Suomen kielen ilmiöt opetuksessa STKE112 5 op Sanna Mustonen

Transkriptio

1 Suomen kielen ilmiöt opetuksessa STKE112 5 op Sanna Mustonen sanna.mustonen@jyu.fi

2 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää suomen kielen ilmiöitä toisen kielen oppimisen ja opettamisen eri näkökulmista osaa analysoida oppimistehtäviä eri näkökulmista osaa laatia kielenoppimisen oppimateriaaleja kykenee arvioimaan tuottamiensa oppimateriaalien soveltuvuutta erilaisiin oppimistilanteisiin ja erilaisille oppijoille. osaa tarkastella suomen kielen oppimista erilaisissa monimuotoisissa oppimisympäristöissä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.

3 Luentojen sisällöt Käsitys kielestä, kielitaidosta, oppijasta ja oppimisesta muuttunut Mitä tämä tarkoittaa pedagogiselta kannalta? Funktionaalinen ja osallistava (ekologinen ja toimintalähtöinen) pedagogiikka Oppimateriaalien analyysia Tehtäväjatkumoiden rakentamista vertaisryhmissä

4 Jako pienryhmiin Varhaiskasvattajat Alakoulun opettajat Yläkoulun opettajat Lukion opettajat Ammatilliset opettajat

5 Pedagogiikka lähtee aina liikkeelle käsityksistä Millainen käsitys Kielestä Oppijasta Oppimisesta ohjaa toimintaa?

6 Tehtävä 1 Mitä kieli on? Mitä kulttuuri on?

7 Mitä kieli on muuttunut näkökulma Strukturalistinen näkökulma Systeemi / koodi Autonominen Staattinen Normatiivinen (nationalistinen ideologia: puhdas kieli ) Kirjoitetun kielen vinouma (kielimuotojen arvottaminen) Illuusio äidinkielisestä, natiivista tai täydellisestä kielitaidosta Kanoniset tekstilajit (+ kanoniset kielioppirakenteet ja sanastot) Kielen oppiminen on koodaamisen ja dekoodaamiseen taitoa Tilanteinen näkökulma Ei irrallaan sosiaalisesta ja fyysisestä todellisuudesta Dynaaminen, muuttuva Yksi semioottinen resurssi: osa kehollista ja fyysistä vuorovaikutustoimintaa Tilanteiset kielet, rekisterit Puhuttua, kirjoitettua, viitottua, elehdittyä, kuvitettua, tilanteessa tulkittua Multimodaaliset tekstit eli tilanteet Monilukutaito Kielen oppiminen on moninaisiin kulttuurisiin tilanteisiin sosiaalistumista

8 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tilanteinen taito Hei! Terveisia Suomesta! Minä olen saanut sinun kutsun, paljon kiitoksia! Sääli, että sinä muuttanut ulkomaille. Rakastan sinua! Minä haluaisin matkustaa ensi viikolla, mutta en voi matkustaa sinne. Minun täytyy käydä työhiin. Minun pitää varataa aikaa hammalääkarille, mutta minä lähetän häälahjan. Minä olen kotona, lapseni on koulussa. Kaikki hyvin! Maija. Lähettäjä: Maija Vastaanottaja: Kaisa Aihe: Apua! Hei! Mä oon kyl pahoillani mutta jotenki must tuntuu et me ei voidaan ähä huomen. Mulla alkaa kohta koeviikko ja pitäis aloittaa lukemisen jo nyt. Jos me sitten nähtäis vaikka viikon päästä samaan aikaan siinä kahvilass nii käyks se sulle? T: Maija.

9 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Mitä teksti on? Perinteinen tekstikäsitys: lineaarinen kirjoitettu normitettu Laaja tekstikäsitys: Kirjoitettu ja lineaarinen; normit ja konventiot tilanteisia Kuva Puhuttu Viitottu Multimodaalinen Symbolit, graafit TEKSTI KIELENKÄYTTÖ- TILANTEENA

10 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Teksti kirjoitettuina muotoina

11 Kieli vuorovaikutusosaamisena = tilanteina / teksteinä

12 Kieli kietoutuu kulttuuriin Kieli ei-autonomisena ilmiönä: pragmaattiset taidot; kielen käyttö konteksteissa Mikä on toimintakehyksessä tuttua, mikä uutta ja erilaista? Toimintakehys myös tukee tulkintaa

