Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät
|
|
- Otto Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastenneurologia Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? Hannu Heiskala Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen pohjana ovat yhteiskuntamme arvot. Kuntoutustyön viitekehyksistä vain yksi on lääketieteellinen. Keskityn tässä kirjoituksessa lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin, joista koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset ja joiden vaikuttavuudesta on hyvin niukasti näyttöön perustuvaa tietoa. Esittelen yhdysvaltalaisen asiantuntijatyöryhmän suositusta, jossa korostetaan lääkärintyön diagnostista luonnetta ja terapian tavoitteellisuutta, sekä myös erilaisia malleja kuntoutustyön organisoimiseksi. Nimitän näitä malleja lääketieteelliseksi, näennäislääketieteelliseksi ja huoltajalähtöiseksi malliksi sekä fuusiomalliksi. Olisi käytävä keskustelua siitä, mikä osa kuntoutuksesta kuuluu millekin taholle. Vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen päämäärät juontuvat länsimaisen yhteiskunnan arvoista ja ovat eri kulttuureissa suhteellisen samanlaisia ja riidattomia. Barry (1996) on ilmaissut ne pyrkimyksinä helpottaa huoltajan hoitokuormaa ja toisaalta kasvattaa lapsi mahdollisimman itsenäiseen aikuisuuteen. Tähän liittyy parhaan mahdollisen kommunikaatiotavan sekä omatoimisuutta ja itsenäistä liikkumista helpottavien keinojen etsiminen. Myös psykososiaaliseen kypsymiseen tukeminen on tärkeätä. Työtä on tehty moniammatillisesti. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on sosiaalityön lisäksi omais- ja vammaisjärjestöjen toiminta ollut aktiivista. Koululaitos on kehittänyt erityisopetuksen menetelmiä. Terveydenhuollon vastuulla on ollut täsmällisen syydiagnoosin, kuntoutumisennusteen sekä vammaisuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien määrittäminen ja hoito. Tähän liittyvistä ongelmista tärkeimpiä ovat psyykkiset pulmat, epilepsia, aistivammat, hengitystieongelmat, liikuntavammaisuus sekä ortopediset ja gastrointestinaaliset kirurgiset sairaudet. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin niin sanottuun lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttisiin osa-alueisiin. Kyseisestä kuntoutustoiminnasta koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset. Kuntoutusta osin rahoittaneen Kansaneläkelaitoksen viime vuoden menot vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kansaneläkelaitoksen 0 15-vuotiaat kuntoutujat (yhteensä eli n. 7 samanikäisestä väestöstä), jotka saivat vaikeavammaisten* lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen kokonaishinta oli mk ( mk/kuntoutuja) vuonna 1999 (KELA 2000). Kuntoutuksen muoto Kuntoutujat Kuntoutuslaitoshoito 118 Sopeutumisvalmennuskurssit 1183 Kuntoutuskurssit 98 Hoito Reumasäätiön sairaalassa 236 Psykoterapia 209 Neuropsykologinen kuntoutus 25 Toimintaterapia 2055 Puheterapia 2920 Fysioterapia 3365 Muu terapia 827 * Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 1 momentissa vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka sairaudesta, viasta tai vammasta hänelle aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että hänellä sen vuoksi on huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, koulussa työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella Duodecim 2000; 116: H. Heiskala
2 Pohdin kuntoutusta arkkiatri Risto Pelkosen (1999) hengessä:»sivistysvaltiossa ketään ei jätetä hoitamatta, jos tarve todetaan. Kaikille ei voida kuitenkaan antaa kaikkia hoitoja. Vaikuttavuuden vaatimus on reiluin ja tarpeettomia kustannuksia parhaiten säästävä hoidon valintaperuste. Tärkeätä ei siis ole vain se, mitä jokin hoitotoimi maksaa, vaan se, minkälaista hyötyä hoito tuottaa pitkällä aikavälillä ja mitkä olisivat vaihtoehtoiset kustannukset.» Vaikeavammaisten kuntoutuksen vaikuttavuus kirjallisuustietojen perusteella Medline-tietokannassa (1996 helmikuu 2000) on vain yksi artikkeli (Bower ym. (1996), joka saadaan hakukriteerillä CP-vammaisuus, fysioterapia ja tavoitteet. Tuo satunnaistettu kontrolloitu tutkimus selvitti fysioterapian intensiteetin ja terapialle asetettujen mitattavien tavoitteiden merkitystä. Intensiteetillä oli vain vähäinen vaikutus, mutta tavoitteellisuus monipuolisti terapian kohteen liikuntataitoja. Muista löytämistäni interventioita kuvaavista artikkeleista on tiivistelmä taulukossa 2. Löytämäni kirjallisuustiedot tukevat ajatusta, että terapioista voidaan saada hyötyä silloin, kun niillä on päivittäisiin toimintoihin tai koulutyöhön liittyvä konkreettinen tavoite. Tavoitteen tulee olla määrällisesti tai laadullisesti mitattavissa riidattomasti. Lisäksi on ehkä hyödyksi, jos terapiat voidaan integroida osaksi päivähoitoa tai koulutyötä. Terapioiden vaikutuksesta itsetuntoon tai psyykeen usein esiin tuodusta»psyykkisestä reunahyödystä» löytyi kirjallisuudesta vain anekdootteja. Taulukko 2. Eri terapioiden vaikuttavuus Medline-tietokannan (1996 helmikuu 2000) valossa. Terapian kohde Interventio Tulos Lähde CP-lapset Painovoimaa hyödyntävä Paransi luuntiheyttä Chad ym. (1999) 8 kk:n harjoitusohjelma CP-lapset 8 viikon ratsastusterapia Paransi energian käyttöä kävelyssä McGibbon ym. (1998) CP-lapset 6 kk:n liikunta ja uintiohjelma, Paransi uintitaitoa, ei itsetuntoa Hutzler ym. (1998) kontrolloitu (Martinek Zaichkowskyn mittari) CP-lapset Satunnaistetusti (Law ym.) ja Ei eroa Law ym. (1997) (yläraajavammat) vaihtovuoroisesti NDT-terapia Fetters ja Kluzik (1996) (neurodevelopmental therapy eli Bobath-terapia) tai toimintaterapia CP-riskin omaavat lapset Varhainen fysioterapia, satun- Ei vaikutusta lapseen eikä äitien Weindling ym. (1996) (perinataalilöydökset) naistetusti (Weindling ym.) ja masennustaipumukseen Lambrenos ym. (1996) kontrolloidusti Kehitysvammaiset miehet Omaehtoinen harjoittelu, Kasvatti merkitsevästi lihasvoimaa Suomi (1998) kontrolloitu Kehitysvammaiset lapset Meta-analyysi SI-terapiasta Ei eronnut vaihtoehtoisista hoi- Vargas ja Camilli (1999) (sensorinen integraatio) doista Oppimis- ja hienomotorisista Toimintaterapeuttien koulu- Tuloksellisia avoimissa tutkimuk- Case-Smith (1996) häiriöistä kärsivät lapset konsultaatiot sissa Kemmis ja Dunn (1996) Kehitysvammaiset lapset Moniammatillisen työryhmän Suurta osaa ei noudatettu, puhe- Glaun ym. (1998) suositukset terapiaa parhaiten Autistiset lapset Ns. fasilitoitu kommunikaatio Avustajan vaan ei avustettavan Beck ja Pirovano (1996) (avustaja ohjaa lasta kommunikaatiota epäeettistä Simon ym. (1996) kirjoittamaan) Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2015
3 Yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän suositus Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistys (American Academy of Pediatrics) asetti komitean miettimän terapiapalveluita liikuntavammaisille lapsille (APP Committee 1996). Raportissaan komitea toteaa:»viime vuosikymmenen meta-analyysit, toiminnallisten mittarien käyttäminen tai yhden tutkittavan tilastomenetelmät eivät ole tuoneet luotettavaa tietoa eri menetelmien tehosta. Varmaa tietoa ei ole sopivasta määrästä, apuvälineiden hyödystä tai eri viitekehyksiin liittyvien mallien paremmuudesta. Vaikka fysio- ja toimintaterapia ovat osa vammaisten lasten hoitoa, mikään näyttö ei viittaa siihen, että terapiat vaikuttaisivat suoraan motoriseen häiriöön. Paremminkin terapeutit muun työryhmän kanssa työskennellessään edistävät myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen lapsen eri kehitysvaiheissa». Komitean mielestä lääkärin päävelvoite suositellessaan terapiaa on tarjota täsmällinen diagnoosi sekä toisaalta diagnosoida ja hoitaa muut kuntoutusta haittaavat vammat ja sairaudet. Terapiamääräyksen tulee määrittää realistiset tavoitteet, jotka usein sovitaan moniammatillisesti (taulukko 3). Menestykselliset ohjelmat edellyttävätkin yhteistyötä lääkärien, opettajien ja terapeuttien välillä, arvioita määrävälein siitä, miten tavoitteisiin on päästy, muuttuvia tavoitteita ja arviota siitä, milloin terapiasta ei enää ole hyötyä. Malleja kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi Taulukko 3. Esimerkki kuntoutussuosituksesta, jonka on laatinut American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Diagnoosi CP-vamma, spastinen neliraajahalvaus ja vaikea nielemisvaikeus Terapiadiagnoosi Dysfagia Varottavaa Aspiraatiovaara epilepsiakohtausten yhteydessä Suositeltu terapia Puheterapiaa kahdesti viikossa puolen vuoden ajan oraalismotorisen stimulaation ja kotiharjoitusohjelman muodossa Tavoite Parantaa nielemistä syömiskyvyn lisäämiseksi Vaikeavammaisten kuntoutuksesta on kertynyt jo vuosikymmenten kokemus. Sen perusteella terapeutit luottavat toimintansa vaikuttavuuteen ja hyödyllisyyteen (Bithell 2000). Kuitenkin näyttö puuttuu lähes tyystin näyttöön perustuvan lääketieteen kriteeristöllä arvioiden. Tästä tilanteesta voidaan loogisesti tulla useaan erilaiseen malliin kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi. Kaikkien lähtökohta on näyttöön perustuvan tiedon puute. Lääketieteellisen mallin mukaan kaiken yhteiskunnan kustannuksella toteuttavan kuntoutuksen tulisi olla tarkkaan vammaisuusdiagnoosiin perustuvaa ja tutkimuksellista satunnaistettua ja kontrolloitua. Malli edellyttäisi huomattavaa organisaatiota ja koulutusta ja vahvaa keskittämistä, jotta interventioryhmistä tulisi mielekkäitä, tai monimutkaista tilastolaskentaa. Se edellyttäisi myös uusien luotettavien mittareiden luomista. Kaiken kaikkiaan malli olisi hyvin raskas eikä vailla eettisiä ongelmia. Yksi tällainen ongelma liittyy medikalisaatioon. Merkittävä osa käytännön kuntoutuksesta sijoittuu tätä nykyä varhaiskasvatuksen tai erityisopetuksen piiriin eikä siihen voida soveltaa suoraan lääketieteen menetelmiä. Parhaimmillaan lääketieteellinen malli voisi tuottaa uusia Käypä hoito -suosituksia, joiden myötä keskittämistä voitaisiin purkaa. Näennäislääketieteellisessä mallissa kuntoutusta keskitettäisiin, jotta näin saatavan kokemuksen ja helpommin järjestyvien kansainvälisten kontaktien ja mittarien (esim. WeeFIM, Ottenbacher ym. 1996; PEDI, Haley ym. 1992) avulla voidaan järkiperäisemmin suosittaa erilaisia kuntoutuksia. Organisaatio olisi tässäkin mallissa kallis ja raskas. Kuntoutussuositukset eivät edelleenkään perustuisi luotettavaan näyttöön vaan olisivat eräänlaisia»keskuskomitean» ohjeistuksia. Tämäkään malli ei välttämättä ottaisi huomioon paikallisia tarpeita ja voimavaroja, ja se sisältäisi edellisen mallin tapaan medikalisaation ongelman H. Heiskala
4 Huoltajalähtöisessä mallissa terapiat kustannettaisiin hoitotuen tapaan. Koska Kansaneläkelaitos kustantaa vaikeavammaisen kuntoutuksen suureksi osaksi, voitaisiin kuntoutusrahoituksen käyttö järjestää uudelleen. Kansaneläkelaitokseen perustettava asiantuntijaryhmä loisi kriteerit, joiden täyttyminen tulisi osoittaa lääkärintodistuksella. Kriteerien perusteella perheelle myönnettäisiin tietty porrasteinen summa, jonka vanhemmat voisivat valintansa mukaan käyttää asiantuntijaryhmän hyväksymiin terapioihin. Ajatus lähtee yhdysvaltalaisen asiantuntijaryhmän (AAP Committee 1996) ajatuksesta, että terapia edistää lähinnä myönteistä toiminnallista sopeutumista vammaisuuteen. Tässä sopeutumisprosessissa perheiden tarpeet ovat erilaisia, ja joustava ja valinnainen tuki saattaisi parhaiten vastata niihin kuten markkamääräinen hoitotuki kompensoi perheen kuormaa. Malli ei ehkä huomioisi riittävästi lasten kuntoutustarpeiden eroja ja voisi myös olla altis»markkinavoimille». Se saattaisi myös lisätä eriarvoisuutta vanhempien epäonnistuneiden valintojen kautta. Malli kuitenkin korostaisi vanhempien määräysvaltaa ja asiantuntemusta lapsensa suhteen ja vähentäisi»asiantuntijaylivaltaa». Se ottaisi myös edellisiä paremmin huomioon paikalliset tarpeet. Fuusiomalli pyrkii yhdistämään lääketieteelliset ja huoltajalähtöiset mallit siten, että pohjana on huoltajalähtöinen malli, mutta kuntoutusta voisi saada terveydenhuoltojärjestelmästä tämän yli sitä mukaa kuin kertyisi näyttöä terapioiden vaikuttavuudesta erilaisissa kuntoutusongelmissa ja potilasryhmissä. Malli voisi parhaimillaan yhdistää vanhempien asiantuntijuuden ja medisiinisen tiedon tuottamat edut. Se voisi myös stimuloida näyttöön perustuvaa kuntoutustutkimusta maassamme. Malli sisältäisi luonnollisesti myös fuusiomallien heikkouksia. Lopuksi Olen nähnyt, miten yliopisto-, keskus- ja aluesairaalat, ja erityishuollon poliklinikat ja koululääkärit järjestävät kuntoutusta, ja olen sitä mieltä, että järjestelyt ovat edelleen sattumanvaraisia. Kuntoutusta voi saada lapsi, jonka vanhemmat tai opettajat tai terapeutit ajavat tätä asiaa, vaikka vuosia kestäneen terapian jälkeen ei ole havaittavissa mitään selkeää laadullisesti tai määrällisesti mitattavaa muutosta. Samanaikaisesti nykyinen käytäntö, jonka mukaan kuntoutettavalle nimetään terapeutti ja terapiamäärä, jarruttaa muun muassa ryhmämuotoisten interventioiden kokeilemista. Mielestäni tulisi luoda käytäntöjä, joiden mukaan lapsen ohjattuun leikkiin tai peliin liitettäisiin tavoitteellinen terapia. Harjoitukset voitaisiin laatia soiton opiskelun tai urheiluvalmennuksen tapaan; terapeutin rooli olisi kuten soitonopettajan tai urheiluvalmentajan, ja lapsen tai lapsen ja hänen läheistensä omaehtoiseen harjoitteluun käytettäisiin moninkertaisesti aikaa varsinaiseen terapeutin kanssa työskentelyyn nähden. Jotta näitä jokapäiväisiä harjoituksia jaksettaisiin tehdä, niihin pitäisi löytää sama ilo kuin soittamiseen tai pelaamiseen liittyy, tai sitten ne pitäisi yhdistää päivittäisiin rutiineihin, esimerkiksi nivelten liikelaajuuksien ylläpito pukemis- ja pesemistilanteisiin. Näiden ajatusten tueksi, minulla on yhtä vähän näyttöön perustuvaa tietoa kuin nykytavalla annetuilla terapioilla. Kokeiluja leikin tai pelien käytöstä vaikeavammaistenkin lasten kehityksen edistämiseen on tehty monissa maissa, myös Suomessa (Kilon päiväkotiprojekti). Yksittäistapauksista kertynyttä tietoa on myös runsaasti. Yksi esimerkki: eräs parhaiten kehittyneistä tapaamistani Down-lapsista ei ollut saanut lainkaan terapioita (vanhempien vakaumus esti hoitotuen hakemisen, mikä puolestaan esti Kansaneläkelaitoksen terapiat) vaan oli varttunut hyvin suuressa perheessä. Pitäisi saada aikaan keskustelu, jossa yritettäisiin avoimesti sovittaa kertynyt kokemusperäinen osin erityisopetuksessa saatu tieto kuntoutusten hyödyistä siihen, että kuntoutusten toimivuudesta ei ole lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Keskustelun ja strategioiden luomisen ajaksi ehdottaisin, että moniammatillisen keskustelun perusteella sovittaisiin, mikä osa kuntoutuksesta on pedagogista ja mikä lääketieteellistä toimintaa. Jälkimmäiseen sovellettaisiin Yhdysvaltain lastenlääkäriyhdistyksen komitean suosituksia. Koska komitean mukaan Miksi vaikeavammaisia lapsia kuntoutetaan? 2017
5 lääkärin rooli kuntoutustyöryhmässä on diagnostikon, suosituksesta seuraa, että kaikkien neurologisesti vaikeavammaisten lasten pitäisi olla lastenneurologien seurannassa. Tämä ohjaisi kuntoutusta erikoissairaanhoitoon ja erityishuollon poliklinikoihin. Komitean suositus korostaa kuntouttamisessa pyrkimystä selkeisiin ja mitattavissa tai arvioitavissa oleviin käytännön tavoitteisiin, jotka tulee asettaa ja päivittää moniammatillisesti. Tässä suosituksen seuraaminen taas painottaisi paikallisuutta. Suosituksen soveltamisessa pitäisikin kussakin tapauksessa ratkaista mahdollisimman osuvasti keskittämisen ja paikallisuuden ristiriita. Kirjallisuutta APP Committee. The role of the pediatrician in prescribing therapy services for children with motor disabilities. American Academy of Pediatrics Committee on Children With Disabilities. Pediatrics 1996;98: Barry MJ. Physical therapy interventions for patients with movement disorders due to cerebral palsy. J Child Neurol 1996;11 Suppl 1: S51 S60. Beck AR, Pirovano CM. Facilitated communicators performance on a task of receptive language. J Autism Devel Disord 1996;26: Bithell C. Evidence-based physiotherapy. Some thoughts on»best evidence». Physiotherapy 2000;86: Bower E, McLellan DL, Aeney J, Campbell MJ. A randomised controlled trial of different intensities of physiotherapy and different goalsetting procedures in 44 children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1996;38: Case-Smith J. Fine motor outcomes in preschool children who receive occupational therapy services. Am J Occup Ther 1996;50: Chad KE, Bailey DA, McKay HA, Zello GA, Snyder RE. The effect of a weight-bearing physical activity program on bone mineral content and estimated volumetric density in children with spastic cerebral palsy. J Pediatrics 1999; 135: Fetters L, Kluzik J. The effects of neurodevelopmental treatment versus practice on the reaching of children with spastic cerebral palsy. Phys Ther 1996;76: Glaun DE, Cole KE, Reddihough DS. Six-month follow-up: the crucial test of multidiscliplinary developmental assessment. Child Care Health Devel 1998;24: Haley SM, Coster WJ, Ludlow LH. Pediatric evaluation of disability inventory: development, standardisation and adminstration manual. PEDI Research Group. New England Medical Center Hospitals Huzler Y, Chacham A, Bergman U, Reches I. Effects of a movement and swimming program on water orientation skills and self-concept of kindergarten children with cerebral palsy. Percept Mot Skills 1998;86: KELA, Kansaneläkelaitos, Tilastoryhmä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T13:11, Helsinki Kemmis BL, Dunn W. Collaborative consultation: the eficacy of remedial and compensatory interventions in school contexts. Am J Occup Ther 1996;50: Lambrenos K, Weindling AM, Calam R, Cox AD. The effect of a child s disability on mother s mental health. Arch Dis Child 1996;74: Law M, Russell D, Pollock N, Rosenbaum P, Walter S, King G. A comparison of intensive neurodevelopmental therapy plus casting and a regular occupational therapy program for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 1997;39: McGibbon NH, Andrade CK, Widener G, Cintas HL. Effect of an equinemovement therapy program on gait, energy expenditure, and motor function in children with spastic cerebral palsy: a pilot study. Dev Med Child Neurol 1998;40: Ottenbacher KJ, Taylor ET, Msall ME, ym. The stability and equivalence reliability of the functional independence measure for children (WeeFIM). Dev Med Child Neurol 1996;38: Pelkonen R. Toinen kori. Duodecim 1999;115: Simon EW, Whitehair PM, Toll DM. A case study: follow-up assessment of facilitated communication. J Autism Devel Disord 1996;26:9 18. Suomi R. Self-directed stenght training: its effect on leg strenght in men with mental retardation. Arch Phys Med Rehab 1998;79: Vargas S, Camilli G. A meta-analysis of research on sensory integration treatment. Am J Occup Ther 1999;53: Weindling AM, Hallam P, Gregg J, Klenka H, Rosenbloom L, Hutton JL. A randomized controlled trial of early physiotherapy for highrisk infants. Acta Paediatr 1996;85: HANNU HEISKALA, dosentti, ylilääkäri hannu.heiskala@rinnekoti.fi Rinnekoti-Säätiö Kumputie Espoo 2018
Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen
24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotHevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella
Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella esityksen rakenne Hyvinvointi Ratsastusterapia Cp-vamma HHRF tutkimuksia CP-tutkimuksia Hyvinvointi Tilastokeskus: painopiste on siirtymässä aineellisen vaurauden
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotAvoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa
Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotLapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2008 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotAvokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014
Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotNÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014
NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotMonipalveluasiakkaan palvelujen tiedolla johtaminen. Kehittämissuunittelijat Satu Raatikainen ja Jessica Fagerström
Monipalveluasiakkaan palvelujen tiedolla johtaminen Kehittämissuunittelijat Satu Raatikainen ja Jessica Fagerström Sisältö: Monipalveluasiakas Monipalveluasiakkaan palvelukokonaisuus Tällaista tietoa kerätään
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotKelan etäkuntoutus-hanke ( )
Kelan etäkuntoutus-hanke (2016-2020) Hankkeen loppuseminaari 10.6.2019 Hankepäällikkö Johanna Rouvinen Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä johanna.rouvinen@kela.fi @RouvinenJohanna
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotVaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014
Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 2 Kelan Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Avoterapiapalvelujen
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi2eet
Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotVALITUT PALVELUNTUOTTAJAT
VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 :N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERA- PIAPALVELUT VUOSINA 2015 2018:RYHMÄTERAPIA, MONIMUOTORYHMÄTERAPIA JA PÄIVÄKUNTOUTUS ESPOON VAKUUTUSPIIRI Ryhmäterapia
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Päivitys15.01.2016 Kiviranta T, Sätilä H, Suhonen-Polvi H, Kilpinen-Loisa P, Mäenpää H Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Lapsen ja nuoren kehityksen tukemisen ja kuntoutumisen
Lisätiedot