SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUOSI Sisällysluettelo SUOMEN KIELI... 1

Transkriptio

1 SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUOSI Sisällysluettelo SUOMEN KIELI... 1 SUOMI TOISENA/ VIERAANA KIELENÄ -OPINTOKOKONAISUUS KARJALAN KIELI JA KULTTUURI KIRJALLISUUS PERINTEENTUTKIMUS KULTTUURIANTROPOLOGIA MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ MUSIIKKITIEDE SUKUPUOLENTUTKIMUS TAITEENSOSIOLOGIA KULTTUURINTUTKIMUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT MEDIAKASVATUS JA PUHEVIESTINTÄ -OPINTOKOKONAISUUS TAIDEAINEIDEN OPINTOKOKONAISUUS TERVEYDEN MONIKULTTUURISET ULOTTUVUUDET -OPINTOKOKONAISUUS YMPÄRISTÖESTETIIKAN MODUULI

2 SUOMEN KIELI FINNISH TUTKINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET JA TUTKINTORAKENNE Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee fennistiikan suuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää suomen kielen teoreettisen tuntemuksen merkityksen opettajan työssä tai muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä pystyy hakemaan ja arvioimaan tietoa sekä jakamaan sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä on valmis kehittämään asiantuntijuuttaan. Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset fennistiikan suuntaukset ja on perehtynyt tarkemmin valitsemaansa alueeseen osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa työssään hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan kriittisesti tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen on saavuttanut valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee opettajan ammatilliset taidot tai osaa toimia muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä osaa soveltaa teoreettista tietoa opettajan työssä tai muissa asiantuntijatehtävissä pystyy hakemaan tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti on valmis ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan. Suomen kieli sivuaineena Suomen kielen sivuaineoikeutta on haettava valintakokeessa. Valintakoe järjestetään syyslukukauden alussa. Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valintakokeesta ei myönnetä. Kokeesta vapauttamisesta ilmoitetaan hakijalle mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä, ks. 1

3 OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 35 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä opintojaksoja kylläkin. Opintokokonaisuudet koostuvat moduuleista, jotka sisältävät yhden tai useamman yksittäisen opintojakson. Suoritusmerkinnät annetaan opintojaksoista, ei moduuleista. Moduulien sisältö tarkistetaan kokonaisuusmerkintää annettaessa. Perusopinnot ovat pää- ja sivuaineopiskelijoille samanlaiset, aine- ja syventävissä opinnot eroavat toisistaan SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT 25 OP Orientoivat opinnot 6 op Fennistiikan johdantokurssi 3 op Kielitieteen peruskurssi 3 op Suomen kielen rakenne I 8 op Johdatus suomen kielen rakenteeseen 2 op Äänne- ja muoto-oppi I 3 op Lauseoppi I 3 op Merkitys ja vuorovaikutus 3 op Merkitys ja vuorovaikutus 3 op Suomen murteet ja muu puhekieli 3 op Suomen murteet ja muu puhekieli 3 op Tekstit ja kirjoittaminen 5 op Kirjoitusviestintä 2 op Kielenhuolto 3 op SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT 45 OP (sivuaineena 35 op) Suomen kielen rakenne II 6 op Johdatus Isoon suomen kielioppiin 1 op Äänne- ja muoto-oppi II 2 op Lauseoppi II 3 op Muutos ja vaihtelu 7 11 op Puhekielen kehitys 3 op Nimistötieteen peruskurssi 2 op Kirjakielen kehitys 2 op Yksi lähisukukielen kurssi (ei pakollinen sivuaineopiskelijoille): Viron kieli 3 op Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) 4 op Karjalan kielen alkeiskurssi (livvi) 4 op Tieteellinen työ pääaineopiskelijoille 16 op Fennistiikan tutkimustaidot 3 op Kielentutkimuksen menetelmät 2 op Suomen kielen tiedonhaku 1 op Suomen kielen proseminaari 4 op Suomen kielen kandidaatintutkielma 6 op Kypsyysnäyte (HuK) 0 op Tieteellinen työ sivuaineopiskelijoille 3 op Fennistiikan tutkimustaidot 3 op Valinnaiset aineopinnot (pääaineopiskelijat 9 10 op, sivuaineopiskelijat op) 2

4 Aineopintojen lopputentti 3 op Suomen kielen aineopintojen lopputentti 3 op SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sivuaineena 60 op) Yleiset syventävät opinnot 10 op Suomen kielen sanasto 3 op Suomen kielen sanasto 3 op Suomen kielen kielioppia 3op Suomen kielen kielioppia 3 op Asennoitumisen kielioppia 3 op Kieliopillistuminen 3 op Suomen kielen tutkimussuuntauksia 4 op Suomen kielen tutkimushistoriaa 3 op Kognitiivista ja konstruktiokielioppia 2 4 op Keskustelunanalyysi 4 op Diskurssintutkimus 3 4 op Kieliopillistuminen 3 4 op Sukupuoli ja kieli 3 op Oppiaineen tutkimuksen painoalat 10 op Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä 3 op Sosiolingvistiikka 3 op Variaationtutkimus ja sosiolingvistiikka 2 5 op Kansanlingvistiikka 2 5 op Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen Semantiikan erityiskysymyksiä 3 op Kielen käyttö 2 5 op Lapsen kielenomaksuminen 3 op Kielenomaksuminen (ei-syntyperäisen näkökulma: S2-tutkimus) 3 op Painoala 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit Suomen kielen kontakteja 3 op Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit 3 op Karjalan kielikontaktit (3 op) Karjala ja venäjä 3 op Valinnaiset opinnot 12 op Tutkielmaa tukevia opintoja (suomen kieli) 2 5 op Kielihistoriaa 2 4 op Suomen kirjakielen kehitys 2 5 op Nimistöntutkimus 2 5 op Semantiikka 2 5 op Kielipoliittisia näkökulmia 4 op Ohjattu harjoittelu (suomen kieli), 6 8 op Syventävä tieteellinen työ 48 op (sivuaineena 28 op) Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 8 op Suomen kielen pro gradu -tutkielma 40 op Suomen kielen sivuainetutkielmaopinnot 20 op Suomen kielen kypsyysnäyte (FM) 0 op (ei sivuaineopisk.) 3

5 SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op) BASIC STUDIES (FINNISH) Arvostelu: 0 5 Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kielitieteen peruskäsitteet ja fennistiikan tutkimusperinteen yleiset linjat pystyy analysoimaan suomen kielen rakennetta keskeisten äänne- ja muoto-opillisten, lauseopillisten ja merkitysopillisten käsitteiden avulla ymmärtää puhutun kielen luontaisen vaihtelun ja muuttumisen osaa kirjoittaa ja analysoida eri tekstilajeja edustavia tekstejä hallitsee kielenhuollon perusteet ja oikeakielisyysnormit on selvillä fennistiikan peruskirjallisuudesta ja osaa etsiä tietoa alan sana- ja käsikirjoista. Suomen kielen perusopinnot (25 op) koostuvat viidestä osiosta: Orientoivat opinnot (6 op), Suomen kielen rakenne I (8 op), Merkitys ja vuorovaikutus (3 op), Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) sekä Tekstit ja kirjoittaminen (5 op). Kuhunkin osioon kuuluu yhdestä kolmeen opintojaksoa. Osan kursseista voi suorittaa vain osallistumalla kontaktiopetukseen; osassa tarjotaan useita vaihtoehtoisia suoritustapoja. Perusopinnot on periaatteessa suoritettava ennen suomen kielen aineopintoja, mutta tiettyjen kurssien kohdalla tästä voidaan joustaa. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Orientoivat opinnot Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Introduction to Fennistics Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimuksen keskeisimmät suuntaukset ja peruskäsitteistön. Hän osaa kertoa suomen kielen kehitysvaiheista ja asemasta maailman kielten joukossa. Opiskelija tuntee alan peruskirjallisuuden ja osaa käyttää keskeisiä hakuteoksia. Hän on selvillä alan tärkeimmistä toimijoista (yliopistot, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Opiskelijan kielitietoisuus herää: hän osaa tehdä kieltä koskevia havaintoja ja raportoida niistä muille. Fennistiikka tieteenalana, keskeiset tutkimussuuntaukset. Suomi uralilaisena kielenä, suomen kielen kehityksen päälinjat. Keskeinen alan kirjallisuus. Suomen kielen tutkimus ja opetus. Suomen kielen tarkastelu eri näkökulmista. Luennot (24 t) ja niiden yhteydessä tehtävät harjoitukset. Vaihtoehtona itsenäiset tehtävät. Opetuksen yhteydessä jaettavat monisteet ja verkkolinkit. Moodle-oppimisympäristö. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja siihen kuuluvien harjoitusten tekeminen tai itsenäisten tehtävien tekeminen. Arviointi hyväksytty/hylätty. 1. lukuvuosi. Yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Kielitieteen peruskurssi (3 op) Introduction to Linguistics Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Fonetiikka, fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kielen variaatio, maailman kielet ja kielten luokittelu. Luento- ja harjoituskurssi (20 t) tai kirjatentti. 4

6 Luentoja (20 t), oheislukemisto ja verkkoharjoituksia tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai Krista Ojutkangas ym.: Johdatus kielitieteeseen sekä kurssilla jaettu oheislukemisto. Luentotentti tai kirjatentti, opintovuoden syksy. Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori Ne sivuaineopiskelijat, jotka suorittavat tämän kurssin osana pääaineensa (toisen kieliaineen) opintoja, suorittavat tämän opintojakson sijasta jakson Suomen kielen opintojen perusteet. Opintojakso vastaa aiemmin järjestettyä kurssia Kielentutkimuksen perusteet Suomen kielen opintojen perusteet (3 op) Basics in Study of Finnish Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva kielitieteen tutkimusalasta ja sen keskeisistä suuntauksista sekä suomen kielen rakenteen ja käytön perusteista. Opiskelijalla on edellytykset suomen kielen perusopintoihin. Kielitieteen ala, kieliopin osat ja niiden kuvaustavat, suomen kieliopin perusteet. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. KAISA HÄKKINEN, Kielitieteen perusteet ja IRJA ALHO & ANNELI KAUPPINEN, Käyttökielioppi s Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Arviointi lukukauden alku. Opintojakso on tarkoitettu vain niille opiskelijoille, jotka suorittavat kurssin Kielitieteen peruskurssi osana toisen kieliaineen opintokokonaisuutta, jolloin kurssia ei voi lukea suomen kielen perusopintojen osaksi. Suomen kielen opintojen perusteet siis korvaa tällöin kyseisen kurssin. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Suomen kielen rakenne I Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Introduction to Finnish Grammar Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa kieliopin osat (fonologia, morfologia, syntaksi) ja niiden peruskäsitteet. Hän osaa käyttää näitä käsitteitä yksinkertaisten esimerkkien analyyseissa. Fonologian, morfologian ja syntaksin peruskäsitteet, morfofonologiset vaihtelut, nominien ja verbien taivutus, syntaktiset suhteet, syntaktiset lausetyypit, lauseenjäsenet. Luentokurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 22 t, luentotentti. Luentotentti. Arviointi hyväksytty/hylätty. 1. opintovuoden 1. periodi. Kurssin suorittaminen on suotavaa heti suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. Tämä kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja Äänne- ja muoto-oppi I ja Lauseoppi I. Opettajat: 5

7 Lehtori Irja Alho ja yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Äänne- ja muoto-oppi I (suomi) (3 op) Phonology and Morphology I (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kielen fonologisen ja morfologisen rakenteen. Hän osaa selvittää nominien ja verbien vartalosuhteet sekä analysoida niiden taivutuksessa esiintyvät morfofonologiset vaihtelut. Opiskelija osaa selittää erilaiset taivutusmuodot sekä muodostaa eri muodot annetuista sanoista. Suomen kielen äännerakenteen erikoispiirteet, sanaluokat, nominien ja verbien vartalot, morfofonologiset vaihtelut, paradigmatyypit, nominien ja verbien taivutuskategoriat. Luento- ja harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 24 t, harjoitukset 10 t, luentotentti. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Johdatus suomen kielen rakenteeseen. 1. lukuvuoden 2. periodi. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen ja yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Lauseoppi I (suomi) (3 op) Syntax I (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa suomen kielen keskeiset syntaktiset rakenteet. Hän osaa erottaa lauseiden rakenneosat, tunnistaa ne lausekkeiksi ja nimetä ne lauseenjäseniksi. Hän osaa myös nimetä lauseenjäsenten tärkeimmät alalajit ja kuvata sijamuotojen käyttöä. Verbin valenssi, lauseiden ja lauseenjäsenten prototyypit, sijamuotojen syntaktinen käyttö, moniosaiset predikaatit, lausekkeet. Luento- ja harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, verkkomateriaali, luentotentti. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Johdatus suomen kielen rakenteeseen. 1. lukuvuoden 3. periodi. Lehtori Irja Alho Merkitys ja vuorovaikutus Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Opiskelija tuntee keskeisimmät kielellisten merkitysten, tekstien ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytetyt peruskäsitteet ja osaa kertoa erilaisista lähestymistavoista kielellisiin merkityksiin. Opiskelija tunnistaa suomen kielen direktiiviset rakenteet ja osaa analysoida niitä. Sana- ja lausesemantiikan, pragmatiikan ja keskustelunanalyysin peruskäsitteet; erilaiset tutkimukselliset lähestymistavat teksteihin ja vuorovaikutukseen. Suomen kielen direktiivit. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Jakson voi korvata suorittamalla yleisen kielitieteen oppiaineen järjestämän luentokurssin Semantiikka (3 op). 6

8 SAJAVAARA, KARI & PIIRAINEN-MARSH, ARJA (toim.), Kieli, diskurssi ja yhteisö s ja ; ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ, TIINA & SIIROINEN, MARI (toim.), Kieltä kohti s , ; KUIRI, KAIJA: Semantiikan peruskurssi: luennot ja harjoitukset s. 1 52; Iso suomen kielioppi (tai verkossa oleva VISK) ( Lausuma ja vuoro ) sekä ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). Kirjatentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Kielentutkimuksen perusteet tai Suomen kielen opintojen perusteet. 1. opintovuoden kevät. Syyslukukausi: yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Kevätlukukausi: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Suomen murteet ja muu puhekieli Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Introduction to Finnish Dialects Opiskelijalla on yleiskuva suomen murteiden synnystä ja kehityslinjoista. Hän osaa luetella vanhojen päämurteiden keskeisimmät piirteet ja tunnistaa niiden perusteella murrenäytteitä. Opiskelija osaa selittää, miten ja miksi murteet ovat tasoittuneet ja millaisia ovat olleet murteiden, yleispuhekielen ja kirjakielen keskinäiset suhteet sadan viime vuoden aikana. Suomen murteiden synty ja kehitys. Murteiden ryhmittely pää- ja alamurreryhmiin. Päämurteiden luonteenomaisten äänne- ja muoto-opillisten piirteiden tarkastelu ääni- ja tekstinäytteiden avulla. Murteiden tasoittuminen ja nykypuhekielen piirteet. Murteiden ja puhekielen suhde kirjakieleen ja siinä tapahtuneet muutokset. Luento- ja harjoituskurssi (luentoja 24 t) ja siihen liittyvä kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Luento- ja harjoituskurssilla opettajan jakamat monisteet ja Moodle-verkkosivusto. Kirjatentissä: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s ; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s ; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Verkkoosoitteessa: Näytteitä uralilaisista kielistä 1. Suomen murteet (toim. Virtaranta & Yli-Paavola). Suomi 119:1. Kurssi: osallistuminen opetukseen, kotitehtävien tekeminen ja luentotentti. Vaihtoehtona kirjatentti. Tenttien Arviointi 0 5. Edellytykset: Äänne- ja muoto-oppi I. 1. opintovuoden kevätlukukausi. Syyslukukausi: professori Marjatta Palander Kevätlukukausi: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Tekstit ja kirjoittaminen Kirjoitusviestintä (suomi) (2 op) Writing Exercises Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida omaa kirjoittamisprosessiaan, kirjoittaa erilaisia asiatekstejä ja antaa rakentavaa palautetta muiden kirjoitelmista. Hän osaa myös käyttää apuna ajantasaisia kirjoittamisen oppaita. 7

9 Kirjoittamisprosessi, tekstilajit tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen Harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Harjoitukset 20 t tai verkkokurssi, kotitehtävät. Oheismateriaali jaetaan kurssin aikana. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi hyväksytty/hylätty. 1. opintovuoden 1. ja 2. periodi. Opintojakso on tarkoitettu vain suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Lehtori Irja Alho ja yliopistonlehtori Tommi Nieminen Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa korjata erilaisia tekstejä kieliasultaan moitteettomiksi ja perustella korjaukset kielenhuollon näkökulmasta. Hän osaa myös käyttää ajantasaisia kielenhuollon oppaita ja seurata kielenhuollon suositusten muutoksia. Kielenhuollon periaatteet, suomen yleiskielen säännöt ja autenttisten tekstien korjaaminen. Harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Johdantoluento, harjoitukset 24 t, verkkomateriaali, tentti Oheismateriaali jaetaan kurssin aikana. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja kertauskuulustelu. Arvosana määräytyy kertauskuulustelun perusteella. Arviointi opintovuoden 4. periodi. Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kanssa. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen 8

10 SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (35 tai 45 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) Arvostelu: 0 5 Vastuuhenkilö: Professori Pirkko Muikku-Werner. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen nykykieliopin käsitteistön ja osaa soveltaa sitä pedagogisesti tuntee puhutun ja kirjoitetun suomen kielen kehityslinjat tuntee nimistöntutkimuksen perusteet on perehtynyt yhteen suomen lähisukukieleen (esimerkiksi viroon tai karjalaan) tuntee fennistiikan tutkimussuuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin on perehtynyt tarkemmin vähintään yhteen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen (esimerkiksi pragmatiikkaan, sosiolingvistiikkaan, suomen kielen opettamiseen toisena kielenä tai pedagogiseen kielioppiin). Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op, sivuaineopiskelijalle 35 op. Aineopinnot koostuvat viidestä osiosta: Suomen kielen rakenne II (6 op), Muutos ja vaihtelu (7 11 op), Tieteellinen työ (16 op, sivuaineopiskelijalle 3 op), Aineopintojen lopputentti (3 op) ja Valinnaiset opinnot (9 10 op, sivuaineopiskelijalle op). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit ja esim. yleisen kielitieteen, karjalan kielen ja kulttuurin sekä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen tietyt kurssit. Sivuaineopiskelija voi lukea valinnaisiin opintoihin myös sellaisia kursseja, jotka ovat pakollisia vain pääaineopiskelijoille (esimerkiksi viron tai karjalan kielen kurssit). Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Ne on suoritettava ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Kaikkien suomen kielen perusopintojen pitää periaatteessa olla suoritettuna ennen aineopintojen aloittamista, mutta tästä on muutamia kurssikohtaisia poikkeuksia (ks. kurssikohtaiset tiedot). Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Aineopinnot voi aloittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Suomen kielen rakenne II Johdatus Isoon suomen kielioppiin (1 op) Introduction to Iso suomen kielioppi Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suhteuttaa Ison suomen kieliopin muun tyyppisiin kielioppeihin. Hän pystyy myös käyttämään sen verkkoversion eri hakutoimintoja. Ison suomen kieliopin tekoprosessi, teoksen rakenne ja teoreettiset lähtökohdat; tärkeimmät termimuutokset, asema kielioppien historiassa sekä verkkoversion käyttötavat. Luentokurssi ja kotitehtävät. Luennot 15 t, verkkotyöskentely. Ison suomen kieliopin verkkoversio, verkkokurssimateriaali. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Arviointi hyväksytty/hylätty. Edellytykset: Suomen kielen rakenne I. 2. opintovuoden 1. periodi. 9

11 Lehtori Irja Alho Äänne- ja muoto-oppi II (suomi) (2 op) Phonology and Morphology II (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kielen sananmuodostuskeinot ja niihin liittyvän peruskäsitteistön. Hän osaa analysoida sanojen rakenteita ja tunnistaa sanoissa esiintyvät johtimet sekä pystyy muodostamaan annetuista sanoista erityyppisiä johdoksia. Sananmuodostuskeinot, erityisesti yhdistäminen ja johtaminen, yhdyssanojen muodostuksen morfologiset erikoistapaukset, johto-opin perusteet, nomini- ja verbiderivaatio. Luento- ja harjoituskurssi. Luennot 14 t, harjoitukset 6 t, luentotentti. Korvaavasta kirjallisuudesta on sovittava vastuuhenkilön kanssa. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Johdatus Isoon kielioppiin. 2. opintovuoden syksy. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa eron perinteisen ja tieteellisen syntaksin kuvauksen välillä. Hän pystyy antamaan vaihtoehtoisia analyyseja suomen kielen rakenteille ja osaa etsiä ja käyttää useita erilaisia lähteitä. Rakenteet konstruktioina, lausekkeiden hierarkkinen rakenne, kompleksiset rakenteet kuten vertailu- ja yhdysrakenteet, verbisyntaksin ja sanajärjestyksen keskeiset kysymykset. Luento- ja harjoituskurssi. Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, verkkomateriaali, kotitentti. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja kotitentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Johdatus Isoon kielioppiin. 2. opintovuoden 4. periodi. Lehtori Irja Alho Muutos ja vaihtelu Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen päämurteiden ja nykypuhekielen tärkeimpien äänne- ja muotoilmiöiden historiallisen kehityksen ja osaa soveltaa diakronisen kielentutkimuksen menetelmiä palauttamalla nykykielen muotoja myöhäiskantasuomeen. Kantasuomen käsite, suomen murteiden keskeisimmät konsonantistoa ja vokaalistoa koskevat äännevaihtelut historialliselta kannalta. Luentokurssi tai kirjatentti. 10

12 Luennot 26 t, joihin sisältyy harjoituksia, ja kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: HEIKKI LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I III, , sekä PIRKKO NUOLIJÄRVI - MARJA-LEENA SORJONEN, Miten kuvata muutosta? Luento- tai kirjatentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Suomen kielen rakenne I -moduuli sekä Suomen murteet ja muu puhekieli. 2. opintovuosi, 1. ja 2. periodi. Professori Marjatta Palander Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Introduction to Onomastics (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot suomalaisesta nimistöntutkimuksesta, sen historiasta ja menetelmistä sekä osaa analysoida erisnimiä tieteellisesti. Suomalaisen nimistöntutkimuksen pääsuuntaukset ja termistö. Paikan- ja henkilönnimien sekä mm. kaupallisten nimien tarkastelua etymologiselta, rakenteelliselta ja nimien käytön kannalta. Luentokurssi tai kirjatentti. Luennot 22 t, joihin sisältyy harjoituksia, ja kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: AINIALA SAARELMA SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS Luento- tai kirjatentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen, Äänne- ja muoto-oppi I. 1. tai 2. opintovuosi, 4. periodi. Professori Marjatta Palander Kirjakielen kehitys (suomi) (2 op) History of Written Finnish Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on tietoa kirjakielen kehityksestä ja kehittämisestä, hän on tutustunut vanhoihin teksteihin ja pystyy analysoimaan nykysuomesta poikkeavia muotoja ja rakenteita. Kirjakielen historiaa Agricolasta nykysuomeen. Vanhan kirjakielen ortografinen, äänteellinen, rakenteellinen ja sanastollinen kehitys. Kielenohjailun vaiheet. Luentokurssi tai kirjatentti. Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Kirjatenttiin luettava kirjallisuus: LEHIKOINEN, LAILA & KIURU, SILVA: Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, KAISA Agricolasta nykykieleen s ja Luento- tai kirjatentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. 2. opintovuosi. Professori Pirkko Muikku-Werner 11

13 Viron kieli (3 op) Estonian Kurssin suoritettuaan opiskelija tunteet viron kielen pääpiirteet sekä tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Hän pystyy lukemaan vironkielistä tekstiä ja selviytymään jokapäiväisistä keskustelutilanteista. Viron kieliopin, erityisesti äänne- ja muoto-opin, sekä sanaston peruspiirteet suomeen verraten, käännös- ja keskusteluharjoituksia. Luento- ja harjoituskurssi. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Luennot ja harjoitukset 28 t, luentotentti. Luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Äänne- ja muoto-oppi I. 1. tai 2. opintovuosi. Ei opetusta lukuvuonna Tuntiopettaja Tämä aineopintoihin kuuluva opintojakso on mahdollista suorittaa jo ensimmäisenä opintovuonna. Kurssi on vaihtoehtoinen karjalan kielen (varsinaiskarjalan tai livvin) kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) (4 op) Basic Course in Karelian Proper Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä varsinaiskarjalaksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opin (nominien) säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan varsinaiskarjalan perussanastoon. Luento- ja harjoituskurssi Luennot (14 t), harjoitukset (14 t), kotitehtävät ja tentti. Luennoilla jaettavat opetusmonisteet. Luentotentti. Arviointi 0 5. Kurssi järjestetään vuorotellen livvin vastaavan kurssin kanssa. Professori Pekka Zaikov Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään varsinaiskarjalan läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Kurssi on suomen kielen aineopinnoissa vaihtoehtoinen viron tai livvin kielen kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina Karjalan kielen alkeiskurssi (livvi) (4 op) Basic Course in Karelian Olonetsian 12

14 Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä livviksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee livvinkarjalan äänne- ja muoto-opin (nominien) säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Livvin äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan livvin perussanastoon. Luento- ja harjoituskurssi Luennot (14 t), harjoitukset (14 t), kotitehtävät ja tentti. Luennoilla jaettavat opetusmonisteet. Luentotentti. Arviointi 0 5. Kurssi järjestetään vuorotellen varsinaiskarjalan vastaavan kurssin kanssa. Ei opetusta lukuvuonna Professori Pekka Zaikov Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään livvin läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille kurssi on vaihtoehtoinen varsinaiskarjalan alkeiskurssin kanssa. Suomen kielen aineopinnoissa kurssi on vaihtoehtoinen viron tai varsinaiskarjalan kielen kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Suomen kielen sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina. Tieteellinen työ Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Methodology of Fennistics Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimussuuntauksia ja osaa hakea suomen kieltä koskevaa tutkimustietoa eri lähteistä. Hän pystyy kertomaan yleisimmistä suomen kielen tutkimuksissa käytetyistä menetelmistä ja aineistoista ja osaa itse hankkia aineistoa jollakin menetelmällä. Opiskelija tuntee yleiset tutkimuksenteon periaatteet, ja hänellä on valmiudet toteuttaa pienimuotoinen tutkielma tieteenteon eettisiä ohjeita noudattaen. Opiskelija tunnistaa tieteelliset tekstilajit, lukee tutkimustietoa kriittisesti ja osaa kirjoittaa asiatyylistä tieteellistä tekstiä noudattaen fennistiikan alan käytäntöjä. Katsaus suomen kielen tutkimuksen historiaan, keskeisiin tutkimussuuntauksiin ja niissä käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin. Perehtyminen nykytutkimukseen kirjallisten ja suullisten tehtävien avulla. Suomen kielen arkistot ja aineistot sekä fennistisen tutkimuksen julkaisufoorumit. Tieteelliset tekstilajit. Tieteellisen tiedonhankinnan ja kirjoittamisen perusteet. Fennistiikan alan kirjoittamiskäytännöt. Luento- ja harjoituskurssi, joka eriytyy osittain pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden kesken (pääaineopiskelijoilla opetusta 30 t, sivuaineopiskelijoilla 22 t). Opintojakson suorittamisesta vaihtoehtoisella tavalla on sovittava erikseen vastuuhenkilön kanssa. Kurssilla jaettavat monisteet, verkkosivusto (Moodle). Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja tehtävien tekeminen hyväksyttävästi. Arviointi hyväksytty/hylätty. Edellytykset: Suomen kielen perusopinnot ja mielellään myös aineopintoja. 2. tai 3. lukuvuosi. Pääaineopiskelijat jatkavat tältä kurssilta jaksoon Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen 13

15 Kielentutkimuksen menetelmät (2 op) Linguistic Methodology Kurssin läpäistyään opiskelija tuntee kielentutkimuksen keskeiset menetelmät. Hän pystyy lukemaan ja ymmärtämään tieteellisiä raportteja, joissa on käytetty kurssilla esiteltyjä metodeja. Kurssilla esitellään keskeisimpiä kielentutkimuksen menetelmiä, mm. korpustutkimusta (teksti- ja puhekorpukset), kokeellista tutkimusta sekä haastattelu-, kysely- ja keskusteluntutkimusta sekä tilastojen lukemista ja tulkitsemista. Kurssilla käsiteltäviin teemoihin liittyy osin verkossa tehtäviä harjoituksia. 1) Aktiivinen osallistuminen luennoille, hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt sekä lopputentti. 2) Esseemuotoinen esitys jostain menetelmästä. Harjoitukset ja tentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Kielitieteen peruskurssi 2. tai 3. opintovuosi, ennen proseminaariin osallistumista. Pakollinen vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat sisällyttää kurssin valinnaisiin opintoihin. Opetuksen järjestää Yleinen kielitiede. Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Information skills in Finnish language and literature studies Ks. opintojakso kuvaus WebOodista. 3. vuoden 3. periodi samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Opetuksen järjestää Itä-Suomen yliopiston kirjasto Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) Opiskelija osaa arvioida suomen kieltä koskevia tutkimussuunnitelmia ja pienimuotoisia tutkimuksia ja antaa niistä palautetta. Hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja keskustelun käytäntöjä. Opiskelija tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina ja esitelmän kieliasun tarkastajana. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Seminaarityöskentely 28 t ja siihen liittyvät tehtävät. Aktiivinen osallistuminen seminaariin, tehtävien tekeminen. Jatkuva arviointi. Arviointi 0 5. Edellytykset: Fennistiikan tutkimustaidot, Kielentutkimuksen menetelmät ja mahdollisimman paljon muita aineopintoja. 2. tai 3. opintovuosi. Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Proseminaari luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielmaopinnot. Proseminaarisuoritukseen sisältyy (pääaineopiskelijoilla) opinto-ohjauskeskustelu. 14

16 Yliopistonlehtorit Tommi Nieminen ja Helka Riionheimo 15

17 Suomen kielen kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper (Finnish Language) Opiskelija osaa määritellä ja rajata kielitieteellisen tutkimusongelman, soveltaa valitsemaansa menetelmää tiettyyn aineistoon, käyttää lähteitä ja kirjoittaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Pienimuotoisen tutkimuksen toteuttaminen ohjatusti. Työn muokkaaminen ja viimeistely saadun palautteen pohjalta. Tutkielma (noin 20 s). Kirjallinen työ ja sen tarkastusaikana hyväksyttävästi suoritettu kypsyysnäyte. Filosofisen tiedekunnan yhteiset kandidaatintutkielmien arviointikriteerit on esitelty tiedekunnan www-sivuilla Arviointi 0 5. Edellytykset: Fennistiikan tutkimustaidot, Kielentutkimuksen menetelmät ja mahdollisimman paljon muita aineopintoja. 2. tai 3. opintovuosi, suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Sivuaineopiskelijoilla kandidaatintutkielma luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielmaopinnot. Kandidaatintutkielma tehdään aina suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Proseminaarissa tutkielman ensimmäistä versiota käsitellään esitelmänä, jota arvioidaan ja josta annetaan palautetta. Sen perusteella tutkielma muokataan ja viimeistellään valmiiksi. Kandidaatintutkielmaan liittyy Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä ennen tutkielman arvostelua. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Yliopistonlehtorit Tommi Nieminen ja Helka Riionheimo Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) (0 op) Maturity Examination (Finnish Language, B.A.) Opiskelija osaa tuottaa laajahkon itsenäisen tekstin, jolla hän osoittaa hallitsevansa kandidaatintutkielman aihepiirin ja moitteettoman tieteellisen asiatyylin. Esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma kandidaatintutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kirjoituksen on oltava sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Kirjoituksen suosituspituus nelisen sivua joka riville kirjoitettuna. Yleisessä kuulustelussa ilman lähdeaineistoja laadittava kirjoitelma annetusta, kandidaatintutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. Kirjoitelma. Arviointi hyväksytty/hylätty. Edellytykset: Suoritetaan ennen kandidaatintutkielman arvostelua opintovuosi. Kandidaatintutkielman ohjaaja ja tarkastaja. Aineopintojen lopputentti Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) Intermediate Studies Examination Tentittyään kirjat opiskelija on perehtynyt yhteen keskeiseen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen, painopisteenä tekstilajeihin tai äidinkielen opetukseen liittyvä tutkimus, tai valikoimaan ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi hän hallitsee kielenhuollon perusasiat. 16

18 Tekstilajeihin, kielellisiin valintoihin ja vaihteluun tai äidinkielen opetukseen liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä lisäksi kielenhuollon perusteet. Kirjatentti. Tentitään oppimateriaalikohdassa lueteltu kirjallisuus yleisenä tenttipäivänä. Tentittävä kirjallisuus: ITKONEN, TERHO & MAAMIES, SARI: Uusi kieliopas (3. tark. painos) s Vaihtoehtoisesti kielenhuollon asioita voi kerrata esimerkiksi Kielikello-lehdestä ja teoksesta Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Lisäksi yksi seuraavista vaihtoehdoista: (a) MÄNTYNEN, ANNE & SHORE, SUSANNA & SOLIN, ANNA (toim.), Genre tekstilaji s ja ; (b) NORDLUND, TARU & ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ, TIINA & SUUTARI, TONI (toim.), Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin s ; (c) ROUTARINNE, SARA & UUSI-HALLILA, TUULA (toim.), Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli luvulla s. 9 52, , ja GRÜNTHAL, SATU & HARJUNEN, ELINA (toim.), Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen s , , Kirjatentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Edeltävät opinnot: Aineopintojen moduulit Suomen kielen rakenne II ja Muutos ja vaihtelu. Tentin voi siis suorittaa ennen Tieteellinen työ -osiota ja ennen kuin kaikki valinnaiset opinnot on suoritettu. Aikaisintaan 2. opintovuosi. Professori Pirkko Muikku-Werner. Valinnaiset opinnot Vastuuhenkilö Professori Pirkko Muikku-Werner. Valinnaisiksi opinnoiksi (9 10 op/15 17 op) käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit sekä esim. jotkin yleisen kielitieteen, karjalan kielen ja kulttuurin ja suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajan kanssa. Suomen kielen valinnaiset opintojaksot käyvät suoritukseksi sekä aineopintojen että syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, ellei opintojakson kohdalla toisin ilmoiteta. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi suorittaa mitä tahansa syventävien opintojen opintojaksoja (paitsi seminaaria) aineopintojen valinnaisiin. Tällaiseksi suoritukseksi suositellaan erityisesti opintojaksoa Suomen kielen sanasto. Myös pääaineopiskelija voi suorittaa syventävien opintojen vaihtoehtoisia opintojaksoja (esimerkiksi kohdasta Suomen kielen tutkimussuuntauksia, Oppiaineen tutkimuksen painoalat ja Valinnaiset opinnot) jo aineopintojen valinnaisiin sopimalla asiasta vastuuhenkilön kanssa. Pääaineopiskelijan on hyödyllistä valita tällöin opintojaksoja sellaiselta tutkimusalalta, jolta hän haluaa tehdä kandidaatintutkielmansa Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Pragmatics (Finnish) Opiskelija osaa määritellä pragmatiikan keskeiset käsitteet sekä tunnistaa tilanteen ja osallistujien vaikutuksen vuorovaikutukseen sekä kielenkäyttöön. Kielenkäyttö, sen taustatekijät sekä vaihtelun syyt ja laatu. Kielenkäyttöä ohjaavat maksiimit ja niiden vuorovaikutuksellinen merkitys. Luentokurssi. Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja luentotentti. Luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: 17

19 Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Suomi toisena ja vieraana kielenä kanssa. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Professori Pirkko Muikku-Werner Kielitiedon opetus (suomen kieli) (3 op) Pedagogical Grammar (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa opetussuunnitelman kielikäsityksestä ja kielitietoosuudesta. Hän osaa suhteuttaa oppikirjojen sisällön näihin. Hän osaa erottaa formaalisen kieliopin funktionaalisesta ja yhdistää opetuksessa kielitiedon autenttisiin teksteihin. Opetussuunnitelmat, oppikirjat, tieteellisen kielitiedon suhde opetukseen, kielimuotojen asema opetuksessa, tekstit opetusmateriaalina, kielitieto suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuksessa. Harjoituskurssi Harjoitukset 20 t, verkkotyöskentely IRJA ALHO & ANNELI KAUPPINEN, Käyttökielioppi (SKS 2008) ja verkkomateriaali Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja lopputyö. Arviointi tai 3. opintovuosi, 3. periodi Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Lehtori Irja Alho Tekstinhuolto (suomen kieli) (3 op) Text editing (Finnish) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muokata tekstiä kokonaisuudessaan. Hän pystyy näkemään tekstin rakenteelliset ongelmat, sisällön epäjohdonmukaisuudet ja tyylilliset kömmähdykset ja korjaamaan ne. Eri tieteenalojen tekstien muokkausta. Harjoituskurssi. Harjoitukset (24 t), kotitehtävät ja lopputyö. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja lopputyö. Arviointi 0 5. Edellytykset: Edeltävät opinnot: Kielenhuolto. Kurssi järjestetään vuorovuosin Logiikka ja kieli -kurssin kanssa. Yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Tekstien tulkinnasta (suomen kieli) (3 op) Text Analysis (Finnish) Opiskelija kykenee erottelemaan tekstejä toisistaan niiden ominaispiirteiden perusteella, analysoimaan tekstejä eri menetelmin ja erittelemään sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Hankittua tietoa hän pystyy soveltamaan harjoitustyössä. 18

20 Tekstilingvistinen, diskurssianalyyttinen, systeemis-funktionaalinen ja retorinen näkökulma teksteihin. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Luennot (20 t), harjoitukset (10 t), luentotentti ja harjoitustyö. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Luentotentti ja harjoitustyö. Arviointi 0 5. Edellytykset: Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Kurssi järjestetään vuorovuosin Semantiikan erityispiirteitä -kurssin kanssa. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Professori Pirkko Muikku-Werner Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Finnish as a Second/Foreign Language Opiskelija kykenee lähestymään omaa äidinkieltään toisen ja vieraan kielen näkökulmasta ja tuntee vieraan ja toisen kielen oppimisen ja opettamisen teorioiden perusteet. Näkemyksiä kielenoppimisesta ja sen taustoista sekä erilaisia oppimisstrategioita; opetuksen suunnittelu, metodiset vaihtoehdot ja tulosten arviointi; suomen kieli oppijan näkökulmasta. Luentokurssi. Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja luentotentti. Luentotentti. Arviointi 0 5. Edellytykset: Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Pragmatiikka kanssa. Ei opetusta lukuvuonna Opintojakso korvaa Suomi toisena/vieraana kielenä -kokonaisuuden jaksosta Toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen ( ) kirjan NISSILÄ, LEENA et al. 2006, Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Professori Pirkko Muikku-Werner Logiikka ja kieli (3 op) Logic and Language Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ilmaista symbolein joukkojen välisiä suhteita ja kielentää joukkoopin ilmauksia, tulkita lauselogiikan ja predikaattilogiikan ilmauksia, käyttää totuustauluja, loogisia ekvivalensseja ja päättelysääntöjä. Hän on myös perillä formaalin semantiikan ajattelutavasta. Joukko-opin, lauselogiikan ja predikaattilogiikan peruskäsitteet sekä niiden käyttö kielentutkimuksessa. Principle of set theory, logic and formal systems, and group theory, and their use in linguistics. Luento- ja harjoituskurssi. Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, kotitehtävät. Kotitehtävät. Arviointi 0 5. Kurssi järjestetään vuorovuosin Tekstinhuolto -kurssin kanssa The course may be taught in English if there are foreign students participating. 19

21 Lehtori Irja Alho Lähisukukielet (3 op) Balto-Finnic Languages Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee suomen lähisukukielten ja niiden päämurteiden ryhmityksen keskinäiset suhteet. Hän osaa tunnistaa lähisukukielten keskeiset erikoispiirteet ja analysoida niitä suomeen verraten. Itämerensuomalaisen kielihaaran erityispiirteet ja historiallinen tausta, kielten erilaiset ryhmittelyt perusteineen, lähisukukielten äänne- ja muotorakenteen erityispiirteet. Luentoja (20 t) ja esseetyyppinen tehtävä lähdekirjallisuuden pohjalta tai vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjatenttivaihtoehdon kirjallisuudesta sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Luentotentti ja essee. Arviointi 0 5. Edellytykset: Äänne- ja muoto-oppi I, Suomen murteet ja puhekieli ja mielellään myös Puhekielen kehitys. 2. tai 3. opintovuosi. Opetusta ei järjestetä joka lukuvuosi. Vastuuhenkilö: Professori Marjatta Palander Asennoitumisen kielioppia (3 op) Grammatical Expression of Stance Ks. kuvaus Syventävien opintojen kohdasta Suomen kielen kielioppia. 20