13 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pedagogiset uomat: Formalismi Funktionalismi FORMALISMI Kieli = kielioppi ja sanasto Fonologia Morfologia Syntaksi (tekstit) Keskiössä kielen muotorakenteen hierarkkinen analyysi Harjoittelun kohteena kirjoitettu kieli (produktiivinen hallinta) Käyttö vasta muotojen oppimisen jälkeen Opettajan kontrolli Kieli luokkahuoneessa FUNKTIONALISMI Kieli = vuorovaikutuksen väline tilanteissa Keskiössä kielenkäyttötilanteet ja funktiot (tilanteiset tavat toimia) Opetus myötäilee ja jäsentää prosessia (viivästytetty analyysi tukemassa kommunikatiivista taitoa) Käytössä kehittyvä puhuttu ja kirjoitettu; multimodaalinen viestintä (kielitaidon eri osaalueiden tarkoituksenmukainen kehittäminen) Autenttiset tekstit ja autenttinen toiminta luokan ulkopuolella

14 Formalismi: Kieli kirjoitettuina muotoina Formalistinen jatkumo: 1. Opeteltavan rakenteen ehdoilla kirjoitettu oppikirjateksti 2. Valmiit säännöt 3. Mekaaniset taivutustehtävät, kieli irrallaan kontekstista ja merkityksistä (irtosanat, irtolauseet) Kirjoita genetiivimuoto. Esim. pitkä pöytä pitkän pöydän pitkä liukas katu, valoisa puhdas huone, vihreä mehukas salaatti, kallis keltainen kulta, vanha rikkinäinen kampa me (istua) minä (palata) sinä (tarjota) me (puraista) hän (valita) te (puhua) me (uida)

15 Funktionaalinen jatkumo 1. Valitaan oppilaalle merkityksellinen, autenttinen teksti 2. Tekstin merkityksen ja sosiaalisen kontekstin avaaminen Kuka näin voisi puhua? Missä? Kenelle? Miksi? Mikä tehtävä tällä tekstillä on? Mitä tästä itse ajattelen? Reseptiivisestä kohti produktiivista taitoa! 3. Ohjataan havainnoimaan kielen ilmiötä Mitä funktiota ilmaistaan? Mitä toistuvaa ilmauksen rakenteessa on? Mitä säännönmukaista? 4. Ohjataan päättelemään ja kokoamaan säännönmukaisuuksia (=pääsäännöt) 5. Strukturoitua harjoittelua (fokus harjoiteltavassa ilmiössä) Mukana käyttökonteksti ja merkitykset Eri kielitaidon osa-alueet Yksin ja yhdessä 6. Vapaampaa, varioivampaa harjoittelua mahdollisimman autenttisissa tilanteissa

16

17 Tehtävä 2 Oppimateriaalien analyysia ryhmissä Millaista kielitaitokäsitystä seuraavat sisällysluettelot mielestäsi kaiuttavat? Millainen relevanssi aihepiireillä on oppijoille?

18

19

20

21

22 Tehtävä 3 Oppikirjojen analyysia ryhmissä Millainen kieli-, kielitaito- ja oppimiskäsitys? Funktionaalinen / formalistinen jatkumo? Tekstikäsitys? Aihepiirien relevanssi ikäryhmälle? Autenttisuus? Kieliympäristöt? Monikielisten resurssien tunnistaminen ja tukeminen? Valmistautukaa esittelemään oppimateriaali muille.

23

24

25 Tilanne haltuun! Kieltä ei lähdetä opettamaan mikrotasolta (aakkoset, äänteet, irtosanat, irtorakenteet), vaan kokonaisista tilanteista Tilanne tukee tulkintaa: toimintakehys, käyttö ja merkitykset ennen kielellisten ilmausten tarkempaa tarkastelua Kieli ei ole irrallinen toiminnasta, eleistä, tilankäytöstä, rooleista, kuvista, symboleista Haltuun kulttuurisesti konventionaalisia käyttäytymistapoja eri tilanteissa, myös eri tiedonalojen käytänteitä ja tekstilajeja Haltuun käyttökelpoisia ilmauksia ja tekstilajeja Myös ei-kieliaineiden opetus kielitietoiseksi! 11/17/2016

