SUOMEN KIELI... 1 PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLISET YHTEISET OPINNOT: KIRJALLISUUS... 42

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA (päivitetty ) SUOMEN KIELI... 1 PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLISET YHTEISET OPINNOT: SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (30 OP) SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (45 OP) SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) KIRJALLISUUS PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLISET YHTEISET OPINNOT: PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE: KIRJALLISUUDEN PERUSOPINNOT (30 OP) KIRJALLISUUDEN AINEOPINNOT (45 OP) KIRJALLISUUDEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) PERINTEENTUTKIMUS PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE: PERINTEENTUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT (30 OP) PERINTEENTUTKIMUKSEN AINEOPINNOT (45 OP) PERINTEENTUTKIMUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (85 OP) KULTTUURIANTROPOLOGIA PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE: KULTTUURIANTROPOLOGIAN PERUSOPINNOT (30 OP) KULTTUURIANTROPOLOGIAN AINEOPINNOT (45 OP) MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEOPISKELIJOILLE: MEDIAKULTTUURIN JA VIESTINNÄN PERUSOPINNOT (30 OP) MEDIAKULTTUURIN JA VIESTINNÄN AINEOPINNOT (45 OP) MUSIIKKITIEDE PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE: MUSIIKKITIETEEN PERUSOPINNOT (30 OP) MUSIIKKITIETEEN AINEOPINNOT (45 OP) SUKUPUOLENTUTKIMUS PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE: SUKUPUOLENTUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT (30 OP) SUKUPUOLENTUTKIMUKSEN AINEOPINNOT (45 OP) TAITEENSOSIOLOGIA PAKOLLISET OPINNOT KULTTUURINTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE:

2 TAITEENSOSIOLOGIAN PERUSOPINNOT (30 OP) TAITEENSOSIOLOGIAN AINEOPINNOT (45 OP) KULTTUURINTUTKIMUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT ERIKOISTUMISALANA ETNOMUSIKOLOGIA ERIKOISTUMISALANA KULTTUURIANTROPOLOGIA ERIKOISTUMISALANA MEDIAKULTTUURI JA VIESTINTÄ ERIKOISTUMISALANA SUKUPUOLENTUTKIMUS ERIKOISTUMISALANA TAITEENSOSIOLOGIA KARJALAN KIELI JA KULTTUURI KARJALAN KIELEN JA KULTTUURIN PERUSOPINNOT (25 OP) KARJALAN KIELEN JA KULTTUURIN AINEOPINNOT (35 OP) KARJALAN KIELEN JA KULTTUURIN SYVENTÄVÄT OPINNOT (60 OP) SUOMI TOISENA/ VIERAANA KIELENÄ -OPINTOKOKONAISUUS TAIDEAINEIDEN OPINTOKOKONAISUUS TERVEYDEN MONIKULTTUURISET ULOTTUVUUDET -OPINTOKOKONAISUUS (25 OP) FINNISH CULTURE STUDY PROGRAMME

3 SUOMEN KIELI FINNISH TUTKINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET JA TUTKINTORAKENNE Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee fennistiikan suuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää suomen kielen teoreettisen tuntemuksen merkityksen opettajan työssä tai muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä pystyy hakemaan ja arvioimaan tietoa sekä jakamaan sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä on valmis kehittämään asiantuntijuuttaan. Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op), pääaineena suomen kieli Tieteelliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset fennistiikan suuntaukset ja on perehtynyt tarkemmin valitsemaansa alueeseen osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa työssään hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan kriittisesti tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen on saavuttanut valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ammatilliset tavoitteet Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee opettajan ammatilliset taidot tai osaa toimia muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä osaa soveltaa teoreettista tietoa opettajan työssä tai muissa asiantuntijatehtävissä pystyy hakemaan tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti on valmis ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan. SUOMEN KIELI SIVUAINEENA Suomen kielen sivuaineoikeutta on haettava valintakokeessa. Valintakoe järjestetään kevätlukukauden lopussa ja syyslukukauden alussa. Sivuaineoikeus voidaan myöntää ilman valintakoetta myös aiempien yliopistotasoisten suomen kielen opintojen perusteella (esim. suomen kieli ja kääntäminen). Hakemuksessa on oltava tällöin selvitys aiemmista opinnoista (opintojaksojen kuvaus, laajuus ja arvostelu). Vapautusta valintakokeesta ei myönnetä luokanopettajakoulutuksen pakollisten äidinkielen kurssien perusteella. Kokeesta vapauttamisesta ilmoitetaan hakijalle mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä, ks. OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (30 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 30 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä opintojaksoja kylläkin. Perusopinnot ovat pää- ja sivuaineopiskelijoille samanlaiset, aine- ja syventävissä opinnot eroavat toisistaan. 1

4 SUOMEN KIELEN OPINTOJEN RAKENNE SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (30 OP) Fennistiikan johdantokurssi (4 op) Kielitieteen peruskurssi (3 op) Äänne- ja muoto-oppi (suomi) (5 op) Lauseoppi I (5 op) Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) tai Semantiikka ja pragmatiikka (2-6 op) Suomen murteet ja muu puhekieli (4 op) Kirjoitusviestintä (suomi) (3 op) Kielenhuolto (3 op) SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (45 OP) s SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (SIVUAINEENA 30 OP) Kaikille pakolliset opinnot Johdatus suomen kielen kuvaukseen ja tutkimukseen (3 op) Sanasto ja sananmuodostus (suomi) (3 op) Lauseoppi II (suomi) (3 op) Puhekielen kehitys (3 op) Nimistötieteen peruskurssi (3 op) Kirjakielen kehitys (suomi) (3 op) Yksi lähisukukielen kurssi (ei pakollinen sivuaineopiskelijoille): Viron kieli (3 op) TAI Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) (4 op) TAI Karjalan kielen alkeiskurssi (livvinkarjala) (4 op) Tieteellinen työ (vain pääaineopiskelijat) (16 op) Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Kielentutkimuksen menetelmät (2 op) Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Suomen kielen proseminaari (4 op) Suomen kielen kandidaatintutkielma (6 op) Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) (0 op) Valinnaiset aineopinnot (pääaineopiskelijat 7 8 op, sivuaineopiskelijat 12 op) Pragmatiikkaa (suomen kieli) (3 op) Nuorten kieli ja kielen käyttö (3 op) Asennoitumisen kielioppia (4 op) Tekstinhuolto (suomen kieli) (3 op) Tekstien tulkitseminen (suomen kieli) (4 op) Suomi toisena/vieraana kielenä (3 op) Logiikka ja kieli (3 op) Puheviestintä oppiaineena ja sen teoreettiset perusteet (3 op) SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) s SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (SIVUAINEENA 60 OP) Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaminen (pakollinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskeleville pääaineopiskelijoille) Näkökulmia kielitiedon ja kirjallisuuden opetukseen (5 op) Suomen kielen tutkimussuuntauksia (12 op) Suomen kielen kielioppia (3 op) Kognitiivista ja konstruktiokielioppia (2-4 op) Kieliopillistuminen (3-4 op) Suomen kielen etymologinen sanastontutkimus (3 op) Nimistöntutkimus (2 5 op) 2

