Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen

Transkriptio

1 Toisen kielen oppimisen teorioita Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen STKE108 / KLSA124 Sanna Mustonen, FT sanna.mustonen@jyu.fi

2 Osaamistavoitteet (STKE108) tuntee toisen ja vieraan kielen oppimisen keskeisiä teorioita ymmärtää teorioiden väliset yhteydet ja erot osaa arvioida ja syventää omaa kieli- ja oppimiskäsitystään teorioiden valossa osaa vertailla ja arvioida teorioita pedagogisen kehittämisen ja käytännön opetustyön kannalta.

3 Osaamistavoitteet (KLSA124) ymmärtää kielten oppimisen ja opettamisen sosiaalisen ja kulttuurisen perustan tuntee toisen ja vieraan kielen sekä äidinkielen oppimisen tutkimuksen keskeiset lähtökohdat ja käsitteet tuntee alan keskeiset tutkimussuuntaukset ja niiden kieli- ja oppimiskäsitykset tunnistaa kielten oppimiseen vaikuttavia yksilöllisiä ja sosiaalisia tekijöitä (esim. ikä, motivaatio, oppimisympäristöt) tunnistaa äidinkielen, toisen kielen ja vieraan kielen opettamisen keskeisiä kysymyksenasetteluja, menetelmiä ja lähestymistapoja osaa etsiä ja lukea kriittisesti alan tutkimuskirjallisuutta on saanut valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa.

4 Taustaksi Painotus nykyhetken moninaisissa näkökulmissa; taustaksi kognitiivisen tradition kuvaus Kaikki suuntaukset kehittyviä, keskustelevia; toisilleen vastauksia Teoriat eivät synny tai elä tyhjiössä ympäristönsä vaikuttamia ja ympäristöönsä vaikuttavia Ennemmin kuin erillisiä suuntauksia, tarkastellaan näkökulmien kehittymistä eri näkökulmista Teoria Käytäntö

5 SLA:n syntyedellytykset Strukturalistinen kielen kuvaus edelleen koulukielioppien pohjana Kielen eri tasojen (fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka) sekä taidon osa-alueiden erottelu Behaviorismi teoria oppimisesta (Skinner 1957) Kognitiivinen traditio 1600-luvulta, vaikka käänne ajoitetaan 1970-luvulle

6 Virittäydytään Mitkä seikat vaikuttavat kielen oppimiseen?

7 Kielen oppiminen holistinen näkemys Kielen oppiminen kompleksina, dynaamisena prosessina Moninaiset ulkoiset ja sisäiset tekijät kietoutuvat yhteen, vaikuttavat toisiinsa, muuttuvat Eri aikoina, eri suuntauksissa painotettu ja eri teorioissa painotetaan eri näkökulmia Kompleksi näkökulma edellyttää diversiteetin hyväksymistä Mustonen

8 Erilaisia kielikäsityksiä 1. Formalistinen, strukturalistinen Fokus kielen rakenteissa ja muodoissa 2. Kognitivistinen Fokus kielen rakenteiden kognitiivisessa prosessoinnissa 3. Funktionaalinen Fokus kielen eri käyttötavoissa, tilanteissa ja -tarpeissa ~ kommunikatiivisuus (yksi pedagoginen suuntaus) 4. Dialoginen Painottaa kielen sosiaalisuutta ja moninaisuutta ( kieliä ) 5. Sosiokulttuurinen, sosiokognitiivinen ja ekologinen Holistinen näkökulma: yhdistää kognitiivisen, funktionaalisen ja sosiaalisen näkökulman; hajautettu kognitio Painottaa kielen sosiaalista luonnetta ja yksilön osallisuutta yhteisöissä Mustonen

9 Erilaisia painotuksia kielestä

10 Erilaisia käsityksiä oppimisesta Tikapuut Verkko Suisto Mustonen

11 Käsitys kielestä ja oppimisesta - ääripäät Formalistinen, strukturalistinen; kieli koodina, autonomisena, staattisena ja abstraktina, sisäistettävänä systeeminä (kirjoitetun kielen vinouma) vs. Kieli on vuorovaikutustoimintaa (Dufva ym. 2014), tilanteista, dynaamista, elävää, ihmisten välistä kieliä

12 Käsitys oppimisesta SLA-käänteitä 1970-luvulla kognitiivinen käänne (vs. behaviorismi) Kognitiota ei enää ignoroitu (vrt. kuitenkin yli 350-vuotinen traditio) 1990-luvulla sosiaalinen käänne Tavoitteena laajentaa perspektiiviä (aivot kielen sosiaalinen funktio, käyttökontekstit; kielen oppiminen ei ole vain systeemin sisäistämistä) vastakkainasettelujen aika 2010-luvulla holistiset näkökulmat Oppiminen sekä kognitiivinen että sosiaalinen prosessi Oppija (abstraktio) kompleksi, aikapaikkainen ihminen identiteetteineen Kieli (abstraktio) tilanteiset kielet äidinkielisyys illuusiona Mustonen

13 Emergoituvia lähestymistapoja 1. Strukturalismin näkökulmasta kohti kognitiivista - Universaali kielioppi - Virheet ja välikieli - Formalistinen opetus 2. kognitiivisesta kohti vuorovaikutuksellista - Malleja kielen prosessoinnista - Syötös tuotos vuorovaikutus - Formalismi Funktionalismi / Käyttöpohjaisuus: Rakenteiden funktionaalinen opetus 3. kohti holistisia suuntauksia. - Sosiokulttuurinen ja ekologinen lähestymistapa - Kieli kompleksina, adaptoituvana systeeminä - Kieli ja identiteetti - Kieli ja sosiaalistuminen - Keskustelunanalyysi (tässäkin ehkä, mutta jo kohdassa 2)

14 Strukturalismin perintöä: Fokuksessa kielen rakenteet Taustalla strukturalistinen ja formalistinen ajattelutapa: eri painotuksia Kieli staattisena systeeminä Kielen tasot erotettavissa toisistaan (fonologia, morfologia, syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, sanasto) strukturalistista perintöä pitää kielitaidon eri osa-alueet toisistaan erillisinä; rakenteiden opetus irrallaan käytöstä; sanasto erillisenä rakenteista; kielen opetus irrallaan sisällöistä; lukutaidon kehittäminen erillään merkityksellistä käyttötilanteista jne. Oletus kielen oppimisjärjestyksestä: yksinkertaisesta mutkikkaaseen; tunnusmerkittömästä tunnusmerkkiseen Mustonen

15 Strukturalismin perintöä Universaali kielioppi (1) Behaviorismin ongelma: Miten on mahdollista muodostaa lause, jota ei ole koskaan ennen kuullut? Chomsky: Syntactic Structures (1957) Kaikki kielet ovat variaatioita samasta syvärakenteesta: I-kieli (universaali, ideaali ) ja E-kielet (suomi, englanti, kiina ) Tavoitteena kuvata formaalisti kaikille kielille yhteiset universaalikieliopin säännöt sekä kielikohtaisesti vaihtelevat parametrit Kieli ihmiselle lajityypillinen synnynnäinen ominaisuus (kieli kasvaa ihmiselle kuin korvat, Lenneberg) Erillinen kielimoduuli (modulaarinen teoria) Kieltä ei opita syötöksestä, vaan syötöksen roolina on käynnistää lajityypillinen ja kaikilla samanlainen kehitys ja määrittää parametrien kielikohtaiset asetukset Mustonen 2015

16 Strukturalismin perintöä Universaali kielioppi (2) Kiinnostavaa on kompetenssi, sisäinen kielioppi, I-kieli Performanssi, kielen käyttö toissijaista: esim. eri kielten kieliopit, diskurssianalyysi, sosiolingvistiikka, keskustelunanalyysi jne. E-kielen tutkimus ei paljasta mitään kiintoisaa kieliopista tai kielen omaksumisesta

17 Strukturalismin perintöä: Virheet ja välikieli The Signifigance of Learner s Errors (Corder 1967) Virheet paljastavat kognitiivisia prosesseja Välikieli (interlanguage) (Corder 1967, Selinker 1972) Systemaattisuus, kehitysaskelmat oppimispoluilla Oppija ei opi sitä, mitä ei ole valmis oppimaan input intake Virheanalyysi Virheiden laskeminen ja luokittelu L1? Universaali polku? Nyk. korpuslingvistiikka, dynaamisten systeemien teoria (Verspoor ym.)

18 Strukturalismin perintöä: formalismi Käsitys kielestä? Tämä suomen kielen kurssi sisältää sanalistoja, kielioppia ja lyhyitä esimerkkilauseita.

19 Strukturalismin perintöä: Formalismi Esimerkkitehtävä Anteeksi, mutta (voida+sinä) auttaa minua? Hei, (voida+minä) saada vettä? Hei, (haluta+minä) kupin kahvia, kiitos. Anteeksi, mutta (voida+minä) auttaa teitä? Päivää, (saada+minä) pullon vettä? Esimerkkitehtävä (Suomi) lipussa on kaksi väriä. (Antti) instrumentti on kitara. Onko (sinä) kotikaupunki Kuopio? Tiedätkö, (kuka) pyörä tämä on? Osaatko sanoa, (mikä) (maa) pääkaupunki on Helsinki? Se on siinä pöydällä (maito) vieressä. Onko tämä (se) ruokakuppi?

20 Kognitiivinen traditio Läntinen, yksilön mentaalista toimintaa korostava ajattelu dominoivin suuntaus filosofiassa, humanistisissa tieteissä, psykologiassa Descartes ( ): Ajattelen, siis olen. Kartesiolainen dualismi 1700-luvulta: keho mieli Toisen kielen oppimisen tutkimuksen valtavirta

21 Mitä merkitsee kognitivismi SLA:ssa? Mieli tietokoneena Kieli koodina Oppiminen abstraktin tiedon omaksumisena Pyrkimys luonnontieteiden metodologian käyttöön ( insinöörinäkökulma ) Autonominen käsitys kognitiosta (reduktionismi) Oppiminen luonnonlakimaisena ilmiönä; oppijat keskivertoina abstraktioina Miten kognitio käsittelee informaatiota? muisti, havaitseminen, erilaisuus/samanlaisuus, analogiat (esim. spatiaaliset > abstraktit suhteet) tietoinen vs. tiedostamaton automaattistuminen strategiat prosessointimekanismit aivojen toiminta (Atkinson ym. 2015: 4-6)

