MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD"

Päivi Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD Keijo Nenonen ja Olli Breilin Geologian tutkimuskeskus Geologiska forskningscentralen 1

2 "Maankohoaminen ei ole yhtäläinen joka paikassa. Etelä-Suomi kohoaa tuskin kyynärää sadassa vuodessa. Kohoamisen näin pitkään käydessä emme voisi sitä havaita, jos emme näkisi meriveden alinomaa vähenevän rannikoillamme. Vaan kohotessa ylös pakenee vesi pois sen edestä. Kaukana nykyisiltä rannikoilta on maasta löydetty laivan ankkureita ja jäännöksiä. Siinä, missä suurilla laivoilla ennen oli kulkuväylä, uipi nyt enää tuskin tavallinen vene. Missä vanhat muistavat soutaneensa nuoruudessaan, siinä kävelevät nyt lapset kuivin jaloin hiekalla. Missä kalastaja ennen piti verkkojaan, siinä tekee nyt talonpoika heiniä. Lahdet kuivavat, matalat kasvavat saariksi, saaret kasvavat yhteen mantereen kanssa. Tällä lailla on Suomi muinais ajoista asti kasvanut merestä ja kasvaa vielä tänäkin päivänä. Onhan se voitto ja ilo nähdessä sellaisen enenemisen tulevan Jumalan voiman avulla luonnossa. Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta Zacharius Topelius 1873

3 Landhöjningen är icke överallt lika. Norra Finland höjer sig ungefär en meter, södra Finland endast omkring en halv meter på hundra år. Emedan höjningen försiggår så långsamt, skulle vi icke märka den, om vi icke såge havsvattnet beständigt minskas vid våra kuster. Denna minskning beror dock till icke ringa del även därpå, att floderna föra med sig sand och lera, som lagra sig vid kusterna. Landet växer sålunda allt längre ut i havet. Långt ifrån den nuvarande kusten har man funnit skeppsankare och skeppsvrak i jorden. Där stora fartyg förr hade sin farled, flyter nu knappt en vanlig båt. Där de gamla minnas sig hava rott i sin ungdom, gå nu barnen torrskodda på sanden. Där fiskaren förr lade ut sina nät, bärgar nu bonden sitt hö. Vikarna uttorka, grunden växa till holmar, holmarna växa ihop med fasta landet. 10. Vårt lands begynnelse Boken om vårt land, läsebok skriven av Z. Topelius,

4 Merenkurkun saaristo Suomessa on laajennus Ruotsin Korkean Rannikon maailmanperintökohteeseen, joka nimitettiin vuonna 2000 ollen näin sarjanimeämiskohde Ruotsin ja Suomen välillä nimellä: High Coast / Kvarken Archipelag Korkea Rannikko/Merenkurkun Saaristo Maailmaperintöperustelu viii Ruotsin Korkealla Rannikolla, Höga Kusten: Mannerjäätikön sulamisen seurauksena alueella tapahtuu isostaattista maan kohoamista. Maan kohoaminen on hyvin kuvattu ja tutkittu ollen 286 m korkeudelle ulottuvana ainoalaatuista maailmassa. Kohde on typpialue maan kohoamisen tutkimukselle. Ilmiö on myös ensimmäisenä tunnistettu ja tutkittu juuri Ruotsin Korkealla rannikolla.. Highest marine limit in Höga Kusten (286 masl

5 Merenkurkun saariston maailmanperintökriteerit 2006 Peruste viii: maapallon luonnon historia ja geologiset piirteet Merenkurkun saaristolla ja sen 5600 saarella ympäristöineen on erityisiä geologisia arvoja. - Alueella tapahtuu isostaatista maan kohoamista, jopa 8 mm vuosittain, mikä on yksi korkeimpia maailmassa. - Maan kohoamista on jatkunut tuhansia vuosia vaikuttaen suuresti vesistöjen kehitykseen ja muutoksiin jääkauden jälkeisenä aikana. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko ovat avainalueita tutkittaessa ja ymmärrettäessä mannerjäätikön sulamisen aiheuttamaa maankuoren kohoamista.

6 Merenkurkun saariston maailmanperintökriteerit 2006 Peruste viii: maapallon luonnon historia ja geologiset piirteet - Merenkurkun saariston geomorfologia on syntynyt sarjassa jäätiköitymiseen ja sen sulamiseen liittyviä prosesseja jääkauden lopulta. Merenkurkun saariston alueella on näkyvissä monimuotoinen kirjo jäätikkösyntyisiä kerrostumia ja muodostumia, kuten De Geer moreeneja, mitkä lisäävät jäätikkösyntyisen maiseman monimuotoisuutta alueella ja vahvistavat ja tukevat aikaisemmin v maailman luonnonperinnöksi nimetyn Ruotsin Korkean Rannikon merkitystä. -

7 Suomen matala rannikko, Låga Kusten Ø Ruotsin Korkea rannikko, Höga Kusten Ø Kapein kohta Pohjanlahdessa muodostaa kynnyksen, jossa veden syvyys on alle 25 m Ø Year 4000 Isostaattinen maankohoaminen on alueella 88,5 mm/vuodessa johtuen mannerjäätikön massan häviämisestä maankuorta painamasta Ø ni a Bothnian Bay Noin 100 hehtaaria uutta maata nousee vuosittain Itämerestä maailmanperintöalueella ja jopa 700 hehtaaria Suomen länsirannikolla. Merenkurkkuun muodostuu maakannas noin vuonna 4000, jolloin valtava suurjärvi Peräjärvi kuroutuu Itämerestä, suurin Euroopassa Gu lf of Ainoalaatuinen 5600 saaren ja luodon muodostama labyrintti Ø Bo th Ø Ø Bothnian Sea Jo nykyisellään Perämeren vesi on makeutunut lähes juomakelpoiseksi Ø Baltic Sea

8 Inlandsisens avsmältning Östersjöns historia Balttilainen jääjärvi Ancylus järvi Balttilainen jääjärvi Yoldia meri Litorina meri M. Saarnisto (2003), piirrokset O. Sallasmaa 8

9 Glacio-isostatisk landhöjning År 4000 Isobas mm/år Perämeri M er en ku rk ku Höga Kusten Höga Kusten Kvarkens skärgård Kvarkens skärgård Selkämeri Processing Markku Poutanen Finnish Geodetic Institute Itämeri 9

10 Maankohoaminen on aiheuttanut monia jännittäviä matkailullisia kohteita, kuvassa Valsöranan saarella kuiville jäänyt kivisilta runsaan sadan vuoden takaa. Vesa Heinonen opastaa IUCN arvioitsijaa Jim Thorsellia ja J-P Flanderia ja muuta joukkoa hyvällä menetyksellä Photo Olli Breilin (GTK)

11 Land stiger ur hav, Gåsgrund 1978 ja 2006 Forststyrelsen, Foto Seppo Lammi

12 Istidens formationer Geologisk diversitet Drumlin Fluting Ribbed (Rogen) - morän De Geer - morän Kullmorän Blockfält Lera/silt Inlandsis 12

13 Kuvaelma De Geer moreenimuodostumien synnystä veden syvyyden ollessa aluksi m Merenkurkun alueella A) Jään pusku ja moreeniaineksen puristuminen rakoihin ja jään pohjan onkaloihin B) Savien ja hiesujen kerrostuminen syvässä vedessä moreenien väliin C) Moreenisaarien kohoaminen merestä sekä järvien ja lampien kuroutuminen Keijo Nenonen, drawings Harri Kutvonen (GTK)

14 De Geer -moränfält, Svedjehamn Forststyrelsen, Foto Seppo Lammi

15 Exempel av Lantmäteriverkets laserskannig material Svedjehamn Björkö Börsskäret 15

16 Exempel av Lantmäteriverkets laserskannigs material Östra Norrhag Replot Norra Vallgrund Hallonback 16

17 Havsbottens kartering (ULTRA project) vid Storskäret Flygfoto Maanpinnan ja merenpohjan Tolkat moränformationer korkokuvan syvyysulottuvuus n. 15 m 17

18 Flada - lagun glosjöar, Lappörarna Forststyrelsen, Foto Seppo Lammi

19 Blockfält dominerar i de södra delarna Bergö Gaddarna Foto Jukka Ojalainen 19

20 Komplexa isrörelser På många hällar tre, t.o.m. fem räffelriktningar 45º 310º N 355º Jukka Ojalainen 20

21 Gyttjeavlagringar under morän Björkö, Svedjehamn Ålder ca år (Jaakko Auri) 4m 21

22 Geolog i arbete på Norra Djupbådan GTK, Foto Hannu Kujala 2004 TACK! 22

Samankaltaiset tiedostot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.