Aikuisen kielenoppimiseen vaikuttavista tekijöistä reflektiota ja pilkahduksia tutkimuksesta. Aikuisen suomenoppijan tekstiä?

Transkriptio

1 Aikuisen kielenoppimiseen vaikuttavista tekijöistä reflektiota ja pilkahduksia tutkimuksesta Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Aikuisen suomenoppijan tekstiä? You! Wassap Sori mut ku mä en pääse tänään sinne solkiniemen kahvilan. Tietsä ku mun kone meni rikki ja mul on pakko mennä ostamaan uuden emolevyn turkkun. Siel tietsä se Keijo asu se osti uuden konen ja myy vanhan konen osat. Niin se emolevy ei maksa kuin vain kymppin. Mut joo. Mä soitan sulle illalla viel, kerron miten turus meni ja nähdään sitten vaikka huomenna solkiniemen kahvilas. Joskus about 16 (piirros, jossa stop-merkin muotoisessa kuviossa lukee DC) Teksti CEFLING/TOPLING-aineistosta 1

2 Aikuisen suomenoppijan tekstiä? Moi! Onneksi olkoon!!! Minä olin aivan sanattomana kun olin saanut sinun hääkutun, mutta hyvällä tavalla. Olen tosi onnellinen sinun puolestasi! On ikävää kyllä, että pitää sanoa sulle tätä, että en voi mennä sun hääjuhliin. Koska mulla on jalkanleikkaus keskisairaalassa sinä päivänä. sä tiedät hyvin kuinka kauan olen odottanut tätä leikkausta. Mutta jaka tapauksesssa mä lähetän sulle lammasmaton häälahjaksi. Takan edessä pitätte häänyö pehmeän maton alla Siberiassa. Eikös ihanaa! Paitsi jalan ongelmaa mulla on kaikki hyvin. muuten eilen olin mun viimeinen koulupäivä ja saan tehdä lopputyö työssäkin, mikä on tosi hyvä juttu mulle. Mun siskoni on saanut sun entista työpaikaa. Hän muistutti mua kiittää sua. Pitäkää hauskaa häässä!! T. Matti Teksti CEFLING/TOPLING-aineistosta Kaksi näkökulmaa tänään Nopea silmäys kielen oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin Näkökulmia kielen oppimiseen sosiaalisena tapahtumana ja sosiaalistumisena 2

3 Kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä Ikä Oppimistyylit Oppimisstrategiat Kielellinen lahjakkuus Kieli- ja oppimiskäsitykset Motivaatio ja asenteet Kielellinen arkuus, viestintähalukkuus, erilaiset oppimisvaikeudet, sosiaaliset tekijät Jotakuinkin yhtä mieltä toisen kielen oppimisesta (R. Schmidt 2001 / M. Martinia mukaillen) Sosiaalinen konteksti Syötös vuorovaikutus opetus Yksilölliset erot Yleiset oppimisen periaatteet Kielen kehityksen kulku Lingvistiset tekijät 3

4 Esimerkkejä / R. Schmidt 2001 M. Martinin mukaan Sosiaalinen konteksti Kommunikaatio kielen perusfunktio Opetusryhmä voi muodostaa yhteisön Asenteet syntyvät sosiaalisessa kontekstissa Yksilölliset erot Ikä vaikuttaa eniten ääntämiseen, vähiten sanastoon Asenteet ja motivaatio systemaattisessa suhteessa oppimisen nopeuteen ja lopulliseen taitotasoon Kielenkäytön tarkkuus, mutkikkuus, sujuvuus ja viestinnällinen sujuvuus vaihtelee Erilaiset oppimisstrategiat: menestyvimmillä suurempi joukko ja joustavampaa käyttöä Lingvistiset tekijät Oppijan välikieli kussakin kehitysvaiheessa sekä systemaattinen että varioiva L1 ja L2 läheisyys: ainakin oppimisen alussa nopeampi L2- oppiminen Ulkoa opitut jaksot viestinnällisesti hyödyksi etenkin alkuvaiheessa; analysoitua kieltä tarvitaan luovaan kielenkäyttöön Hyvä havaittavuus, korkea frekvenssi ja semanttisesti läpinäkyvä rakenne edistävät oppimista Kielen kehityksen kulku L2-yksiköitä ei opita yksittäin, lineaarisesti tai kasautuvasti Kielellisen piirteen oppiminen ei etene yhtäjaksoisesti nollatasolta kohdekieliseen hallintaan takapakit ja uudelleen analysoinnit Taidon kehityksessä vaiheita, joihin ei voi vaikuttaa opetuksella Resept. taidot tavallisesti edellä produktiivisia Automaatioprosesseja Yleensä ilmiön käytön määrä lisääntyy yhtä taitotasoa ennen kuin sen tarkkuus lisääntyy Yleisiä oppimisen periaatteita Ymmärrettävä syötös välttämätöntä mutta ei riitä L2:n omaksumiseen Opitaan sitä, mihin huomio kohdistuu, ei paljon sitä, mihin huomio ei kohdistu Jotkin kielen aspektit opitaan tiedostamattomasti ja jotkin tiedostaen Syötös, vuorovaikutus, opetus Syötöksen laatu ja määrä vaikuttavat oppimiseen Merkitysneuvottelut johtavat vuorovaikutuksellisiin ja elaboroiviin muutoksiin välikielessä ja edistävät ymmärrettävyyttä Opetusta saavat oppijat etenevät luomu -oppijoita nopeammin ja korkeammalle analyyttiselle tasolle, jos luokan ulkopuolisia kommunikointimahdollisuuksia yhtäläisesti 4

5 Miten suomenoppiminen etenee? CEFLING/TOPLING-hankkeiden tuloksia (M. Martin 2010) Kieltä opitaan valmiina kokonaisuuksina, konstruktioina Alkuun analysoimattomia fraaseja, myöhemmin produktiivisiksi malleiksi samankaltaisille ilmauksille A2: muut se peli ei toimi niin konnolla B1: se toimii huonosti -- kaikki muut pelit toimivat ihan normaalisti. Ei selkeää rakenteiden oppimisjärjestystä Kaikkea on jo tasolla A1, mutta vain muutamien sanojen yhteydessä Käytön määrällinen hyppäys edeltää tarkkuuden hyppäystä (sujuvuus ennen tarkkuutta) oppimista vie eteenpäin runsas tuotos, tarkkuuden liian varhainen vaatimus hidastaa kehitystä Kielitaidon kehitys näkyy konstruktioiden varioivuuden kasvuna Oppiminen ei lineaarista ja virheet eivät vähene lineaarisesti horjunta päinvastoin jopa lisääntyy (A1-A2,B1) resurssien monipuolistuminen ja kokeileminen kontekstit lisääntyvät, rakennetta osataan varioida virheet kertovat kehittymisestä: positiivisia ja välttämättömiä Kielitaidon kehittyminen ei vain virheiden vähenemistä vaan eritoten tuotoksen monipuolistumista, kohdekielistymistä ja laajenemista Reseptiiviset taidot produktiivisia taitoja vahvempia yksilölliset kielitaitoprofiilit Kirjoittaminen heikoin taito (Tarnanen ym. 2010) 5

6 Yksimielisyyttä näistäkin Kielenoppiminen yksilön kognitiivinen prosessi mutta myös sosiaalinen prosessi Yhteisöjen jäsenyys Kieliyhteisön tuki Motivaatio, minäkäsitys, minäpystyvyys, sinnikkyys, itsesäätely kielenoppimisessa Äidinkielen lukeminen: Kognitiiviset tekijät selittävät tutkimuksissa yleensä alle puolet lukutaidon vaihtelusta. (Holopainen ym. 2002) Näkökulmia toisen kielen oppimiseen Välikieliteoria Oppija havainnoi ja tekee hypoteeseja L2:n rakenteesta ja toiminnasta ja testaa niitä käyttämällä kieltä vuorovaikutuksessa Kognitiivinen Yksilön kielellinen tietoisuus ja prosessointi Interaktionaalinen (Gass & Long) Vuorovaikutuksessa oppiminen; merkitysneuvottelut Sosiokulttuurinen (Vygotsky, Lantolf, van Lier) Kielenoppiminen sosiaalisena tapahtumana ja yhteisön jäsenyyttä rakentaen; kielenkäyttö toimintana Moninaiset oppimisympäristöt; uuden oppiminen aiemman tiedon ja kokemusten varaan Yksilön omalle toiminnalle merkitykselliset oppimismahdollisuudet (affordanssi) 6

7 Alkeiskurssilainen kertoo kuvasta Tänään on sunnuntai, ja kaikki on kotona perhee kanssa. Tämä on perhee Mäkinen. Joka sunnuntai he tapavat kotona ja syövät puoro mustikakeitto kanssa ja juoval kahvia. Vasemalle on Jakko, vaimo Liisa kanssa. He ovat naimisissa kolmetoista vuota. Tämä vanha nainen on mummo poikan, istuu koiralla Rekka ja tyttö, istuu äitissä. Tyttön äiti on vaimo Pekkan, istuu sohvalla myös. Hän on työssä pankissa, hänelle on paljon raha. Eilen oli mummon syntymäpäivä, hän on leksi, hänelle on suuri juhlat kaikki ystävä kanssa. Hän on kahdeksankymmentayhdeksan vuota vanha. Kaikki pidävät uinta, siis he menevat uimahalliin, sen jälkeen kaikki ovat nälkä ja he syövät peruna tai riisi kanssa liha ja salati. Sitten he katsovat FORMULA YKSI, koska Mikalle Häkinenalle on uusi auto. Kaikki on suomalainen, siis he rakastavat Mikama. Vaille kahdeksan illalla he menevat oma kotiin Tamperella, Jyväskylässä ja Turussa. Mummo asuu Helsingissä, Mannerheimintie kakssataaviiskyt A ja hän on hyvin väsynyt vaille tämä päivä. Tänään on sunnuntai, ja kaikki on kotona perhee kanssa. Tämä on perhee Mäkinen. Joka sunnuntai he tapavat kotona ja syövät puoro mustikakeitto kanssa ja juoval kahvia. Vasemalle on Jakko, vaimo Liisa kanssa. He ovat naimisissa kolmetoista vuota. Tämä vanha nainen on mummo poikan, istuu koiralla Rekka ja tyttö, istuu äitissä. Tyttön äiti on vaimo Pekkan, istuu sohvalla myös. Hän on työssä pankissa, hänelle on paljon raha. Eilen oli mummon syntymäpäivä, hän on leksi, hänelle on suuri juhlat kaikki ystävä kanssa. Hän on kahdeksankymmentayhdeksan vuota vanha. Kaikki pidävät uinta, siis he menevat uimahalliin, sen jälkeen kaikki ovat nälkä ja he syövät peruna tai riisi kanssa liha ja salati. Sitten he katsovat FORMULA YKSI, koska Mikalle Häkinenalle on uusi auto. Kaikki on suomalainen, siis he rakastavat Mikama. Vaille kahdeksan illalla he menevat oma kotiin Tamperella, Jyväskylässä ja Turussa. Mummo asuu Helsingissä, Mannerheimintie kakssataaviiskyt A ja hän on hyvin väsynyt vaille tämä päivä. 7

8 Oppimista monenlaisten prosessien pyörityksessä Mukailtu lähde: M. Tarnanen 2011 Elämänkokemukset Perhesuhteet Sosiaaliset suhteet Kielitaito Identiteetti Oppimisympäristöt Koulutus ja ammattitaito Pedagogiset käytänteet ja toimintakulttuurit Osallisuus ja jäsenyys yhteisöissä Kulttuuriset käytänteet Kielen oppiminen sosiaalisena tapahtumana ja sosiaalistumisena Onko oppija kokonaisena persoonana luokassa? Aiempi osaaminen ja kokemukset resursseina? Koko kielellinen repertuaari käytössä? Millainen resurssi ryhmä on toisen kielen oppimiselle? Vuorovaikutuksen ja toiminnan määrä ja mahdollisuudet Ryhmän yhteisöllisyyden rakentaminen Ryhmän vuorovaikutussuhteet: opettaja opiskelija, opiskelija opiskelija Vertaistuki; toisilta oppiminen Oppiminen ulos ja takaisin 8

9 Miten yhteisö ohjaa yksilöä? Kauppinen & Aalto 2010 Miten yhteisö tukee lukemista? Millaisia malleja lukemiselle? Millaisiin yhteisöihin kuulun? Lukevien yhteisöjen voima ja malli Mitä niissä luetaan? Millaisia tarpeita? Miten lukemiseen suhtaudutaan? Erään nuoren yhteisöjä: vanhemmat kirjat, lehdet ystävät tyttökirjat, elokuvat, NRJ ratsastus foorumit, blogit, hevoskirjat, Heppahullu, jaetut virtuaalitallit salibandyharrastus foorumit, seurasivut koulu oppiaineet, projektit, yhteinen kirjoittaminen Kieltä ja sisältöjä oppimassa Miten opetus auttaa sosiaalistumaan kouluun ja yhteiskuntaan (osallisuus, tekijyysja omistajuus)? Millaiseen identiteettityöhön opiskeluun toiminta ohjaa? Aiemman tiedon aktivointi Oppimisen arviointi ja palaute Kognitiivisesti mielekäs haaste ja kontekstuaalinen tuki Rohkaisu aktiiviseen kielen käyttöön Chamot et al. 1996; Cummins

10 Sisältöjä, kieltä ja oppimisen taitoja Onko oppimistehtävä oppijalle kognitiivisesti sopivan haastava on haastetta mutta ei ihan ylivoimaista? Saako oppija siihen tarvitsemaansa tukea? Onko oppijalla mahdollisuus olla aktiivinen osapuoli oppimisprosessissa? Voiko hän käyttää omaa kielellistä ja kulttuurista pääomaansa? Voiko hän kokea muiden kanssa tasavertaista omistajuutta ja tekijyyttä prosessiin ja lopputulokseen nähden? Edellyttääkö oppimistehtävä vuorovaikutusta, jonka avulla oppija sosiaalistuu yhteisöön ja rakentaa omaa identiteettiään osana sitä? Rohkaiseeko tehtävä käyttämään kieltä ja kehittämään vuorovaikutuksessa tehtävien vaatimaa kielitaitoa. (Cummins 2001, 2006) Kielitaito ei irrallinen palikka vaan osa identiteettiä Luokka oppimisympäristönä Mihin sosiaalistamme? Millainen taito- ja oppimiskäsitys? Peräkkäisiä monologeja vai keskustelun ja ilmausten rakentamista yhdessä? (vrt. Suni 2008) Tiedon toistamista vai vuorovaikutusta tekstin kanssa? 10

11 Lähtökohtia sosiaalistamisessa Tosielämän tilanteet malleina: sekä aihepiirit että vuorovaikutuskäytänteet (Suni 2008) Ei vain ongelmattomasti sujuvaa viestintää Ymmärtämisongelmat ja merkitysneuvottelut: toistot, epäröinnit Siirtymä- ja palauteilmaukset Omista yhteisöistä tiedostuminen Arvostus, systemaattinen hyödyntäminen Myös eri kielet Osallistaminen ja voimauttaminen ryhmässä Ohjaaminen toisilta oppimiseen Kohti oppimisen ja kielellä toimimisen valmiuksia (mukaillen Tarnanen 2012) Identiteetti ja kieliminä Välikielivaiheen ja oppimisprosessin kanssa eläminen Osaamiskäsitys Arviointimuodot ja tukeva realistisuus Itseohjautuvuus ja sen tukeminen Työmuodot ja -tavat (vrt. opettajajohtoisuuden määrä ja laatu) Osallistaminen Oppimateriaalit ja niiden laatu Tavoitteet Asettaminen ja vastuun jakaminen Saavuttamisen arviointi ja ajoitus Usko itseen Ryhmä- ja tiimityötaidot Aloitteellisuus ja vastuullisuus 11