K A N G A S T O U R U J O K I UOMAN PALAUTTAMISEN VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTI

Transkriptio

1 K A N G A S T O U R U J O K I UOMAN PALAUTTAMISEN VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTI Huhtikuu 2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tourujoen menneisyys Tourujoen nykyisyys Sijoittuminen maisema- ja kaupunkirakenteessa Uoman piirteet ja vesimäärät... 7 Vesivoimalaitos ja säännöstely Kasvillisuus ja eläimistö... 8 Tourujoen luonnonsuojelualue Maaperä ja eroosio-ongelmat Kankaan alueen suunnitteluprosessi sekä arvioitu toteutumisen vaiheistus Suunnittelun kuluessa tutkitut uomavaihtoehdot Kankaalla Uoman vaihtoehtojen muodostaminen sekä uoman luonne Uoman sijainti Uomaan johdettava vesimäärä Hulevedet Pohjavesi lisävetenä Muut uomavaihtoehtojen muodostumiseen vaikuttaneet tekijät Kulttuurihistorialliset arvot Kankaan alueen suunnittelutavoitteet Maaston korkeusolot Maaperäolosuhteet Palokkajärven säännöstely Esiselvitysvaihe kevät Arkkitehtuurikilpailu kesä talvi Kilpailun järjestäminen Kilpailuohjelma Kilpailuehdotusten yleinen arvostelu Kilpailun ratkaisu ja voittaneiden ehdotusten arviointi uoman kannalta Osayleiskaavan kaavarunkovaihe kevät-kesä Alustava kaavarunkoluonnos (maaliskuu 2012) Kaavarunkoluonnos (huhti-kesäkuu 2012) Valmis kaavarunko ja osayleiskaavaluonnos (loka-marraskuu 2012) Osayleiskaavaehdotus (toukokuu 2013) Yhteenveto eri vaiheiden uomavaihtoehdoista sekä niiden arviointi ja vertailu Arvioinnin suorittaminen Uomavaihtoehtojen arviointi ja vertailu Yhdyskuntarakenne Liikenne Kaupunkikuva ja maisema Kulttuuriympäristö Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Viher- ja virkistysalueet Pyöräily ja kävely, virkistysreitit Yhdyskuntatekniikka Energia Sosiaalinen ympäristö Uoman rakentamisen kustannukset ja ympäristöhyötyjen taloudellinen arvottaminen Lähtöaineisto

3 Liitteet Kuva 1. Tourujoki Kankaan kohdalla v kartan mukaan. 2

4 1. Johdanto Kankaan vanhan paperitehdasalueen suunnittelu ja kehittäminen monipuoliseksi asuin-, virkistys-, työpaikka- ja palvelualueeksi on Jyväskylän keskusta-alueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Alueen suunnittelun pohjaksi pidettiin arkkitehtikilpailu, joka ratkaistiin alkuvuodesta Alueen osayleiskaavoitus on käynnissä, tavoitteena on kaavan hyväksyminen loppuvuodesta Kankaan alue sijaitsee ydinkeskustasta noin kilometrin päässä koilliseen. Se sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa, keskustan ja Seppälän välissä. Paperitehdasalueen pinta-ala on vajaa 30 ha, arkkitehtikilpailun suunnittelualueen rajaus oli n. 50 ha. Kankaan alue sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla, harjun ja Tourujoen risteyskohdassa. Kankaan alue sijoittuu myös ns. Kehä Vihreän varrelle Kehä Vihreä on ydinkeskustaan sijoittuva virkistysaluekokonaisuus, jossa Tourujoen laakso muodostaa merkittävän viheryhteyden Jyväsjärveltä Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle. Tourujoki on aiemmin kulkenut Kankaan kohdalla nykyisen tehdasalueen halki. Teollisuuden kehittyessä on sen voima valjastettu paperiteollisuuden tarpeisiin, ja lopulta osa vanhasta uomasta hävisi kokonaan alueelta ja Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla 1900-luvun puolivälistä alkaen pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Kankaan alueen kehittämisprosessin alusta alkaen yhtenä suunnittelun lähtökohtana on ollut tutkia mahdollisuus vanhan uoman palauttamiseen vanhalle paikalleen tai osin tai kokonaan uuden uoman rakentamiseen. Varsinaisesta ennallistamisesta ei pääosin puhuta, esiselvitysvaiheen vaihtoehdoissa (keväällä 2011) on käytetty ennallistamis-sanaa niiden vaihtoehtojen osalta, joissa uoma kulkisi suunnilleen vanhan uoman paikalla. Muissa suunnitteluprosessin vaiheissa esillä olleiden uomavaihtoehtojen osalta on käytetty sanaa palauttaminen, vaikka kyseessä voi käytännössä olla täysin uuden uoman rakentaminen maa-, vesi- ja viherrakentamisen keinoin. Tässä raportissa keskitytään Tourujoen kehittämismahdollisuuksiin nimenomaan vain Kankaan alueen osalta. Prosessin kuluessa on tuotu esille näkemyksiä tarpeesta kehittää koko Tourujokea ja sen varsialueita. Koko Tourujoen osalta tullaan laatimaan kehittämissuunnitelma esim. osana Kehä Vihreän kehittämistä, kunhan Tourujoen tavoitetilanne Kankaan alueen kohdalla on selvinnyt. Arkkitehtikilpailun pohjaksi laadittiin keväällä 2011 Tourujoen ennallistamisen esiselvitys (tekijöinä VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy sekä Maveplan Oy), ja kilpailuohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi hyödyntää virtaavaa vettä alueen identiteettiä ja viihtyisyyttä parantavana elementtinä, mahdollisesti myös Tourujoen vanhaa uomaa muistaen. Arkkitehtikilpailun ratkettua osayleiskaavatyötä jatkoi maaliskuusta 2012 alkaen voittajaehdotuksen Hjalmarin uni laatinut arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Alikonsulttina uoman suunnittelussa sekä maisema- ja hulevesisuunnittelussa on toiminut SITO Oy. Osayleiskaavan pohjana toimiva kaavarunkosuunnitelma valmistui lokakuussa Kaavarunkotyöhön liittyvät lopulliset kunnallistekniset yleissuunnitelmat valmistuivat alkuvuodesta 2013 näihin kuului osana myös eri uomavaihtoehtojen tarkastelu kustannusarvioineen. Suunnittelua on kaupungin puolelta ohjannut kaupunkirakennepalveluiden työryhmä, johon ovat kuuluneet hankejohtaja Anne Sandelin, projektipäällikkö Erkki Jaala, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva sekä maisema- 3

5 arkkitehti Mervi Vallinkoski. Kankaan hankkeeseen liittyen on uomasuunnittelua esitelty myös Kankaan maankäyttöryhmässä, Kankaan ohjausryhmässä sekä lukuisissa muissa viranomais-, sidosryhmä ja asukastapaamisissa. Yhteistyötä uoman suunnittelun periaatteisiin ja lähtökohtiin liittyen on tehty myös ELY-keskuksen kanssa, myös kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari on ollut kiinteästi mukana uomasuunnittelussa. Prosessin eri vaiheissa on läpikäyty uoman palauttamisen tai uudelleen rakentamisen osalta useita vaihtoehtoja. Osayleiskaavan pohjaksi laadittu kaavarunko mahdollistaa uoman osalta erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Osayleiskaavaehdotukseen uoma on merkitty ohjeellisena viherkehälle, ohjeellinen merkintä mahdollistaa myös tästä poikkeavia ratkaisuja, mikäli ne osoittautuvat tarkemmassa suunnittelussa tarkoituksenmukaisemmiksi. Asemakaavojen rinnalla laadittavat tarkemmat selvitykset ja suunnitelmat esim. korkeussuhteista, maaperäoloista, teknisistä mahdollisuuksista ja kustannuksista, voivat vielä vaikuttaa uoman linjauksiin ja ratkaisuihin. Tämän raportin tarkoitus on antaa käsitys siitä, miten uoman ja sen eri vaihtoehtojen suunnittelu on edennyt muun maankäytön suunnittelun rinnalla, mitä lähtökohtia ja tavoitteita on eri vaiheissa asetettu sekä mitä valintoja ja mihin perustuen on suunnittelun kuluessa tehty. Raportissa on esitetty uoman eri vaihtoehtojen arviointia mahdollisimman monelta kannalta. Tämä raportti on osa Kankaan osayleiskaavan liiteaineistoa. Raporttia on tarkoitus täydentää suunnittelun ja osayleiskaavaprosessin sekä mahdollisesti vielä myös asemakaavoituksen edetessä. Mm. täydennyksiä on tehty ja tullaan vielä mahdollisesti tekemään sen perusteella, mitä näkemyksiä ja kannanottoja osalliset ja eri sidosryhmät esittävät uoman vaihtoehdoista sekä niiden arvioinnista. Uoman rakentaminen mahdollistetaan sekä osayleiskaavassa että tulevissa asemakaavoissa. Näyttää siltä, että ratkaisevin tekijä uoman palauttamisen kannalta ennemmin tai myöhemmin - on vesivoimalaitoksen säilyminen tai sen toiminnan lopettaminen. Uoma on mahdollista palauttaa alueelle myös myöhemmin, ja joka tapauksessa sen toteuttaminen on todennäköisesti mahdollista aikaisintaan n vuoden kuluttua johtuen Kankaan nykyisten rakennusten purkamisen sekä kunnallistekniikan toteutuksen vaiheistumisesta (josta tarkemmin kappaleessa 4). Tämän raportin laadinnasta kaupungilla on vastannut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, puh

6 2. Tourujoen menneisyys Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Tuolloin alueen nimenä on ollut karttalähteiden mukaan Myllykoski. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna Tuolloin nykyinen tehdasalue oli käytössä pienialaisena viljelyalueena. Kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan. Alueen ympärillä on ollut laajoja peltoalueita Jyväsjärven rantaan saakka. Laukaaseen vievä päätie on kulkenut alueen pohjoispuolelta. Vaajakoskelle vievä tie on kulkenut tehdasalueen poikki. Nykyiset pääväylät noudattavat suurin piirtein vanhaa tieverkkoa. Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Kuva 2. Kartta Tourujoen vaiheista 5

7 3. Tourujoen nykyisyys 3.1 Sijoittuminen maisema- ja kaupunkirakenteessa Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä- Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. Kuva 3. Kankaan alueen ja keskustan sijainti maisemarakenteessa. Kuva 4. Leikkaus A-A, laserleikkauksesta muokattu poikkileikkauskuva nykytilanteesta Kankaan alueella. 6

8 3.2 Uoman piirteet ja vesimäärät Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km, ja sen kautta Tuomiojärven ja Palokkajärven valuma-alueen vedet laskevat Jyväsjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Uoman keskivirtaama on noin 3,2 m³/s ja putouskorkeus noin 16 metriä. Tourujoen keskivirtaama jaksolla on 3,12 m³/s, ylin havaittu 30,5 m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Vesivoimalaitos ja säännöstely Voimalaitoksen toiminta perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen vuodelta Lupapäätösten mukaan Palokkajärven, Alvajärven ja Korttajärven muodostamasta säännöstelyaltaasta saadaan johtaa vettä yhteensä m³ vuorokaudessa Kankaan voimalaitokseen. Vettä johdattaessa on noudatettava padotus- ja juoksutussäännön määräyksiä. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa ylittää välisenä aikana korkeutta m eikä muuna aikana korkeutta m. Ennen kevättulvan alkua on vedenpinta alennettava korkeuteen m tai sen alapuolelle. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa alittaa korkeutta m. Itä-Suomen lupapäätöksen mukaan juoksutus Tourujokeen ja muutokset juoksutuksissa on suoritettava tarpeellista varovaisuutta noudattaen, jotta ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja Tourujoessa ja sen varsilla. Lohikosken padolta on juoksutettava voimalaitoksen tai tulva-aukon kautta m³ vuorokaudessa, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn alarajaa Palokkajärvessä. Voimalaitos on rakennettu vuonna Voimalaitoksen teho on 620 kw, ja se tuottaa sähköä 1,5 3,5 GWh vuodessa. Voimalaitoksen tehoa ohjataan käsikäytöllä. Sähköntuotannossa voimalaitos on erityisesti kevätaikaan huhti-toukokuussa sekä loppusyksystä, vähiten käyttöpäiviä on alkuvuodesta. Kesäaikana se on käytössä n. puolet ajasta (vuoden 2011 tietojen mukaan). Vesivoimalaitoksen osalta on valmistunut kuntokartoitus syyskuussa Kuntokartoituksen mukaan laitoksen hyötysuhde on hyvä ottaen huomioon sen iän. Kuntokartoituksen mukaan voimalaitos on ikäisekseen hyväkuntoinen ja toimiva, ja sen käyttövarmuutta voidaan parantaa pienillä korjauksilla. Jyväskylän Energia Oy on esittänyt lausunnossaan osayleiskaavaluonnoksesta joulukuussa 2012, että vesivoimalaitos voi säilyä alueella vuotta, ja että heidän on tarkoitus säilyttää vesivoimalaitos tuotannossa. Tämä edellyttää automatisointia ja modernisointia, joiden yhteenlasketuiksi kustannusarvioksi on esitetty euroa. Automatisointi lisää laitoksen ajotunteja ja siten sen tuottamaa sähköenergian määrää sekä tulosta. Modernisoinnilla voidaan nostaa hiukan voimalan hyötysuhdetta, ja tehoa jopa arviolta 25 %. Vesivoimalaitoksen säilyminen alueella edellyttää myös säännöstelyn modernisointia, jotta voimalan käyttöaste saataisiin mahdollisimman tasaiseksi. Yhtenä esityksenä on, että yläpuolisten vesistöjen osalta nostettaisiin luvan mukaisesta vedenpinnan ylärajaa hieman ylemmäksi, jolloin vettä voitaisiin juoksuttaa voimalaan tasaisemmin. Tällä olisi myönteinen vaikutus myös Tourujoen alaosien osalta, kun virtausmäärä sielläkin saataisiin jakaantumaan tasaisemmin eri vuodenaikoina ja siten voitaisiin 7