22 Kognitivistisia malleja oppimisesta Mallintamista, esim. ACT model (Active Control of Thought) (Anderson) Tieto = muistirakenteet (työmuisti, deklaratiivinen tieto, proseduraalinen tieto); tiedon automaattistuminen Prosessoitavuusteoria (Pienemann) Oppimisjärjestyshypoteesi Kilpailumalli (MacWhinney & Bates) Kielen emergoituminen kognitiivisten prosessien (esim. yhdistely, analogia) myötä eripainoiset vihjeet kilpailevat tulkinnasta (esim. sanajärjestys, taivutus, syntaktinen merkintä) Konnektionismi Oppiminen assosiaatiota: käytön myötä syntyy neuroverkostoja

23 Syötös Krashen (1976) Input-hypoteesi: syötöksen oltava ymmärrettävää mutta kielellisesti sopivan vaikeaa (+1), jotta oppimista voi tapahtua Hypoteesi luonnollisesta oppimisjärjestyksestä Omaksuminen vs. oppiminen Monitorointi (opitun kielitiedon avulla monitoroidaan sitä kieliaineista, mitä on omaksuttu) Kielenkäytön ja oppimisen integrointi! Otti huomioon ensimmäistä kertaa myös motivaation, tunteiden ja asenteen merkityksen oppimiselle

24 Tuotos Swain (1985, 1995) Output hypothesis Input (vastaanotto) tavoitteena sisällön ymmärtäminen vain osittainen kielen prosessointi merkitykset, semantiikka ei muodon (syntaksin, morfologian) analyysia produktiiviset taidot voivat olla huomattavan paljon reseptiivisiä heikommat Vasta oma tuottaminen (output) tuottaa tehokasta kielen rakenteiden oppimista

25 Interaktio Long (1981, 1996) Interaktio-hypoteesi Huomio vuorovaikutustilanteisiin, joissa kieltä opitaan Yksisuuntainen input syötös vs. kaksisuuntainen interaktio Merkitysneuvottelu (negotiation of meaning) Kielen muokkaus vuorovaikutuksessa Toistot Ymmärtämisen varmistaminen Selvennyksen pyytäminen Mallien antaminen, ilmausten laajentaminen ja tarkentaminen

26 SYÖTÖS INTERAKTIO - TUOTOS Gass 1997, Block 2003 IIO (input, interaction, output) 1. Noticing huomaaminen 2. Comprehension, ymmärtäminen 3. Intake, (+ interaction) analyysi, hypoteesien testaus 4. Integration, integrointi kielioppiin 5. Output, tuotos

27 [ M. Suni 2010 Kopiointi ilman tekijän lupaa kielletty]

28 Huom. Kognitiivinen kielenoppimisen tutkimus kognitiivinen kielentutkimus Ammentavat kyllä toisiltaan: kognitiivisen kielentutkimuksen tavoitteena kuvata kieli niin, että ei ristiriidassa kognition tutkimuksen kanssa Esim. kognitiivinen kielioppi, kognitiivinen semantiikka: keholliset ja kulttuuriset metaforat Kognition ja kielen suhde ei ole yksisuuntainen; esim.

29 Sosiaalinen käänne Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa 1990 Fokus kielen prosessoinnista kielen käyttöön ja sosiaaliseen todellisuuteen Kielen oppiminen merkitsee muutosta osallisuudessa ja jäsenyydessä Mitä yksilö kykenee tekemään kielellä? Millaiset resurssit saatavilla? Makrotason abstraktioista ( oppija, äidinkielinen puhuja ) mikrotason moninaisiin ilmiöihin ja sosiaalisiin suhteisiin oppimiselle ei enää hahmoteta päätepistettä Konkreettisia muutoksia pedagogiikassa: Eurooppalainen viitekehys kommunikatiivinen kielitaitokäsitys Funktionaalinen pedagogiikka Mustonen 2015

30 Kieli sosiaalisena toimintana Malinowski (1923); J. R. Firth (1957) Kielellinen tapahtuma (language event) analysoitavissa ja tulkittavissa tilannekontekstissa D. Hymes (1974) Kielenkäyttöä ei voi tarkastella kontekstista erillisenä vaan osana kommunikatiivista tapahtumaa; kielenkäyttö osa sosiaalista kontekstia Firthin ja Hymesin ajatukset perustana funktionaalisille ja sosiolingvistisille tutkimusaloille, nykyisille käsityksille kielestä ja kielitaidosta

31 Keskustelunanalyysi (CA) Fokus sosiaaliseen järjestykseen (social order) Kielen oppiminen on moninaisiin arkipäiväisiin ja muodollisiin tilanteisiin sosiaalistumista: käytänteiden ja toiminnan oppimista (interaction order) Vuorovaikutuskompentenssi Toisen kielen käyttäjä ei ole taidoiltaan vajaa tai puutteellinen