22 SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 tai 60 op) ADVANCED STUDIES (FINNISH) Arvostelu: 0 5 Vastuuhenkilö: Professori Marjatta Palander Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on saavuttanut laaja-alaisen näkemyksen suomen kielestä, sen käytöstä ja yhteiskunnallisesta asemasta osaa tarkastella suomen kieltä eri kielioppikäsitysten mukaisesti tuntee fennistiikan keskeisimmät tutkimussuuntaukset ja on perehtynyt vähintään yhteen Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen tutkimuspainoalaan, joita ovat suomen aluemurteet ja muu puhekieli, kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa tieteellisessä työssään hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät pystyy toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Suomen kielen syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op, sivuaineopiskelijoille 60 op. Opinnot koostuvat neljästä moduulista. Moduuliin Yleiset syventävät opinnot (vähintään 10 op) kuuluvat pakolliset alaosiot Suomen kielen sanasto (3 op), Suomen kielen kielioppia (3 op) sekä Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op). Opiskelija voi halutessaan suorittaa yleisiä syventäviä opintoja enemmänkin. Ylimääräiset opintopisteet voi lukea syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin. Moduuliin Oppiaineen tutkimuksen painoalat (vähintään 10 op) voi suorittaa kursseja miltä tahansa painoalalta, jotka ovat 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit. Moduulissa perehdytään tarkemmin niihin suomen kielen erityisaloihin, joita Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineessa tutkitaan. Kokonaisuus muodostuu yhden tai useamman painoalan suorituksista. Ylimääräiset opintopisteet voi lukea syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin. Moduuliin Valinnaiset opinnot (12 op) voi suorittaa erikseen ilmoitettavia opintojaksoja tai yleisen kielitieteen kursseja, joiden soveltuvuus tulee varmistaa etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajalta (professori Palander). Valinnaisiin opintoihin voidaan lukea myös ylimääräiset opintosuoritukset moduuleista Yleiset syventävät opinnot ja Oppiaineen tutkimuksen painoalat. Moduuli Syventävä tieteellinen työ (48 tai 28 op) koostuu osioista Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) ja Suomen kielen pro gradu -tutkielma (40 op) tai Suomen kielen sivuainetutkielmaopinnot (20 op). Pääaineopiskelijalle kuuluu myös Kypsyysnäyte (0 op). Syventävien opintojen suoritukset ovat pääasiassa kirjatenttejä, jotka suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Yksittäisen kirjatentin minimilaajuus on 2 op, mutta suositeltavaa on tenttiä kirjallisuutta 3 5 op:n laajuisina kokonaisuuksina. Useimmissa tenteissä on vaihtoehtoista kirjallisuutta. Väitöskirjoista ja muista monografioista on yleensä julkaistu arvostelu Virittäjässä tai Sananjalassa. Arvostelun lukeminen auttaa hahmottamaan kirjan keskeisen sisällön. Kirjatentin vaihtoehtona on eräissä opintojaksoissa opintopiiri. Opintopiiritoiminnasta annetaan tarkemmat ohjeet erikseen. Syventäviin opintoihin kuuluvaa kontaktiopetusta järjestetään joka lukuvuonna, mutta kurssit vaihtelevat vuosittain; ainoastaan Suomen kielen syventävien opintojen seminaari pidetään säännöllisesti joka vuosi. Suomen kielen syventävät opinnot kuuluvat maisterivaiheen opintoihin. Yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voi suorittaa kandidaatintutkintovaiheessa, ei kuitenkaan Syventävien opintojen seminaaria. 21

23 Yleiset syventävät opinnot Suomen kielen sanasto (3 op) Finnish Lexicon Opiskelija tuntee suomen sanastoa käsittelevää tutkimusta ja osaa selittää, miten sanasto kuvastaa suomalaista kulttuuria ja kontakteja muita kieliä puhuviin kansoihin. Hän tuntee pääpiirteittäin myös sanastontutkimuksen teorian ja menetelmät. Suomen kielen sanaston rakenteen ja alkuperän yleiskatsaus sekä erilaisia suomen kielen sanastoa käsitteleviä tutkimuksia. Luentokurssi (20 t) ja oheislukemista tai kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Luentokurssin yhteydessä luettavasta oheiskirjallisuudesta ilmoitetaan erikseen. Kirjatenttiin luetaan: HÄKKINEN, KAISA 1997: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. (326 s). Lisäksi jokin seuraavista vaihtoehdoista: HAKULINEN, AULI ym. 2004: Iso suomen kielioppi tai Ison suomen kieliopin verkkoversio VISK ja sen lisäksi joko (Verbijohdokset) tai (Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit sekä Yhdyssanat). HAKULINEN, LAURI 1997 (tai 1979): Suomen kielen rakenne ja kehitys s HAKULINEN, LAURI 1999: Sanat on kaikki sarvipäitä. Lauri Hakulisen kirjoituksia ja puheita vuosilta s JARVA, VESA 2003: Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa s KOIVISTO, VESA 1991: Suomen verbikantaisten UtU-verbijohdosten semantiikkaa. Suomi 161. (120 s) PITKÄNEN, KAARINA 2008: Suomi kasvitieteen kieleksi. Elias Lönnrot termistön kehittäjänä s RÄISÄNEN, ALPO 1988: Suomen kielen u-johtimiset verbit. Suomi 141. (110 s). Luentotentti tai kirjatentti. Arviointi 0 5. Opintojakson voi halutessaan suorittaa jo aineopintojen loppuvaiheessa. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Suomen kielen kielioppia Suomen kielen kielioppia (3 op) Advanced Finnish Grammar Tutustuttuaan valitsemaansa tenttikirjallisuuteen opiskelija tuntee kielen rakennetta käsittelevää tutkimusta ja pystyy analysoimaan rakenteita eri lähtökohdista käsin. Erilaisia kielioppeja ja kielen rakennetta käsitteleviä tutkimuksia. Kirjatentti tai erikoiskurssi. HAKULINEN, AULI ym. 2004: Iso suomen kielioppi (tai VISK eli Ison suomen kieliopin verkkoversio , , , (= 273 s) Kirjatentti tai erikoiskurssi. Arviointi 0 5. Professori Pirkko Muikku-Werner Asennoitumisen kielioppia (3 op) Grammatical Expression of Stance 22