5 Semantiikka (2 5 op) Keskustelunanalyysi (4 op) Diskurssintutkimus (3-4 op) Sukupuoli ja kieli (3 op) Suomen kielen tutkimushistoriaa (3 op) Oppiaineen tutkimuksen painoalat (10 op) Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli Alueellisen variaation tutkimusmenetelmiä (3 op) Sosiolingvistiikka (3 op) Variaationtutkimus ja sosiolingvistiikka (2-5 op) Kansanlingvistiikka (2 5 op) Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen Semantiikan erityiskysymyksiä (4 op) Kielen käyttö (2 5 op) Lapsen kielenomaksuminen (3 op) Kielenomaksuminen (ei-syntyperäisen näkökulma: S2-tutkimus) (2-5 op) Painoala 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit Suomen kielen kontakteja (3 op) Itämerensuomalaiset kielet (3 op) Karjalan kielikontaktit (3 op) Karjala ja venäjä (3 op) Rajakarjalaismurteiden tutkimuskysymyksiä (3 op) Muut valinnaiset opinnot (5-10 op) Tutkielmaa tukevia opintoja (suomen kieli) (2 5 op) Kielihistoriaa (2 4 op) Suomen kirjakielen kehitys (2 5 op) Kaunokirjallisuuden dialogi (3 op) Kielipoliittisia näkökulmia (4 op) Työharjoittelu (suomen kieli ja kulttuuritieteet) (10 op) Syventävä tieteellinen työ (48 op, sivuaineena 28 op) Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) Suomen kielen pro gradu -tutkielma (40 op) Suomen kielen sivuainetutkielma (20 op) Suomen kielen kypsyysnäyte (FM) (0 op) (ei sivuaineopiskelijoille) PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLISET YHTEISET OPINNOT: Yliopisto-opinnot käyntiin (1 op) Starting academic studies HYL-HYV Henkilökohtainen opintosuunnitelma (humanistinen osasto) (2 op) Individual Study Plan (School of Humanities) HYL-HYV 3

6 SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (30 op) BASIC STUDIES (FINNISH) Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kielitieteen peruskäsitteet ja fennistiikan tutkimusperinteen yleiset linjat pystyy analysoimaan suomen kielen rakennetta keskeisten äänne- ja muoto-opillisten, lauseopillisten ja merkitysopillisten käsitteiden avulla ymmärtää puhutun kielen luontaisen vaihtelun ja muuttumisen osaa kirjoittaa ja analysoida eri tekstilajeja edustavia tekstejä hallitsee kielenhuollon perusteet ja oikeakielisyysnormit on selvillä fennistiikan peruskirjallisuudesta ja osaa etsiä tietoa alan sana- ja käsikirjoista. Suomen kielen perusopinnot (30 op) koostuvat kahdeksasta opintojaksosta, joista yleisen kielitieteen oppiaineen järjestämä Kielitieteen peruskurssi on yhteinen kaikkien kieliaineiden opiskelijoille. Osan kursseista voi suorittaa vain osallistumalla kontaktiopetukseen; osassa tarjotaan useita vaihtoehtoisia suoritustapoja. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Perusopintojen rinnalla voi suorittaa jo joitakin aineopintojen opintojaksoja; aineopintojen opintojaksokuvauksissa mainitaan suositellut tai pakolliset edeltävät opinnot. perusteet Arvosana lasketaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä. Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaispistemäärällä Fennistiikan johdantokurssi (4 op) Introduction to Fennistics Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Tommi Nieminen Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimuksen keskeisimmät suuntaukset ja osaa kertoa suomen kielen tutkimuksen kehitysvaiheista ja suomen asemasta maailman kielten joukossa. Hän osaa myös käyttää keskeisiä hakuteoksia. Hän on selvillä alan tärkeimmistä toimijoista (yliopistot, Kotimaisten kielten keskus). Opiskelijan kielitietoisuus herää: hän osaa tehdä kieltä koskevia havaintoja ja raportoida niistä muille. Fennistiikka tieteenalana, keskeiset tutkimussuuntaukset, tärkeimmät toimijat. Suomen kielen tutkimushistoriaa. Suomen kielen monet muodot (murteet, suomen kieli Suomen ulkopuolella). Suomi itämerensuomalaisena ja uralilaisena kielenä; indoeurooppalaiset kielet ja niiden vaikutus. Luennot (24 t) ja kotona tehtäviä harjoituksia. Vaihtoehtoinen suoritustapa: vastuuopettajalta saatava tehtäväpaketti. perusteet Oppimispäiväkirja ja harjoitukset. 1. opintovuoden syyslukukausi. Opetuskieli suomi Kielitieteen peruskurssi (3 op) Introduction to Linguistics 4

7 Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo Opiskelija hallitsee perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Fonetiikka, fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kielen variaatio, maailman kielet ja kielten luokittelu. Tentti, joko luentosarjan päätteeksi tai yleisenä tenttipäivänä tai sähköinen tentti. Toteutustavat Luentoja (20 t), oheislukemisto ja verkkoharjoituksia tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai Krista Ojutkangas ym.: Johdatus kielitieteeseen sekä kurssilla jaettu oheislukemisto. perusteet Tentti. Opettajat Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori. 1. periodi. Suositeltu suoritusaika opintojen alkuvaiheessa. Opetuskieli: suomi. Opintojakson nimi on muuttunut: lv alkaen opetus järjestetään nimellä Kielitieteen peruskurssi lv ja sitä aiemmin opetus on järjestetty nimellä Kielentutkimuksen perusteet Äänne- ja muoto-oppi (suomi) (5 op) Phonology and Morphology (Finnish) Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee fonetiikan perusteet ja suomen kielen fonologisen ja morfologisen rakenteen. Hän osaa kuvata suomen äänteet artikulatorisin termein, selvittää nominien ja verbien vartalosuhteet sekä analysoida niiden taivutuksessa esiintyvät morfofonologiset vaihtelut. Opiskelija osaa selittää erilaiset taivutusmuodot sekä muodostaa eri muodot annetuista sanoista. Artikulatorisen fonetiikan perusteet, suomen kielen äännerakenteen erikoispiirteet ja kuvaus, sanaluokat, nominien ja verbien vartalot, morfofonologiset vaihtelut, paradigmatyypit, nominien ja verbien taivutus kategoriat. Luento- ja harjoituskurssi ( t). Aktiivinen läsnäolo harjoituk sissa välttämätöntä. Opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. perusteet Luentotentti. 1. opintovuoden syyslukukausi. Opetuskieli suomi Lauseoppi I (5 op) Syntax I (Finnish) Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho 5

8 Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee syntaksin peruskäsitteet ja osaa analysoida suomen kielen keskeisiä rakenteita. Hän ymmärtää rakenteiden hierarkkisen luonteen ja tunnistaa lausekkeiden ja lauseenjäsenten alalajit. Sanaluokat syntaksin näkökulmasta, verbin valenssi, lauseiden ja lauseenjäsenten prototyypit, sijamuotojen syntaktinen käyttö, lauseenjäsenten rakenteellinen kirjo, moniosaiset predikaatit, lausekkeet. Luento- ja harjoituskurssi (28 t + 12 t). Aktiivinen läsnäolo harjoituk sissa välttämätöntä. Opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. perusteet Luentotentti. 1. opintovuoden kevätlukukausi. Opetuskieli suomi Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija tuntee keskeisimmät kielellisten merkitysten, tekstien ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytetyt peruskäsitteet ja osaa kertoa erilaisista lähestymistavoista kielellisiin merkityksiin. Opiskelija tunnistaa suomen kielen direktiiviset rakenteet ja osaa analysoida niitä. Sana- ja lausesemantiikan, pragmatiikan ja keskustelunanalyysin peruskäsitteet; erilaiset tutkimukselliset lähestymistavat teksteihin ja vuorovaikutukseen. Suomen kielen direktiivit. Kirjatentti. Jakson voi korvata suorittamalla yleisen kielitieteen oppiaineen järjestämän luentokurssin Semantiikka ja pragmatiikka (2-6 op), joka suoritetaan vähintään 3 op:n laajuisena. SAJAVAARA, KARI & PIIRAINEN-MARSH, ARJA (toim.), Kieli, diskurssi ja yhteisö s ja ; ONIKKI- RANTAJÄÄSKÖ, TIINA & SIIROINEN, MARI (toim.), Kieltä kohti s , ja ; KUIRI, KAIJA: Johdatus semantiikkaan s ; Iso suomen kielioppi (tai verkossa oleva VISK) ( Lausuma ja vuoro ) sekä ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). perusteet Kirjatentti. 1. opintovuoden kevätlukukausi. Kirjatentin kielenä suomi. Suositellut edeltävät opinnot: Kielitieteen peruskurssi (tai sen edeltäjä Kielentutkimuksen perusteet) Semantiikka ja pragmatiikka (2-6 op) Semantics and Pragmatics Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo Suoritettuaan opintojakson opiskelija on tutustunut merkityksen tutkimuksen osa-alueisiin ja semantiikan, pragmatiikan ja semiotiikan keskeisiin käsitteisiin. Hän myös kykenee soveltamaan kielitieteellisen semantiikan ja pragmatiikan käsitteistöä empiirisessä tutkimuksessa. 6

9 Sana- ja lausesemantiikan sekä pragmatiikan ja semiotiikan perusteita. Pakollinen tentti Toteutustavat Luentokurssi 12 t ja luettava materiaali Englanninkielinen tentti: Alan Cruse: Meaning in language: an introduction to semantics and pragmatics (OUP). Suomenkielinen tentti: Matti Larjavaara 2007: Pragmasemantiikka. SKS, Helsinki. S , kursorisesti myös s ja Esa Itkonen 1997: Maailman kielten erilaisuus ja samuus, s (luku Leksikaalinen vs. grammatikaalinen merkitys ). Gaudeamus.* John Fiske 1992: Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen, s (luku Viestintä, merkit ja merkitys ). Suom. Vastapaino.* Tarja Nikula 2000: Pragmaattinen näkökulma kieleen. Sajavaara & Piirainen-Marsh (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö, s Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.* (Asteriskilla * merkityn kirjan luvun tai artikkelin saa myös Moodlen Semantiikka-kurssin sivuilta.) perusteet Tentti Edellytykset Kielitieteen peruskurssi. 2./3. periodi Opetuskieli: englanti, suomi Suomen murteet ja muu puhekieli (4 op) Introduction to Finnish Dialects Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelijalla on yleiskuva suomen murteiden synnystä ja kehityslinjoista. Hän osaa luetella vanhojen päämurteiden keskeisimmät piirteet ja tunnistaa niiden perusteella murrenäytteitä. Opiskelija osaa selittää, miten ja miksi murteet ovat tasoittuneet ja millaisia ovat olleet murteiden, yleispuhekielen ja kirjakielen keskinäiset suhteet sadan viime vuoden aikana. Suomen murteiden synty ja kehitys. Murteiden ryhmittely pää- ja alamurreryhmiin. Päämurteiden luonteenomaisten äänne- ja muoto-opillisten piirteiden tarkastelu ääni- ja tekstinäytteiden avulla. Murteiden tasoittuminen ja n Luento- ja harjoituskurssi (luentoja 24 t). Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista kotitehtävien tekemistä. Kurssin vaihtoehtona kirjatentti tai oppimistehtävät verkossa. Luento- ja harjoituskurssilla LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s Kirjatentissä ja oppimistehtävissä: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s ; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s ; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Verkko-osoitteessa: LYYTIKÄINEN & REKUNEN & YLI-PAAVOLA: Suomen murrekirja. perusteet Luentotentti tai kirjatentti tai oppimistehtävät. Edellytykset 7

10 Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I). 1. opintovuoden kevätlukukausi. Opetuskieli suomi Kirjoitusviestintä (suomi) (3 op) Writing Exercises HYL-HYV Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida omaa kirjoittamisprosessiaan, kirjoittaa eri tekstilajien mukaisia kirjoituksia sekä antaa rakentavaa palautetta muiden kirjoitelmista. Kirjoittamisprosessi, tekstilajit tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen. 1) Harjoituskurssi (20 t), aktiivinen läsnäolo harjoituksissa välttämätöntä; 2) verkkokurssi. perusteet Tunti- ja kotitehtävät. 1) harjoituskurssi: 1. opintovuoden syyslukukausi; 2) verkkokurssi: 1. opintovuoden kevätlukukausi. Tarjontatieto Vain suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Opetuskieli suomi Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa korjata erilaisia tekstejä kieliasultaan moitteettomiksi ja perustella korjaukset kielenhuollon näkökulmasta. Hän osaa myös käyttää ajantasaisia kielenhuollon oppaita ja seurata kielenhuollon suositusten muutoksia. Kielenhuollon periaatteet, suomen yleiskielen säännöt ja autenttisten tekstien korjaaminen. Johdantoluento (2 t) ja harjoituskurssi (21 t). Aktiivinen läsnäolo harjoituk sissa välttämätöntä. Opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Suositeltavaa oheislukemista: ITKONEN, Kieliopas; Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. perusteet Luentotentti. 1. opintovuoden kevätlukukausi. Opetuskieli suomi. Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kanssa. 8

11 SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (45 op) s SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (sivuaine) (30 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen nykykieliopin käsitteistön ja osaa soveltaa sitä pedagogisesti tuntee puhutun ja kirjoitetun suomen kielen kehityslinjat tuntee nimistöntutkimuksen perusteet on perehtynyt yhteen suomen lähisukukieleen (esimerkiksi viroon tai karjalaan) tuntee fennistiikan tutkimussuuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen sitoutuu tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin on perehtynyt tarkemmin ainakin yhteen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen (esimerkiksi pragmatiikkaan tai suomen kielen opettamiseen toisena kielenä). Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op ja sivuaineopiskelijalle 30 op. Aineopintojen opintojaksoista kuusi on kaikille pakollisia, osa on valinnaisia ja osa (moduuli Tieteellinen työ) vain pääaineopiskelijoille suunnattuja. Suomen kielen valinnaiset aineopintojaksot hyväksytään suorituksiksi paitsi aineopintojen valinnaisiin myös syventävien opintojen moduuliin Muut valinnaiset opinnot. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi käyttää mitä tahansa syventävien opintojen opintojaksoa (paitsi seminaaria ja ohjattua harjoittelua) aineopintojen valinnaisiin. Myös pääaineopiskelija voi sisällyttää syventävien opintojen vaihtoehtoisia opintojaksoja (kohdista Suomen kielen tutkimussuuntauksia, Oppiaineen tutkimuksen painoalat ja Muut valinnaiset opinnot) jo aineopintojen valinnaisiin. Pääaineopiskelijan kannattaa valita aineopintojen valinnaisiin opintojaksoja sellaiselta tutkimusalalta, jolta hän haluaa tehdä kandidaatintutkielmansa. Valinnaisiksi opinnoiksi voidaan hyväksyä myös joitakin yleisen kielitieteen, karjalan kielen ja kulttuurin, suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen sekä kansainvälisen Master s Degree Programme in Linguistic Sciences -ohjelman kursseja. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuudesta on sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa, ellei asiasta ole jo yleisesti tiedotettu. perusteet Arvosana lasketaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä. Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaispistemäärällä. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Aineopinnoista voi suorittaa joitakin opintojaksoja jo perusopintojen rinnalla. Samoin aineopintovaiheessa voi suorittaa jo monia syventävien opintojen opintojaksoja, ja niitä voi halutessaan lukea myös aineopintojen valinnaisiin suorituksiin. Opintojaksokuvauksissa mainitaan tarkemmin, mitä aiempia opintojaksoja milloinkin edellytetään tai suositellaan. Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät paljon itsenäistä työskentelyä vaativan osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Kaikille pakolliset opinnot Johdatus suomen kielen kuvaukseen ja tutkimukseen (3 op) Introduction to the Study of Finnish Language HYL-HYV Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kieliopillisen kuvauksen perinteen ja osaa suhteuttaa Ison suomen kieliopin muun tyyppisiin kielioppeihin. Hän pystyy myös käyttämään Ison suomen kieliopin verkkoversion eri 9

12 hakutoimintoja. Opiskelija tuntee suomen kielen tutkimussuuntauksia ja osaa hakea suomen kieltä koskevaa tutkimustietoa eri lähteistä. Ison suomen kieliopin tekoprosessi, teoksen rakenne ja teoreettiset lähtökohdat; tärkeimmät termimuutokset, asema kielioppien historiassa sekä verkkoversion käyttötavat. Katsaus suomen kielen tutkimuksen historiaan ja keskeisiin tutkimussuuntauksiin ja niissä käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin. Perehtyminen nykytutkimukseen kirjallisten ja suullisten tehtävien avulla. Luento- ja harjoituskurssi (21 t) tai oppimistehtävät verkossa. Ison suomen kieliopin verkkoversio, verkkokurssimateriaali. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I), Lauseoppi I. 2. opintovuoden syyslukukausi. Opetuskieli suomi Sanasto ja sananmuodostus (suomi) (3 op) Lexicon and Word Formation (Finnish) Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Helka Riionheimo Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen kielen sanastokerrostumat ja sananmuodostuskeinot niihin liittyvine peruskäsitteineen, osaa analysoida sanojen rakenteita, tunnistaa sanoissa esiintyviä johtimia sekä pystyy muodostamaan annetuista sanoista erityyppisiä johdoksia. Sanastokerrostumat sekä sananmuodostuskeinot, erityisesti yhdistäminen ja johtaminen, yhdys sanojen muodostuksen morfologiset erikoistapaukset, johto-opin perusteet, nomini- ja verbiderivaatio. Luento- ja harjoituskurssi ( t) tai kirjatentti. Suositellaan suoritettavaksi luentokurssina. Kirjatentti: Kaisa Häkkinen, Mistä sanat tulevat s ja Vesa Koivisto, Suomen sanojen rakenne s ja perusteet Luento- tai kirjatentti. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I). 1. tai 2. opintovuoden kevätlukukausi. Opetuskieli suomi Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II (Finnish) Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa eron perinteisen ja tieteellisen syntaksin kuvauksen välillä. Hän pystyy antamaan vaihtoehtoisia analyyseja suomen kielen rakenteille ja osaa etsiä ja käyttää useita erilaisia syntaksin tutkimuksen lähteitä. 10

13 Rakenteet konstruktioina, lausekkeiden hierarkkinen rakenne, kompleksiset rakenteet kuten vertailu- ja yhdysrakenteet, verbisyntaksin ja sanajärjestyksen keskeiset kysymykset. 1) Luento- ja harjoituskurssi (20 t + 10 t), 2) oppimistehtävät verkossa. perusteet Kotitentti tai oppimistehtävät. Edellytykset Lauseoppi I. 2. opintovuoden syyslukukausi. Opetuskieli suomi Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Vastuuopettaja: professori Marjatta Palander Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomen päämurteiden ja nykypuhekielen tärkeimpien äänne- ja muotoilmiöiden historiallisen kehityksen ja osaa soveltaa diakronisen kielentutkimuksen menetelmiä palauttamalla nykykielen muotoja myöhäiskantasuomeen. Kantasuomen käsite, suomen murteiden keskeisimmät konsonantistoa ja vokaalistoa koskevat äännevaihtelut historialliselta kannalta. Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjatentin kirjallisuus: HEIKKI LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I-III, , sekä PIRKKO NUOLIJÄRVI - MARJA- LEENA SORJONEN, Miten kuvata muutosta? 2005 (saatavana myös verkossa: perusteet Luento- tai kirjatentti. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I), Lauseoppi I sekä Suomen murteet ja muu puhekieli. 2. opintovuoden syyslukukausi. Opetuskieli suomi Nimistötieteen peruskurssi (3 op) Introduction to Onomastics (Finnish) Vastuuopettaja: professori Marjatta Palander Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot suomalaisesta nimistöntutkimuksesta, sen historiasta ja menetelmistä sekä osaa analysoida erisnimiä tieteellisesti. Suomalaisen nimistöntutkimuksen pääsuuntaukset ja termistö. Paikan- ja henkilönnimien sekä mm. kaupallisten nimien tarkastelua etymologiselta, rakenteelliselta ja nimien käytön kannalta. Luentokurssi (22 t), johon sisältyy harjoituksia, tai kirjatentti. 11

14 Luennoilla ilmoitettava oheismateriaali. Kirjatenttiin luettava kirjallisuus: AINIALA-SAARELMA-SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS perusteet Luento- tai kirjatentti. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I). 1. tai 2. opintovuoden kevätlukukausi. Opetuskieli suomi Kirjakielen kehitys (suomi) (3 op) History of Written Finnish Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on tietoa kirjakielen kehityksestä ja kehittämisestä, hän on tutustunut vanhoihin teksteihin ja pystyy analysoimaan nykysuomesta poikkeavia muotoja ja rakenteita. Kirjakielen historiaa Agricolasta nykysuomeen. Vanhan kirjakielen ortografinen, äänteellinen, rakenteellinen ja sanastollinen kehitys. Kielenohjailun vaiheet. Luentokurssi (22 t) tai kirjatentti. Kirjatenttiin luettava kirjallisuus: LEHIKOINEN, LAILA & KIURU, SILVA: Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, KAISA Agricolasta nykykieleen s ja perusteet Luento- tai kirjatentti. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I) sekä Lauseoppi I. 2. opintovuosi. Opetuskieli suomi. Yksi lähisukukielen kurssi (ei pakollinen sivuaineopiskelijoille) Viron kieli (3 op) Estonian Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee viron kielen pääpiirteet sekä tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Hän pystyy lukemaan vironkielistä tekstiä ja selviytymään jokapäiväisistä keskustelutilanteista. Viron kieliopin, erityisesti äänne- ja muoto-opin, sekä sanaston peruspiirteet suomeen verraten, käännös- ja keskusteluharjoituksia. Luento- ja harjoituskurssi. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. 12

15 perusteet Luentotentti. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I). Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Opetuskieli suomi. Tämä opintojakso on mahdollista suorittaa jo perusopintovaiheessa ensimmäisenä opintovuonna. Kurssi on vaihtoehtoinen karjalan kielen (varsinaiskarjalan tai livvinkarjalan) kurssin kanssa. Yhden lähisukukielen kurssin suorittaminen on pakollista vain suomen kielen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa lähisukukielten kursseja aineopintojen valinnaisina opintoina Karjalan kielen alkeiskurssi (varsinaiskarjala) (4 op) Basic Course in Karelian Vastuuopettaja: professori Vesa Koivisto Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä varsinaiskarjalaksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy sillä yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opin säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Varsinaiskarjalan äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan varsinaiskarjalan perussanastoon. Luentokurssi (28 t). Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. perusteet Luentotentti. Opettajat Tuntiopettaja. 1. opintovuoden syyslukukausi. Kurssi järjestetään vuorotellen livvinkarjalan vastaavan kurssin kanssa. Opetuskielinä varsinaiskarjala ja suomi. Edeltävinä opintoina suositellaan suoritettavaksi kurssi Johdatus karjalan kieleen ja kulttuuriin. Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään varsinaiskarjalan läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille kurssi on vaihtoehtoinen livvinkarjalan alkeiskurssin kanssa. Suomen kielen aineopinnoissa kurssi on pääaineopiskelijoille vaihtoehtoinen viron tai livvinkarjalan kielen kurssin kanssa. Suomen kielen sivuaineopiskelijat voivat käyttää tämän kurssin aineopintojen valinnaisiin kursseihin Karjalan kielen alkeiskurssi (livvinkarjala) (4 op) Basic Course in Karelian Vastuuopettaja: professori Vesa Koivisto Kurssin jälkeen opiskelija pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tekstiä livvinkarjalaksi, hallitsee kyseisen murteen perussanaston ja selviytyy sillä yksinkertaisista arkielämän viestintätilanteista. Hän tuntee livvinkarjalan äänne- ja muoto-opin säännöt ja erot verrattuna suomen kirjakieleen. Livvinkarjalan äänne- ja muoto-opilliset erikoispiirteet verrattuna suomen kirjakieleen. Tekstien avulla tutustutaan livvinkarjalan perussanastoon. 13

16 Luentokurssi (28 t). Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. perusteet Luentotentti. Opettajat Tuntiopettaja. 1. opintovuoden syyslukukausi. Kurssi järjestetään vuorotellen livvinkarjalan vastaavan kurssin kanssa. Opetuskielinä livvinkarjala ja suomi. Edeltävinä opintoina suositellaan suoritettavaksi kurssi Johdatus karjalan kieleen ja kulttuuriin. Nollatasolta lähtevä mutta nopeasti etenevä kurssi, jossa hyödynnetään livvinkarjalan läheistä sukulaisuutta suomen kielen kanssa. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille kurssi on vaihtoehtoinen varsinaiskarjalan alkeiskurssin kanssa. Suomen kielen aineopinnoissa kurssi on pääaineopiskelijoille vaihtoehtoinen viron tai livvinkarjalan kielen kurssin kanssa. Suomen kielen sivuaineopiskelijat voivat käyttää tämän kurssin aineopintojen valinnaisiin kursseihin. Tieteellinen työ (vain pääaineopiskelijat) (16 op) Fennistiikan tutkimustaidot (3 op) Methodology of Fennistics HYL-HYV Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija pystyy kertomaan yleisimmistä suomen kielen tutkimuksissa käytetyistä menetelmistä ja aineistoista ja osaa itse hankkia aineistoa jollakin menetelmällä. Opiskelija tuntee yleiset tutkimuksenteon periaatteet, ja hänellä on valmiudet toteuttaa pienimuotoinen tutkielma tieteenteon eettisiä ohjeita noudattaen. Opiskelija tunnistaa tieteelliset tekstilajit, lukee tutkimustietoa kriittisesti ja osaa kirjoittaa asiatyylistä tieteellistä tekstiä noudattaen fennistiikan alan käytäntöjä. Suomen kielen arkistot ja aineistot sekä fennistisen tutkimuksen julkaisufoorumit. Tieteelliset tekstilajit. Tieteellisen tiedonhankinnan ja kirjoittamisen perusteet. Fennistiikan alan kirjoittamiskäytännöt. Luentoja ja harjoituksia 20 t. Opintojakson suorittamisesta vaihtoehtoisella tavalla on sovittava erikseen. perusteet Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja tehtävien tekeminen hyväksyttävästi. Edellytykset Edeltävät opinnot: Suomen kielen perusopinnot, Johdatus suomen kielen kuvaukseen ja tutkimukseen ja mielellään myös muita aineopintoja. 3. opintovuosi (ennen proseminaaria). Kurssi on pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Se suoritetaan ennen opintojaksoa Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana. Opetuskieli suomi Kielentutkimuksen menetelmät (2 op) Linguistic Methodology Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo Kurssin läpäistyään opiskelija tuntee kielentutkimuksen keskeiset menetelmät. Hän pystyy lukemaan ja ymmärtämään tieteellisiä raportteja, joissa on käytetty kurssilla esiteltyjä metodeja. 14

17 Kurssilla esitellään keskeisimpiä kielentutkimuksen menetelmiä, mm. korpustutkimusta (teksti- ja puhekorpukset), kokeellista tutkimusta sekä haastattelu-, kysely- ja keskusteluntutkimusta sekä tilastojen lukemista ja tulkitsemista. Kurssilla käsiteltäviin teemoihin liittyy osin verkossa tehtäviä harjoituksia. 1) Aktiivinen osallistuminen luennoille, hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt sekä lopputentti. 2) Esseemuotoinen esitys jostain menetelmästä. perusteet Harjoitukset ja tentti.. Opettajat Kieliaineiden metodologian yliopistonlehtori Edellytykset Kielitieteen peruskurssi (Kielentutkimuksen perusteet) 2. periodi. Suositeltu suoritusaika proseminaarin / seminaarin yhteydessä. Opetuskieli: suomi Suomen kielen tiedonhaku (1 op) Information skills in Finnish language and literature studies Vastuuopettaja: tietoasiantuntija, informaatikko Jussi Hyvärinen Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin, tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat sekä muita keskeisiä tieteellisiä tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Luennot (4 tuntia) ja verkkokurssi harjoituksineen Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen. Hän osaa arvioida suomen kieltä koskevia tutkimussuunnitelmia ja pienimuotoisia tutkimuksia ja antaa niistä palautetta. Hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja keskustelun käytäntöjä. Opiskelija tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina ja esitelmän kieliasun tarkastajana. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Seminaarityöskentely 28 t ja siihen liittyvät tehtävät. Aktiivinen läsnäolo seminaarissa välttämätöntä. Proseminaaria ei voi korvata vaihtoehtoisella tavalla. perusteet perusteena on oma esitelmä (50 %) sekä opponointi, osallistuminen keskusteluun ja muut tehtävät (50 %). Edellytykset 15

18 Suomen kielen perusopinnot, Johdatus suomen kielen kuvaukseen ja tutkimukseen, Fennistiikan tutkimustaidot, Kielentutkimuksen menetelmät ja mahdollisimman paljon muita aineopintoja. 3. opintovuosi. Tarjontatieto Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Proseminaari luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielma. Opetuskieli suomi. Proseminaarisuoritukseen sisältyy (pääaineopiskelijoilla) opinto-ohjauskeskustelu Suomen kielen kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper (Finnish Language) Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija osaa määritellä ja rajata kielitieteellisen tutkimusongelman, soveltaa valitsemaansa menetelmää tiettyyn aineistoon, käyttää lähteitä ja kirjoittaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen. Pienimuotoisen tutkimuksen toteuttaminen ohjatusti. Työn muokkaaminen ja viimeistely saadun palautteen pohjalta. Tutkielma (noin 20 s). perusteet Kirjallinen työ ja sen tarkastusaikana hyväksyttävästi suoritettu kypsyysnäyte. Filosofisen tiedekunnan yhteiset kandidaatintutkielmien arviointikriteerit on esitelty tiedekunnan www-sivuillla 3. opintovuosi, suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Tarjontatieto Suomen kielen pääaineopiskelijat ja ne sivuaineopiskelijat, jotka aikovat jatkaa syventäviin opintoihin. Kandidaatintutkielma luetaan sivuaineopiskelijoilla osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan Suomen kielen sivuainetutkielma. Kandidaatintutkielma tehdään aina suomen kielen proseminaarin yhteydessä. Proseminaarissa tutkielman ensimmäistä versiota käsitellään esitelmänä, jota arvioidaan ja josta annetaan palautetta. Sen perusteella tutkielma muokataan ja viimeistellään valmiiksi. Kandidaatintutkielmaan liittyy Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä ennen tutkielman arvostelua. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) Maturity Examination (Finnish Language, B. A.) HYL-HYV Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija osaa tuottaa laajahkon itsenäisen tekstin, jolla hän osoittaa hallitsevansa kandidaatintutkielman aihepiirin ja moitteettoman tieteellisen asiatyylin. Esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma kandidaatintutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kirjoituksen on oltava sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Kirjoituksen suosituspituus nelisen sivua joka riville kirjoitettuna. Yleisessä tentissä tai sähköisessä tentissä ilman lähdeaineistoja laadittava kirjoitelma annetusta, kandidaatintutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. 16

19 perusteet Kirjoitelma. Opettajat Kandidaatintutkielman ohjaaja ja tarkastaja. 3. opintovuosi; Suoritetaan ennen kandidaatintutkielman arvostelua. Valinnaiset opinnot (7 8 op / 12 op) Vastuuhenkilö: professori Pirkko Muikku-Werner Pragmatiikkaa (suomen kieli) (3 op) Pragmatics (Finnish) Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija osaa määritellä pragmatiikan keskeiset käsitteet sekä tunnistaa tilanteen ja osallistujien vaikutuksen vuorovaikutukseen sekä kielenkäyttöön. Kielenkäyttö, sen taustatekijät sekä vaihtelun syyt ja laatu. Kielenkäyttöä ohjaavat maksiimit ja niiden vuorovaikutuksellinen merkitys. Luentokurssi (22 t) tai essee. Esseekirjallisuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa. perusteet Luentotentti tai essee. Edellytykset Merkitys ja vuorovaikutus. Opetuskieli suomi. Opintojaksoa suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Opintojakson voi lukea suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin tai syventävien opintojen kohtaan Muut valinnaiset opinnot Nuorten kieli ja kielen käyttö (3 op) Language of the Youth (Finnish) Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee 2000-luvun suomalaisten nuorten kielelle ja kielen käytölle ominaisia piirteitä ja niiden tutkimusta. Suomen eri kielimuodot, variaatio, identiteetti ja asenteet, kielellinen vuorovaikutus, kielen käyttö ja teknologia; englannin kieli nuorten kielellisenä resurssina. Kirjatentti tai essee. Kirjatentin kirjallisuus: ROUTARINNE, SARA & UUSI-HALLILA, TUULA (toim.) 2007, Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla s LEPPÄNEN, SIRPA - NIKULA, TARJA & KÄÄNTÄ, LEILA (toim.) 2008, Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa s. 9-40, KALLIOKOSKI, JYRKI - KOTILAINEN, LARI & PAHTA, PÄIVI (toim.) 2009, Kielet kohtaavat s Esseevaihtoehto perustuu samaan kirjallisuuteen, ja siitä on sovittava vastuuopettajan kanssa. 17

20 perusteet Kirjatentti tai essee. Opetuskieli suomi. Opintojakso käy suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin, syventävien opintojen painoaloihin (painoala 2: kielen käyttö ja kielen omaksuminen) tai syventävien muihin valinnaisiin opintoihin Asennoitumisen kielioppia (4 op) Grammatical Expression of Stance Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Hannele Forsberg Opiskelija osaa analysoida vuorovaikutuksen näkökulmasta sellaisia morfosyntaktisia rakenteita, jotka ilmaisevat puhujan asennoitumista lausumaansa ja/tai puhetilanteeseen. Kysymys- ja vastausrakenteet, episteemiset ja evidentiaaliset ilmaisukeinot ja kielto vuorovaikutuksen ja alueellisen variaation näkökulmasta. Rakenteiden kautta valaistaan myös puhutun ja kirjoitetun suomen kielen suhdetta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Luento- ja harjoituskurssi (luentoja 22 t, oheislukemista ja kotitehtäviä) sekä kirjallinen lopputyö. perusteet Lopputyö. Opetuskieli suomi. Suositellut edeltävät opinnot: Kirjakielen kehitys. Käy suoritukseksi aineopintojen valinnaisiin sekä syventävien opintojen moduuleihin Suomen kielen tutkimuksen painoalat ja Muut valinnaiset opinnot Tekstinhuolto (suomen kieli) (3 op) Text Editing (Finnish) Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muokata tekstiä kokonaisuudessaan. Hän pystyy näkemään tekstin rakenteelliset ongelmat, sisällön epäjohdonmukaisuudet ja tyylilliset kömmähdykset ja korjaamaan ne. Eri alojen asiatekstien muokkausta. Harjoituskurssi (24 t), aktiivinen läsnäolo harjoituksissa välttämätöntä. perusteet Lopputyö. Edellytykset Kielenhuolto. Opetuskieli suomi. Kurssi järjestetään vuorovuosin opintojakson Logiikka ja kieli kanssa. Opintojakson voi lukea suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin tai syventävien opintojen kohtaan Muut valinnaiset opinnot. 18

21 Tekstien tulkitseminen (suomen kieli) (4 op) Text Analysis (Finnish Language) Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija kykenee erottelemaan tekstejä toisistaan niiden ominaispiirteiden perusteella, analysoimaan tekstejä eri menetelmin ja erittelemään sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Hankittua tietoa hän pystyy soveltamaan harjoituksissa. Tekstilingvistinen, diskurssianalyyttinen, systeemis-funktionaalinen ja retorinen näkökulma teksteihin. Luennot (20 t) ja harjoitukset (10 t). Harjoituksissa läsnäolo on pakollista, mutta poissaolo on korvattavissa kotitehtävällä. Kurssi on suoritettavissa myös kirjoittamalla essee ja tekemällä harjoitukset. Esseekirjallisuudesta ja harjoituksista sovitaan vastuuopettajan kanssa. perusteet Joko luentotentti tai essee ja harjoitustehtävät. Edellytykset Merkitys ja vuorovaikutus. Suorituksiin käytetty kieli on suomi. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. Opintojakson voi lukea suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin tai syventävien opintojen kohtaan Muut valinnaiset opinnot Suomi toisena/vieraana kielenä (3 op) Finnish as a Second/Foreign Language Vastuuopettaja: professori Pirkko Muikku-Werner Opiskelija kykenee lähestymään omaa äidinkieltään toisen ja vieraan kielen näkökulmasta ja tuntee vieraan ja toisen kielen oppimisen ja opettamisen teorioiden perusteet. Näkemyksiä kielenoppimisesta ja sen taustoista sekä erilaisia oppimisstrategioita; opetuksen suunnittelu, metodiset vaihtoehdot ja tulosten arviointi; suomen kieli oppijan näkökulmasta. Luentokurssi (22 t) tai essee. Esseekirjallisuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa. perusteet Luentotentti tai essee. Edellytykset Äänne- ja muoto-oppi (tai sen edeltäjä Äänne- ja muoto-oppi I) sekä Lauseoppi I. Opetuksen tai esseen kieli on suomi. Opintojaksolla voi korvata Suomi toisena/vieraana kielenä -kokonaisuuden jaksosta Toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen ( ) kirjan NISSILÄ, LEENA et al. 2006, Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Opintojakson voi lukea myös suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin tai syventävien opintojen kohtaan Muut valinnaiset opinnot. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. 19

22 Logiikka ja kieli (3 op) Logic and Language Vastuuopettaja: lehtori Irja Alho Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ilmaista symbolein joukkojen välisiä suhteita ja kielentää joukko-opin ilmauksia, tulkita lauselogiikan ja predikaattilogiikan ilmauksia, käyttää totuustauluja, loogisia ekvivalensseja ja päättelysääntöjä. Hän on myös perillä formaalin semantiikan ajattelutavasta. Joukko-opin, lauselogiikan ja predikaattilogiikan peruskäsitteet sekä niiden käyttö kielentutkimuksessa. Luento- ja harjoituskurssi (20 t + 10 t). perusteet Kotitehtävät. Opetuskielenä suomi; opetuskieli voi olla englanti, mikäli kurssille osallistuu ulkomaalaisia opiskelijoita. Kurssi järjestetään vuorovuosin opintojakson Tekstinhuolto kanssa. Opintojakson voi lukea suomen kielen aineopintojen valinnaisiin opintoihin tai syventävien opintojen kohtaan Muut valinnaiset opinnot Puheviestintä oppiaineena ja sen teoreettiset perusteet (3 op) Speech Communication as a Subject and its Theoretical Basis Vastuuopettaja: tuntiopettaja Kirsi Heikkinen-Jokilahti Opintojakson suoritettuaan opiskelija: osaa määritellä puheviestinnän tutkimuksen kehitystä ja suuntauksia sekä keskeisiä teorioita ja käsitteitä osaa määritellä merkkijärjestelmät, viestinnän tasot (intrapersonaalinen taso, interpersonaalinen taso, ryhmä- ja organisaatiotaso, kulttuurin taso) ja osaa analysoida niihin liittyviä ilmiöitä osaa kuvailla vuorovaikutussuhteiden kehittymistä osaa määritellä ryhmän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet, ominaispiirteet ja lähtökohdat osaa eritellä ja analysoida erilaisia vuorovaikutustilanteita puheviestinnän teorioita hyödyntäen tuntee puheviestinnän tutkimuksen keskeisen tradition menneestä tähän päivään Luennoille osallistuminen ja hyväksytty tenttisuoritus. Toteutustavat Luentoja 20 tuntia. Opintojaksolla sovittava kirjallisuus ja muu materiaali. Edellytykset Puheviestintää humanististen tieteiden opiskelijoille 2 op. Syyslukukaudella. Suositeltava suoritusaika: 2. vsk: syksy. Opetuskieli suomi. 20

23 SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) s SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (sivuaine) (60 op) ADVANCED STUDIES (FINNISH) Vastuuopettaja: professori Marjatta Palander Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on saavuttanut laaja-alaisen näkemyksen suomen kielestä, sen käytöstä ja yhteiskunnallisesta asemasta osaa tarkastella suomen kieltä eri kielioppikäsitysten mukaisesti tuntee fennistiikan keskeisimmät tutkimussuuntaukset ja on perehtynyt vähintään yhteen Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen tutkimuspainoalaan, joita ovat suomen aluemurteet ja muu puhekieli, kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa tieteellisessä työssään hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät pystyy toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Suomen kielen syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op, sivuaineopiskelijoille 60 op. Opinnot koostuvat neljästä moduulista. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevat suomen kielen pääaineopiskelijat suorittavat lisäksi opintojakson Näkökulmia kielitiedon ja kirjallisuuden opettamiseen (5 op). Kirjallisuutta pääaineenaan opiskelevat opettajaopiskelijat suorittavat kyseisen opintojakson osana kirjallisuuden aineopintoja. Moduuliin Suomen kielen tutkimussuuntauksia opiskelija suorittaa valitsemiaan opintojaksoja vähintään 12 op:n laajuisesti. Opiskelija voi halutessaan suorittaa näitä opintoja enemmänkin. Ylimääräiset opintopisteet voi lukea syventävien opintojen muihin valinnaisiin opintoihin. Moduuliin Oppiaineen tutkimuksen painoalat (vähintään 10 op) voi suorittaa kursseja miltä tahansa painoalalta, jotka ovat 1) Suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2) Kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä 3) Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit. Moduulissa perehdytään tarkemmin niihin suomen kielen erityisaloihin, joita Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineessa tutkitaan. Kokonaisuus muodostuu yhden tai useamman painoalan suorituksista. Ylimääräiset opintopisteet voi lukea syventävien opintojen muihin valinnaisiin opintoihin. Moduuliin Muut valinnaiset opinnot (laajuus 5 op äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevat pääaineopiskelijoilla, muilla 10 op) voi suorittaa erikseen ilmoitettavia opintojaksoja, yleisen kielitieteen kursseja ja kansainvälisen Master s Degree Programme in Linguistic Sciences -ohjelman kursseja, mutta näiden soveltuvuus tulee varmistaa etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajalta. Valinnaisiin opintoihin voidaan lukea myös ylimääräiset opintosuoritukset moduuleista Suomen kielen tutkimussuuntauksia ja Oppiaineen tutkimuksen painoalat. Moduuli Syventävä tieteellinen työ (48 tai 28 op) koostuu osioista Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) ja Suomen kielen pro gradu -tutkielma (40 op) tai Suomen kielen sivuainetutkielma (20 op). Pääaineopiskelijalle kuuluu myös Kypsyysnäyte (0 op). Syventävien opintojen suoritukset ovat pääasiassa kirjatenttejä, jotka suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Yksittäisen kirjatentin minimilaajuus on 2 op, mutta suositeltavaa on tenttiä kirjallisuutta 3-5 op:n laajuisina kokonaisuuksina. Useimmissa tenteissä on vaihtoehtoista kirjallisuutta. Väitöskirjoista ja muista monografioista on yleensä julkaistu arvostelu Virittäjässä tai Sananjalassa. n lukeminen auttaa hahmottamaan kirjan keskeisen sisällön. Kirjatentin vaihtoehtona on eräissä opintojaksoissa opintopiiri tai esseesuoritus. Opintopiiritoiminnasta annetaan tarkemmat ohjeet erikseen. Syventäviin opintoihin kuuluvaa kontaktiopetusta järjestetään joka lukuvuonna, mutta kurssit vaihtelevat vuosittain; ainoastaan Suomen kielen syventävien opintojen seminaari pidetään säännöllisesti joka vuosi. perusteet Arvosana lasketaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä. Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaispistemäärällä. Suomen kielen syventävät opinnot kuuluvat maisterivaiheen opintoihin. Yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voi suorittaa kandidaatintutkintovaiheessa, ei kuitenkaan Syventävien opintojen seminaaria. 21