LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE rol-8395 LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO Laatijat: Anna Hyyppä, Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu Matti Saksanen, Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Saksanen Oy

2 1 YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohje rol-8395 Rakentamistapaohjeen tarkoitus on ohjata toteutuksen laatutasoa. Tavoitteena on muodostaa korttelista viihtyisä asioimispaikka, joka on toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus. Asemakaavan merkinnät ja määräykset antavat sitovat puitteet rakennussuunnittelulle. Rakentamistapaohje täydentää asemakaavaa ja havainnekuvaa. Lisäksi suunnittelun ohjeena on FCG Finnish Consulting Group Oy:n kaavatyön yhteydessä laatima hulevesi- ja ympäristösuunnitelma. Rakentamistapaohje on lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja se sitoo tontin toteuttajaa. 1.2 Suunnittelualue Rakentamistapaohje koskee Tampereen Lahdesjärven kaupunginosan kortteliin 6125 muodostuvaa ohjeellista tonttia nro 7. Suunnittelualue sijaitsee VT 3:n, Automiehenkadun ja Leppästensuonkadun rajaamassa korttelissa. Alueen länsiosassa on vuonna 2010 valmistunut IKEA Oy:n tavaratalo, jolla on laajat pysäköintikentät. Korttelialueen itäosan maanpinta on louhittu ja tasattu eikä luonnonympäristöä ole jäljellä. Kortteli sijaitsee Tampereen eteläisen sisääntuloväylän vieressä, joten alueelle muodostuva kaupunkikuva on tärkeä. Vuoreksen ja Lahdesjärven muun alueen rakentumisen myötä myös Automiehenkadun ja Leppästensuonkadun merkitys kasvaa. Ilmakuva asemakaava-alueesta v

3 2 RAKENNUKSET 2.1 Rakennusten massoittelu ja sijainti Uudisrakentaminen liittyy kiinteästi Ikean rakennettuun tonttiin, joka ohjaa suurelta osin suunnittelua ja toteutusta. Näkymät tultaessa pohjoisesta VT 3:n suunnasta edellyttävät selkeää massoittelua, joka muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Ikean kanssa. Polttoaineen jakeluasema tulee sijoittaa ensisijaisesti sitä varten osoitetulle alueelle (pj-1). Jos tästä halutaan poiketa, poikkeamiseen tulee olla perusteltu syy. 2.2 Rakennusten julkisivut Lahdesjärven kaupunginosa on aiemmin kaavoitettaessa jaettu alueisiin, joilla rakentamiselta edellytetään tiettyä laatutasoa. Automiehenkatuun rajoittuvilla tonteilla laatutaso on korkea. Paikan luonteeseen sopivat korkeatasoiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut. Automiehenkadun julkisivua kehitetään pääjulkisivun suuntaan. Alueen eteläpuolelle ollaan suunnittelemassa laajaa työpaikka-aluetta, joten jatkossa myös Leppästensuonkadun puolen merkitys kasvaa. Myös pihajulkisivujen tulee olla laadukkaat. Sisäänkäyntien tulee erottua selkeästi julkisivuissa. Lähijulkisivut erityisesti sisäänkäyntien yhteydessä toteutetaan pienempimittakaavaisina 3 TONTTI 3.1 Liikenne ja pysäköinti Tontin liikennejärjestelyt toteutetaan yhtenäisinä Ikean kanssa. Tavoitteena korttelissa on yhden pysäköinnin periaate: korttelissa eri paikoissa asioidessa ei autoa tarvitse välttämättä siirtää. Alueelle suunnitellaan sisäinen väyläverkosto, joka täydentää Ikean väylästöä. Tontin sisäisen kevyen liikenteen väylästön tulee liittää alue ympäröivään verkostoon ja joukkoliikennepysäkkeihin sekä yhdistää eri sisäänkäynnit. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Sekä tontilla sijaitsevalta että Automiehenkadun bussipysäkiltä on järjestettävä selkeä ja toimiva jalankulkuyhteys rakennusten sisäänkäynneille. Pysäköintialueet on suunniteltava turvallisiksi ja selkeiksi. Ne on jäsennettävä kulkuväylin ja puu- tai valaisinrivistöin. Rakenteet ja istutukset eivät saa muodostaa näkemäesteitä. Sisäänkäyntien lähistölle sijoitetaan riittävät polkupyöräpaikat sekä autopaikat liikuntaesteisille ja lapsiperheille. Kaava ei estä

4 autopaikkojen sijoittamista myös kellariin pysäköintilaitokseen. Mahdolliseen pysäköintihalliin tulee olla luonteva ajoyhteys. 3.2 Pihan rakenteet Tarvittavat huoltotilat on aidattava näkemäestein. Mainoslaitteiden paikat on suunniteltava osaksi kokonaisuutta. Tontille sijoitettavien mainosten tulee olla sijainniltaan, korkeudeltaan ja valomäärältään sellaisia, että ne eivät haittaa liikennemerkkien havaittavuutta tai liikenneturvallisuutta. Alueen suunnittelussa noudatetaan esteettömyyden periaatteita. Korkeuserot luiskataan loivin luiskin, eri väylät erotetaan toisistaan materiaaleilla ilman tasoeroja ja tarvittaessa käytetään selkeyden vuoksi esimerkiksi pollareita. 3.3 Hulevedet Hulevesijärjestelyt toteutetaan laaditun hulevesisuunnitelman (FCG ) periaatteiden mukaisesti. Asemakaavassa on annettu sitovia määräyksiä hulevesien hallinnasta. Rakentamiseen tai pysäköintiin tarpeeton kaistale alueen pohjoisosassa käytetään hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn. Kaistaleen käsittely on puistomainen. Alueelle osoitetaan tila lumen kokoamiseen ja varastointiin. Tilaa voidaan käyttää muina aikoina sinne soveltuviin myyntinäyttelyihin. Tontin toteutussuunnittelun yhteydessä tulee laatia hulevesien hallintajärjestelmien toteutussuunnitelma, jossa tarkennetaan yksittäisten menetelmien sijaintia, mitoitusta ja yksityiskohtia. Ote hulevesien hallinnan yleissuunnitelmasta (FCG ).

5 3.4 Viherrakentaminen Hulevesisuunnittelun yhteydessä laaditun ympäristösuunnitelman (FCG ) lähtökohtana on nykyisen karun louhitun maiseman muokkaaminen vehreäksi ja viihtyisäksi yrityspuistoksi. Hulevesiä viivytetään mahdollisimman pitkään tontilla ja hyödynnetään samalla vesi tontin maiseman käsittelyssä ja viheralueiden aiheina. Tontin pohjoisosaan muodostetaan ympäristösuunnitelman mukaisesti viivytysallas, tulvakosteikko ja tulvaniitty. Viivytysaltaassa on pysyvä vesipinta. Tavoitteena on saada aikaan useita rantavyöhykkeitä, jolloin kasvillisuudesta tulee monilajista ja monimuotoista. Alueelta louhittuja luonnonkiviä voidaan hyödyntää viherrakentamisessa. Tontin eteläosaan muodostetaan kivipuro, johon hulevedet aluksi johdetaan. Tontin itä- ja eteläreunan tasoeroja käsitellään esimerkiksi louhituin terassein. Kallioreunan ja kevyen liikenteen reitin välille istutetaan esimerkiksi mäntyryhmiä ja koristeheiniä, kuten rantavehnää, jota on käytetty katujen kiertoliittymien istutuksissa. Pysäköintialueet tulee jäsentää istutusten avulla. Paikoitusalueen poikki osoitetaan viihtyisä kivetty reitti, joka reunustetaan esimerkiksi mänty- ja koivukujanteella. Ote ympäristösuunnitelmasta (FCG ).