattikorkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmää. Henkilöstöintra Heimo ja opiskelijaintra Oiva muodostavat vahvan pohjan laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen dokumentoinnille. Prosessit ja laadunvarmistuksen tavoitteet on määritelty. Toiminnanohjauksen ja laadunvarmistuksen näkökulmasta vastuut on kattavasti määritelty. Vahva työryhmätoiminta sitoo laajasti korkeakouluyhteisön jäseniä laadunvarmistustyöhön. Osin raskaassa järjestelmässä ei ole aina nähtävissä laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen välistä yhteyttä, ja sitä kautta vastuut voivat hämärtyä. Prosessikartat vaikuttaisivat osin olevan eri kriteerein muodostettuja, mikä heikentää kokonaisuuden hahmottumista. 24

25 Laatuleivän merkittävä poikkeaminen PDCA-syklistä näyttäisi vaikeuttavan kehittämisosion tunnistamista osana laadunvarmistusjärjestelmää. Laatuleipäkonseptin kehittämisosion roolia voisi olla hyvä selkiyttää. Työryhmien nimikkeet kannattaisi yhdenmukaistaa ja niiden määrää mahdollisesti supistaa suuremman selkeyden saavuttamiseksi. 4.2 Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen toiminnot. Koulutuksen laadunvarmistusta on viime vuosina voimakkaasti kehitetty ja yhdenmukaistettu. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään koulutuksen kehittämiseen ja kerättyä palautetta hyödynnetään. Monet toimivilta vaikuttavat käytännöt ovat kuitenkin niin uusia tai vasta suunnitteluvaiheessa, että niiden vaikutuksesta koulutuksen kehittämiseen ei ole vielä näyttöä. Kokonaisuudessaan tutkintotavoit teisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteet Strategiassaan Oamk on asettanut tavoitteeksi toteuttaa laadukasta ja ajantasaista työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta sekä kehittää työ- ja elinkeinoelämää. Strategiaa täydentävässä kehittämissuunnitelmassa nostetaan esille yhteisinä toimintaa suuntaavina kehittämiskohteina kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että koulutuksen osalta keskeisiä haasteita ovat oppimisen laatu, opiskeluaikojen hallinta, opintojen läpäisyn parantaminen ja keskeytysten vähentäminen sekä valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Pedagogiset tavoitteet kohdistuvat osaamislähtöisiin oppimisprosesseihin. Osaamisen arvioinnin haasteet kohdistuvat osaamisen arviointikehikkojen käyttöönottoon sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Opintojen ohjauksen kehittämisessä varmistetaan ohjaustoimintojen kattavuus ja toimintaedellytykset. Lisäksi pyritään parantamaan opinnäytetyökäytänteitä ja oppimisympäristöjä ja otetaan käyttöön opiskelijapalautejärjestelmä. Strategiaa ja kehittämissuunnitelmaa tarkentamaan ja konkretisoimaan laadittu Oamkin opetuksen kehittämisen 25

26 linjauk set -asiakirja on auditointiaineistossa luonnosversiona. Sen mukaan opetuksen kehittämisen periaatteina ovat tutkiva ja kehittävä oppiminen sekä yhteistoiminnallisuus. Oppimisprosessi nähdään oppimisyhteisön yhteisenä oppimisen ja tiedonrakentelun prosessina. Auditointivierailulla ilmeni, että asiakirja on opettajille vielä melko tuntematon, koska sitä ei vierailuajankohtaan mennessä ollut käsitelty koulutusohjelmissa. Asiakirjan käytäntöön viemistä ja sen toteutumisen seurantaa kannattaisi tehostaa. Suunnitellun palkitsemiskäytännön avulla voitaisiin myös tehostaa opetusinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen levittämistä korkeakoulun sisällä. Koulutuksen kehittämistä ohjataan Opetus ja oppiminen -prosessilla, joka on toinen ydinprosesseista Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta -prosessin rinnalla. Prosessin omistajana hallinnossa on opintoasioiden johtaja ja yksiköissä prosessista vastaa opintoasiainpäällikkö. Opetuksen ja oppimisen prosessin osaprosessit ovat opiskelijarekrytointi, opintojen suunnittelu, opintojen toteutus, opintojen ohjaus ja tutkinnon hyväksyminen. Opiskelijarekrytoinnin osaprosessilla on myös alaprosesseja. Opetus- ja oppiminen -prosessin seurantamittarit liittyvät koulutuksen vetovoimaan, opintojen etenemiseen, opintojen läpäisyyn, keskeyttämiseen, suoritettuihin tutkintoihin ja työllistymiseen. Seurantatiedot löytyvät Heimosta. Prosessia arvioidaan arviointisuunnitelman mukaisesti arviointikriteereillä, jotka pohjautuvat strategian mukaisiin kriittisiin menestystekijöihin. Prosesseista tehdään vuosittain toimintasuunnitelma, joka sisältää strategian toteutumisen seurannan kannalta keskeiset mittarit ja kehittämiskohteet. Seurantatiedon käsittely ja hyödyntäminen vaikuttavat auditointihaastattelujen perusteella varsin systemaattisilta. Syksystä 2011 lähtien on sovittu, että ammatillinen opettajakorkeakoulu tukee koko korkeakoulun pedagogista kehittämistä. Syksyn 2011 aikana pilotoitiin tietokantamuotoista pedagogista työkalua ja keväällä 2012 on suunniteltu opintosuunnitelma-katselmuksia. Nämä hyviltä vaikuttavat käytännöt ovat kuitenkin niin uusia tai vasta suunnitteluvaiheessa, että niiden vaikutuksesta koulutuksen kehittämiseen ei ole vielä näyttöä. Ensimmäiset osaamisperustaiset opintosuunnitelmat (Huom. Oamkissa käytetään termiä opintosuunnitelma opetussuunnitelman sijaan.) otettiin käyttöön vuonna Kaikkien koulutusohjelmien osalta osaamisperustai Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit 26

27 set opintosuunnitelmat olivat käytössä vuonna Sen jälkeen osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittämistyötä on tuettu koulutuksella. Auditointiaineis tossa kerrotaan lisäksi, että Oamk on järjestänyt kaikille koulutus aloille yhteisiä monialaisia työ seminaareja ja työ pajoja yksiköissä sekä lisäksi on työskennelty koulutusohjelmatiimeissä. Kehittämisprosessin tuloksena otettiin käyttöön osaamis perustaiset opintosuunnitelmat elokuussa Opetuksen, ohjauksen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin tueksi on kehitetty tai kehitteillä monia työkaluja. Näistä esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointikehikot ovat auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella laajasti opettajien käytössä. Sisäisissä auditoinneissa käytetään koulutusohjelmien itsearviointikriteeristöä. Opiskelijoille on laadittu ohjeistus koulutusohjelman osaamistavoitteisiin ja opintosuunnitelmaan. Suunnitteilla on opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen kannustava palkitsemisjärjestelmä, jossa palkittaisiin hyvä opettaja, opetusinnovaatio, hyvä koulutusohjelma ja sisäinen laatuyksikkö. Viime vuosina on myös toteutettu useita toiminnan kehittämistä tukevia hankkeita, joista auditointiaineistossa esitellään muun muassa Valmis tutkinto työelämävalttina (Valtti) -projekti. Projektissa tuettiin opiskelijoiden opintojen etenemistä monialaisilla vertaisryhmillä. Muita esimerkkejä aineistossa ovat opetuksen ja TKItyön integrointia kehittävä Innomajakka -hanke sekä viestinnän osastolla toteutetut projektit avaimena oppimiseen ja työelämään. Keskeiset opiskelua ohjaavat ohjeet on dokumentoitu henkilöstö- ja opiskelijaintroissa, joista ne ovat haastattelujen perusteella pääosin helposti löydettävissä. Auditointihaastatteluissa tuli ilmi, että jonkin verran hämmennystä aiheuttaa se, että käytössä on vielä Oivan rinnalla vanhoja järjestelmiä. Opiskelijat kertoivat haastatteluissa, että opintojen alussa järjestetyllä orientaatioviikolla annettiin hyvä perehdytys ohjeisiin. Oamkilla on muun muassa yhteiset opinnäytetyö- ja osin myös harjoitteluohjeet, jotka ovat haastattelujen perusteella käytössä koulutusohjelmissa. Sen sijaan korkeakoulun yhteisiä varsinaisia AHOT- ja HOPS-ohjeita ei ole. Haastatteluissa tuli ilmi, että erityisesti nuorten koulutuksen HOPSeja ei säännönmukaisesti laadita kaikille opiskelijoille. Monilla opiskelijoilla vaikuttaa olevan varsin kapea näkemys HOPSista vain hyväksilukemisen työkaluna. Oamk on itse nostanut AHOT-prosessin kehittämiskohteeksi ja auditointiryhmä kannustaakin jatkamaan tätä työtä. 27

28 Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että opiskelijapalautejärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Järjestelmä koostuu joka toinen vuosi järjestettävästä laajasta opiskelijakyselystä sekä kaikilta opintojaksoilta kerättävästä oppimispalautteesta. Palautteet käsitellään koulutusohjelmatiimeissä ja lukukausittaisissa palautetilaisuuksissa. Auditointiaineistossa kerrotaan myös, että Oamkissa arvostetaan välitöntä palautetta ja korkeakouluyhteisön jäseniä rohkaistaan antamaan sitä. Muun muassa henkilöstön ja opiskelijoiden sisäisillä verkkosivuilla olevan vapaa sana -toiminnon ja kommentointimahdollisuuden todetaan olevan ahkerassa käytössä. Ammattikorkeakoulussa kannattaisi pohtia sitä, miten tämä arvokkaaksi koettu välitön palaute saataisiin nostettua osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Joka toinen vuosi toteutettavaa laajaa opiskelijakyselyä kehitettiin kokemusten pohjalta vuosina Tavoitteena on ollut parantaa palautteiden systemaattista käsittelyä ja dokumentointia ja edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Kysely on toteutettu kolme kertaa, lukuvuonna , lukuvuonan sekä huhtikuussa Vuonna 2010 vastausprosentti oli 39. Kyselyn pohjalta nousseiden kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittaisissa johdonkatselmuksissa. Kyselyn vastausten käsittelyprosessi on kuvattu. Opintojaksoilta kerättävän oppimispalautteen uusi yhteinen sähköinen järjestelmä oli syksyllä 2011 käyttöönottovaiheessa. Tällä korvataan aikaisemmin käytössä olleet yksikkökohtaiset paperilla kerätyt palautteet. Oppimispalautetta kerätään jokaiselta opintojaksolta. Palautteessa opiskelijat kuvaavat sitä, mikä edisti heidän oppimistaan ja mikä hankaloitti sitä. Auditointiajankohtaan mennessä palautetta oli kerätty vain joiltakin opintojaksoilta, joten kovinkaan monella opettajalla tai opiskelijalle ei vielä ollut kokemuksia tästä järjestelmästä. Järjestelmää käyttäneet totesivat vastaajamäärien lisäämisen haasteeksi. Oppimispalautejärjestelmä on toisin sanoen vielä niin uusi, että sen toiminnasta ja vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Palautteen palautteen antamiseen on luotu työkalu opiskelijaintraan, mutta se vaikuttaa haastattelujen perusteella olevan vielä melko vähäisessä käytössä. Haastatteluissa opiskelijat nostivat esille toiveen saada palautetta antamastaan palautteesta. Auditointihaastatteluissa kävi ilmi, että opiskelijat ovat erittäin hyvin tietoisia roolistaan palautteen antajana. Palautteita ja niiden pohjalta suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä Opiskelijapalaute opetuksen laadunvarmistuksessa 28

29 käsitellään koulutusohjelmatiimeissä. Koulutusohjelmatiimeihin kuuluu opettajia, opiskelijoita ja syksystä 2011 lähtien myös työelämäedustajia. Tiimeille on luotu sisäisissä auditoinneissa esille nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta uusi yhteinen toimintamalli. Haastatteluissa sekä opiskelijat että opettajat kertoivat vakuuttavasti, että koulutusohjelmatiimit toimivat hyvin palautteen käsittelyfoorumeina. Tiimeihin osallistuvat opiskelijat kokevat voivansa aidosti vaikuttaa koulutusohjelmansa kehittämiseen. Oamk on itse nostanut laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissa vahvuudeksi sen, että palautejärjestelmien tulokset ja muu seurantatieto intrassa helpottavat toiminnan arviointia ja suunnittelua. Palautteita käsitellään systemaattisesti eri foorumeilla, kuten yksiköiden johtoryhmissä, johdonkatselmuksissa, koulutusohjelmatiimeissä ja muissa työryhmissä sekä kehityskeskusteluissa. Palautteiden pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä on näyttöä auditointiaineistoissa. Palautteiden vaikutuksesta kehittämiseen kertoivat myös useissa haastatteluissa sekä henkilöstö että opiskelijat. Kehittämistoimenpiteet on dokumentoitu eri työryhmien muistioissa, jotka löytyvät henkilöstöintrasta. Koulutusohjelmatiimien muistiot löytyvät myös opiskelijaintrasta. Heikkoudeksi introjen toiminnan osalta on kuitenkin nostettu dokumentaation ja tiedon runsaus, sijoittelu ja jatkuva päivittäminen. Erityisesti opiskelijoiden tietoisuutta palautteiden vaikutuksesta kehittämiseen voitaisiin parantaa kokoamalla keskitetysti tietoa eri puolille organisaatiota hajaantuneista kehittämistoimenpiteistä. Opintojen ohjaus Opintojen ohjauksen toimintasuunnitelmassa 2011 ohjaus nähdään laaja-alaisesti koko ammattikorkeakouluyhteisön tehtävänä. Tässä toimintamallissa määritellään eri ohjaustoimijoiden tehtävät, vastuut, resurssit, aikataulut sekä toimenpiteet ja niiden seuranta. Ohjauksella pyritään tukemaan ammatillista kasvua, opintojen etenemistä, hyvinvointia ja tutkinnon suorittamista normiajassa sekä ennaltaehkäisemään opintojen viivästymistä. Ohjausta tuetaan muun muassa käynnissä olevalla kehittämishankkeella Opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen Oamkissa, opintopsykologitoiminnalla ja opettajatuutoreille järjestetyllä perus- ja jatkokoulutuksella. Opiskelijoiden ohjausjärjestelmä monine toimijoineen (opintoasioiden johtaja, opinto-ohjaaja, opettajatuutor, opintopsykologi, yliopettaja, opintotoimisto, koulutusohjelmavastaava, suuntautumisvaihtoehtovastaava jne.) vaikuttaa auditointiaineiston ja osin haastattelujenkin perusteella jonkin verran 29

30 hankalalta hahmottaa. Oamkissa on asiaan reagoitu käynnistämällä opetuksen ja ohjauksen uuden toimintamallin kehittäminen. Vaikka yksittäisillä opiskelijoilla vaikuttaakin olevan varsin hyvä käsitys siitä, kenen puoleen he voivat mahdollisissa ongelmatilanteissa kääntyä, helpottaisi yhtenäistäminen toiminnan arviointia ja seurantaa. Auditointiryhmä rohkaisee jatkamaan ohjauksen toimijoiden roolien selkiyttämistä ja yhtenäistämistä Oamk-tasolla. Yhteenveto Koulutuksen kehittäminen pohjautuu toiseen ydinprosesseista, Opetus ja oppiminen. Kehittämishaasteet on tunnistettu ja toiminnan ja tulosten parantamiseksi on käynnistetty monia kehittämishankkeita. Oamkin opetuksen kehittämisen linjaukset -asiakirjan käytäntöön viemistä ja sen toteutumisen seurantaa kannattaisi tehostaa. Prosessia arvioidaan arviointisuunnitelman mukaisesti strategiaan pohjautuvilla arviointikriteereillä. Vuosittaisen toimintasuunnitelman toteutumisraporteissa seurataan keskeisten mittarien toteutumista. Keskeiset opiskelua ohjaavat ohjeet on dokumentoitu henkilöstö- ja opiskelijaintroissa, joista ne ovat haastattelujen perusteella pääosin helposti löydettävissä. Opiskelijat perehdytetään ohjeisiin opintojen alussa järjestettävällä orientaatioviikolla. Opiskelijat ovat erittäin hyvin tietoisia roolistaan palautteen antajana. Palautteita ja niiden pohjalta suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä käsitellään koulutusohjelmatiimeissä, joihin kuuluu opettajia, opiskelijoita ja syksystä 2011 lähtien myös työelämäedustajia. Oamkissa arvostetaan välitöntä palautetta ja korkeakouluyhteisön jäseniä rohkaistaan antamaan sitä. Tämän a rvokkaaksi koetun palautteen osalta kannattaisi pohtia, miten se saataisiin liitettyä osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmää on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja kehittämistyön pohjalta ammattikorkeakoululla on käytössään monia hyvä menettelytapoja koulutuksen laadunvarmistuksessa. Monet niistä ovat vielä varsin uusia ja niiden käytäntöön juurruttamista kannattaisi vahvistaa. 30

31 4.2.2 Tutkimus- ja kehitystyö / Taiteellinen toiminta Tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellisen työn prosessi on kokonaisuutena kuvattu ja niille on asetettu omat keskeiset mittarit ja niihin tavoitteet. Auditoinnin yhteydessä tuli esille, että keskeisiltä osiltaan vastuut oli määritelty ja toiminta oli järjestelmällistä ja tavoitteista lähtevää. Tutkimus- ja kehitystyötä ja taiteellista työtä arvioidaan kattavasti. Auditoinnin perusteella oli tunnistettavissa, että arviointitietoa käytetään toiminnan kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Oamkissa TKI-toimintaa on kaikissa koulutusohjelmissa. Taiteellista toimintaa on Kulttuurialan yksikössä musiikin ja tanssin alalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta muodostaa ydinprosessin Oamkin toiminnan ohjausjärjestelmässä. Prosessi jakautuu edelleen Tutkimus- tai kehittämishanke- ja Tutkimus- ja taiteellinen työ- osaprosesseihin. Ydinprosessin tarkoitus on harjoittaa opetusta sekä työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tutkimus- ja kehitystyön toteutuksessa nähdään kaksi linjaa: opintosuunnitelman mukainen sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettava hanke toiminta. Tunnistettuna tavoitteena on asiantuntijuuden, osaamisen ja aluevaikuttavuuden lisääminen Oamkin strategiassa 2015 valituilla painoaloilla. Prosessi on kokonaisuutena kuvattu ja sille on asetettu keskeiset tavoitteet ja niille mittarit. Oamkin Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta -ydinprosessista vastaa korkeakoulun tutkimus- ja kehitysjohtaja. Oamkin yksiköissä toiminnasta ja sovittujen linjausten toteutumisesta vastaavat yksikönjohtajat. Kaikissa yksiköissä on lisäksi TKI-päällikkö, joka johtaa yksikkönsä TKI-tiimiä. TKI-päällikkö kuuluu korkeakoulun noin kuukausittain kokoontuvaan TKI-johtoryhmään. TKI-johtoryhmä valmistelee tehtäviinsä kuuluvia asioita yksikönjohtajille. TKI-johtoryhmään kuuluu myös muita asiantuntijoita, kuten painoala- ja kehittämiskohteiden koordinaattoreita. Auditoinnin perusteella Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta -ydinprosessi on selkeästi kytketty korkeakoulun omaan tavoitteen asetteluun ja sille on määritelty omistajat ja vastuuhenkilöt sekä ammattikorkeakoulutasolla että yksiköissä. Oamkissa on tunnistettu seuraavat TKI-työn toimintasuunnitelmaan strategiakaudelle kirjatut kehittämiskohteet: TKI-työtä ja taiteellista toimintaa toteutetaan osana opetusta, TKI-työn edellytysten vahvistaminen, opintosuunnitelmien kehittäminen, TKI-toimijoiden tehtäväkuvauk 31