REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien määrä Tammikuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa on kuukauden aikana ollut avoinna yhteensä noin työpaikkaa, näistä noin 963 oli työvoimatoimistojen mukaan sellaisia, että niihin oli vaikea löytää sopivaa työvoimaa. Avointen työpaikkojen ja rekrytointiongelmien määrät ovat vuoden 2008 alusta lähtien olleet laskussa ja lasku on jatkunut edelleen. Hienoisia viitteitä kysynnän elpymisestä on jo alkanut ilmetä joillakin aloilla, esimerkiksi rakennusalalla ja korkeammin koulutettujen ammateissa. Vastaavasti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa ja palvelualoilla työvoiman kysyntä on tammikuussa 2010 ollut selvästi viime vuosia vähäisempää. Kuvio 1. Avointen työpaikkojen ja rekrytointiongelmien määrät Rekrytointiongelmapaikkojen määrä 7000 Avointen työpaikkojen määrä kuukauden aikana Rekrytointiongelmat Paikat kk:n aikana /1 00/5 00/9 01/1 01/5 01/9 02/1 02/5 02/9 03/1 03/5 03/9 04/1 04/ /9 05/1 05/5 05/9 06/1 06/5 06/9 07/1 07/5 07/9 08/ /5 08/9 09/1 09/5 09/9 10/

2 2 2. Rekrytointiongelmien määrien muutokset eri aloilla ja alueilla Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuodentakaiseen tilanteeseen nähden vähentyneet erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä ja palvelutyössä. Terveydenhuoltotyössä oli tammikuussa 2009 vielä noin 450 vaikeasti täytettävää työpaikkaa, kun vastaava luku tammikuulta 2010 oli noin 270 vaikeasti täytettävää työpaikkaa. Taulukko 1. Rekrytointiongelmien määrät ammattialoittain tammikuussa 2009 ja 2010 Ammattiala Rekrytointiongelmat Muutos tammi.09 tammi.10 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat Eniten vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat vuoden aikana vähentyneet Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla ongelmien vähenemää on tapahtunut erityisesti hoitoalan ammateissa. Usealla alueella rekrytointiongelmien määrät ovat jälleen hienoisessa kasvussa, näitä ovat: Etelä- Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Taulukko 2. Rekrytointiongelmien määrät TE -keskusalueittain tammikuussa 2009 ja 2010 TE-keskus Rekrytointiongelmat Muutos tammi.09 tammi.10 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

3 3 3. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat eri ammateissa Avointen työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuoden 2009 tammikuusta kaikilla muilla pääammattialoilla paitsi rakennusalalla ja korkeammin koulutettujen aloilla. Eniten työpaikkojen määrät ovat vähentyneet vuodentakaiseen tilanteeseen nähden terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä, teollisessa työssä sekä palvelutyössä. Tammikuussa 2010 on vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ollut lukumääräisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työn, kaupallisen työn sekä palvelutyön ammateissa. Suhteellisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ammattialan työpaikoista on ollut kuljetus- ja liikennetyössä. Taulukko 3. Avointen työpaikkojen ja vaikeasti täytettävien paikkojen määrät tammikuussa 2010 ammattialoittain Ammattiala Avoimet Vaikeasti Vaikeasti täytettävien työpaikat täytettävät työpaikat paikkojen osuus Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ ,5 % Terveydenhuolto, sosiaalialan työ ,8 % Hallinto- ja toimistotyö ,8 % Kaupallinen työ ,4 % Maa- ja metsätaloustyö ,9 % Kuljetus- ja liikennetyö , Rakennustyö, kaivostyö ,2 % Teollinen työ ,6 % Palvelutyö ,7 % Kaikki alat ,8 % Ongelmallisimpien ammattien listan kärjessä oli tammikuussa 2010 myyntineuvottelijan ja myyntiedustajan ammatit. Kymmenen ongelmallisemman ammatin listalla olevat ammatit ovat kaikki tuttuja rekrytointiongelma-ammatteja. Näiden ammattien avointen työpaikkojen täyttämisissä on ollut jo pitkään vaikeuksia työ- ja elinkeinotoimistoissa. Taulukko 4. Ongelmallisimmat ammatit tammikuussa 2009 ja tammikuussa 2010 Ongelmallisimmat ammatit tammi.09 tammi.10 lkm. lkm. Myyntineuvottelija 109 Myyntineuvottelija 80 Sairaanhoitaja 106 Myyntiedustaja 73 Lähihoitaja 91 Parturi-kampaaja 42 Kokki 89 Kokki 34 Parturi-kampaaja 52 Sairaanhoitaja 32 Tarjoilija 48 Henkilökohtainen avustaja 31 Myyntiedustaja 40 Terveyskeskuslääkäri 29 Taksinkuljettaja 38 Taksinkuljettaja 29 Ilmaislehtien jakaja 32 Kiinteistönhoitaja 26 Hammaslääkäri 27 Lähihoitaja 25

4 4 4. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eri ammateissa Työvoimatoimistoissa oli tammikuussa 2010 jokaista avointa työpaikkaa kohden keskimäärin 5,5 työtöntä työnhakijaa. Eniten työvoiman tarjontaa suhteessa kysyntään oli rakennustyön ja teollisen työn ammateissa ja vähiten kaupallisen työn ammateissa. Taulukko 5. Avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrät tammikuussa 2010 ammattialoittain Ammattiala Avoimet Työttömät Työttömät / työpaikat työnhakijat paikka Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ ,2 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ ,6 Hallinto- ja toimistotyö ,5 Kaupallinen työ ,3 Maa- ja metsätaloustyö ,0 Kuljetus- ja liikennetyö ,7 Rakennustyö, kaivostyö ,7 Teollinen työ ,9 Palvelutyö ,7 Kaikki alat ,5 Työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa avoimiin työpaikkoihin ovat lisääntyneet selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Tammikuussa 2009 oli jokaista avointa työpaikkaa kohden noin neljä työtöntä työnhakijaa. Eniten työttömien työnhakijoiden määrät suhteessa ammattialan avoimiin työpaikkoihin ovat vuoden aikana kasvaneet teollisuuden ja kuljetustyön ammattialoilla. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde on pysynyt vuodentakaisella tasolla kaupallisen työn ja maaja metsätaloustyön ammattialoilla. Työvoiman tarjonnassa on varsin paljon sellaisia henkilöitä, jotka on tilastoitu ammattitaidottomiksi tai he ovat vaihtamassa ammattia. Työttömiä on lisäksi runsaasti mm. toimistotyöntekijän ja myyjän ammateissa. Taulukko 6. Ammatit, joissa on eniten työttömiä työnhakijoita tammikuussa 2009 ja tammikuussa 2010 Ammatit, joihin on tilastoitu eniten työttömiä tammi.09 tammi.10 muutos Ammattitaidoton Toimistotyöntekijä Myyjä Kirvesmies Laitossiivooja Sekatyöntekijä (rakennusala) Rakennustyöntekijä Varastotyöntekijä Ammatinvaihtaja Kokki Työttömät yhteensä (pl. lomautetut)

5 5 5. Rekrytointiongelmien syyt Yleisimmät syyt rekrytointiongelmiin liittyivät tammikuussa 2010 työpaikkojen ominaisuuksiin. Noin 22 prosenttia työpaikkojen täyttövaikeuksista johtui muista työpaikan ominaisuuksista johtuvista syistä. Näitä muita syitä oli lähinnä se, että työpaikka oli ns. yrittäjäpaikka tai vuokratyöpaikka. Seuraavaksi yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä oli se, että paikkaan ei ollut lainkaan hakijoita (työvoimapula) ja palkkaus. Työvoimapulan osuus rekrytointiongelmien syynä on selvästi vähentynyt vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Työn tilapäisyys ei ole enää niin suuri ongelma kuin aikaisemmin. Enemmän rekrytointiongelmia aikaisempaan tilanteeseen nähden on muiden työpaikan ominaisuuksista johtuvien syiden lisäksi aiheuttanut mm. palkkaus ja työnhakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus. Kuvio 2. Rekrytointiongelmien syyt tammikuussa 2009 ja 2010 Muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt 9 % 22 % Työvoimapula 2 27 % Palkkaus 13 % 17 % Työn osa-aikaisuus 9 % 1 Riittämätön koulutus 4 % 6 % Erityisosaamisen puute 5 % 5 % Työn tilapäisyys 5 % 12 % Henkilökohtaiset ominaisuudet 4 % Epäsopivat työajat 3 % 3 Riittämätön työkokemus 3 % 5 % Työmatka / toimipaikan sijainti 2 % Riittämätön kielitaito Työttömyysturva 5 % tammi.10 Muut työnhakijaan liittyvät syyt Monitaitoisuuden vaatimukset tammi.09 Tietotekniset vaatimukset 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Rekrytointiongelmien syyt vaihtelevat suuresti sen mukaan, minkä ammattialan tai ammatin avoimesta työpaikasta on ollut kyse. Työvoimapula on viime aikoina vaivannut eniten terveydenhuoltoja sosiaalialaa. Työnhakijoiden ominaisuudet 1 vaikeuttavat työpaikkojen täyttöjä erityisesti teollisuudessa ja hallinto- ja toimistotyössä ja rakennusalalla. Työpaikan ominaisuudet 2 ovat merkittävä rekrytointiongelmien syy kaupallisen työn, maa- ja metsätaloustyön sekä palvelutyön ammateissa. (Kuvio 3) 1 Riittämätön ammatillinen peruskoulutus, riittämätön työkokemus, työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien sopimattomuus, tehtävän vaatiman erityisosaamisen puute, riittämätön kielitaito, monitaitoisuuden vaatimukset, tietotekniikkaan liittyvät vaatimukset ja muut ammattitaitoon tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyneet syyt. 2 Työn osa-aikaisuus, työn tilapäisyys, vuorotyö tai muuten epäsopivat työajat, työmatkaan/toimipaikan sijaintiin liittyvät syyt, palkkaukseen liittyvät syyt ja muut työpaikan ominaisuuksista johtuvat syyt.

