Katso myös Filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston OPISKELIJAN OPASTA

Transkriptio

1 SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ OPINTO-OPAS SISÄLTÖ: Suomen kieli 1 Itämerensuomalaiset kielet 33 Karjalan kieli ja kulttuuri 38 Suomi toisena/vieraana kielenä 42 Kirjallisuus 44 Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma 61 Kulttuuriantropologia 65 Kulttuurintutkimuksen syventävät opinnot 72 Mediakulttuuri ja viestintä 81 Musiikkitiede 90 Naistutkimus 99 Perinteentutkimus 119 Taideaineet 134 Taiteensosiologia 137 Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet 145 Katso myös Filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston OPISKELIJAN OPASTA

2 Suomen kieli SUOMEN KIELI FINNISH Suomen kielen opintojen tavoitteena on kouluttaa suomen kielen asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan kieltä eri näkökulmista ja pystyvät välittämään kieltä koskevaa tietoa. Opinnoilla pyritään siihen, että opiskelija tuntee kielen eri käyttötavat ja kielenhuollon periaatteet ja säännöstöt, osaa laatia erityyppisiä kirjallisia esityksiä, pystyy arvioimaan tekstejä tyylin kannalta sekä kykenee itsenäiseen kielenhuoltotyöhön. Hän tuntee suomen kielen rakenteen ja kehityksen niin perusteellisesti, että osaa tieteellisesti analysoida suomen kieltä ja kykenee toimimaan vaativissakin suomen kielen asiantuntijan ja opettajan tehtävissä. Opiskelijan pitää myös tuntea suomen kielen tutkimus ja sen menetelmät sekä keskeisimmät saavutukset ja tietolähteet niin, että pystyy seuraamaan tieteenalansa kehitystä sekä kykenee harjoittamaan jatko-opintoja suomen kielessä. Hänen tulee myös ymmärtää suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kehityksen keskinäiset suhteet. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinto on esitelty alla s. 5. Muuhun kuin opettajan ammattiin tähtäävät (esim. tiedotus- tai tutkimusala) voivat valita tutkintonsa aineyhdistelmän vapaasti. Mahdollisia sivuaineita ovat esim. yleinen kielitiede, vieraat kielet, karjalan kieli ja kulttuuri, suomi toisena/vieraana kielenä, mediakulttuuri ja viestintä, kirjallisuus ja perinteentutkimus. Kaikkien suomen kielen pääaineopiskelijoiden kandidaatin tutkintoon sisältyy pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (14 op) sekä akateemisten opiskelutaitojen opintoja (4 op). Kieli- ja viestintäopinnoista vastaa pääasiassa yliopiston kielikeskus, ja ne koostuvat toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (4 op), vieraan kielen opinnoista (5 op) ja äidinkielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot jakaantuvat kirjoitusviestinnän (3 op) ja puheviestinnän (2 op) opintojaksoihin. Suomen kielen opiskelija saa merkinnän äidinkielen kirjoitusviestinnän opintojaksosta (J Äidinkielen kirjallinen taito, 3 op), kun hän on suorittanut suomen kielen aineopinnot. Suoritusmerkintä kirjataan opintorekisteriin yhdessä opintokokonaisuusmerkinnän kanssa. Puheviestinnän opintojakso suoritetaan suuntautumisvaihtoehdon mukaan seuraavasti: äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevat suorittavat opintojakson suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmän järjestämässä opetuksessa (J Puheviestintätaidot 2 op), kun taas muuhun kuin opettajan ammattiin suuntautuvat suorittavat opintojakson kielikeskuksessa. Edellä mainittujen kieli- ja viestintäopintojen lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevien opintoihin kuuluvat seuraavat pakolliset puheviestinnän opintojaksot: J Johdatus puheviestintään (3 op, kandidaatin tutkinto) tai sitä vastaava kurssi ja J Puheviestinnän opettaminen (5 op, maisterin tutkinto). AKATEEMISET OPISKELUTAIDOT (4 op) Johdatus akateemisiin opintoihin (1 op) Paikka ja aika: Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampukset Opintojakson tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia aloittaa opinnot Itä-Suomen yliopistossa sekä käynnistää tavoitteellinen opintojen suunnittelu. Sisältö: Opiskelija tutustuu tuutoroinnin, luentojen, kirjallisuuden ja muun oheismateriaalin avulla yliopistoon opiskeluympäristönä ja -yhteisönä, erityisesti opiskelua tukeviin palveluihin, oman oppiaineen opiskelukäytäntöihin sekä saa tietoa akateemisen opiskelun vaatimista tiedoista ja taidoista. Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija 1) osaa kertoa oman oppiaineensa opiskelukäytännöistä (esim. tentti-ilmoittautuminen) sekä tutkintonsa tavoitteista, rakenteesta ja sisällöstä 2) on saanut yleistietoa akateemisen opiskelun luonteesta ja lähtökohdista 1

3 Suomen kieli 3) osaa käyttää WebOodia ja hyödyntää sitä opintojensa suunnittelemiseen, mm. osaa tehdä lukujärjestyksen ja käyttää sitä 4) löytää, osaa nimetä/hyödyntää opintojensa kannalta tärkeitä Itä-Suomen yliopiston sekä sen sidosryhmien neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita 5) on tutustunut opiskelutovereihinsa ja oppiaineen henkilökuntaan Suoritustavat: opiskelija osallistuu opintojakson yhteisiin luentoihin, oppiaineen järjestämään perehdytykseen sekä pienryhmä- tai yksilötuutorointiin. Opintojakson suorittaminen tiedekunnan ilmoittamalla tavalla. Aikataulu: ensimmäisen vuoden syksyllä. Opintopalveluiden järjestämät luennot syyskuun ensimmäisellä viikolla. Opiskelijauutorointia 10 tuntia, luentoja 15 tuntia sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä 2 tuntia. Materiaalit: 1) Opiskelijan Opas 2) Tiedekunnan opinto-opas 3) muu mahdollinen materiaali Kaikille yhteisten luentojen materiaali löytyy verkosta osoitteesta Arvosteluperusteet: Hyväksytty/hylätty. Tiedekunta ilmoittaa tarkemmat arvosteluperusteet eli mitä vaaditaan hyväksyttyyn suoritukseen. Vastuutaho: Yhteisten luentojen osalta opintopalvelut, muutoin tiedekunnat. Jaksoon sisältyy uusien opiskelijoiden opastustilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (1 op) Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin. Hops tehdään opiskelijatuutoreiden ja pääaineen Hops-vastaavien (lehtoreiden) ohjauksella WebOodin EHops-työkalulla. Opastus- ja ohjausaikataulusta tiedotetaan syksyn alussa. Suomen kielen uusien pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy lehtori Alho. Opintosuunnitelman toteutumisesta ja maisterivaiheen opintojen suunnittelusta keskustellaan pääaineen proseminaariin sisältyvän opintojenohjauskeskustelun yhteydessä (2. tai 3. opintovuonna). Kirjallisuuden pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy ja tarkastaa kirjallisuuden lehtori Elina Arminen. Atk-opinnot, jotka järjestää Oppimiskeskus a) Tietokoneen käyttö ja verkkopalvelut Itä-Suomen yliopistossa (1 op) ja b) Tekstinkäsittely (1 op). 2

4 Suomen kieli SUOMEN KIELEN OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 35 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä kursseja kylläkin. Opintokokonaisuudet koostuvat moduuleista, jotka sisältävät yhden tai useamman yksittäisen kurssin. Suoritusmerkinnät annetaan kursseista, ei moduuleista. Moduulien sisältö tarkistetaan kokonaisuusmerkintää annettaessa. J Suomen kielen perusopinnot 25 op Orientoivat opinnot 6 op J Fennistiikan johdantokurssi 3 op J Kielentutkimuksen perusteet 3 op TAI J Kielentutkimuksen perusteet 3 op (sivuaineopiskelijoille) Suomen kielen rakenne I 8 op J Johdatus suomen kielen rakenteeseen 2 op J Äänne- ja muoto-oppi I 3 op J Lauseoppi I 3 op Merkitys ja vuorovaikutus 3 op J Merkitys ja vuorovaikutus Suomen murteet ja muu puhekieli 3 op J Suomen murteet ja muu puhekieli Tekstit ja kirjoittaminen 5 op J Kirjoitusviestintä 2 op J Kielenhuolto 3 op J Suomen kielen aineopinnot 45 op (sivuaineena 35 op) Suomen kielen rakenne II 6 op J Johdatus Isoon suomen kielioppiin 1 op J Äänne- ja muoto-oppi II 2 op J Lauseoppi II 3 op Muutos ja vaihtelu 10 op J Puhekielen kehitys 3 op J Nimistötieteen peruskurssi 2 op J Kirjakielen kehitys 2 op J Viron kieli 3 op Tieteellinen työ 14 op (sivuaineena 3 op) J Fennistiikan tutkimusmenetelmät 3 op Suomen kielen tiedonhaku (ei sivuaineopisk.) 1 op J Suomen kielen proseminaari (ei sivuaineopisk.) 4 op J Kandidaatintutkielma (ei sivuaineopisk.) 6 op J Kypsyysnäyte (HuK) (ei sivuaineopisk.) 0 op 3

5 Suomen kieli valinnaiset aineopinnot 12 op (sivuaineena 13 op) Aineopintojen lopputentti 3 op J Suomen kielen aineopintojen lopputentti 3 op J Suomen kielen syventävät opinnot 80 op (sivuaineena 60 op) Yleiset syventävät opinnot 10 op J Suomen kielen sanasto 3 op J Suomen kielen kielioppia 3 op J Suomen kielen tutkimussuuntauksia 4 op Oppiaineen tutkimuksen painoalat 10 op Valinnaiset opinnot 12 op Syventävä tieteellinen työ 48 op (sivuaineena 28 op) J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 8 op J Pro gradu -tutkielma 40 op (ei sivuaineopisk.) J Sivuaineen tutkielmaopinnot 20 op J Kypsyysnäyte (FM) 0 op (ei sivuaineopisk.) Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan asteikolla (hylätty, välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen), ellei kurssin tiedoissa toisin mainita. Opintokokonaisuuden laatumäärettä annettaessa lasketaan opintopisteillä painotettujen opintosuoritusten mukainen keskiarvo. Opiskelijan on itse huolehdittava, että opintokokonaisuusmerkinnät tulevat rekisteröidyiksi mahdollisimman pian kaikkien kokonaisuuksiin kuuluvien opintojaksojen tultua suoritetuiksi. Kokonaisuudet eivät siis rekisteröidy automaattisesti, vaan kokonaisuusmerkintää on pyydettävä ao. vastuuhenkilöltä. Verkkosivuilta voi tulostaa tähän tarvittavan opintokokonaisuuslomakkeen ja toimittaa sen vastuuhenkilön hyväksyttäväksi.. Tietoja opintojen ajoituksesta annetaan niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisillä viikoilla järjestettävissä opastustilaisuuksissa. Uusille suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille järjestetään orientoitumistilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa ennen opetuksen alkua syyskuuta 2010 (viikolla 35). Myös uusille (syksyllä 2010 valittaville) sivuaineopiskelijoille järjestetään oma tilaisuus ennen opintojen alkua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ilmoitustaululla ja tiedekunnan kotisivuilla. 4

6 Suomen kieli ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJAN TUTKINTORAKENNE Äidinkielen opettajan tutkinnossa pääaineena voi olla suomen kieli tai kirjallisuus, ja tutkinto antaa pätevyyden yläkoulun ja lukion sekä ammatillisten koulujen äidinkielenopettajaksi. Kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämään aineenopettajankoulutukseen haetaan loppusyksystä. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille on varattu vuosittain 20 aloituspaikkaa. Valinnoista vastaa soveltavan kasvatustieteen oppiaineryhmä ( Äidinkielen opettajiksi suuntautuvien tutkinnon rakenne on seuraava: Pääaine (suomen kieli tai kirjallisuus) perus- ja aineopinnot (HuK-opinnoissa) 70 op syventävät opinnot (maisteriopinnoissa) 80 op 1. sivuaine (toinen edellisistä) perus- ja aineopinnot 60 op (HuK-opinnoissa) 2. sivuaine (aineenopettajan pedagogiset op.) perusopinnot (HuK-opinnoissa) 25 op aineopinnot (maisteriopinnoissa) 35 op Yleisopinnot Akateemiset opiskelutaidot 4 op (HuK-opinnoissa) Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 14 op (HuK-opinnoissa) Puheviestinnän opinnot 3 op (HuK-opinnoissa) + 5 op (maisteriopinnoissa). Huom! Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuvien on suoritettava kolme puheviestinnän kurssia. Katso kurssitiedot WebOodista. 5

7 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op) BASIC STUDIES (FINNISH) : Yliopistonlehtori Suomen kielen perusopinnot (25 op) koostuvat viidestä osiosta: Orientoivat opinnot (6 op), Suomen kielen rakenne I (8 op), Merkitys ja vuorovaikutus (3 op), Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) sekä Tekstit ja kirjoittaminen (5 op). Kuhunkin osioon kuuluu yhdestä kolmeen kurssia, joiden tiedot löytyvät kurssien kohdalta. Kaikista kursseista ei ole kirjatenttivaihtoehtoa, vaan ne on suoritettava kontaktiopetuksena. Perusopinnot on periaatteessa suoritettava ennen suomen kielen aineopintoja, mutta tiettyjen kurssien kohdalla tästä on joustettu. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Orientoivat opinnot J Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Introduction to Fennistics Tutustutaan suomen kielen tutkimuksen alaan ja sen peruskäsitteistöön sekä kielten luokitteluun, uralilaiseen kielikuntaan ja sen kehitysvaiheisiin ja pääpiirteittäin indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Luentokurssi, johon liittyy kertauskuulustelu, tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: HÄKKINEN, Suomen kielen historia 2. Suomen kielen tutkimuksen historia s ; ANHAVA, Maailman kielet ja kielikunnat s , ; URALILAISET KANSAT (toim. Laakso) s Lehtori Remes. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi Luentokurssi koostuu professori Palanderin johdantoluennoista (4 t) ja lehtori Remeksen osuudesta (30 t). Kirjallisuuden tenttijöitä kehotetaan osallistumaan johdantoluennoille. Pääaineopiskelijoille suositellaan koko luentokurssin suorittamista. J Kielentutkimuksen perusteet (3 op) Introduction to Linguistics Antaa opiskelijalle perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Luennot, verkkoharjoitukset Moodle-ympäristössä ja kirjallisuus; tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai vastaava muunkielinen oppikirja (sovittava vastuuhenkilön kanssa). Lehtori Stefan Werner (yleinen kielitiede ja kieliteknologia). Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J Kielentutkimuksen perusteet (sivuaineopiskelijoille) (3 op) Basics in Study of Language Antaa sivuaineopiskelijalle perustiedot suomen kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. 6

8 Suomen kieli Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. HÄKKINEN, Kielitieteen perusteet ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi s Yliopistonlehtori Yhteydet muihin opintojaksoihin Korvaa suomen kielen opinnoissa suorituksen J Kielentutkimuksen perusteet, jos sivuaineopiskelija on suorittanut sen jonkin muun kieliaineen opintojen osana. Ajoitus 1. vuosi. Kohderyhmä Ne sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssin J Kielentutkimuksen perusteet osana pääaineensa opintoja. Suomen kielen rakenne I J Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Introduction to Finnish Grammar Tutustutaan nykysuomen kieliopin rakenteen perusseikkoihin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. t Lehtorit Remes ja Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Tämä kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J Äänne- ja muoto-oppi I ja J Lauseoppi I. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi. Kurssin suorittaminen on suotavaa heti suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. J Äänne- ja muoto-oppi I (suomi) (3 op) Phonology and Morphology I Opiskelija tuntee nykysuomen opetuksessa ja kuvauksessa tarvittavan fonologisen ja morfologisen rakenteen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. 7

9 Suomen kieli J Lauseoppi I (suomi) (3 op) Syntax I Opiskelija osaa lauserakenteen analysoinnin keskeiset periaatteet. Kurssilla perehdytään erilaisiin sanojen välisiin suhteisiin, lauseenjäsentehtäviin ja sanaluokkien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Merkitys ja vuorovaikutus J Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Tutustua kielellisten merkitysten ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytettyihin peruskäsitteisiin ja lähestymistapoihin. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä KIELI, DISKURSSI JA YHTEISÖ (toim. Sajavaara ja Piirainen-Marsh), s ja ; KIELTÄ KOHTI (toim. Onikki-Rantajääskö ja Siiroinen), s , ; KUIRI, Semantiikan peruskurssi: luennot ja harjoitukset s. 1 52; ISO SUOMEN KIELIOPPI (tai verkossa oleva VISK) ( Lausuma ja vuoro ) sekä ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). Yliopistonlehtori Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Suomen murteet ja muu puhekieli J Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Introduction to Finnish Dialects Opiskelija saa yleiskuvan suomen päämurteiden synnystä ja niiden luonteenomaisista piirteistä sekä ymmärtää murteiden ja yleispuhekielen sekä kirjakielen keskinäiset suhteet ja kielen jatkuvan muuttumisen. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s ; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s ; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Internet-osoitteessa: 8

10 Suomen kieli NÄYTTEITÄ URALILAISISTA KIELISTÄ 1. Suomen murteet (toim. Virtaranta & Yli-Paavola). Suomi 119:1. Yliopistonlehtori Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Äänne- ja muoto-oppi I. Tekstit ja kirjoittaminen J Kirjoitusviestintä (suomi) (2 op) Writing Exercises Kurssilla tutustutaan tiettyihin tekstilajeihin erityisesti tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta. Perehdytään kirjoittamisprosessiin ja kirjoittamisen työvälineisiin. Pienryhmissä harjaannutaan kannustavan ja hyödyllisen palautteen antamiseen sekä sen vastaanottamiseen. Tavoitteena on tunnistaa oma kirjoittajanlaatunsa ja kehittyä kirjoittajana. Kurssilla kirjoitetaan ja arvioidaan lyhyitä tekstejä. Harjoituksia sekä itsenäisiä harjoitustöitä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Kurssilla perehdytään kielenhuollon teoriaan ja käytäntöön, kerrataan suomen yleiskielen sääntöjä sekä harjoitellaan tekstien kieliasun viimeistelyä. Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kanssa. Johdantoluento ja 24 t harjoituksia, kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus jaetaan kurssin aikana. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. 9

11 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (35 tai 45 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) : Professori Muikku-Werner. Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op, sivuaineopiskelijalle 35 op (ei kurssia Tiedonhankinta 2, proseminaaria eikä kandidaatintutkielmaa). Aineopinnot koostuvat viidestä moduulista: Suomen kielen rakenne II (6 op), Muutos ja vaihtelu (10 op), Tieteellinen työ (14 op, sivuaineopiskelijalle 3 op), Aineopintojen lopputentti (3 op) ja Valinnaiset opinnot (12 op, sivuaineopiskelijalle 13 op). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit ja esim. yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin sekä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen tietyt kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Ne on suoritettava ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Kaikkien suomen kielen perusopintojen pitää periaatteessa olla suoritettuna ennen aineopintojen aloittamista, mutta tästä on muutamia kurssikohtaisia poikkeuksia (ks. kurssikohtaiset tiedot). Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Aineopinnot voi aloittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Suomen kielen rakenne II J Johdatus Isoon kielioppiin (1 op) Introduction to Iso suomen kielioppi Opiskelija saa yleiskuvan Ison suomen kieliopin rakenteesta ja teoreettisista lähtökohdista. Luennot ja verkkotyöskentely. Kysy vaihtoehtoisista suoritustavoista vastuuopettajalta. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J Äänne- ja muoto-oppi II ja J Lauseoppi II. Ajoitus 2. opintovuosi. J Äänne- ja muoto-oppi II (suomi) (2 op) Phonology and Morphology II Perehtyä suomen kielen sananmuodostukseen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. 10

12 Suomen kieli J Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II Perehtyä suomen kielen lauserakenteen tieteelliseen kuvaukseen. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tarkastellaan ongelmalähtöisesti. Luentoja ja harjoituksia sekä kotitentti. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. Muutos ja vaihtelu J Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Perehtyä suomen päämurteiden ja nykypuhekielen äänne- ja muotorakenteen kehitykseen ilmiöittäin sekä diakronisen kielentutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I-III. Jyväskylä, sekä NUOLIJÄRVI & SORJONEN, Miten kuvata muutosta? Helsinki, Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli sekä J Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 2. opintovuosi. J Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Introduction to Onomastics Oppia perustiedot nimistöntutkimuksesta ja suomalaisesta nimistöstä. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: AINIALA SAARELMA SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet (SKS 2008). Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Johdatus suomen kielen rakenteeseen, J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 1. tai 2. opintovuosi. 11

13 Suomen kieli J Kirjakielen kehitys (suomi) (2 op) History of Written Finnish Saada yleiskuva kirjasuomen synnystä ja kehityskausista sekä tutustua vanhan kirjasuomen teksteihin. Opiskelijaa opetetaan analysoimaan nykykielestä poikkeavia rakenteita ja muotoja. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LEHIKOINEN KIURU, Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s ja Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Ajoitus 2. opintovuosi. J Viron kieli (3 op) Estonian Perehtyminen viron kielen pääpiirteisiin sekä kyky lukea vironkielistä tekstiä ja tuntea tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I. Ajoitus 1. vuoden kevät tai 2. opintovuosi. Tämä aineopintoihin kuuluva opintojakso on mahdollista suorittaa jo ensimmäisenä opintovuonna. Tieteellinen työ J Fennistiikan tutkimusmenetelmät (3 op) Methodology of Fennistics Perehtyä suomen kielen tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin sekä tieteellisen kirjoittamisen luonteeseen ja tyyliin sekä tieteellisiin tekstilajeihin. Kokonaisuus koostuu suomen kielen tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä kirjoittamista käsittelevistä osuuksista. Luennot ja harjoitukset, jotka eriytyvät osittain pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden kesken. Korvaava kirjallisuus: Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Yliopistonlehtori. 12

14 Suomen kieli Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoa J Suomen kielen proseminaari. Edeltävät opinnot: Suomen kielen perusopinnot ja mielellään myös aineopintoja. Ajoitus 3. opintovuosi. Pääaineopiskelijat jatkavat tältä kurssilta jaksoon J Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Tavoite kurssikuvaus luvattu laittaa oodiin maaliskuun aikana! Sisältö kurssikuvaus luvattu laittaa oodiin maaliskuun aikana! Luennot ja verkkokurssi harjoituksineen. Hyväksytty/hylätty. Edeltävät opinnot Johdatus akateemisiin opintoihin (1 op) Ajoitus 3. vuoden 3. periodi samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Opetuksen järjestää Itä-Suomen yliopiston kirjasto. J Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) ja J Kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper Perehtyä kielitieteellisten tutkimusongelmien määrittelyyn ja rajaamiseen, kielentutkimuksen menetelmiin, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Jokainen tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Proseminaarisuoritukseen sisältyy opinto-ohjauskeskustelu. Aktiivinen osallistuminen proseminaariin (28 t), itsenäistä työskentelyä, hyväksytty esitelmä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Proseminaari. Kandidaatintutkielma. Yliopistonlehtori Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: perusopinnot, J Fennistiikan tutkimusmenetelmät ja mahdollisimman paljon aineopintoja. Kandidaatintutkielmaan liittyy J Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä tutkielman tarkastusaikana. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Ajoitus 3. opintovuoden kevät. Sivuaineopiskelijat eivät suorita tätä jaksoa. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa syventäviin opintoihin, on suositeltavaa suorittaa myös tämä jakso. Se luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan J Sivuaineen tutkielmaopinnot. 13

15 Suomen kieli J Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) (0 op) Maturity Examination (Finnish Language, B.A.) Tarkoituksena on tuottaa itsenäinen teksti, joka on asiatyylissä pysyvä, sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Suoritetaan yleisenä tenttipäivänä kandidaatintutkielman tarkastamisen jälkeen. Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma tutkielman aiheesta, ei siis tenttivastaus eikä lyhyt raportti. Suositeltava pituus on noin neljä sivua joka riville kirjoitettuna. Essee otsikoidaan itse. Hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Yhteydet muihin opintojaksoihin Suoritetaan J Kandidaatintutkielman hyväksymisen jälkeen. Aineopintojen lopputentti J Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) Intermediate Studies Examination Tutustua yhteen keskeiseen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen tai valikoimaan ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi tavoitteena on kerrata kielenhuollon perusasiat. Lopputentti suoritetaan tenttimällä kirjallisuutta yleisenä tenttipäivänä. UUSI KIELIOPAS s ja yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: (a) GENRE TEKSTILAJI (toim. Mäntynen, Shore ja Solin), s ja (b) KOHTAUSPAIKKANA KIELI. NÄKÖKULMIA PERSOONAAN, MUUTOKSIIN JA VALINTOIHIN (toim. Nordlund, Onikki-Rantajääskö ja Suutari) s ; (c) NUORET KIELIKUVASSA. KOULUIKÄISTEN KIELI 2000-LUVULLA (toim. Routarinne ja Uusi-Hallila) s. 9 52, , ja NÄKÖALOJA ÄIDINKIELEEN JA KIRJALLISUUTEEN (toim. Grünthal ja Harjunen) s , , Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Aineopintojen moduulit Suomen kielen rakenne II ja Muutos ja vaihtelu. Valinnaiset opinnot Professori Muikku-Werner. Valinnaisiksi opinnoiksi (12/13 op) käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit sekä esim. jotkin yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin ja suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajan kanssa. Suomen kielen valinnaiset kurssit käyvät suoritukseksi sekä aineopintojen että syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, ellei kurssin kohdalla toisin ilmoiteta. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi suorittaa mitä tahansa syventävien opintojen kursseja (paitsi seminaaria) aineopintojen valinnaisiin. Tällaiseksi suoritukseksi suositellaan erityisesti kurssia J Suomen kielen sanasto (kirjatentti). 14

16 Suomen kieli J Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Pragmatics Tutustua kieleen sen käyttämisen näkökulmasta: mitä vuorovaikutuksessa kielen avulla tehdään, ja miten puhetilanne osallistujineen vaikuttaa kielennyksen laatuun? Luentoja ja kertauskuulustelu. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J Suomi toisena ja vieraana kielenä kanssa. Suositellaan äidinkielen opettajiksi aikoville. J Kieliopin opetuksen praktikum (2 op) Pedagogical Grammar Perehdytään pedagogiseen kielioppiin, jossa Ison suomen kieliopin ratkaisuja sovelletaan käytäntöön. Kurssilla tutustutaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmaan ja nykyisiin oppikirjoihin. Luennot, ryhmätyöt ja verkkotyöskentely. Verkkomateriaali ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi (SKS 2008). Lehtori Alho. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. J Tekstien tulkinnasta (3 op) Text Analysis Oppia analysoimaan tekstejä eri menetelmin. Sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä lähestytään sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Semantiikan erityispiirteitä -kurssin kanssa. J Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Finnish as a Second/Foreign Language Tutustuttaa opiskelija omaan äidinkieleensä toisen ja vieraan kielen näkökulmasta. Luentoja ja kertauskuulustelu. 15

17 Suomen kieli Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Käy suorituksesi myös Suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuteen. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J Pragmatiikka kanssa. J Lähisukukielet (3 op) Balto-Finnic Languages Perehtyä suomen lähisukukielten ja niiden päämurteiden ryhmitykseen ja keskinäisiin suhteisiin sekä tutustua lähisukukielten äänne- ja muotorakenteen pääpiirteisiin sekä lähisukukielten historiaan. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Kysy kirjatenttimahdollisuudesta tarkemmin vastuuhenkilöltä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Viron kieli. J Suomen ja viron kontrastiivista kielioppia (2 op) Contrastive Grammar of Finnish and Estonian Perehtyä suomen ja viron kieliopin, erityisesti muotorakenteen, suhteisiin sekä kielten kontrastiivisen tutkimuksen vaiheisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Äänne- ja muoto-oppi I sekä J Viron kieli. J Viron kielen jatkokurssi (3 op) Estonian II Perehtyä syvällisemmin viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Luentoja ja harjoituksia. Suoritusmuotona aktiivinen osallistuminen sekä esitelmä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Viron kieli. J Viron kielen sanasto (2 op) Estonian Lexicon Perehtyä viron kielen sanaston historiaan ja sananmuodostuskeinoihin sekä viron ja suomen leksikaalisiin suhteisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. 16

18 Suomen kieli Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Viron kieli Opiskelijatuutorointi (3 op) Paikka: Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampukset Opintojakson laajuus: 3 op (81 tuntia) Opintojakson tavoite: Opiskelija hankkii käytännön tietoja ja taitoja uusien opiskelijoiden tuutoroinnin suunnittelun ja toteutuksen tueksi sekä toimii opiskelijatuutorina Johdatus akateemisiin opintoihin- opintojakson tavoitteiden mukaisesti. Sisältö: Koulutukseen sisältyy Ylioppilaskunnan järjestämää yhteistä koulutusta (27 t), oppiainekohtainen koulutus (4 t), itsenäinen työskentely oppimateriaalin sekä tuutoroinnin suunnittelun parissa ja palautteen antaminen (30 t). Opiskelija syventää tietämystään yliopiston ohjausjärjestelmästä, omaksuu tuutoroinnin yleiset tavoitteet, opiskelijatuutorin vastuun ja roolin osana ohjauspalvelujen kokonaisuutta sekä perehtyy pienryhmän toiminnan periaatteisiin sekä harjaantuu pienryhmän ohjaajana. Oppiainekohtaisessa koulutuksessa opiskelija tutustuu opintojen alkuun ja opintojen suunnitteluun liittyviin koulutuskohtaisiin kysymyksiin sekä mahdollisesti muihin uusille opiskelijoille tärkeisiin oppiaineen ajankohtaisiin asioihin. Koulutuksen suoritettuaan opiskelija toimii tuutorina oppiaineen nimeämälle pienryhmälle (vähintään 10 tuntia) sekä antaa palautteen tuutoroinnin onnistumisesta ylioppilaskunnalle. Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija 1) osaa kertoa keskeiset asiat yliopistosta, sen palveluista ja ohjausjärjestelmästä 2) on sisäistänyt vastuunsa ja roolinsa opiskelijatuutorina 3) tuntee pienryhmätoiminnan keskeiset periaatteet ja osaa ohjata pienryhmää sekä pyrkii huomioimaan opiskelijoiden yksilöllisyyden 4) pystyy kertomaan oman oppiaineensa tutkintorakenteesta, sisällöistä ja opiskelukäytännöistä sekä auttamaan opiskelijoita alkuun opintojen suunnittelussa Suoritustapa: yhteisiin koulutuksiin osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen sekä opiskelijatuutorina toimiminen. Aikataulu: Koulutukset toteutetaan kevään ja kesän aikana, opiskelijatuutorointi syyslukukaudella. Materiaalit: 4) Opiskelijan Opas 5) Tiedekunnan opinto-opas 6) YTHS:n pienryhmäohjaajan opas 7) muu mahdollinen materiaali Kaikille yhteisten luentojen materiaali löytyy verkosta osoitteesta Arvosteluperusteet: Hyväksytty/täydennettävä/hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kaikkiin koulutuksiin, suunnitelmallista, tavoitteiden mukaista pienryhmän tuutorointia vähintään 10 t sekä palautteen antamista tuutoroinnista ylioppilaskunnalle. Vastuutaho: Tiedekunnat, yhteisten koulutusten osalta ylioppilaskunta. Suomen kielen tuutorivastaava: lehtori Alho 17

19 Suomen kieli J SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 tai 60 op) ADVANCED STUDIES (FINNISH) : Professori Palander. Suomen kielen syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op, sivuaineopiskelijoille 60 op. Opinnot koostuvat neljästä moduulista. Moduuliin Yleiset syventävät opinnot (10 op) kuuluvat pakolliset alaosiot J Suomen kielen sanasto (3 op), J Suomen kielen kielioppia (3 op) sekä J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op). Moduuliin Oppiaineen tutkimuksen painoalat (10 op) voi suorittaa kursseja miltä tahansa painoalalta, jotka ovat 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit. Moduuliin Valinnaiset opinnot (12 op) voi suorittaa erikseen ilmoitettavia erikoiskursseja, kirjatenttejä tai yleisen kielitieteen kursseja, joiden soveltuvuus tulee varmistaa etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajalta (professori Palander). Moduuli Syventävä tieteellinen työ (48 tai 28 op) koostuu osioista J Suomen kielen seminaari (8 op) ja J Pro gradu -tutkielma (40 op) tai J Sivuaineen tutkielmaopinnot (20 op). Pääaineopiskelijalle kuuluu myös J Kypsyysnäyte (0 op). Syventävien opintojen suoritukset ovat pääasiassa kirjatenttejä, jotka suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Kirjallisuusluettelo löytyy suomen kielen ilmoitustaululta (työhuonekäytävältä) sekä verkkosivuilta (luettelo löytyy suomen kielen ja kulttuuritieteiden -opinto-oppaasta). Listoissa on useita vaihtoehtoisia kirjoja ja kirjapaketteja, joista opiskelija voi valita itseään kiinnostavat. Tämän jälkeen ennen tenttiin ilmoittautumista hänen tulee sopia kirjapaketin yksityiskohdista asianomaisen tentaattorin kanssa. Syventäviin opintoihin kuuluvaa kontaktiopetusta järjestetään joka lukuvuonna, mutta kurssit vaihtelevat vuosittain; ainoastaan Suomen kielen syventävien opintojen seminaari pidetään säännöllisesti joka vuosi. Suomen kielen syventävät opinnot kuuluvat maisterivaiheen opintoihin. Yksittäisiä syventävien opintojen kursseja voi suorittaa kandidaatintutkintovaiheessa, ei kuitenkaan Syventävien opintojen seminaaria. Yleiset syventävät opinnot J Suomen kielen sanasto (3 op) Finnish Lexicon Antaa kokonaiskuva siitä, miten suomen kielen sanasto kuvastaa suomalaista kulttuuria ja kontakteja muita kieliä puhuviin kansoihin, sekä johdattaa sanastontutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit (kysy vastuuhenkilöltä) tai kirjatentti (ks. kirjallisuus tenttikirjalistasta). Lehtori Remes. Suositellaan aineopintojen valinnaiseksi opinnoksi niille, jotka eivät jatka suomen kielen syventäviin opintoihin. J Suomen kielen kielioppia (3 op) Advanced Finnish Grammar Perehtyä perusteellisesti kielen rakenteen tutkimukseen. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. J Asennoitumisen kielioppia (3 op) Grammatical Expression of Stance Kurssilla syvennytään joukkoon suomen kielen morfosyntaktisia rakenteita, jotka ilmaisevat puhujan asennoitumista lausumaansa ja/tai puhetilanteeseen: eräisiin modaalisiin rakenteisiin, kysymysrakenteisiin ja kieltoon. Rakenteita tarkastellaan mm. vuorovaikutuksen ja alueellisen 18

20 Suomen kieli variaation näkökulmasta, ja niiden kautta valaistaan myös puhutun ja kirjoitetun suomen kielen suhdetta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Luentoja, kotitehtäviä, oheislukemista ja kirjallinen lopputyö. 0 5 Yliopistonlehtori Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi suomen kielen syventävien opintojen moduuliin Suomen kielen kielioppia sekä valinnaisiin opintoihin. J Johdatusta kieliopillistumistutkimukseen (3 op) Introduction to the Study of Grammaticalization Kurssilla perehdytään kieliopillisten rakenteiden kehitykseen liittyviin yleisiin ilmiöihin ja periaatteisiin sekä kieliopillistumistutkimuksen historiaan ja menetelmiin. Kieliopillistumisprosesseja tarkastellaan erityisesti merkitystenmuutosten näkökulmasta ja siten, että pääpaino on suomen kielestä tehdyn tutkimuksen esittelyssä. Luentoja 16 t, oheiskirjallisuutta, kotitehtäviä; lopputyö tai kertauskuulustelu. Yliopistonlehtori. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi suomen kielen syventävien opintojen moduuliin J Suomen kielen kielioppia sekä valinnaisiin opintoihin. J Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Theories of Fennistics Perehtyä syvällisesti suomen kielen tutkimusaloihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. Oppiaineen tutkimuksen painoalat Perehdytään tarkemmin niihin suomen kielen erityisaloihin, joita Joensuun yliopiston suomen kielen oppiaineessa tutkitaan. Kokonaisuus muodostuu yhden tai useamman painoalan suorituksista. Katso tarkemmat suoritusmuodot kunkin opintojakson kohdalta. Jokaiseen osioon on tarjolla kirjatenttivaihtoehtoja (ks. kirjatenttilista työhuonekäytävän ilmoitustaululta tai oppiaineen kotisivuilta). Yksittäisen suorituksen minimilaajuus on 3 op, jollei toisin ilmoiteta. Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli : professori Palander J Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä (3 op) Methods for the Study of Regional Variation Perehtyä puhekielen maantieteellisen vaihtelun tutkimus- ja kuvaustapoihin sekä alan tärkeimpiin suuntauksiin. 19

21 Suomen kieli Luentoja, pienimuotoinen tutkimus sekä kertauskuulustelu. Professori Palander. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Sosiolingvistiikka -kurssin kanssa. J Sosiolingvistiikka (3 op) Sociolinquistics Tutustua sosiolingvistisen tutkimuksen historiaan ja menetelmiin sekä niiden sovelluksiin. Luentoja, pienimuotoinen tutkimus ja kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: J. K. CHAMBERS (1995), Sociolinguistic Theory: Linguistic variation and its social significance (n. 250 s). Professori Palander. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä -kurssin kanssa. Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen : professori Muikku-Werner J Semantiikan erityiskysymyksiä (3 op) Advanced Semantics Syventyä eräisiin semiotiikan ja semantiikan erityiskysymyksiin kuten ymmärtämiseen ja merkeillä tapahtuvaan viestintään. Kurssilla perehdytään myös lause- ja sanasemantiikkaan. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J Tekstien tulkinnasta -kurssin kanssa. J Lapsen kielenomaksuminen (3 op) Language Acquisition Kurssilla annetaan yleiskatsaus suomenkielisen lapsen kielenomaksumisesta, erityisesti kielen rakenteen omaksumisesta (äänteellisestä ja morfosyntaktisesta kehityksestä). Luentoja, harjoituksia ja esseemuotoinen lopputehtävä. Riionheimo. Painoala 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit : lehtori Remes 20

22 Suomen kieli J Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit (3 op) Baltic-Finnic Lexicon and Contacts Perehtyä itämerensuomalaisten kielten sanaston koostumukseen ja kielikontakteihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentit (ks. kirjatenttilista). Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi Itämerensuomalaisten kielten opintokokonaisuuteen sekä suomen kielen syventävien opintojen Oppiaineen painoalaan 3. Syventävä tieteellinen työ J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) Seminar (Finnish Language) Harjaantua ongelmanasetteluun ja erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä. Seminaarissa aloitetaan pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä tutkimussuunnitelman laadinta ja seminaariesitelmä (laajuus n. 25 s.). Professorit Palander ja Muikku-Werner. Ajoitus Seminaari kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Opetus alkaa 4. periodissa ja jatkuu seuraavan lukuvuoden syyslukukauden ajan (1. ja 2. periodi). Seminaariin aikovan toivotaan ottavan yhteyttä jompaankumpaan professoriin ja tulevan keskustelemaan mahdollisesta tutkimusaiheestaan hyvissä ajoin ennen opetuksen alkua. J Pro gradu -tutkielma (40 op) M.A. Thesis (Finnish Language) Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiriin liittyvä aiempi tutkimus sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Ohjattu yksilötyö, hyväksytyn tutkielman laajuus noin 80 s. I L Professorit Palander ja Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari. Ajoitus Kaksivuotisessa maisteritutkinnossa pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on ajoitettu toiselle lukuvuodelle. Tutkielmaan liittyy J Kypsyysnäyte. J Sivuaineen tutkielmaopinnot (suomen kieli) (20 op) Advanced Scientific Research in a Minor Subject (Finnish language) 21

23 Suomen kieli Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiriin liittyvä aiempi tutkimus sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Opintojakso koostuu kahdesta osasta: suomen kielen proseminaarissa tehtävästä (kandidaatin)tutkielmasta (J060251, 10 op) sekä laajennetusta syventävien opintojen seminaariesitelmästä, joka ohjeistetaan yksilöllisesti. Mikäli opiskelija ei ole käynyt proseminaaria ja tehnyt siinä yhteydessä (kandidaatin)tutkielmaa, hän tekee syventävien opintojen seminaariesitelmän pohjalta laajemman sivuaineen tutkielman (laajuus n. 40 s.). Hyväksytty/kiittäen hyväksytty Professori Muikku-Werner ja professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J Suomen kielen syventävien opintojen seminaari J Kypsyysnäyte (suomen kieli, FM) (0 op) Maturity Examination (Finnish language, M.A.) Tuottaa laajahko tieteellinen essee, jolla kirjoittaja osoittaa hallitsevansa pro gradu -tutkielman aihepiirin. Mikäli kypsyysnäyte on annettu jo kandidaatintutkielman yhteydessä, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Hyväksytty/hylätty Valinnaiset opinnot (12 op) : Professori Palander. Suorituksiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit, (lisä)suoritukset muista syventävien opintojen osioista, kansainvälinen vaihto, yleisen kielitieteen kurssit, vierailuluennot sekä kirjatenttipaketit eri aloilta (ks. kirjatenttilista oppiaineen kotisivuilta). Katso kursseja myös aineopintojen valinnaisista opinnoista. Neuvottele suoritusten soveltuvuudesta aina etukäteen moduulin vastuuopettajan kanssa. JJ Ohjattu harjoittelu (suomen kieli) (6 8 op) Practical Work Tutustua suomen kielen asiantuntijan tehtäviin työelämässä. Harjoitteluksi hyväksytään suomen kieleen liittyvää valvottua työtä, muuta kuin opetustyötä. Opiskelija, joka on työskennellyt opiskeluaikanaan tai aiemmin kaksi kuukautta tai pidemmän ajan yhtäjaksoisesti ja täyspäiväisesti suomen kieleen liittyvissä työtehtävissä, voi tällä kokemuksellaan korvata ohjatun harjoittelun. Tällöin opiskelijan on esitettävä työtodistus, josta käy ilmi työnantaja, työsuhteen kesto ja työn sisältö, sekä oma raportti työtehtävistä. Hyväksytty/hylätty Amanuenssi Kohderyhmä Erityisesti ne suomen kielen opiskelijat, jotka eivät tähtää opettajan ammattiin. Oppiaineelle pyritään saamaan yliopiston harjoittelutukikuukausia, joiden hausta ilmoitetaan opiskelijoille loppuvuodesta. Tukikuukausia ei voi saada opettajaksi opiskeleva Työnhakuvalmennus 3 op Paikka ja aika: Joensuun ja Kuopion kampus Opintojakson laajuus: 3 op Opintojakson tavoite: 22

24 Suomen kieli Opintojakso antaa valmiuksia työnhakuun. Opiskelija tutustuu luentojen, kirjallisuuden ja muun oheismateriaalin avulla oman alansa työllistymismahdollisuuksiin, työnhakuprosessin eri vaiheisiin sekä harjoittelee työnhakua käytännössä erilaisten oppimistehtävien avulla. Sisältö: Yleistietoa nykypäivän työmarkkinoista sekä Joensuun /Kuopion yliopistoista valmistuneiden työllistymisselvitykset. Työnhakuprosessin vaiheet: Oman osaaminen ja vahvuuksien kartoittaminen, työnhaun kanavat, työpaikkailmoitusten analysointi, hakemusasiakirjojen laatiminen, kontaktit työnantajaan hakuprosessin aikana, työpaikkahaastatteluun valmistautuminen, psykologiset soveltuvuusarvioinnit osana työnhakua, työsopimuksen solmiminen sekä työsuhteen alkaminen. Osaamistavoite: Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelijan odotetaan 1) tunnistavan oma osaamisensa ja vahvuudet sekä osaavan arvioida millä työelämän osaamisalueilla niille löytyy kysyntää 2) osaavan käyttää eri työnhakukanavia sekä analysoida työpaikkailmoituksia 3) osaavan suunnitella ja tuottaa persoonalliset hakemusasiakirjat huomioiden työnantajan odotukset 4) osaavan soveltaa työpaikkahaastatteluista ja psykologisista soveltuvuusarvioinneista saamaansa tietoa omassa työnhaussaan 5) osaavan perustella oikeutensa ja velvollisuutensa liittyen työsopimuksen solmimiseen sekä työsuhteen alkamiseen 6) osaavan arvioida mitä opintojaksolla opittu tieto merkitsee itselle työnhakijana ja osaavan kehittää työnhakutaitojaan edelleen onnistuneen työnhaun ja työllistymisen edistämiseksi Aikataulu: Luentoja ja harjoituksia 24t sekä itsenäistä työskentelyä 54t. Itsenäiseen työskentelyyn sisältyy opintojaksoon sisältyvään materiaaliin tutustuminen, oppimistehtävien tekeminen sekä oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Materiaalit: 1) Tuominen, V. (toim.) Lyhyt johdatus työnhakuun. Opas opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Uudistettu laitos Itä-Suomen yliopisto, urapalvelut. 3) Tuominen, V., Rautopuro, J. & Puhakka, A. (2008) Perustutkinnon jälkeen Itä-Suomen yliopistosta työmarkkinoille. Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet viisi vuotta myöhemmin. Joensuu. Luennoilla jaettu materiaali löytyy verkosta sivulta : Opintojakso arvioidaan oppimispäiväkirjan perusteella hyväksytty/täydennettävä/hylätty. Oppimispäiväkirjan keskeisenä tavoitteena on toimia itse arvioinnin välineenä konkretisoiden opiskelijalle opintojaksolla saavuttamia tavoitteita sekä auttaa ja tukea opiskelijaa opintojakson sisältöjen edelleen oppimisessa. Opintojakson suorittaminen hyväksytysti edellyttää myös ohjaajan arviointia. Hyväksyttävästä oppimispäiväkirjasta näkyy, että opiskelija on käynyt luennoilla tai hankkinut muulla tavoin luontojen asiasisällön käyttöönsä ja ymmärtänyt olennaiset asiat. Asiakokonaisuuksista ja niiden sovellettavuudesta omaan työnhakuun on muodostunut selkeä käsitys. Opiskelija on myös perehtynyt oheismateriaaliin ja käyttänyt sitä hyväksi saavuttaakseen osaamistavoitteensa. Vastuuyksikkö: Urapalvelut Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella. Kohderyhmä: Opiskelijat, joille työelämään siirtyminen ja työnhaku ajankohtaista. 23