26 Kielen oppija Autonominen in abstracto VAI fyysinen, aikapaikkainen ihminen taustoineen, tunteineen, perhetilanteineen, mahdollisuuksineen, voimavaroineen, tulevaisuudennäkymineen, kavereineen, harrastuksineen, kiinnostuksenkohteineen, oppimisen tapoineen Yksilön kognitio (aivot) VAI sosiokulttuurinen näkökulma: jaettu kognitio, resurssien jakaminen (oppiminen on jäljittelyä ja yhdessä tekemistä) Syötös ja tuotos VAI vuorovaikutus Ympäristön resurssit tarjoumat Toimintavalmius (capability; Nussbaum 2016): millaisia mahdollisuuksia koulu ja muut yhteisöt oppilaassa näkevät? Millaisia mahdollisuuksia tarjoavat? Motivaatio ei ole vain sisäinen tekijä, vaan ympäristön vaikuttamaa: (esim. Ushioda & Dörnyei 2012)

27 Kielitaitokäsitysten muuttuminen Kognitiivinen, tilanteesta toiseen siirrettävä (koodin hallinta) Staattinen, opittava Taidon osa-alueet erillään toisistaan Tilanteinen taito erilaiset tulkinta- ja tuottamistaidot kehittyvät eri tilanteissa Alati dynaaminen taito (aina osittainen, aina muuttuva) Dialogisuus: Kirjoittaminen/puhuminen on aina toisten sanojen kaiuttamista lukemista ja kirjoittamista, puhumista ja kuuntelemista ei voi erottaa toisistaan Kielenkäyttäminen on ajattelun ja identiteetin rakentamista (Sosiopoliittinen ulottuvuus)

28 Ekologinen näkökulma oppimiseen (van Lier) Sosiokulttuurinen lähestymistapa oppimiseen Toimijuus ja havaitseminen Tarjouma (affordanssi) Oikea-aikainen tuki (scaffolding) Identiteetti ja ääni (voice)

29 Toimintalähtöinen pedagogiikka (Action Based Teaching) Perustuu ekologiselle (van Lier 2007) käsitykselle Toimijuus ja havaitseminen: oppijan on opittava havaitsemaan affordansseja multimodaalisissa vuorovaikutustilanteissa Opetuksen lähtökohtana oppijan motiivit ja tarpeet Pedagoginen tuki (scaffolding) vuorovaikutuksen väline Opetuksen suunnittelun väline

30

31 Tehtävä 4 Mitä merkitsevät uusien kieli- ja oppimiskäsitysten valossa hyvät oppimisvalmiudet?

32 Kaksi erilaista oppimisen tapaa (Taina Tammelin-Laine 2016) Oppimisen näkökulmat Olosuhteet Prosessit Vähän koulutettujen oppijoiden oma kultt. Välitön merkitys Yhteisöllisyys Jaettu vastuu Länsimainen luokkahuone Merkitys tulevaisuudessa Itsenäisyys Yksilöll. vastuu Tehtävät Suull. tiedonsiirto Käytäntöön liitt. tehtävät Painettu sana Teoreettiset tehtävät Käännetty DeCapua & Marshallin (2011) pohjalta

33 Tehtävä 5: Millainen on oppilaittesi kielellinen todellisuus? Tarpeet, toiveet, tavoitteet, mahdollisuudet, sosiaaliset verkostot jne.?

34 Millaisia kielenkäyttötilanteita ja tarpeita? Mihin osallistetaan, mitä mallinnetaan? = Mitä lähdetään opettamaan? Esimerkkinä vastaanottokeskus: ruokailut (keittiöhenkilökunta, ruokalistat), terveys (sairastuminen, terveystarkastus, hammaslääkäri, lääkäri, sairaanhoitaja, apteekki jne.), harrastustoiminta, ohjaajat (esim. asioiden hoitaminen: tarvitsen maitoa / apua pyykinpesussa), vapaaehtoiset (kuulumisten vaihto, monenlainen yhdessä tekeminen, viranomaistilanteet (poliisi, migri), toiset asukkaat, tiedonhaku, julkinen liikenne, kaupassa käynti, kuntosali, ohjeistukset, kommunikointi päiväkodin ja koulun kanssa, asunnon etsiminen, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu

35 Mitä tilanteita ja konteksteja? Mitä kielellä pitää pystyä tekemään, mitä ilmaisemaan? Millaisia ovat tyypilliset tavat ilmaista? miten ehdotetaan: Käykö/käviskö, sopiiko, onko ok, mitä jos mentäis, oisko ok, sopisko sulle, että miten kysytään: mitä tässä ruuassa on? mitä(hän), missä(hän), missä on vessa, monelta, mihin aikaan, milloin, kuka, kenen, miksi pyydetään: saanko... pyydetään apua: pyydetään anteeksi / pahoitellaan: ilmaistaan, ettei ymmärretä, pyydetään tarkennuksia: mitä sä tarkoitat? nyt mä en ymmärtänyt / ai mitä? ai missä? ai kuka? häh? voitko sanoa uudestaan/hitaammin? kieltäydytään (kohteliaasti): (*en halua) selvitetään, kerrotaan: kuvaillaan: ilmaistaan tunteita: kerrotaan oma mielipide: kannustetaan, kehutaan: riidellään: lepytellään: lohdutetaan: mitä muuta? Aikuisen / nuoren / lapsen kontekstit!

36 Miten kieli kehittyy? Kieli ei kehity oppikirjamaisesti lähtien yksinkertaisista rakenteista tai yksittäisistä sanoista: kielen oppimisen polku ei ole kaavamainen tai hierarkinen. Sosiaaliset verkostot, kieliympäristön resurssit, osallisuus tilanteissa: Sitä opitaan, mikä koetaan merkitykselliseksi ja mitä tarvitaan. Tilanteiset sanomisentavat (fraasit, odotuksenmukainen reagointi) Kielen oppiminen on resurssien jakamista. Virheet ja kaaos indikoivat nopeaa kehittymistä. Kielen oppiminen on kuitenkin pitkä prosessi. Jos kontakteja, tyypillisesti arjen epämuodollinen kieli opitaan melko nopeasti; esim. opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen voi viedä vuosia (toisaalta opiskelun / työn kieltä ei voi oppia vain kielikursseilla)

37 Miten tukea kielen kehittymistä? Kielen oppiminen on yhteisön jäseneksi kasvua. Käytä kieltä. Ohjaa käyttämään kieltä eri tilanteissa. Osallista tilanteisiin ja toimintaan. Mallinna ja kielennä tilanteita. = kielennä tilanteet, vie erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin; anna ilmauksia: miten toimitaan, mitä sanotaan, miten reagoidaan... Sääntöpohjaisuus vai käyttöpohjaisuus?

38 Osallista Kielen oppiminen on kulttuurisiin tilanteisiin sosiaalistumista Osallistuminen on oppimisen edellytys. Esim. Motivaatio - merkityksellisyys? Suomalaiset kontaktit (esim. harrastus- ja ystäväperhetoiminta; spontaanit kohtaamiset) Oppijat suomenkielisenä yhteisönä, resursseina toisilleen?

39 Kommunikoi kielellä, käytä kieltä Merkitysneuvottelut: ongelmalliset tilanteet ovat parhaita oppimistilanteita Toistaminen ja jäljittely Kielen oppimiseen kuuluu kaaos Anna aikaa muotoilla ilmauksia, tarjoa apua haastavissa kohdissa, etsikää yhdessä ilmauksia ja yhteisymmärrystä (oikea-aikainen tuki). Muista, että voi olla raskasta menettää jatkuvasti kasvonsa heikon kielitaidon vuoksi. Puhekieli - kirjakieli

40 .. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, OPEN UNIVERSITY Älä eristä kieltä Tulkinta ja viestintä tapahtuu tilannekontekstissa: ohjaa hyödyntämään ja hyödynnä sitä. Kytke kaikki kielellinen aines kontekstiin ( suomi ei ole kielioppimonisteissa). Kielitaito ei sijaitse ihmisen päässä, vaan ympärillä on monenlaisia resursseja, jotka tukevat viestintää. Kaikki toiminta, kulttuuriset käyttäytymismallit, arvot, ideologiat liittyvät kieleen. Tunnista kielelliset maisemat, sosiaaliset suhteet, tapahtumat ympärillä.