6 6 Kuvio 3. Rekrytointiongelmien pääasialliset syyt ammattialoittain tammikuussa 2010 Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö Teollinen työ Palvelutyö Kaikki alat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnhakijan ominaisuus Työpaikan ominaisuus Työvoimapula 6. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne Suomen seutukunnissa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudessa on kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapula (avoimiin paikkoihin ei ole riittävästi hakijoita) tai suuri työvoiman ylitarjonta (kaikille työtä hakeville ei riitä työpaikkoja). Kohtaanto-ongelmia voi ilmetä alueellisesti ja/tai ammatillisesti. Alueellinen kohtaamattomuus tarkoittaa sitä, että työttömät työnhakijat ja avoimet paikat ovat sijoittuneet eri alueille. Ammatillisessa kohtaamattomuudessa on kyse siitä, että työvoiman kysyjän hakema ja tarjoajan olemassa oleva osaaminen ja ominaisuudet eivät kohtaa. Seuraavilla sivuilla olevissa kartoissa on kuvattu työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista kohtaantotilannetta vuoden 2009 syys-joulukuussa. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät tule työ- ja elinkeinotoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Tarkastelutasoina ovat seutukunnat ja pääammattiryhmät. Kohtaantotilanteen kuvauksessa käytetään neljää eri ryhmää: 1) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa paikkaa kohden on alle 2 työtöntä (Tässä tilanteessa alkaa yleensä ilmetä työvoiman saatavuusongelmia) 2) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa paikkaa kohden 2 alle 5 työtöntä (Tässä tilanteessa kysyntä ja tarjonta on ) 3) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa paikkaa kohden 5 alle 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömien on jo vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan) 4) Alueet, joissa tarkasteltavassa ammattiryhmässä on avointa paikkaa kohden vähintään 10 työtöntä (Tässä tilanteessa ammattialan työttömän on hyvin vaikea löytää työtä työssäkäyntialueeltaan).

7 7 Kuviot Työvoiman kohtaantotilanne pääammattiryhmittäin Suomen seutukunnissa syysjoulukuussa 2009 Kaikki ammatit yhteensä Tieteell. tekn. ja taiteellinen työ Terveydenhuolto, sos. alan työ Hallinto- ja toimistotyö

8 8 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö Kuljetus- ja liikennetyö Rakennustyö, kaivostyö

9 9 Teollinen työ Palvelutyö Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteen tarkastelu seutukunnittain ja pääammattialoittain osoittaa, että tilanne vaihtelee suuresti ammateittain ja alueittain. Vaikka taloudellinen taantuma on jo voimakkaasti heijastunut työllisyyteen, on edelleen ammatteja, joissa työvoiman saatavuusongelmat ovat yleisiä (mm. kaupallinen työ sekä terveydenhuolto- ja sosiaaliala). Taloudellinen taantuma näkyy tällä hetkellä erityisesti teollisen työn, rakennustyön sekä maa- ja metsätaloustyön aloilla suurena työvoiman ylitarjontana.

10 10 Liite SEUTUKUNNAT Helsinki 014 Raasepori 021 Åbolan d-turunmaa 022 Salo 023 Turku 024 Vakka-Suomi 025 Loimaa 041 Rauma 043 Pori 044 Pohjois-S atakunta 051 Hämeenlinna 052 Riihimäki 053 Forssa 061 Luoteis-Pirkanmaa 062 Kaakkois-Pirkanmaa 063 Etelä-Pirkanmaa 064 Tampere 068 Lounais-Pirkanmaa 069 Ylä-Pirkanm aa 071 Lahti 072 Heinola 081 Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra 101 Mikkeli 103 Savonlinna 105 Pieksä mäki 111 Ylä-Savo 112 Kuopio 113 Koillis-Savo 114 Varkaus 115 Sisä-Savo 122 Joensuu 124 Keski-Karjala 125 Pielisen Ka rjala 131 Jyväskylä 132 Joutsa 133 Keuruu 134 Jämsä 135 Äänekoski 138 Saarijä rvi-viitasaari 141 Suupohja 142 Seinäjoki 144 Kuusiokunnat 146 Järviseutu 151 Kyrönmaa 152 Vaasa 153 Sydösterbottens kustregion 154 Jakobstadsregionen 161 Kaustinen 162 Kokkola 171 Oulu 173 Oulunkaari 174 Raahe 175 Siikalatva 176 Nivala-Haapajärvi 177 Ylivieska 178 Koillismaa 181 Kehys-Kainuu 182 Kajaan i 191 Rovaniemi 192 Kemi-Tornio 193 Torniolaakso 194 Itä-Lap pi 196 Tunturi-Lappi 197 Pohjois-Lappi 201 Porvoo 202 Loviisa 211 Marienhamns stad 212 Ålands landsbyg d 213 Ålands skärgård