Pohjois-Suomi- päivät Kuntakentässä kuhisee Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Pohjois-Suomi- päivät Kuntakentässä kuhisee Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Suomen Kuntaliitto

2 Kunnat osana julkista taloutta Kuntien menot 40 % julkisen talouden kokonaismenoista Kuntasektorin kulutusmenojen osuus 15 % bkt:sta Kunta-alalla henkilöä, 20% koko kansantalouden työllisistä Kevan ennusteen mukaan vuonna % eli nykyisistä kuntatyöntekijöistä on eläkkeellä, vuoteen 2020 mennessä poistuu eläkkeelle Kari Nenonen

3 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Manner-Suomi * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan Kari Nenonen

4 Verotuloihin (v. 2008) perustuva valtionosuuksien tasaus vuonna 2010, /as /as. Tasausvähennys, 37 % = ( ,53)*37 % -748 /as. Laskennalliset verot= 3 256,62 /as /as. 91,86 %:n tasausraja= 2 991,53 /as. Tasauslisä= 2 991, Laskennalliset verot /as /as. Tasatut laskennalliset verot Laskennalliset verot Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi Espoo Tasauslisää saa 265 kuntaa yhteensä 785 milj. Tasausvähennystä maksaa 61 kuntaa yhteensä 808 milj /hp

5 Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus vuosina Tasauksen maksajat: Kuntien lkm milj Tasauksen saajat: Kuntien lkm milj Yhteensä: Kuntien lkm milj Vuosina verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina kahden vuoden viive. Vuosina tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laskee 40 %:sta 37 %:iin Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kv-%:n mukaan Lähde: VM/Kuntaosasto /hp

6 /as Kuntien laskennalliset verotulot v. 2008, /as. (verotulotasaus v. 2010) kuntaa tasausrajan yläpuolella 265 kuntaa tasausrajan alapuolella Kunnat asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä 24 91,86 %:n tasausraja =2 991,53 Kuntien lkm Asukasluku /hp

7 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä poistonalaiset investoinnit , mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6, Lähde: Tilastokeskus Vuosikate Poistonalaiset investoinnit (omahankintamenot) Tulorahoitusjäämän kumulatiivinen summa (tulorahoitusjäämä = vuosikate poistonalaiset investoinnit) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0 Kari Nenonen

8 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat ja valtion velka , Mrd Mrd Kuntien lainakanta Kuntien kassavarat Valtion velka Lähde Tilastokeskus ja PPO, , ja VM 9/ Kari Nenonen

9 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Verolaji * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18,00 Yhteisövero 1,53 1,20 1,40 1,61 1,40 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 20,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-0,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 Kari Nenonen

10 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna veroprosenttiyksikköä ja veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti Kari Nenonen

11 Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Kari Nenonen

12 Julkisen talouden kestävyys Suomen kestävyyden turvaavaa ylijäämää koskeva arvio on sama kuin aiemmissa vastaavissa selvityksissä. Sen sijaan julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi aiemmin arvioitua heikompi Heikomman talouskehityksen myötä julkisen talouden alijäämän arvioidaan v muodostuvan 1,5 prosenttiyksikköä/bkt muutoin toteutunutta heikommaksi Tämä merkitsee sitä, että kestävyysvaje, eli kestävyyden turvaava ylijäämän ja julkisen talouden rakenteellisen jäämän erotus olisi noin 5,5 %/BKT Kari Nenonen

13 Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0,0 Kari Nenonen

14 Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaajatuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) vrt. valtiolle tulevien ympäristöverojen korottaminen ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien lisääminen Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Rakenteiden uusiminen Kari Nenonen

15 Kari Nenonen

16 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

17 Yli asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA SALO HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI NURMIJÄRVI LOHJA KIRKKONUMMI TUUSULA LAHTI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA PORVOO HELSINKI KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus

18 Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen Kari Nenonen

19 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: OPH, WERA -web raportointipalvelu KL/JAH & MM Opetussuunnitelmaperusteinen nuorten ammatillinen peruskoulutus Opiskelijat koulutuksen sijaintikunnittain 2009 Kuntajako 2010

20 Kaupallistettujen innovaatioiden lukumäärä seutukunnittain 1960-, ja 2000 luvuilla Lähde: TEM Suomalaisten innovaatioiden maantiede

21 Väestöntiheys Suomessa Koko EU-alueen asukastiheys on n. 114 as/km 2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km 2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km 2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km 2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km 2. 21

22 Kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Kari Nenonen

23 Perustehtävä Uusi Kunta 2017 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Kari Nenonen

24 Uusi Kunta 2017 valmistelun päävaiheet Kari Nenonen

25 OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 2010 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli Kari Nenonen

26 Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 2010 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle. valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean Toimeksianto. Työryhmä Kari Nenonen

27 Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut Toimikausi Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien. Kari Nenonen

28 Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1. Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2. Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3. Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? Kari Nenonen

29 Perustaksi vahva peruskunta Vahvan peruskunnan kriteereitä Ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto Verotusoikeus Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä Vastuu kunnan elinvoiman kehittämisestä Kari Nenonen

30 Vahvan peruskunnan variaatiot Pääkaupunkiseutu/Helsingin seutu metropolialueen hallinto oma kokonaisuutensa Kehittyvät kaupunkiseudut työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva kunta Maakuntaan pohjautuva kunta Muu? kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista Kari Nenonen

31 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi: Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana (kevät 2010?) ei säännöksiä rakenteista Sote- järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa Sote-kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa yt-alueen perustamiseen Kari Nenonen

32 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne Kari Nenonen

33 Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 2012 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 2010 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkaminen kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu? Kari Nenonen

34 Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun metropoliselvitys (min. Vapaavuori ja Kiviniemi): erilaiset metropolimallit ja kansainvälinen vertailu Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Helsingin seudun kunnat vuoden 2010 loppuun mennessä Tutkimus metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä, tutkimusprofessori Antti Hautamäki (Espoon käynnistämä), valmistuu syyskuu 2010 Kari Nenonen

35 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Kari Nenonen