41 Tee kieli näkyväksi alusta saakka Ohjaa näkemään suomea ympärillä, ottamaan kielellinen maisema haltuun; rakenna kielellistä maisemaa Anteeksi, että olen myöhässä. / Sulje ovi / Sammuta valot / Tarjottimet tähän / Jätä kengät eteiseen / Tupakointi kielletty / Pyykkivuorolista / Sokos / Lidl / Aloita tästä / Työnnä-Vedä ilmoitustaulut, pihan kyltit, symbolit, puhelimen näyttö, lähiympäristön kartta Älä tarjoa kontekstista irrallisia sanalistoja! (traditionaalinen oppimateriaali: värit, vihannekset, villieläimet, vrt. alkusanat

42 Mikä on kielen analyysin rooli? Jos ei ole aiempaa FORMAALIA kokemusta kielen oppimisesta, voi olla vaikeaa tarkastella kieltä abstraktiotasolla, jota esimerkiksi kielioppisäännöt edustavat. Kielioppi on redusoitu kuvaus kielestä Kielelliseen tukemiseen ei välttämättä tarvita massiivista kielioppikäsitteistöä: kielitietoisella toiminnalla annetaan malleja kielenkäytöstä tietyissä tilanteissa. Analyysi vasta käytön jälkeen: Ohjaa näkemään säännönmukaisuus, kun se on tarpeeksi yleinen ja nopeuttaa ilmiön haltuunottoa. Älä pyri aukottomaan kuvaukseen. Kuvaa frekventein ja käyttökelpoisin.

43 Esimerkiksi: Tarinamenetelmä Jatkotarina tilanteet tilanteisiin sopivat ilmaukset ilmausmallit (variointi nopeimpien kanssa) Toteutus: opiskelijat kirjoittivat etenevän tarinan näyttelivät asukkaiden osallistaminen Huumori! Liikkeelle puhutusta kielestä (kirjoitettu visuaalisena tukena) kieltä ei tarvitse eikä pidä liikaa redusoida (kaikkea ei tarvitse ymmärtää tai analysoida puhki) Tilannekonteksti tukee ymmärtämistä reseptiivisestä kohti produktiivista taitoa Aalto & Mustonen /17/2016

44 Oppimisympäristöt Kieli ei ole vain kirjoitettua kieltä Kieltä ei voi rypistää kirjan kansien väliin tai luokkahuoneeseen vuorovaikutusosaaminen, kielitaito tilanteisena taitona Sosiokulttuurinen ote: opettajan/vertaisen tehtävä mallintaa erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa toimimista Koko ympäristön resurssit valjastettavissa oppimisen resursseiksi Keskeistä on, että opettaja on oman alansa sekä ennen kaikkea oppimisen asiantuntija ja ohjaa prosessia kriittisesti

45 Oppimisympäristöt Eri elämänalojen, tiedonalojen, ilmiöiden haltuunotto Eri tilanteissa toimimisen taito Rekisterien haltuunotto Valjasta resursseiksi oppikirjojen ulkopuoliset mediat (oppikirja ei ole opetussuunnitelma; kantavat monesti kanonista sisältöä ja perinteisiä käsityksiä) nuorten omat mediat (eivät vain hapertamassa kanonista, staattista, puhdasta kieltä) sosiaaliset verkostot vapaa-aika (kiinnostuksen kohteet, harrastukset) nuorten monet kielet äidinkielet tunnista ja tunnusta taidot! englanti vieraat kielet slangit, puhekielen eri muodot, murteet (kielten rajat?)

46 Oppimisympäristöt Uusmedia toimintaympäristönä, ei vain tekstien sijoituspaikkana (Tarnanen ym. 2010, ) Tekstin autenttisuus ei riitä: tekstiä myös käsiteltävä autenttisesti - Kieli objektina vai toimintana?

47 Tehtävä 6 Valitkaa kukin tehtävässä 5 listaamistanne tilanteista yksi, joka on oppilaillenne merkityksellinen Pohdi, miten mallinnat ja osallistat tilanteeseen, sekä mikä kielenkäytön funktio on tilanteessa relevantti hallita. Rakentakaa tekstin ympärille funktionaalinen ja osallistava jatkumo miten jäsennät kielen ilmiötä oppilaan kanssa? Kommentoikaa ja keskustelkaa suunnitelmastanne työn eri vaiheissa Millaista kielikäsitystä ja oppimiskäsitystä suunnitelma heijastaa? (käytä taustana tehtävien 1, 2, 3 pohdintoja) Miten monikieliset resurssit on otettu huomioon? Miten ohjaat oppilaan tekemään analyysia itse? Millaiseen vuorovaikutukseen tehtävät ohjaavat? Mitkä kielitaidon osa-alueet relevantteja?

48 Esimerkki STKE112- tuntisuunnitelmatehtävästä Yläkoulun S2-tunti Kavereiden kanssa puuhastelu; tekstilajina vlogi; kielen funktioina käskeminen, kehoittaminen ja ohjeet

49 Esimerkki STKE112- tuntisuunnitelmatehtävästä (Outi Stenholm) Tieto- ja kirjastopalvelujen asiakasviestinnän kurssi (sekä S1 että S2-opiskelijoita) Asiakaspalvelutilanne 1. Vierailu kirjastossa, uuden asiakkaan vastaanotto -tilanteen mallintaminen ja uudelle asiakkaalle jaettava kirjallinen materiaali 2. Tilanteen purku ja variointi luokassa; yhdessä rakennettu vaiheittainen malli tilanteelle (tervehdykset, erilaiset kysymystyypit, sopiva reagointi, ammattisanasto ja sen tulkkaus asiakkaalle (rekisterit) jne.), kirj. materiaalin reseptiivinen käsittely 3. Omaan työssäoppimisjakso -kirjastoon tutustuminen ja sen esittely toisille; asiakas- ja virkailijarooleihin eläytyminen 4. Strukturoitu ja autenttiseen tilaaan rakennettu rooliharjoitus, jossa virkailijalla käytössään kirjastonsa tietojärjestelmät ja asiakkaalla tyypillisiä kysymyksiä (kirjastokortista, laina-ajoista, kirjaston tapahtumista jne.) 5. Palautekeskustelut, yhdessä pohditut ratkaisumallit

50 Keskeistä pohdittavaa Millaisiin sosiaalisiin konteksteihin ja tilanteisiin opetus sosiaalistaa ja ohjaa ottamaan tilanteita haltuun? Miten tuoda luokkaan erilaisia ääniä? Hierarkkinen kielioppijärjestys vai käytön myötä kehkeytyvä systeemi? Miten huolehtia siitä, että mennään merkitys ja käyttö edellä, mutta jäsennetään myös muotoa tarkoituksenmukaisesti? Miten tuetaan monikielisyyttä?

51 Oppimisprosessin seuraaminen Pedagogisia ajatuksia pinnalla: Jatkuva arviointi Fokus tuotoksesta prosessiin Oikea-aikainen tuki Esim. Dynaaminen arviointi (mallinnus Poehner) Kriittinen näkökulma viitekehykseen (esim. kielitaidon osaalueiden erottelu)

52 Koonti ja silta seuraavaan jaksoon (STKE108) Tutkimusperustaiset käsitykset kielen kehittymisestä

53 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käytössä kehittyvä kieli Kieli emergoituu käytössä (Hopper 1998). Kielen kehittyminen on adaptoitumista muuttuviin ja varioiviin kommunikatiivisiin tarpeisiin ja konteksteihin (esim. Larsen-Freeman 2013). Sosiokognitiivinen näkökulma (esim. Atkinson 2011): kieli kompleksina systeeminä (kognitiivisena ja sosiaalisena) oppija kognitiivisena ja sosiaalisena olentona

54 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käyttöpohjaisuus Ei nojaa lingvistisiin representaatioihin vaan käyttöön (kielelliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen) oppimisen edellyttäjänä. Konstruktiot kehittyvät varioivan ja frekventin kielenkäytön myötä (Tomasello 2003; Eskildsen 2008: kognitiivisten prosessien kuvaus). Juuret sosiokognitiiviselle lähestymistavalle (kieli kompleksina ja dynaamisena ilmiönä) Kognitiivinen lingvistiikka aisaparina sosiokulttuuriselle lähestymistavalle kulttuurisiin metaforiin / merkitysrakenteisiin sosiaalistuminen (Lantolf & Thorne 2006: 5)

55 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Dialogisuus Kieli ei ole sosiaalisesta ja fyysisestä todellisuudesta irrallinen ilmiö (Dufva 1999). Kielelliset ilmaukset heijastavat sosiaalista kontekstia, jossa niitä käytetään (Lähteenmäki 1998). Kieli resonoi (du Bois 2014) ympäristön ääniä. Kieli ei ole yhtenäinen lingvistinen systeemi. Kielen haltuunotto ei ole irrallisten sanojen ja rakenteiden sisäistämistä vaan toimintatapoihin sosiaalistumista erilaisissa tilanteissa (Lähteenmäki 1998); äänien kierrättämistä, resonointia. Elinikäinen, uusien jäsenyyksien myötä emergoituva prosessi. Keho, mieli ja ympäristö muodostavat systeemisen kokonaisuuden.

56 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Dynaamisuus Vaihtelu ja muutos kielen perusominaisuutena Kieli muuttuu resurssien myötä ja muuttaa ympäristöään Tikapuut verkko suisto Dynaaminen lähestymistapa Ekologinen (van Lier 2000) DST (de Bot 2011)

57 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Ilmaus, konstruktio KÄYTTÖ MERKITYS MUOTO Kuinka oppijan kielen kehittymistä voisi tarkastella muotorakenteita laajemmin, myös merkitysten kehittymisenä (Vygotsky 1982) sekä osallisuuden (Wenger 1999) kasvamisena yhteisöissä?

58 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Esim. CEFLING: Aikuisten ja nuorten eroista Tulkintahorisonttina se, miten ikäefekti kietoutuu mahdollisuuksiin käyttää kieltä Keskeinen aikuisia ja nuoria maahanmuuttajia erotteleva taustatekijä on usein kielenkäyttöympäristö. Nuoret elävät tyypillisesti hyvin tiivistä suomenkielistä arkea, kun taas aikuisten kontaktit suomeen voivat olla luokkahuoneen ulkopuolella hyvin vähäisiä. Näkyy kehittymiskuluissa aikuisten ja nuorten kieli näyttää kehittyvän erilaisten resurssien varassa.

59 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käytössä kehittyvä kieli: muodon tarkkuus? Mitä tarkkuus on? Virheet indikoivat kehittymistä. Muotojen tarkkuus ei yksin kerro kehittymisestä semanttinen ja pragmaattinen tarkkuus: konstruktionäkökulma Kielen käyttäminen kehittää myös kieliopillista tarkkuutta.

60 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käytössä kehittyvä kieli: käyttötilanteet ja merkitykset? Taidon kehittyminen tilanteiden laajenemista ja monimuotoistumista Merkitykset kulttuurisia ja tilanteisia Idiomaattiset sanomisentavat ja niiden varioiminen puhekumppanin ja tilanteen mukaan Ei yksilön taito, vaan läsnä moninaiset resurssit Yhteistyöstä riippuu, sujuuko matka

61 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Oppimistehtävät Vertaileva ja analyyttinen ote Millainen kielikäsitys taustalla? Käytä kirjallisuutta pohdintasi tukena!

62 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kirjallisuus Aalto, Eija, Mustonen, Sanna & Tukia, Kaisa 2009: Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3 (2009), s Saatavana verkossa: (Jos opiskelija ei ole lukenut tätä jo S2-perusopinnoissa.) Aalto, Eija, Tukia, Kaisa, Taalas, Peppi & Mustonen, Sanna 2009: suomi2. Minä ja media, opettajan opas s (luku III) ja (luku IV). Helsinki: Otava. Dufva, Hannele, Aro, Mari & Suni, Minna 2014: Language learning as appropriation: how linguistic resources are recycled and regenerated. Lintunen, P., M. S. Peltola & M.-L. Varila (toim.), AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2014 / n:o 6. s Saatavana verkossa: Lantolf, James P. & Poehner, Matthew E Sociocultural theory and the pedagogical imperative in L2-education: Vygotskian praxis and the reseach/practise divide, s (luvut 1 3). New York: Routledge. Lappalainen, Yrjö, Poikolainen, Mari & Trapp, Heli (toim.) 2015: Tila haltuun! Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 6. Turun yliopiston Brahea-keskus. (Soveltuvin osin.) Saatavana verkossa: uositukset%20virtuaalisen%20suomen%20opiskelun%20toteuttamiseen.pdf. Lehtonen, Tuija: Tuen muodot ja oppimisen mahdollisuudet suomen kielen verkkokurssilla. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, s Saatavana verkossa: Swain, Merrill, Kinnear, Penny & Steinman, Linda 2015: Sociocultural theory in second language education: an introduction through narratives. Bristol, Buffalo: Multilingual Matters.