Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät"

Transkriptio

1 Lastenneurologia Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? Hannu Heiskala Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen pohjana ovat yhteiskuntamme arvot. Kuntoutustyön viitekehyksistä vain yksi on lääketieteellinen. Keskityn tässä kirjoituksessa lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin, joista koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset ja joiden vaikuttavuudesta on hyvin niukasti näyttöön perustuvaa tietoa. Esittelen yhdysvaltalaisen asiantuntijatyöryhmän suositusta, jossa korostetaan lääkärintyön diagnostista luonnetta ja terapian tavoitteellisuutta, sekä myös erilaisia malleja kuntoutustyön organisoimiseksi. Nimitän näitä malleja lääketieteelliseksi, näennäislääketieteelliseksi ja huoltajalähtöiseksi malliksi sekä fuusiomalliksi. Olisi käytävä keskustelua siitä, mikä osa kuntoutuksesta kuuluu millekin taholle. Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät juontuvat länsimaisen yhteiskunnan arvoista ja ovat eri kulttuureissa suhteellisen samanlaisia ja riidattomia. Barry (1996) on ilmaissut ne pyrkimyksinä helpottaa huoltajan hoitokuormaa ja toisaalta kasvattaa lapsi mahdollisimman itsenäiseen aikuisuuteen. Tähän liittyy parhaan mahdollisen kommunikaatiotavan sekä omatoimisuutta ja itsenäistä liikkumista helpottavien keinojen etsiminen. Myös psykososiaaliseen kypsymiseen tukeminen on tärkeätä. Työtä on tehty moniammatillisesti. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on sosiaalityön lisäksi omais- ja vammaisjärjestöjen toiminta ollut aktiivista. Koululaitos on kehittänyt erityisopetuksen menetelmiä. Terveydenhuollon vastuulla on ollut täsmällisen syydiagnoosin, kuntoutumisennusteen sekä vammaisuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien määrittäminen ja hoito. Tähän liittyvistä ongelmista tärkeimpiä ovat psyykkiset pulmat, epilepsia, aistivammat, hengitystieongelmat, liikuntavammaisuus sekä ortopediset ja gastrointestinaaliset kirurgiset sairaudet. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin niin sanottuun lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin. Kyseisestä kuntoutustoiminnasta koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset. Kuntoutusta osin rahoittaneen Kansaneläkelaitoksen viime vuoden menot vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kansaneläkelaitoksen 0 15-vuotiaat kuntoutujat (yhteensä eli n. 7 samanikäisestä väestöstä), jotka saivat vaikeavammaisten* lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen kokonaishinta oli mk ( mk/kuntoutuja) vuonna 1999 (KELA 2000). Kuntoutuksen muoto Kuntoutujat Kuntoutuslaitoshoito 118 Sopeutumisvalmennuskurssit 1183 Kuntoutuskurssit 98 Hoito Reumasäätiön sairaalassa 236 Psykoterapia 209 Neuropsykologinen kuntoutus 25 Toimintaterapia 2055 Puheterapia 2920 Fysioterapia 3365 Muu terapia 827 * Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 1 momentissa vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka sairaudesta, viasta tai vammasta hänelle aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että hänellä sen vuoksi on huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, koulussa työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella Duodecim 2000; 116: H. Heiskala

2 Pohdin kuntoutusta arkkiatri Risto Pelkosen (1999) hengessä:»sivistysvaltiossa ketään ei jätetä hoitamatta, jos tarve todetaan. Kaikille ei voida kuitenkaan antaa kaikkia hoitoja. Vaikuttavuuden vaatimus on reiluin ja tarpeettomia kustannuksia parhaiten säästävä hoidon valintaperuste. Tärkeätä ei siis ole vain se, mitä jokin hoitotoimi maksaa, vaan se, minkälaista hyötyä hoito tuottaa pitkällä aikavälillä ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset kustannukset.» Vaikeavammaisten kuntoutuksen vaikuttavuus kirjallisuustietojen perusteella Medline-tietokannassa (1996 helmikuu 2000) on vain yksi artikkeli (Bower ym. (1996), joka saadaan hakukriteerillä CP-vammaisuus, fysioterapia ja tavoitteet. Tuo satunnaistettu kontrolloitu tutkimus selvitti fysioterapian intensiteetin ja terapialle asetettujen mitattavien tavoitteiden merkitystä. Intensiteetillä oli vain vähäinen vaikutus, mutta tavoitteellisuus monipuolisti terapian kohteen liikuntataitoja. Muista löytämistäni interventioita kuvaavista artikkeleista on tiivistelmä taulukossa 2. Löytämäni kirjallisuustiedot tukevat ajatusta, että terapioista voidaan saada hyötyä silloin, kun niillä on päivittäisiin toimintoihin tai koulutyöhön liittyvä konkreettinen tavoite. Tavoitteen tulee olla määrällisesti tai laadullisesti mitattavissa riidattomasti. Lisäksi on ehkä hyödyksi, jos terapiat voidaan integroida osaksi päivähoitoa tai koulutyötä. Terapioiden vaikutuksesta itsetuntoon tai psyykeen usein esiin tuodusta»psyykkisestä reunahyödystä» löytyi kirjallisuudesta vain anekdootteja. Taulukko 2. Eri terapioiden vaikuttavuus Medline-tietokannan (1996 helmikuu 2000) valossa. Terapian kohde Interventio Tulos Lähde CP-lapset Painovoimaa hyödyntävä Paransi luuntiheyttä Chad ym. (1999) 8 kk:n harjoitusohjelma CP-lapset 8 viikon ratsastusterapia Paransi energian käyttöä kävelyssä McGibbon ym. (1998) CP-lapset 6 kk:n liikunta ja uintiohjelma, Paransi uintitaitoa, ei itsetuntoa Hutzler ym. (1998) kontrolloitu (Martinek Zaichkowskyn mittari) CP-lapset Satunnaistetusti (Law ym.) ja Ei eroa Law ym. (1997) (yläraajavammat) vaihtovuoroisesti NDT-terapia Fetters ja Kluzik (1996) (neurodevelopmental therapy eli Bobath-terapia) tai toimintaterapia CP-riskin omaavat lapset Varhainen fysioterapia, satun- Ei vaikutusta lapseen eikä äitien Weindling ym. (1996) (perinataalilöydökset) naistetusti (Weindling ym.) ja masennustaipumukseen Lambrenos ym. (1996) kontrolloidusti Kehitysvammaiset miehet Omaehtoinen harjoittelu, Kasvatti merkitsevästi lihasvoimaa Suomi (1998) kontrolloitu Kehitysvammaiset lapset Meta-analyysi SI-terapiasta Ei eronnut vaihtoehtoisista hoi- Vargas ja Camilli (1999) (sensorinen integraatio) doista Oppimis- ja hienomotorisista Toimintaterapeuttien koulu- Tuloksellisia avoimissa tutkimuk- Case-Smith (1996) häiriöistä kärsivät lapset konsultaatiot sissa Kemmis ja Dunn (1996) Kehitysvammaiset lapset Moniammatillisen työryhmän Suurta osaa ei noudatettu, puhe- Glaun ym. (1998) suositukset terapiaa parhaiten Autistiset lapset Ns. fasilitoitu kommunikaatio Avustajan vaan ei avustettavan Beck ja Pirovano (1996) (avustaja ohjaa lasta kommunikaatiota epäeettistä Simon ym. (1996) kirjoittamaan) Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2015

3 Yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän suositus Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistys (American Academy of Pediatrics) asetti komitean miettimän terapiapalveluita liikuntavammaisille lapsille (APP Committee 1996). Raportissaan komitea toteaa:»viime vuosikymmenen meta-analyysit, toiminnallisten mittarien käyttäminen tai yhden tutkittavan tilastomenetelmät eivät ole tuoneet luotettavaa tietoa eri menetelmien tehosta. Varmaa tietoa ei ole sopivasta määrästä, apuvälineiden hyödystä tai eri viitekehyksiin liittyvien mallien paremmuudesta. Vaikka fysio- ja toimintaterapia ovat osa vammaisten lasten hoitoa, mikään näyttö ei viittaa siihen, että terapiat vaikuttaisivat suoraan motoriseen häiriöön. Paremminkin terapeutit muun työryhmän kanssa työskennellessään edistävät myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen lapsen eri kehitysvaiheissa». Komitean mielestä lääkärin päävelvoite suositellessaan terapiaa on tarjota täsmällinen diagnoosi sekä toisaalta diagnosoida ja hoitaa muut kuntoutusta haittaavat vammat ja sairaudet. Terapiamääräyksen tulee määrittää realistiset tavoitteet, jotka usein sovitaan moniammatillisesti (taulukko 3). Menestykselliset ohjelmat edellyttävätkin yhteistyötä lääkärien, opettajien ja terapeuttien välillä, arvioita määrävälein siitä, miten tavoitteisiin on päästy, muuttuvia tavoitteita ja arviota siitä, milloin terapiasta ei enää ole hyötyä. Malleja kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi Taulukko 3. Esimerkki kuntoutussuosituksesta, jonka on laatinut American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Diagnoosi CP-vamma, spastinen neliraajahalvaus ja vaikea nielemisvaikeus Terapiadiagnoosi Dysfagia Varottavaa Aspiraatiovaara epilepsiakohtausten yhteydessä Suositeltu terapia Puheterapiaa kahdesti viikossa puolen vuoden ajan oraalismotorisen stimulaation ja kotiharjoitusohjelman muodossa Tavoite Parantaa nielemistä syömiskyvyn lisäämiseksi Vaikeavammaisten kuntoutuksesta on kertynyt jo vuosikymmenten kokemus. Sen perusteella terapeutit luottavat toimintansa vaikuttavuuteen ja hyödyllisyyteen (Bithell 2000). Kuitenkin näyttö puuttuu lähes tyystin näyttöön perustuvan lääketieteen kriteeristöllä arvioiden. Tästä tilanteesta voidaan loogisesti tulla useaan erilaiseen malliin kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi. Kaikkien lähtökohta on näyttöön perustuvan tiedon puute. Lääketieteellisen mallin mukaan kaiken yhteiskunnan kustannuksella toteuttavan kuntoutuksen tulisi olla tarkkaan vammaisuusdiagnoosiin perustuvaa ja tutkimuksellista satunnaistettua ja kontrolloitua. Malli edellyttäisi huomattavaa organisaatiota ja koulutusta ja vahvaa keskittämistä, jotta interventioryhmistä tulisi mielekkäitä, tai monimutkaista tilastolaskentaa. Se edellyttäisi myös uusien luotettavien mittareiden luomista. Kaiken kaikkiaan malli olisi hyvin raskas eikä vailla eettisiä ongelmia. Yksi tällainen ongelma liittyy medikalisaatioon. Merkittävä osa käytännön kuntoutuksesta sijoittuu tätä nykyä varhaiskasvatuksen tai erityisopetuksen piiriin eikä siihen voida soveltaa suoraan lääketieteen menetelmiä. Parhaimmillaan lääketieteellinen malli voisi tuottaa uusia Käypä hoito -suosituksia, joiden myötä keskittämistä voitaisiin purkaa. Näennäislääketieteellisessä mallissa kuntoutusta keskitettäisiin, jotta näin saatavan kokemuksen ja helpommin järjestyvien kansainvälisten kontaktien ja mittarien (esim. WeeFIM, Ottenbacher ym. 1996; PEDI, Haley ym. 1992) avulla voidaan järkiperäisemmin suosittaa erilaisia kuntoutuksia. Organisaatio olisi tässäkin mallissa kallis ja raskas. Kuntoutussuositukset eivät edelleenkään perustuisi luotettavaan näyttöön vaan olisivat eräänlaisia»keskuskomitean» ohjeistuksia. Tämäkään malli ei välttämättä ottaisi huomioon paikallisia tarpeita ja voimavaroja, ja se sisältäisi edellisen mallin tapaan medikalisaation ongelman H. Heiskala

4 Huoltajalähtöisessä mallissa terapiat kustannettaisiin hoitotuen tapaan. Koska Kansaneläkelaitos kustantaa vaikeavammaisen kuntoutuksen suureksi osaksi, voitaisiin kuntoutusrahoituksen käyttö järjestää uudelleen. Kansaneläkelaitokseen perustettava asiantuntijaryhmä loisi kriteerit, joiden täyttyminen tulisi osoittaa lääkärintodistuksella. Kriteerien perusteella perheelle myönnettäisiin tietty porrasteinen summa, jonka vanhemmat voisivat valintansa mukaan käyttää asiantuntijaryhmän hyväksymiin terapioihin. Ajatus lähtee yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän (AAP Committee 1996) ajatuksesta, että terapia edistää lähinnä myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen. Tässä sopeutumisprosessissa perheiden tarpeet ovat erilaisia, ja joustava ja valinnainen tuki saattaisi parhaiten vastata niihin kuten markkamääräinen hoitotuki kompensoi perheen kuormaa. Malli ei ehkä huomioisi riittävästi lasten kuntoutustarpeiden eroja ja voisi myös olla altis»markkinavoimille». Se saattaisi myös lisätä eriarvoisuutta vanhempien epäonnistuneiden valintojen kautta. Malli kuitenkin korostaisi vanhempien määräysvaltaa ja asiantuntemusta lapsensa suhteen ja vähentäisi»asiantuntijaylivaltaa». Se ottaisi myös edellisiä paremmin huomioon paikalliset tarpeet. Fuusiomalli pyrkii yhdistämään lääketieteelliset ja huoltajalähtöiset mallit siten, että pohjana on huoltajalähtöinen malli, mutta kuntoutusta voisi saada terveydenhuoltojärjestelmästä tämän yli sitä mukaa kuin kertyisi näyttöä terapioiden vaikuttavuudesta erilaisissa kuntoutusongelmissa ja potilasryhmissä. Malli voisi parhaimillaan yhdistää vanhempien asiantuntijuuden ja medisiinisen tiedon tuottamat edut. Se voisi myös stimuloida näyttöön perustuvaa kuntoutustutkimusta maassamme. Malli sisältäisi luonnollisesti myös fuusiomallien heikkouksia. Lopuksi Olen nähnyt, miten yliopisto-, keskus- ja aluesairaalat, ja erityishuollon poliklinikat ja koululääkärit järjestävät kuntoutusta, ja olen sitä mieltä, että järjestelyt ovat edelleen sattumanvaraisia. Kuntoutusta voi saada lapsi, jonka vanhemmat tai opettajat tai terapeutit ajavat tätä asiaa, vaikka vuosia kestäneen terapian jälkeen ei ole havaittavissa mitään selkeää laadullisesti tai määrällisesti mitattavaa muutosta. Samanaikaisesti nykyinen käytäntö, jonka mukaan kuntoutettavalle nimetään terapeutti ja terapiamäärä, jarruttaa muun muassa ryhmämuotoisten interventioiden kokeilemista. Mielestäni tulisi luoda käytäntöjä, joiden mukaan lapsen ohjattuun leikkiin tai peliin liitettäisiin tavoitteellinen terapia. Harjoitukset voitaisiin laatia soiton opiskelun tai urheiluvalmennuksen tapaan; terapeutin rooli olisi kuten soitonopettajan tai urheiluvalmentajan, ja lapsen tai lapsen ja hänen läheistensä omaehtoiseen harjoitteluun käytettäisiin moninkertaisesti aikaa varsinaiseen terapeutin kanssa työskentelyyn nähden. Jotta näitä jokapäiväisiä harjoituksia jaksettaisiin tehdä, niihin pitäisi löytää sama ilo kuin soittamiseen tai pelaamiseen liittyy, tai sitten ne pitäisi yhdistää päivittäisiin rutiineihin, esimerkiksi nivelten liikelaajuuksien ylläpito pukemis- ja pesemistilanteisiin. Näiden ajatusten tueksi, minulla on yhtä vähän näyttöön perustuvaa tietoa kuin nykytavalla annetuilla terapioilla. Kokeiluja leikin tai pelien käytöstä vaikeavammaistenkin lasten kehityksen edistämiseen on tehty monissa maissa, myös Suomessa (Kilon päiväkotiprojekti). Yksittäistapauksista kertynyttä tietoa on myös runsaasti. Yksi esimerkki: eräs parhaiten kehittyneistä tapaamistani Down-lapsista ei ollut saanut lainkaan terapioita (vanhempien vakaumus esti hoitotuen hakemisen, mikä puolestaan esti Kansaneläkelaitoksen terapiat) vaan oli varttunut hyvin suuressa perheessä. Pitäisi saada aikaan keskustelu, jossa yritettäisiin avoimesti sovittaa kertynyt kokemusperäinen osin erityisopetuksessa saatu tieto kuntoutusten hyödyistä siihen, että kuntoutusten toimivuudesta ei ole lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Keskustelun ja strategioiden luomisen ajaksi ehdottaisin, että moniammatillisen keskustelun perusteella sovittaisiin, mikä osa kuntoutuksesta on pedagogista ja mikä lääketieteellistä toimintaa. Jälkimmäiseen sovellettaisiin Yhdysvaltain lastenlääkäriyhdistyksen komitean suosituksia. Koska komitean mukaan Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2017

5 lääkärin rooli kuntoutustyöryhmässä on diagnostikon, suosituksesta seuraa, että kaikkien neurologisesti vaikeavammaisten lasten pitäisi olla lastenneurologien seurannassa. Tämä ohjaisi kuntoutusta erikoissairaanhoitoon ja erityishuollon poliklinikoihin. Komitean suositus korostaa kuntouttamisessa pyrkimystä selkeisiin ja mitattavissa tai arvioitavissa oleviin käytännön tavoitteisiin, jotka tulee asettaa ja päivittää moniammatillisesti. Tässä suosituksen seuraaminen taas painottaisi paikallisuutta. Suosituksen soveltamisessa pitäisikin kussakin tapauksessa ratkaista mahdollisimman osuvasti keskittämisen ja paikallisuuden ristiriita. Kirjallisuutta APP Committee. The role of the pediatrician in prescribing therapy services for children with motor disabilities. American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Pediatrics 1996;98: Barry MJ. Physical therapy interventions for patients with movement disorders due to cerebral palsy. J Child Neurol 1996;11 Suppl 1: S51 S60. Beck AR, Pirovano CM. Facilitated communicators performance on a task of receptive language. J Autism Devel Disord 1996;26: Bithell C. Evidence-based physiotherapy. Some thoughts on»best evidence». Physiotherapy 2000;86: Bower E, McLellan DL, Aeney J, Campbell MJ. A randomised controlled trial of different intensities of physiotherapy and different goalsetting procedures in 44 children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1996;38: Case-Smith J. Fine motor outcomes in preschool children who receive occupational therapy services. Am J Occup Ther 1996;50: Chad KE, Bailey DA, McKay HA, Zello GA, Snyder RE. The effect of a weight-bearing physical activity program on bone mineral content and estimated volumetric density in children with spastic cerebral palsy. J Pediatrics 1999; 135: Fetters L, Kluzik J. The effects of neurodevelopmental treatment versus practice on the reaching of children with spastic cerebral palsy. Phys Ther 1996;76: Glaun DE, Cole KE, Reddihough DS. Six-month follow-up: the crucial test of multidiscliplinary developmental assessment. Child Care Health Devel 1998;24: Haley SM, Coster WJ, Ludlow LH. Pediatric evaluation of disability inventory: development, standardisation and adminstration manual. PEDI Research Group. New England Medical Center Hospitals Huzler Y, Chacham A, Bergman U, Reches I. Effects of a movement and swimming program on water orientation skills and self-concept of kindergarten children with cerebral palsy. Percept Mot Skills 1998;86: KELA, Kansaneläkelaitos, Tilastoryhmä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T13:11, Helsinki Kemmis BL, Dunn W. Collaborative consultation: the eficacy of remedial and compensatory interventions in school contexts. Am J Occup Ther 1996;50: Lambrenos K, Weindling AM, Calam R, Cox AD. The effect of a child s disability on mother s mental health. Arch Dis Child 1996;74: Law M, Russell D, Pollock N, Rosenbaum P, Walter S, King G. A comparison of intensive neurodevelopmental therapy plus casting and a regular occupational therapy program for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39: McGibbon NH, Andrade CK, Widener G, Cintas HL. Effect of an equinemovement therapy program on gait, energy expenditure, and motor function in children with spastic cerebral palsy: a pilot study. Dev Med Child Neurol 1998;40: Ottenbacher KJ, Taylor ET, Msall ME, ym. The stability and equivalence reliability of the functional independence measure for children (WeeFIM). Dev Med Child Neurol 1996;38: Pelkonen R. Toinen kori. Duodecim 1999;115: Simon EW, Whitehair PM, Toll DM. A case study: follow-up assessment of facilitated communication. J Autism Devel Disord 1996;26:9 18. Suomi R. Self-directed stenght training: its effect on leg strenght in men with mental retardation. Arch Phys Med Rehab 1998;79: Vargas S, Camilli G. A meta-analysis of research on sensory integration treatment. Am J Occup Ther 1999;53: Weindling AM, Hallam P, Gregg J, Klenka H, Rosenbloom L, Hutton JL. A randomized controlled trial of early physiotherapy for highrisk infants. Acta Paediatr 1996;85: HANNU HEISKALA, dosentti, ylilääkäri Rinnekoti-Säätiö Kumputie Espoo 2018

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT

VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 :N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERA- PIAPALVELUT VUOSINA 2015 2018:RYHMÄTERAPIA, MONIMUOTORYHMÄTERAPIA JA PÄIVÄKUNTOUTUS ESPOON VAKUUTUSPIIRI Ryhmäterapia

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 2 Kelan Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Avoterapiapalvelujen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 15.1.2009 Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Kymenlaaksossa EACD:

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Traumaattisen aivovamman saaneiden aikuisten intensiiviset kuntoutuskurssit ja sova-kurssit Selkäydinvammaisten

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa 15.11.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Asia: Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutus on suunnitelmallista ihmisen tarpeiden

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot