Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät"

Transkriptio

1 Lastenneurologia Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? Hannu Heiskala Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen pohjana ovat yhteiskuntamme arvot. Kuntoutustyön viitekehyksistä vain yksi on lääketieteellinen. Keskityn tässä kirjoituksessa lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin, joista koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset ja joiden vaikuttavuudesta on hyvin niukasti näyttöön perustuvaa tietoa. Esittelen yhdysvaltalaisen asiantuntijatyöryhmän suositusta, jossa korostetaan lääkärintyön diagnostista luonnetta ja terapian tavoitteellisuutta, sekä myös erilaisia malleja kuntoutustyön organisoimiseksi. Nimitän näitä malleja lääketieteelliseksi, näennäislääketieteelliseksi ja huoltajalähtöiseksi malliksi sekä fuusiomalliksi. Olisi käytävä keskustelua siitä, mikä osa kuntoutuksesta kuuluu millekin taholle. Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät juontuvat länsimaisen yhteiskunnan arvoista ja ovat eri kulttuureissa suhteellisen samanlaisia ja riidattomia. Barry (1996) on ilmaissut ne pyrkimyksinä helpottaa huoltajan hoitokuormaa ja toisaalta kasvattaa lapsi mahdollisimman itsenäiseen aikuisuuteen. Tähän liittyy parhaan mahdollisen kommunikaatiotavan sekä omatoimisuutta ja itsenäistä liikkumista helpottavien keinojen etsiminen. Myös psykososiaaliseen kypsymiseen tukeminen on tärkeätä. Työtä on tehty moniammatillisesti. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on sosiaalityön lisäksi omais- ja vammaisjärjestöjen toiminta ollut aktiivista. Koululaitos on kehittänyt erityisopetuksen menetelmiä. Terveydenhuollon vastuulla on ollut täsmällisen syydiagnoosin, kuntoutumisennusteen sekä vammaisuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien määrittäminen ja hoito. Tähän liittyvistä ongelmista tärkeimpiä ovat psyykkiset pulmat, epilepsia, aistivammat, hengitystieongelmat, liikuntavammaisuus sekä ortopediset ja gastrointestinaaliset kirurgiset sairaudet. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin niin sanottuun lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin. Kyseisestä kuntoutustoiminnasta koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset. Kuntoutusta osin rahoittaneen Kansaneläkelaitoksen viime vuoden menot vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kansaneläkelaitoksen 0 15-vuotiaat kuntoutujat (yhteensä eli n. 7 samanikäisestä väestöstä), jotka saivat vaikeavammaisten* lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen kokonaishinta oli mk ( mk/kuntoutuja) vuonna 1999 (KELA 2000). Kuntoutuksen muoto Kuntoutujat Kuntoutuslaitoshoito 118 Sopeutumisvalmennuskurssit 1183 Kuntoutuskurssit 98 Hoito Reumasäätiön sairaalassa 236 Psykoterapia 209 Neuropsykologinen kuntoutus 25 Toimintaterapia 2055 Puheterapia 2920 Fysioterapia 3365 Muu terapia 827 * Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 1 momentissa vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka sairaudesta, viasta tai vammasta hänelle aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että hänellä sen vuoksi on huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, koulussa työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella Duodecim 2000; 116: H. Heiskala

2 Pohdin kuntoutusta arkkiatri Risto Pelkosen (1999) hengessä:»sivistysvaltiossa ketään ei jätetä hoitamatta, jos tarve todetaan. Kaikille ei voida kuitenkaan antaa kaikkia hoitoja. Vaikuttavuuden vaatimus on reiluin ja tarpeettomia kustannuksia parhaiten säästävä hoidon valintaperuste. Tärkeätä ei siis ole vain se, mitä jokin hoitotoimi maksaa, vaan se, minkälaista hyötyä hoito tuottaa pitkällä aikavälillä ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset kustannukset.» Vaikeavammaisten kuntoutuksen vaikuttavuus kirjallisuustietojen perusteella Medline-tietokannassa (1996 helmikuu 2000) on vain yksi artikkeli (Bower ym. (1996), joka saadaan hakukriteerillä CP-vammaisuus, fysioterapia ja tavoitteet. Tuo satunnaistettu kontrolloitu tutkimus selvitti fysioterapian intensiteetin ja terapialle asetettujen mitattavien tavoitteiden merkitystä. Intensiteetillä oli vain vähäinen vaikutus, mutta tavoitteellisuus monipuolisti terapian kohteen liikuntataitoja. Muista löytämistäni interventioita kuvaavista artikkeleista on tiivistelmä taulukossa 2. Löytämäni kirjallisuustiedot tukevat ajatusta, että terapioista voidaan saada hyötyä silloin, kun niillä on päivittäisiin toimintoihin tai koulutyöhön liittyvä konkreettinen tavoite. Tavoitteen tulee olla määrällisesti tai laadullisesti mitattavissa riidattomasti. Lisäksi on ehkä hyödyksi, jos terapiat voidaan integroida osaksi päivähoitoa tai koulutyötä. Terapioiden vaikutuksesta itsetuntoon tai psyykeen usein esiin tuodusta»psyykkisestä reunahyödystä» löytyi kirjallisuudesta vain anekdootteja. Taulukko 2. Eri terapioiden vaikuttavuus Medline-tietokannan (1996 helmikuu 2000) valossa. Terapian kohde Interventio Tulos Lähde CP-lapset Painovoimaa hyödyntävä Paransi luuntiheyttä Chad ym. (1999) 8 kk:n harjoitusohjelma CP-lapset 8 viikon ratsastusterapia Paransi energian käyttöä kävelyssä McGibbon ym. (1998) CP-lapset 6 kk:n liikunta ja uintiohjelma, Paransi uintitaitoa, ei itsetuntoa Hutzler ym. (1998) kontrolloitu (Martinek Zaichkowskyn mittari) CP-lapset Satunnaistetusti (Law ym.) ja Ei eroa Law ym. (1997) (yläraajavammat) vaihtovuoroisesti NDT-terapia Fetters ja Kluzik (1996) (neurodevelopmental therapy eli Bobath-terapia) tai toimintaterapia CP-riskin omaavat lapset Varhainen fysioterapia, satun- Ei vaikutusta lapseen eikä äitien Weindling ym. (1996) (perinataalilöydökset) naistetusti (Weindling ym.) ja masennustaipumukseen Lambrenos ym. (1996) kontrolloidusti Kehitysvammaiset miehet Omaehtoinen harjoittelu, Kasvatti merkitsevästi lihasvoimaa Suomi (1998) kontrolloitu Kehitysvammaiset lapset Meta-analyysi SI-terapiasta Ei eronnut vaihtoehtoisista hoi- Vargas ja Camilli (1999) (sensorinen integraatio) doista Oppimis- ja hienomotorisista Toimintaterapeuttien koulu- Tuloksellisia avoimissa tutkimuk- Case-Smith (1996) häiriöistä kärsivät lapset konsultaatiot sissa Kemmis ja Dunn (1996) Kehitysvammaiset lapset Moniammatillisen työryhmän Suurta osaa ei noudatettu, puhe- Glaun ym. (1998) suositukset terapiaa parhaiten Autistiset lapset Ns. fasilitoitu kommunikaatio Avustajan vaan ei avustettavan Beck ja Pirovano (1996) (avustaja ohjaa lasta kommunikaatiota epäeettistä Simon ym. (1996) kirjoittamaan) Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2015

3 Yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän suositus Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistys (American Academy of Pediatrics) asetti komitean miettimän terapiapalveluita liikuntavammaisille lapsille (APP Committee 1996). Raportissaan komitea toteaa:»viime vuosikymmenen meta-analyysit, toiminnallisten mittarien käyttäminen tai yhden tutkittavan tilastomenetelmät eivät ole tuoneet luotettavaa tietoa eri menetelmien tehosta. Varmaa tietoa ei ole sopivasta määrästä, apuvälineiden hyödystä tai eri viitekehyksiin liittyvien mallien paremmuudesta. Vaikka fysio- ja toimintaterapia ovat osa vammaisten lasten hoitoa, mikään näyttö ei viittaa siihen, että terapiat vaikuttaisivat suoraan motoriseen häiriöön. Paremminkin terapeutit muun työryhmän kanssa työskennellessään edistävät myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen lapsen eri kehitysvaiheissa». Komitean mielestä lääkärin päävelvoite suositellessaan terapiaa on tarjota täsmällinen diagnoosi sekä toisaalta diagnosoida ja hoitaa muut kuntoutusta haittaavat vammat ja sairaudet. Terapiamääräyksen tulee määrittää realistiset tavoitteet, jotka usein sovitaan moniammatillisesti (taulukko 3). Menestykselliset ohjelmat edellyttävätkin yhteistyötä lääkärien, opettajien ja terapeuttien välillä, arvioita määrävälein siitä, miten tavoitteisiin on päästy, muuttuvia tavoitteita ja arviota siitä, milloin terapiasta ei enää ole hyötyä. Malleja kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi Taulukko 3. Esimerkki kuntoutussuosituksesta, jonka on laatinut American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Diagnoosi CP-vamma, spastinen neliraajahalvaus ja vaikea nielemisvaikeus Terapiadiagnoosi Dysfagia Varottavaa Aspiraatiovaara epilepsiakohtausten yhteydessä Suositeltu terapia Puheterapiaa kahdesti viikossa puolen vuoden ajan oraalismotorisen stimulaation ja kotiharjoitusohjelman muodossa Tavoite Parantaa nielemistä syömiskyvyn lisäämiseksi Vaikeavammaisten kuntoutuksesta on kertynyt jo vuosikymmenten kokemus. Sen perusteella terapeutit luottavat toimintansa vaikuttavuuteen ja hyödyllisyyteen (Bithell 2000). Kuitenkin näyttö puuttuu lähes tyystin näyttöön perustuvan lääketieteen kriteeristöllä arvioiden. Tästä tilanteesta voidaan loogisesti tulla useaan erilaiseen malliin kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi. Kaikkien lähtökohta on näyttöön perustuvan tiedon puute. Lääketieteellisen mallin mukaan kaiken yhteiskunnan kustannuksella toteuttavan kuntoutuksen tulisi olla tarkkaan vammaisuusdiagnoosiin perustuvaa ja tutkimuksellista satunnaistettua ja kontrolloitua. Malli edellyttäisi huomattavaa organisaatiota ja koulutusta ja vahvaa keskittämistä, jotta interventioryhmistä tulisi mielekkäitä, tai monimutkaista tilastolaskentaa. Se edellyttäisi myös uusien luotettavien mittareiden luomista. Kaiken kaikkiaan malli olisi hyvin raskas eikä vailla eettisiä ongelmia. Yksi tällainen ongelma liittyy medikalisaatioon. Merkittävä osa käytännön kuntoutuksesta sijoittuu tätä nykyä varhaiskasvatuksen tai erityisopetuksen piiriin eikä siihen voida soveltaa suoraan lääketieteen menetelmiä. Parhaimmillaan lääketieteellinen malli voisi tuottaa uusia Käypä hoito -suosituksia, joiden myötä keskittämistä voitaisiin purkaa. Näennäislääketieteellisessä mallissa kuntoutusta keskitettäisiin, jotta näin saatavan kokemuksen ja helpommin järjestyvien kansainvälisten kontaktien ja mittarien (esim. WeeFIM, Ottenbacher ym. 1996; PEDI, Haley ym. 1992) avulla voidaan järkiperäisemmin suosittaa erilaisia kuntoutuksia. Organisaatio olisi tässäkin mallissa kallis ja raskas. Kuntoutussuositukset eivät edelleenkään perustuisi luotettavaan näyttöön vaan olisivat eräänlaisia»keskuskomitean» ohjeistuksia. Tämäkään malli ei välttämättä ottaisi huomioon paikallisia tarpeita ja voimavaroja, ja se sisältäisi edellisen mallin tapaan medikalisaation ongelman H. Heiskala

4 Huoltajalähtöisessä mallissa terapiat kustannettaisiin hoitotuen tapaan. Koska Kansaneläkelaitos kustantaa vaikeavammaisen kuntoutuksen suureksi osaksi, voitaisiin kuntoutusrahoituksen käyttö järjestää uudelleen. Kansaneläkelaitokseen perustettava asiantuntijaryhmä loisi kriteerit, joiden täyttyminen tulisi osoittaa lääkärintodistuksella. Kriteerien perusteella perheelle myönnettäisiin tietty porrasteinen summa, jonka vanhemmat voisivat valintansa mukaan käyttää asiantuntijaryhmän hyväksymiin terapioihin. Ajatus lähtee yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän (AAP Committee 1996) ajatuksesta, että terapia edistää lähinnä myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen. Tässä sopeutumisprosessissa perheiden tarpeet ovat erilaisia, ja joustava ja valinnainen tuki saattaisi parhaiten vastata niihin kuten markkamääräinen hoitotuki kompensoi perheen kuormaa. Malli ei ehkä huomioisi riittävästi lasten kuntoutustarpeiden eroja ja voisi myös olla altis»markkinavoimille». Se saattaisi myös lisätä eriarvoisuutta vanhempien epäonnistuneiden valintojen kautta. Malli kuitenkin korostaisi vanhempien määräysvaltaa ja asiantuntemusta lapsensa suhteen ja vähentäisi»asiantuntijaylivaltaa». Se ottaisi myös edellisiä paremmin huomioon paikalliset tarpeet. Fuusiomalli pyrkii yhdistämään lääketieteelliset ja huoltajalähtöiset mallit siten, että pohjana on huoltajalähtöinen malli, mutta kuntoutusta voisi saada terveydenhuoltojärjestelmästä tämän yli sitä mukaa kuin kertyisi näyttöä terapioiden vaikuttavuudesta erilaisissa kuntoutusongelmissa ja potilasryhmissä. Malli voisi parhaimillaan yhdistää vanhempien asiantuntijuuden ja medisiinisen tiedon tuottamat edut. Se voisi myös stimuloida näyttöön perustuvaa kuntoutustutkimusta maassamme. Malli sisältäisi luonnollisesti myös fuusiomallien heikkouksia. Lopuksi Olen nähnyt, miten yliopisto-, keskus- ja aluesairaalat, ja erityishuollon poliklinikat ja koululääkärit järjestävät kuntoutusta, ja olen sitä mieltä, että järjestelyt ovat edelleen sattumanvaraisia. Kuntoutusta voi saada lapsi, jonka vanhemmat tai opettajat tai terapeutit ajavat tätä asiaa, vaikka vuosia kestäneen terapian jälkeen ei ole havaittavissa mitään selkeää laadullisesti tai määrällisesti mitattavaa muutosta. Samanaikaisesti nykyinen käytäntö, jonka mukaan kuntoutettavalle nimetään terapeutti ja terapiamäärä, jarruttaa muun muassa ryhmämuotoisten interventioiden kokeilemista. Mielestäni tulisi luoda käytäntöjä, joiden mukaan lapsen ohjattuun leikkiin tai peliin liitettäisiin tavoitteellinen terapia. Harjoitukset voitaisiin laatia soiton opiskelun tai urheiluvalmennuksen tapaan; terapeutin rooli olisi kuten soitonopettajan tai urheiluvalmentajan, ja lapsen tai lapsen ja hänen läheistensä omaehtoiseen harjoitteluun käytettäisiin moninkertaisesti aikaa varsinaiseen terapeutin kanssa työskentelyyn nähden. Jotta näitä jokapäiväisiä harjoituksia jaksettaisiin tehdä, niihin pitäisi löytää sama ilo kuin soittamiseen tai pelaamiseen liittyy, tai sitten ne pitäisi yhdistää päivittäisiin rutiineihin, esimerkiksi nivelten liikelaajuuksien ylläpito pukemis- ja pesemistilanteisiin. Näiden ajatusten tueksi, minulla on yhtä vähän näyttöön perustuvaa tietoa kuin nykytavalla annetuilla terapioilla. Kokeiluja leikin tai pelien käytöstä vaikeavammaistenkin lasten kehityksen edistämiseen on tehty monissa maissa, myös Suomessa (Kilon päiväkotiprojekti). Yksittäistapauksista kertynyttä tietoa on myös runsaasti. Yksi esimerkki: eräs parhaiten kehittyneistä tapaamistani Down-lapsista ei ollut saanut lainkaan terapioita (vanhempien vakaumus esti hoitotuen hakemisen, mikä puolestaan esti Kansaneläkelaitoksen terapiat) vaan oli varttunut hyvin suuressa perheessä. Pitäisi saada aikaan keskustelu, jossa yritettäisiin avoimesti sovittaa kertynyt kokemusperäinen osin erityisopetuksessa saatu tieto kuntoutusten hyödyistä siihen, että kuntoutusten toimivuudesta ei ole lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Keskustelun ja strategioiden luomisen ajaksi ehdottaisin, että moniammatillisen keskustelun perusteella sovittaisiin, mikä osa kuntoutuksesta on pedagogista ja mikä lääketieteellistä toimintaa. Jälkimmäiseen sovellettaisiin Yhdysvaltain lastenlääkäriyhdistyksen komitean suosituksia. Koska komitean mukaan Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2017

5 lääkärin rooli kuntoutustyöryhmässä on diagnostikon, suosituksesta seuraa, että kaikkien neurologisesti vaikeavammaisten lasten pitäisi olla lastenneurologien seurannassa. Tämä ohjaisi kuntoutusta erikoissairaanhoitoon ja erityishuollon poliklinikoihin. Komitean suositus korostaa kuntouttamisessa pyrkimystä selkeisiin ja mitattavissa tai arvioitavissa oleviin käytännön tavoitteisiin, jotka tulee asettaa ja päivittää moniammatillisesti. Tässä suosituksen seuraaminen taas painottaisi paikallisuutta. Suosituksen soveltamisessa pitäisikin kussakin tapauksessa ratkaista mahdollisimman osuvasti keskittämisen ja paikallisuuden ristiriita. Kirjallisuutta APP Committee. The role of the pediatrician in prescribing therapy services for children with motor disabilities. American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Pediatrics 1996;98: Barry MJ. Physical therapy interventions for patients with movement disorders due to cerebral palsy. J Child Neurol 1996;11 Suppl 1: S51 S60. Beck AR, Pirovano CM. Facilitated communicators performance on a task of receptive language. J Autism Devel Disord 1996;26: Bithell C. Evidence-based physiotherapy. Some thoughts on»best evidence». Physiotherapy 2000;86: Bower E, McLellan DL, Aeney J, Campbell MJ. A randomised controlled trial of different intensities of physiotherapy and different goalsetting procedures in 44 children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1996;38: Case-Smith J. Fine motor outcomes in preschool children who receive occupational therapy services. Am J Occup Ther 1996;50: Chad KE, Bailey DA, McKay HA, Zello GA, Snyder RE. The effect of a weight-bearing physical activity program on bone mineral content and estimated volumetric density in children with spastic cerebral palsy. J Pediatrics 1999; 135: Fetters L, Kluzik J. The effects of neurodevelopmental treatment versus practice on the reaching of children with spastic cerebral palsy. Phys Ther 1996;76: Glaun DE, Cole KE, Reddihough DS. Six-month follow-up: the crucial test of multidiscliplinary developmental assessment. Child Care Health Devel 1998;24: Haley SM, Coster WJ, Ludlow LH. Pediatric evaluation of disability inventory: development, standardisation and adminstration manual. PEDI Research Group. New England Medical Center Hospitals Huzler Y, Chacham A, Bergman U, Reches I. Effects of a movement and swimming program on water orientation skills and self-concept of kindergarten children with cerebral palsy. Percept Mot Skills 1998;86: KELA, Kansaneläkelaitos, Tilastoryhmä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T13:11, Helsinki Kemmis BL, Dunn W. Collaborative consultation: the eficacy of remedial and compensatory interventions in school contexts. Am J Occup Ther 1996;50: Lambrenos K, Weindling AM, Calam R, Cox AD. The effect of a child s disability on mother s mental health. Arch Dis Child 1996;74: Law M, Russell D, Pollock N, Rosenbaum P, Walter S, King G. A comparison of intensive neurodevelopmental therapy plus casting and a regular occupational therapy program for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39: McGibbon NH, Andrade CK, Widener G, Cintas HL. Effect of an equinemovement therapy program on gait, energy expenditure, and motor function in children with spastic cerebral palsy: a pilot study. Dev Med Child Neurol 1998;40: Ottenbacher KJ, Taylor ET, Msall ME, ym. The stability and equivalence reliability of the functional independence measure for children (WeeFIM). Dev Med Child Neurol 1996;38: Pelkonen R. Toinen kori. Duodecim 1999;115: Simon EW, Whitehair PM, Toll DM. A case study: follow-up assessment of facilitated communication. J Autism Devel Disord 1996;26:9 18. Suomi R. Self-directed stenght training: its effect on leg strenght in men with mental retardation. Arch Phys Med Rehab 1998;79: Vargas S, Camilli G. A meta-analysis of research on sensory integration treatment. Am J Occup Ther 1999;53: Weindling AM, Hallam P, Gregg J, Klenka H, Rosenbloom L, Hutton JL. A randomized controlled trial of early physiotherapy for highrisk infants. Acta Paediatr 1996;85: HANNU HEISKALA, dosentti, ylilääkäri Rinnekoti-Säätiö Kumputie Espoo 2018

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella

Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella esityksen rakenne Hyvinvointi Ratsastusterapia Cp-vamma HHRF tutkimuksia CP-tutkimuksia Hyvinvointi Tilastokeskus: painopiste on siirtymässä aineellisen vaurauden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 2 Kelan Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Avoterapiapalvelujen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 :N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERA- PIAPALVELUT VUOSINA 2015 2018:RYHMÄTERAPIA, MONIMUOTORYHMÄTERAPIA JA PÄIVÄKUNTOUTUS ESPOON VAKUUTUSPIIRI Ryhmäterapia

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan

Lisätiedot

ALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI

ALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI ALOITE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI Seppo Ristilehto Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön vt. johtaja ALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Päivitys15.01.2016 Kiviranta T, Sätilä H, Suhonen-Polvi H, Kilpinen-Loisa P, Mäenpää H Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Lapsen ja nuoren kehityksen tukemisen ja kuntoutumisen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015)

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015) KANNANOTTO Suomen Lastenneurologinen yhdistys c/o Johanna Uusimaa OYS/Lasten ja nuorten klinikka PL 23, 90029 OYS ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

CI-terapiaprosessin kuvaus

CI-terapiaprosessin kuvaus KATSAUS Arja Ala-Korpi Tuula Dobrev CI-terapiaprosessin kuvaus Tässä katsauksessa kuvataan vuonna 2005 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettua CI-terapiaprosessia. Lisäksi tarkastelemme pohdintaosuudessa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Hippoksen päiväkoti on erikoistunut neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevien lasten hoitoon ja kuntoutukseen. Lapset

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON Tarkoitetaan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista Lääketieteessä tavoite hyvinvoinnin kohentamista tai huononemisen hidastamista Sijoitetaan voimavaroja

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.2010 Rovaniemi VLK ry www.vlkunto.fi Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot