Kommunikatiivinen kielenopetus. Helsinki Pia Päiviö Kööpenhaminan yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommunikatiivinen kielenopetus. Helsinki Pia Päiviö Kööpenhaminan yliopisto"

Transkriptio

1 Kommunikatiivinen kielenopetus Helsinki Pia Päiviö Kööpenhaminan yliopisto

2 Esitelmän kulku O Mitä on Pian kommunikatiivinen kielenopetus? O Motivaatiosta O Kommunikatiivinen kielenopetus kielenoppimisen eri osa-alueilla O Omia kokemuksia

3 Aikaisempi formalistinen opettaminen O keskitytään kielen muotoon ja rakenteisiin. Opetuksen lähtökohtana kielioppihierarkia: kieliopin kompleksisuus ja oppimisjärjestys O kielioppihierarkia sanelee kielenkäytön mallit oppikirjan tekstit/sisältö rakenteiden ehdoilla O arvostetaan kieliopillista kompetenssia: usein eri kielitaidon osa-alueiden epätasainen painoarvo O konteksti ei ole (opiskelijalle) relevanttia

4 O Opettaja säätelee oppimisjärjestystä O oppimisprosessi ei keskeinen, opetettu = opittu!

5 Miksi opetus on yhä formalistista? O suomen kielellä on rikas morfologia O oppikirjat perustuvat yhä formalistiseen konventioon O opetus on helpompaa O opettajan oma kielenoppijatausta vaikuttaa O O O perusopetuksessa lukiossa yliopistossa

6 Katsaus omiin kokemuksiin O Mieti, miten sinulle opetettiin vieraita kieliä? O Mikä oli opettajan funktio? O Millainen rakenne oppitunneilla oli? O Mitä opetus- ja oheismateriaaleja? O Millaisia kokeita? O Mitä pidettiin tärkeänä /mitä painotettiin opiskelussa? TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ TIETÄÄ MYÖS OMISTA OPPILAISTASI

7 Kommunikatiivinen O Kattotermi kielenopetus O kommunikatiivinen kielenopetus ( 1980 ) O kognitiivinen kielioppi (Langacker 1980 ) O dialoginen näkökulma kieleen (Bakhtin 1980 ) O funktionaalinen kielenopetus (Aalto & al., Lauranto 1990 ) O (toiminnallinen kielenopetus, O ekologinen kielenoppimiskäsitys)

8 Kommunikatiivinen kielenopetus O rantautui Suomeen 1980-luvulla O jyrkin lähestymistapa kielen opettamiseen ilman kieliopin opettamista O kieltä opetetaan kommunkaatiossa O kielioppia ja rakenteita ei opeteta millään tavalla systemaattisesti

9 Kognitiivinen kielioppi O Ronald W. Langacker 1980-luvulla O kielioppiteoria, O kieltä pidetään erottamattomana osana inhimillisiä toimintoja O Ihmisen tapa kokea ja jäsentää maailmaa heijastuu myös kielen rakenteessa O jossa syntaksi ja semantiikka katsotaan erottamattomiksi O ESL-tutkija Diane Larsen-Freeman O käyttöpohjaisuus (Tomasello 2003)

10 Kieliopin kolme osa-aluetta (mukailtu Diane Larsen-Freeman 2003) merkitys käyttö muoto

11 Dialoginen näkökulma O Michail Bakhtin (1980-luvulla) O Kieli ei ole sosiaalisesta ja fyysisestä todellisuudesta irrallinen ilmiö (Dufva 1999) O Kielelliset ilmaukset heijastavat sitä sosiaalista kontekstia, jossa niitä käytetään (Lähteenmäki 1998) O kieli otetaan haltuun sosiaalistumalla toimintatapoihin erilaisissa tilanteissa, se ei ole irrallisten sanojen ja rakenteiden sisäistämistä

12 Funktionaalinen opetus (Aalto, Eija & al.: 2007, 2009) O Opetuksen lähtökohtana ovat oppijan kielenkäyttötilanteet ja tarpeet ja niissä relevantit kielen kategoriat O Opetus mukailee oppijan omaa prosessia (huom! myös identiteetin rakentaminen) O Kielellinen muoto, sen merkitys ja käyttö ovat opetuksessa tasapainossa

13 O Kieltä lähdetään opettamaan käytön kautta ja rakenteiden analyysia tehdään viivästetysti käyttökokemuksen jälkeen O Kielenkäytön mallit oikeista tilanteista (usein kuitenkin vähän muokattuja)

14 O Rakenteiden ja sanaston reseptiivisestä hallinnasta edetään produktiiviseen O Taitoa kehitetään tavoitteellisesti ja systemaattisesti O Oppiminen nähdään omaehtoisena prosessina, jota opetus parhaimmillaan tukee, jäsentää ja nopeuttaa O Kielitaidon eri osa-alueita kehitetään tavoitteellisesti

15 Miten sovittaa käytöstä analyysiin -periaate? 1. omaan taustaan ja koulutukseen - oma formalistinen tausta - oma tausta vs. oppijan tausta 2. Oppikirjojen taustafilosofioihin ja oppikirjoihin rakennettuihin kokonaisuuksiin 3. oppilaitoksen koulutusrakenteeseen ja opetuspolitiikkaan (lähde: Lauranto 2010: Opetuksesta kielitaitoon luento, CIMO/UKAN opinto- ja neuvottelupäivät)

16 Kielitaidon osa-alueet (Tukia, Aalto, Taalas, Mustonen 2009: Suomi2 minä ja arki. Helsinki, Otava, s.28) O Ymmärtämistaidot 1. puheen ymmärtäminen 2. tekstin ymmärtäminen O Tuottamistaidot 3. puhuminen 4. kirjoittaminen O (kaikkiin liittyen rakenteet ja sanasto)

17 Puheen ymmärtäminen O 1. Kotona - itsenäisesti katso video tai kuuntele O kirjoita 5 / 10 / 15 - sanan tiivistelmä O referoi mahdollisimman tarkasti O poimi 8 sanaa ja kirjoita jokaisesta oma lause O tee kysymystä

18 sen jälkeen O 2. Kursilla parin kanssa -kysy opettajalta kohdista, joita et ymmärtänyt -lue kuuntelun äänite tekstinä -kysy tekemäsi kysymykset parilta -vastaa parin kysymyksiin

19 ja sitten O 3. Kurssilla ryhmässä -täydennä aukkotehtävä kuullun perusteella tai ilman -tee kuuntelun sanoista kysymyksiä parin kanssa

20 O 4. Kotona itsenäisesti - korjaa referointi, itsetehdyt lauseet ja/tai kysymykset

21 Vinkki opettajalle: Tee itse kuullunymmärtämisiä (monologeja) seuraavista aiheista aina 2-3 eritasoista videota/ mp3-äänitettä -esittely -perhe -viikonloppusuunnitelmat -X:n syntymäpäivät/ nimipäivät -luokkaretki -lääkärireissu

22 -keskustelu lapsen opettajan kanssa -uusi kampaus -yllätys ystävälle -hassu moka -tulevaisuuden suunnitelmat -työpäivä -ruuanvalmistus -viikonloppu -harrastus

23 -juhlapäivä ja sen traditiot -perheen arkirutiinit - päiväohjelma -kielenopiskelu -matkalla Suomessa -suomalainen juttu Monologin tai dialogin ei tarvitse kestää kovin kauan max. 1 minuutti

24 Lukeminen ja sanaston opiskelu O Erinomainen tilaisuus opettaa lukustrategioita O Kulttuurinen konteksti esitellä autenttista materiaalia O Lukeminen inspiroi yleensä puhumista, kuuntelemista, dialogisuutta ja jopa kirjoittamista O Tekstien lukeminen on avain tiettyjen kielen rakenteiden opettamiseen

25 Lukustrategiat O Silmäily O Lukaisu O Ekstensiivinen lukeminen (laaja ei takertuen ongelmiin) O Intensiivinen lukeminen (lyhyt teksti tarkka tekstin ymmärrys) O Kaikkia neljää voi käyttää samaan tekstiin

26 Harjoitusvinkkejä O Oppija O piirtää kuvan siitä mitä on luettu O etsii faktoja tai tekee kysymyksiä tekstistä O lukee kappaleen ja listaa kolme siinä esiintynyttä asiaa, poimii 8 sanaa tekee omia lauseita tai tekee kysymyksiä O lukee tarinan, jossa ei ole loppua, ja kirjoittaa itse lopun. O sarjakuva, joista puolet puhekuplista on tyhjiä O otsikoi teksti

27 Kirjoittaminen O Yksinkertainen ja mielekäs tehtävänanto O Keksi tehtäviä, jotka rohkaisevat kommunikoimaan, puhumaan ja lukemaan! O Kerro oppijalle, mitkä ovat tehtävän tavoitteet O Opeta kaavat ja konventiot O Käy teksti läpi ja keskustele oppijan kanssa O Tee ostoslista O Lähdet matkalle kirjoita pakkauslista/muistilista O Sinulla on huomenna kiireinen päivä, kirjoita muistilista

28 Malli 1: O Tavoite: O Yleisö: O Tekstityyppi: kerro kuvasta, mitä Maijalle tapahtui sähköpostin lukeva ystävä sähköposti

29 Malli 2: O Tavoite: O Yleisö: O Tekstityyppi: kirjoita pääkohdat kuulemastasi tai näkemästäsi itselle muistiinpano

30 Malli 3: O Tavoite: kirjoita M. Agricolan elämäkerta O Apuna: O Yleisö: O Tekstityyppi: faktalista opettaja koevastaus/narratiivi

31 A1-tason kirjoitusharjoituksia O Tunnista kuvasta ja kirjoita O Erilaiset listat O Postikortin/ lyhyen informatiivisen sähköpostin kirjoittamisen konventiot O Tekemättömien töiden lista O Esittely ja henkilötietokaavakkeet

32 A2-tason kirjoitusharjoituksia O Kirjoita kuulemasi perusteella = referoi O Esittely: ominaisuudet, (koulutushistoria) O Narratiivi eli kertomus O Vertailu O Haaveet, unelmat tai toiveet O Kiitoskirje

33 Harjoitetyyppejä O Ajallisesti rajattu kirjoitus (oppitunnilla) O Laajennusharjoitus O Tiivistäminen O Lauseiden uusi järjestys O Kappaleiden uusi järjestys O Pikakirjoitus/referointi

34 Kirjoitusharjoitusten O Harjoitetaan: O viestintää suunnittelu O tekstin graafista asua tai tekstityypin konventioita O rekisteriä ja sanastoa O kieliopillista kykyä: esim. lauseenvastikkeet O Arviointikriteerit selviksi oppijalle

35 Arviointi voi joskus olla O armollisempaa O keskitytään O aihevalintaan O kiinnostavuuteen O juoneen O tarinan etenemiseen, sujuvuuteen O koherenssiin

36 A1/A2-tason harjoitteita O O O O O O O O O O O O O sanelu nimeä kuvasta... kuvaile, mitä kuvassa on/tapahtuu vastaa kysymyksiin kutsu juhliin, kiitoskirje menu/ruokalista, mainos, juliste, tatuointi kerro tapahtuma tee muistiinpanoja / kirjoita ruokaohje puheesta täydennä puhekuplat sarjakuvaan kirje eri vastaanottajille runo päiväkirja lehti-ilmoitus, mainos

37 Dialoginen journaalinkirjoittaminen O henkilökohtainen kommunikaatioväylä O jaettuuden käsite (Suni 2009: ) O motivaation herättäminen

38 O Jaettuuden tavoittaminen toisen kielen osalta edellyttää sitä, että kielenoppija voi konkreettisesti osallistua sosiaaliseen toimintaan tuohon kieliyhteisöön jo kuuluvien kanssa ja päästä siten jaolle ympäröivän kieliyhteisön kielellisistä resursseista. Tämä sosiaalinen ulottuvuus toisen kielen omaksumisessa on olennainen. (Suni mt. 188.)

39 Journaalin kirjoittaminen O journaalia voi kirjoituttaa eritasoisilla kursseilla O alkeistason kurssien päiväkirjatyyppisen journaalin on tarkoitus olla lähinnä kuvaava ja listaava, ja se keskittyy kirjoittajaan itseensä ja hänen lähipiiriinsä. O alkeisjatko- ja jatkokursseilla kirjoitetaan tarinoita ja kokemuksia omasta elämästä, joskus päästään kokeilemaan kirja-arvostelua, työhakemusta ja omaelämäkertaa tai luennon tiivistelmää (mukana henkilökohtainen saate mentorille)

40 Suoritustapa O alkeiskurssin journaalia kirjoitetaan kahdesti viikossa ja se kerätään kahden viikon välein niin, että jokaisella keräyskerralla on neljä uutta tekstiä. O yhden tekstin pituus tulee olla sanaa O periaatteessa opiskelijat saavat kirjoittaa kaikkia apuvälineitä käyttäen ihan mistä vain. O oppilaan tulee kirjoittaa käsin.

41 O kirjoitetaan mielellään erilliseen päiväkirjaan tai vihkoon O aiheesta saa kirjoittaa useampaan kertaan esimerkiksi aikamuotoa vaihdellen O journaalit ovat luottamuksellisia puolin ja toisin. O jotta aidompi kommunikaatiotilanne syntyisi, olen sitoutunut vastaamaan jokaiselle opiskelijalle yhden tekstin ( sanaa) verran ennen kuin palautan journaalit

42 Alkeiskurssin aiheita O esittely, perhe, laukkuni sisältö, kauppalista, lomamatkan pakkauslista, matkasuunnitelma, kirje joulupukille, paras ystäväni, muutto pois kotoa -muistio, viikonloppuni, päivittäiset rutiinit, tavallinen päiväni, harrastukseni, (poika/tyttö)ystäväni, missä olen työssä, huoneeni, tämän syksyn lukujärjestykseni, minä ja internet, addiktioni, luettelo arkisista tehtävistä töistä, haluan matkustaa..., lemmikkini, millainen minä olen, miksi opiskelen suomea jne.

43 Tulos O suuri osa opiskelijoista ei käyttänyt valmiita otsikkoja, vaan pyrki aidompaan päiväkirjamaiseen kommunikointiin O jokaisen opiskelijan kanssa syntyi henkilökohtaisempi vuorovaikutussuhde Journaalin genre on samalla hiukan muuttunut kirjemäisemmäksi

44 O osoittautunut toimivaksi tavaksi luoda aidompi kommunikaatiosuhde opettajan ja oppijan välille, vaikka alussa oppijat lähtivätkin empien liikkeelle. O kommunikoinnin ei tarvitse olla virheetöntä, pyrkimyksenä on (yhteis)ymmärryksen saavuttaminen. O Onnistunut kirjallinen kommunikaatio näyttää rohkaisevan myös suulliseen kommunikaatioon: opiskelijat pyrkivät puhumaan suomea kanssani, he ovat vuorovaikutushakuisia ja rohkeampia ilmaisemaan itseään suomeksi.

45 O osoittautunut toimivaksi tavaksi luoda aidompi kommunikaatiosuhde opettajan ja oppijan välille, vaikka alussa oppijat lähtivätkin empien liikkeelle. O kommunikoinnin ei tarvitse olla virheetöntä, pyrkimyksenä on (yhteis)ymmärryksen saavuttaminen. O Onnistunut kirjallinen kommunikaatio näyttää rohkaisevan myös suulliseen kommunikaatioon: opiskelijat pyrkivät puhumaan suomea kanssani, he ovat vuorovaikutushakuisia ja rohkeampia ilmaisemaan itseään suomeksi.

46 Sivutuotteet O opiskelija on joutunut etsimään tietoa omatoimisesti. O hän joutuu ajattelemaan lauserakennetta ja miettimään, miten parhaiten saisi ilmaistua asian. O parhaissa tapauksissa hän tuskastuu tietämättömyydessään niin paljon, että menee ja tarkistaa kieliopista tai kysyy

47 Motivaatio O David (Elementary Finnish 1, 4 kk suomea opiskellut): Pia, Minulla on kysymys suhteen monikko ja genetiivi: miten käytän niitä yhdessä? Minulla on ongelmat, kun sanon jotain monikossa sanan kanssa kanssa. En tiedä, jos kissat kanssa on oikein tai kissan kanssa on, tai sekä ovat väärin (sana kissa on monikossa lausessani). Tämä on iso ongelma minulle erityisesti minun päiväkirjassa (voit nähdä missä minä kamppailin sen kanssa minun edellisessä merkinnässä). Jos voit auttaa minua tässä tai selittää tämän luokalle, se auttaa paljon minun kirjoittamisen ja puhen. Paljon kiitos varten sinun apu tämän kanssa.

48 O oppijat ovat oppineet hyödyntämään sanakirjaa. O monet opiskelijat kertovat, kuinka he viettävät paljon aikaa netissä tutkimalla suomalaisia tekstejä. O journaali on osoittautunut varsin hyödylliseksi apuvälineeksi, kun suunnittelen opetusta. O tätä tietoa pystyn käyttämään hyväkseni opetuksessa, kun valmistelen teemoja ja tehtäviä oppitunneille

49 O samalla pystyn näkemään, mistä rakenneasian opettamisesta opiskelijat hyötyisivät juuri nyt eniten. O parhaimmillaanhan opetus rakentuu oppilaan taidoille (Aalto & al. 2009: 13) O journaalit ovat auttaneet minua ymmärtämään, kuinka erilaisia ja eritasoisia oppijat ovat, kuinka aikuisella oppijalla on suuri tarve kommunikoida itselleen merkityksellisesti.

50 O journaalin avulla on mahdollista operoida oppijoiden henkilökohtaisilla kiinnostuksen tasoilla, ja myös henkilökohtaisilla taitotasoilla niin, että useampi oppija pääsee kommunikoimaan omaa kiinnostuksentasoaan ja kielitaitotasoaan vastaavassa tai parhaassa tapauksessa stimuloivassa dialogissa.

51 Huonot puolet: O ei sovellu kaikille. O opiskelijalle syntyy illuusio siitä, että suomea voi kirjoittaa ihan miten vaan pistää vain sanoja toisen perään ja että kieliopilla ja rakenteilla ei ole mitään väliä O suurin huono puoli on siitä koituva työmäärä ja vaiva opettajalle

52 Huomioita: O oppijat eivät ole vain harmaata massaa, vaan he ovat yksilöitä, joilla kullakin on omat yksilölliset kiinnostuksenkohteensa ja tarpeensa. O journaaleista näkyy selvästi, kuinka suuri kommunikaatiotarve opiskelijoilla on. O yksityisyyden aste on korkea, monet ovat kiitollisia, että heillä on mahdollisuus kommunikoida jonkun kanssa. Suuressa yliopistossa tai yksinäisenä maahanmuuttajana harva löytää kuuntelevan korvan.

53 O kirjoitus on myös tuonut toisenlaista itseluottamusta kielen käyttöön, ja niinpä kurssilaiset myös puhuvat suomen kielellä aikaisempia vuosikursseja rohkeammin. O journaalia kirjoittavat oppijat pyrkivät kommunikoimaan suomeksi kurssilla ja kurssin ulkopuolella. O heille on helpompi mieltää minut suomalaisena ja henkilönä, jolle puhutaan suomea.

54 O taitotasoltaan heterogeenisessä ryhmässä journaali toimii erityisen hyvin, koska silloin opetus ja materiaali ja teemat ovat yksilöllisempiä ja jokaisen oppijan taitotasoa lähellä. O journaali toimii oivallisena tapana antaa erityisen hyville opiskelijoille keino ilmaista itseään enemmän kuin luokkatilanne sallii. O journaalin kirjoittamisen tuoman haasteen turvin voin rauhassa edetä oppikirjan tai alkuperäisen opetussuunnitelman mukaan ja samalla välttyä pidemmälle edistyneiden oppijoiden tylsistymiseltä.

55 O oppijat omaksuvat journaalin kirjoittamisen avulla myös kielenoppimiseen kuuluvaa tietoa. O Kirjoittamisesta tulee mieleinen rutiini. O oppija huomaa, ettei kaikkea tarvitse ymmärtää, jotta voi kommunikoida toisen ihmisen kanssa. O oppija ymmärtää myös, ettei tekstin tarvitse olla täydellistä. O oppija oppii etsimään apua ja tietoa kurssin ulkopuolelta, ehkä myös uusia autenttisia kohdekielen puhujia. O oppija rohkaistuu kommunikoimaan kirjallisesti, kun huomaa, että hänen viestinsä ymmärretään.

56 Puhuminen O Vaikka kielenopetuksen tavoitteet olisivat vuorovaikutusta korostavia ja juuri puhumista ja kuuntelemista korostavia, ovat käytänteemme usein monologisia ja odotamme oppijoiden tuottavan puhetta ilman tilaisuutta ottaa huomioon puhekumppanin aiemmin sanoma. (Lehtonen Tuija 2010: Puhutaan vaan!)

57 Miten kiinni puhumisen taitoon? O ääntäminen O ymmärrettävyys O sujuvuus O viestintätavat O vuorovaikutus ei koskaan liikaa rakenne, intonaatio, artikulointi ei tärkeää kaikille (ihmistyyppi) (suomalaiset viestintätavat?)

58 Tehtävätyyppejä O kerro, kuvaa monologi O haastattele, kysy dialogi O keskustele dialogi O ratkaise ongelma dialogi O pohdi (+ ja -) ja perustele monologi/dialogi O Opettaja voi provosoida heti alussa O uusi kampaus O puhelinkeskustelu O rohkaise mielipiteenilmaisuun - valituspäivä

59 Lämmittelyharjoituksia tunnin alkuun:. Kysymys, joka kiertää luokassa ( = oikea ajankohtainen aihe, joka liittyy oppijan elämään) -oliko sinulla kiva loma? -miten menee suomen oppimisen kanssa? -katsoitko olympialaisia eilen televisiosta? -saatko sähköposteja suomeksi? -olitko ulkona myrskyn aikana? 2. Oppilaalla on kysymys (kulttuuriin liittyvä) tai hän on saanut suomalaista postia 3. Kirjoita uusia sanoja taululle (aakkospaperille) Sanastonkartutus -ensin aina kysyä luokalta esimerkkejä -sanaperhe -sanaryhmä -homonymia tai merkitysero (koska? tai, koska; tietää vs. tuntea) 4. Lue sähköposti ääneen luokalle ja auta heitä ymmärtämään se. 5. laulu tai biisi 6. Sanelu / aiemman kuullunymmärtämisen aukkotehtävä / numeroita

60 Malli 1: 4. Mausteet (sanakirjassa mauste) Pyydä jokaista opiskelijaa tuomaan yhden mausteen tunnille Kysymykset: Mikä mauste? Mistä se tulee? Missä se on yleinen? Pidätkö siitä? mausteeseen sopiva resepti jokaiselle resepti, etsi mausteet tyypilliset suomalaiset mausteet

61 Mistä minä voin puhua? O Ensin puhun -sta O Toiseksi puhun siitä, mitä O Sitten puhun siitä, miten O Lopuksi puhun

62 Kuulostaako tutulta? O Onpa kurja ilma. Pitäis kai vaihtaa ne talvirenkaat tänään. Olis pitäny tehdä se jo viikonloppuna. Tuli juhlittua vähän liian rankasti. Ei kyllä yhtään huvita mennä tonne kylmään viimaan. No, täytyy tästä sitten lähteä. Voi hemmetti, että on tylsää!

63 Lähteet: Aalto Eija & Sanna Mustonen, Kaisa Tukia 2009: Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3, s Aalto, Eija & Kaisa Tukia, Sanna Mustonen, Peppi Taalas 2009: Suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava, Helsinki. Aalto, Eija & Kaisa Tukia 2007: S2-oppilas rakenteita oppimassa miten rakenteista tulee kielen käyttötaitoa? Avaimia funktionaaliseen rakenteiden opetukseen. Virke 3, s Bakhtin, M. M. 1981: The dialogic imagination. Käänt. C. Emerson & M. Holquist. Austin: University of Texas Press. Dufva, Hannele 1999: Kieli, mieli ja konteksti. Psykolingvistisestä tutkimuksesta dialogiseen kielen psykologiaan. Teoksessa Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh (toim.) Kielenoppimisen kysymyksiä. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Larsen-Freeman 2003: Teaching Language. From Grammar to Grammaring. Thomson & Heinle, Boston. Lauranto, Yrjö 2010: Opetuksesta kielitaitoon -luento, CIMO/UKAN opinto-ja neuvottelupäivät 2010, Tampere. Lähteenmäki, Mika 1998: On dynamics and stability: Saussure, Voloshinov, and Bakhtin. Teoksessa M. Lähteenmäki & Hannele Dufva (toim.) Dialogues in Bakhtin. Interdisciplinary Readings. Jyväskylä soveltavan kielentutkimuksen laitos,

64 O O O O O O Lehtonen, Tuija 2010: Puhutaan vaan. Teoksessa Tani, Hanna & Leena Nissilä (toim.) Tasolta toiselle: Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöö suomi toisena kielenä koulutuksessa. Opetushallitus, Helsinki, s Nunan, David 1991: Designing Tasks for the Communicative Classroom. Cambridge University Press. Päiviö, Pia 2011: Kirjoita minulle dialogisen journaalin kirjoittaminen alkeistason oppimisvälineenä. Teoksessa Marjut Vehkanen & Yrjö Lauranto (toim.) Päättymätön projekti: näkökulmia suomen kielen opetukseen. Nykysuomen seura ry, Tampere. Suni, Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikuteuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos, suomen kieli. Tomasello, Michael 2003: Constructing a language: A usage-based theory of language acquisition. Cambridge, MA, Harward University Press. Vaarala, Heidi, Nina Reiman, Juha Jalkanen, Leena Nissilä 2016: Tilanne päällä. Näkökulmia S2-opetukseen. Opetushallitus.

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävät Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi aikuisen kanssa minkä tehtävän teet mistäkin lukemastasi kirjasta.

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti

Lisätiedot

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus 13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä

Lisätiedot

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2

KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2 KESKUSTELUKORTIT PUHUMISEN HARJOITTELEMISEEN S2-OPETUKSESSA TASOILLE A1-A2 Riina Willman 012363243 Tutkielmaseminaarityö Helsingin yliopisto aineenopettajan kolutus 28.3.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku 3.8.2016 Esitelmän runko Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta dialogisuus, dynaamisuus, käyttöpohjaisuus konstruktionäkökulma

Lisätiedot

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)

Lisätiedot

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,

Lisätiedot

... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Maahanmuuttajien ruotsin kielen kunnallinen aikuiskoulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen

Lisätiedot

Oppijan itsearviointitaidot

Oppijan itsearviointitaidot Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Helsinki Tsaikka-projekti 17.8.2017 Saara Huilla & Katja Saarikko suomenkielisanootervetuloa.fi SKST-hankkeen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Miten kurssit tehdään Eirassa? Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)

Lisätiedot

MAMU UUTISKIRJE. Uusia julkaisuja. Finn Lectura: Suomen mestari 1 CD. Näytekirjapyynnöt

MAMU UUTISKIRJE. Uusia julkaisuja. Finn Lectura: Suomen mestari 1 CD. Näytekirjapyynnöt MAMU UUTISKIRJE 25.5. 20 1 0 nu mero 3 Turun Opetuspalvelukeskus, Käsityöläiskatu 1, 20101, Turku Toimittaja: Edina Bálint-Pesonen Tässä numerossa Uusia julkaisuja 1 Koulutukset 2 Tapahtumat 4 Uusia julkaisuja

Lisätiedot

Go for it! ja OPS 2016

Go for it! ja OPS 2016 OPS 2016 Go for it! ja OPS 2016 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Laaja-alainen

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista kirjapainotaito piirtoheitin, monistuskone, nauhurit, kielistudio, televisio tietokone, internet, sosiaalinen media, mobiililaitteet Ari Huhta,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot