SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ

Transkriptio

1 SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ OPINTO-OPAS SISÄLTÖ: Suomen kieli 1 Itämerensuomalaiset kielet 31 Karjalan kieli ja kulttuuri 33 Suomi toisena/vieraana kielenä 37 Kirjallisuus 39 Kulttuuriantropologia 55 Kulttuurintutkimuksen syventävät opinnot 61 Mediakulttuuri ja viestintä 69 Musiikkitiede 77 Naistutkimus 86 Perinteentutkimus 105 Taideaineet 120 Taiteensosiologia 123 Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet 130 Katso myös humanistisen tiedekunnan OPISKELIJAN OPASTA (

2 Suomen kieli SUOMEN KIELI FINNISH Suomen kielen opintojen tavoitteena on kouluttaa suomen kielen asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan kieltä eri näkökulmista ja pystyvät välittämään kieltä koskevaa tietoa. Opinnoilla pyritään siihen, että opiskelija tuntee kielen eri käyttötavat ja kielenhuollon periaatteet ja säännöstöt, osaa laatia erityyppisiä kirjallisia esityksiä, pystyy arvioimaan tekstejä tyylin kannalta sekä kykenee itsenäiseen kielenhuoltotyöhön. Hän tuntee suomen kielen rakenteen ja kehityksen niin perusteellisesti, että osaa tieteellisesti analysoida suomen kieltä ja kykenee toimimaan vaativissakin suomen kielen asiantuntijan ja opettajan tehtävissä. Opiskelijan pitää myös tuntea suomen kielen tutkimus ja sen menetelmät sekä keskeisimmät saavutukset ja tietolähteet niin, että pystyy seuraamaan tieteenalansa kehitystä sekä kykenee harjoittamaan jatko-opintoja suomen kielessä. Hänen tulee myös ymmärtää suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kehityksen keskinäiset suhteet. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinto on esitelty alla. Muuhun kuin opettajan ammattiin tähtäävät (esim. tiedotus- tai tutkimusala) voivat valita tutkintonsa aineyhdistelmän vapaasti. Mahdollisia sivuaineita ovat esim. yleinen kielitiede, vieraat kielet, karjalan kieli ja kulttuuri, suomi toisena/vieraana kielenä, mediakulttuuri ja viestintä, kirjallisuus ja perinteentutkimus. Kaikkien suomen kielen pääaineopiskelijoiden kandidaatin tutkintoon sisältyy pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (15 op) sekä akateemisten opiskelutaitojen opintoja (6 op). Kieli- ja viestintäopinnoista vastaa pääasiassa yliopiston kielikeskus, ja ne koostuvat toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op), vieraan kielen opinnoista (5 op) ja äidinkielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot jakaantuvat kirjoitusviestinnän (3 op) ja puheviestinnän (2 op) opintojaksoihin. Suomen kielen pääaineopiskelija saa merkinnän äidinkielen kirjoitusviestinnän opintojaksosta ( Äidinkielen kirjallinen taito, 3 op), kun hän on suorittanut suomen kielen aineopinnot. Suoritusmerkintä kirjataan opintorekisteriin yhdessä opintokokonaisuusmerkinnän kanssa. Puheviestinnän opintojakso suoritetaan suuntautumisvaihtoehdon mukaan seuraavasti: äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevat suorittavat opintojakson suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmän järjestämässä opetuksessa (J Puheviestintätaidot 2 op), kun taas muuhun kuin opettajan ammattiin suuntautuvat suorittavat opintojakson kielikeskuksessa. Edellä mainittujen kieli- ja viestintäopintojen lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevien opintoihin kuuluvat seuraavat pakolliset puheviestinnän opintojaksot: J Johdatus puheviestintään (3 op, kandidaatin tutkinto) tai sitä vastaava kurssi ja J Puheviestinnän opettaminen (5 op, maisterin tutkinto). AKATEEMISET OPISKELUTAIDOT J Orientoituminen yliopisto-opiskeluun (2 op) Opintojaksolla tutustutaan opiskeluyhteisöön ja -ympäristöön, erityisesti oman oppiaineen käytäntöihin sekä erilaisiin opiskelun ohjauspalveluihin. Lisäksi perehdytään oman alan tutkinnon tavoitteisiin, rakenteeseen sekä sisältöön. Opintojakso toteutetaan kaikille yhteisinä perehdyttämistilaisuuksina, tiedekuntien ja oppiaineiden järjestämänä opetuksena sekä tuutorointina. Jaksoon sisältyy uusien opiskelijoiden opastustilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla J000012b Hops (1 op) Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin. Hops tehdään opiskelijatuutoreiden ja pääaineen Hops-vastaavien (lehtoreiden) ohjauksella WebOodin EHops-työkalulla. Opastus- ja ohjausaikataulusta tiedotetaan syksyn alussa. Suomen kielen uusien pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy lehtori Alho. Opintosuunnitelman toteutumisesta ja maisterivaiheen opintojen suunnittelusta keskustellaan pääaineen proseminaariin sisältyvän opintojenohjauskeskustelun yhteydessä (2. tai 3. 1

3 Suomen kieli opintovuonna). Kirjallisuuden pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy ja tarkastaa kirjallisuuden lehtori Elina Arminen. Atk-opinnot: a) J Tietoverkot ja Joensuun yliopiston atk-palvelut (1 op) ja b) J Tekstinkäsittely (1 op), jotka järjestää Tietojenkäsittelytieteen laitos, sekä c) KIR001 Tiedonhankinta 1: Perusteet (1 op), jonka järjestää yliopiston kirjasto SUOMEN KIELEN OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 35 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä kursseja kylläkin. Opintokokonaisuudet koostuvat moduuleista, jotka sisältävät yhden tai useamman yksittäisen kurssin. Suoritusmerkinnät annetaan kursseista, ei moduuleista. Moduulien sisältö tarkistetaan kokonaisuusmerkintää annettaessa. J Suomen kielen perusopinnot 25 op Orientoivat opinnot 6 op J Fennistiikan johdantokurssi 3 op J Kielentutkimuksen perusteet 3 op TAI J Kielentutkimuksen perusteet 3 op (sivuaineopiskelijoille) Suomen kielen rakenne I 8 op J Johdatus suomen kielen rakenteeseen 2 op J Äänne- ja muoto-oppi I 3 op J Lauseoppi I 3 op Merkitys ja vuorovaikutus 3 op J Merkitys ja vuorovaikutus Suomen murteet ja muu puhekieli 3 op J Suomen murteet ja muu puhekieli Tekstit ja kirjoittaminen 5 op J Kirjoitusviestintä 2 op J Kielenhuolto 3 op J Suomen kielen aineopinnot 45 op (sivuaineena 35 op) Suomen kielen rakenne II 6 op J Johdatus Isoon suomen kielioppiin 1 op J Äänne- ja muoto-oppi II 2 op J Lauseoppi II 3 op 2

4 Suomen kieli Muutos ja vaihtelu 10 op J Puhekielen kehitys 3 op J Nimistötieteen peruskurssi 2 op J Kirjakielen kehitys 2 op J Viron kieli 3 op Tieteellinen työ 14 op (sivuaineena 3 op) J Fennistiikan tutkimusmenetelmät 3 op KIR002 Tiedonhankinta 2: oman alan tiedonlähteet ja tiedonhankintaprosessi (ei sivuaineopisk.) 1 op J Suomen kielen proseminaari (ei sivuaineopisk.) 4 op J Kandidaatintutkielma (ei sivuaineopisk.) 6 op J Kypsyysnäyte (HuK) (ei sivuaineopisk.) 0 op valinnaiset aineopinnot 12 op (sivuaineena 13 op) Aineopintojen lopputentti 3 op J Suomen kielen aineopintojen lopputentti 3 op J Suomen kielen syventävät opinnot 80 op (sivuaineena 60 op) Yleiset syventävät opinnot 10 op J Suomen kielen sanasto 3 op J Suomen kielen kielioppia 3 op J Suomen kielen tutkimussuuntauksia 4 op Oppiaineen tutkimuksen painoalat 10 op Valinnaiset opinnot 12 op Syventävä tieteellinen työ 48 op (sivuaineena 28 op) J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 8 op J Pro gradu -tutkielma 40 op (ei sivuaineopisk.) J Sivuaineen tutkielmaopinnot 20 op J Kypsyysnäyte (FM) 0 op (ei sivuaineopisk.) Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan asteikolla (hylätty, välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen), ellei kurssin tiedoissa toisin mainita. Opintokokonaisuuden laatumäärettä annettaessa lasketaan opintopisteillä painotettujen opintosuoritusten mukainen keskiarvo. Opiskelijan on itse huolehdittava, että opintokokonaisuusmerkinnät tulevat rekisteröidyiksi mahdollisimman pian kaikkien kokonaisuuksiin kuuluvien opintojaksojen tultua suoritetuiksi. Kokonaisuudet eivät siis rekisteröidy automaattisesti, vaan kokonaisuusmerkintää on pyydettävä ao. vastuuhenkilöltä. Verkkosivuilta voi tulostaa tähän tarvittavan opintokokonaisuuslomakkeen ja toimittaa sen vastuuhenkilön hyväksyttäväksi.. Tietoja opintojen ajoituksesta annetaan niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisillä viikoilla järjestettävissä opastustilaisuuksissa. Uusille suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille järjestetään orientoitumistilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa ennen opetuksen alkua

5 Suomen kieli syyskuuta 2009 (viikolla 36). Myös uusille (syksyllä 2009 valittaville) sivuaineopiskelijoille järjestetään oma tilaisuus ennen opintojen alkua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ilmoitustaululla ja oppiaineen kotisivuilla. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJAN TUTKINTORAKENNE Äidinkielen opettajan tutkinnossa pääaineena voi olla suomen kieli tai kirjallisuus, ja tutkinto antaa pätevyyden yläkoulun ja lukion sekä ammatillisten koulujen äidinkielenopettajaksi. Kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämään aineenopettajankoulutukseen haetaan loppusyksystä. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille on varattu vuosittain 20 aloituspaikkaa. Valinnoista vastaa soveltavan kasvatustieteen oppiaineryhmä ( Äidinkielen opettajiksi suuntautuvien tutkinnon rakenne on seuraava: Pääaine (suomen kieli tai kirjallisuus) perus- ja aineopinnot (HuK-opinnoissa) 70 op syventävät opinnot (maisteriopinnoissa) 80 op 1. sivuaine (toinen edellisistä) perus- ja aineopinnot 60 op (HuK-opinnoissa) 2. sivuaine (aineenopettajan pedagogiset op.) perusopinnot (HuK-opinnoissa) 25 op aineopinnot (maisteriopinnoissa) 35 op Yleisopinnot Akateemiset opiskelutaidot 6 op (HuK-opinnoissa) Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 15 op (HuK-opinnoissa) Puheviestinnän opinnot 3 op (HuK-opinnoissa) + 5 op (maisteriopinnoissa). Huom! Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuvien on suoritettava kolme puheviestinnän kurssia: J Johdatus puheviestintään (3 op), J Puheviestintätaidot (2 op, sisältyy kieli- ja viestintäopintoihin) ja J Puheviestinnän opettaminen (5 op). 4

6 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op) BASIC STUDIES (FINNISH) : Yliassistentti Forsberg. Suomen kielen perusopinnot (25 op) koostuvat viidestä osiosta: Orientoivat opinnot (6 op), Suomen kielen rakenne I (8 op), Merkitys ja vuorovaikutus (3 op), Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) sekä Tekstit ja kirjoittaminen (5 op). Kuhunkin osioon kuuluu yhdestä kolmeen kurssia, joiden tiedot löytyvät kurssien kohdalta. Kaikista kursseista ei ole kirjatenttivaihtoehtoa, vaan ne on suoritettava kontaktiopetuksena. Perusopinnot on periaatteessa suoritettava ennen suomen kielen aineopintoja, mutta tiettyjen kurssien kohdalla tästä on joustettu. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Orientoivat opinnot J Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Introduction to Fennistics Tutustutaan suomen kielen tutkimuksen alaan ja sen peruskäsitteistöön sekä kielten luokitteluun, uralilaiseen kielikuntaan ja sen kehitysvaiheisiin ja pääpiirteittäin indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Luentokurssi, johon liittyy kertauskuulustelu, tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: HÄKKINEN, Suomen kielen historia 2. Suomen kielen tutkimuksen historia s ; ANHAVA, Maailman kielet ja kielikunnat s , ; URALILAISET KANSAT (toim. Laakso) s Lehtori Remes. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi Luentokurssi koostuu yliassistentti Forsbergin johdantoluennoista (4 t) ja lehtori Remeksen osuudesta (30 t). Kirjallisuuden tenttijöitä kehotetaan osallistumaan johdantoluennoille. Pääaineopiskelijoille suositellaan koko luentokurssin suorittamista. J Kielentutkimuksen perusteet (3 op) Introduction to Linguistics Antaa opiskelijalle perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Luennot, verkkoharjoitukset Moodle-ympäristössä ja kirjallisuus; tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai vastaava muunkielinen oppikirja (sovittava vastuuhenkilön kanssa). Lehtori Stefan Werner (yleinen kielitiede ja kieliteknologia). Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J Kielentutkimuksen perusteet (sivuaineopiskelijoille) (3 op) Basics in Study of Language Antaa sivuaineopiskelijalle perustiedot suomen kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. 5

7 Suomen kieli Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. HÄKKINEN, Kielitieteen perusteet ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi s Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Korvaa suomen kielen opinnoissa suorituksen J Kielentutkimuksen perusteet, jos sivuaineopiskelija on suorittanut sen jonkin muun kieliaineen opintojen osana. Ajoitus 1. vuosi. Kohderyhmä Ne sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssin J Kielentutkimuksen perusteet osana pääaineensa opintoja. Suomen kielen rakenne I J Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Introduction to Finnish Grammar Tutustutaan nykysuomen kieliopin rakenteen perusseikkoihin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. t Lehtorit Remes ja Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Tämä kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J Äänne- ja muoto-oppi I ja J Lauseoppi I. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi. Kurssin suorittaminen on suotavaa heti suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. J Äänne- ja muoto-oppi I (suomi) (3 op) Phonology and Morphology I Opiskelija tuntee nykysuomen opetuksessa ja kuvauksessa tarvittavan fonologisen ja morfologisen rakenteen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. 6

8 Suomen kieli J Lauseoppi I (suomi) (3 op) Syntax I Opiskelija osaa lauserakenteen analysoinnin keskeiset periaatteet. Kurssilla perehdytään erilaisiin sanojen välisiin suhteisiin, lauseenjäsentehtäviin ja sanaluokkien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Merkitys ja vuorovaikutus J Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Tutustua kielellisten merkitysten ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytettyihin peruskäsitteisiin ja lähestymistapoihin. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä KIELI, DISKURSSI JA YHTEISÖ (toim. Sajavaara ja Piirainen-Marsh), s ja ; KIELTÄ KOHTI (toim. Onikki-Rantajääskö ja Siiroinen), s , ; KUIRI, Semantiikan peruskurssi: luennot ja harjoitukset s. 1 52; ISO SUOMEN KIELIOPPI (tai verkossa oleva VISK) ( Lausuma ja vuoro ) sekä ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). Yliassistentti Forsberg. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Suomen murteet ja muu puhekieli J Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Introduction to Finnish Dialects Opiskelija saa yleiskuvan suomen päämurteiden synnystä ja niiden luonteenomaisista piirteistä sekä ymmärtää murteiden ja yleispuhekielen sekä kirjakielen keskinäiset suhteet ja kielen jatkuvan muuttumisen. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s ; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s ; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Internet-osoitteessa: 7

9 Suomen kieli NÄYTTEITÄ URALILAISISTA KIELISTÄ 1. Suomen murteet (toim. Virtaranta & Yli-Paavola). Suomi 119:1. Yliassistentti Forsberg. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Äänne- ja muoto-oppi I. Tekstit ja kirjoittaminen J Kirjoitusviestintä (suomi) (2 op) Writing Exercises Kurssilla tutustutaan tiettyihin tekstilajeihin erityisesti tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta. Perehdytään kirjoittamisprosessiin ja kirjoittamisen työvälineisiin. Pienryhmissä harjaannutaan kannustavan ja hyödyllisen palautteen antamiseen sekä sen vastaanottamiseen. Tavoitteena on tunnistaa oma kirjoittajanlaatunsa ja kehittyä kirjoittajana. Kurssilla kirjoitetaan ja arvioidaan lyhyitä tekstejä. Harjoituksia sekä itsenäisiä harjoitustöitä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Perehtyä kielenhuollon teoriaan ja käytäntöön, kerrata suomen yleiskielen sääntöjä sekä harjoitella tekstien kieliasun viimeistelyä. Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen oppiaineen kanssa. Johdantoluento ja 24 t harjoituksia, kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus jaetaan kurssin aikana. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. 8

10 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (35 tai 45 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) : Professori Muikku-Werner. Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op, sivuaineopiskelijalle 35 op (ei kurssia Tiedonhankinta 2, proseminaaria eikä kandidaatintutkielmaa). Aineopinnot koostuvat viidestä moduulista: Suomen kielen rakenne II (6 op), Muutos ja vaihtelu (10 op), Tieteellinen työ (14 op, sivuaineopiskelijalle 3 op), Aineopintojen lopputentti (3 op) ja Valinnaiset opinnot (12 op, sivuaineopiskelijalle 13 op). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit ja esim. yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin sekä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen tietyt kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Ne on suoritettava ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Kaikkien suomen kielen perusopintojen pitää periaatteessa olla suoritettuna ennen aineopintojen aloittamista, mutta tästä on muutamia kurssikohtaisia poikkeuksia (ks. kurssikohtaiset tiedot). Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Aineopinnot voi aloittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Suomen kielen rakenne II J Johdatus Isoon kielioppiin (1 op) Introduction to Iso suomen kielioppi Hahmottaa yleiskuva Ison suomen kieliopin rakenteesta ja teoreettisista lähtökohdista. Luentoja ja kotitehtäviä. Kysy vaihtoehtoisista suoritustavoista vastuuopettajalta. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J Äänne- ja muoto-oppi II ja J Lauseoppi II. Ajoitus 2. opintovuosi. J Äänne- ja muoto-oppi II (suomi) (2 op) Phonology and Morphology II Perehtyä suomen kielen sananmuodostukseen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. 9

11 Suomen kieli J Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II Perehtyä suomen kielen lauserakenteen tieteelliseen kuvaukseen. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tarkastellaan ongelmalähtöisesti. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. Muutos ja vaihtelu J Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Perehtyä suomen päämurteiden ja nykypuhekielen äänne- ja muotorakenteen kehitykseen ilmiöittäin sekä diakronisen kielentutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I-III. Jyväskylä, sekä NUOLIJÄRVI & SORJONEN, Miten kuvata muutosta? Helsinki, Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli sekä J Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 2. opintovuosi. J Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Introduction to Onomastics Oppia perustiedot nimistöntutkimuksesta ja suomalaisesta nimistöstä. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: AINIALA SAARELMA SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet (SKS 2008). Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen, J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 1. tai 2. opintovuosi. 10

12 Suomen kieli J Kirjakielen kehitys (suomi) (2 op) History of Written Finnish Saada yleiskuva kirjasuomen synnystä ja kehityskausista sekä tutustua vanhan kirjasuomen teksteihin. Opiskelijaa opetetaan analysoimaan nykykielestä poikkeavia rakenteita ja muotoja. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LEHIKOINEN KIURU, Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s ja Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Ajoitus 2. opintovuosi. J Viron kieli (3 op) Estonian Perehtyminen viron kielen pääpiirteisiin sekä kyky lukea vironkielistä tekstiä ja tuntea tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I. Ajoitus 1. vuoden kevät tai 2. opintovuosi. Tämä aineopintoihin kuuluva opintojakso on mahdollista suorittaa jo ensimmäisenä opintovuonna. Tieteellinen työ J Fennistiikan tutkimusmenetelmät (3 op) Methodology of Fennistics Perehtyä suomen kielen tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin sekä tieteellisen kirjoittamisen luonteeseen ja tyyliin sekä tieteellisiin tekstilajeihin. Kokonaisuus koostuu suomen kielen tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä kirjoittamista käsittelevistä osuuksista. Luennot ja harjoitukset, jotka eriytyvät osittain pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden kesken. Korvaava kirjallisuus: Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Yliassistentti Forsberg. 11

13 Suomen kieli Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoa J Suomen kielen proseminaari. Edeltävät opinnot: Suomen kielen perusopinnot ja mielellään myös aineopintoja. Ajoitus 3. opintovuosi. Pääaineopiskelijat jatkavat tältä kurssilta jaksoon J Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana. KIR002 Tiedonhankinta 2: oman alan tiedonlähteet ja tiedonhakuprosessi (1 op) Tavoite Opiskelijalla on kokonaiskuva oman tieteenalansa erityispiirteistä tiedontarjonnan, -hankinnan ja käytön kannalta. Opiskelija osaa soveltaa tiedonhankinnan perustaitoja esim. opinnäytetyöhön liittyvässä, laajaalaisessa aiheenmukaisessa haussa. Sisältö Alan julkaisukäytännöt. Alan tietokannat, niiden sisältö ja kattavuus. Alan kokoelmat omassa kirjastossa. Tiedontarpeiden täsmentäminen. Tiedonhaun tekniikan ja hakustrategioiden syventäminen ja soveltaminen. Hakutuloksen ja hakuprosessin arviointi. Haun kohdentaminen ja parantaminen. Tiedonlähteiden arviointi alan erityispiirteet huomioiden. Työkalut uutuusjulkaisujen seurantaan. Viitteidenhallintaohjelmat. Luennot ja verkkokurssi harjoituksineen. Hyväksytty/hylätty. Edeltävät opinnot Tiedonhankinta 1 ja Akateemisiin opiskelutaitoihin sisältyvät atk-opinnot. Ajoitus 3. vuoden 3. periodi samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Opetuksen järjestää Joensuun yliopiston kirjasto. J Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) ja J Kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper Perehtyä kielitieteellisten tutkimusongelmien määrittelyyn ja rajaamiseen, kielentutkimuksen menetelmiin, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Jokainen tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Proseminaarisuoritukseen sisältyy opinto-ohjauskeskustelu. Aktiivinen osallistuminen proseminaariin (28 t), itsenäistä työskentelyä, hyväksytty esitelmä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Proseminaari hyväksytty/hylätty. Kandidaatintutkielma. Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: perusopinnot, J Fennistiikan tutkimusmenetelmät ja mahdollisimman paljon aineopintoja. Kandidaatintutkielmaan liittyy J Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä tutkielman hyväksymisen jälkeen. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Ajoitus 3. opintovuoden kevät. 12

14 Suomen kieli Sivuaineopiskelijat eivät suorita tätä jaksoa. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa syventäviin opintoihin, on suositeltavaa suorittaa myös tämä jakso. Se luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan J Sivuaineen tutkielmaopinnot. J Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) (0 op) Maturity Examination (Finnish Language, B.A.) Tarkoituksena on tuottaa itsenäinen teksti, joka on asiatyylissä pysyvä, sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Suoritetaan yleisenä tenttipäivänä kandidaatintutkielman tarkastamisen jälkeen. Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma tutkielman aiheesta, ei siis tenttivastaus eikä lyhyt raportti. Suositeltava pituus on noin neljä sivua joka riville kirjoitettuna. Essee otsikoidaan itse. Hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Yhteydet muihin opintojaksoihin Suoritetaan J Kandidaatintutkielman hyväksymisen jälkeen. Aineopintojen lopputentti J Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) Intermediate Studies Examination Tutustua yhteen keskeiseen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen tai valikoimaan ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi tavoitteena on kerrata kielenhuollon perusasiat. Lopputentti suoritetaan tenttimällä kirjallisuutta yleisenä tenttipäivänä. UUSI KIELIOPAS s ja yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: (a) GENRE TEKSTILAJI (toim. Mäntynen, Shore ja Solin), s ja (b) KOHTAUSPAIKKANA KIELI. NÄKÖKULMIA PERSOONAAN, MUUTOKSIIN JA VALINTOIHIN (toim. Nordlund, Onikki-Rantajääskö ja Suutari) s ; (c) NUORET KIELIKUVASSA. KOULUIKÄISTEN KIELI 2000-LUVULLA (toim. Routarinne ja Uusi-Hallila) s. 9 52, , ja NÄKÖALOJA ÄIDINKIELEEN JA KIRJALLISUUTEEN (toim. Grünthal ja Harjunen) s , , Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Aineopintojen moduulit Suomen kielen rakenne II ja Muutos ja vaihtelu. 13

15 Suomen kieli Valinnaiset opinnot Professori Muikku-Werner. Valinnaisiksi opinnoiksi (12/13 op) käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit sekä esim. jotkin yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin ja suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajan kanssa. Suomen kielen valinnaiset kurssit käyvät suoritukseksi sekä aineopintojen että syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, ellei kurssin kohdalla toisin ilmoiteta. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi suorittaa mitä tahansa syventävien opintojen kursseja (paitsi seminaaria) aineopintojen valinnaisiin. Tällaiseksi suoritukseksi suositellaan erityisesti kurssia J Suomen kielen sanasto (kirjatentti). J Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Pragmatics Tutustua kieleen sen käyttämisen näkökulmasta: mitä vuorovaikutuksessa kielen avulla tehdään, ja miten puhetilanne osallistujineen vaikuttaa kielennyksen laatuun? Luentoja ja kertauskuulustelu. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J Suomi toisena ja vieraana kielenä kanssa. Suositellaan äidinkielen opettajiksi aikoville. J Kieliopin opetuksen praktikum (2 op) Pedagogical Grammar Perehdytään pedagogiseen kielioppiin, jossa Ison suomen kieliopin ratkaisuja sovelletaan käytäntöön. Kurssilla tutustutaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmaan ja nykyisiin oppikirjoihin. Luennot, ryhmätyöt ja verkkotyöskentely. Verkkomateriaali ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi (SKS 2008). Hyväksytty/hylätty Lehtori Alho. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. J Tekstien tulkinnasta (3 op) Text Analysis Oppia analysoimaan tekstejä eri menetelmin. Sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä lähestytään sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. 14

16 Suomen kieli Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Semantiikan erityispiirteitä -kurssin kanssa. J Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Finnish as a Second/Foreign Language Tutustuttaa opiskelija omaan äidinkieleensä toisen ja vieraan kielen näkökulmasta. Luentoja ja kertauskuulustelu. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Käy suorituksesi myös Suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuteen. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J Pragmatiikka kanssa. J Lähisukukielet (3 op) Balto-Finnic Languages Perehtyä suomen lähisukukielten ja niiden päämurteiden ryhmitykseen ja keskinäisiin suhteisiin sekä tutustua lähisukukielten äänne- ja muotorakenteen pääpiirteisiin sekä lähisukukielten historiaan. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Kysy kirjatenttimahdollisuudesta tarkemmin vastuuhenkilöltä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Viron kieli. J Suomen ja viron kontrastiivista kielioppia (2 op) Contrastive Grammar of Finnish and Estonian Perehtyä suomen ja viron kieliopin, erityisesti muotorakenteen, suhteisiin sekä kielten kontrastiivisen tutkimuksen vaiheisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Viron kieli. J Viron kielen jatkokurssi (3 op) Estonian II Perehtyä syvällisemmin viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Luentoja ja harjoituksia. Suoritusmuotona aktiivinen osallistuminen sekä esitelmä. 15

17 Suomen kieli Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Viron kieli. J Viron kielen sanasto (2 op) Estonian Lexicon Perehtyä viron kielen sanaston historiaan ja sananmuodostuskeinoihin sekä viron ja suomen leksikaalisiin suhteisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Viron kieli Opiskelijatuutorointi (3 op) Tutoring Osallistuminen tuutoreille järjestettävään yhteiseen sekä laitoskohtaiseen koulutukseen. Pienryhmien ohjaamista syyslukukauden aikana sekä ohjaustyön arviointi ja raportointi. Ilvonen A. ja Vallius-Leinonen K.: Tuutoroinnilla tuulta purjeisiin Eväitä Joensuun yliopiston opiskelija- ja opettajatuutoreille; Lähteinen-Kyykkä, M.: Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan opas; Joensuun yliopiston yleisopas sekä tiedekuntien opinto-oppaat ja -ohjelmat sekä muu oheismateriaali. Hyväksytty/hylätty. Suoritusmerkinnän opintojaksosta antaa laitoksen tuutorivastaava tai tuutoriopettaja raportoinnin perusteella. Tiedekunnat ja oppiaineet sekä opiskelijapalvelut yhdessä eri ohjaus- ja yhteistyötahojen kanssa. Suomen kielen tuutorivastaava: lehtori Remes. Ajoitus Lukuvuoden opiskelijatuutoritoiminta käynnistyy edellisen lukuvuoden maaliskuussa. Opiskelijatuutorina toimiminen ajoittuu pääsääntöisesti syyslukukaudelle. Kohderyhmä Laitoksen valitsemat opiskelijatuutorit. 16

18 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 tai 60 op) ADVANCED STUDIES (FINNISH) : Professori Palander. Suomen kielen syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op, sivuaineopiskelijoille 60 op. Opinnot koostuvat neljästä moduulista. Moduuliin Yleiset syventävät opinnot (10 op) kuuluvat pakolliset alaosiot J Suomen kielen sanasto (3 op), J Suomen kielen kielioppia (3 op) sekä J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op). Moduuliin Oppiaineen tutkimuksen painoalat (10 op) voi suorittaa kursseja miltä tahansa painoalalta, jotka ovat 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit. Moduuliin Valinnaiset opinnot (12 op) voi suorittaa erikseen ilmoitettavia erikoiskursseja, kirjatenttejä tai yleisen kielitieteen kursseja, joiden soveltuvuus tulee varmistaa etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajalta (professori Palander). Moduuli Syventävä tieteellinen työ (48 tai 28 op) koostuu osioista J Suomen kielen seminaari (8 op) ja J Pro gradu -tutkielma (40 op) tai J Sivuaineen tutkielmaopinnot (20 op). Pääaineopiskelijalle kuuluu myös J Kypsyysnäyte (0 op). Syventävien opintojen suoritukset ovat pääasiassa kirjatenttejä, jotka suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Kirjallisuusluettelo löytyy suomen kielen ilmoitustaululta (työhuonekäytävältä) sekä verkkosivuilta Listoissa on useita vaihtoehtoisia kirjoja ja kirjapaketteja, joista opiskelija voi valita itseään kiinnostavat. Tämän jälkeen ennen tenttiin ilmoittautumista hänen tulee sopia kirjapaketin yksityiskohdista asianomaisen tentaattorin kanssa. Syventäviin opintoihin kuuluvaa kontaktiopetusta järjestetään joka lukuvuonna, mutta kurssit vaihtelevat vuosittain; ainoastaan Suomen kielen syventävien opintojen seminaari pidetään säännöllisesti joka vuosi. Suomen kielen syventävät opinnot kuuluvat maisterivaiheen opintoihin. Yksittäisiä syventävien opintojen kursseja voi suorittaa kandidaatintutkintovaiheessa, ei kuitenkaan Syventävien opintojen seminaaria. Yleiset syventävät opinnot J Suomen kielen sanasto (3 op) Finnish Lexicon Antaa kokonaiskuva siitä, miten suomen kielen sanasto kuvastaa suomalaista kulttuuria ja kontakteja muita kieliä puhuviin kansoihin, sekä johdattaa sanastontutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit (kysy vastuuhenkilöltä) tai kirjatentti (ks. kirjallisuus tenttikirjalistasta). Lehtori Remes. Suositellaan aineopintojen valinnaiseksi opinnoksi niille, jotka eivät jatka suomen kielen syventäviin opintoihin. J Suomen kielen kielioppia (3 op) Advanced Finnish Grammar Perehtyä perusteellisesti kielen rakenteen tutkimukseen. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. J Johdatusta kieliopillistumistutkimukseen (3 op) Introduction to the Study of Grammaticalization Kurssilla perehdytään kieliopillisten rakenteiden kehitykseen liittyviin yleisiin ilmiöihin ja periaatteisiin sekä kieliopillistumistutkimuksen historiaan ja menetelmiin. Kieliopillistumisprosesseja tarkastellaan erityisesti merkitystenmuutosten näkökulmasta ja siten, että pääpaino on suomen kielestä tehdyn tutkimuksen esittelyssä. 17

19 Suomen kieli Luentoja 16 t, oheiskirjallisuutta, kotitehtäviä; lopputyö tai kertauskuulustelu. Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi suomen kielen syventävien opintojen moduuliin J Suomen kielen kielioppia sekä valinnaisiin opintoihin. J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Theories of Fennistics Perehtyä syvällisesti suomen kielen tutkimusaloihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. Oppiaineen tutkimuksen painoalat Perehdytään tarkemmin niihin suomen kielen erityisaloihin, joita Joensuun yliopiston suomen kielen oppiaineessa tutkitaan. Kokonaisuus muodostuu yhden tai useamman painoalan suorituksista. Katso tarkemmat suoritusmuodot kunkin opintojakson kohdalta. Jokaiseen osioon on tarjolla kirjatenttivaihtoehtoja (ks. kirjatenttilista työhuonekäytävän ilmoitustaululta tai oppiaineen kotisivuilta). Yksittäisen suorituksen minimilaajuus on 3 op, jollei toisin ilmoiteta. Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli : professori Palander J Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä (3 op) Methods for the Study of Regional Variation Perehtyä puhekielen maantieteellisen vaihtelun tutkimus- ja kuvaustapoihin sekä alan tärkeimpiin suuntauksiin. Luentoja, pienimuotoinen tutkimus sekä kertauskuulustelu. Professori Palander. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Sosiolingvistiikka -kurssin kanssa. J Sosiolingvistiikka (3 op) Sociolinquistics Tutustua sosiolingvistisen tutkimuksen historiaan ja menetelmiin sekä niiden sovelluksiin. Luentoja, pienimuotoinen tutkimus ja kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: J. K. CHAMBERS (1995), Sociolinguistic Theory: Linguistic variation and its social significance (n. 250 s). Professori Palander. 18

20 Suomen kieli Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä -kurssin kanssa. Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen : professori Muikku-Werner J Semantiikan erityiskysymyksiä (3 op) Advanced Semantics Syventyä eräisiin semiotiikan ja semantiikan erityiskysymyksiin kuten ymmärtämiseen ja merkeillä tapahtuvaan viestintään. Kurssilla perehdytään myös lause- ja sanasemantiikkaan. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Tekstien tulkinnasta -kurssin kanssa. J Lapsen kielenomaksuminen (3 op) Language Acquisition Kurssilla annetaan yleiskatsaus suomenkielisen lapsen kielenomaksumisesta, erityisesti kielen rakenteen omaksumisesta (äänteellisestä ja morfosyntaktisesta kehityksestä). Luentoja, harjoituksia ja esseemuotoinen lopputehtävä. Riionheimo. Painoala 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit : lehtori Remes J Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit (3 op) Baltic-Finnic Lexicon and Contacts Perehtyä itämerensuomalaisten kielten sanaston koostumukseen ja kielikontakteihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentit (ks. kirjatenttilista). Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi Itämerensuomalaisten kielten opintokokonaisuuteen sekä suomen kielen syventävien opintojen Oppiaineen painoalaan 3. 19

21 Suomen kieli Syventävä tieteellinen työ J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) Seminar (Finnish Language) Harjaantua ongelmanasetteluun ja erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä. Seminaarissa aloitetaan pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä tutkimussuunnitelman laadinta ja seminaariesitelmä. Professorit Palander ja Muikku-Werner. Ajoitus Seminaari kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Opetus alkaa 4. periodissa Seminaari kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Opetus alkaa 4. periodissa ja jatkuu seuraavan lukuvuoden syyslukukauden ajan (1. ja 2. periodi). Seminaariin aikovan toivotaan ottavan yhteyttä jompaankumpaan professoriin ja tulevan keskustelemaan mahdollisesta tutkimusaiheestaan hyvissä ajoin ennen opetuksen alkua J Pro gradu -tutkielma (40 op) M.A. Thesis (Finnish Language) Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiri sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Ohjattu yksilötyö, hyväksytyn tutkielman laajuus noin 80 s. I L Professorit Palander ja Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari. Ajoitus Kaksivuotisessa maisteritutkinnossa pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on ajoitettu toiselle lukuvuodelle. Tutkielmaan liittyy J Kypsyysnäyte. J Sivuaineen tutkielmaopinnot (suomen kieli) (20 op) Advanced Scientific Research in a Minor Subject (Finnish language) Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiri sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Opintojakso koostuu kahdesta osasta: suomen kielen proseminaarissa tehtävästä (kandidaatin)tutkielmasta (J060251, 10 op) sekä laajennetusta syventävien opintojen seminaariesitelmästä, joka ohjeistetaan yksilöllisesti. Mikäli opiskelija ei ole käynyt proseminaaria ja tehnyt siinä yhteydessä (kandidaatin)tutkielmaa, hän tekee syventävien opintojen seminaariesitelmän pohjalta laajemman sivuaineen tutkielman (laajuus n. 40 s.). Hyväksytty/kiittäen hyväksytty Professori Muikku-Werner ja professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 20

22 Suomen kieli J Kypsyysnäyte (suomen kieli, FM) (0 op) Maturity Examination (Finnish language, M.A.) Osoittaa pro gradu -tutkielman aihepiirin hallintaa. Mikäli kypsyysnäyte on annettu jo kandidaatintutkielman yhteydessä, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Hyväksytty/hylätty Valinnaiset opinnot (12 op) : Professori Palander. Suorituksiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit, (lisä)suoritukset muista syventävien opintojen osioista, kansainvälinen vaihto, yleisen kielitieteen kurssit, vierailuluennot sekä kirjatenttipaketit eri aloilta (ks. kirjatenttilista oppiaineen kotisivuilta). Katso kursseja myös aineopintojen valinnaisista opinnoista. Neuvottele suoritusten soveltuvuudesta aina etukäteen moduulin vastuuopettajan kanssa. JJ Ohjattu harjoittelu (suomen kieli) (6 8 op) Practical Work Tutustua suomen kielen asiantuntijan tehtäviin työelämässä. Harjoitteluksi hyväksytään suomen kieleen liittyvää valvottua työtä, muuta kuin opetustyötä. Opiskelija, joka on työskennellyt opiskeluaikanaan tai aiemmin kaksi kuukautta tai pidemmän ajan yhtäjaksoisesti ja täyspäiväisesti suomen kieleen liittyvissä työtehtävissä, voi tällä kokemuksellaan korvata ohjatun harjoittelun. Tällöin opiskelijan on esitettävä työtodistus, josta käy ilmi työnantaja, työsuhteen kesto ja työn sisältö, sekä oma raportti työtehtävistä. Hyväksytty/hylätty Amanuenssi Kohderyhmä Erityisesti ne suomen kielen opiskelijat, jotka eivät tähtää opettajan ammattiin. Oppiaineelle pyritään saamaan yliopiston harjoittelutukikuukausia, joiden hausta ilmoitetaan opiskelijoille loppuvuodesta. Tukikuukausia ei voi saada opettajaksi opiskeleva. J Työnhakuvalmennus (3 op) Studies in Applying for Jobs Opintojakso toteutetaan luentoina, pienryhmätyöskentelynä sekä työnantajatapaamisina, yhteensä 20 t. Opintojaksoon kuuluu myös itsenäistä työskentelyä, johon sisältyy oppimateriaaliin ja kirjallisuuteen tutustuminen sekä oppimistehtävien tekeminen. VALLIUS-LEINONEN, K. & TUOMINEN, V. (toim. 2004), Opiskelijan työnhakuopas. Joensuun yliopisto. PUHAKKA, A. & TUOMINEN, V. (2005), Joensuun yliopistosta vv valmistuneiden työllistyminen. Joensuun yliopisto. Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä n:o 36, sekä mahdollinen muu jaksolla ilmoitettava materiaali. Hyväksytty /täydennettävä /hylätty. Ura- ja rekrytointipalvelut Ajoitus Opintojakso järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. Kohderyhmä Opiskelijat, joille työelämään siirtyminen ja työnhaku on ajankohtaista. 21

23 Suomen kieli SUOMEN KIELEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TENTTIKIRJALLISUUS Valitse luettelosta itseäsi kiinnostavat teokset ja sovi tarkka kirjallisuuskokonaisuutesi asianomaisen tentaattorin kanssa ennen kuin ilmoittaudut tenttiin. Väitöskirjoista ym. monografioista on yleensä julkaistu arvostelu Virittäjässä tai Sananjalassa. Arvostelun lukeminen auttaa hahmottamaan kirjan keskeisen sisällön. Kokonaisista teoksista luettelossa on annettu sivumäärät, joihin sisältyvät hakemistot ja lähdeluettelot sekä mahdolliset liitteet. Yksi opintopiste vastaa noin 130:a sivua suomenkielistä ja noin 80:aa sivua vieraskielistä kirjallisuutta. Huomaa! Voit tenttiä myös sellaisia kirjoja, joita tässä luettelossa ei mainita. Kysy tentaattoreilta muista mahdollisuuksista. YLEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (10 op) J Suomen kielen sanasto (3 op) J Suomen kielen kielioppia (3 op) J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) a) Suomen kielen tutkimushistoriaa b) Kognitiivista ja konstruktiokielioppia c) Keskustelunanalyysi d) Diskurssintutkimus e) Kieliopillistuminen f) Naisnäkökulma kieleen g) Kenttämorfologia h) Sukupuu ja kielikontaktit LAITOKSEN TUTKIMUKSEN PAINOALAT (10 op) Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli J Puhekielen morfologia ja syntaksi J Variaationtutkimus ja sosiolingvistiikka J Kansanlingvistiikka Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen J Kielen käyttö J Lapsen kielenomaksuminen J060575b Kielenomaksuminen (ei-syntyperäisen näkökulma: S2-tutkimus) Painoala 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit J Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit VALINNAISET OPINNOT (12 op) J Valinnaiset opinnot J Kielihistoriaa J Suomen kirjakielen kehitys J Nimistöntutkimus J Semantiikka 22

24 Suomen kieli YLEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (10 op) J Suomen kielen sanasto (3 op) Tentaattori: Remes : Häkkinen, Kaisa 1997: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. (326 s) Lisäksi seuraavista vaihtoehdoista noin 100 s: Hakulinen, Auli ym. 2004: Iso suomen kielioppi tai Ison suomen kieliopin verkkoversio VISK ja sen lisäksi joko (Verbijohdokset) tai (Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit sekä Yhdyssanat). Hakulinen, Lauri 1997 (tai 1979): Suomen kielen rakenne ja kehitys s Hakulinen, Lauri 1999: Sanat on kaikki sarvipäitä. Lauri Hakulisen kirjoituksia ja puheita vuosilta s Jarva, Vesa 2003: Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa s Jääskeläinen, Petri 2004: Instrumentaalisuus ja nykysuomen verbinjohto. Semanttinen tutkimus s ja tai Koivisto, Vesa 1991: Suomen verbikantaisten UtU-verbijohdosten semantiikkaa. Suomi 161. (120 s) Räisänen, Alpo 1988: Suomen kielen u-johtimiset verbit. Suomi 141. SKS. (110 s). J Suomen kielen kielioppia (3 op) Tentaattori: Muikku-Werner : Hakulinen, Auli ym. 2004: Iso suomen kielioppi (tai VISK eli Ison suomen kieliopin verkkoversio , , , (= 273 s) Lisäksi noin 100 sivua seuraavista vaihtoehdoista: MUITA KIELIOPPEJA Penttilä, Aarni 1957: Suomen kielioppi (+ teoksen arvosteluja). [3. muuttamaton p., 2002] Tarvainen, Kalevi 1977: Dependenssikielioppi. (108 s) + Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja (51 s) (+ Arv. Fred Karlsson Virittäjä 1979 s ) Toivainen, Jorma 1977: Lausekielioppi. + Funktiokielioppia kohti. Virittäjä 1979 s SYNTAKSI Alho, Irja 1997: Joustavaa lauseoppia. Virittäjä s Hakulinen, Auli Karlsson, Fred 1979: Nykysuomen lauseoppia. S ja Itkonen, Terho 1976: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta. Virittäjä s Laitinen, Lea 1995: Nollapersoona. Virittäjä s Kelomäki, Tapani 1997: Ekvatiivilause. (160 s) Leino, Pentti 1991: Lauseet ja tilanteet. Suomen objektin ongelmia. (217 s) Löflund, Juhani 1998: Suomen kirjoitetun yleiskielen passiivi. (200 s) Salminen, Taru 2000: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. (220 s) Savijärvi, Ilkka 1984: Fakultatiivisten kieltoainesten ja kieltoverbin ellipsin suhteesta itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä s Siro, Paavo 1996: Lauseopin periaatteita. Kaksitoista artikkelia. Toimittanut Pentti Leino. (259 s) Hakulinen, Auli 1975: Sanajärjestyksen eri tehtävistä. Virittäjä s Hakulinen, Auli 2001: Suomen sanajärjestyksen kieliopillisista ja temaattisista tehtävistä. Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä s Palander, Marjatta 1991: Puhe- ja kirjakielen sanajärjestyseroja. Virittäjä s Raevaara, Liisa 1996: Missä järjestyksessä ja miksi? Virittäjä s

25 Suomen kieli J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Tentittävä yksi tai useampi kirjatenttipaketti. Yksi paketti kootaan aina yhden otsikon alla esitetyistä vaihtoehdoista. Voit ehdottaa myös tutkimussuuntausta, jota ei ole luettelossa mainittu. J060534a SUOMEN KIELEN TUTKIMUSHISTORIAA Tentaattori: Muikku-Werner : Häkkinen, Kaisa 2008: Suomen kielen historia. Osa 2: Suomen kielen tutkimuksen historia. (243 s) Karlsson, Fred & Enqvist, Nils Erik 2000: Kielitieteet. Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet, s Toim. Päiviö Tommila & Allan Tiitta. (+ Arv. Osmo Ikola: Suomen kielentutkimuksen historiaa. Virittäjä 2001 s ) Lisäksi joukko Verkko-Virittäjässä julkaistuja suomen kielen tutkimusta koskevia lektioita, katsauksia ja artikkeleita sopimuksen mukaan, esim. Paunonen, Suomen ja sen lähisukukielten tutkimuksen luonteesta ja saavutuksista Suomessa (1970), Karlsson, Fennistiikan tieteenparadigmasta ja sen ohjausvaikutuksesta (1975), Itkonen Tutkimuksen vaihtoehdoista ja vähän paradigmoistakin (1977), Pietarinen, Semantiikan historiaa Suomessa vuosina (2006), Helasvuo, Suomen kieli tieteen kielenä ja tutkimuskohteena (2006), Hakulinen, Silmäyksiä fennistiikan historiaan (2007). J060534b KOGNITIIVISTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPIA Tentaattori: Forsberg : Herlin, Ilona 1998: Suomen kun. (273 s) Herlin, Ilona & Visapää, Laura (toim.) 2006: Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa s Huumo, Tuomas 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa. Jaakola, Minna 2004: Suomen genetiivi. SKS. (292 s) Kotilainen, Lari 2007: Kiellon lumo. Kieltoverbitön kieltokonstruktio ja sen kiteytyminen SKS. (164 s) Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. SKS. (346 s) Leino, Pentti ym. (toim.) 2001: Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKS. (539 s) Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. SKS. (322 s) J060534c KESKUSTELUNANALYYSI Tentaattori: Forsberg : Tainio, Liisa (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. (240 s) ja valinnan mukaan seuraavaa kirjallisuutta: Hakulinen, Auli (toim.) 1989: Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4. (265 s) Hakulinen, Auli (toim.) 1996: Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli 10. (294 s) Halonen, Mia & Routarinne, Sara (toim.) 2001: Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. (231 s) Korpela, Eveliina 2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. SKS. (261 s) Ruusuvuori, Johanna ym. (toim.) 2001: Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia. (228 s) Routarinne, Sara 2003: Tytöt äänessä. Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinona. SKS. (327 s) Sorjonen, Marja-Leena & Raevaara, Liisa (toim.) 2006: Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. SKS. (318 s) Tainio, Liisa 2007 (toim.), Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. (331 s) 24