9 vähentää joen varren eroosio-ongelmia (ks. enemmän kpl 3.4). Palokkajärven, Alvajärven ja Tuomiojärven pinnan nostolla voisi olla myös vähäinen vedenlaatua kohentava vaikutus. Em. järvialueet on luokiteltu tulvariskialueiksi, josta johtuen ko. järvialueilla joudutaan tekemään selvitys, miten tulvariskejä voidaan vähentää. 3.3 Kasvillisuus ja eläimistö Erityisiä selvityksiä on tehty putkilokasvista, sammaleista, liito-oravista, linnuista, lepakoista, saukoista, kaloista ja muista pohjaeläimistä. Luontoselvitysten tulokset on koottu myös koosteraporttiin. Kankaan suunnittelualue jakautuu maisema- ja luontokuvaltaan kolmeen toisistaan poikkeavaan elinympäristötyyppiin. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua entistä tehdasaluetta ja luontoarvoiltaan melko merkityksetöntä. Alueen länsireunalla Tourujokilaakson varressa luonnonympäristö sen sijaan on paikoin luonnontilaiseen verrattavaa monimuotoista lehtorinnettä, jossa esiintyy monipuolisesti erilaisia luontoarvoja. Tehdasalueen ja Ailakinkadun välisellä kapealla vyöhykkeellä ympäristö on kulttuurivaikutteista vanhan asuinalueen pohjille muodostunutta metsää, mistä on myös havaintoja harvinaisista kasvilajeista. Kasvillisuustyypit suunnittelualueella vaihtelevat ruderaateista lehtoon. Alueen merkittävimmät luontoarvot keskittyvät Tourujoen lehtipuuvaltaisille jyrkille rinteille. Jokivarren tuntumassa esiintyy kosteaa suurruoholehtoa ja ylärinteillä tuoretta lehtoa. Koko maan tasolla lehdot on arvioitu uhanalaisena luontotyyppinä vaarantuneiksi (VU) (Raunio ym. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus). Tourujoen jyrkältä itärinteeltä on havainto valtakunnallisesti silmälläpidettävästä (NT) rantanukkasammalesta sekä alueellisesti uhanalaisesta (RT) kantohohtosammalesta. Länsirinteellä esiintyy paikoin lähteisyyttä ja tihkupintoja. Muut harvinaisten lajien, ja tässä kasvi- ja sammallajien, havainnot keskittyvät tehdasalueen ja Ailakinkadun väliselle kulttuurivaikutteiselle metsäalueelle ja kaavaehdotuksessa VL-alueelle. Alueellisesti uhanalaisia (RT) pikkuhiippasammalta ja kyläkellukkaa on löydetty sekä Tourujokilaakson tuntumasta että lähempää tehdasaluetta. Pikkuhiippasammalen osalta kyseessä on toinen havainto Keski- Suomessa. Tehdasalueen tuntumasta metsänreunasta on havainnot valtakunnallisesti silmälläpidettävästä (NT) kellotalvikista, alueellisesti uhanalaisesta (RT) puistohiippasammalesta sekä maakunnallisesti uhanalaisesta (M) keltanokitkeröstä. Lepakoille, liito-oravalle, saukolle ja useille lintulajeille Tourujokilaakso on tärkeä ympäristö, mutta tehdasalue ei ole niille soveliasta elinympäristöä. Näin ollen itse tehdasalueen rakentamisella on näille lajeille lähinnä vain välillistä merkitystä. Tavoitteena on, että Tourujokilaakso tulee myös jatkossa säilymään soveliaana elinympäristönä siellä nyt havaituille eläinlajeille. Tourujoen luonnonsuojelualue Tourujoen luonnonsuojelualue on perustettu kahdessa osassa: pohjoisosa (noin 1 ha) ja eteleläosa (noin 2,2 ha). Luonnonsuojelualue on maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä jokivarren ja lehtometsän luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkeva luontopolku on suosittu lähivirkistysreitti. Luonnonsuojelualueella on kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen, mm. koirien ulkoiluttaminen ja liikkuminen luontopolun ulkopuolella. Luonnonhoitotöitä voidaan suorittaa hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tourujoen länsireuna suojelualueen kohdalla on eroosioherkkää rinnettä, 8

10 jota jouduttiin tukemaan mittavin toimenpitein kesällä 2011 (ELY-keskuksen päätös ) yläpuolisen hautausmaan sortumavaaran takia. 3.4 Maaperä ja eroosio-ongelmat Tourujoki kiemurtelee läpi Keski-Suomen reunamuodostelman. Keski-Suomen reunamuodostelman murtumisen yhteydessä sekä reunamuodostuman synnyn yhteydessä Tourujoen murroslaakso täyttyi moreenista sekä sora- ja hiekkapitoisista maa-aineksista. Joen syntytapaan liittyy jyrkät jokitörmäseinämät, joita joki on kuluttanut voimakkaasti vuosien saatossa. Nykyiset eroosio-ongelmat liittyvät erityisesti joen vesimäärien voimakkaisiin vaihteluihin. Vaihtelut alistavat rantapenkereet syöpymiselle, koska ne ovat maaperältään hienojakoisia aineksia sisältävää hiekkaa ja hietaa. Yksi eroosiota lisäävä vaikutus on rinteiden lähteisyys, joka altistaa maaperän liikkeelle lähtemisen yhdessä voimakkaiden sateiden ja jokieroosion kansa. Tourujoen länsireunalla, hautausmaan kohdalla tapahtui sortuma v. 2010, jonka vuoksi rinnettä tuettiin mittavin toimenpitein kesällä Törmän sortumia on aika ajoin tapahtunut ennenkin. Kankaan suunnittelun pohjaksi on laadittu maaperäselvityksiä joen itärannoilta ja niiden perusteella on mm. määritelty alue, jolle ei tulisi rakennuksia sijoittaa, jotta vältyttäisiin rantapenkereen voimakkailta luiskaamisilta ja tukemiselta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei rakennuksia tälle alueelle sijoiteta. Itäranta säilyttää, maisemanhoidollisia toimenpiteitä tai kevyen liikenteen reittien ym kevyempien rakenteiden rakentamista lukuun ottamatta, nykyisen luonteensa. Eroosio-ongelmaa voidaan vähentää muuttamalla voimalaitoksen juoksutussäännöksiä siten, että virtaamat ovat tasaisempia kaikkina vuoden aikoina ja vahvistamalla ranta-alueita kivetyksillä tai muilla eroosionsuojausratkaisuilla. Eroosiota voidaan vähentää myös jokipaineen avulla, joka edellyttäisi pohjapatojen rakentamista voimalaitoksen alapuolisille jokialueille. Tourujoen nykyisiin eroosio-ongelmiin pohditaan ratkaisuja edelleen tarkentuvassa jatkosuunnittelussa. Kaupungin geotekninen asiantuntija on esittänyt, että erityisesti joen ranta-alueita tulisi eroosiolle altteimmissa (esim. mutkissa) vahvistaa, jotta veden rantaa syövyttävä vaikutus saataisiin loppumaan. Lisäksi joen luiskissa olevien nykyisten puiden säilyttäminen ja hoitaminen siten, että ne säilyvät siinä mahdollisimman hyvin, sekä täydentävien puuistutusten tekeminen on ensisijaisen tärkeää luiskan sortumisten ehkäisemiseksi. 9

11 4. Kankaan alueen suunnitteluprosessi sekä arvioitu toteutumisen vaiheistus Kankaan alueen suunnitteluprosessi alkoi, kun osayleiskaava tuli vireille joulukuussa Samaan aikaan alettiin valmistella alueen arkkitehtikilpailua. Kilpailun pohjaksi laadittiin lukuisia selvityksiä sekä järjestettiin laaja kansalaisosallistumisen prosessi, Kaupungin Kangas. Arkkitehtikilpailu alkoi kesällä Kilpailu ratkesi alkuvuodesta Voittaneen arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n kanssa jatkettiin suunnittelua ns. kaavarunkotyönä, joka valmistui lokakuussa Myös SITO Oy osallistui suunnitteluun kunnallistekniikan, katujen, hulevesien, uoman ja viheralueiden osalta, nämä suunnitelmat kustannusarvioineen valmistuivat tammikuussa Lisäksi kaupungin omana työnä valmisteltiin osayleiskaavan luonnosta sekä muutamia siihen liittyviä selvityksiä ja oheissuunnitelmia. Kankaan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa Osayleiskaavan ehdotusvaihe ajoittuu alkukesään 2013, minkä jälkeen se viedään hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavojen valmistelu alkaen alueen sydämestä, vanhan paperitehtaan ympäristöstä, on tarkoitus aloittaa loppukeväästä Ensimmäisten talojen rakentamisen aloittamisen tavoiteaikataulu on v. 2015, ja se tarkoittaisi ensimmäisten asukkaiden muuttamista alueelle v Alueen asemakaavojen sekä kunnallistekniikan, katujen ja viheralueiden tarkempaa suunnittelua tehdään vaiheittain alueen toteutumisen tahtiin. Kankaan alue tullaan toteuttamaan vaiheittain. Keväällä 2013 on tehty ensimmäiset tarkemmat arviot alueen rakentumisen vaiheistamisesta, jotta saataisiin käsitys siitä, mitä investointeja kaupungin tulee minäkin vuonna alueelle tehdä (kunnallistekniikan rakentamiseksi). Oheinen kuva 5 osoittaa suuntaa-antavasti vaiheistuksen etenemisen. Alueen rakentaminen aloitetaan vanhan paperitehtaan eteläpuolelta. Se etenee sydänkorttelin sisäosista kohden ulkolaitoja, viimeisenä toteutetaan viherkehän ulkopuoliset korttelit ja aivan viimeisimpänä alueen pohjoisosan korttelit. Nykyisiä rakennuksia puretaan samaan tahtiin ja esim. vielä v on tilanne, jossa ainakin osa uutta paperitehdasta voi vielä olla käytössä. Alueen toteutuminen vaiheittain aiheuttaa omat haasteensa uoman palauttamiselle. Tarkoituksenmukaisimmalta näyttää tässä vaiheessa se, että mikäli uoma palautetaan alueelle, se kannattaa tehdä aikaisintaan vuoden päästä, jolloin ollaan rakentamassa viimeisiä kortteleita uoman varrelta Kankaan alueen pohjoisosassa. Uoman ali tulee kulkemaan mm. vesihuollon verkostoja, ja näiden rakentaminen tulee tehdä ennen uomaa. Vesihuoltoa, kuten katuja ja puistoja, kuitenkin rakennetaan vaiheittain alueiden toteutuessa. Mikäli uoma haluttaisiin toteuttaa alueelle ensimmäisenä, aiheuttaa se mittavan suunnittelu-urakan (kun koko uoman varren alueen maankäyttö ja kunnallistekniikka tulee kerralla suunnitella rakennussuunnitelmatasoisesti). Tämä pitkittäisi alueen rakentumaan lähtöä ja on kaiken kaikkiaan niin suunnittelutehtävänä kuin -kustannuksina haasteellinen asetelma. Uoman rakentaminen kerralla valmiiksi tarkoittaisi myös sitä, että muutakin kunnallistekniikkaa tulee tehdä alueelle kerralla valmiiksi selvästi enemmän kuin mitä esitetyssä vaiheittain rakentamisessa on tarve tehdä. Investointeina tämä tarkoittaa useiden miljoonien suuruisten investointien toteutumista aiemmin kuin vaiheittain aluetta toteutettaessa tehdyssä vaiheistuksessa kun on nimenomaan ollut tavoitteena alueen rakentumisen ensimmäisten vuosien aikaisten investointien pitäminen kohtuullisina. 10

12 2 3 Kuva 5. Esitys Kankaan toteutumisen vaiheistuksesta v mennessä. Rakentaminen alkaa alueelta 1 v. 2014, ja etenee siitä alue per vuosi tahtia. 11

13 5. Suunnittelun kuluessa tutkitut uomavaihtoehdot Kankaalla 5.1 Uoman vaihtoehtojen muodostaminen sekä uoman luonne Uomavaihtoehtojen muodostamiseen vaikuttavat lukuisat seikat, joita on käyty tarkemmin lävitse seuraavissa kappaleissa. Näitä on noussut esille koko suunnitteluprosessin ajan suunnitelmien ja selvitysten edetessä ja syventyessä. Eri vaihtoehdot eroavat toisistaan sekä sijainnin että uomaan johdettavan vesimäärän kannalta. Kaupunkikuvallisesti ja ekologisesti uoman suunnittelun tavoitteet ovat kaikissa vaihtoehdoissa samat. Uoman luonne eri osissa riippuu suuresti sen sijoittumisesta kaupunkirakenteessa välillä se voi olla luonteeltaan hyvin rakennettu uoma, ja toisaalla hyvin pitkälti luonnonmukaisen jokiuoman kaltainen. Alla on pari kaavarunkoraportista poimittua tunnelmakuvaa siitä, minkälainen uoma voisi olla eri kohdissaan. Kuvat 6 ja 7. Valokuvat havainnollistavat mahdollisen uoman luonnetta eri osissa kaupunkirakennetta. Uoma on tavoitteena toteuttaa mahdollisimman suurelta osin ns. luonnonmukaisesti toteutettuna. Tämä on myös kustannuksiltaan edullisinta. Luonnonmukainen uoma toteutetaan ns. kaksoisprofiilina, jonka periaate on kuvattu oheisessa havainnekuvassa 8. Uoma rakennettaisiin luonnonkiviä käyttämällä luonnollista jokea jäljitteleväksi. 12

14 Kuva 8. Luonnonmukaisen uoman kaksoisprofiilia havainnollistava kuva. Kun uomassa on vähemmän vettä, ei vesi ulotu hyllylle saakka, vaan ainoastaan kapeampi pohjan ala on veden peitossa. Vaihtoehtojen suunnittelussa lähtökohtana on ollut maksimoida luonnonmukaisen uoman osuuden pituus. Kustannuksiltaan luonnonmukainen uoma on 350 e/juoksumetri. Kohdissa, joissa uoma joutuu kulkemaan esim. hyvin kapeasta kohdasta tai on jyrkempi, joudutaan uoma toteuttamaan teknisesti haastavampana rakenteena, jopa ns. teknisenä kalatienä, jolloin uoman hinta on e/juoksumetri. Uoman suunnittelussa on otettu huomioon myös pituuskaltevuus siten, että uoma mahdollistaisi kalannousun. Esim. osayleiskaavaehdotuksen mahdollistama uomavaihtoehto on loivimmillaan 0,15 %, ja jyrkimmillään 4 %. Pituudeltaan uoman tulisi optimaalisessa tilanteessa olla yli kilometrin mittainen. 5.2 Uoman sijainti Uoman sijaintia on tutkittu sekä sillä perusteella, missä vanha uoma on sijainnut, että myöhemmissä suunnitteluvaiheissa erityisesti sillä perusteella, miten se saataisiin parhaimmalla mahdollisella tavalla istumaan kaupunkirakenteelliseen kokonaisratkaisuun, mikä arkkitehtikilpailun voittaneessa Hjalmarin uni -ehdotuksessa on esitetty. Kaavarunkovaiheessa sekä osayleiskaavavaiheessa vuosina on tutkittu uoman sijoittumista sekä ns. viherkehälle, jolloin uoman pituudeksi tulee n. 1,5 kilometriä, sekä lyhyempiä, rakennettujen sydänkorttelien läpi kulkevia vaihtoehtoja. Viherkehä on kaupunkirakenteellisesti hyvin luonteva uoman sijoittumispaikka. Myös sydämen kautta kulkeville vaihtoehdoille on hyviä perusteita, mm. se, että vesi saataisiin tuotua keskeisten aukioiden kautta ja siten elävöittämään Kankaan sydäntä. Tällöin uoma kulkisi lähinnä sen vanhaa, historiallista reittiä pitkin. Sydämen kautta kulkevissa vaihtoehdoissa joudutaan varsin haastaviin teknisiin ratkaisuihin, ja myös uoman sovittaminen ympäristön korkeustasoihin on vaikeampaa. Viherkehälle sijoittuva vaihtoehto on mahdollista rakentaa mahdollisimman pitkälti luonnonmukaisena, mikä on mm. kustannussyistä tavoiteltavaa. Viherkehälläkin on tiettyjä mm. korkeusolosuhteisiin liittyviä haasteita. 13

15 5.3 Uomaan johdettava vesimäärä Uomaan johdettava vesimäärä riippuu alueella sijaitsevan vesivoimalaitoksen säilymisestä tai poistumisesta jälkimmäisessä tapauksessa voimala ei rajoittaisi uomaan johdettavan veden määrää, vaan se voitaisiin suunnitella tältä osin mahdollisimman optimaaliseksi. Jyväskylän Energia Oy on esittänyt kantanaan, että vesivoimalaitos säilyisi alueella vuotta eli sen käyttöikää voitaisiin investoinneilla jatkaa (ks. enemmän kpl 3.2) tässä tilanteessa uomaan johdettavaa vesimäärää joudutaan rajoittamaan. Uoman palauttamisvaihtoehdossa siihen johdetaan vettä maksimissaan n. 3 m³ - suuremman virtaaman aikoina loput vedestä olisi tarkoitus johtaa nykyisen kanavan kautta eli kanava (mahdollisesti uudistettuna) säilyisi myös palauttamisvaihtoehdossa, mutta merkitykseltään ohijuoksutusväylänä. Vesivoiman tuotannon säilyminen alueella kirjattiin tavoitteeksi arkkitehtikilpailun ohjelmaan Kankaan alueesta halutaan muodostuvan hiilineutraali kaupunginosa. Voimala tuottaa vuodessa keskimäärin 2000 MWh (vaihtelu MWh/v) vihreää sähköä. Vesivoimala on palvellut alueelta poistunutta paperiteollisuutta, nyt se voisi tuottaa osan tulevan Kankaan alueen sähköntarpeesta. Vesivoimalan kapasiteetin on arvioitu kattavan n. 10 % tulevan alueen sähkön käytöstä. Osayleiskaavan laadintavaiheessa on käyty keskustelua vesivoiman säilyttämisen sekä siitä luopumisen puolesta. Luopumista kannattavat ovat perustelleet näkemystään sillä, että voimalan tuottama sähkön määrä on suhteellisen pieni. Voimalan säilyttämisen puolesta taas puhuu se, että vesivoiman säilyminen Kankaalla tarjoaa päästötöntä sähköä, joka on ollut yksi lähtökohta alueen suunnittelussa. Vesivoiman merkitystä alueen kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu erillisselvityksessä: Jyväskylän Kangas Alueen rakentamisen energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen Selvityksen perusteella vesisähkön tuotannon lakkauttaminen lisäisi alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 8,7 prosenttia tilanteessa, jossa rakennusten lämmitysenergia tuotetaan pääasiassa CHP voimaloissa ja vesisähkön lisäksi tarvittava sähkö ostetaan pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Kankaan rakentamisen, energiantuotannon ja liikenteen kokonaispäästökertymästä vuoteen 2050 vesisähkön tuotannolla voidaan leikata 3,7 prosenttia. Päästövähennyspotentiaali on suurempi, mitä alueen puurakentamisella voitaisiin saavuttaa kiviainespohjaiseen rakentamiseen verrattuna, mutta pienempi mitä esimerkiksi paikallisella aurinkosähkön tuotannolla olisi saavutettavissa. Mikäli vesivoimalaitos alueella säilyy, on Jyväskylän Energia esittänyt, että uomaan voitaisiin johtaa jatkuvasti vähintään 0,5 m³ suuruinen vesimäärä. Kun virtaavan veden määrä on runsaimmillaan, uomaan voitaisiin johtaa vettä enemmänkin. Lisää vettä uomaan saadaan myös hulevesistä (ajoittain) sekä mahdollisesti alueelle kaukokylmän tuotannon vuoksi johdettavasta pohjavedestä (ks. seuraavat kappaleet). Suunnittelussa on pidetty koko aika lähtökohtana sitä, että uoman palauttaminen on mahdollista myös myöhemmässä vaiheessa. Eli jos voimalaitos poistuu alueelta esim. 30 vuoden kuluttua, on joen palauttaminen mahdollista myös tällöin. Myöhemmin tapahtuvan uoman rakentamisen mahdollistaminen on helpoin ratkaista niissä vaihtoehdoissa, joissa uoma sijoittuu viherkehälle. Viherkehän puistoalueiden suunnittelussa voidaan mahdollistaa sellainen (väliaikainen) tilanne, joka mahdollistaa uoman palauttamisen suhteellisen pienin muutoksin (verrattuna esim. linjausvaihtoehtoon, jossa uoma pyrittäisiin toteuttamaan rakennetun ympäristön keskellä). Jatkosuunnittelussa ratkeaa myös, onko uoman sijaintikohta mahdollista toteuttaa aluksi pelkästään esim. hulevesien luonnonmukaisena viivytysalueena, jolloin se maastonmuodoiltaan mahdollistaisi uoman toteuttamisen helpoimmin myöhemmässäkin vaiheessa. Puistojen suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon myös esim. rakenteissa se, mihin kohtaan mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa toteutettava uoma viherkehällä sijoittuu. 14

16 Hulevedet Kankaan suunnittelun lähtökohtana on ollut alueelta tulevien hulevesien luonnonmukainen hallinta. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa ( ) on tavoitteeksi asetettu, että hulevesivirtaamaa pyritään leikkaamaan 60 % tulevassa tilanteessa, mikä vastaisi lähes luonnontilaisen alueen virtaamaa. Mikäli uoma alueelle toteutetaan, on suunnittelussa tavoitteena, että uomaan johdettaisiin alueen hulevesiä mahdollisimman paljon. Ns. viherkehävaihtoehdossa uoman sijainti varsinkin eteläosissa melkein korkeimmalla maastonkohdalla tosin asettaa rajoituksensa sille, kuinka laajalta alueelta hulevesiä voidaan sinne ohjata. Uoma kerää hulevesiä itse viherkehältä sekä joistakin pohjoisosan kortteleista. On arvioitu, että uomaan tulisi n. neljäsosa Kankaan alueen hulevesivirtaamasta, ja että tämä tarkoittaisi viherkehän alajuoksulla vesimääränä vajaata 0,5 m³/s. Eri suunnittelun vaiheissa on yhtenä uoman vaihtoehtona ollut, että se toteutettaisiin pelkästään hulevesiuomana. Tällöin uoma olisi osan aikaa täysin kuivana sateettomina aikoina. Myös osayleiskaava mahdollistaa edelleen sen tilanteen, että viherkehälle ei tulisi ollenkaan yhtenäistä uomaa vaan viherkehälle toteutettaisiin hulevesiä johdattavia ja viivyttäviä rakenteita. Tällöin maastonmuodot sovitettaisiin mahdollisimman optimaalisesti muiden ratkaisujen perusteella, ja osin hulevedet johdettaisiin myös viherkehältä putkiin eikä viherkehää pitkin kulkevaa uomaa pitkin. Pohjavesi lisävetenä Suunnittelun edetessä on noussut esille myös mahdollisuus johtaa uomaan lisävetenä pohjavettä Pupuhuhdan pohjavedenottamosta. Paperitehtaalle on aikoinaan saatu vettä Pupuhuhdasta ja vettä johdetaan edelleen alueelle. Pohjavettä on suunniteltu käytettävän alueella kaukokylmän tuotannossa. 5.4 Muut uomavaihtoehtojen muodostumiseen vaikuttaneet tekijät Kulttuurihistorialliset arvot Merkittävä uoman sijaintiin vaikuttava tekijä on alueen kulttuurihistorialliset arvot, erityisesti alueella suojeltavat rakennukset. Erityisesti vanhan paperitehtaan säilyminen vaikuttaa suuresti uoman toteuttamisvaihtoehtoihin, koska se sijaitsee osin vanhan uomalinjauksen kohdalla ja aikoinaan osa vedestä on kulkenut rakennusten alitse. Myös vanhan paperitehtaan eteläpuolella säilyneet kanavarakenteet ovat ohjanneet uoman suunnittelua eli on katsottu, että palautettavan uoman linjauksen tulisi hyödyntää vanhoja kanavarakenteita. Keski-Suomen museon inventoinneissa on tuotu esille myös ohijuoksutuskanavan kulttuurihistoriallinen merkitys osana tehdasmiljöötä. Kanava säilyy kaikissa vaihtoehdoissa, ainoastaan sen kautta kulkeva vesimäärä vaihtelee eri vaihtoehdoissa. Kanavan osalta on esitetty näkemyksiä, että sitä tulisi kehittää luonnonmukaisempaan suuntaan, mikäli vesivoimasta luovuttaisiin. 15

17 Kankaan alueen suunnittelutavoitteet Arkkitehtikilpailun ohjelman laadintavaiheessa määriteltiin alueen suunnittelun tavoitteet. Seuraavassa on kuvailtu erityisesti niitä kilpailuohjelmaan kirjattuja tavoitteita, jotka ovat olleet ratkaisevia koko alueen suunnittelun sekä uoman vaihtoehtojen muodostumisen kannalta. Kankaan alueelle halutaan synnyttää säilytettävän, vanhan paperitehtaan ympärille elämyksellinen ja monipuolinen palvelujen ja toimintojen sydän. Kaupunkiympäristöstä halutaan tiivis ja kerroksellinen, alueen asuminen sijoittuu pääasiallisesti kerrostaloihin. Vanhan paperitehtaan ympäristön tiiveys aiheuttaa haasteita erityisesti niille uomavaihtoehdoille, jotka kulkevat vanhaa uoman linjausta noudatellen. Alueella halutaan mahdollistaa arjen sujuminen autoriippumattomasti. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin halutaan panostaa. Alueen halki on tarkoitus kulkea kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä, jonka risteämiset autoliikenteen kanssa on ollut tavoitteena toteuttaa pääasiassa eri tasossa. Laatukäytävä on haluttu myös sijoittaa mahdollisimman suuressa määrin viheralueille, kuten uomakin. Paikoitellen uoman ja laatukäytävän yhteensovittaminen on aiheuttanut haasteita korkeustasojen suunnittelussa. Pysäköinnin tavoitteena on kilpailuohjelmaan kirjatun mukaisesti rakenteellinen, keskitetty pysäköintiratkaisu. Pysäköintiä tarvitaan erityisesti tiiviin sydämen tuntumassa. Maanalaisen pysäköinnin ja pysäköintilaitosten sekä uoman eri sijaintivaihtoehtojen yhteen sovittaminen aiheuttaa teknisesti haastavia ratkaisuja, jotka ovat usein kalliita. Tämän vuoksi suunnittelun aikana on tutkittu eniten vaihtoehtoja, jossa uoma sijoittuu hieman kauemmaksi ytimestä. Kaavarunkovaiheen suunnittelun loppupuolella pysäköintiratkaisut edelleen kehittyivät jotta vältyttäisiin mittavalta pohjavedenpinnan alapuolelle menemiseltä siten, että yhtenä mahdollisuutena tutkittiin vielä tässä vaiheessa kuitenkin uoman johdattamista aivan sydämen halki lähempänä alkuperäisen uoman linjausta. Tavoitteena Kankaan alueella on käyttää kestävän kehityksen mukaisia energian tuottamisen ratkaisuja, ja yksi tärkeistä tavoitteista on Kankaan kehittäminen mahdollisimman hiilineutraaliksi alueeksi. Kilpailuohjelmaan kirjattiin myös, että Kankaan vesivoimalaitos toimii paikallisen energian symbolina ja on tarkoitus säilyttää alueella myös tulevaisuudessa. Kilpailun jälkeen on käyty keskustelua vielä tältä osin suunnittelutavoitteista, ja voimalan osalta ei olla vielä tehty lopullista päätöstä sen säilyttämisestä tai poistamisesta. Jyväskylän Energia Oy on esittänyt lausunnossaan osayleiskaavaluonnoksesta, että voimala alueella säilyisi jopa vuotta. Virkistysympäristön ja viheralueiden osalta kilpailuohjelmaan kirjattiin tavoite monimuotoisen ja omaleimaisen kaupunkivihreän syntymiselle vesiaihe nähtiin keskeiseksi elementiksi kokonaisuudessa. Kilpailuohjelmaan kirjattiin tavoite hyödyntää virtaavaa vettä ja hulevesiä niin, että saadaan uuteen kaupunkiympäristöön sen identiteettiä ja viihtyisyyttä parantava maisemallinen vesielementti, mahdollisesti myös Tourujoen vanhaa uomaa muistaen. Vesiaihe nähtiin mahdollisuutena elävöittää uutta aluetta. Kankaan arkkitehtikilpailun pohjaksi käydyn laajan asukaskeskustelun pohjalta koottiin kilpailuohjelmaan myös asukkaiden visio Kankaasta. Yksi keskeinen toive liittyi Tourujoen arvoon luonto- ja virkistyskohteena sekä joen vapauttamiseen. Maaston korkeusolot Kankaan paperitehtaan alueella maastonmuodot ovat vaihtelevat. Toisaalta on laajoja tasaisia, osin täytettyjä alueita, joita on käytetty mm. pysäköintialueina. Säilytettävä, vanha paperitehdas sijaitsee 16