32 Vuorovaikutustutkimus Interaktiotutkimuksessa (metodina keskustelunanalyysi) tarkasteltu vuorovaikutusta ulkoapäin Vältetty ottamasta kantaa oppimiseen Ohitettu kognitiiviset prosessit (omaksuminen vs. osallistuminen) Oppijan asemesta käyttäjät (oppiminen vs. käyttäminen) Paluu behaviorismiin? Kohti entistä dialogisempaa näkökulmaa (mm. Suni 2008): Luopuminen syötös- ja tuotoskäsitteistä Oppiminen = käyttäminen = osallistuminen Kielen haltuunottaminen (appropriation) = toisten sanojen jäljittelyä ja kierrättämistä

33 Funktionaalisuus Kieli on sosiaalisen vuorovaikutuksen väline; kielellä ilmaistaan merkityksiä ja funktioita Oppimista ohjaa käyttötarve, ei muodon kompleksisuus Kielen säännönmukaisuudet hahmotetaan käytön kautta Toiminnallista, osallistavaa pedagogiikkaa Käytössä autenttinen, tilanteinen, mahdollisimman redusoimaton kieli Fokuksessa ensin käyttö ja merkitykset, vasta sitten muoto Analyysia viivästytetään Oppija ohjataan tekemään luokituksia ja analyysia itse Kuvaus ei ole aukotonta, käsitteet läpinäkyviä (kieliopilliset kategoriat lingvisteillä ja kielen käyttäjillä erilaiset)

34

35 Funktionaalisuus: Käyttöpohjainen (usage-based) lähestymistapa Moninaisia teorioita sisältävä suuntaus, yhteistä: 1) Kieli kehkeytyy jatkuvasti käytön kautta 2) Kielen käyttö ja tieto kielestä, vuorovaikutus ja kognitio, yksilöllisyys ja sosiaalisuus kietoutuvat toisiinsa 3) Kieli käyttö- ja esiintymäpohjaista (vs. säännöt); kokoelma konstruktioita.

36 Funktionaalisuus: Konstruktiot Oppiminen on käytön myötä tapahtuvaa konstruktioiden inventointia, abstrahointia, variointia ja laajentamista Chunks yleistys, analogia Konstruktio: muoto + merkitys + käyttö (kielen eri tasoja ei erotella; purkaa strukturalistista näkökulmaa) Kielelliset ilmaukset käyttötilanteissaan Kielen oppiminen ei ole vain muotojen oppimista ( me + puraista ) Käsitys kielestä pohjautuu käsityksille kognitiosta (mm. analogian rooli) Frekvenssiefekti (kritisoitu suoraviivaista, konnektionistista mallia) Taustalla mm. konstruktiokielioppi: Charles J. Fillmore, Adele E. Goldberg kielen oppimisen näkökulma L1 Michael Tomasello (2003), SLA mm. N. Ellis (2008), Søren W. Eskildsen Suomessa esim. Jaakko Leino, Jan-Ola Östman; S2-näkökulmasta Ceflinghanke (Seilonen 2013, Kajander 2013, Mustonen 2015) Mustonen 2015

37 Mikä konstruktio mallina? Kato, tuolla alkaa jo sinistää! Tää peitto ei kestä mun korkeutta! Mä haluan istua etenä. Aleksi on takassa. Mee nyt sinne takaan! Kunka tämä on?

38 Säännöt - analogia Funktionaalinen / käyttöpohjainen opetus nojaa analogiseen ajattelumalliin vs. sääntöpohjaisuus Lähtökohta autenttisissa kielenkäyttötilanteissa vs. sääntöpohjaisuus (muodon ehdoilla rakennetut tekstit) Analogia-ajattelu haastaa pohtimaan uudelleen, millaisia säännönmukaisuuksia oppijalle tulisi muotoilla ja millaiset kieliopilliset luokat helpottavat inventaarion tekemistä. Itseisarvoinen, tarkka lingvistinen luokittelu saattaa olla puhujien kielitajussa merkityksetöntä. (Tomasello 2003: 105 suom. Mustonen.)

39

40

41 Käyttö merkitys muoto Kulttuuriset tekstilajit Kielen rakenteet liittyvät konventionaalisilla tavoilla tiettyihin funktioihin ja tilanteisiin. Kieli ei ole autonominen systeemi, vaan rakenteet inventoidaan käytöstä. Kieltä opittaessa opittava kulttuuriset toimintatavat Kussakin kieliyhteisössä tilanteet/tekstit rakentuvat kulttuurille ominaisella tavalla Genre = kulttuurissa hahmotetaan tekstille funktio esim. viesti; tiedote; mainos; vitsi; resepti; juoru; uutinen; rekisteri = kieli mukautetaan tilanteeseen ja kielenkäyttäjien väliseen suhteeseen sopivaksi Esim. millainen asioimistilanne tyypillisesti on? Miten vaihdetaan kuulumisia? Miten kysyn kohteliaasti jotain opettajalta wilmassa / naapurilta rappukäytävässä? Miten kirjoitetaan työhakemus? Miten tulkitaan lööppejä? Millaiset vitsit eri tilanteissa sopivia? Kielen oppiminen on kulttuuristen toimintatapojen tekstilajien ja tilanteiden haltuunottoa

42 Mihin opetus sosiaalistaa? Oppikirjateksti (kieliaineet) Konteksti? Kirjoitetun kielen vinouma? Intuitio Redusoitu? (Kauppinen ym. 2008; Tanner 2012) Autenttinen teksti Konteksti: kulttuurinen (tekstilaji kulttuurisena, dynaamisena konventiona, genre tekstin funktio, tavoite) Tilanteinen (rekisteri, osallistujat) Ideologiat, diskurssit Kirjoitettu puhuttu; multimodaalisuus Konventionaaliset kielenkäyttötavat (ei rakenne edellä)

43 Kielten oppikirjat vai autenttiset tekstit sosiaalistajina Tekniset ja kognitiiviset taidot pääosassa sanalistat, oppikirjaa varten tuotetut opetustekstit, tehtävänannot (+ mediatekstit, jotka tyypillisesti sanomalehdistä, muokattuina) Funktioina tyypillisimmin kertominen, kuvailu tekstit paikkoina, joissa rakenteet sijaitsevat Visuaaliset elementit kuvituksena Tekstien kanssa työskentely tiukasti ohjattua, tavoitteena tyypillisesti kirjoitetun kielen muotojen hallinta Monimediaisen arjen haasteet Kommunikatiivista/toiminnallista kielitaitoa Kulttuurisen toiminnan tulkintaa Osallisuutta, jäsenyyttä yhteisöissä elämässä selviämisen taitoa Malleja omalle tuottamiselle: käyttökelpoisten, kulttuuristen toiminta- ja sanomisten tapojen tunteminen eri tilanteissa Kielenkäytön sosiokulttuuristen käytänteiden tunteminen, tunnistaminen ja tulkinta tekstilajin taju (Kalliokoski 2001, 2006)

44 Siltoja ( bridging the gap ) Sosiaalisen käänteen jälkeen SLA-tutkimus jakautuu kahtia ja alkaa viimein (2000) 2010-luvulla tasapainoilla Monien näkökulmien läsnäolo Siltoina kognitiivisen ja sosiaalisen välillä mm. Sosiokulttuurinen ekologinen lähestymistapa Sosiokognitiivinen lähestymistapa Kieli ja identiteetti Kieleen sosiaalistuminen

45 Dialoginen käsitys kielestä Bahtin; suomessa esim. Lähteenmäki, Dufva, Suni Moniäänisyys, heteroglossia (kieli kielet) Oppiminen = haltuunottoa Ilman dialogia ei ole kieltä Voloshinov: virta-metafora

46 Sosiokulttuurinen näkökulma oppimiseen Vygotsky ( ), psykologian Mozart lapsen kielellisen ajattelun kehittymisessä vuorovaikutus välttämätöntä kieli on ensin sosiaalista, sitten yksityistä Kulttuuri, ajattelu, kaikki inhimillinen toiminta välittyy materiaalisten ja psykologisten työkalujen avulla. Psykologiset työkalut ovat semioottisia (merkkejä), joista on tärkein kieli. On tutkittava vuorovaikutusta, ei aivojen rakennetta: ajatus toteutuu sanassa ; sanoissa kulminoituu kaikki psykologinen toiminta. Yksilö tulee yhteisön jäseneksi kokeneempien jäsenten kanssa

47 Sosiokulttuurinen näkökulma Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky 1933) Todellisen kehitystason ja potentiaalisen kehitystason välinen etäisyys ( kasvunvara, Dufva ym. 2014) Potentiaalinen taso voidaan saavuttaa kyvykkäämmän kanssa Oppimistapahtumassa olennaista vuorovaikutus ympäristön kanssa Scaffolding, oikea-aikainen tuki Minkä oppija osaa tänään yhdessä, huomenna itsenäisesti

48 Sosiokulttuurinen näkökulma SLL-kentällä Vygotskin ajatuksia kehittänyt etenkin Lantolf (1994, 2000, 2015) ja van Lier Mediation, välittyminen: kieli on työkalu, jolla toimitaan sosiaalisissa suhteissa, ja jolla välitetään kulttuurista tietoa seuraaville sukupolville Yksilö rakentaa sisäisen maailmansa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Keskeistä oppijan toimijuus ja tarpeet Kieli on monimuotoista, tilanteista, osittaista ja varioivaa (esim. Dufva 2013; Lantolf ja Poehner 2014)

49 Kerro! (jokin hieno, pelottava tai hauska asia, joka sinulle on tapahtunut) (7 lk) Olen Dan ja on koulun jalkapallo joukueessa eilen meilla oli kajaani yläkoulujen mestaruspelit ja mme voitimme kaikki pelit ja mun kaverit sanoivat että mme voitimme minun ansiosta koska meillä olli peli lintula ylästen vastaa, nii siita tuli tassa peli sitten meijän piti veda pilkuja sitten mä torjusin yhden pilkuu ja mme pääsimme finaali. Finaalissa peläsimme miikkula vastaa ja peli pääty 2-1 eli voito menii leppälän koululle!! Kiitos

50 Ekologinen suuntaus (van Lier 2004) kieli opitaan vuorovaikutuksessa, dialogissa Dialogissa syntyy ja rakentuu käsitys itsestä Oppimista ei voi erottaa identiteetistä Kriittisyys (lisänä sosiokulttuuriseen näkökulmaan): kielenoppimista tarkastellessa otettava huomioon laajat yhteiskunnalliset kontekstit sekä yksilöiden erilaisuus Kielen opetuksessa ei voi sivuuttaa oppijoiden identiteettiä, opetuksen laatua ja eettisyyttä Kielenoppimisen tutkimuksen saatava aikaan käytänteitä, jotka edistävät paitsi kielen oppimista, myös yksilöiden kehitystä ja hyvinvointia (van Lier 2004, 19; Skinnari 2012, 21)

51 Ekologinen suuntaus Tarjouma (affordanssi) (van Lier 2000) ympäristön ominaisuus, joka relevantti oppijalle vrt. input (oppijan rooli vähäinen, put in ) Kognitiivinen ja toimintakeskeinen ~ funktionaalinen näkökulma yhdistyvät! Syntyy sosiaalisessa toiminnassa, vuorovaikutuksessa sosiaalinen tarjouma (esim. puhekumppanin empatia, apu) kielellinen tarjouma (esim. suullisessa vuorovaikutuksessa kierrätettävä kielenaines) (Tella ja Harjanne 2007: 522; ks. Skinnari 2012)

52 Ekologinen kielenoppimiskäsitys Ottaa huomioon sekä omaksumisen että osallistumisen Kieli opitaan, kun oppija osallistuu itselleen merkitykselliseen toimintaan ympäristössä Osallistuminen sisältää havaitsemista, näkyvää toimintaa sekä merkitysten yhteistä rakentamista (van Lier 2004, 52-53) Vuorovaikutus ei pelkästään mahdollista oppimista, se on oppimista itsessään (van Lier 2000: 246)

53 Sosiokulttuurinen näkökulma oppimisympäristöihin Oppimisympäristö: kaikki vuorovaikutukselliset tilanteet, joihin oppija saa osallistua oppimisen oikea-aikainen ohjaus ja tuki. Tarvepohjaisuus: Mille tarjotulle oppijalla on käyttöä? Oppimisympäristön kielellinen ja toiminnallinen tarjonta, jonka oppija havaitsee ja jonka hän voi valjastaa eri tasoilla käyttöönsä oppimisensa resurssiksi: tarjouma, affordanssi (ks. van Lier 1996, 2000: 252, 253; Suni 2008: 24, 139, 150). (vs. input, syötös)

54 Oppimisen tukeminen sosiokulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta (1) Toimijuuden (agency) vahvistaminen Lähtökohtana osallisuus: oppijasta sosiaaliseksi toimijaksi toimija muuttaa aktiivisesti ympäristöään, ei vain mukaudu siihen yksilön kyky ja halu toimia toimijuus ei sijaitse yksilössä (vrt. psykologian motivaatio-käsite), vaan on ympäristön ja sen tarjoumien muovaama (esim. Lantolf ja Thorne 2006; Skinnari 2012: 27-28) Opetuksen tehtävä näyttää, miten huomioida ympäristön tarjoamat resurssit ja ottaa ne omaan käyttöön

55 Oppimisen tukeminen sosiokulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta (2) Jatkuvuus Intersubjektiivisuus (vastavuoroinen sitoutuminen) Rinnalla kulkeminen Kaksisuuntaisuus (van Lier 2007, Lehtonen 2013) Oppimista tukeva arviointi Palaute ei voi olla yksisuuntainen viesti Opetus, joka myötäilee oppijan tarpeita, on jatkuvaa neuvottelua; herkkyyttä ohjata vain silloin kuin tarpeen oppijan oman vastuun kasvattaminen, sitouttaminen (Lantolf ja Poehner 2014)

56 Oppimisen tukeminen Opettaminen = vuorovaikutusta, jossa oppija askel askeleelta ottaa enemmän vastuuta oman taitonsa kehittämisestä Opettajan hahmotettava, millaiset taidot ovat nupullaan Ajattelu kehittyy dialogissa osaavamman kulttuurin jäsenen kanssa Haasteen ääreen polvistutaan yhdessä Kehittymistä ei tapahdu, jos oppija ei ymmärrä ilmausten merkitystä ja funktiota (Lantolf ja Poehner 2014)

57 Sosiokognitiivinen suuntaus Voidaan nähdä myös kattoterminä monille sillanrakentajateorioille Taustalla sosiokulttuurinen viitekehys Yhteistä: 1) Monidimensioisuus 2) Kognitiota ja sosiaalisia tekijöitä ei voi erottaa toisistaan Kielen luonne on seurausta sen roolista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

58 Sosiokognitiivinen suuntaus Kognitio nähdään kehollisena ja jaettuna Mieli, keho ja maailma dynaamisessa suhteessa ( Kielen käyttö nähdään oppimisena Minkälaiset kielenkäytön olosuhteet oppimisen suhteen otollisimmat? Kielen oppimisessa kyse jaetusta huomiosta, yhteisestä orientoitumisesta (Batstone 2010: 5-7) Yhteistyöstä riippuu, sujuuko matka

