Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä

Transkriptio

1 Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä POHJANMAAN LIITON RANNIKKOSTRATEGIAPROSESSIN ALKUVAIHEET JA ETENEMINEN Pori, kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi ja suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Vest Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto

2 Österbotten - Pohjanmaa Folkmängd ca BNP per invånare Språkfördelning Svenska 51,5 % Finska 45,7 % Övriga 2,9 % Väkiluku n BKT per asukas Kielijakauma Ruotsi 51,5 % Suomi 45,7 % Muu 2,9 %

3 Skärgården i Kvarken Merenkurkun saaristo Österbotten stiger bokstavligen ur havet Landhöjningen är ett unikt naturfenomen, som hela tiden formar strandlinjerna och kusten i Österbotten Land stiger ur havet cirka 8 mm om året Kvarkens skärgård infördes sommaren 2006 på UNESCOs världsarvslista Kvarkens skärgård är Finlands enda geologiska världsarv. Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa Maa kohoaa merestä noin 8 mm vuodessa Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2006 Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde

4 Periaatteelliset linjaukset Pohjanmaalla kansallinen rannikkostrategia koskettaa koko maakuntaa Kansallista rannikkostrategiaa toteutetaan olemassa olevien ohjelmien kautta- periaatteet kirjattu ohjelmiin, joskin osa toimista voidaan hankkeistaa Saaristo- ja rannikkopolitiikka nähdään yhtenä kokonaisuutena Maakuntakaava keskeinen ohjaava väline Rannikkoalueen elinvoimaisuuden vahvistamisessa on keskeistä tarjota hyvät mahdollisuudet asumiselle ja toimeentulolle tavoitteena kestävän elinkeinotoiminnan synnyttäminen-lähestyminen kolmen teeman kautta: pienimuotoinen elinkeinotoiminta, suurteollisuus, saatavuus Yhtenäinen tiedotus erinomaisen tärkeää: tietojenhallintaprosessin ja portaalin kehittäminen tärkeää, erityisesti huomioitava ns. suuri yleisö Tutkimustoimintaa tulisi vahvistaa tarvittavan tietopohjan tuottamiseksi. Merenkurkun yliopistoyhteistyötä tulee kehittää edelleen. Luonnonvarojen ja luonnonmuodostelmien hyödyntäminen tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Meriturvallisuus erittäin keskeinen teema Vaikeaa nostaa esiin yhtä ja kahta keskeistä teemaa- kaikki kuusi teemaa nivoutuvat kiinteästi toisiinsa ja kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista: isona teemana esiin nousee ilmaston muutos ja mitä se Pohjanmaalla tulee tarkoittamaan!

5 Prosessin organisointi Työ käynnistyi kansallisen rannikkostrategian valmistuttua loppuvuodesta 2007 Työtä tehdään kolmella eri tasolla Pohjanmaan liiton koordinoimana: 1. Viranomaistyöryhmä - määrittää linjaukset, seuraa työn edistymistä, kokoukset 2 kertaa vuodessa 2. Maakuntahallituksen nimeämä Pohjanmaan saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon työryhmä, jonka tehtävänä on kansallisen rannikkostrategian ja saaristo-ohjelman toteutumisen alueellinen seuranta, tiedonvaihto, mahdollisten ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisy sekä strategian toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu. - Puheenjohtaja maakuntahallituksen edustaja - Kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa - Mukana nyt myös Satakunnan edustaja ja alusta asti ympäristöministeriön edustaja 3. Valmisteluryhmä (laajan työryhmän työelin) - Kokoontuu säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa - Tehtävänä prosessin eteenpäin saattaminen, hankkeistaminen

6 Mutta muistettava, että 1. ICZM ei toimi ylhäältä alas ohjatun mallin mukaan (top down) eikä myöskään ole oma hallinnollinen elin (neuvottelukunta, johtoryhmä tai jaosto). Pohjanmaan liiton asettamat työryhmät työskentelevät arkityön osaksi luonnollisesti kuuluvan toimivan prosessin aikaansaamiseksi. ICZM-periaatteiden mukainen työskentely vaatii päivittäistä kontakteja juuri niiden henkilöiden kanssa, jotka päivittäin työskentelevät suunnittelu-, investointi-, tiedon tallentamisen tai viranomaistehtävien parissa. 2. ICZM = on yhteistyömalli, joka yhdistää hallintoa käytännön tasolla 3. Kaikkien on tunnettava mukana olevien organisaatioiden/toimijoiden muodolliset/virkatehtävät a) On tunnettava kaikkien visiot, suunnitelmat ja tavoitteet b) Kaikkien tulee tietää miten muiden omiin työtehtäviin liittyvät tehtävät c) Kaikkien on tunnettava toistensa tarpeet d) Kaikilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet dataan. 4. Käytännössä tarvitaan sekä keskitysti ylläpidettyjä tietopankkeja (kuka suunnittelee mitä, kuka tekee mitäkin, kenellä on mitäkin tietoa, kuka tarvitsee mitäkin tietoa) sekä suoraa datanvaihtoa 5. Tarvitaan kahdentasoisia yhteistyöfoormumeita: yksi korkean tason foorumi ( jonka tehtävänä on määrittää yhteiset tavoitteet ja ratkaista ongelmat).pohjanmaalla viranomaisryöryhmä ylin, laaja työryhmä osin. Alemman tason yhteistyöfoorumi taas pyrkii yhteesovittamaan päivittäiseen työhön liittyviä asioita. Pohjanmaalla osin valmisteluryhmä tällä hetkellä.

7 Pohjanmaan alueellisen rannikkostrategiaprosessin yhdessä sovitut pääpainoalueet 1. Rannikkonäkökulman vahvistaminen - Edellytykset saariston pitkät perinteet omaavan elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen ja uuden elinkeinotoiminnan mahdollistaminen (linkittyen kaavoitukseen) - Merenläheisyyden tuomien erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen - Merenläheisen asuminen edistäminen( linkittyen kaavoitukseen) - Saaristo- ja rannikkokulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen (huomiointi kaavassa) 2. Rannikkoalueen elinvoimaisuuden vahvistaminen - Turvalliset meriliikenneyhteydet satamapalveluineen - Perinteisten elinkeinojen (kalastus maa- ja metsätalous) turvaaminen ja uusien elinkeinojen esim. matkailun tukeminen

8 Metsänhoidollisten toimenpiteiden laaja merkitys rannikon elinvoimaisuudelle huomioitava- tavoitteena metsien pysyminen terveinä ja elinvoimaisina Tuulivoiman hyödyntäminen enenevässä määrin Rannikon elinkeinoelämän tukeminen valtion budjetin kautta Saariston/rannikon infrastruktuurin kehittäminen edelleen Merenkurkun maailman luonnonperintöalueen vaaliminen ja kehittäminen-yhteinen sitoutuminen 3. Rannikkoympäristön tilan parantaminen - Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja tutkimus - Ruoppaustoiminnan parempi säätely/ohjeistus - Ympäristömatkailun ja siihen liittyen valistamisen lisääminen - Arvokkaiden elinympäristöjen suojelu

9 Rannikkoympäristön tilan parantaminen edelleen ja niiden kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Ilmastonmuutosten hillintä ja siihen sopeutuminen Vesistöjen tilan parantaminen 4. Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen - Yhtenäisten ja hyvin saavutettavien virkistysalueiden luominen (luonnossa oleskelu, vaellusreittien ja luontopolkujen suunnittelu ) - Maailman luonnonperinnön vaaliminen ja kehittäminen, myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet huomioiden - Luonto- ja elämysmatkailun edellytysten parantaminen läheisessä yhteistyössä paikallisen väestön ja maanomistajien kanssa - Vierassatamaverkoston kehittäminen niin, että se turvaa veneilijöille hyvät olosuhteet ja toisaalta ohjaa liikennettä tiettyihin pisteisiin vähentäen kulumista - Vapaa-ajan asumisen ennakointi/huomiointi rantakaavoituksessa - Tiedotus/valistaminen

10 5. Tiedon saatavuuden parantaminen - Yhteistoiminta viranomaisten välillä ja tietoiskut esim. kouluissa - Rannikkoalueiden maankäytön historiallinen dokumentointi nykytietämyksen perustaksi - Tutkimus- ja selvitysmateriaalin levittäminen laajasti toimijoiden/viranomaisten käyttöön - Viranomaisten/toimijoiden yhteistyön parantaminen/tiivistäminen - Nyt sovellettavien ohjelmien parempi tunteminen - VELMU-tyyppisten kartoituksien/ohjelmien soveltaminen esim. ilmastonmuutosproblematiikkaan - Suunnitellun yhteisen hallintaprosessin luominen (portaali) - Ympäristötietoisuutta lisäävät toimenpiteet 6. Itämeren alueen yhteistyön vahvistaminen - Tietoisuuden lisääminen yhteisten projektien kautta - Ympäristöseminaarin järjestäminen - Viranomaisten välinen yhteistyö merialueen suojelemiseksi/valvomiseksi - Öljyntorjuntakapasiteetin turvaaminen Itämerellä meriliikenteen kasvaessa

11 Ajankohtaista juuri nyt Saaristo- ja rannikkoalueiden kehittäminen voimakkaasti esillä maakuntasuunnitelma- ja ohjelmatyössä Enimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli aloittaa työ maakuntatasolta maakunnan kehittämisrahan turvin. Jatkokeskusteluissa päädyttiin kuitenkin hakemaan rahoitusta suoraan Botnia-Atlantica- ohjelmasta. Hankkeistus etenee valmisteluryhmän toimesta: Botnia-Atlantica hankkeen valmistelusta vastaa Länsi-Suomen ympäristökeskus. Maakuntatason hankkeen tavoitteena ovat 1. Nykykäytäntöjen ja olemassa olevan tietotaidon analysoiminen * Käynnissä/käynnistymässä olevien prosessien kartoittaminen ja suunnittelun yhteensovitus muiden mahdollisten käynnistyvien hankkeiden kanssa (esim. Interreg IV B) * Kartoitustyön käynnistäminen Pohjanmaalla (kunnat, viranomaiset, toimijat); mitä tietoutta on, mitä tietoutta tarvitaan, mitä tietoja ollaan valmiita antamaan 2. Toimintamallin/prosessin suunnittelu 3. Portaalin alustava suunnittelu 4. Tiedotussuunnitelman laatiminen 5. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja benchmarking 6. Projektin pohjoismaisen päätösseminaarin suunnittelu ja toteutus

12 Rannikkoalueiden hallinta ja merialueiden suunnittelu hakemuksen valmistelu Botnia-Atlantica -ohjelmaan Tausta Rannikko- ja merialueita tulee hallinnoida ja kehittää kestävän kehityksen ehdoilla ja ekosysteemin kantokyvyn mukaan. Jotta tähän päästäisiin suositellaan viranomaistyön vahvistamiseksi kehitettävän ICZM-hengen mukaisia koordinoivia foorumeita. Kehittyneemmän suunnittelujärjestelmän tarve on erityisen suuri juuri merialueilla. Hankkeen tavoitteena on Kehittää merialueiden ja rannikkovesien suunnittelua ja hallintaa alueella. Hankkeen avulla pyritään yhdenmukaistamaan menetelmiä ja työskentelytapoja. Hankkeen tuloksena syntyy mm. eri EU-direktiivien sekä kansallisten/alueellisten stragioiden määrittämien suunnittelu- ja hallintokriteerien alueellisen soveltamisen malli. Hankkeessa pääpaino on vesialueiden suunnitteluprosessin kehittämisessa. Syynä tähän on se, että Pohjanmaan maakunta rannikkomaakuntana on kaavoituksessa luontaisesti huomioinut rannikon asettamat erityisvaatimukset. Hanke kattaa maantieteellisesti Pohjanmaan maakunnan ( mahdollisesti Satakunnan) ja merialueet, joiden raja sama kuin talousvyöhykeraja. Ruotsin puolella kumppani on Västerbotten ( mahdollisesti Västernorrland). Hankesuunnitelma pyritään saamaan valmiiksi heinäkuun loppuun 2009 mennessä

13 Kiitämme kutsusta Satakuntaan ja toivomme monia auvoisia yhteistyön vuosia rannikkoalueiden kehittämisessä! Saini Heikkuri-Alborzi ja Marja-Riitta Vest