Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
|
|
- Erkki Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI /L/289/42/2010 Tekijät Niko Putkinen Olli Breilin Maiju Ikonen Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Metsähallitus Raportin nimi Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Tiivistelmä Suomen Merenkurkku ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat ainutlaatuisen geologisten muodostumien sävyttämän ympäristön, joka valittiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna Tämä edellyttää alueen muodostumien ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä tuleville sukupolville. Tämän työn kartoitukset kattavat Raippaluodon ja Björkön niiltä osin, kun Laserkeilausalueen peitto ulottui vuoden 2010 lopussa. Tässä työssä kartoitettiin alueen moreenimuodostumat kolmeen geologiseen arvoluokkaan ohjaamaan maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Maailmanperintöalue, moreenimuodostuma, De Geer-harjanne, laserkeilaus, geomorfologinen tulkinta, luokittelu Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Merenkurkku Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 6s + kartta Kieli Suomi Hinta Julkisuus Ei julkinen Yksikkö ja vastuualue LSY/322 Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys
3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3 LIITTEET
4 1 1 0BJOHDANTO Suomen Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Tämä geologisin perustein tehty valinta velvoittaa kaikkia osapuolia mm. vaalimaan alueen ainutlaatuista geologista historiaa ja geologisten muodostumien säilyttämistä tuleville sukupolville. Tämän raportin ja siihen liittyvän numeerisen kartta-aineston tavoitteena on auttaa kuntien ja valtion viranomaisia ottamaan huomioon alueella esiintyvät arvokkaat geologiset muodostumat maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa. Tutkimusalue Vaasan saaristossa (Kuva 1) on muotoutunut toistuvien jäätiköitymisten kuluessa, joskin De Geer-moreeniharjanteet syntyivät aivan viimeisen jäätiköitymisen lopulla syvässä vedessä kelluvan jään ja alustan kontaktissa. Jään perääntymistä seuranneessa syvän veden kerrostumisessa jäätikön synnyttämä teräväpiirteinen maankamara tasoittui peittyessään hienosedimenteillä. Myöhemmin maankohoamisen mataloittamat ranta-alueet altistuivat aaltojen ja merivirtojen kuluttavalle toiminnalle. Kulutus kohdistui erityisesti rantavyöhykkeeseen huuhdellen ja kerrostaen näitä sedimenttejä uudelleen meren syvänteisiin. Näissä oloissa myös mm. De Geerharjanteet paljastuivat nykyiseen asuunsa. Nyt näkyvissä oleva maaperä koostuu sekä jäätikkösyntyisistä muodostumista - jään liikkeensuuntaan nähden poikittaisista De Geer-moreeniharjanteista ja jään liikkeen suuntaa osoittavista virtaviivamaisista drumliineista ja flutingeista, että alavien painanteiden muinaisista Itämerivaiheiden hienorakeisista sedimenteistä ja nuorista turvekerroksista. Tässä työssä rajataan ja luokitellaan alueen ainutlaatuiset moreenimuodostumat geologisin ja geomorfologisin perustein MML-laserkeilausaineistoon ja geologiseen asiantuntemukseen perustuen.
5 2 2 1BTUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT Tutkimusmenetelmänä käytettiin geomorfologista tulkintaa Maanmittauslaitoksen tuottamasta laserkeilausaineistosta. Laserkeilaus perustuu lentokoneessa olevan keilaimen lähettämiin laserpulsseihin, jotka maanpintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen. Tarkat paikannustiedot saadaan käyttämällä GPS- ja lentokoneen kallistumiskulmista kertovia inertialaitteita keilauslennon aikana. Niistä saatavien tietojen sekä laserpulssien kulkeman ajan perusteella saadaan paikannettua pulssiosuman saaneen kohteen tasosijainti ja korkeus. Kerätystä aineistosta, ns. pistepilvestä, laskettiin korkeusmalli, josta prosessoitiin erilliset 45º ja 130º suunnalta valaistut varjostukset 10-kertaisella suurennuksella. Työn kuluessa suuntaa vaihdeltiin muodostumien suunnasta riippuen. Itse kartoitus toteutettiin ArcGIS 9.2-ohjelmiston digitointi työkaluilla mittakaavoissa 1:5 000 ja 1: Kartoituksessa De Geer-harjanteista ja drumliineista muodostettiin erilliset polygonitasot. Sen sijaan Flutingit kartoitettiin viivoina niiden vähäisten korkeus - leveys mittasuhteiden vuoksi. Kartoitusta seurasi De Geer-moreenien analysointi ArcGIS-ohjelmiston ET GeoWizards - sovelluksen Polygon characteristics-työkalulla, jonka avulla polygoneille voidaan määritellä pituus-, leveys-, pyöristyneisyys- ja paksuussuhde, joka on pääpiirteissään polygonin koko alueen suhde sen leveyteen. Tässä työssä De Geer-moreeneihin sovellettu GIS-perusteinen analyysi ja sitä seurannut 3-osainen luokittelu ei huomioi muodostumien korkeutta. Tämän ei kuitenkaan todettu vaikuttavan lopputulokseen, sillä De Geer-moreenien leveys ja korkeus korreloivat, mikä varmistettiin kartta- ja maastotarkastelussa. De Geer-moreenien määrääminen luokkaan 2 tehtiin ArcGIS-ohjelmiston attribuuttitaulun Select By Attributes-toiminnossa lausekkeella ET_Thick<0.08 and ET Width>50, jossa ET_Thick tarkoittaa polygonin alueen suhdetta sen leveyteen ja lisämääre ET Width leveyttä. Lausekkeen raja-arvot (0.08 ja 50) haettiin kokemusperäisesti, koska tiettyjä muodostumien syntyyn liittyviä piirteitä haluttiin korostaa (ks. Kappale 4). Muut muodostumat määrättiin luokkaan 3. Lähes nykyisen asunsa luokittelu sai attribuuttitaulussa edellä mainituin perustein ArcMapin Find & Replace-komennolla. Näillä toimilla ei kuitenkaan päästy aivan haluttuun lopputulokseen, vaan huomattavan ohuita ja pitkiä, geomorfologialtaan vähäisiä muodostumia pudotettiin luokasta 2 luokkaan 3 mekaanisesti analyysin jälkeisessä tarkastelussa. Toisaalta muutamia selkeästi suurempia, luokkaan 2 makroskooppisessa tarkastelussa kuuluvia muodostumia, jotka eivät täyttäneet ET_Thick<0.08 raja-arvoa, nostettiin luokasta 3 luokkaan 2. De Geer-moreenien nostaminen luokkaan 1 tapahtui puhtaasti tieteellisin perustein (ks. Kappale 4). Näiden lisäksi noin 70 De Geer-moreeniharjannetta korotettiin luokasta 3 luokkaan 2, koska ne muodostavat flada - kluuvi ympäristön. Lisäksi Svedjehamnin länsi-
6 3 puolen huomattavan suuri 2 luokkaan geologisin perustein kuulunut De Geer-moreeni nostettiin luokkaan 1. Sen sijaan lukumääräisesti vähäisten drumliinien, että Flutingien vähäisen geomorfologian vuoksi molemmat päätyivät luokkaan BTULOKSET Kaikkiaan 6445 De Geer-moreeniharjannetta, 426 Fluting-moreenimuodostumaa ja 10 Drumliinia kartoitettiin. De Geer-harjanteista luokkaan 3 kuuluu yhteensä 6122, luokkaan 2 kaikkiaan 316 ja luokkaan 1 kaikkiaan seitsemän moreenimuodostumaa. Pinta-alaltaan De Geer-moreenit peittävät kaikkiaan km 2 kokoisen alueen, joista luokkaan 3 kuuluu km 2, luokkaan 2 kuuluu 5.89 km 2 ja luokkaan 1 kuuluu 0.39 km 2. Drumliinit peittävät kaikkiaan 0.20 km 2 kokoisen alueen. Tulokset luokitteluineen on esitetty raporttiin liitetyissä Degeer_ETgw.shp, Drumliini.shp ja Fluting.shp -tiedostoissa sekä tulostetuilla kartoilla. Drumliinit ja fluting -selänteet kuuluvat luokkaan 3. Alueella havaittiin myös rantavalleja, joita ei kartoitettu, elleivät ne liittyneet läheisesti kartoitettaviin moreenimuodostumiin. Niin ikään luoteis -ja pohjoisosan muutamaa mahdollista Kumpumoreeneiden luokkaan kuuluvaa Rogen-moreenia (Juomumoreeni) ei kartoitettu, koska muodostumien luokittelu on mahdotonta niiden vähäisyyden ja huonon kehittymisasteen vuoksi ilman koko alueen tarkastelua. Kyseisiin muodostumiin palataan mahdollisten lisätöiden yhteydessä, kun laserkeilausaineisto kattaa koko maailmanperintöalueen. 4 3BYHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Muodostumien luokittelu koettiin haastavaksi työksi, sillä varsinkin De Geer-moreenien luokittelu pelkästään geomorfologisesti mitattavien parametrien perusteella on harhaanjohtavaa. Mielestämme kiitettävään lopputulokseen päästäksemme tärkeintä oli valita GIS-analyysin parametrit siten, että poikkeuksellista muodostumien synty-ympäristöä mannerjäätikön kontaktissa kuvaava säännöllinen syklisyys saadaan esille luokittelussa. Siksi parametrit valittiin tätä varten ja huomattavat, ns. talviharjanteet kuuluvat pääosin luokkaan 2. Näistä edelleen nostettiin ykkösluokkaan tieteellisessä mielessä merkittävimmät De Geer-muodostumatyypit, kuten muodostumat, joissa De Geer-moreeni on muodostunut flutingin päälle, osoittaen näiden ikäsuhdetta. Lisäksi ykkösluokkaan nostettiin ns. tyyppimuodostumia, jotka peilaavat näiden synnyn erityispiirteitä, kuten jäätikkötunnelista kulkeutuneen aineksen kerrostumista De Geer-harjanteeksi jään ja alus-
7 4 tan kontaktiin mannerjään reunaan. Yhtenä erityispiirteenä nostettiin esille tavanomaista suuremmat muodostumat, jotka osoittavat hieman tavanomaista pidempää syklisten talvimuodostumien kerrostumisaikaa. Alueen De Geer moreenien todettiin osoittavan poikkeuksellisia oloja jään perääntymisessä. Lisäksi ne näyttävät noudattavan vuosisyklisyyttä, joka ilmentää mannerjäätikön massatalouden muutoksia kesän ja talven vuorotellessa. Tämä piirre on tyypillistä myös ns. lustosavissa, joita esiintyy yleisesti ympäri Skandinaviaa. Vuosisyklisyyden aiheuttaa mahdollisesti jään reunan pysyminen paikallaan talviaikaan hieman pidempään, jolloin ainesta ehtii kasaantua talviharjanteisiin kauemmin, kun taas kesällä jään reuna poikii ja harjanteita syntyy tuon tuostakin. Drumliinit ja fluting-selänteet ovat syntynsä puolesta erilaisia. Ne ovat syntyneet jään reunan sisäpuolella nopeassa jään virtauksessa. Hyvin kehittyneessä drumliinikentässä samankaltaisia muodostumia esiintyy yleensä parvessa ja niiden koko vaihtelee kentän eri osissa. Kyseistä vyöhykkeellisyyttä tutkimusalueella ei kuitenkaan esiinny, vaan muodostumat varsinkin Drumliinit, ovat huonosti kehittyneitä. Myös virtaviivamaisia fluting-selänteitä ei kuvattu polygoneina, sillä ne ovat usein hyvin huomaamattomia maastossa esim. leveydenkin ollessa ainoastaan yksittäisten metrien luokkaa. Edellä mainituin perustein kyseiset muodostumat määrättiin luokkaan kolme. Luokittelun kannalta jälkimmäiset muodostumat ovat erilaisia, sillä drumliinit ja flutingit ovat toistensa kaltaisia, kun taas De Geer-harjanteet ovat omamuotoisia. Tämän vuoksi drumliinien luokittelussa oikea peruste olisi esimerkiksi kehittymisaste, sillä pituus leveys suhde vaihtelee kentän eri osissa osoittaen jäätikön liikkeen nopeutta. Tämä luonnollisesti poissulkee GISanalyysin käyttämisen näissä muodostumissa.
8 5 LIITE 1. LUOKITTELUPERUSTEET Moreenimuodostumat jaotellaan kolmeen pääluokkaan geologisten tekijöiden perusteella. Luokkaan 1 kuuluvat geologisesti erityisen arvokkaat muodostumat, jotka ovat sekä synnyltään, että geomorfologialtaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä. Luokan 1 muodostumat edustavat tietylle alueelle syntyneen muodostumasarjan edustavinta yksittäistä muodostumaa, joka tulee säilyttää. Luokkaan 2 kuuluvat geologisesti arvokkaat muodostumat, jotka myös tulee säilyttää. Luokkaan 2 kuuluu myös muodostumia, jotka muodostavat arvokkaan flada tai kluuvi ympäristön. Luokan 3 muodostumien geologinen merkitys on vähäinen. Muilla tekijöillä (maisema, virkistyskäyttö, kulttuurihistoria, arkeologia, pohjavesi, lähiympäristö, saavutettavuus ja luonnontilaisuus) on merkitystä luokassa 3. Esimerkiksi Svedjehamnin läheisyydessä joitakin 3 luokan muodostumia on nostettu 2 luokkaan niiden paikallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Tässä työssä moreenimuodostumat pyritään rajaamaan alueina ja luokitellaan yksittäisinä muodostumina.
9 6 SANASTO LIITE 2. De Geer-moreeni Jäätikön kontaktissa ulkoreunalla syntynyt, pieni, pitkänomainen jään liikkeensuuntaan nähden poikittainen moreenimuodostuma, jonka aines vaihtelee hienorakeisista sedimenteistä hiekkaan ja moreeniin. Drumliini Jään alla syntynyt, mittasuhteiltaan huomattava jään liikkeen suuntainen muodostuma, jonka aines on moreenia. Flada Maankohoamisen vuoksi lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Fluting Jään alla syntynyt, mittasuhteiltaan drumliinia vähäisempi jään liikkeen suuntainen muodostuma, jonka aines on moreenia. Geomorfologia HMaantieteenH ja HluonnonmaantieteenH Hosa-alueH, joka tutkii maanpinnan muotoja ja maaperän rakennetta Geomorfologinen tulkinta Geologisten muodostumien tunnistaminen ja tulkinta maaperän pinnanmuotojen perusteella. Kluuvi Allas on kohonnut merenpinnan yläpuolelle ja merivettä pääsee kluuviin vain veden pinnan ollessa korkealla tai myrskyllä. Rantavalli Aaltojen toiminnan tuloksena syntynyt valli, jonka aines on tyypillisesti hiekkaa tai soraa. Rogen-moreeni Jäätikön alla syntynyt, mittasuhteiltaan huomattava, pitkänomainen jään liikkeensuuntaan nähden poikittainen moreenimuodostuma, jonka aines on moreenia.
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotAvoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)
Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotMaastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotSyväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa
Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa DI Sara Rantamäki, käyttöinsinööri Kurikan Vesihuolto Oy Vesihuoltopäivät 11.5.2017 1 Kurikan syväpohjavesihanke 1/2 Kurikan
LisätiedotPeruskartasta maastotietokantaan
Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotGeologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotMiten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?
Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotKuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia
KUULUTUS VARELY/2630/2017 16.1.2019 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Aikolan ja Kosken pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotSiikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys
Siikajoki 2015 Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Raportti on lisäys Isonnevan-Vartiojan tuulipuistojen inventointiraportille Jaana Itäpalo 28.1.2013. Hans-Peter Schulz 24.6.2015 KESKI-POHJANMAAN
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotNro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013
INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLidar GTK:n palveluksessa
Lidar GTK:n palveluksessa Laserkeilaus - kymmenen vuotta menestystarinoita seminaari Puheenvuorot laserkeilausaineistojen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Geologian tutkimuskeskus, Mikko
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotNiinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi
5.4.2016 Asiakas Tornator Oyj Raino Kukkonen raino.kukkonen(at)tornator.fi Raportin laatija WSP Finland Oy Tuija Pakkanen tuija.pakkanen(at)wspgroup.fi Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen(at)wspgroup.fi 2/16
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotSIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotLaserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki
Laserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Esityksen sisältö: - Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen hyödyntäminen
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
LisätiedotSodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PSY Rovaniemi 27.03.2014 Arkistoraportti 52/2014 Sodankylän alueen maaperäkartoitus 2013-2014 (Väliraportti) Jukka Räisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27.03.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.
KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotOULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 08 OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Rovaniemi 2001 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotVesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Merigeologia Espoo Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018 Jyrki Hämäläinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8.11.2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Jyrki
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotVARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotItä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:
2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja: 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä /
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotIisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotTekijät: Tarja Kokkila, Maija Salmivaara OuLUMA, sivu 1
Tekijät: Tarja Kokkila, Maija Salmivaara OuLUMA, sivu 1 Mittakaava Avainsanat: yhdenmuotoisuus, suurennos, pienennös, mittakaava, mittaaminen, pinta-ala, tilavuus, suhde Luokkataso: 3-9 Välineet: kynä,
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotSatakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää
LisätiedotOPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotTammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013
1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotVäinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi
Väinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi Jyväskylän kaupunki Maankäyttö Eetu Lappalainen 21.10.2015 1 Lähtötilanne Näkymäanalyysin tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon olemassa olevien rakennusten
LisätiedotPohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat
Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan
LisätiedotTarkastellaan neliötä, jonka sivun pituus on yksi metri. Silloinhan sen pinta-ala on 1m 1m
MB: Yhdenmuotoisuus luksi Tämän luvun aiheina ovat yhdenmuotoisuus sekä yhdenmuotoisuussuhde. Kaikkein tavallisimmat yhdenmuotoisuuden sovellukset ovat varmasti kartta ja pohjapiirros. loitamme tutuista
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotMittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.
1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
Lisätiedot