59 Sosiokognitiivinen suuntaus (Atkinson 2011) Ihmisolennot ovat ekologisia organismeja Riippuvaisia ympäristöstään Sopeutuvia ympäristöönsä Oppiminen? Ei ole kapea, eksoottisissa paikoissa (luokkahuoneissa) tapahtuva, spesialistien (kuten opettajien) hallussa oleva, abstrakteihin tavoitteisiin (kuten koulutukseen) suuntautuva prosessi (Atkinson 2011: ), vaan läpäisee koko ihmisenä olon Oppiminen on jatkuvaa adaptoitumista uusiin tilanteisiin Paras tapa auttaa oppimaan on laittaa oppija tilanteisiin, joista selviää vain kieltä käyttämällä OLEN - SIIS OPIN

60 Kieli dynaamisena ja kompleksina ilmiönä Kielen resurssien myötä muuttuva ja ympäristöään muuttava luonne ei-lineaarisuus monitahoinen, kompleksi prosessi Kahtalainen suuntaus: Pehmeä ekologinen (esim. van Lier 2000) tulkitsevaa Kova (esim. de Bot, Verspoor: DST) Taustatekijöitä ja kielen tasoja kvantifioidaan Ei selityksiä tai tulkintoja, vaan muutosta kuvataan sinänsä Larsen-Freemanin kompleksisuusteorian metodi

61 Pohdittavaksi Oletko kohdannut tilanteen, jossa olisit halunnut sanoa jotain, mutta et ole niin tehnyt? Mikä esti? Onko jokin tilanne, jonka olet kokonaan väistänyt kielitaitosi vuoksi? Yritä analysoida tilannetta omasta ja mahdollisesti jonkun muun näkökulmasta. Mitä olisi tapahtunut, jos olisit kuitenkin osallistunut?

62 Motivaatio Oppimisen teorioissa ollut taustaoletuksena, että oppija voi itse valita ja päättää tilanteet, missä ja miten kieltä käyttää Hyvä oppija puhuu aktiivisesti, on motivoitunut Instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio

63 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio kietoutuvat yhteen Ryan ja Dec (2000): ulkoinen säätely (ulkoiset palkkiot ja rangaistukset), sisäistetty motivaatio (hyväksynnän hakeminen, itsetunto), omaksuttu säätely (itselle merkitykselliset tavoitteet ja tulokset) integraatio (sisäisten ja ulkoisten tavoitteiden synteesi). Tapola ja Veermans (2011): yksilöllinen motivaatioperusta (yksilölliset kiinnostuksen kohteet; tavoiteorientaatio; aikaisempi tietämys) tilannekohtainen motivaatio (oppimistilanteen piirteet ja konteksti), vuorovaikutus yksilölliseen motivaatioperustaan (Lappalainen ym. 2016)

64 Kieli ja identiteetti (Norton 2011) (1) Identiteetti - miten yksilö ymmärtää suhteensa maailmaan, kuinka tämä suhde rakentuu ajassa ja paikassa, sekä kuinka yksilö hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuutensa (Norton 2000) Monitahoisuus, ei yhtenäisyys a site of struggle Muuttuvuus ajassa

65 Kieli ja identiteetti (2) Tutkimuksen ja teoretisoinnin keskeiset näkökulmat 1) Millainen on yksilön (kielen oppijan) ja sosiaalisen maailman suhde toisiinsa? Millaisissa positioissa yksilö saa käyttää kieltä? 2) Millaiset valtasuhteet sosiaalisessa maailmassa vaikuttavat oppijan mahdollisuuksiin osallistua yhteisön toimintoihin? Miten tämä vaikuttaa oppimiseen? Kielen ja vallan suhde (esim. Blackledge & Creese 2010, Block 2007, Norton 2000 )

66 Kieli ja identiteetti (3) Affektiivisia tekijöitä (motivaatio, introverttiys ekstroverttiys, estyneisyys, estottomuus) käsitelty yksilön ominaisuuksina Usein kuitenkin sosiaalisesti rakentuneita esim. eriarvoisissa valtasuhteissa muuttuvat ajassa ja paikassa läsnä yksilössä ristiriitaisellakin tavalla Motivaatio Investointi Oppijan ja kielen sosiaalisesti ja ajallisesti rakentunut suhde; ambivalentti halu oppia ja käyttää kieltä Investointi tuottaa kulttuurista pääomaa Ei yhtä kuin instrumentaalinen motivaatio Oppijalla kompleksi identiteetti ja moninaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä; kieleen investointi merkitsee myös identiteettiin investoimista

67 Kieli ja identiteetti (4) Imagined communities / imagined identities Imagined communities (Anderson 1991) myös esimerkiksi kansa, johon tunnemme ajallisesti ja paikallisesti yhteenkuuluvuutta Millaisia yhteisöjä ja identiteettejä oppija tavoittelee ja kuvittelee Yhtä tärkeitä ja reaaleja oppimisen kannalta jopa tärkeämpiä kuin päivittäiset suhteet ja yhteisöt nähdä siemenessä puu (Wegner 1998: 176) Johtaa sitoutuneeseen toimintaan

68 Kieli ja identiteetti (5) Taustalla poststrukturalistiset teoriat kielestä Vastauksena ja irtiottona strukturalistisesta käsityksestä Strukturalismi ei pääse käsiksi monimutkaisiin sosiaalisesti rakentuviin merkityksiin Kielen oppiminen ei ole neutraalin systeemin, standardikielen sääntöjen ja sanaston oppimista. Se on taistelua ja ponnistelua, jotta oppija saa mahdollisuuden ottaa haltuunsa ja kierrättää toisten ääniä. Oppijan on opittava vaatimaan kuuntelijoidensa huomio, ja hänen on neuvoteltava kielestä systeeminä ja sosiaalisina käytänteinä. (Norton 2011: 81, suom. Mustonen) Oppijan investoinnit yhteisönsä kielellisiin käytänteisiin SLA Kielen oppiminen on erilaisten merkitystä ja ideologioita kantavien toimintojen oppimista Kieli kantaa aina ideologioita

69 Kieleen sosiaalistuminen Kuinka lingvistinen, kulttuurinen ja kommunikatiivinen kompetenssi kasvavat vuorovaikutuksessa kokeneemman jäsenen kanssa? Sosiaaliset käytänteet tietyssä sosiaalisessa, poliittisessa ja historiallisessa kontekstissa linkki ekologiseen suuntaukseen Kokeneemman jäsenen tuki linkki sosiokulttuuriseen suuntaukseen Fokus käytössä linkki funktionaalisuuteen oppija historiallinen, aikapaikkainen yksilö, jolla monia, sosiaalisten kokemusten myötä muuttuvia identiteettejä linkki identiteettitutkimuksiin Tutkimusasetelmat Pitkittäisaineistot makro- ja mikrotasolla etnografinen, diskurssianalyyttinen ote

70 Jäseneksi tulo (Wenger 1998) Perustuu sosiokulttuuriseen käsitykseen oppimisesta Oppiminen kuvataan käytäntöyhteisön (community of practise) toimintaan osallistumisena Legitiimi perifeerinen jäsenyys Täysjäsenyys (full participation) Yhteisön jäsenyys kasvaa oppimisen edetessä Jäseneksi tuleminen voi olla haastavaa, täyteen jäsenyyteen ei välttämättä päästä: OPPIMISEN tarkastelussa olennaista pohtia, millaisia mahdollisuuksia osallistumiseen tarjoutuu Täysjäsenyys Legitiimi perifeerinen jäsenyys

71 Kokoava tehtävä Valitkaa 3-6 hengen ryhmissä toinen seuraavista materiaaleista. Millainen käsitys kielestä ja oppimisesta? Valmistautukaa esittelemään ja perustelemaan näkemyksenne! ostolataukset/opintotoiminnan%20suunnitelma.pdf

72 Missä mennään? Näkökulmamuutokset Psykologinen sosiaalinen näkökulma oppimiseen Abstraktius tilanteisuus Yksiköt ja objektit toiminnat ja prosessit Käsitteiden uudelleen hahmotteluja Kielitaito sosiaalista sopeutumista uusiin komplekseihin systeemeihin Kognitio välitteistä, hajautettua, adaptoituvaa olemista ja toimimista maailmassa Oppiminen osallistumista ja observointia (sosiaalisiin arvoihin ja käytänteisiin sosiaalistumista) (Ortega 2011)

73 STKE108 kirjallisuudesta - lukuohjeita Yhteinen kirjallisuus Atkinson, Dwight 2011 Uusia, 2010-luvulla vallalla olevia suuntauksia (mm. sosiokognitiivinen, ekologinen, sosiokulttuurinen näkökulma; kieli ja identiteetti, sosiaalistuminen) Mitchell, Rosamond & Myles, Florence 2004 SLA:n pikakelaus alusta n l:n alkuun Mustonen, Sanna 2015 Jatkumo kognitiivisesta lähestymistavasta käyttöpohjaisiin ja sosiokulttuurisiin sekä dialogisiin näkökulmiin

74 STKE108 kirjallisuudesta - lukuohjeita Batstone, Robert (toim.) 2010: Sociocognitive Perspectives on Language Use and Language Learning. Oxford University Press. de Bot, Kees & Schrauf, Robert W. (toim.) 2009: Language Development Over the Lifespan. New York: Routledge. Dörnyei, Zoltán & Ushioda, Ema (toim.) 2009: Motivation, Language Identity and the L2 self. Second Language Acquisition. Bristol, UK: Multilingual Matters. Dörnyei, Zoltán The Psychology of second language acquisition. Oxford: Oxford University Press. Doughty, Catherine & Long, Michael (toim.) 2003: The handbook of second language acquisition. John Wiley & Sons. Gass, Susan & Mackey, Alison (toim.) 2012: The Routledge Handbook of Second Language Acquisition. London: Routledge. Hornberger, Nancy H. & MacKay, Sandra L.(toim.) 2010: Sociolinguistics and Language Education. Bristol, UK: Multilingual matters. Lantolf, James P. (toim.) 2000: Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press Lantolf, James P. & Thorne, Steven L. 2006: Sociocultural Theory and the Genesis of Second Language Development. Oxford: Oxford University Press. Larsen-Freeman, Diane & Cameron, Lynne 2008: Complex Systems and Applied Linguistics. Oxford Applied Linguistics. Ritchie, William & Bhatia, Tej (toim.) 2009: The new handbook of second language acquisition. Bingley, UK: Emerald Group Publishing Ltd. Robinson, Peter & Ellis, Nick C. (toim.) 2008: Handbook of Cognitive Linguistics and Second language acquisition. New York: Routledge.