18 montussa, josta maasto nousee melko nopeasti n. 10 metriä. Vanha Tourujoen uoma on ollut paikoin hyvin koskinen, eli sen pinta on lyhyillä matkoilla laskenut voimakkaasti. Maastonmuotojen kannalta luonnollisin ratkaisu olisi pysytellä linjauksessa, joka noudattelisi tätä vanhaa uomaa, mutta toisaalta maastoa on muokattu tämän jälkeen monin paikoin voimakkaasti ja myös säilytettävät rakennukset estävät entisen maanpinnan tason palauttamisen. Lisäksi esitetty rakenteellinen pysäköinti maan alla aiheuttaa omia lähtökohtiaan tulevan kaupunginosan maan pinnan muotoilulle. Uoman sijoittaminen selkeästi idemmäksi vanhasta uomalinjauksesta aiheuttaa sen, että uoman toteuttaminen ja tarvittavan pituuskaltevuuden luominen siihen johtaa riippuen vaihtoehdosta - paikoin melko suuria kaivuita. Tämä vaikuttaa edelleen myös läheisten korttelien rakennuksien perustamistasoihin sekä kunnallistekniikan rakentamisen korkeusasemiin. Osayleiskaavaluonnosvaiheessa massojen kaivuun määrä ja siitä aiheutuvat kustannukset mm. johtuen massojen kuljettamisesta muualle ovat nousseet keskeiseksi näkökulmaksi arvioitaessa uomavaihtoehtojen toteutettavuutta sekä vaihtoehtojen kehittämistä. Pysäköinnin, uoman, kunnallistekniikan ym. ratkaisujen sovittamisen osalta onkin suunnitteluprosessin edetessä tutkittu vaihtoehtojen vaikutusta erityisesti korkeusasemiin, ja niiden mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja. Myös ympäristön esteettömyyden saavuttaminen on yksi osatekijä näissä tarkasteluissa. Maaperäolosuhteet Kankaan alueen maaperä on routivaa, helposti häiriintyvää ja syöpyvää. Pinnassa on hiekkaista silttiä, ja sen alla savista silttiä. Rakennettaessa maaperä vaatii tukea, myös uoman pohja tulee tällaisessa maaperässä vahvistaa. Pois kaivettu maa-aines on pääosin jätemaata, joka on kuljetettava maanläjitysalueelle, missä sen läjittäminenkin vaatii tukevia reunaratkaisuja. Ratkaisuissa, joissa nykyistä maata joudutaan kaivamaan ja kuljettamaan alueelta pois, aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Palokkajärven säännöstely Mikäli päädyttäisiin tilanteeseen, jossa vesivoimalaitoksen toiminta alueella lakkaa, se tarkoittaa myös nykyisen kaltaisen säännöstelyn lopettamista. Niissä uomavaihtoehdoissa, joissa voimala säilyy, on keskusteltu, että Palokkajärven säännöstelyä tulisi modernisoida. Modernisoinnissakin on erilaisia vaihtoehtoja riippuen siitä, painotetaanko nykyisen kaltaisen tilanteen säilymistä (mm. Palokkajärven ranta-asutuksen ja virkistyskäytön takia) vai korostetaanko Tourujoen eroosiohaittojen torjunnan tarpeita. Eroosion torjunnan kannalta tärkeää olisi, että virtaava vesimäärä ei vaihtelisi kovin voimakkaasti. Näillä sinänsä ei ole juuri merkitystä uoman sijainnin kannalta, lähinnä se aiheuttaisi eroja Tourujokeen ja myös mahdolliseen uuteen uomaan eri vuodenaikoina juoksutettavan veden määriin. 5.5 Esiselvitysvaihe kevät 2011 Keväällä 2011 päätettiin Tourujoen historiaa ja ennallistamisen lähtökohtia selvittää tarkemmin, ja tällöin käynnistettiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys, joka valmistui toukokuussa Esiselvityksessä lähtökohtana oli tarkastella Tourujoen jokiuoman pääasiassa luonnonmukaista ennallistamista lähinnä Kankaan alueen kohdalla. Selvityksessä perehdyttiin joen nykytilaan, historiaan ja uoman sijaintiin tehtyihin muutoksiin eri aikoina. 17

19 Esiselvityksessä palautetun jokiuoman tavoitekaltevuudeksi asetettiin 1 %, mikä mahdollistaisi kalojen liikkumisen jokiuomassa. Selvityksessä todettiin, että mahdolliset jyrkät kohdat on myöhemmin mahdollista muuttaa esimerkiksi teknisiksi kalateiksi. Muutoinkin kanavamaisten osuuksien toteuttaminen katsottiin mahdolliseksi osittain. Erityisesti vanhojen tehdasrakennusten läheisyydessä uoman varsin urbaanikin käsittely nähtiin sopivaksi ratkaisuksi. Vanhan paperitehtaan vierellä säilyneen kanavarakenteen hyödyntäminen osana palautettavaa jokiuomaa nähtiin toivottavaksi, ja esiselvityksessä arvioitiin mahdolliseksi jokiuoman kuljettaminen olemassa olevien rakennusten alitse. Jo esiselvitysvaiheessa nousi esille myös ajatus, että alueen pohjois- tai itäosissa uoma voisi sijoittua tulevassa kaupunkirakenteessa puistomaiselle alueelle, jolloin uoman ympärille saataisiin vesielementtiä hyödyntävä virkistysympäristö. Esiselvityksessä vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana oli ennallistaa uoma alkuperäiseen paikkaansa, mikä nostettiin selvityksessä ensisijaiseksi tavoitteeksi (vaihtoehto 1). Tässä tapauksessa todettiin kuitenkin, että se aiheuttaa mittavia teknisiä haasteita säilytettävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tehdaskiinteistöjen alittamisen tai ohittamisen vuoksi. Selvityksessä todettiin, että osia uomista on toteutettava tällöin teknisinä kalatieratkaisuina johtuen suurista korkeuseroista. Toissijaisena vaihtoehtona uoman palauttamiselle esitettiin vanhaa uomalinjausta idempää kulkeva reitti, joka mahdollistaisi pidemmän osuuden palauttamisen luonnonmukaisena eli pienemmillä kaltevuuksilla (vaihtoehdot 2a ja 2b). Oheisissa kuvissa on esitetty nämä kaksi selvityksessä esitettyä vaihtoehtoista linjausta. Idemmästä vaihtoehdosta tuotiin esille myös mahdollisuus kierrättää se vielä esitettyä idempääkin (vaihtoehto 2b). Lisäksi työssä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa palautettavan uoman eteläpää toteutettaisiin teknisenä kalatienä, joka ohittaisi vanhan paperitehtaan sen länsipuolelta (vaihtoehto 3). Se nähtiin kuitenkin huonoimmaksi vaihtoehdoksi mm. hintansa ja virkistyksellisten ja historiallisten näkökohtien kannalta. Kuva 9. Esiselvitysvaiheen vaihtoehto 1 18

20 Kuva 10. Esiselvitysvaiheen vaihtoehto 2a Kuva 11. Esiselvitysvaiheen vaihtoehto 3 Esiselvityksessä tuotiin myös lyhyesti esille näkökulmia Tourujoen eroosio-ongelmien ratkaisemisesta, Palokkajärven säännöstelyn modernisoinnin tarpeesta sekä koko Tourujoen varren reitistön kehittämismahdollisuuksista ja -suosituksista. Esiselvitys oli osa arkkitehtikilpailun taustamateriaalia, ja sen pohjalta muotoiltiin myös arkkitehtikilpailun ohjelmaan suunnittelun tavoitteita sekä ohjeita. 5.6 Arkkitehtuurikilpailu kesä talvi 2012 Kilpailun järjestäminen Kilpailuaika oli Kilpailuun tuli yhteensä 32 ehdotusta. Kilpailutöiden arvioinnin suoritti nimetty palkintolautakunta. Lisäksi ehdotusten arvioinnissa apuna olivat eri aiheista laaditut asiantuntija-arviot. Kilpailun tulokset julkistettiin

21 Kilpailuohjelma Kappaleessa 5.4. on käsitelty Kankaan alueen suunnittelun tavoitteita, jotka oli kirjattu arkkitehtikilpailun ohjelmaan. Kilpailuohjelmassa oli myös tarkempia suunnitteluohjeita, joihin oli kirjattu uomaan liittyen seuraavaa: - suunnittelussa voidaan ottaa tavoitteeksi nykyisen jokiuoman lisäksi uuden virtaavan vesiaiheen osoittaminen alueelle vähintäänkin hulevesien hyödyntämismielessä - uoman ratkaisu voi vaihdella rakennetusta ja kanavamaisesta luonnonmukaiseen, ja olla jopa osan aikaa vedetön - uudesta uomasta sitä ympäröivine viheralueineen voisi kehittyä alueen sisäinen, omaleimainen ja vetovoimainen virkistysvyöhyke - vesiaiheen sijainti on melko vapaasti päätettävissä, kulttuurihistoriallisista syistä ensisijainen sijoittumispaikka olisi kuitenkin joen vanhan uoman paikka - ohijuoksutuskanava säilytetään, samoin vesivoimalaitos jatkaa tuotantokäytössä, eikä uusi uoma saa vähentää sähköntuotantoa 10 %:ia enempää - Kankaan alueen virkistysympäristö syntynee luontevasti virtaavan veden äärelle, uusi uoma voisi muodostaa alueen viherympäristön ytimen - hulevesien käsittelyssä tulee olla lähtökohtana mahdollisimman luonnonmukaiset ratkaisut ja alueen hulevesiä tulee ensisijaisesti imeyttää ja viivyttää tonteilla toteutettavin ratkaisuin Kilpailuohjelmaan kirjattiin töiden arvosteluperusteiksi mm. seuraavaa (tähän poimittu kohdat, joiden erityisesti voi katsoa liittyvän uoman suunnitteluun): - ainutlaatuinen ja uudenlainen kokonaisidea alueelle - kestävä ja ekologista elämäntapaa tukeva kaupunkisuunnittelu - Kankaan elinvoimaisen sydämen ja alueidentiteetin muodostuminen, alueen monipuolisuus ja yhteisöllisyys - autoriippumatonta liikkumiskulttuuria ja kevyen liikenteen käyttöä tukevat ratkaisut - innovatiiviset viherkonseptit ja kaupunkiympäristön elämyksellisyys - kaupunkirakennustaiteellinen näkemyksellisyys ja ratkaisun toimivuus - olemassa olevan ympäristön sekä rakennuskannan huomioiminen ja kehittäminen - yleisesti ehdotuksen toteuttamis- ja kehittämiskelpoisuus, mm. vaiheittain toteutettavuus Arvosteluvaiheessa tuomaristo arvioi ehdotuksia kokonaisvaltaisesti yllä olevien arviointiperusteiden mukaisesti. Asiantuntijoiden teema-arviot toimivat tuomariston työskentelyn tukena. Esimerkiksi toteutettavuuteen ja kustannuksiin liittyen arvioitiin kilpailun kärkipään töistä ehdotusten rakentamiskustannuksia keskenään. Asiantuntijat laativat myös arvion kärkipään töiden osalta mm. käyttäjänäkökulmasta, liikenteestä, virkistyksestä ja ympäristöstä sekä ekologisuudesta. Kilpailuehdotusten yleinen arvostelu Ehdotuksia tarkasteltiin erityisesti kehittämiskelpoisuutensa kautta eivätkä yksityiskohtien vajavaisuus tai virheellisyys ratkaisseet arvostelun kokonaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin ehdotusten esittämään kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Seuraavassa on esitetty kootusti kilpailun arvostelupöytäkirjassa esitettyjä näkemyksiä ehdotuksista yleensä, painottaen seikkoja, joilla on vaikutustan nimenomaan uoman palauttamiskysymyksen kannalta. Arvostelussa nousi merkittäväksi tekijäksi vanhan paperitehtaan ympäristön onnistunut käsittely, sen muodostaminen alueen toiminnalliseksi sydämeksi sekä sen luonteva liittäminen uuteen kaupunkira- 20

22 kenteeseen. Kokonaisarvostelussa tuotiin erityisesti esille, että mahdollisuus Tourujoen vanhan jokiuoman palauttamisesta oli aiheuttanut monille kilpailijoille päänvaivaa. Uoman ennallistamisen mahdollisuus oli johtanut useita kilpailijoita harhaan vesiaiheiden koossa ja määrässä. Tehdas jäi usein liian leveillä kanavilla erotetulle saarelle. Sellaisenaan keskus on liikenteellisesti hankalasti saavutettava eikä se pääse muodostumaan alueen sykkiväksi sydämeksi. Yleisarvostelussa myös todettiin, että kovin harvoissa ehdotuksissa oli osattu hyödyntää nykyistä Tourujokea. Vanhan jokiuoman palauttamisessa haasteita selvästi aiheuttivat suuret korkeuserot sekä vanhan paperitehtaan huomioon ottaminen. Joissakin töissä vesimäärää joka oli rajoitettu, koska kilpailussa oletuksena oli vesivoimalaitoksen säilyminen ei ollut otettu realistisesti huomioon. Monissa ehdotuksissa uoman palauttaminen oli esitetty varsin realistisesti ja mahdollistaen sen toteuttamisen ainakin osin tavoitellulla luonnonmukaisella tavalla. Harvoissa ehdotuksissa oli kuitenkaan perusteellisemmin paneuduttu esittämään uoman palauttamisen mahdollisuuksia ympäristöä elävöittävänä elementtinä. Missään ehdotuksessa ei ollut tutkittu mahdollisuutta kierrättää uoma kauempaa idästä. Kilpailun arvostelun kuluessa palkintolautakunta nosti esille sen, että uoman palauttaminen vanhan uoman kohdalla saattaa johtaa siihen, että vanha paperitehdas jää hieman vaikeasti saavutettavaksi saareksi, mitä pidettiin hyvin epätoivottavana. Joissakin töissä uoma oli esitetty suurimmaksi osaksi hyvin geometrisenä, rakennettuna elementtinä, mikä ei ole mm. kustannussyistä toivottavaa eikä osin realististakaan. Kilpailun ratkaisu ja voittaneiden ehdotusten arviointi uoman kannalta Arkkitehtikilpailun voitti ehdotus nimeltään Hjalmarin uni. Sen laatija oli arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Jaetulle kolmannelle tilalle sijoittuivat ehdotukset nimeltään Kangastus II ja Kollektiivilipasto. Lunastettuja ehdotuksia olivat One ja Malja Kankaalle. Seuraavassa nämä voittaneet ja lunastetut työt on kuvailtu lyhyesti erityisesti niissä esitettyjen uomavaihtoehtojen osalta. Hjalmarin Uni Kuva 12. Havainnekuva Hjalmarin unesta. Kuva 13. Hjalmarin unen kaupunkirakenne. 21

23 Kilpailuarvostelussa voittanut ehdotus Hjalmarin Uni arvioitiin yleisrakenteeltaan onnistuneeksi, perustelluksi ja selkeäksi ehdotukseksi. Suunnitelman lähtökohta on voimakkaan arkkitehtoninen. Arvioinnissa todettiin, että ehdotuksessa kaupunkirakenne on tuotu riittävän lähelle vanhaa paperitehdasta. Ehdotus antaa edellytykset aluekeskuksen syntymiselle. Ratkaisu on pienimittakaavainen, kuitenkin tiivis ja riittävän tehokas. Kevyen liikenteen ja viheralueiden osalta ratkaisut ovat kilpailun parhaimpia. Autoriippumattomuus on otettu hyvin lähtökohdaksi ja esitetty pysäköinti ratkaistavan rakenteellisesti. Uoma oli esitetty suurimmalta osaltaan hyvin geometrisenä ratkaisuna, luonnonmukaista uomaa esitettiin lähinnä pohjoisosaan aluetta. Plussa ratkaisussa oli uoman nivominen luontevasti kaupunkirakenteeseen vanhaa sijaintipaikkaa noudatellen. Kangastus II Kuva 14. Kilpailuehdotus Kangastus II. Kilpailuarvostelussa ehdotusta pidettiin korkeatasoisena sekä kokonaismitoitukseltaan ja kaupunkikuvalliselta otteeltaan onnistuneena. Korttelit ovat kilpailun parhaimmistoa, ehdotuksessa on esitetty useita hyviä korttelityyppejä. Kilpailuehdotuksen heikkoutena on vanhan paperitehtaan jääminen hieman syrjään, ja sen käsittelyyn olisi toivottu enemmän rohkeutta. Liikenneratkaisu on toimiva. Vanhan uoman palauttaminen on ratkaisussa esitetty ylimitoitettuina ja siten epärealistisen laajoina vesipintoina. Uoman muotoilu on myös korostuneen geometrista lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osuutta. 22