Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto. SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA (päivitetty 17.9.

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA (päivitetty ) SUOMEN KIELI Suomen kielen perusopinnot (25 op) Suomen kielen aineopinnot (35 45 op) Suomen kielen syventävät opinnot (60-80 op) SUOMI TOISENA/ VIERAANA KIELENÄ -OPINTOKOKONAISUUS KARJALAN KIELI JA KULTTUURI Karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot (25 op) Karjalan kielen ja kulttuurin aineopinnot (35 op) Karjalan kielen ja kulttuurin syventävät opinnot (60 op) KIRJALLISUUS Kirjallisuuden perusopinnot (25 op) Kirjallisuuden aineopinnot (35 45 op) Kirjallisuuden syventävät opinnot (60-80 op) PERINTEENTUTKIMUS Perinteentutkimuksen perusopinnot (30 op) Perinteentutkimuksen aineopinnot (30-40 op) Perinteentutkimuksen syventävät opinnot (60-80 op) KULTTUURIANTROPOLOGIA Kulttuuriantropologian perusopinnot (30 op) Kulttuuriantropologian aineopinnot (30-40 op) MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ Mediakulttuurin ja viestinnän perusopinnot (25 op) Mediakulttuurin ja viestinnän aineopinnot (35-45 op) MUSIIKKITIEDE Musiikkitieteen perusopinnot (25 op) Musiikkitieteen aineopinnot (35-45 op) SUKUPUOLENTUTKIMUS Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) Sukupuolentutkimuksen aineopinnot (35-45 op) TAITEENSOSIOLOGIA Taiteensosiologian perusopinnot (25 op) Taiteensosiologian aineopinnot (35-45 op) KULTTUURINTUTKIMUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT

2 MEDIAKASVATUS JA PUHEVIESTINTÄ -OPINTOKOKONAISUUS TAIDEAINEIDEN OPINTOKOKONAISUUS TERVEYDEN MONIKULTTUURISET ULOTTUVUUDET -OPINTOKOKONAISUUS YMPÄRISTÖESTETIIKAN MODUULI FINNISH CULTURE STUDY PROGRAMME

3 SUOMEN KIELI FINNISH TUTKINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET JA TUTKINTORAKENNE Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee fennistiikan suuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää suomen kielen teoreettisen tuntemuksen merkityksen opettajan työssä tai muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä pystyy hakemaan ja arvioimaan tietoa sekä jakamaan sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä on valmis kehittämään asiantuntijuuttaan. Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset fennistiikan suuntaukset ja on perehtynyt tarkemmin valitsemaansa alueeseen osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa työssään hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan kriittisesti tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen on saavuttanut valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee opettajan ammatilliset taidot tai osaa toimia muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä osaa soveltaa teoreettista tietoa opettajan työssä tai muissa asiantuntijatehtävissä pystyy hakemaan tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti on valmis ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan. Suomen kieli sivuaineena Suomen kielen sivuaineoikeutta on haettava valintakokeessa. Valintakoe järjestetään syyslukukauden alussa. Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella vapautusta valintakokeesta ei myönnetä. Kokeesta vapauttamisesta ilmoitetaan hakijalle mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä, ks. 3

4 OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 35 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä opintojaksoja kylläkin. Opintokokonaisuudet koostuvat moduuleista, jotka sisältävät yhden tai useamman yksittäisen opintojakson. Suoritusmerkinnät annetaan opintojaksoista, ei moduuleista. Moduulien sisältö tarkistetaan kokonaisuusmerkintää annettaessa. Perusopinnot ovat pää- ja sivuaineopiskelijoille samanlaiset, aine- ja syventävissä opinnot eroavat toisistaan SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 OP) Orientoivat opinnot (6 op) Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Kielitieteen peruskurssi (3 op) Suomen kielen rakenne I (8 op) Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Äänne- ja muoto-oppi I (3 op) Lauseoppi I (3 op) Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) tai Semantiikka (3 op) Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Tekstit ja kirjoittaminen (5 op) Kirjoitusviestintä (2 op) Kielenhuolto (3 op) SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (45 OP, SIVUAINEENA 35 OP) Suomen kielen rakenne II (6 op) Johdatus Isoon suomen kielioppiin (1 op) Äänne- ja muoto-oppi II (2 op) Lauseoppi II (3 op) Muutos ja vaihtelu (7 11 op) Puhekielen kehitys (3 op) Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Kirjakielen kehitys (2 op) Yksi lähisukukielen kurssi (ei pakollinen sivuaineopiskelijoille): Viron kieli (3 op) Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) (4 op) Karjalan kielen alkeiskurssi (livvi) (4 op) Tieteellinen työ pääaineopiskelijoille (16 op) Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Kielentutkimuksen menetelmät (2 op) Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Suomen kielen proseminaari (4 op) Suomen kielen kandidaatintutkielma (6 op) Kypsyysnäyte (HuK) (0 op) Tieteellinen työ sivuaineopiskelijoille (3 op) Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Valinnaiset aineopinnot (pääaineopiskelijat 9 10 op, sivuaineopiskelijat op) Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Kielitiedon opetus (suomen kieli) (3 op) Tekstinhuolto (suomen kieli) (3 op) Tekstien tulkinnasta (suomen kieli) (3 op) Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Logiikka ja kieli (3 op) Lähisukukielet (3 op) 4

5 Asennoitumisen kielioppia (3 op) Maailman kirjoitusjärjestelmät (3 op) Sananmuodostus ja sanarakenne (3 op) Aineopintojen lopputentti (3 op) Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP, SIVUAINEENA 60 OP) Yleiset syventävät opinnot (10 op) Suomen kielen sanasto (3 op) Suomen kielen sanasto (3 op) Suomen kielen kielioppia (3 op) Suomen kielen kielioppia (3 op) Asennoitumisen kielioppia (3 op) Kieliopillistuminen (3 op) Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Suomen kielen tutkimushistoriaa (3 op) Kognitiivista ja konstruktiokielioppia (2-4 op) Keskustelunanalyysi (4 op) Diskurssintutkimus (3-4 op) Kieliopillistuminen (3-4 op) Sukupuoli ja kieli (3 op) Oppiaineen tutkimuksen painoalat (10 op) Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä (3 op) Sosiolingvistiikka (2-3 op) Variaationtutkimus ja sosiolingvistiikka (2-5 op) Kansanlingvistiikka (2 5 op) Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen Semantiikan erityiskysymyksiä (3 op) Kielen käyttö (2 5 op) Lapsen kielenomaksuminen (3 op) Kielenomaksuminen (ei-syntyperäisen näkökulma: S2-tutkimus) (3 op) Painoala 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit Suomen kielen kontakteja (3 op) Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit (3 op) Karjalan kielikontaktit (3 op) Karjala ja venäjä (3 op) Valinnaiset opinnot (12 op) Tutkielmaa tukevia opintoja (suomen kieli) (2 5 op) Kielihistoriaa (2 4 op) Suomen kirjakielen kehitys (2 5 op) Nimistöntutkimus (2 5 op) Semantiikka (2 5 op) Kielipoliittisia näkökulmia (4 op) Ohjattu harjoittelu (suomen kieli) (6 8 op) Maailman kirjoitusjärjestelmät (3 op) Sananmuodostus ja sanarakenne (3 op) Syventävä tieteellinen työ (48 op, sivuaineena 28 op) Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) Suomen kielen pro gradu -tutkielma (40 op) Suomen kielen sivuainetutkielma (20 op) Suomen kielen kypsyysnäyte (FM) (0 op) (ei sivuaineopisk.) 5

6 SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op) BASIC STUDIES (FINNISH) Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kielitieteen peruskäsitteet ja fennistiikan tutkimusperinteen yleiset linjat pystyy analysoimaan suomen kielen rakennetta keskeisten äänne- ja muoto-opillisten, lauseopillisten ja merkitysopillisten käsitteiden avulla ymmärtää puhutun kielen luontaisen vaihtelun ja muuttumisen osaa kirjoittaa ja analysoida eri tekstilajeja edustavia tekstejä hallitsee kielenhuollon perusteet ja oikeakielisyysnormit on selvillä fennistiikan peruskirjallisuudesta ja osaa etsiä tietoa alan sana- ja käsikirjoista. Suomen kielen perusopinnot (25 op) koostuvat viidestä osiosta: Orientoivat opinnot (6 op), Suomen kielen rakenne I (8 op), Merkitys ja vuorovaikutus (3 op), Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) sekä Tekstit ja kirjoittaminen (5 op). Kuhunkin osioon kuuluu yhdestä kolmeen opintojaksoa. Osan kursseista voi suorittaa vain osallistumalla kontaktiopetukseen; osassa tarjotaan useita vaihtoehtoisia suoritustapoja. Perusopinnot on periaatteessa suoritettava ennen suomen kielen aineopintoja, mutta tiettyjen kurssien kohdalla tästä voidaan joustaa. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Orientoivat opinnot Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Introduction to Fennistics HYL-HYV Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimuksen keskeisimmät suuntaukset ja peruskäsitteistön. Hän osaa kertoa suomen kielen kehitysvaiheista ja asemasta maailman kielten joukossa. Opiskelija tuntee alan peruskirjallisuuden ja osaa käyttää keskeisiä hakuteoksia. Hän on selvillä alan tärkeimmistä toimijoista (yliopistot, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Opiskelijan kielitietoisuus herää: hän osaa tehdä kieltä koskevia havaintoja ja raportoida niistä muille. Fennistiikka tieteenalana, keskeiset tutkimussuuntaukset. Suomi uralilaisena kielenä, suomen kielen kehityksen päälinjat. Keskeinen alan kirjallisuus. Suomen kielen tutkimus ja opetus. Suomen kielen tarkastelu eri näkökulmista Luennot (24 t) ja niiden yhteydessä tehtävät harjoitukset. Vaihtoehtona itsenäiset tehtävät. Opetuksen yhteydessä jaettavat monisteet ja verkkolinkit. Moodle-oppimisympäristö perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja siihen kuuluvien harjoitusten tekeminen tai itsenäisten tehtävien tekeminen. Arviointi hyväksytty/hylätty. Yliopistonlehtori Helka Riionheimo 1. lukuvuosi. Kampus Joensuu Kielitieteen peruskurssi (3 op) Introduction to Linguistics Yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo 6

7 Opiskelija hallitsee perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Fonetiikka, fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kielen variaatio, maailman kielet ja kielten luokittelu. Tentti, joko luentosarjan päätteeksi tai yleisenä tenttipäivänä tai sähköinen tentti. Luentoja (20 t), oheislukemisto ja verkkoharjoituksia tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai Krista Ojutkangas ym.: Johdatus kielitieteeseen sekä kurssilla jaettu oheislukemisto. perusteet Tentti. Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori. 1. periodi. Suositeltu suoritusaika opintojen alkuvaiheessa. Kampus Joensuu Opetuskieli: suomi. Opintojakson nimi on muuttunut: lv alkaen opetus järjestetään nimellä Kielitieteen peruskurssi lv ja sitä aiemmin opetus on järjestetty nimellä Kielentutkimuksen perusteet Suomen kielen opintojen perusteet (3 op) Basics in Study of Finnish Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva kielitieteen tutkimusalasta ja sen keskeisistä suuntauksista sekä suomen kielen rakenteen ja käytön perusteista. Opiskelijalla on edellytykset suomen kielen perusopintoihin. Kielitieteen ala, kieliopin osat ja niiden kuvaustavat, suomen kieliopin perusteet. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. KAISA HÄKKINEN, Kielitieteen perusteet ja IRJA ALHO & ANNELI KAUPPINEN, Käyttökielioppi s perusteet Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Arviointi. Syyslukukausi: yliopistonlehtori Helka Riionheimo 1. lukukauden alku. Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu vain niille opiskelijoille, jotka suorittavat kurssin Kielitieteen peruskurssi osana toisen kieliaineen opintokokonaisuutta, jolloin kurssia ei voi lukea suomen kielen perusopintojen osaksi. Suomen kielen opintojen perusteet siis korvaa tällöin kyseisen kurssin. Kampus Joensuu 7

8 Suomen kielen rakenne I Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Introduction to Finnish Grammar HYL-HYV Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa kieliopin osat (fonologia, morfologia, syntaksi) ja niiden peruskäsitteet. Hän osaa käyttää näitä käsitteitä yksinkertaisten esimerkkien analyyseissa. Fonologian, morfologian ja syntaksin peruskäsitteet, morfofonologiset vaihtelut, nominien ja verbien taivutus, syntaktiset suhteet, syntaktiset lausetyypit, lauseenjäsenet. Luentokurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 22 t, luentotentti. perusteet Luentotentti. Arviointi hyväksytty/hylätty. Lehtori Irja Alho ja yliopistonlehtori Tommi Nieminen 1. opintovuoden 1. periodi. Kurssin suorittaminen on suotavaa heti suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. Tämä kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja Äänne- ja muoto-oppi I ja Lauseoppi I Äänne- ja muoto-oppi I (suomi) (3 op) Phonology and Morphology I Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kielen fonologisen ja morfologisen rakenteen. Hän osaa selvittää nominien ja verbien vartalosuhteet sekä analysoida niiden taivutuksessa esiintyvät morfofonologiset vaihtelut. Opiskelija osaa selittää erilaiset taivutusmuodot sekä muodostaa eri muodot annetuista sanoista. Suomen kielen äännerakenteen erikoispiirteet, sanaluokat, nominien ja verbien vartalot, morfofonologiset vaihtelut, paradigmatyypit, nominien ja verbien taivutuskategoriat. Luento- ja harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 24 t, harjoitukset 10 t, luentotentti. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen ja yliopisto-opettaja Milla Uusitupa Edellytykset Johdatus suomen kielen rakenteeseen. 1. lukuvuoden 2. periodi. Kampus Joensuu 8

9 Lauseoppi I (3 op) Syntax I (Finnish) Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa suomen kielen keskeiset syntaktiset rakenteet. Hän osaa erottaa lauseiden rakenneosat, tunnistaa ne lausekkeiksi ja nimetä ne lauseenjäseniksi. Hän osaa myös nimetä lauseenjäsenten tärkeimmät alalajit ja kuvata sijamuotojen käyttöä. Verbin valenssi, lauseiden ja lauseenjäsenten prototyypit, sijamuotojen syntaktinen käyttö, moniosaiset predikaatit, lausekkeet. Luento- ja harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, verkkomateriaali, luentotentti. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi. Lehtori Irja Alho. Edellytykset Johdatus suomen kielen rakenteeseen. 1. lukuvuoden 3. periodi. Kampus Joensuu Merkitys ja vuorovaikutus Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opiskelija tuntee keskeisimmät kielellisten merkitysten, tekstien ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytetyt peruskäsitteet ja osaa kertoa erilaisista lähestymistavoista kielellisiin merkityksiin. Opiskelija tunnistaa suomen kielen direktiiviset rakenteet ja osaa analysoida niitä. Sana- ja lausesemantiikan, pragmatiikan ja keskustelunanalyysin peruskäsitteet; erilaiset tutkimukselliset lähestymistavat teksteihin ja vuorovaikutukseen. Suomen kielen direktiivit. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Jakson voi korvata suorittamalla yleisen kielitieteen oppiaineen järjestämän luentokurssin Semantiikka (3 op). SAJAVAARA, KARI & PIIRAINEN-MARSH, ARJA (toim.), Kieli, diskurssi ja yhteisö s ja ; ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ, TIINA & SIIROINEN, MARI (toim.), Kieltä kohti s , ja ; KUIRI, KAIJA: Johdatus semantiikkaan s ; Iso suomen kielioppi (tai verkossa oleva VISK) ( Lausuma ja vuoro ) sekä ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). perusteet Kirjatentti. Arviointi. Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Edellytykset Kielentutkimuksen perusteet tai Suomen kielen opintojen perusteet. 1. opintovuoden kevät. 9

10 Suomen murteet ja muu puhekieli Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Introduction to Finnish Dialects Professori Hannele Forsberg Opiskelijalla on yleiskuva suomen murteiden synnystä ja kehityslinjoista. Hän osaa luetella vanhojen päämurteiden keskeisimmät piirteet ja tunnistaa niiden perusteella murrenäytteitä. Opiskelija osaa selittää, miten ja miksi murteet ovat tasoittuneet ja millaisia ovat olleet murteiden, yleispuhekielen ja kirjakielen keskinäiset suhteet sadan viime vuoden aikana. Suomen murteiden synty ja kehitys. Murteiden ryhmittely pää- ja alamurreryhmiin. Päämurteiden luonteenomaisten äänne- ja muoto-opillisten piirteiden tarkastelu ääni- ja tekstinäytteiden avulla. Murteiden tasoittuminen ja nykypuhekielen piirteet. Murteiden ja puhekielen suhde kirjakieleen ja siinä tapahtuneet muutokset. Luento- ja harjoituskurssi (luentoja 24 t) ja siihen liittyvä kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. Luento- ja harjoituskurssilla opettajan jakamat monisteet ja Moodle-verkkosivusto. Kirjatentissä: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s ; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s ; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Verkko-osoitteessa: Näytteitä uralilaisista kielistä 1. Suomen murteet (toim. Virtaranta & Yli-Paavola). Suomi 119:1. perusteet Kurssi: osallistuminen opetukseen, kotitehtävien tekeminen ja luentotentti. Vaihtoehtona kirjatentti. Tenttien arviointi. Professori Hannele Forsberg Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi I. 1. opintovuoden kevätlukukausi. Kampus Joensuu Tekstit ja kirjoittaminen Kirjoitusviestintä (suomi) (2 op) Writing Exercises HYL-HYV Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida omaa kirjoittamisprosessiaan, kirjoittaa erilaisia asiatekstejä ja antaa rakentavaa palautetta muiden kirjoitelmista. Hän osaa myös käyttää apuna ajantasaisia kirjoittamisen oppaita. Kirjoittamisprosessi, tekstilajit tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen Harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. 10

11 Harjoitukset 20 t tai verkkokurssi, kotitehtävät. Oheismateriaali jaetaan kurssin aikana. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Arviointi hyväksytty/hylätty. Lehtori Irja Alho ja suomen kielen yliopistonlehtori 1. opintovuoden 1. ja 2. periodi. Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu vain suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Kampus Joensuu Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Suomen kielen yliopistonlehtori Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa korjata erilaisia tekstejä kieliasultaan moitteettomiksi ja perustella korjaukset kielenhuollon näkökulmasta. Hän osaa myös käyttää ajantasaisia kielenhuollon oppaita ja seurata kielenhuollon suositusten muutoksia. Kielenhuollon periaatteet, suomen yleiskielen säännöt ja autenttisten tekstien korjaaminen. Harjoituskurssi. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Johdantoluento, harjoitukset 24 t, verkkomateriaali, tentti Oheismateriaali jaetaan kurssin aikana. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja kertauskuulustelu. Arvosana määräytyy kertauskuulustelun perusteella. Arviointi. Suomen kielen yliopistonlehtori 1. opintovuoden 4. periodi. Kampus Joensuu Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kanssa. 11

12 SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (35 45 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) Professori Hannele Forsberg Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen nykykieliopin käsitteistön ja osaa soveltaa sitä pedagogisesti tuntee puhutun ja kirjoitetun suomen kielen kehityslinjat tuntee nimistöntutkimuksen perusteet on perehtynyt yhteen suomen lähisukukieleen (esimerkiksi viroon tai karjalaan) tuntee fennistiikan tutkimussuuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin on perehtynyt tarkemmin vähintään yhteen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen (esimerkiksi pragmatiikkaan, sosiolingvistiikkaan, suomen kielen opettamiseen toisena kielenä tai pedagogiseen kielioppiin). Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op, sivuaineopiskelijalle 35 op. Aineopinnot koostuvat viidestä osiosta: Suomen kielen rakenne II (6 op), Muutos ja vaihtelu (7-11 op), Tieteellinen työ (16 op, sivuaineopiskelijalle 3 op), Aineopintojen lopputentti (3 op) ja Valinnaiset opinnot (9-10 op, sivuaineopiskelijalle op). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit ja esim. yleisen kielitieteen, karjalan kielen ja kulttuurin sekä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen tietyt kurssit. Sivuaineopiskelija voi lukea valinnaisiin opintoihin myös sellaisia kursseja, jotka ovat pakollisia vain pääaineopiskelijoille (esimerkiksi viron tai karjalan kielen kurssit). Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Ne on suoritettava ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Kaikkien suomen kielen perusopintojen pitää periaatteessa olla suoritettuna ennen aineopintojen aloittamista, mutta tästä on muutamia kurssikohtaisia poikkeuksia (ks. kurssikohtaiset tiedot). Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Aineopinnot voi aloittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Suomen kielen rakenne II Johdatus Isoon suomen kielioppiin (1 op) Introduction to Iso suomen kielioppi HYL-HYV Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suhteuttaa Ison suomen kieliopin muun tyyppisiin kielioppeihin. Hän pystyy myös käyttämään sen verkkoversion eri hakutoimintoja. Ison suomen kieliopin tekoprosessi, teoksen rakenne ja teoreettiset lähtökohdat; tärkeimmät termimuutokset, asema kielioppien historiassa sekä verkkoversion käyttötavat. Luentokurssi ja kotitehtävät. Luennot 15 t, verkkotyöskentely. Ison suomen kieliopin verkkoversio, verkkokurssimateriaali. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Arviointi hyväksytty/hylätty. 12

13 Lehtori Irja Alho. Edellytykset Suomen kielen rakenne I. 2. opintovuoden 1. periodi. Kampus Joensuu Äänne- ja muoto-oppi II (suomi) (2 op) Phonology and Morphology II (Finnish) Suomen kielen yliopistonlehtori Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kielen sananmuodostuskeinot ja niihin liittyvän peruskäsitteistön. Hän osaa analysoida sanojen rakenteita ja tunnistaa sanoissa esiintyvät johtimet sekä pystyy muodostamaan annetuista sanoista erityyppisiä johdoksia. Sananmuodostuskeinot, erityisesti yhdistäminen ja johtaminen, yhdyssanojen muodostuksen morfologiset erikoistapaukset, johto-opin perusteet, nomini- ja verbiderivaatio. Luento- ja harjoituskurssi. Luennot 14 t, harjoitukset 6 t, luentotentti. Korvaavasta kirjallisuudesta on sovittava vastuuhenkilön kanssa. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja luentotentti. Arviointi. Suomen kielen yliopistonlehtori Edellytykset Johdatus Isoon kielioppiin. 2. opintovuoden syksy Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II (Finnish) Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa eron perinteisen ja tieteellisen syntaksin kuvauksen välillä. Hän pystyy antamaan vaihtoehtoisia analyyseja suomen kielen rakenteille ja osaa etsiä ja käyttää useita erilaisia lähteitä. Rakenteet konstruktioina, lausekkeiden hierarkkinen rakenne, kompleksiset rakenteet kuten vertailu- ja yhdysrakenteet, verbisyntaksin ja sanajärjestyksen keskeiset kysymykset. Luento- ja harjoituskurssi. Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, verkkomateriaali, kotitentti. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja kotitentti. Arviointi. Lehtori Irja Alho. Edellytykset Johdatus Isoon kielioppiin. 2. opintovuoden 4. periodi. 13

14 Kampus Joensuu Muutos ja vaihtelu Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Professori Hannele Forsberg Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen päämurteiden ja nykypuhekielen tärkeimpien äänne- ja muotoilmiöiden historiallisen kehityksen ja osaa soveltaa diakronisen kielentutkimuksen menetelmiä palauttamalla nykykielen muotoja myöhäiskantasuomeen. Kantasuomen käsite, suomen murteiden keskeisimmät konsonantistoa ja vokaalistoa koskevat äännevaihtelut historialliselta kannalta. Luentokurssi tai kirjatentti. Luennot 26 t, joihin sisältyy harjoituksia, ja kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: HEIKKI LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I-III, , sekä PIRKKO NUOLIJÄRVI - MARJA-LEENA SORJONEN, Miten kuvata muutosta? 2005 (saatavana myös verkossa osoitteessa: perusteet Luento- tai kirjatentti. Arviointi. Professori Hannele Forsberg Edellytykset Suomen kielen rakenne I -moduuli sekä Suomen murteet ja muu puhekieli. 2. opintovuosi, 1. ja 2. periodi. Kampus Joensuu Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Introduction to Onomastics (Finnish) Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot suomalaisesta nimistöntutkimuksesta, sen historiasta ja menetelmistä sekä osaa analysoida erisnimiä tieteellisesti. Suomalaisen nimistöntutkimuksen pääsuuntaukset ja termistö. Paikan- ja henkilönnimien sekä mm. kaupallisten nimien tarkastelua etymologiselta, rakenteelliselta ja nimien käytön kannalta. Luentokurssi tai kirjatentti. Luennot 22 t, joihin sisältyy harjoituksia, ja kertauskuulustelu. Vaihtoehtona kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: AINIALA-SAARELMA-SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS perusteet Luento- tai kirjatentti. Arviointi. Syyslukukausi: yliopistonlehtori Helka Riionheimo. 14

15 Edellytykset (J060131) Johdatus suomen kielen rakenteeseen, Äänne- ja muoto-oppi I. 1. tai 2. opintovuosi, 4. periodi Kirjakielen kehitys (suomi) (2 op) History of Written Finnish Professori Pirkko Muikku-Werner Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on tietoa kirjakielen kehityksestä ja kehittämisestä, hän on tutustunut vanhoihin teksteihin ja pystyy analysoimaan nykysuomesta poikkeavia muotoja ja rakenteita. Kirjakielen historiaa Agricolasta nykysuomeen. Vanhan kirjakielen ortografinen, äänteellinen, rakenteellinen ja sanastollinen kehitys. Kielenohjailun vaiheet. Luentokurssi tai kirjatentti. Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Kirjatenttiin luettava kirjallisuus: LEHIKOINEN, LAILA & KIURU, SILVA: Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, KAISA Agricolasta nykykieleen s ja perusteet Luento- tai kirjatentti. Arviointi. Professori Pirkko Muikku-Werner. Edellytykset Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. 2. opintovuosi. Kampus Joensuu Viron kieli (3 op) Estonian Professori Pirkko Muikku-Werner Kurssin suoritettuaan opiskelija tunteet viron kielen pääpiirteet sekä tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Hän pystyy lukemaan vironkielistä tekstiä ja selviytymään jokapäiväisistä keskustelutilanteista. Viron kieliopin, erityisesti äänne- ja muoto-opin, sekä sanaston peruspiirteet suomeen verraten, käännös- ja keskusteluharjoituksia. Luento- ja harjoituskurssi. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Luennot ja harjoitukset 28 t, luentotentti. perusteet Luentotentti. Arviointi. Tuntiopettaja Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi I. 1. tai 2. opintovuosi. Ei opetusta lukuvuonna

16 Tämä aineopintoihin kuuluva opintojakso on mahdollista suorittaa jo ensimmäisenä opintovuonna. Kurssi on vaihtoehtoinen karjalan kielen (varsinaiskarjalan tai livvin) kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) (4 op) Basic Course in Karelian Professori Pekka Zaikov Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä varsinaiskarjalaksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opin (nominien) säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan varsinaiskarjalan perussanastoon. Luento- ja harjoituskurssi Luennot (14 t), harjoitukset (14 t), kotitehtävät ja tentti. Luennoilla jaettavat opetusmonisteet. perusteet Luentotentti. Arviointi. Professori Pekka Zaikov Kurssi järjestetään vuorotellen livvin vastaavan kurssin kanssa. Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään varsinaiskarjalan läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille kurssi on vaihtoehtoinen livvin alkeiskurssin kanssa. Suomen kielen aineopinnoissa kurssi on vaihtoehtoinen viron tai livvin kielen kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Suomen kielen sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina Karjalan kielen alkeiskurssi (livvi) (4 op) Basic Course in Karelian Professori Pekka Zaikov Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä livviksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee livvinkarjalan äänne- ja muoto-opin (nominien) säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Livvin äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan livvin perussanastoon. Luento- ja harjoituskurssi Luennot (14 t), harjoitukset (14 t), kotitehtävät ja tentti. Luennoilla jaettavat opetusmonisteet. perusteet Luentotentti. Arviointi. 16

17 Kurssi järjestetään vuorotellen varsinaiskarjalan vastaavan kurssin kanssa. Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään livvin läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille kurssi on vaihtoehtoinen varsinaiskarjalan alkeiskurssin kanssa. Suomen kielen aineopinnoissa kurssi on vaihtoehtoinen viron tai varsinaiskarjalan kielen kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Suomen kielen sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina. Tieteellinen työ Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Methodology of Fennistics HYL-HYV Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimussuuntauksia ja osaa hakea suomen kieltä koskevaa tutkimustietoa eri lähteistä. Hän pystyy kertomaan yleisimmistä suomen kielen tutkimuksissa käytetyistä menetelmistä ja aineistoista ja osaa itse hankkia aineistoa jollakin menetelmällä. Opiskelija tuntee yleiset tutkimuksenteon periaatteet, ja hänellä on valmiudet toteuttaa pienimuotoinen tutkielma tieteenteon eettisiä ohjeita noudattaen. Opiskelija tunnistaa tieteelliset tekstilajit, lukee tutkimustietoa kriittisesti ja osaa kirjoittaa asiatyylistä tieteellistä tekstiä noudattaen fennistiikan alan käytäntöjä. Katsaus suomen kielen tutkimuksen historiaan, keskeisiin tutkimussuuntauksiin ja niissä käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin. Perehtyminen nykytutkimukseen kirjallisten ja suullisten tehtävien avulla. Suomen kielen arkistot ja aineistot sekä fennistisen tutkimuksen julkaisufoorumit. Tieteelliset tekstilajit. Tieteellisen tiedonhankinnan ja kirjoittamisen perusteet. Fennistiikan alan kirjoittamiskäytännöt. Luento- ja harjoituskurssi, joka eriytyy osittain pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden kesken (pääaineopiskelijoilla opetusta 30 t, sivuaineopiskelijoilla 22 t). Opintojakson suorittamisesta vaihtoehtoisella tavalla on sovittava erikseen vastuuhenkilön kanssa. Kurssilla jaettavat monisteet, verkkosivusto (Moodle). perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja tehtävien tekeminen hyväksyttävästi. Arviointi hyväksytty/hylätty. Yliopistonlehtori Tommi Nieminen Edellytykset Suomen kielen perusopinnot ja mielellään myös aineopintoja. 2. tai 3. lukuvuosi. Kampus Joensuu Pääaineopiskelijat jatkavat tältä kurssilta jaksoon Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana Kielentutkimuksen menetelmät (2 op) Linguistic Methodology Yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo Kurssin läpäistyään opiskelija tuntee kielentutkimuksen keskeiset menetelmät. Hän pystyy lukemaan ja ymmärtämään tieteellisiä raportteja, joissa on käytetty kurssilla esiteltyjä metodeja. 17

18 Kurssilla esitellään keskeisimpiä kielentutkimuksen menetelmiä, mm. korpustutkimusta (teksti- ja puhekorpukset), kokeellista tutkimusta sekä haastattelu-, kysely- ja keskusteluntutkimusta sekä tilastojen lukemista ja tulkitsemista. Kurssilla käsiteltäviin teemoihin liittyy osin verkossa tehtäviä harjoituksia. 1) Aktiivinen osallistuminen luennoille, hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt sekä lopputentti. 2) Esseemuotoinen esitys jostain menetelmästä. perusteet Harjoitukset ja tentti.. Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori Edellytykset Kielitieteen peruskurssi (Kielentutkimuksen perusteet) 2. periodi. Suositeltu suoritusaika proseminaarin / seminaarin yhteydessä. Kampus Joensuu Opetuskieli: suomi. Vastaa vanhan opetussuunnitelman opintojaksoa Kielentutkimuksen menetelmät. Suomen kielen opiskelijoille: Pakollinen vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat sisällyttää kurssin valinnaisiin opintoihin. Opetuksen järjestää Yleinen kielitiede Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Information skills in Finnish language and literature studies HYL-HYV Tietoasiantuntija, informaatikko Jussi Hyvärinen Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin, tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat sekä muita keskeisiä tieteellisiä tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Luennot (4 tuntia) ja verkkokurssi harjoituksineen Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) Lehtori Irja Alho Opiskelija osaa arvioida suomen kieltä koskevia tutkimussuunnitelmia ja pienimuotoisia tutkimuksia ja antaa niistä palautetta. Hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja keskustelun käytäntöjä. Opiskelija tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina ja esitelmän kieliasun tarkastajana. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Seminaarityöskentely 28 t ja siihen liittyvät tehtävät. perusteet Aktiivinen osallistuminen seminaariin, tehtävien tekeminen. Jatkuva arviointi.. 18

19 Lehtori Irja Alho ja suomen kielen yliopistonlehtori Edellytykset Fennistiikan tutkimustaidot, Kielentutkimuksen menetelmät ja mahdollisimman paljon muita aineopintoja. 2. tai 3. opintovuosi. Tarjontatieto Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Proseminaari luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielma. Kampus Joensuu Proseminaarisuoritukseen sisältyy (pääaineopiskelijoilla) opinto-ohjauskeskustelu Suomen kielen kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper (Finnish Language) Lehtori Irja Alho Opiskelija osaa määritellä ja rajata kielitieteellisen tutkimusongelman, soveltaa valitsemaansa menetelmää tiettyyn aineistoon, käyttää lähteitä ja kirjoittaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Pienimuotoisen tutkimuksen toteuttaminen ohjatusti. Työn muokkaaminen ja viimeistely saadun palautteen pohjalta. Tutkielma (noin 20 s). perusteet Kirjallinen työ ja sen tarkastusaikana hyväksyttävästi suoritettu kypsyysnäyte. Filosofisen tiedekunnan yhteiset kandidaatintutkielmien arviointikriteerit on esitelty tiedekunnan www-sivuillla Arviointi. Lehtori Irja Alho ja suomen kielen yliopistonlehtori Edellytykset Fennistiikan tutkimustaidot, Kielentutkimuksen menetelmät ja mahdollisimman paljon muita aineopintoja. 2. tai 3. opintovuosi, suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Tarjontatieto Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Sivuaineopiskelijoilla kandidaatintutkielma luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielmaopinnot. Kampus Joensuu Kandidaatintutkielma tehdään aina suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Proseminaarissa tutkielman ensimmäistä versiota käsitellään esitelmänä, jota arvioidaan ja josta annetaan palautetta. Sen perusteella tutkielma muokataan ja viimeistellään valmiiksi. Kandidaatintutkielmaan liittyy Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä ennen tutkielman arvostelua. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) Maturity Examination (Finnish Language, B. A.) HYL-HYV Lehtori Irja Alho Opiskelija osaa tuottaa laajahkon itsenäisen tekstin, jolla hän osoittaa hallitsevansa kandidaatintutkielman 19

20 aihepiirin ja moitteettoman tieteellisen asiatyylin. Esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma kandidaatintutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kirjoituksen on oltava sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Kirjoituksen suosituspituus nelisen sivua joka riville kirjoitettuna. Yleisessä kuulustelussa ilman lähdeaineistoja laadittava kirjoitelma annetusta, kandidaatintutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. perusteet Kirjoitelma. Arviointi hyväksytty/hylätty. Kandidaatintutkielman ohjaaja ja tarkastaja. Edellytykset Suoritetaan ennen kandidaatintutkielman arvostelua opintovuosi. Aineopintojen lopputentti Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) Intermediate Studies Examination Professori Pirkko Muikku-Werner Tentittyään kirjat opiskelija on perehtynyt yhteen keskeiseen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen, painopisteenä tekstilajeihin tai äidinkielen opetukseen liittyvä tutkimus, tai valikoimaan ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi hän hallitsee kielenhuollon perusasiat. Tekstilajeihin, kielellisiin valintoihin ja vaihteluun tai äidinkielen opetukseen liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä lisäksi kielenhuollon perusteet. Kirjatentti Tentitään oppimateriaalikohdassa lueteltu kirjallisuus yleisenä tenttipäivänä. Tentittävä kirjallisuus: ITKONEN, TERHO & MAAMIES, SARI: Uusi kieliopas (3. tark. painos) s Vaihtoehtoisesti kielenhuollon asioita voi kerrata esimerkiksi Kielikello-lehdestä ja teoksesta Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Lisäksi yksi seuraavista vaihtoehdoista: (a) MÄNTYNEN, ANNE & SHORE, SUSANNA & SOLIN, ANNA (toim.), Genre - tekstilaji s ja ; (b) NORDLUND, TARU & ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ, TIINA & SUUTARI, TONI (toim.), Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin s ; (c) ROUTARINNE, SARA & UUSI-HALLILA, TUULA (toim.), Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla s. 9-52, , ja GRÜNTHAL, SATU & HARJUNEN, ELINA (toim.), Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen s , , perusteet Kirjatentti. Arviointi. Professori Pirkko Muikku-Werner. Edellytykset Edeltävät opinnot: Aineopintojen moduulit Suomen kielen rakenne II ja Muutos ja vaihtelu. Tentin voi siis suorittaa ennen Tieteellinen työ -osiota ja ennen kuin kaikki valinnaiset opinnot on suoritettu. Aikaisintaan 2. opintovuosi. 20

21 Valinnaiset opinnot Vastuuhenkilö Professori Pirkko Muikku-Werner. Valinnaisiksi opinnoiksi (9 10 op/15 17 op) käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit sekä esim. jotkin yleisen kielitieteen, karjalan kielen ja kulttuurin ja suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajan kanssa. Suomen kielen valinnaiset opintojaksot käyvät suoritukseksi sekä aineopintojen että syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, ellei opintojakson kohdalla toisin ilmoiteta. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi suorittaa mitä tahansa syventävien opintojen opintojaksoja (paitsi seminaaria) aineopintojen valinnaisiin. Tällaiseksi suoritukseksi suositellaan erityisesti opintojaksoa Suomen kielen sanasto. Myös pääaineopiskelija voi suorittaa syventävien opintojen vaihtoehtoisia opintojaksoja (esimerkiksi kohdasta Suomen kielen tutkimussuuntauksia, Oppiaineen tutkimuksen painoalat ja Valinnaiset opinnot) jo aineopintojen valinnaisiin sopimalla asiasta vastuuhenkilön kanssa. Pääaineopiskelijan on hyödyllistä valita tällöin opintojaksoja sellaiselta tutkimusalalta, jolta hän haluaa tehdä kandidaatintutkielmansa Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Pragmatics (Finnish) Professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija osaa määritellä pragmatiikan keskeiset käsitteet sekä tunnistaa tilanteen ja osallistujien vaikutuksen vuorovaikutukseen sekä kielenkäyttöön. Kielenkäyttö, sen taustatekijät sekä vaihtelun syyt ja laatu. Kielenkäyttöä ohjaavat maksiimit ja niiden vuorovaikutuksellinen merkitys. Luentokurssi Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja luentotentti. perusteet Luentotentti. Arviointi. Professori Pirkko Muikku-Werner. Edellytykset Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Suomi toisena ja vieraana kielenä kanssa. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville Kielitiedon opetus (suomen kieli) (3 op) Pedagogical Grammar (Finnish) Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa opetussuunnitelman kielikäsityksestä ja kielitieto-osuudesta. Hän osaa suhteuttaa oppikirjojen sisällön näihin. Hän osaa erottaa formaalisen kieliopin funktionaalisesta ja yhdistää opetuksessa kielitiedon autenttisiin teksteihin. Opetussuunnitelmat, oppikirjat, tieteellisen kielitiedon suhde opetukseen, kielimuotojen asema opetuksessa, tekstit opetusmateriaalina, kielitieto suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuksessa. Harjoituskurssi 21

22 Harjoitukset 20 t, verkkotyöskentely IRJA ALHO & ANNELI KAUPPINEN, Käyttökielioppi (SKS 2008) ja verkkomateriaali perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja lopputyö. Arviointi. Lehtori Irja Alho. 2. tai 3. opintovuosi, 3. periodi Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville Tekstinhuolto (suomen kieli) (3 op) Text Editing (Finnish) Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muokata tekstiä kokonaisuudessaan. Hän pystyy näkemään tekstin rakenteelliset ongelmat, sisällön epäjohdonmukaisuudet ja tyylilliset kömmähdykset ja korjaamaan ne. Eri tieteenalojen tekstien muokkausta. Harjoituskurssi. Harjoitukset (24 t), kotitehtävät ja lopputyö. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja lopputyö. Arviointi. Lehtori Irja Alho Edellytykset Edeltävät opinnot: Kielenhuolto. Kurssi järjestetään vuorovuosin Logiikka ja kieli -kurssin kanssa. Kampus Joensuu Tekstien tulkinnasta (suomen kieli) (3 op) Text Analysis (Finnish Language) Professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija kykenee erottelemaan tekstejä toisistaan niiden ominaispiirteiden perusteella, analysoimaan tekstejä eri menetelmin ja erittelemään sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Hankittua tietoa hän pystyy soveltamaan harjoitustyössä. Tekstilingvistinen, diskurssianalyyttinen, systeemis-funktionaalinen ja retorinen näkökulma teksteihin. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Luennot (20 t), harjoitukset (10 t), luentotentti ja harjoitustyö. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Luentotentti ja harjoitustyö. Arviointi. Professori Pirkko Muikku-Werner. 22

23 Edellytykset Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Kurssi järjestetään vuorovuosin Semantiikan erityispiirteitä -kurssin kanssa. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Finnish as a Second/Foreign Language Professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija kykenee lähestymään omaa äidinkieltään toisen ja vieraan kielen näkökulmasta ja tuntee vieraan ja toisen kielen oppimisen ja opettamisen teorioiden perusteet. Näkemyksiä kielenoppimisesta ja sen taustoista sekä erilaisia oppimisstrategioita; opetuksen suunnittelu, metodiset vaihtoehdot ja tulosten arviointi; suomen kieli oppijan näkökulmasta. Luentokurssi. Luentoja (22 t) ryhmätöineen ja luentotentti. perusteet Luentotentti. Arviointi. Professori Pirkko Muikku-Werner. Edellytykset Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Pragmatiikka kanssa. Ei opetusta lukuvuonna Opintojakso korvaa Suomi toisena/vieraana kielenä -kokonaisuuden jaksosta Toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen ( ) kirjan NISSILÄ, LEENA et al. 2006, Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville Logiikka ja kieli (3 op) Logic and Language Lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ilmaista symbolein joukkojen välisiä suhteita ja kielentää joukko-opin ilmauksia, tulkita lauselogiikan ja predikaattilogiikan ilmauksia, käyttää totuustauluja, loogisia ekvivalensseja ja päättelysääntöjä. Hän on myös perillä formaalin semantiikan ajattelutavasta. Joukko-opin, lauselogiikan ja predikaattilogiikan peruskäsitteet sekä niiden käyttö kielentutkimuksessa. Principle of set theory, logic and formal systems, and group theory, and their use in linguistics. Luento- ja harjoituskurssi. : Luennot 20 t, harjoitukset 10 t, kotitehtävät. perusteet Kotitehtävät. Arviointi. Lehtori Irja Alho. Kurssi järjestetään vuorovuosin Tekstinhuolto -kurssin kanssa 23

24 The course may be taught in English if there are foreign students participating Lähisukukielet (3 op) Balto-Finnic Languages Yliopistonlehtori Helka Riionheimo Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee suomen lähisukukielten ja niiden päämurteiden ryhmityksen keskinäiset suhteet. Hän osaa tunnistaa lähisukukielten keskeiset erikoispiirteet ja analysoida niitä suomeen verraten. Itämerensuomalaisen kielihaaran erityispiirteet ja historiallinen tausta, kielten erilaiset ryhmittelyt perusteineen, lähisukukielten äänne- ja muotorakenteen erityispiirteet. Luentoja (20 t) ja esseetyyppinen tehtävä lähdekirjallisuuden pohjalta tai vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjatenttivaihtoehdon kirjallisuudesta sovitaan vastuuhenkilön kanssa. perusteet Luentotentti ja essee. Arviointi 0 5. Syyslukukausi: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi I, Suomen murteet ja puhekieli ja mielellään myös Puhekielen kehitys. 2. tai 3. opintovuosi. Opetusta ei järjestetä joka lukuvuosi Asennoitumisen kielioppia (3 op) Grammatical Expression of Stance Professori Hannele Forsberg Opiskelija osaa analysoida vuorovaikutuksen näkökulmasta sellaisia morfosyntaktisia rakenteita, jotka ilmaisevat puhujan asennoitumista lausumaansa ja/tai puhetilanteeseen. Kysymys- ja vastausrakenteet, episteemiset ja evidentiaaliset ilmaisukeinot ja kielto vuorovaikutuksen ja alueellisen variaation näkökulmasta. Rakenteiden kautta valaistaan myös puhutun ja kirjoitetun suomen kielen suhdetta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Luento- ja harjoituskurssi (luentoja 22 t, tehtäviä verkossa, Moodle). Kirjallinen lopputyö. Opetusmonisteita ja oheislukemista (jaetaan monisteina tai verkkolinkkeinä, mm. osia Isosta suomen kieliopista). perusteet Osallistuminen opetukseen, tehtävien ja lopputyön tekeminen. Lopputyön arviointi. Professori Hannele Forsberg. Edellytykset Suomen kielen perusopinnot, Aineopinnoista Suomen kielen rakenne II, Kirjakielen kehitys. Käy suoritukseksi joko suomen kielen syventävien opintojen moduuliin Suomen kielen kielioppia tai valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin Sananmuodostus ja sanarakenne (3 op) Word formation and word structure 24